Bibliografías temáticas / Artikkelit

Índice

  1. Artículos de revistas
  2. Tesis
  3. Libros
  4. Capítulos de libros
  5. Informes

Literatura académica sobre el tema "Artikkelit"

Autor: Grafiati
Publicado: 26 de julio de 2024
Última modificación: 27 de julio de 2024

Crea una cita precisa en los estilos APA, MLA, Chicago, Harvard y otros

Elija tipo de fuente:

Consulte las listas temáticas de artículos, libros, tesis, actas de conferencias y otras fuentes académicas sobre el tema "Artikkelit".

Junto a cada fuente en la lista de referencias hay un botón "Agregar a la bibliografía". Pulsa este botón, y generaremos automáticamente la referencia bibliográfica para la obra elegida en el estilo de cita que necesites: APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

También puede descargar el texto completo de la publicación académica en formato pdf y leer en línea su resumen siempre que esté disponible en los metadatos.

Artículos de revistas sobre el tema "Artikkelit"

1

Renfors, Sanna-Mari y Juho Pesonen. "Matkailututkimus-lehden toiminta tilastojen valossa vuosina 2018–2023". Matkailututkimus 20, n.º 1 (10 de mayo de 2024): 9–13. http://dx.doi.org/10.33351/mt.144916.

Texto completo
Resumen
Tässä pääkirjoituksessa keskitymme tarkastelemaan Matkailututkimus-lehden toimintaa vuosina 2018–2023 Journal.fi-alustan keräämien tietojen avulla. Kyseisellä ajanjaksolla lehdessä julkaistiin 92 artikkelia, joista 60 % julkaistiin suomeksi ja 40 % englanniksi. Lehdessä julkaistut, latauksiltaan suosituimmat artikkelit pitävät sisällään sekä vertaisarvioituja artikkeleita ja katsausartikkeleita että puheenvuoroja. Suosittuja teemoja ovat olleet erityisesti vapaa-ajan asuminen, lähimatkailu sekä kestävän ja vastuullisen matkailun erilaiset ulottuvuudet ja näkökulmat. Lähestulkoon kaikki suosituimmat artikkelit on julkaistu sen jälkeen, kun lehti siirtyi Journal.fi alustalle vuoden 2017 lopussa. Lehden suosio ja merkitys ovat nousseet erityisesti koronapandemian alkamisen jälkeen.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Roine, Hanna-Riikka y Esko Suoranta. "Kirjoituskutsu Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2024 numeroihin". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, n.º 4 (19 de diciembre de 2023): 106. http://dx.doi.org/10.30665/av.140879.

Texto completo
Resumen
Kutsumme kirjoittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen vuoden 2024 aikana ilmestyviin numeroihin. Tulevana vuonna priorisoimme erityisesti erilaisia kirjallisuutta, kirjallista elämää ja kirjallisuudentutkimusta käsitteleviä esseitä, katsauksia, puheenvuoroja, haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Arvosteluja toivomme niin kotimaisesta kuin ulkomaisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä muista kirjallisuustieteellisistä julkaisuista. Pyydämme tieteellisiä, vertaisarvioitavaksi lähetettäviä käsikirjoituksia tarjoavia huomioimaan, että vertaisarvioitujen artikkelien julkaisua ei voida taata vuoden 2024 aikana, sillä niitä on jo runsaasti työn alla ja ne käsitellään lähettämisjärjestyksessä. Vertaisarvioitavan artikkelin pituuden tulee olla 20 000–40 000 merkkiä välilyönteineen, mukaan lukien viitteet ja lähdeluettelo. Kirja-arvostelujen ohjepituus on 5000–7000 merkkiä välilyönteineen. Muita kirjoituksia varten on kaksi kategoriaa, joista pidempi voi olla 15 000–30 000 ja lyhyempi 10 000–20 000 merkkiä välilyönteineen. Pidemmän kirjoituksen aiheeksi sopii kirjoitus, jossa aineiston kuvauksen ja analyysin sijasta keskitytään (kirjallisuuden)tutkimukselliseen teemaan, teoreettiseen keskusteluun tai metodologiaan. Lyhyemmiksi jutuiksi kutsumme yleistajuisia ja laajalle yleisölle sopivia tekstejä kirjallisuuteen, kirjallisuusinstituutioon tai sen tutkimukseen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä. Tyyliltään ja muodoltaan vapaamuotoisempia lyhyempiä kirjoituksia jaetaan linkkien välityksellä kirjallisuudesta kiinnostuneelle yleisölle sosiaalisessa mediassa ja kirjallisuuteen keskittyvillä sivustoilla. Ehdotukset vertaisarvioitaviksi artikkeleiksi lähetetään valmiina käsikirjoituksina. Esseiden, katsausten, arvostelujen ja haastattelujen aiheet voivat olla vapaamuotoisempia, ja niiden toimitusaikataulusta sovitaan erikseen päätoimittajien kanssa. Vuoden 2024 numeroihin lähetettävien ehdotusten määräpäivät ovat seuraavat: Numero 2/2024: muut kirjoitukset 19.2.2024. Numero 3/2024: vertaisarvioidut artikkelit 14.4.2024, muut kirjoitukset 19.5.2024. Numero 4/2024: vertaisarvioidut artikkelit 18.8.2024, muut 22.9.2024. Otamme jatkuvasti vastaan artikkeleihin, arvosteluihin ja muihin teksteihin liittyviä julkaisuehdotuksia seuraavia numeroita ennakoivasti. Avain käyttää digitaalista OJS-julkaisujärjestelmää journal.fi. Järjestelmää käytetään myös lehden toimitustyössä. Kirjoittajien tulee kirjautua järjestelmään journal.fi/avain -sivuston kautta ja tarjota artikkeleita ja muita kirjoituksia sen kautta. Mikäli kirjautumisessa on ongelmia, pyydämme ottamaan yhteyttä toimitussihteeri Jari Käkelään (jari.kakela[at]gmail.com). Kirjoituksia koskevissa muissa kysymyksissä ottakaa yhteyttä päätoimittajiin Hanna-Riikka Roine (hanna.roine[at]tuni.fi) ja Esko Suoranta (esko[at]mailfence.com). Avaimen ohjeet kirjoittajille löytyvät lehden journal.fi-sivuilta: https://journal.fi/avain/about/submissions.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Santonen, Pia. "Kommenttikenttien kutsu: Millaisia kommentteja paikallistoimituksen artikkelit keräävät?" Media & viestintä 44, n.º 4 (17 de diciembre de 2021): 61–70. http://dx.doi.org/10.23983/mv.112868.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Uusitalo, Harri. "Suomenkieliset kalannimitykset Åbo Tidningarissa 1771–1772". AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita, n.º 11 (2 de febrero de 2021): 4–16. http://dx.doi.org/10.33520/aur.102462.

Texto completo
Resumen
Turun Akatemian piirissä toimineen Aurora-seuran julkaisema Tidningar utgifne af ett sällskap i Åbo oli ensimmäinen Suomessa ilmestynyt sanomalehti. Siinä julkaistiin vuosina 1771−1772 Pehr Adrian Gaddin kirjoittama neliosainen artikkelisarja Försök til Ichtyologia Fennica, joka käsitteli Suomen kalastoa. Kielihistoriallisesta näkökulmasta artikkelit ovat kiinnostavia, koska niissä mainitaan lukuisia suomenkielisiä kalannimityksiä. Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan ennen kaikkea Gaddin artikkelien kalojen suomenkielisiä nimityksiä. Tavoitteena on saada selville, mitkä kalannimitykset esiintyvät jo vanhemmissa kirjallisissa lähteissä. Toisaalta on kiinnostavaa selvittää, minkä suomenkielisten nimitysten kirjalliset ensiesiintymät ovat Gaddin artikkeleissa ja millainen tausta näillä nimityksillä on. Tutkimuksessa käy ilmi, että ensiesiintymiä on useita.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Kuortti, Joel y Anna-Leena Toivanen. "Haemme vierailevia päätoimittajia Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimen teemanumerolle 4/2020". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, n.º 4 (15 de diciembre de 2019): 119. http://dx.doi.org/10.30665/av.88040.

Texto completo
Resumen
Etsimme vierailevaa päätoimittajaparia Avain-lehden teemanumerolle 4/2020. Hakijat voivat vapaasti ehdottaa ajankohtaista tai muuten tärkeää teemaa, joka voisi kiinnostaa Avaimen lukijoita. Avustamme teemanumeron tekijöitä tarpeen mukaan. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi ehdotetun teeman lisäksi perustelut sille, miksi teema sopisi Avaimeen sekä vierailevien päätoimittajien lyhyet esittelyt. Siinä tulee nimetä teemanumeroon suunnitellut kirjoittajat ja vertaisarvioitavat artikkelit (4–5) sekä teemaan kuuluvia katsauksia, kirja-arvosteluja ja muita kirjoituksia – sikäli kuin ne ovat tiedossa – ja ainakin suunnitelma artikkelien ja muiden kirjoitusten aihealueista tulee ilmoittaa. Teemanumeroehdotukset lähetetään sähköpostitse Avaimen molemmille päätoimittajille 14.2.2020 mennessä. Valinnasta ilmoitetaan kaikille hakijoille maaliskuun alkuun mennessä. Numeron tekeminen ajoittuu kesään ja syksyyn 2020 ja lehden on tarkoitus ilmestyä joulukuussa 2020. Päätoimittajien yhteystiedot: Joel Kuortti joel.kuortti_at_utu.fiAnna-Leena Toivanen anna-leena.toivanen_at_uef.fi
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Honkonen, Risto. "Konferenssiraportti on helposti harvojen helmien hautausmaa". Aikuiskasvatus 16, n.º 2 (15 de mayo de 1996): 140–42. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92389.

Texto completo
Resumen
Vocational education and culture – European prospects from theory and practice, toim. Anja Heikkinen, Tampere (1995). Arvosteltavan teoksen artikkelit perustuvat Hämeenlinnassa 1995 pidettyyn seminaariin.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Mauranen, Anna y Risto Nieminen. "Päätoimittajilta". Annales Academiae Scientiarum Fennicae 2023, n.º 2 (18 de diciembre de 2023): 6–7. http://dx.doi.org/10.57048/aasf.141973.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Kraatari, Eliza. "Ulos tuulikaapista, kulttuuripolitiikka!" Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 3, n.º 1 (4 de mayo de 2018): 4–5. http://dx.doi.org/10.17409/kpt.70342.

Texto completo
Resumen
Tässä vuosikirjassa Anu Laukkanen, Anne Teikari ja Marjaana Colliander syventävät etäkonserttien tapausesimerkin kautta kriittisiä näkökulmia saavutettavuuteen. Artikkeli tarjoaa lukijalle pohdittavaksi muun muassa sen, onko kulttuurin saavutettavuus itse asiassa ”onnellisuusobjekti”, joka yhtäältä lupailee syrjäytysmisuhanalaisille figuureille osallisuutta yhteiskuntaan ja toisaalta tarjoilee kulttuuripalveluiden tuottajille itselleen antroposofista euforiakokemusta.Sirkku Kotilaisen ja Satu Olkkosen artikkeli puolestaan avaa mahdollisuuksia tiedon yhteiseen tekemiseen, kun dokumenttiteatterin kautta käydään kanssatutkijuuten yhdessä nuorten kanssa. Artikkelissa nousee esiin muun muassa eräiden tukijärjestelmien kontrolloivuus, jolloin näennäisen voimavaraistavat keinot voivat kääntyä itseään vastaan. Yhdessä tarkasteltuna nämä artikkelit kutsuvat arvioimaan kriittisesti kulttuuripoliittisia ihmisenä ja kansalaisena olemisen reunaehtoja: mitkä tahot määrittelevät ja miten määrittyvät vaillinaisuus, tarvitsevuus tai kykeneväisyys kulttuurisen yhteisön jäseninä ja kansalaisina? Tunkeutuvatko kulttuuripolitiikan normaalit läpi moninaisuuden diskurssin verhoista? Tähän näkökulman antaa myös Katri Talaskiven puheenvuoro Suomessa uusien kielivähemmistöjen kirjailijoista.Historiallinen näkökulma teknologisiin uutuuksiin kulttuuristen elämysten saavutettavuuden mahdollistajina antaa perspektiiviä aikamme digihuumaan. Aleksi Lohtajan ja Taneli Viitahuhdan luenta Walter Benjaminin ajatuksista taideteoksen uusinnettavuudesta paitsi tuottaa uutta näkökulmaa Benjamin-tutkimukseen myös tarjoaa analyyttista syvyyttä esteettisten kokemusten ja niiden välittämisen ymmärtämiseen. Herääkin kysymys, miten teknologiset mahdollisuudet tässä ajassa oikeastaan kohtaavat kulttuuritoimintojen käyttäjät, osallistujat. Tuottavatko ne läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin vai pelkästään hymynaama-mittareita tuulikaappeihin?
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Kuortti, Joel. "Vuoden 2019 viimeisen Avaimen teemana matkakirjallisuus". AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, n.º 1 (25 de marzo de 2019): 92. http://dx.doi.org/10.30665/av.79608.

Texto completo
Resumen
Numerossa 4/2019 pureudutaan matkakirjallisuuden tutkimuksen moninaiseen kenttään. Tutkimusala tarjoaa tärkeitä näkökulmia esimerkiksi siihen, miten subjektiivista kokemusta, tilaa ja paikkaa, identiteettejä, vierauden kohtaamista ja kulttuurista vuorovaikutusta voidaan esittää kirjallisuuden keinoin. Matkakirjallisuutta tutkittiin aiemmin paljolti historiallisena, maantieteellisenä ja antropologisena aineistona, mutta tutkimusalan vakiinnuttua huomiota on alettu kiinnittää myös matkakirjallisuuden poetiikkaan, muotoihin ja teemoihin. Tällä hetkellä aiheen kansainvälinen tutkimus on vilkasta, monipuolista ja tieteidenvälistä. Alan vakiintuneisuudesta kertovat muun muassa säännöllisesti ilmestyvät tieteelliset lehdet ja julkaisusarjat sekä yliopistollinen opetus ja kansainväliset konferenssit. Avaimen teemanumerossa esitellään tuoretta suomalaista matkakirjallisuuden tutkimusta. Numeron artikkelit ja katsaukset kattavat laajan valikoiman kielialueita ja historiallisia aikakausia. Huomio kiinnittyy muun muassa kuvallisuuteen, monikielisyyteen, tilan kysymyksiin, tosiperäisen esityksen ja fiktion suhteeseen sekä matkakirjallisuuden historiaan. Esiin nousevat myös kysymykset matkakirjallisten lajien määrittelystä. Missä määrin lajia määrittävät tietyt tekstin piirteet tai lukijan odotukset ja missä määrin taas yhteys matkan kokemukseen? Jos haluat tarjota artikkelia tai muuta kirjoitusta (essee, katsaus, kirja-arvio, konferenssiraportti tms.), ota yhteyttä teemanumeron päätoimittajiin. Lisätietoja numeron päätoimittajilta: Kai Mikkonen (kai.mikkonen@helsinki.fi), Ilona Lindh (ilona.lindh@helsinki.fi)
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Lehto, Mari. "Sosiaalisen median vanhemmuussisällöt raivostuttavat, ilahduttavat ja pitkästyttävät". Media & viestintä 45, n.º 1 (31 de marzo de 2022): 92–98. http://dx.doi.org/10.23983/mv.115666.

Texto completo
Resumen
FT Mari Lehdon mediatutkimukseen kuuluva väitöskirja Affective Power of Social Media: Engagements with Networked Parenting Culture tarkastettiin Turun yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 12.11.2021. Lektion lyhennetty ja popularisoitu versio on aiemmin julkaistu Ilmiön ja Rajapinnan sosiaalinen media -teemaviikolla verkossa: https://ilmiomedia.fi/artikkelit/aitien-somekokemusten-ydin-on-ristiriitaisuuden-tunne
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Más fuentes

Tesis sobre el tema "Artikkelit"

1

Kvæven, Ingeborg Selma. "ADHD - ulike innfallsvinkler : Artikkel 1: En teoretisk gjennomgang av diagnosens historie, forskning, informasjon og diagnosebeskrivelser. Artikkel 2: En diskursanalyse av ADHD fremstillinger sett gjennom en norsk nettdebatt". Thesis, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet, Institutt for sosialt arbeid og helsevitenskap, 2013. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:no:ntnu:diva-22169.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Vähänikkilä, H. (Hannu). "Statistical methods in dental research, with special reference to time-to-event methods". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526207933.

Texto completo
Resumen
Abstract Statistical methods are an essential part of the published dental research. It is important to evaluate the use of these methods to improve the quality of dental research. In the first part, the aim of this interdisciplinary study is to investigate the development of the use of statistical methods in dental journals, quality of statistical reporting and reporting of statistical techniques and results in dental research papers, with special reference to time-to-event methods. In the second part, the focus is specifically on time-to-event methods, and the aim is to demonstrate the strength of time-to-event methods in collecting detailed data about the development of oral health. The first part of this study is based on an evaluation of dental articles from five dental journals. The second part of the study is based on empirical data from 28 municipal health centres in order to study variations in the survival of tooth health. There were different profiles in the statistical content among the journals. The quality of statistical reporting was quite low in the journals. The use of time-to-event methods has increased from 1996 to 2007 in the evaluated dental journals. However, the benefits of these methods have not been fully adopted in dental research. The current study added new information regarding the status of statistical methods in dental research. Our study also showed that complex time-to-event analysis methods can be utilized even with detailed information on each tooth in large groups of study subjects. Authors of dental articles might apply the results of this study to improve the study protocol/planning as well as the statistical section of their research article
Tiivistelmä Tilastolliset tutkimusmenetelmät ovat olennainen osa hammaslääketieteellistä tutkimusta. Menetelmien käyttöä on tärkeä tutkia, jotta hammaslääketieteen tutkimuksen laatua voitaisiin parantaa. Tämän poikkitieteellisen tutkimuksen ensimmäisessä osassa tavoite on tutkia erilaisten tilastomenetelmien ja tutkimusasetelmien käyttöä, raportoinnin laatua ja tapahtumaan kuluvan ajan analysointimenetelmien käyttöä hammaslääketieteellisissä artikkeleissa. Toisessa osassa osoitetaan analysointimenetelmien vahvuus isojen tutkimusjoukkojen analysoinnissa. Ensimmäisen osan tutkimusaineiston muodostavat viiden hammaslääketieteellisen aikakauslehden artikkelit. Toisen osan tutkimusaineiston muodostivat 28 terveyskeskuksessa eri puolella Suomea hammashoitoa saaneet potilaat. Lehdet erosivat toisistaan tilastomenetelmien käytön ja tulosten esittämisen osalta. Tilastollisen raportoinnin laatu oli lehdissä puutteellinen. Tapahtumaan kuluvan ajan analysointimenetelmien käyttö on lisääntynyt vuosien 1996–2007 aikana. Tapahtumaan kuluvan ajan analysointimenetelmät mittaavat seuranta-ajan tietystä aloituspisteestä määriteltyyn päätepisteeseen. Tämän väitöksen tutkimukset osoittivat, että tapahtumaan kuluvan ajan analysointimenetelmät sopivat hyvin isojen tutkimusjoukkojen analysointiin. Menetelmien hyötyä ei ole kuitenkaan vielä saatu täysin esille hammaslääketieteellisissä julkaisuissa. Tämä tutkimus antoi uutta tietoa tilastollisten tutkimusmenetelmien käytöstä hammaslääketieteellisessä tutkimuksessa. Artikkelien kirjoittajat voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia suunnitellessaan hammaslääketieteellistä tutkimusta
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Libros sobre el tema "Artikkelit"

1

Arnkil, Erik. Keitä muita tässä on mukana?: Viisi artikkelia verkostoista. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus, 1991.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Sihvo, Tuire. Kansalaisuus ja sosiaalihuolto: Artikkeli kansalaisuudesta, sosiaalihuollosta ja niiden suhteesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus, 1991.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Kuusi, Osmo. Kohti osaamisen yhteiskuntaa: Artikkeleita tietoyhteiskunnan alueellisesta etenemisestä. [Helsinki]: Sisäasiainministeriö, Aluepoliittinen osasto, 1986.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Heino, Riitta. Suomen musiikkilehtien artikkeleita: Hakemisto vuosilta 1887-1977. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1985.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

1961-, Savolainen Raimo, ed. Sääty-yhteiskunnasta Ahtisaareen: Artikkeleita hallinnosta ja sen historiasta. Helsinki: Hallintohistoriakomitea, 1995.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Viitala, Heikki Mikko. Kuopio suomalaisen kaupunkihallinnon esimerkkinä: Artikkeli Kuopion kaupungin kunnallishallinnosta ja sen rakenteesta. Kuopio: Snellman-instituutti, 1991.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Kajannes, Katriina. Itä meissä: Artikkeleita ortodoksisesta kulttuurista ja suomalais-venäläisestä vuorovaikutuksesta. Joensuu]: Kustannusosakeyhtiö HAI, 2011.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Antero, Heikkinen, Hämynen Tapio y Laine Antti, eds. Maaseutuväkeä, hengen ja ruumiin kulttuuria: Kokoelma artikkeleita Antero Heikkisen tutkimusaloilta. Joensuu: Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 1991.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Aall, Jørgen. Rettergang og menneskerettigheter: Den europeiske menneskerettighetskonvensjons artikkel 6 og norsk straffeprosess. Bergen: [s.n.], 1993.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Heide, Ola Rambjør. Konstitusjonell nødrett: Sett i lys av Den europeiske menneskerettighetskonvensjon artikkel 15. [Oslo]: Tano Aschehoug, 1998.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Más fuentes

Capítulos de libros sobre el tema "Artikkelit"

1

Stenvall, Jari, Pasi-Heikki Rannisto, Jan-Erik Johanson y Elias Pekkola. "11. Reagoiva koronajohtaminen – Case Suomen hallitus". En Tilintarkastus ja evaluaatio. Tampere University Press, 2023. http://dx.doi.org/10.61201/tup.843.c1217.

Texto completo
Resumen
Tässä artikkelissa keskitytään siihen, mitkä tekijät aikaansaivat Suomen hallituksen koronajohtamisesta ennakoitavuuden sijasta reagoivaa ja kapea-alaista ja mitä vaikutuksia sillä oli koronajohtamisen onnistumiselle. Artikkelissa ollaan erityisen kiinnostuneita siitä, miksi tietoperustainen ennakointi koronajohtamisessa on ollut haastavaa hallitukselle. Lähtökohtana on, että Suomessa – kuten monessa muussakin maassa – on pyritty ennakoitavuuteen, mutta päädytty reagoitavuuteen. Artikkeli perustuukoronatoimien johtamisen arviointihankkeessa toteutettuja ministeriöiden, keskushallinnon sekä ylimmän poliittisen johdon edustajien haastatteluja, joita on kaikkiaan 42. Artikkelin keskeinen tulos on, että Suomen hallituksen johtamista voidaan luonnehtia Herbert Simonin käsitteellä rajoitettuun rationaalisuuteen pohjautuvaksi johtamistavaksi. Tämä on ollut monilta osin onnistunutta. Rajoitetun rationaalisuuden lähtökohta tulisikin jatkossa huomioida suomalaista kriisihallinnon mallia kehitettäessä.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Lindholm, Kaisa y Tanja Sihvonen. "Koneesta kollegaksi : tekoälyn viestinnällinen toimijuus". En Tekoälykäs viestintä. Helsinki University Library, 2024. http://dx.doi.org/10.31885/9789526548814.

Texto completo
Resumen
Moderni tekoäly ei vain tuota viestinnän ammattilaisen työhön kuuluvia sisältöjä, vaan on viestijä itsessään. Viestivät tekoälyt ovat kieltä käyttäviä ja ihmisenkaltaiseen vuorovaikutukseen kykeneviä algoritmipohjaisia järjestelmiä, joilla on erityistä viestinnällistä toimijuutta. Tämä artikkeli kokoaa yhteen tutkimuskirjallisuuteen nojaavaa tietoa tekoälystä viestijänä ja siitä, mitä viestinnän ammattilaisen tulisi ymmärtää uudenlaisesta vuorovaikutuskumppanistaan. Artikkelissa esitellään esimerkkejä viestivän tekoälyn sovelluksista sekä annetaan näkökulmia niiden rooleista erilaisissa tehtävissä. Teksti käsittelee tekoälyn vuorovaikutteisuuden mahdollisuuksia ja siihen liittyviä tunteita, kokemuksia ja riskejä. Artikkelin lopuksi kirjallisuuden pohjalta esitetään kysymys, huoli ja toive viestinnän ammattilaisille harkittavaksi, kun he työskentelevät viestivän tekoälyn kollegana tai hyödyntävät sitä esimerkiksi asiakaspalvelussa.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Ulstein, Jan Ove. "Vestlandsk kyrkjesyn: Med Johs. Solem som orienteringspunkt". En Tru på Vestlandet, 127–61. Cappelen Damm Akademisk/NOASP, 2020. http://dx.doi.org/10.23865/noasp.104.ch6.

Texto completo
Resumen
Artikkelen undersøkjer synet på forsamlinga i lekmannsrørsla på Vestlandet. Med indremisjonshovdingen Johs. Solem som dreiepunkt vil artikkelen vise korleis han og andre oppfatta vennesamfunnet på bedehuset som sjølve «menigheten». Utgangspunktet er 1890-talet, men med framhald heilt fram til våre dagar. Det er historia om korleis ei vekkingsrørsle etablerer eit radikalt sjølvstende overfor statskyrkja, basert på teologien omkring det allmenne prestedømet. Artikkelen drøftar korleis idealet om vennesamfunnet får sine utfordringar under vekslande kontekstar, med kyrkje- og forsamlingsdanning, med spørsmål om kvinner også kan ha alle tenester i det allmenne prestedømet. Kan ein i ei bedehusforsamling tenkje seg det allmenne forstandardømet? Om ikkje – kva røper det om synet på det allmenne prestedømet?
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Løseth, Arnljot. "Religiøsitet og livssyn i Kyst-Norge på 1800-talet i eit komparativt nordisk og nordatlantisk perspektiv". En Tru på Vestlandet, 17–39. Cappelen Damm Akademisk/NOASP, 2020. http://dx.doi.org/10.23865/noasp.104.ch2.

Texto completo
Resumen
Artikkelen vil konsentrerer seg om dei religiøse vekkingane, fråhaldsrørsla og seksuell åtferd i Kyst-Norge på 1800-talet, og alt vil bli sett inn i eit komparativt nordisk og nordatlantisk perspektiv. Artikkelen vil også kome inn på kva slags eventuelle verknader puritanske rørsler og livsførsel kunne ha hatt å seie for den økonomiske utviklinga i kystsamfunna.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Niittymaa, Jukka y Vilma Luoma-aho. "Tekoälykäs viestintä". En Tekoälykäs viestintä. Helsinki University Library, 2024. http://dx.doi.org/10.31885/9789526523996.

Texto completo
Resumen
Organisaatioiden viestintä, markkinointi ja asiakaspalvelu siirtyivät uuteen tekoälykkääseen aikaan loppuvuodesta 2022, kun yhdysvaltalainen OpenAI lanseerasi ChatGPT:n. Tekoälykäs viestintä, eli tässä artikkelissa generatiivisten tekoälyjen käyttö viestinnässä, voidaan nähdä joko työtä nopeuttavana tai hidastavana, sekä laatua parantavana tai heikentävänä. Uusia viestintätehtäviä avautuu: esimerkiksi tekoälyn syötteiden kirjoittamisesta, eli promptaamisesta, sekä tiedon totuudenmukaisuuden tarkistamisesta tulee uusia viestijöiden velvollisuuksia. Työkalujen ja alustojen muuttuessa nopeasti uudempiin oman osaamisen päivittämisestä tulee tulevaisuudessa jatkuvaa. Artikkeli esittelee minne digitaalisten media-areenoiden kenttään tekoälykäs viestintä sijoittuu, sekä koostaa nelikenttämäisen ”läpinäkyvyyskuution”, jonka avulla voidaan hahmottaa tekoälyn käytöstä viestimistä organisaatioissa. Lisäksi artikkeli summaa tekoälyn aiheuttamia muutoksia organisaatioiden viestinnän arvontuotannolle, ja esittelee kolme tulevaisuuden viestintää ohjaavaa propositiota tekoälykkäästä viestinnästä.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Kleive, Hildegunn Valen. "Levd hverdagsreligion". En Tru på Vestlandet, 289–309. Cappelen Damm Akademisk/NOASP, 2020. http://dx.doi.org/10.23865/noasp.104.ch12.

Texto completo
Resumen
Denne artikkelen gir en innføring i perspektivet levd hverdagsreligion. I tillegg tematiseres perspektivets forhold til begrepet «folkelig religion» og tilnærmingens relevans for skolens religionsundervisning. I perspektivet levd hverdagsreligion inkluderes og vektlegges vanlige folks religiøse praksiser og erfaringer, som er både kroppslige, materielle og diskursive. Disse er lokalisert både i og utenfor religiøse organisasjoner og institusjoner. Perspektivet er preget av funksjonelle forståelser av religion, og forskningen på fenomenet er kjennetegnet av et sterkt innslag av etnografiske metoder. Artikkelen drøfter hvordan denne tilnærmingen til religion kan kaste lys over større samfunnsstrukturer, sosiale prosesser og bias i forskningen. Interessen for levd hverdagsreligion har vokst fram i flere fag, selv om bidrag fra religionssosiologien særlig framheves i denne artikkelen.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Håberg, Liv Ingrid Aske. "Verdiformidling til verdifulle barn i barnehagen". En Religion og etikk i skole og barnehage, 207–22. Cappelen Damm Akademisk/NOASP, 2019. http://dx.doi.org/10.23865/noasp.82.ch8.

Texto completo
Resumen
Artikkelen undersøker og drøfter verdiformidling i barnehagen forstått både som at barn blir kjende med sentrale verdiar i vårt demokrati og at barna opplever seg sjølve som verdifulle. Forsking på verdiformidling er i liten grad gjennomført tidlegare. Av sju fagområde som barnehagen er pålagt å arbeide med, blir fagområdet som i størst grad omhandlar verdiformidling «Etikk, religion og filosofi» i svært liten grad vurdert som viktig på barnehagefeltet. Artikkelen undersøker difor personalet sin relasjon til fagområda i rammeplanen, barna sin plass i barnehagekvardagen og korleis sentrale verdiar blir formidla. Det empiriske materialet består av observasjon og intervju i to barnehagar. Fagområdet «Etikk, religion og filosofi» blir i intervju ikkje nemnt i det heile medan fagområdet «Kommunikasjon, språk og tekst» blir vurdert som viktig. Artikkelen drøfter denne skeivfordelinga av status og bruk av fagområde i lys av politiske føringar og læreplanteoretisk perspektiv på ulike handlingsrom for barnehagelærarar og assistentar. Artikkelen konkluderer med at implementering av rammeplanens føringar for verdiformidling i barnehagen i større grad treng å bli løfta fram på barnehagefeltet.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Kokkonen, Paula. "Muutaman runon ja sävellyksen jäljillä – tekijöitä etsien". En Multilingual Facilitation, 147–52. University of Helsinki, 2021. http://dx.doi.org/10.31885/9789515150257.14.

Texto completo
Resumen
Artikkeli käsittelee Heimolasten laulukirjasta ja Sukukansain lauluja -vihkosesta löytyviä kominkielisiä runoja, niiden suomennoksia ja niihin tehtyjä sävellyksiä. Tutkimuksen kohteena on Mihail Lebedevin ja Ivan Kuratovin runot sekä V. I. Lytkinin käännökset J. H. Erkon runoista.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Hovlid, Ellen Lexerød y Charlotte Loxley Helleland. "Strengare enn jussen? Ei samanlikning av reglane om identifisering i presseetikken og pressejussen". En Presse, profesjon og politikk: Festskrift til Paul Bjerke, 37–61. Cappelen Damm Akademisk/NOASP, 2022. http://dx.doi.org/10.23865/noasp.169.ch2.

Texto completo
Resumen
Eit av dei vanskelegaste spørsmåla ein redaksjon kan stå overfor, er spørsmålet om dei skal identifisere ein person som er involvert i ei straffesak, eller ikkje. Dette har vi reglar om i både presseetikken og pressejussen. I denne artikkelen blir dei presseetiske og juridiske reglane drøfta og samanlikna. Føremålet med artikkelen er å etterprøve påstanden om at presseetikken er strengare enn jussen på dette området. Konklusjonen i artikkelen er at reglane er svært like, både når det kjem til kva slags moment som blir vektlagt, og kor stor vekt dei ulike momenta har. Presseetikken kan likevel vere strengare når det gjeld identifisering på dei seinaste stadia av straffesaka. Til gjengjeld ser pressejussen ut til å gjere større skilnad enn presseetikken mellom identifisering i form av berre namn og identifisering i form av både namn og bilde.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Skjeseth, Alf. "Klassekampens antihelt". En Presse, profesjon og politikk: Festskrift til Paul Bjerke, 27–33. Cappelen Damm Akademisk/NOASP, 2022. http://dx.doi.org/10.23865/noasp.169.ch1.

Texto completo
Resumen
Eit av dei vanskelegaste spørsmåla ein redaksjon kan stå overfor, er spørsmålet om dei skal identifisere ein person som er involvert i ei straffesak, eller ikkje. Dette har vi reglar om i både presseetikken og pressejussen. I denne artikkelen blir dei presseetiske og juridiske reglane drøfta og samanlikna. Føremålet med artikkelen er å etterprøve påstanden om at presseetikken er strengare enn jussen på dette området. Konklusjonen i artikkelen er at reglane er svært like, både når det kjem til kva slags moment som blir vektlagt, og kor stor vekt dei ulike momenta har. Presseetikken kan likevel vere strengare når det gjeld identifisering på dei seinaste stadia av straffesaka. Til gjengjeld ser pressejussen ut til å gjere større skilnad enn presseetikken mellom identifisering i form av berre namn og identifisering i form av både namn og bilde.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Informes sobre el tema "Artikkelit"

1

Dale, Magnar. Thomas Kuhn: “But I didn't say that!”. University of Stavanger, 2015. http://dx.doi.org/10.31265/usps.222.

Texto completo
Resumen
Artikkelen kritiserer framstillingen av T. Kuhns vitenskapsloso i boka Annerledestenkerne (Universitetsforlaget 2009) av Per Arne Bjørkum. Jeg viser også at de vitenskapshistoriske og biograske opplysningene oftest er mytiske eller feilaktige, og ikke bygger på de mange studier av paradigmeskifter som er publisert etter Kuhns historiske vending. Dermed gir boka heller ikke historisk grunnlag for sin påstand om at forskere som kommer med noe genuint nytt, som regel utsettes for sterkt sosialt press og utstøtelse.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Nergaard, Svein Erik. Hjelp til lærere i klasserommet - lokale tiltak for bedre læringsmiljø og økt inkludering: En nasjonal kartlegging av ambulerende team. University of Stavanger, junio de 2016. http://dx.doi.org/10.31265/usps.217.

Texto completo
Resumen
Denne rapporten omhandler en kartlegging og spørreundersøkelse i norske kommuner 2013-14 om tiltak som er etablert for å gi hjelp og støtte til lærere i grunnskolen. Slike tiltak kan betegnes som ambulerende team. Det er Nasjonalt senter for læringsmiljø og atferdsforskning ved Svein Erik Nergaard og Nina Grini som har gjennomført spørreundersøkelsen i kommunene og tiltakene. Hensikten med undersøkelsen er å få mer kunnskap om ambulerende team. Denne arbeidsmåten i skolene er i sterk vekst i mange kommuner og det er viktig å få kunnskap med tanke på å kunne bidra til å evaluere, forbedre og eventuelt stimulere tiltakene. Etablering av ambulerende team er lokale initiativ som vokser fram ut fra lokale behov og den raske veksten kan tyde på at vurdering av effekten er god. Arbeidsmåten innebærer også i en del tilfeller en interessant omdisponering av ressurser fra en segregerende til målsetting om en mer inkluderende praksis. Sentrale forhold er forekomst, organisering, kompetanse hos ansatte, arbeidsmåter og samarbeid med PP-tjenesten. Kartleggingen av forekomst av tiltak er omtalt i en artikkel i Spesialpedagogikk nr. 7, 2013 (Jahnsen & Grini 2013), og hovedresultatene fra spørreundersøkelsen i tiltakene er beskrevet i en artikkel i Spesialpedagogikk nr. 2, 2015 (Nergaard & Grini 2015). Hensikten med denne rapporten er å gi en samlet og mer helhetlig og grundig framstilling av undersøkelsen og fenomenet ambulerende team.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
También puede estar interesado en las bibliografías ampliadas sobre el tema "Artikkelit" para tipos de fuentes particulares:
Artículos de revistas Libros
Ofrecemos descuentos en todos los planes premium para autores cuyas obras están incluidas en selecciones literarias temáticas. ¡Contáctenos para obtener un código promocional único!

Pasar a la bibliografía