Siga este enlace para ver otros tipos de publicaciones sobre el tema: Tekstilajit.

Artículos de revistas sobre el tema "Tekstilajit"

Crea una cita precisa en los estilos APA, MLA, Chicago, Harvard y otros

Elija tipo de fuente:

Consulte los 20 mejores artículos de revistas para su investigación sobre el tema "Tekstilajit".

Junto a cada fuente en la lista de referencias hay un botón "Agregar a la bibliografía". Pulsa este botón, y generaremos automáticamente la referencia bibliográfica para la obra elegida en el estilo de cita que necesites: APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

También puede descargar el texto completo de la publicación académica en formato pdf y leer en línea su resumen siempre que esté disponible en los metadatos.

Explore artículos de revistas sobre una amplia variedad de disciplinas y organice su bibliografía correctamente.

1

Erra, Satu Susanna. "Kirjoittamisen diskurssit lukiolaisten kirjoittamista pohtivissa teksteissä." Sananjalka 61, no. 61 (2019): 165–81. http://dx.doi.org/10.30673/sja.80207.

Texto completo
Resumen
Tarkastelen artikkelissani lukiolaisten kirjoittamista ja selvitän, mitä kirjoittamisen diskursseja lukiolaisten omaa kirjoittamista pohdiskelevat tekstit kaiuttavat. Käsittelyni perustuu Ivaničin (2004) viitekehykseen: kirjoittamisessa ja sen oppimisessa voi olla kyse taidosta, luovuudesta tai prosessista; se voi olla tekstilajien tuottamista, sosiaalisten käytänteiden noudattamista tai sosiopoliittista toimintaa. Tutkin näitä diskursseja 50 kirjoitelmasta koostuvassa aineistossa diskurssianalyysin keinoin ja vertaan tuloksia lukion opetussuunnitelman perusteiden ja ylioppilaskokeen määräyste
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Honko, Mari. "Kieli- ja kielitaitokäsitykset tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjamerkinnöissä." Puhe ja kieli, no. 4 (January 8, 2018): 215–38. http://dx.doi.org/10.23997/pk.63203.

Texto completo
Resumen
Artikkelissa tarkastellaan tutkivan opettajan kenttäpäiväkirjojen (n=19) heijastamia kieli- ja kielenoppimiskäsityksiä. Päiväkirjamerkintöjä tarkastellaan sekä itsenäisesti että suhteessa niissä kuvattuun keskusteluvuorovaikutukseen. Lisäksi havainnoidaan päiväkirjamerkintöjen diskursiivisuutta ja sitä, miten kieli(taito)käsitykset suhteutuvat siihen sosiokulttuuriseen kontekstiin, jossa aineisto on tuotettu. Tutkimus on laadullinen, ja keskeisimpänä analysointimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Havainnot osoittavat, että päiväkirjassa risteilee useita, osin ristiriitaisia
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Herttovuo, Pinja, and Sara Routarinne. "Monilukutaitoa oppikirjan äärellä." Ainedidaktiikka 4, no. 1 (2020): 99–121. http://dx.doi.org/10.23988/ad.82720.

Texto completo
Resumen
Ympäristöopissa kuvilla voidaan esittää sisältöjä, jotka eivät näyttäydy arkikokemukselle. Artikkelissa tarkastellaan monilukutaitoa peruskoulun ympäristöopin oppikirja-aukeaman äärellä verbaalisen ja visuaalisen modaliteetin työnjakoon fokusoiden. Peruskoulun toisen ja viidennen luokan oppilailta (N = 20) kysyttiin oppimateriaaliaukeaman avulla heidän silmäily- ja lukustrategioitaan. Tulokset osoittavat, että toisluokkalaisten silmäilyreitit ovat yhdenmukaisempia kuin viidesluokkalaisten. Useimmat oppilaat silmäilevät oppimateriaalia kuvavetoisesti, mutta kuvilla ei ole yhtä keskeistä roolia
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Rosvall, Camilla. "Genrelandskap, texter och bedömning – tidigare språkbadselever som andraspråksskribenter i svenska." VAKKI Publications 7, no. 1 (2016). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149217.

Texto completo
Resumen
Artikkelissa tarkastellaan pitkän oppimäärän ylioppilaskokeen kirjallisen tuottamisen tehtäväantoja sekä kielikylpyopetuksen saaneiden ylioppilaskokelaiden kirjoituksia vuosina 2012−2014. Teoreettisena viitekehyksenä toimii systeemis-funktionaalinen (SF) kieliteoria. Avainasemassa ovat kirjoitustehtävien tekstilajit sekä toisen kielen (L2, second language) kommunikatiivinen kompetenssi. Tärkeäksi artikkelin elementiksi nousee myös L2 -kirjoitelmien arvostelu. Tulokset osoittavat, että pitkän oppimäärän kirjoitustehtävät painottuvat analyyttiseen tekstilajiin. Lisäksi entisten kielikylpyoppilai
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Ahola, Joonas. "Neuvostokalevalaisen runouden kasvu." Elore 28, no. 1 (2021). http://dx.doi.org/10.30666/elore.102574.

Texto completo
Resumen
Artikkeli käsittelee neuvostokalevalaisen runouden eli sosialistisen ideologian mukaisesti virittyneiden, kalevalamittaan runonlaulajien sepittämien uusaiheisten runojen kasvua tekstilajina Neuvosto-Karjalassa 1930-luvulta 1950-luvulle. Neuvostoliitossa harrastettiin samaan aikaan muidenkin kulttuurien parissa neuvostoideologiaa ilmaisevan kansanperinteen hankkimista, mihin kuului perinteen tuottajien ideologista opastusta, ja sensuurinkin sävyttämää julkaisua. Neuvosto-Karjalassa tämän uusaiheisen perinteen hallitsevaksi muodoksi valikoitui kalevalamitta. Artikkelissa kuvataan historiallisen
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Lummaa, Karoliina, Kaisa Vainio, Aino Korrensalo, Tuomo Takala, and Eeva-Stiina Tuittila. "Itseksi puiden kanssa." Elore 30, no. 1 (2023). http://dx.doi.org/10.30666/elore.126754.

Texto completo
Resumen
Puu- ja metsäaiheisen taiteen, monitieteisen tutkimuksen ja julkisen keskustelun runsastuminen ilmentää ihmisten kasvavaa kiinnostusta luontoon, metsiin ja ei-inhimilliseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme puiden ja puusuhteiden merkityksiä minuuden ja oman elämän jäsentäjinä kahdessa erilaisessa aineistossa, suomalaisessa 2019–2021 aikana julkaistussa puuaiheisessa nykyrunoudessa ja vuosina 2019–2020 toteutetun lempipuuaiheisen verkkokyselyn vastauksissa. Molemmat tekstilajit liittyvät vahvasti itseilmaisuun ja omien tuntemusten ja kokemusten sanoittamiseen. Keskitymme puihin ja puusuhtei
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Nordlund, Taru, and Ritva Pallaskallio. "Performatiivin voima ja tekstilajin synty." Virittäjä 128, no. 3 (2024). http://dx.doi.org/10.23982/vir.136090.

Texto completo
Resumen
Tutkimus käsittelee asetuksille ja kuulutuksille tyypillisen hallinnollisen kielen tekstilajipiirteen, performatiiviformulan saan minä ilmoittaa, siirtymistä sanomalehtien kaupallisiin ilmoituksiin 1800-luvun lopussa. Teoreettisesti tutkimus sijoittuu sosiolingvistiikan ja diskurssintutkimuksen alueille. Tutkimuksen kuulutusaineisto on peräisin Kaarinan seurakunnanarkistosta, ja sanomalehtiaineiston analyysissä on hyödynnetty Kansalliskirjaston digitaalista sanomalehtiarkistoa. Kuulutukset ja ilmoitukset erotetaan tutkimuksessa eri tekstilajeiksi sekä funktionaalisten että kielellisten piirtei
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Laihanen, Esa. "Mitä arvostelutekstien otsikot kertovat yliopisto-opiskelijoiden tekstilajin tajusta?" VAKKI Publications 7, no. 1 (2016). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149213.

Texto completo
Resumen
This paper investigates genre knowledge (i.e. understanding of the traits and norms of the text type or genre) of university students on the basis of critique texts produced during a university-level writing course (Finnish as mother tongue). The university students' genre knowledge of the critique genre is assessed from analysis of the titles of their critique texts (N = 139). The titles of the critique texts are classified into categories according to the function and form of the titles. The evaluative lexis of the titles is also examined. The results of the analysis indicate that the titles
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Koskela, Merja. "Institutionaalista tekstilajia laatimassa – Valtionhallinnon henkilöstön näkemyksiä vuosikertomuksen synnystä." VAKKI Publications 12, no. 1 (2020). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149295.

Texto completo
Resumen
The Finnish government reports of the results of state-owned enterprises annually to the Parliament. During the years 2007 to 2016 this was done in an independent report, while starting from 2017, the report on state ownership steering has been an annex to the government annual report. This specific type of report represents the established genre of annual report, but differs from it in many ways. The main difference is the context of public administration, which makes the report a place of negotiation for economic and political discourse. The aim of this article is to analyze how the practiti
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Laihanen, Esa. "Tekstilajin tajua testaamassa: teekkareiden kirjoittamien kieltävien rekrytointivastausten funktionaalinen rakenne." VAKKI Publications 9, no. 1 (2018). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149263.

Texto completo
Resumen
This work examines genre knowledge (i.e. understanding of the traits and norms of the text type or genre) of Finnish students of engineering on the basis of rejection letters produced during a university-level writing course (Finnish as mother tongue). The students' genre knowledge of rejection letters (N=53) was assessed by analysis of the functional structures used. Swalesian genre theory (moves and steps) was used in the analysis. Six different moves were identified and classified into sub-categories (steps). Textual analysis of the functional structures utilized by the university students
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
11

Laihanen, Esa. "Tekstilajin tajua kyselemässä: Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia, käsityksiä ja arviointia hylkäyskirjeistä." VAKKI Publications 12, no. 1 (2020). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149303.

Texto completo
Resumen
This article reports on a questionnaire that examined the experiences and perceptions of Finnish university students (students of engineering, N=26; and polytechnic students of business, N=25) regarding rejection letters sent to job applicants. In the questionnaire, students answered open questions and evaluated a number of anonymized rejection letters from the reader´s perspective. Both rejection letters produced by genuine companies and letters written by students on a written communication course were evaluated. Content and discourse analysis were utilized in analysis of student responses.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
12

Paldanius, Hilkka. "Pohdintaa, selostamista ja tulkintaa." Virittäjä 124, no. 4 (2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.98382.

Texto completo
Resumen
Hilkka Paldaniuksen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin lauantaina 5. syyskuuta 2020 Jyväskylän ylipistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Anne Mäntynen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Minna-Riitta Luukka.
 Hilkka Paldanius: Kuka aloitti kylmän sodan? Lukion historian aineistopohjaisen esseen tekstilaji tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Jyväskylä Studies in Humanities 227. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70172.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
13

Immonen, Leena. "Multisemioottisen tekstin audiovisuaalista kielioppia (tulossa)." Virittäjä 125, no. 1 (2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.100128.

Texto completo
Resumen
Leena Immosen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin lauantaina 17. lokakuuta 2020. Vastaväittäjänä toimi tohtori Elina Heikkilä Kotimaisten kielten keskuksesta ja kustoksena professori Anne Mäntynen. 
 Leena Immonen: Television haastattelu-uutinen multisemioottisena tekstilajina. Helsinki: Helsingin yliopisto 2020. Kirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6478-0.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
14

Erra, Satu, and Kimmo Svinhufvud. "Kirjoittamisen diskurssit lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa ja äidinkielen ylioppilaskokeen määräyksissä." Virittäjä 121, no. 3 (2017). http://dx.doi.org/10.23982/vir.51462.

Texto completo
Resumen
Artikkelissa tarkastellaan lukion opetussuunnitelman perusteissa 2003 sekä syksyllä 2012 annetuissa ylioppilaskokeen äidinkielen määräyksissä esiintyviä kirjoittamisen diskursseja. Opetusta ohjaavien dokumenttien analyysivälineenä on Ivaničin (2004) malli kirjoittamisen diskursseista: kirjoittamisessa voi olla kyse taidosta, luovuudesta tai prosessista, se voi olla tekstilajien tuottamista (genrediskurssi), sosiaalisten käytänteiden noudattamista tai sosiopoliittista toimintaa. Artikkelissa selvitetään, miten eri diskurssit näkyvät dokumenteissa, ovatko dokumenttien kirjoittamiskäsitykset kesk
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
15

Kuronen, Marja-Liisa. "Tiedon markkinoilla – pörssiyhtiön tuloksen hallintaa viestinnän keinoin." Media & viestintä 35, no. 3-4 (2012). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62882.

Texto completo
Resumen
Pörssiyhtiöt suunnittelevat liiketoiminnan tulosta ja siitä tiedottamista tarkoituksena välittää positiivinen kuva yhtiön toiminnasta ja talousjohdon pätevyydestä. Ilmiö tunnetaan laskentatoimen alueella tuloksen hallintana (earnings management; earnings game). Aiempi tutkimus liiketaloustieteissä ja yritysviestinnän alueella on keskittynyt määrällisiin tutkimusmenetelmiin ja haastatteluihin. Tässä artikkelissa tutkitaan genreen perustuvin tekstianalyysin menetelmin tuloksenhallintaa suomalaisessa sijoittajaviestinnässä: miten ilmiö näkyy diskursiivisesti ja kielellisesti tilinpäätöstiedotteis
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
16

Tiittula, Liisa. "Suunvuoro." Virittäjä 122, no. 4 (2018). http://dx.doi.org/10.23982/vir.76449.

Texto completo
Resumen
Suomen kielen lautakunta julkaisi lokakuun 2018 lopussa kannanoton, jossa se kiinnitti huomiota Suomen kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asemaa uhkaavaan käyttöalan kaventumiseen. Yksi tärkeä alue, jolla suomen kielen käyttöä voi vaalia ja edistää, on kääntäminen – tämän numeron teema. Huomattava osa suomenkielisistä teksteistä, joita päivittäin luemme, on käännöksiä, kuten televisio-ohjelmien tekstityksiä, käyttöohjeita, reseptejä, ulkomaanuutisia ja kirjojen suomennoksia. Niin tärkeää kuin vieraiden kielten taito kulttuurienvälisessä viestinnässä onkin, se ei poista eikä edes vähennä kään
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
17

Puustinen, Mikko, Hilkka Paldanius, and Minna-Riitta Luukka. "Sisältötiedon toistamista vai aineiston analyysia?" Kasvatus & Aika 14, no. 2 (2020). http://dx.doi.org/10.33350/ka.84579.

Texto completo
Resumen
Tarkastelemme historian ylioppilaskokeen aineistopohjaisia tehtävänantoja, tehtävänantoihin liittyviä aineistoja sekä pisteysohjeita historian tekstitaitojen näkökulmasta. Tiedonalalähtöisen historiaopetuksen lähtökohtana pidetään historiallisen ajattelun harjaannuttamista, mikä edellyttää alkuperäislähteiden kanssa työskentelemistä: kykyä tulkita lähteitä ja niiden tekijöiden intentioita sekä arvioida lähteiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Ylioppilaskokeilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja arviointiin. Jotta ylioppilaskokeen tehtävät ohjaisivat vahvistamaan historian tekstitaitoja ja ede
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
18

Reunanen, Elisa, and Ilmari Ivaska. "Kirjoitetun suomen kielen diskurssifunktiot." Virittäjä 129, no. 2 (2025). https://doi.org/10.23982/vir.142646.

Texto completo
Resumen
Tutkimuksessa tarkastellaan huolitellun yleiskielen variaatiota suomen kielen neljässä tekstilajissa: tutkimusartikkeleissa, kaunokirjallisuudessa, puolueohjelmissa ja uutisissa. Kullekin tekstilajille tyypilliset kielenpiirteet tunnistetaan laskennallisten menetelmien avulla suhteessa muihin tekstilajeihin. Vastaavaa tutkimusta on runsaasti esimerkiksi englannista, mutta suomen yleiskielen tekstilajeista vertailevaa kvantitatiivista tutkimusta ei ole tehty. Tutkimusaineisto on koostettu neljästä eri korpuksesta, ja se sisältää tutkimusartikkeleita, kaunokirjallisia tekstejä, poliittisia puhee
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
19

Paldanius, Hilkka. "Historiallisen toimijuuden rakentuminen lukiolaisten esseevastauksissa." Virittäjä 122, no. 1 (2018). http://dx.doi.org/10.23982/vir.59310.

Texto completo
Resumen
Artikkelissa tarkastellaan historiallisen toimijuuden representoitumista osana tiedon rakentumista lukiolaisten kirjoittamissa dokumenttipohjaisissa esseissä. Tutkimuksen aineistona on 23 historian esseetä, joiden tehtävänantona on pohtia kylmän sodan aloittajaa annetun oheisaineiston valossa. Artikkelissa tekstitaitoja lähestytään sosiokulttuurisesti rakentuvina ja tiedonalakohtaisina taitoina. Esseiden kielen piirteiden tarkastelu sidotaan siis historian tiedonalan tiedonmuodostukseen sekä koulu-kontekstiin liittyviin piirteisiin.
 Artikkelin teoreettinen ja metodologinen viitekehys poh
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
20

Ivaska, Ilmari, and Krista Ojutkangas. "Suomen transitiiviset verbit ja verbien transitiivisuus." Virittäjä 129, no. 1 (2025). https://doi.org/10.23982/vir.146123.

Texto completo
Resumen
Artikkeli käsittelee suomen verbilekseemien transitiivista käyttöä pääosin kvantitatiivisin menetelmin. Transitiivisuutta lähestytään (1) jatkumomaisuuden, (2) prototyyppisen transitiivisuuden ja (3) erottamattoman transitiivisuuden näkökulmista. Analyysi kohdistuu verbien dynaamisuuteen, kausatiivisuuteen ja punktuaalisuuteen (1), verbin kuvaaman toiminnan laatuun agentin (A) ja patientin (P) erillisyyden kannalta (2) sekä siihen, onko kyse omistus-, valmistamis-, nauttimis- tai aistihavaintoverbistä (3). Kolmea tekstilajia edustavaa aineistoa analysoidaan toisaalta frekvenssin kannalta tarka
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Ofrecemos descuentos en todos los planes premium para autores cuyas obras están incluidas en selecciones literarias temáticas. ¡Contáctenos para obtener un código promocional único!