Littérature scientifique sur le sujet « Maaseutuväestö »

Créez une référence correcte selon les styles APA, MLA, Chicago, Harvard et plusieurs autres

Choisissez une source :

Consultez les listes thématiques d’articles de revues, de livres, de thèses, de rapports de conférences et d’autres sources académiques sur le sujet « Maaseutuväestö ».

À côté de chaque source dans la liste de références il y a un bouton « Ajouter à la bibliographie ». Cliquez sur ce bouton, et nous générerons automatiquement la référence bibliographique pour la source choisie selon votre style de citation préféré : APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

Vous pouvez aussi télécharger le texte intégral de la publication scolaire au format pdf et consulter son résumé en ligne lorsque ces informations sont inclues dans les métadonnées.

Articles de revues sur le sujet "Maaseutuväestö"

1

Sallinen-Gimpi, Pirkko. "Ruoan valinta siirtokarjalaisten ja kantaväestön kohdatessa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 23, no. 2 (1986): 117–24. https://doi.org/10.23990/sa.154792.

Texte intégral
Résumé :
Suomen siirtoväki asutettiin ripeästi toisen maailmansodan jälkeen. Luovutetun alueen maaseutuväestö hajaantui ympäri muuta Suomea perustetuille uudistiloille kantaväestön joukkoon. Tällöin syntyi ainutlaatuinen perinteiden kohtaamistilanne, sillä esimerkiksi karjalainen ruokatalousperinne oli alkuperäiseen perinteeseen verrattuna erilaista ja omaleimaista. Artikkelissa käsitellään kahden laajan aineiston pohjalta ruokatalouden alalla tapahtunutta kohtaamista, vaihtoa ja vaikutteita siirtokarjalaisten ja paikkakuntalaisten kesken sekä sitä, miten karjalainen ruokatalousperinne on jatkunut ja s
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Uotila, Merja. "Maaseutuväestön matkat muualle." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, no. 3 (2021): 7–23. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.107727.

Texte intégral
Résumé :
Analysoin artikkelissani maaseutuväestön liikkuvuutta 1840-luvun aikana kahdessa maaseutupitäjässä: Hämäläisessä Hollolassa ja karjalaisessa Jaakkimassa. Lähdeaineistona toimivat niin kutsutut annettujen todistusten diaarit, joihin papit kirjasivat muistiin heiltä pyydetyt erilaiset todistukset. Lähdeaineisto antaa kuitenkin vain tilaisuuden hahmottaa liikkuvuuden rajoja, sillä kirkon hallintoarkistoon kuuluvia annettujen todistusten diaareja ei ole pidetty tai säilynyt kovinkaan monesta seurakunnasta. Artikkelissani kysyn, ketkä yleensä lähtivät liikkeelle oman kotipitäjän ulkopuolelle, miksi
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Laine, Kirsi. "Väistyvien perillisten elämänkulku ja lounaissuomalaisten maatilojen perinnönjakostrategia 1700–1900." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 24, no. 2 (2024): 3–20. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.143264.

Texte intégral
Résumé :
Lounais-Suomen peltoviljelyalueella käytetty perinnönjakostrategia pyrki säilyttämään maatilat jakamattomina ja suosi vanhinta poikaa maatilan jatkajaksi. Perinnönjako kohteli perillisiä epätasa-arvoisesti, ja jatkajan sisaruksia uhkasi aleneva säätykierto. Tämä artikkeli käsittelee perinnönjakostrategian sosiaalisia seurauksia väistyvien perillisten kannalta. Jatkajien sisarusten elämänkulkuja seurataan Huittisissa ja Loimaalla 1700- ja 1800-luvuilla. Elämänkulkujen avulla esitetään, minkälaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja oli niillä maatilojen lapsilla, jotka eivät jatkaneet kotitilansa
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Jumppanen, Aapo. "Maaseutu on kaupungin äiti." Maaseutututkimus 29 (December 30, 2021). http://dx.doi.org/10.51807/maaseutututkimus.112888.

Texte intégral
Résumé :
Tässä poliittisen historian alaan kuuluvassa artikkelissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun ulottuvuuksia Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä vuosina 1916–1918. Käytettyä argumentaatiota arvioidaan suhteessa modernisaatiokehitykseen, joka 1860-luvulta eteenpäin alkoi muokata Suomen agraaria elinkeino- ja yhteiskuntarakennetta. Maaseudun ja talonpoikien yhteiskunnallisen merkityksen ja elämäntavan nähtiin vaarantuvan. Tilalliset järjestäytyivät puolustamaan etujaan maalaisliiton ja Maataloustuottajain Keskusliiton ympärille. Maaseudun Tulevaisuus oli tärkeä näiden järjestöjen
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Kanerva, Kirsi. "”Hirvittävät unet”: Käsityksiä pahoista unista 1800-luvun lopun Suomessa." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 4 (2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.122167.

Texte intégral
Résumé :
Artikkelissa tarkastellaan käsityksiä painajaisista 1800-luvun lopun Suomessa. Tapaustutkimuksen aineistona on Anders Allardtin (1855–1942) vuonna 1886 ilmestynyt tarina Släktingar emellan, jossa Allardt kuvaa uusmaalaisen maaseutuväestön elämää ja ahdinkoja. Tutkimus osoittaa, että aikalaiskäsitys painajaisista muodostui monista ajallisista ja aatteellisista kerrostumista. Vanhempi, kansanomainen käsitys painajaisista ulkoisen painajaisolennon aikaansaamana tilana tunnistettiin yhä. Samoin katsottiin yhä melankolisen luonteen altistavan painajaisille. Tarina ilmentää kuitenkin myös jo psykolo
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Livres sur le sujet "Maaseutuväestö"

1

1956-, Kietäväinen Asta, ed. Kunnailta salomaille: Metsät asutustilallisten elämässä. Metsäkustannus, 2008.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Esi-isien työ. Mediapinta, 2008.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Kuriton suutari ja kiistämisen rajat: Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899-1909. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

"Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vain elettiin": Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.

Trouver le texte intégral
Styles APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Nous offrons des réductions sur tous les plans premium pour les auteurs dont les œuvres sont incluses dans des sélections littéraires thématiques. Contactez-nous pour obtenir un code promo unique!