Bibliografías temáticas / E JA

Índice

  1. Artículos de revistas
  2. Tesis
  3. Libros
  4. Capítulos de libros
  5. Actas de conferencias
  6. Informes

Literatura académica sobre el tema "E JA"

Autor: Grafiati
Publicado: 4 de junio de 2021
Última modificación: 11 de febrero de 2022

Crea una cita precisa en los estilos APA, MLA, Chicago, Harvard y otros

Elija tipo de fuente:

Consulte las listas temáticas de artículos, libros, tesis, actas de conferencias y otras fuentes académicas sobre el tema "E JA".

Junto a cada fuente en la lista de referencias hay un botón "Agregar a la bibliografía". Pulsa este botón, y generaremos automáticamente la referencia bibliográfica para la obra elegida en el estilo de cita que necesites: APA, MLA, Harvard, Vancouver, Chicago, etc.

También puede descargar el texto completo de la publicación académica en formato pdf y leer en línea su resumen siempre que esté disponible en los metadatos.

Artículos de revistas sobre el tema "E JA"

1

van Beelen, Adri. "‘Razend tempo!’ Ja, ja…". Bijzijn XL 10, n.º 1 (enero de 2017): 7. http://dx.doi.org/10.1007/s12632-017-0003-1.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Arbonés, Álvaro. "Reseña de "Culto Charles" de José Ja Ja Ja". CuCo, Cuadernos de cómic, n.º 3 (31 de diciembre de 2014): 93–95. http://dx.doi.org/10.37536/cuco.2014.3.1335.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Kundert, Lukas. "Ja, ja und nein, nein!" Pastoraltheologie 105, n.º 9 (septiembre de 2016): 424–29. http://dx.doi.org/10.13109/path.2016.105.9.424.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Kwakernaak, Gert. "Laat uw ja ja zijn". Fizier 35, n.º 2 (abril de 2018): 23. http://dx.doi.org/10.1007/s40739-018-0020-6.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Filander, Karin. "Positiivisuuden ja onnellisuuden kultista ja markkinafundamentalismista". Aikuiskasvatus 36, n.º 4 (1 de diciembre de 2016): 303–5. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88516.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Mertala, Pekka. "Tieto- ja viestintätekniikka ja työssä oppiminen". Aikuiskasvatus 35, n.º 3 (15 de septiembre de 2015): 189–98. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94145.

Texto completo
Resumen
Päiväkodin rutiinia arvostava työkulttuuri voi joskus hankaloittaa uusien tapojen kehittämistä. esiopetuksessa työskentelevät opettajat tarvitsevat paitsi tietoa, myös aikaa ja rohkaisua tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen lasten kanssa.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Norderval, Kristin. "Kristin Norderval: Skolelyder ( ja, ja, hey)". Leonardo Music Journal 19 (diciembre de 2009): 110–11. http://dx.doi.org/10.1162/lmj.2009.19.110b.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Mikser, Rain. "Õppekava ja õpetaja ajas ja ruumis". Eesti Haridusteaduste Ajakiri. Estonian Journal of Education 8, n.º 1 (1 de mayo de 2020): 213–16. http://dx.doi.org/10.12697/eha.2020.8.1.09.

Texto completo
Resumen
Raamat "Transnational Perspectives on Curriculum History" ilmus kirjastuses Routledge tänavu aasta algul. Väljaande ühtteistkümmet peatükki ühendab õppekavateemade ajalooline, ühiskondlik ja poliitiline käsitlus. Rõhutatakse, et õppekavad ning nende tavapärased koostisosad – õppeained – ei ole tegelikkuse erapooletu peegeldus, vaid need on inimeste ja inimrühmade loodud avalike ja varjatud püüdluste ning olelusvõitluse tulemusena. Seetõttu tuleb õppekava tegeliku arengu mõistmiseks lisaks hetkeolukorra kriitikale ja soovitavate muutuste kirjeldamisele uurida olusid ja püüdlusi, mis juhtisid varasemate õppekavade teket ja arengut. Eriti tuleb seejuures märgata varjatud seaduspärasusi ning järjepidevusi.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Leinonen, Marja. "Tytöntyllerö ja pojanjolppi Suomessa ja Virossa". Eesti ja soome-ugri keeleteaduse ajakiri. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics 1, n.º 2 (17 de junio de 2010): 193–217. http://dx.doi.org/10.12697/jeful.2010.1.2.11.

Texto completo
Resumen
Artikkel käsitleb deskriptiivset (koloratiivset) nominaaltarindit eesti ja soome keeles, mille süntaktiline sõltuvussuhe on normaalsega vastupidine: atributiivne genitiiv väljendab referendi denotatiivset tähendust ja põhisõna kirjeldab seda. Kirjeldusega on tavaliselt seotud pejoratiivsed, hellitlevad või muul viisil hinnangulised nüansid. Artiklis tutvustatakse kõigepealt soome keele vastavaid uurimusi, seejärel selle artikli tarbeks kogutud materjali ning selle võrdlust indoeuroopa keelte süntaktiliselt ja semantiliselt sarnaste tarinditega.Lisaks tutvustatakse soome ja eesti keeles esinevat deskriptiivset verbaaltarindit, milles põhiverbi tähendust kannab infinitiiv, kusjuures deskriptiivverb (mida vahel nimetatakse ka ideofooniks) on finiitses vormis.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Faster, Mariko y Evar Saar. "Looma- ja linnunimetused kohanimedes ja nimeandmispõhimõtted". Eesti ja soome-ugri keeleteaduse ajakiri. Journal of Estonian and Finno-Ugric Linguistics 4, n.º 1 (20 de junio de 2013): 145–60. http://dx.doi.org/10.12697/jeful.2013.4.1.09.

Texto completo
Resumen
Kõik loomulikud kohanimed on sünnihetkel nime andva väikse kogukonna jaoks motiveeritud. Artiklis on tutvustatud nimeandmispõhimõtteid – millised on kohanimede tekkemotiivide kõige tavalisemad võimalused. Kohanimedes esinevate loomanimetuste puhul saab ilmekalt näidata, kuidas nime leksikaalse koostise mõistmine üksinda ei aita veel mõista, millisest situatsioonist on kohanimi alguse saanud või miks ühel konkreetsel kohal on just seda loomanimetust sisaldav nimi. Sissejuhatavalt peatutakse kohanimede leksikaalsemantilisel ja tekkesemantilisel läbipaistvusel. Nimeandmispõhimõtteid on artiklis klassifitseeritud loomanimetuste leksikaalse kategooriaga kõige paremini kokku sobival moel: 1) sündmus; 2) looma tüüpiline esinemine kohas; 3) nimes väljenduv metafoor; 4) tüüpilise esinemise või metafoori alusel tekkinud liitsõna; 5) kohaga on seotud inimene, kelle nimi pärineb loomanimetusest; 6) olemasoleva kohanime varieerimine. Artiklis on juttu ka otsesest ja kaudsest nimeandmisest. Otsesel nimeandmisel luuakse nime ja koha vahele otsene tähendussuhe. Kaudsel nimeandmisel saab koht nime tekkivate assotsiatsioonide põhjal, mis esinevad selgelt piiritlemata kompleksina.Animal and bird names in place names and emergent naming principles. All naturally formed place names are motivated by the small naming community at the moment of their birth. The article introduces some principles of naming, offering an insight into the most common motives and patterns of place name formation. Animal names occurring in place names exemplify how understanding a name’s lexical content is not enough to understand which situation has motivated this particular place name, nor why a certain place has a name containing that particular animal name. In the introduction, the lexical-semantic and syntactic-semantic transparency of place names are discussed. The naming principles in the article have been classified to most closely fit the lexical categories of the animal names. Those naming principles are: 1) event; 2) animal’s typical occurrence at the place; 3) metaphor expressed in the name; 4) compound word based on typical occurrence or metaphor; 5) person whose name comes from an animal name and who has some connection to the place; 6) variation of the existing place name. The article also discusses direct and indirect naming. When a name is given directly, a direct semantic link is created between the name and the place. In the case of indirect naming, the naming is based on associations occurring as a clearly undefined complex.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Más fuentes

Tesis sobre el tema "E JA"

1

Karppinen, E. (Eerika). "Parodontiitti ja aivohalvaus ja TIA". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802071168.

Texto completo
Resumen
Tässä syventävien opintojen tutkielmassa tarkastellaan parodontiitin yhteyttä aivohalvaukseen ja ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön eli TIA:an kirjallisuuskatsauksen muodossa. Parodontiitti on hampaan kiinnityskudostuhoa aiheuttava tulehdussairaus, jonka on todettu aiheuttavan myös systeemisiä verisuonimuutoksia. Verisuonten endoteelivauriot voivat johtaa aivoverenkierron häiriintymiseen ja näin ollen parodontiitti voi edesauttaa aivohalvauksen kehitystä. Parodontiitin yhteydestä aivohalvaukseen ja TIA:an on tehty useita tutkimuksia, mutta kausaalista yhteyttä sairauksien välillä ei ole pystytty osoittamaan. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan parodontiitin roolia aivoverenkiertohäiriöiden itsenäisenä riskitekijänä tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan. Lisäksi tarkastellaan mekanismia, jolla parodontiitin aiheuttama systeeminen tulehdus vaikuttaa aivohalvauksen ja TIA:n syntyyn sekä parodontiitin hoidon ja hyvän suuhygienian vaikutuksia aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseen. Kirjallisuutena on käytetty meta-analyysejä ja systemaattisia katsauksia sekä tapaus-verrokki-, kohortti- ja poikkileikkaustutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen tutkimusten mukaan parodontiitti voi lisätä riskiä aivohalvaukselle tai TIA-kohtaukselle. Parodontiitin patogeenit voivat suoraan vahingoittaa verisuonten endoteeliä systeemiseen verenkiertoon päästessään tai tulehduksen aktivoimana sytokiinit voivat epäsuorasti tuhota verisuonten seinämiä. Parodontiitti aktivoi myös adaptiivista immuniteettiä, jonka seurauksena vasta-ainetuotanto tehostuu ja verisuonissa tapahtuu ateroskleroottisia muutoksia, jotka altistavat esimerkiksi aivohalvaukselle. Tutkimusten mukaan parodontiitin hoito laskee systeemisiä tulehdusarvoja, joten parodontiitin hoito, säännölliset parodontiumin tarkastukset ja hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen ovat tärkeitä aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi. Vaikeuksia parodontiitin ja aivohalvauksen ja TIA:n yhteyden selvittämiseen tuovat erilaiset parodontiitin määrittelytavat sekä sairauksien useat yhteiset riskitekijät. Kausaalisuuden osoittamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa aiheesta.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Haapalainen, J. (Jaakko). "Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien elinvoimaan ja talouteen". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706062597.

Texto completo
Resumen
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen odotettuja ja todennäköisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen. Lisäksi tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä esitetään niitä ilmiöitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomen aluekehitykseen ja siten siihen tulemaan, miksi sote- ja maakuntauudistus on vireillä. Tutkimus on toteutettu toimeksiantona BDO Oy:lle osana yrityksen verkosto- ja kehittämishankkeeseen kuuluvaa HYVE 2018 -kuntaohjelmaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sote- ja maakuntauudistuksen mahdollisia ja todennäköisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen. Tutkimukseni tulokset auttavat ymmärtämään näiden teemojen ympärillä olevia ilmiöitä, joiden pohjalta voidaan ohjelmatyön sisältöjä kehittää edelleen kuntalähtöisesti. Tutkimusongelmana on, miten paikallisen itsehallinnon roolin muutos vaikuttaa kuntien elinvoimaan, talouteen ja niiden rakenteisiin? Tutkimuksen aineisto on kerätty HYVE 2018 -ohjelmatyössä mukana olevien kuntien alkukyselyn tuloksista, joita on täydennetty kahdella teemahaastattelulla. Kyselyn vastaajat ovat pienien ja keskisuurien kuntien johtoryhmään kuuluvia henkilöitä ja haastatellut henkilöt ovat kunnanjohtajia. Tällöin voidaan olettaa, että tutkittavat henkilöt tietävät mahdollisimman paljon tutkittavasta ilmiöstä ja uudistuksella on suoria vaikutuksia tutkittaviin. Täten tutkimuksen tulokset ovat pääsääntöisesti yleistettävissä pienten kuntien osalta. Tulokset osoittavat, että sote- ja maakuntauudistus koetaan sekä uhkana että mahdollisuutena. Keskeisimpänä mahdollisuutena koetaan olevan kunnan tehtävien vähentyminen, jolloin kunnat voivat keskittyä paremmin alueensa elinvoiman edistämiseen. Kunnan tehtävän alueensa elinvoiman edistäjänä oletetaan kasvavan. Tulosten perusteella kuntia koskevaa lainsäädäntöä tulisi muokata niin, että kunnat voivat harjoittaa ja toteuttaa paremmin niille laissa säädettyä tehtävää. Kuntatalous vakautuu kiinteistöveron osuuden kasvun ja erikoissairaanhoidon menojen poistumisen myötä. Lisäksi etäällä palveluyksiköistä asuvien ihmisten palveluiden saavutettavuus ja laatu parantuvat liikkuvien palveluyksiköiden ja etäpalveluiden myötä. Selkeästi suurin uhkaskenaario koskee palveluiden keskittämistä ja epätietoisuutta kuntien tulevaisuudesta. Pahimmassa tapauksessa palveluiden keskittäminen aiheuttaa hoitoalan ja myös muiden toimialojen työpaikkatarjonnan siirtymisen entisestään pienistä kunnista kasvaviin kaupunkeihin. Sote-palveluyksiköiden lakkauttaminen voi tarkoittaa kokonaisen kunnan palveluiden laadun ja saavutettavuuden heikkenemistä. Lisäksi palveluiden keskittäminen mahdollisesti kiihdyttää talouden ja väestön keskittävää kehitystä. Tuloksia voidaan hyödyntää ensisijaisesti BDO:n HYVE 2018 -ohjelmatyön sisällön kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää sote- ja maakuntauudistusta sekä Suomen aluekehityksen ja -politiikan kehittämistä koskevassa päätöksenteossa.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Toivanen, J. (Julia). "Konekehoja ja supersankareita, pikkuäitejä ja prinsessoita:lasten mainosten tyttö- ja poikakuva". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512082271.

Texto completo
Resumen
Elämme pitkälle medioituneessa maailmassa, jossa jatkuva mediatulva on erottamaton osa arkea. Mediakulttuuri on muodostunut keskeiseksi sosiaalistajaksi perinteisten sosiaalistajien rinnalle. Se on globaali ja elämysvoimainen kasvuympäristö, josta lapset omaksuvat varsin tehokkaasti arvoja, normeja, käsityksiä ja toimintatapoja ja sisäistävät nämä osaksi maailmankuvaansa ja identiteettiään. Mainokset ovat kaupallistuneen median keskeinen muoto. Lisäksi ne ovat tarkoituksellisesti vaikuttamaan pyrkiviä mediatekstejä, jotka läpikotaisin kulttuurisina kuvina kiteyttävät, heijastavat ja vahvistavat kulttuurimme keskeisimpiä arvoja ja ihanteita ja kytkevät ne ostettaviin kulutushyödykkeisiin. Eräs mainonnan runsaasti hyödyntämä ihmisyyden osa-alue on sukupuoli, jota koskevia stereotyyppisiä ihanteita mainokset usein myyvät. Erityisesti Suomessa lasten mainoksia on tutkittu varsin vähän siitä huolimatta, että ulkopuolisille vaikutteille ja oman ikäryhmän mielipiteille herkät lapset ovat nykyään keskeinen markkinoiden mielenkiinnon kohde, jolle mainostetaan yhä enemmän erilaisia pitkälle brändättyjä tuotteita. Omassa työssäni selvitänkin, millaista on lapsille suunnattujen mainosten sukupuolittunut ideaalilapsuus ja millä tavalla mainosten multimodaalinen diskurssi rakentaa ihanteellista tyttömäisyyttä ja poikamaisuutta. Televisiomainosten lapsikuvaa on tutkittu vuoden 2012 joulukuussa MTV3:n lauantaiaamujen lastenohjelmien mainoskatkoilta kerätyn aineiston pohjalta. Aineisto koostuu 40:stä pojille ja 27:stä tytöille tarkoitetusta mainoksesta, joista suurin osa on lelu- ja pelimainoksia. Multimodaalista aineistoa on tarkasteltu kriittisen diskurssianalyysin keinoin kiinnittäen huomiota kielenkäytön ja vallan välisiin kytköksiin sekä kielenkäytön ideologisuuteen. Lapsille suunnattu televisiomainonta nähdään sukupuoliteknologiana, joka muokkaa tiettyjen esittämisen tekniikoiden jäsentämänä käsityksiämme sukupuolesta ja tuottaa samalla meidät ruumiillisina subjekteina vakiinnuttaessaan juuri tiettyjä olemisen tapoja toisten kustannuksella. Tutkimukseni osoittaa, että lasten mainokset ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa varsin vähän. Aineistossani lapsuus määrittyy ennen kaikkea sukupuolen perusteella ja lapsille myydään leluja nimenomaan sukupuoltansa koskevien ihanteiden varjolla. Dikotominen sukupuolijärjestelmä ja hegemoninen maskuliinisuus muodostavat hegemonisen diskurssin, jonka mukaisesti tyttömäisyys ja poikamaisuus nähdään toistensa vastakohtina hierarkiassa, jonka ylimmällä portaalla seisoo hypermaskuliininen poika. Tyttörepresentaatioissa on sen sijaan enemmän moninaisuutta ja liikkumavaraa, mikä kertoo hegemonisesta kamppailusta ja sukupuolijärjestelmän laajentumisesta. Mainonnan lapsikuva paljastaa jotakin olennaista kulttuurimme lapsikäsityksestä. Toisaalta se vaikuttaa lasten elämään aivan konkreettisesti ohjaamalla niin lasten itsensä kuin aikuistenkin kuvaa ihanteellisesta ja normaalista lapsuudesta. Kriittisen mainonnan lukutaidon tulisikin olla osa mediakasvatusta, ja sen tulisi sisältää sukupuolinäkökulma.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Simonen, J. (Joel) y V.-M. (Ville-Matti) Tokola. "Tieto- ja viestintäteknologia ja toiminnallisuus alakoulussa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905282217.

Texto completo
Resumen
Tiivistelmä. Tutkielman tavoitteena oli syventyä kirjallisuuskatsauksen keinoin toiminnalliseen oppimiseen, sen hyötyihin ja haittoihin sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttöön alakoulussa. Tutkielmassa tarkasteltiin mobiililaitteiden käyttöä ja tvt-taitoja alakoulun opettajilla ja oppilailla. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, miten toiminnallisia oppimismenetelmiä voitaisiin tukea tieto- ja viestintäteknologian keinoin. Erityisesti tutkielmassa haluttiin selvittää mahdollisia erilaisia sovelluksia, joiden avulla toiminnallista oppimista voisi tukea alakoulussa. Tutkielmassa kävi ilmi, että tieto- ja viestintäteknologialla on merkittävä asema nykypäivän alakoulussa, ja sen käyttäminen on jossain määrin jopa välttämätöntä. Tvt:n tarjoamat mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti uusien tekniikoiden ja sovellusten myötä. Monet oppimateriaalien valmistajat tarjoavat yhä enemmän materiaalia digitaalisessa muodossa verkossa. Mobiililaitteille on saatavilla erilaisia digitaalisia sovelluksia, joita voi käyttää oppimisen toiminnallistamiseen ja oppilaiden aktivoimiseen koulupäivän aikana. Toiminnallisuuden merkitys opetuksessa kasvoi ja korostuu edelleen etenkin vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden myötä. Toiminnallisuuden hyödyt liikunnan ja liikkumisen näkökulmasta näyttävät kiistattomilta, vaikka oppimisen kannalta tutkimusten tulokset olivat osin epäselviä. Toiminnallista oppimista on syytä tutkia edelleen myös oppimisen näkökulmasta, koska osa tähänastisista tutkimuksista on ristiriidassa. Tieto- ja viestintäteknologia on nykyään jo välttämätön osa alakoulun arkea ja opetusta, jolloin sen tarjoamia hyötyjä opetukseen ja oppimiseen kannattaa tutkia ja kehittää edelleen. Jatkossa tutkimuksissa kannattaa huomioida yhä enemmän erilaiset digitaaliset sovellukset, joilla oppimista voidaan monipuolistaa ja tehostaa.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Aho, A. (Anni). "Tilaus- ja toimitusketjun kehittäminen ja mallintaminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405281536.

Texto completo
Resumen
Yrityksillä on tarve kehittää liiketoimintaprosesseja saavuttaakseen ja pitääkseen yllä kilpailukykyään. Tilaus-toimitusketjun merkitys ja toimivuus on noussut yritysmaailmassa tärkeäksi tekijäksi. Tähän liittyen tehokkuus ja innovaatiot ovat tärkeitä tekijöitä kilpailukyvyn säilytyksessä. Tässä diplomityössä tutkitaan miten talotuotantoalalla toimivan kohdeyrityksen tilaus- ja toimitusketjusta voidaan tehdä tehokkaampi. Rakennusalan yrityksiä kritisoidaan tuotteiden huonosta laadusta ja ylenmääräisestä standardisoinnista, mikä ei vastaa olemassa olevan kysynnän monipuolisuutta. Rakennusalan teollisuus on monesti jäljessä tuote- ja valmistusprosessien sekä tilaus-toimitusketjun kehityksessä. Rakennusalan kehittämisessä käytetään liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu -menetelmää, jolla tavoitellaan parempaa tehokkuutta, laatua ja kapasiteettia laajempaan tuotetarjontaan markkinoilla. Myös teollistetun tuotannon keinoja on yritetty implementoida alalla paremman läpimenoaikojen, laadun ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Tämän tutkimuksen mukaan suurin ongelma tilaus- ja toimitusketjun läpimenoajassa oli pitkät joutoajat eri toimintojen välissä. Tavoitteena oli löytää kriittiset pisteet ja tekijät joutoajan synnylle sekä poistaa ne. Tutkimus on tehty kohdeorganisaatiossa, joka valmistaa kotimaisista raaka-aineista taloja Suomessa. Työssä pyrittiin luomaan toimintamalli, joka lyhentää tilausten läpimenoaikaa. Tilaus- ja toimitusketjun uudelleensuunnittelua lähdettiin kehittämään prosessijohtamisen kautta. Tämä diplomityö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus liiketoimintaprosessin uudelleensuunnittelusta ja mallintamisesta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruussa hyväksi haastatteluita, työpajaa, prosessin mallintamista sekä kohdeyrityksen tietojärjestelmiä tilauskannan tutkimisessa. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän yksi tärkeitä työtapoja ovat osallistuvuus ja kenttätyö. Näitä sovellettiin myös tässä tutkimuksessa. Jonotusaikoja syntyi lähes jokaisen toiminnon välisessä tilaus-toimitusprosessissa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin huono dokumentaatio tilauksien käsittelyssä, mikä aiheutti hankaluutta koko tilauksen käsittelyn ajan. Tästä syystä tilaus-toimitusketjun uudelleensuunnittelussa keskityttiin tilauksien vastaanoton kehittämiseen. Toisena kehitystarpeena koettiin suunnittelun kehittäminen tuotteiden vakioinnin avulla. Ratkaisevana tekijänä tässä oli dokumentaation ja järjestelmien systemaattisuuden lisääminen tilauksien käsittelyssä. Kohdeyrityksessä tehtiin organisatorisia sekä toimintamallin muutoksia prosessiin. Tilauksen läpimenoaika tuotteissa on pidempi kuin monella muulla teollisuuden alalla. Kokeellisia tutkimuksia tehtiin kevään 2014 tilauskantaan, jonka perusteella läpimenoaikaa pystyttiin parantamaan uuden toimintamallin mukaan toimivissa tilauksissa. Läpimenoaika ei vielä noussut toivotulle tasolle, mutta tuotteiden teollistetun tuotannon keinoja hyödyntämällä, kuten tuotteiden vakioinnin avulla, pystytään jatkossa saavuttamaan läpimenoajan merkittävä lyhentäminen. Tulokset antavat vahvan viitteen siitä, että tilaus- ja toimitusketjun uudelleensuunnittelun rakennusalalla tuottaa yritykselle tehokkuutta ja lyhyemmän läpimenoajan, mikä johtaa myös parempaan kustannustehokkuuteen
Companies need to improve their business processes so as improve to and maintain their competitiveness. The importance of supply has become a significance issue in modern business world. Nowadays efficiency and innovations are meaningful factors to maintain the competitiveness. The aim of this Master’s Thesis is to clarify how to improve the efficiency of the case company’s supply chain. Construction business is often criticized about poor quality and excessiveness of standardization, which do not respond a versatility of customer demand. The construction industry is usually behind many other sectors in its development of production and supply chain. Construction industry utilizes the business process re-engineering method in its development, which aims at better efficiency, quality and capacity to offer bigger product supply for markets. Also industrialized production is tried to implement in field to achieve better delivery cycle, quality and cost efficiency. According to this research the biggest problem in the delivery cycle of supply chain is long waiting times between different functions. The aim is to find critical time points and factors, which are generating waste of time in the process. Attention is paid also to elimination of these problem factors. This research is done in case company, which products domestic houses in Finland. The aim was to create new operation model, which shortens the delivery cycle of orders. The re-engineering of supply chain bases on process management. This Master’s Thesis is a qualitative study about re-engineering and modelling of the business processes. In qualitative research was exploited interviews, workshop, process modelling and case company’s information systems in studying the order book. Fieldwork and observing participation are important work methods in qualitative research. These were also applied in this research. Waste time was generated between almost every function in the process. The main problem was poor documentation in handling of orders, which causes difficulties in the whole supply chain. Therefore, development of the receipt process of orders was taken as focus in re-engineering the supply chain. The second development need was the development of the design department for standardization of the products. Also in this case the decisive issue was to increase the systematic documentation and information systems in handling the orders. The case company made organizational and operational changes in its processes. The delivery cycle time in construction business is longer than in many other industries. An experimental research was made on the basis of the order book in spring 2014. This study indicated that delivery cycle can be improved with orders handled by new operational model. The delivery cycle has not yet achieved the desired level, but utilizing the production methods of the industrialized production, for example standardization of the products, it is possible to achieve significant improvements in the delivery cycle time. The results give strong evidence that by re-engineering of the supply chain in the case company efficiency and shorter delivery cycle can be achieved. This also leads to better cost efficiency
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Perälä, J. (Jenni). "Lomaketyöt:gammasäteilymittauksia ja äänen ja valon nopeus". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503171178.

Texto completo
Resumen
Tässä tutkimuksessa uudistetaan kahden Oulun yliopistossa järjestettävän fysiikan laboratoriotyön työohjeet. Uudistettavat työt ovat gammasäteilymittauksia ja äänen ja valon nopeus ilmassa, jotka kuuluvat fysiikan laboratoriotyöt 2 -kurssiin. Työohjeiden uudistukset perustuvat tässä tutkielmassa esitettyyn kartoitukseen siitä, millainen työohje edistää opiskelijan oppimista mahdollisimman hyvin. Uudistetut työt ovat niin kutsuttuja lomaketöitä. Ne eroavat tavallisista työselostustöistä tulosten raportoinnin osalta. Työselostustyön suorittamiseen kuuluu kolme vaihetta: työhön valmistautuminen, mittausten tekeminen opetuslaboratoriossa ja työselostuksen kirjoittaminen työvuoron jälkeen. Lomaketyöt puolestaan ovat kaksivaiheisia, eli työselostusta ei kirjoiteta. Vaadittu mittaustulosten käsittely tehdään työvuoron aikana ja työ on kokonaisuudessaan suoritettu työvuoron päättyessä. Työohjeen merkitys oppimisen kannalta korostuu siis lomaketöissä erityisesti, koska työvuoron jälkeen tehtävä työn ja tulosten pohdinta jää pois. Tässä tutkielmassa tehdyn kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että käytettäessä niin sanottuja avoimia työohjeita, voidaan saavuttaa paremmat oppimistulokset kuin perinteisiä, suljettuja ohjeita käyttämällä. Perinteisissä ja suljetuissa työohjeissa opiskelijalle annetaan tutkittava ilmiö ja käytettävät tutkimusmenetelmät ongelman ratkaisemiseksi. Avointa ohjetta käytettäessä opiskelija itse pohtii keinot tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Avoimen työohjeen käyttö voi kuitenkin olla ongelmallista, jos opiskelijalla on vain vähän aiempaa kokemusta laboratoriotyöskentelystä. Työohjeisiin tehtyjen uudistusten onnistumista tutkittiin toisen työn (äänen ja valon nopeus ilmassa) osalta. Tutkimus tehtiin haastattelemalla kahta opiskelijaa, jotka suorittivat kyseistä työtä. Lisäksi uuden työohjeen oltua käytössä jo pidemmän aikaa, järjestettiin kysely kahdelle työn ohjaajalle. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että työohjetta saatiin muutettua avoimemmaksi, kuitenkaan tekemättä siitä liian haastavaa opiskelijoille, joilla ei ole paljon aiempaa kokemusta laboratoriotyöskentelystä.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Kivi, Pertti. "Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet olkaluun epikondyliitin sekä käden ja kyynärvarren tenosynoviitin ja peritendiniitin kliininen ja työlääketieteellinen tutkimus /". Tampere : Tampereen yliopisto, 1986. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/15507116.html.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Neuvonen, J. (Jaakko). "Hammasperäiset ja ei-hammasperäiset suun- ja kaulanalueen infektiot:mikrobiologia, sairaala- ja tehohoidon tarve". University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604271562.

Texto completo
Resumen
Hammasperäiset, eli odontogeeniset infektiot muodostavat merkittävän osan suuonteloperäisistä infektioista. Komplisoituessaan ne aiheuttavat vakavan uhkan potilaan terveydelle. Paikallisesti levitessään odontogeeninen infektio muodostaa märkäkertymiä. Se voi myös aiheuttaa vaikeita etäinfektioita, joista vakavimmat ovat aivoabskessi, endokardiitti ja sepsis. Infektiopesäkkeen hoitaminen vaatii usein sairaalahoitoa ja kirurgisia interventioita. Toisinaan potilaan vitaalielintoimintojen turvaaminen vaatii hoitoa teho-osastolla. Yleisimmät syyt tehohoidolle ovat hengitystieongelmat ja sepsis sekä niihin liittyvät hemodynaamiset ongelmat. Toisinaan hammaslääketieteelliset toimenpiteet aiheuttavat potilaalle sairaalahoidon tarpeen. Osalla potilaista hampaan poistot ja juurihoidot alamolaareiden alueella aiheuttavat infektion leviämisen. Mikäli potilas on immunosupressiossa lääkityksen tai sairauden vuoksi, on infektion leviämisen riski kohonnut. Oikea-aikaisella ja riittävän laajakirjoisella mikrobilääkityksellä voidaan syvän infektion kehittymistä vähentää. Sairaalahoidon aikana potilaat tarvitsevat usein infektiosaneerausta kirurgisesti. Tässä tutkimuksessa selvitetään vakaviin suun- ja kaulanalueen infektioihin liittyviä tekijöitä sekä odontogeenisen infektion erityispiirteitä. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään hammaslääketieteellisten toimenpiteiden vaikutusta potilaiden sairastumisessa vakaviin hammasperäisiin infektioihin. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille mikrobiologisten tekijöiden vaikutusta sairaalajakson pituuteen ja hoidon intensiteettiin. Tutkimuksen potilasaineisto kerättiin takautuvasti sairaalainfektiorekisteristä ajalta 1.1.2009–31.5.2013 (53kk). Haku tuotti yhteensä 1241 tulosta. Aineistosta rajattiin pois alaikäiset, syöpätautipotilaat ja elektiivistä hoitoa saavat potilaat, jolloin lopulliseksi tutkimusaineistoksi jäi 436 tapausta. Niille potilaille, jotka tarvitsivat tehohoitoa sairaalajakson aikana, haettiin tehohoidon tietojärjestelmästä hoidon tarvetta ja intensiteettiä kuvaavia riskipisteitä (Liite 1). Odontogeeninen infektio määritettiin potilaan tulodiagnoosista, sairaalajaksoa edeltävästä hammaslääketieteellisestä toimenpiteestä ja sen ajankohdasta sekä sairaalajakson aikaisesta hammaslääketieteellisestä toimenpiteestä ja diagnoosista. Odontogeenisiä infektioita aineistossa esiintyi 64 (14,7 %) tapausta, joista 8 (4 %) joutui tehohoitoon. Kaikista sairaalahoitoon joutuneista odontogeenisistä potilaista puolet (n=32) olivat perusterveitä. Tutkimus osoittaa odontogeenisen infektion johtavan herkemmin tehohoitoon kuin muut suun- ja kaulanalueen infektiot. Odontogeenisten infektioiden yhteydessä hengityslaitehoito ja verenkierrontukilääkkeiden tarve on suurempaa sekä sairaalajakson kesto on pidempi verrattuna ei-hammasperäisiin infektioihin. Mikrobiologisissa tutkimuksissa penisilliiniresistenssitekijän ilmenemistä esiintyy useammin, mikä heikentää antibioottien tehokkuutta. Tutkimustulokset antavat viitettä siitä, että hammaslääketieteessä yleisesti käytettyjen antibioottien kirjo voi olla riittämätön suojaamaan potilasta syvien infektioiden kehittymiseltä tietyillä potilailla. Tämä huomio vaatii kuitenkin laajemman tutkimuksen aiheesta. Tulokset osoittavat odontogeenisen infektion vakavuuden myös perusterveillä potilailla.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Hirvonen, E. (Essi). "Kasvatustieteellisiä ja -sosiologisia näkökulmia lasten ja nuorten syrjäytymisriskeihin ja -prosesseihin peruskoulun kontekstissa". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711103095.

Texto completo
Resumen
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset asiat vaikuttavat lasten ja nuorten syrjäytymiseen, millainen rooli peruskoululla on lasten ja nuorten syrjäytymisprosessissa sekä millaisia haasteita koulu instituutiona asettaa syrjäytymisprosessin näkökulmasta. Tarkastelukulma on syrjäytymistä tuottavissa mekanismeissa. Aiheen tutkiminen on perusteltua, sillä yleisesti syrjäytymistä on tarkasteltu yhteiskunnallisesta näkökulmasta, jolloin varhaislapsuuden merkitys syrjäytymisprosessissa jätetään helposti taka-alalle. Huomion keskittäminen kouluun voidaan perustella sillä, että se instituutiona arvottaa, muovaa ja rakentaa lapsuutta ja nuoruutta voimakkaasti ja toimii merkittävänä paikkana sosiaalisten verkostojen ja minuuden rakentumiselle ja muovautumiselle. Tutkimuksen taustalla on myös tutkijan omalla halu selvittää syrjäytymisen sumeaa käsitettä sekä lisätä omaa ammatillista ymmärrystä syrjäytymistä tuottavista mekanismeista. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusmetodi on Finkin (2009) mallin mukaan tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tekoprosessissa vaikuttaa hermeneuttinen lähestymistapa. Tutkimuksen näkökulma on relationaalinen eli suhteita ja yhteyksiä hakeva. Tässä yhteydessä se tarkoittaa, että syrjäytymisen tarkastelukontekstina on lapsuus ja suomalainen kouluinstituutio. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haetaan näkökulmista, joita kartoitetaan laajasti valitusta kirjallisuudesta. Tutkimus koostuu pääasiallisesti suomalaisesta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta, joiden käyttöä perustellaan syrjäytymisilmiön ja siihen liittyvän käsitteistön kulttuurisidonnaisuudella sekä valitulla näkökulmalla ja näin ollen luotettavuuden lisäämisellä. Yksilötasolla syrjäytymisen juuret ovat varhaislapsuuden vuorovaikutuskokemuksissa, varhaislapsuudessa kehittyvissä yksilön kyvyissä ja taipumuksissa muodostaa ja ylläpitää sosiaalisia verkostoja sekä yksilön persoonassa kokonaisvaltaisesti: itsetunnossa, minäkäsityksissä, temperamentissa, asenteissa ja taidoissa. Myös yksilön perhe- ja kulttuuritaustalla ja lastensuojelun asiakkuudella on merkitystä. Koulun tasolla syrjäytymistä tuottavia mekanismeja on useita, jotka toisaalta voidaan nähdä myös mahdollisuuksina ehkäistä syrjäytymistä. Tällaisia asioita ovat kouluhyvinvointi, osallisuus, ongelmiin puuttumisen ja myönteisen tunnistamisen keinot, kasvatusyhteistyö, opettajan toiminta ja ammattitaito sekä oppilaiden yksilöllisten taipumusten huomiointi. Kouluinstituution haasteita syrjäytymisen näkökulmasta ovat yhteiskunnallinen sosialisaatiotehtävä sekä koulun kulttuurinen ja historiallinen jäykkyys. Myös resurssipula ja koulun koko ovat haasteita lasten ja nuorten syrjäytymisprosessille. Voidaan todeta, että syrjäytyminen on monisäikeinen ja prosessinomainen ilmiö, jonka syyt kietoutuvat monelle osa-alueelle aina yksilötasolta yhteiskunnallisiin rakenteisiin saakka, eikä yksittäisiä osia voida selkeästi erottaa niiden muodostamasta kokonaisuudesta syrjäytymistä aiheuttaviksi tekijöiksi.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Kytömäki, P. (Päivi). "Yliopistojen tietoaineistot ja niiden saatavuus ja hyödynnettävyys EU:n ja Suomen tietoyhteiskuntapolitiikan valossa". University of Oulu, 2000. http://urn.fi/urn:isbn:9514255178.

Texto completo
Resumen
Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitetään EU:n ja Suomen viranomaisten julkisen sektorin tietoaineistojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä koskevaa politiikkaa ja edellä mainitun politiikan mahdollisia vaikutuksia yliopistojen ja yritysten toimintaan esimerkkien avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista analyysia ja teemahaastattelua. Aineistopohjaisella analyysilla EU:n ja Suomen viranomaisten asiakirjoista saatiin esiin tutkimusaiheeseen liittyvät teemat. Teemat loivat pohjan tutkimuksen ja haastattelujen sisällölle ja tavoitteille. Haastatteluaineisto kerättiin kahden yliopiston yhteensä yhdeksän laitoksen ja kolmen yrityksen edustajien haastatteluilla. Haastatteluissa kartoitettiin sitä, millaisia tutkimusaineistoja yliopistoissa syntyy niiden tutkimustoiminnassa, ja millaisia hyödyntämistämismahdollisuuksia aineistoilla olisi aineistot keränneen tutkimusryhmän ulkopuolella. Lisäksi selvitettiin aineistojen keräämiseen, ylläpitämiseen, luovuttamiseen, saamiseen ja hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä. Yrityksien edustajilta kartoitettiin yritysten tietoaineistojen hankintaa ja hankinnan toimivuutta sekä EU:n esittämien julkista tietoa koskevien periaatteiden ja palvelujen vaikutuksia yritysten toiminnalle. Haastattelut analysoitiin avoimella koodauksella. Tutkimuksessa kävi ilmi, että EU:n komissio on jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt saattamaan jäsenmaittensa julkisen sektorin tietoaineistot nykyistä laajemmin yksityisen sektorin ja kansalaisten käyttöön. Julkinen sektori on merkittävin tietoaineistojen tuottaja Euroopassa. EU arvioi, että näitä tietoaineistoja voitaisiin käyttää yksityisen sektorin sisältöteollisuuden raaka-aineena ja näin edistää tietoteollisuutta ja työllisyyttä EU:n jäsenmaissa. Suomen viranomaiset ovat huomioineet EU:n pyrkimykset 1990-luvun puolivälistä lähtien yrittäen edistää pyrkimyksiä Suomessa. Eri tieteen alojen tutkijat kuvasivat tutkimusryhmiensä tai laitoksensa tietoaineistot. Kaikkia kuvattuja aineistoja voisi vastaava muu tutkimus hyödyntää ja seitsemän tutkimuksen edustajan aineistoja myös yritykset. Noin puolta esitellyistä aineistoista oli jo käytetty tutkimusryhmän ulkopuolella. Yliopistojen tietoaineistot olivat laadullisesti hyviä ja niiden päällekkäiskeräys on vähenemässä. Usein aineistojen luovuttamisen ehtona muille tahoille pidettiin kuitenkin yhteistyötä. Lähes kaikki haastatellut tutkijat hankkivat myös itse tietoaineistoja yliopiston ulkopuolelta. Hankinta tapahtui yleensä ostamalla. Hankinnan esteenä pidettiin yleisimmin tietoaineistojen kalleutta. Haastatteluissa mukana olevien yrityksien tietoaineistojen tarpeet erosivat paljon toisistaan. Hankittavien aineistojen hinnoittelu ei ollut esteenä isojen yrityksien tietoaineistojen hankinnalle. EU:n esittämä tietoaineistojen hakemisto ja ilmoitusvelvollisuus sekä perustietopalveluajatus saivat laajan kannatuksen sekä yliopistojen tutkijoilta että yrityksien edustajilta. Perustietopalveluun esitettiin yleisimmin lainsäädäntöä, väestötietoja, yleensä tilastotietoja, ympäristöön ja meteorologiaan liittyviä tietoja sekä erilaisia karttoja. Perustietopalvelun arvioitiin edistävän opetusta ja tutkimusta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen tietoaineistoja varten perustettavat valtakunnalliset tietoaineistokeskukset saivat kaikkien haastateltujen tutkijoiden kannatuksen.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Más fuentes

Libros sobre el tema "E JA"

1

Caballero, María Isabel Velasco. Ooh! ... Don Alonso: Ja,ja,ja. [Bolivia: Imprenta Weinberg, 1999.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Moje ja i ja. Beograd: Apostrof, 1996.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Õnnepalu, Tõnu. Kevad ja suvi ja. Tallinn: Varrak, 2009.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Stojanović, Marija. Ja da nisam ja. Beograd: LOM, 2009.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Ja ja mein kind. Troy, New York: Integrated Book Technology, 1989.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

Edwall, Britt. Ja eller ja?: Noveller. [Stockholm]: A. Bonnier, 1995.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Echenique, Alfredo Bryce. La felicidad ja ja. Lima: Mosca Azul, 1989.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Watson, Chris. Ja! Harlow: Longman, 1996.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Bernhard, Thomas. Ja. Frankfurt am Main: Suhrkamp, 1988.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Ja. Frankfurt am Main: Suhrkamp, 2006.

Buscar texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
Más fuentes

Capítulos de libros sobre el tema "E JA"

1

Hain, Peter. "Ja-Haltung". En Wörterbuch der Psychotherapie, 337. Vienna: Springer Vienna, 2000. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-211-99131-2_908.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Arnold, Rolf. "„Ja, aber!“". En Führen mit Gefühl, 71–81. Wiesbaden: Gabler, 2011. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-8349-6682-7_7.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Mariacher, Barbara. "18 Ja". En Bernhard-Handbuch, 114–16. Stuttgart: J.B. Metzler, 2018. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-476-05292-6_19.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Renneberg, Reinhard y Iris Rapoport. "Ja, die Chinesen…". En Bio, Biio, Biiio!, 45–47. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2018. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-662-58188-9_13.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

van der Burgt, M., M. Dettingmeijer y E. van Mechelen-Gevers. "Voorlichting, ja natuurlijk!" En Preventie en voorlichting, 7–17. Houten: Bohn Stafleu van Loghum, 2005. http://dx.doi.org/10.1007/978-90-313-9701-3_1.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

van der Burgt, M., M. Dettingmeijer y E. van Mechelen-Gevers. "Preventie, ja natuurlijk!" En Preventie en voorlichting, 48–54. Houten: Bohn Stafleu van Loghum, 2005. http://dx.doi.org/10.1007/978-90-313-9701-3_6.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Hecker, Falk. "Dialektik: Ja, und?" En Crashkurs Service-Exzellenz, 65–68. Wiesbaden: Springer Fachmedien Wiesbaden, 2019. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-658-25296-0_16.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Brühwiler, Herbert. "Ja-aber-Gespräch". En Methoden der ganzheitlichen Jugend- und Erwachsenenbildung, 93. Wiesbaden: VS Verlag für Sozialwissenschaften, 1994. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-322-93638-7_29.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Langenbucher, Wolfgang R. "Theorie - ja bitte". En Kommunikation und Verständigung, 295–99. Wiesbaden: VS Verlag für Sozialwissenschaften, 2010. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-531-92281-2_17.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

Dunham, William. "Ja oder Nein?" En Mathematik von A–Z, 137–51. Basel: Birkhäuser Basel, 1996. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-0348-6014-7_10.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Actas de conferencias sobre el tema "E JA"

1

Rahimian, Fatemeh, Amir H. Payberah, Sarunas Girdzijauskas, Mark Jelasity y Seif Haridi. "JA-BE-JA: A Distributed Algorithm for Balanced Graph Partitioning". En 2013 IEEE 7th International Conference on Self-Adaptive and Self-Organizing Systems (SASO). IEEE, 2013. http://dx.doi.org/10.1109/saso.2013.13.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Éboli, OJP y VO Rivelles. "Particles and Fields". En VII JA Swieca Summer School. WORLD SCIENTIFIC, 1994. http://dx.doi.org/10.1142/9789814534932.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Belinskaya, N. y et al. "MODELIROVANIE PROCESSA GIDROKREKINGA NEFTJaNOGO SYR''Ja". En International Workshop "Multiscale Biomechanics and Tribology of Inorganic and Organic Systems" ; Mezhdunarodnaja konferencija "Perspektivnye materialy s ierarhicheskoj strukturoj dlja novyh tehnologij i nadezhnyh konstrukcij" ; VIII Vserossijskaja nauchno-prakticheskaja konferencija s mezhdunarodnym uchastiem, posvjashhennaja 50-letiju osnovanija Instituta himii nefti "Dobycha, podgotovka, transport nefti i gaza". Tomsk State University, 2019. http://dx.doi.org/10.17223/9785946218412/553.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

Antichi, Gianni, Christian Callegari, Andrew W. Moore, Stefano Giordano y Enrico Anastasi. "JA-trie: Entropy-based packet classification". En 2014 IEEE 15th International Conference on High Performance Switching and Routing (HPSR). IEEE, 2014. http://dx.doi.org/10.1109/hpsr.2014.6900878.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

Kustova, G. I. "SEMANTIC EFFECTS OF VERB TENSE IN PARENTHETICAL CONSTRUCTIONS WITH MENTAL VERBS". En International Conference on Computational Linguistics and Intellectual Technologies "Dialogue". Russian State University for the Humanities, 2020. http://dx.doi.org/10.28995/2075-7182-2020-19-485-499.

Texto completo
Resumen
Parenthetical constructions with verbs of opinion (as I think) are considered as the result of the reduction of the main clause: Ja dumaju, chto priglashenie prislal professor Wiler → Priglashenie, kak ja dumaju, prislal professor Wiler. The meaning of the mental verb tense affects the interpretation of the sentence. In the present tense, construction as I think introduces an assumption with a neutral status: Eto proizojdet, kak ja dumaju, v samom blizhajshem budushchem [Ju. Semenov]—‘no one knows, P or non-P’. In the past tense, construction as I thought introduces a wrong assumption: Djadja, kotoryj, kak ja dumal, davno zabyl o podarennykh chasakh, vosprinjal etu novost’ boleznenno.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

"Welcome Message from the General Chair Ja-Shen Chen". En 2011 International Joint Conference on Service Sciences (IJCSS). IEEE, 2011. http://dx.doi.org/10.1109/ijcss.2011.5.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

Malarvizhi, R. y S. T. Veena. "Web-based power flow analysis using Matlab Builder JA". En 2011 International Conference on Recent Advancements in Electrical, Electronics and Control Engineering (ICONRAEeCE). IEEE, 2011. http://dx.doi.org/10.1109/iconraeece.2011.6129755.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

Wangwiwattana, Teerawat, Sayam Saguanrum, Kajornsak Kittimathaveenan y Unnat Pinsopon. "Experimental Study on Sound Characteristics of Ja-Khay Strings". En 2019 5th International conference on Engineering, Applied Sciences and Technology (ICEAST). IEEE, 2019. http://dx.doi.org/10.1109/iceast.2019.8802530.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Stocksmeier, Thorsten, Stefan Kopp y Dafydd Gibbon. "Synthesis of prosodic attitudinal variants in German backchannel ja". En Interspeech 2007. ISCA: ISCA, 2007. http://dx.doi.org/10.21437/interspeech.2007-232.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

de Haan, Ronald y Marija Slavkovik. "Answer Set Programming for Judgment Aggregation". En Twenty-Eighth International Joint Conference on Artificial Intelligence {IJCAI-19}. California: International Joint Conferences on Artificial Intelligence Organization, 2019. http://dx.doi.org/10.24963/ijcai.2019/231.

Texto completo
Resumen
Judgment aggregation (JA) studies how to aggregate truth valuations on logically related issues. Computing the outcome of aggregation procedures is notoriously computationally hard, which is the likely reason that no implementation of them exists as of yet. However, even hard problems sometimes need to be solved. The worst-case computational complexity of answer set programming (ASP) matches that of most problems in judgment aggregation. We take advantage of this and propose a natural and modular encoding of various judgment aggregation procedures and related problems in JA into ASP. With these encodings, we achieve two results: (1) paving the way towards constructing a wide range of new benchmark instances (from JA) for answer set solving algorithms; and (2) providing an automated tool for researchers in the area of judgment aggregation.
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.

Informes sobre el tema "E JA"

1

NMR Publisering. Ihmiskauppa ja työelämä. Nordisk Ministerråd, agosto de 2013. http://dx.doi.org/10.6027/tn2013-556.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
2

Nordic Council of Ministers, Nordic Council of Ministers. Joutsenmerkki ja EU-ympäristömerkki. Nordic Council of Ministers, diciembre de 2013. http://dx.doi.org/10.6027/tn2013-579.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
3

Jylhä, Kirsti, Kimmo Ruosteenoja, Herman Böök, Anders Lindfors, Pentti Pirinen, Mikko Laapas y Antti Mäkelä. Nykyisen ja tulevan ilmaston säätietoja rakennusfysikaalisia laskelmia ja energialaskennan testivuotta 2020 varten. Finnish Meteorological Institute, 2020. http://dx.doi.org/10.35614/isbn.9789523361287.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
4

NMR Publicering. Toimintasuunnitelma ja budjetti 2014 – tiivistelmä. Nordisk Ministerråd, enero de 2014. http://dx.doi.org/10.6027/anp2014-713.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
5

NMR Publikation. Rajaesteet Pohjoismaissa sosiaali- ja työmarkkinakysymyksissä. Nordisk Ministerråd, diciembre de 2012. http://dx.doi.org/10.6027/nord2012-013.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
6

NMR Publikation. Toimintasuunnitelma ja budjetti 2013 - Tiivistelmä. Nordisk Ministerråd, enero de 2013. http://dx.doi.org/10.6027/anp2013-707.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
7

NMR Publikation. Yhteiset haasteet ja pohjoismainen hyöty. Nordisk Ministerråd, febrero de 2013. http://dx.doi.org/10.6027/anp2013-714.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
8

NMR Publisering. Kestävä ja innovatiivinen matkailun kehittäminen. Nordisk Ministerråd, marzo de 2013. http://dx.doi.org/10.6027/anp2013-719.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
9

Lise, Olsen Smed, Linnea Löfving, Juho-Matti Paavola y Jens Bjorn Grelck. Sámi nuoraid perspektiivvat, skuvlejupmi ja bargomárkanat. Nordregio, junio de 2020. http://dx.doi.org/10.6027/r2020:6.1403-2503.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
10

NMR Publicering. Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2014–2017. Nordisk Ministerråd, agosto de 2014. http://dx.doi.org/10.6027/anp2014-723.

Texto completo
Los estilos APA, Harvard, Vancouver, ISO, etc.
También puede estar interesado en las bibliografías ampliadas sobre el tema "E JA" para tipos de fuentes particulares:
Artículos de revistas Tesis Libros
Ofrecemos descuentos en todos los planes premium para autores cuyas obras están incluidas en selecciones literarias temáticas. ¡Contáctenos para obtener un código promocional único!

Pasar a la bibliografía