Se connecter

Bibliographies thématiques / Käsitehistoria

Sommaire

Articles de revues
Thèses
Livres

Littérature scientifique sur le sujet « Käsitehistoria »

Auteur : Grafiati

Publié le 25 juillet 2024

Mis à jour le 31 juillet 2025

Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres

Choisissez une source :

Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Käsitehistoria ».

À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.

Articles de revues sur le sujet "Käsitehistoria"

1

Berger, Laura, Kasimira Kouri, Panu Savolainen, and Hannes Teräsvuori. "Mikä lähiö? Lähiön käsite 1920-luvulta 2020-luvulle." Yhdyskuntasuunnittelu 61, no. 2 (2024): 11–44. http://dx.doi.org/10.33357/ys.129022.

Texte intégral

Résumé :

Suomalaisessa lähiötutkimuksessa on kiinnitetty melko vähän huomiota pitkän aikamittakaavan käsitehistorialliseen näkökulmaan. Tämä artikkeli tarkastelee suomalaista lähiön käsitettä ja lähiön sanoittamista Sanoma- ja aikakauslehdissä käsitteen synnystä nykyhetkeen. Sanaan lähiö iskostuu voimakkaita mielikuvia, joita julkinen keskustelu on peilannut suomalaisen yhteiskunnan kehittyessä ja kaupungistuessa 1940-luvulta nykypäiviin. Esitämme, että sanan lähiö käyttöön ja sen kiertoilmaisuihin rakentuu kielellinen todellisuus, joka heijastuu ratkaisevasti myös lähiöiden sosiaaliseen ja materiaalis

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

2

Ihalainen, Pasi. "Miten edustuksellinen demokratiamme on muuttumassa? Digitaalisen käsitehistorian näkökulma." Annales Academiae Scientiarum Fennicae, no. 1 (May 30, 2023): 116–37. http://dx.doi.org/10.57048/aasf.130119.

Texte intégral

Résumé :

Recent concerns about representative democracy being in crisis should be related to longer-term histories of ‘representation’ and ‘democracy’. Conceptual history analyses diachronic change and synchronic contestability of such key terms. Digital history can help understand evolvement in tensions over popular representation and representatives' changing perceptions on their parliamentary role. N-gram analyses and visualizations of relative word frequencies reveal long-term patterns and justify selections for qualitative analysis. Contextualising close reading shows how representative democracy

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

3

Lahtinen, Mikko. "Hegemonian jäljillä." Tutkimus & kritiikki 4, no. 1 (2024): 92–102. http://dx.doi.org/10.55294/tk.145295.

Texte intégral

Résumé :

Hegemonia on nykyään laajasti käytetty sana ja käsite ihmistieteissä. Ennen muuta se liitetään Antonio Gramscin (1891–1937) nimeen. Hän puolestaan on ollut jo parin kolmen vuosikymmenen ajan eniten maailmalla siteerattu italialainen 1900-luvun ajattelija – kiitos pitkälti juuri ”hegemonian”. Varsinkin angloamerikkalaisessa akateemisessa maailmassa Gramsci tuli tunnetuksi – 1970-luvulta lähtien – ”hegemonian teoreetikkona”, kun taas italialaisessa ja ranskanlaisessa Gramsci-reseptiossa hegemonia nousi keskustelujen fokukseen vasta verrattain myöhään, kuten Giuseppe Cospito toteaa kirjassaan Heg

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

4

Kettunen, Pauli. "Tulenkantajien käsitehistoria." Historiallinen Aikakauskirja 119, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.54331/haik.113167.

Texte intégral

Résumé :

Matti Mieskonen selvittää Suomen historian väitöskirjassaan, mistä on puhuttu, kun on puhuttu tulenkantajista. Hän ei ole etsinyt tutkimatonta aihetta. Häntä on innostanut, että tulenkantajista on puhuttu ja kirjoitettu paljon.

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

5

Ihalainen, Pasi. "Uraauurtava käsitehistoriallinen tulkinta Suomen poliittisesta kulttuurista." Historiallinen Aikakauskirja 102, no. 3 (2004). http://dx.doi.org/10.54331/haik.139144.

Texte intégral

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

6

Kuusisto, Alina Maija. "Maakunnan neljä käännettä." Historiallinen Aikakauskirja 121, no. 2 (2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.125850.

Texte intégral

Résumé :

Artikkeli tarkastelee suomen kielen maakunta-sanan käyttöä 1800-luvun aikalaiskeskustelussa ja tunnistaa murtumakohtia, joissa sanan tietyt merkitykset ovat vahvistuneet ja toiset jääneet taka-alalle. Lähtökohtana on käsitehistorian ajatus yhteiskunnan muutoksesta kielellisten muutosten taustalla – käsitteet heijastavat menneisyyden ihmisten ymmärrystä todellisuudesta ja selittävät siten näiden toimintaa ja ajattelua. Maakuntaa voi pitää eräänlaisena suomen kielen avainkäsitteenä, joka on toisaalta itsestään selvä toisaalta monitulkintainen ja vaikeasti määriteltävä. Se on joustanut ja muovaut

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

7

Hyvärinen, Matti, Pauliina Latvala-Harvilahti, and Mykola Andrushchenko. "Määräysvalta vai mahdollisuus?" Politiikka 63, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.98555.

Texte intégral

Résumé :

Vallan tutkijat ovat kiistelleet perinteisesti siitä, miten määritellä valta, jotta sen pätevä tutkiminen tulisi mahdolliseksi. Tässä artikkelissa kysytään, miten itse politiikan toimijat – tässä veteraanikansanedustajat haastatteluissaan – puhuvat ’vallasta’, eli millainen poliittisen toiminnan väline ’valta’ on. Kiinnostuksen kohteena on, ymmärtävätkö veteraaniedustajat vallan yksilölle kuuluvana määräysvaltana, yhteistyössä syntyvänä vaikutuksena vai kenties pelitilan luomisena. Keskeinen tulos on vallan monimerkityksellisyys, se on yhtä hyvin vastustamisen väline kuin oman toiminnan merkit

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Thèses sur le sujet "Käsitehistoria"

1

Leinonen, A. (Antti). "Suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoria ja kritiikki." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022148.

Texte intégral

Résumé :

Olen tutkinut suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoriaa ja siihen liittynyttä kritiikkiä 1960-luvun historiallisessa kontekstissa. Käytännön tasolla yhteiskuntasuunnittelu on tarkoittanut lähinnä tulopoliittiseen malliin siirtymistä. Yhteiskuntasuunnittelu ilmensi samalla myös taloudellisesta toiminnasta perustelunsa saavia arvoja. Käsitteeseen kytkeytynyt toiminta pyrki harmonisoimaan kollektiivista ajatteluperinnettä yksilökeskeisen liberalistisen ajattelun kanssa. Siinä yhdistyy vaikutteet sekä sosialistisesta suunnittelusta että myös vapaasta markkinataloudesta. Yhteiskuntasuunn

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Livres sur le sujet "Käsitehistoria"

1

Rantala, Heli, and Sakari Ollitervo. Kulttuurihistoriallinen katse. k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2010.

Trouver le texte intégral

Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Nous offrons des réductions sur tous les plans premium pour les auteurs dont les œuvres sont incluses dans des sélections littéraires thématiques. Contactez-nous pour obtenir un code promo unique!