Gotowe bibliografie tematyczne / Kasvatusala / Artykuły w czasopismach
Kliknij ten link, aby zobaczyć inne rodzaje publikacji na ten temat: Kasvatusala.

Artykuły w czasopismach na temat „Kasvatusala”

Autor: Grafiati
Data publikacji: 27 lipca 2024
Data aktualizacji: 31 lipca 2025

Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych

Wybierz rodzaj źródła:

Sprawdź 50 najlepszych artykułów w czasopismach naukowych na temat „Kasvatusala”.

Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.

Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.

Przeglądaj artykuły w czasopismach z różnych dziedzin i twórz odpowiednie bibliografie.

1

Ikonen, Risto. "Kasvatusta vai sosialisaatiota?" Aikuiskasvatus 20, no. 1 (2000): 43–51. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93265.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kasvatuksen ja sosialisaation välinen suhde on osoittautunut varsin problemaattiseksi. Toisaalta väitetään, että kasvatus on sosialisaatiota, toisaalta taas on todettu, että kasvatuksen sivistyksellinen erityislaatu tekee siitä sosialisaatioon nähden täysin erillisen ilmiön. Nämä käsitykset ovat ristiriidassa keskenään, ja yksi tämän artikkelin tavoitteista onkin selvittää, mistä moinen käsitysten vastakkaisuus voisi johtua. Ensiksi tarkastellaan kriittiseen sävyyn ns. pedagogisen teorian avainkäsityksiä. Tämän jälkeen ongelmaa lähestytään arkikielen suunnasta. Tarkoituksena on osoittaa, että
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Varto, Juha. "Onko kasvatusta Valistuksen jälkeen?" Research in Arts and Education 2008, no. 1 (2008): 41–51. http://dx.doi.org/10.54916/rae.118702.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Kokkonen, Lotta. "Johdanto uuteen kulttuurienväliseen viestintään ja kasvatukseen." Prologi 9, no. 1 (2013): 35–38. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95887.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Toimituskunta. "Kuusi laudaturia – kuusi uratyyppiä." Aikuiskasvatus 22, no. 2 (2002): 142–43. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93410.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Thuneberg, Terhi, Sirpa Pussinen, Minna Mäenpää, and Suvi Louhelainen. "Kilpailukykyinen hevostalous tarvitsee kotimaista kasvatusta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75258.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Elinvoimaisen ja kilpailukykyisen hevostalouden perusta on vahva kotimainen hevoskasvatus. Kasvatuksella tuotetaan käyttötarkoitukseensa sopivia hevosia, niin ratsuja, ravihevosia kuin poneja, yritystoiminnan, harrastuksen ja urheilun käyttöön. Suomalainen hevostalous on viimeisten 20 vuoden aikana ollut kasvusuunnassa, mutta hevoskasvatuksen tunnusluvut ovat kääntyneet rajuun laskuun. Suomen Hippoksen tilastojen mukaan vuonna 2014 varsoja syntyi noin 30 % vähemmän kuin vuonna 2010. Erityisenä huolenaiheena on alkuperäisrotumme suomenhevonen, jota ei kasvateta missään muualla maailmassa. Hämee
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

Kaarninen, Mervi. "Punaorpojen huolto — köyhäinapua ja kasvatusta." Väki Voimakas, no. 4 (June 5, 2025): 341–56. https://doi.org/10.55286/vv.162530.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
"Lapsuuden historiasta on tullut yksi historiantutkimuksen ja erityisesti sosiaalihistorian osa-alue. Suomen 1900-luvun historiassa lapsen näkökulma on tuotu esiin lähinnä sotien seurauksena. Toisaalta kirjailijat ovat Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa kuvanneet lapsia sodan jaloissa. Suomessa on kirjoitettu sekä kaunokirjallisuutta että tieteellisiä tutkimuksia Ruotsiin lähetetyistä sotalapsista ja heidän myöhemmistä vaiheistaan. Lapsen näkökulma Suomen 1900-luvun historiaan tulee esiin myös yhtenä vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena. Sota jätti jälkeensä 14 000-20 000 orpolasta. Kansalai
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Pulkkinen, Jonna, Raija Pirttimaa, and Riitta Viitala. "Inklusiivisen kasvatuksen teemojen käsittely opettajankouluttajien opetuksessa." Kasvatus 55, no. 5 (2024): 524–37. https://doi.org/10.33348/kvt.154615.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Inklusiivisen kasvatuksen toteutuminen koulutuksessa edellyttää opettajilta monipuolista osaamista, mikä on huomioitava myös opettajankoulutuksessa. Tämä tutkimus tarkastelee, missä määrin opettajankouluttajat (N=142) käsittelevät omassa opetuksessaan inklusiivista kasvatusta ja millaisia eroja inklusiivisen kasvatuksen käsittelyssä on eri koulutusaloilla työskentelevien opettajan-kouluttajien välillä. Tutkimuksessa käytetyn kyselyn laadinnassa on hyödynnetty Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen Osallistavan opettajan profiilia (Profile of inclusive teachers). Aineiston analysoinnissa
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Pesonen, Maiju, and Arto Huuskonen. "Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75219.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän kirjallisuusselvityksen tarkoituksena oli selvittää naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia sekä mahdollisuuksia parantaa tuotannon ympäristötehokkuutta. Selvityksen perusteella suomalaisen naudanlihantuotannon vahvuus on tehokas nurmentuotanto. Tuotannossa tulisi tavoitella intensiivistä tuotantoa, jossa nurmi- ja eläinresurssit on hyödynnetty maksimaalisesti. Toinen vaihtoehto on keskittyä laajaperäisempään tuotantoon, jossa tuotannon tukijalkana ovat tuottavat ja pitkäikäiset laidunnurmet. Nopea kasvu ja lyhyt kasvatusaika ovat ympäristön kannalta edullisia. Nautojen teurasikä tulis
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
9

Purhonen, Sanni. "Paljon puhetta vammaisuudesta." Aikuiskasvatus 44, no. 4 (2024): 312–13. https://doi.org/10.33336/aik.149508.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tieto-Finlandialla palkittu Suuri valhe vammaisuudesta nostaa esiin kirjoittajiensa henkilökohtaiset lähestymistavat ja kokemukset vammaisuudesta. Kirja ei esitä tyhjentävää ratkaisua käsittelemiinsä ongelmiin tai yhtä totuutta vammaisuudesta. Se on tarpeellinen keskustelunherättäjä ja uusien näkökulmien avaaja kasvatusalan ammattilaiselle. Erityisellä tarkkuudella kannattaa käydä läpi esimerkiksi kirjan luvut ableismista, esteettömyydestä ja työelämästä.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
10

Kivelä, Ari. "Huomioita kasvatuksen, sivistyksen ja sosialisaation välisistä suhteista." Aikuiskasvatus 20, no. 1 (2000): 52–61. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93266.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
11

Korhonen, Mari. "”Erilaiset kasvatusalan työkokemukset ovat näyttäneet, kuinka monipuolinen kasvatustieteiden kenttä on”." Aikuiskasvatus 44, no. 3 (2024): 228–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.147865.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Turun yliopiston väitöskirjatutkija Heini Ahonen, 29, tekee tutkimusta yhteisopettajuudesta 2020-luvun peruskoulussa ja koordinoi marraskuisia Kasvatustieteen päiviä. Aikuiskasvatustiedettä tarvitaan hänen mielestään yhteiskunnassa, sillä se painottaa elinikäistä oppimista ja muuttunutta työelämää.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
12

Koskela, Jani. "Kohtaamisia ja kriisejä läpi ihmiselämän." Aikuiskasvatus 29, no. 4 (2009): 248–55. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94205.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kirjoittaja kuvaa artikkelissaan kohtaamisen ja kriisin käsitteen avulla Bollnowin kasvatusta ja sivistystä koskevan ajattelun luonnetta, jonka hän näkee voimakkaasti andragogisena. Se mikä näyttäytyy sivistymisenä ja kehityksenä, näyttäytyy samalla kriiseinä ja konflikteina. Käytännön esimerkkeinä tästä ajattelusta hän kuvaa aikuiskasvatukseen soveltuvia tilanteita.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
13

Kõrgesaar, Jaan. "Panksepp soovitab mängu, möllu ja hoolimist, kuid mitte ainult." Eesti Haridusteaduste Ajakiri. Estonian Journal of Education 12, no. 1 (2024): 260–64. http://dx.doi.org/10.12697/eha.2024.12.1.11.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Jaan Kõrgesaar tutvustab rahvusvaheliselt tunnustatud eestlasest neuroteadlase Jaak Panksepa ja tema kolleegi Lucy Biveni 2022. aastal ilmunud tõlkeraamatut "Vaimu arheoloogia: inimemotsioonide neuroevolutsiooniline algupära". Mahukas teos keskendub vaimse tervise teemadele, sisaldades arutlusi nii hariduse ja kasvatusega kui mitmete naaberteadustega seonduvatest nähtustest. Süvitsi on käsitletud psühhofarmakone, mis seostuvad sõltuvuse, ärevuse, depressiooni ja hüperaktiivsuse kasvuga.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
14

Varto, Juha. "Jatkuvasti terapian tarpeessa. Draamaa koko elämä mutta kasvatusta vain ravinnealustoilla?" Research in Arts and Education 2009, no. 1 (2009): 32–48. http://dx.doi.org/10.54916/rae.118713.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
15

Vapalahti, Kati, Laura Hokkanen, and Jatta Juhola. "Erilaiset taide- ja luontotoimijat innostamassa ja tukemassa osallisuutta." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 23, no. 2 (2022): 41–70. http://dx.doi.org/10.30675/sa.122200.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän artikkelin tavoite on tuottaa tietoa taide- ja luontotoimijoista osallisuudentukijoina. Haastattelimme 11 sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen toimijaa, jotka sovelsivat käytäntöön Parasta Etelä-Savoon -hankkeen yhteiskehittämispajoissakehittämiään taide- ja luontomenetelmiä. Haastatteluissa haimme vastausta siihen, miten nämä taide- ja luontotoimijat arvioivat käyttämiensä menetelmien lisänneen toimintoihin osallistuneiden osallisuutta. Lisäksi olimme kiinnostuneita siitä, miten he kuvasivat omaa työtään ja työtapaansa. Kaikilla toimijoilla näytti olevan samansuuntainen orientaatio org
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
16

Räty, Anu, Vesa Järvelin, and Janne Ylijoki. "Avomaankurkkua kausihuoneesta ja avomaalta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75377.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
MTT Sotkamossa, Ruukissa ja Rovaniemellä verrattiin avomaankurkun kasvatusta kausihuoneessa ja avomaalla kasvukausina 2012–2013. Kokeet tehtiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaan Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen – hanketta. Kokeessa käytettiin kahta partenokarppista lajiketta, Corentine ja Monolit. Kevään koleuden ja märkyyden takia taimia päästiin istuttamaan vasta kesäkuussa puolen välin tienoilla. Avomaalle taimet istutettiin kesäkuun loppupuolella. Kurkut istutettiin sekä kausihuoneessa että avomaalla mustalla kurkkukalvolla katettuihin mataliin penkkeihin. Kastelut
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
17

Pihu, Maret, Henri Tilga, and Merike Kull. "Physical literacy – a new educational goal." Eesti Haridusteaduste Ajakiri. Estonian Journal of Education 9, no. 2 (2021): 244–69. http://dx.doi.org/10.12697/eha.2021.9.2.10.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Viimase kahekümne aasta jooksul on märgatavalt suurenenud kehalise kirjaoskuse alaste uuringutulemuste avaldamine. Kehalist kirjaoskust kirjeldatakse kui inimese motivatsiooni, enesekindlust, kehalist kompetentsust, teadmisi ja mõistmist kehalise aktiivsuse väärtusest ja isiklikku vastutust selles. Kehaline kirjaoskus toob välja iga inimese võimalused, individuaalsuse ja võimekuse kehalise kirjaoskuse omandamisel. Koolitasandi uuringud keskenduvad kehalise kirjaoskuse kujundamise õpetuslikule aspektile ja selle tulemusel ka muutuvale traditsioonilisele spordikeskse lähenemisega kehalisele kasv
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
18

Heikkilä, Mirva, and Ville Mankki. "Luokanopettajien toimijuus koronapandemian aikana: Armollisuutta, olennaisuutta ja epävarmuutta." Kasvatus 54, no. 2 (2023): 118–29. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.129148.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tässä artikkelissa keskitymme luokanopettajien pandemia-aikaiseen toimijuuteen ja haasteisiin, joita koronapandemia etäopetuksineen sekä rajoitus- ja varotoimineen toimijuudelle aiheutti. Toimijuus ymmärretään ammatillisesta näkökulmasta tarkasteltuna yksilön moninaisina mahdollisuuksina vaikuttaa omaan työhönsä. Tutkimusaineistomme koostui 20 luokanopettajan teemahaastatteluista, jotka toteutettiin keväällä 2021, vuosi pandemian alkamisen jälkeen. Hyödynsimme aineistolähtöisessä analyysissä kerronnallisten käytänteiden metodologiaa, joka suuntaa tarkastelun yksittäisen kertojan puheessa heija
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
19

Nupponen, Ritva. "Leikki-ikäisten lasten neuvolakontaktit ja yksilöllisen huomion tarve." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 18, no. 5-6 (2024): 218–26. https://doi.org/10.23990/sa.152652.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Leikki-ikäisten lasten kontakteja lastenneuvolaan selvitettiin 133 tamperelaislapsen terveyskorteista ja niiden liitteistä. Asiakirjoista poimittiin sisällönanalyysiin yksilöllisen seurannan, neuvonnan tai neuvolan muiden toimien tarvetta kuvaavat tiedot. Ikävuosina 3–4 ja 5–6 ne osoittivat yksilöllisen huomion tarvetta todetun 3/4:llä lapsista. Puolella lapsista tarvetta oli terveyden, kasvun ja fyysisen kehityksen tai sairastelun vuoksi. Kumpanakin kaksivuotiskautena oli samoin puolella lapsista ollut kasvatusta ja psyykkistä kehitystä koskevaa huomion tarvetta. Yksilöllistä huomion tarvetta
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
20

Körkkö, Minna, Taina Kyrönlampi, Eeva-Maria Korhonen, Hannele Ollinen, and Saara Isoniemi. "Miten mennyt meissä kajahteleekaan: Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia hakeutumisestaan alalle ja siirtymisestään opettajiksi toiselle ja korkeaasteelle." Ammattikasvatuksen aikakauskirja 26, no. 4 (2024): 54–70. https://doi.org/10.54329/akakk.154943.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tässä tutkimuksessa selvitämme, minkälaiset kokemukset ovat vaikuttaneet varhaiskasvatuksen opettajien alalle hakeutumiseen ja heidän myöhempään siirtymään päiväkodin varhaiskasvatuksen opettajista toisen ja korkea- asteen opettajiksi. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat liittyvät opettajan ammatilliseen kehittymiseen, jonka ajatellaan alkavan jo ennen hakeutumista opettajan työhön pätevöittävään koulutukseen. Tutkimuksen kohdejoukkona on kahdeksan hanketyöntekijää, jotka ovat aiemmin työskennelleet varhaiskasvatuksen opettajina päiväkodissa mutta myöhemmin siirtyneet työskentelemään muissa o
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
21

Sederholm, Helena. "Mikrokosmoksia eli lasten ja nuorten kanssa STEAM-laboratoriossa." Research in Arts and Education 2025, no. 1 (2025): 37–54. https://doi.org/10.54916/rae.145631.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Aalto-yliopistossa Biofilia-biotaidelaboratorio on historiansa alusta asti ollut yhteydessä lasten ja nuorten LUMA-kasvatusta antavan Aalto-yliopisto Juniorin laboratorioon. Nykyisin Aalto-yliopisto Junior pyrkii emoyliopistonsa tavoin yhdistämään toiminnassaan tieteen, taiteen, tekniikan ja talouden. Biotaide on yksi esimerkki tieteellisen ja taiteellisen toiminnan risteyttämisestä. Pohdiskelevassa esseessäni pyrin kuitenkin osoittamaan, etteivät kaikki STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -kasvatuksen edustamat alat välttämättä ole käytännön toiminnassa tasa-arvoisia,
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
22

Tuunainen, Petra, Erja Koivunen, Jarmo Valaja, and Essi Tuomola. "Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75307.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Viimeisten 20 vuoden aikana broilerivanhempaispolven ruokinta on vaikeutunut. Broilerinuorikoiden ruokintaa joudutaan rajusti rajoittamaan, koska lintuhybridi on jalostettu tehokkaaksi rehunkäyttäjäksi. Rajoitetussa ruokinnassa vaarana on, että lintujen kilpailu rehusta ja stereotyyppinen käyttäytyminen ja liiallinen veden juonti lisääntyvät, mikä lisää parven epätasaisuutta. Elopainon oikea kehitys varhaisvaiheessa on erityisen tärkeää sillä, ellei varhaisvaiheen painotavoitteita saavuteta parven tasaisuus ja sukukypsyyden saavuttamiseen liittyvät luuston kehitys ja höyhenpeitteen kehitys häi
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
23

Puolakanaho, Anne, Noona Kiuru, and Päivi Lappalainen. "HOT-pohjaiset verkko- ja mobiili-interventiot nuorten koulutyön tukena." Psykologia 54, no. 1 (2025): 34–45. https://doi.org/10.62443/psykologia.v54i1.69742.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Koululaisten mielenterveyden ja oppimisen edistämiseksi, häiriöiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan tänä päivänä laaja-alaisesti erilaisiin oireisiin tehoavia ja vaikuttavia menetelmiä. Menetelmien tulisi edistää psykologista hyvinvointia ja muutosten toteutumista käytännön elämässä. Menetelmien tulisi olla joustavia, helposti saatavilla ja niitä tulisi voida toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä sekä kasvatusalan että hyvinvoinnin ammattilaisten työssä. Tällaisiin haasteisiin hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja siihen pohjautuvat lyhytinterventiot vastaavat hyvin (Dindo
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
24

Mönkkönen, Seppo, Hannu Viitala, Risto Kauppinen, Arto Huuskonen, and Maiju Pesonen. "Hiehojen rahtikasvatuksen kannattavuus emolehmätiloilla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75209.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kehitystä naudanlihantuotantoon hankkeessa hiehojen kasvatuksen kustannuksia vertailtiin kahdella pohjoissavolaisella emotilalla ja yhdellä talouslaskelmiin nojaavalla tilamallilla. Hiehojen tuotantokustannuksesta rehujen osuus on merkittävä. Rehujen hintoina käytettiin markkinahintoja eikä tilahintoja. Näin laskelmista saatiin vertailukelpoisia. Jos tilan rehuntuotanto on kovin kallista, ei hiehonkasvatuksen kustannuksella ole merkitystä kokonaisuudessa. Tällöin hiehon tuotantokustannuksesta ei saa todellista kuvaa. Tilamallien lähtökohtana oli, että hiehot kasvatetaan tilalla, ja tätä vertai
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
25

Asikainen, Sini-Emilia. "Sota jäi elämään naisen roolissa ja mentaliteetissa." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, no. 4 (2021): 104–20. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.110545.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Talvi- ja jatkosota aiheuttivat radikaalin muutoksen ihmisten arkeen, rikkoen naisten ja miesten välisen työnjaon. Sota ja sitä seurannut jälleenrakennuskausi lisäsivät naisten vastuuta niin perheestä, kodista ja elannosta huolehtimisesta, mikä näkyy yhä nykypäivänä. Naisten tuli uhrata omat tarpeensa muiden hyvinvoinnin puolesta. Sodan jälkeen työtä riitti, ja tuon ajan lapset saivat pärjätä monesti omillaan. Pienemmistä sisaruksista huolehtimista odotettiin lähinnä isosiskoilta ja tytöt auttoivat arjen askareissa.
 Artikkelissa tarkastellaan talvi- ja jatkosodan ylisukupolvisia vaikutuk
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
26

Vanttaja, Markku, and Hanna Nori. ""Huijarit" tohtorikoulutuksessa." Psykologia 56, no. 5 (2025): 492–506. https://doi.org/10.62443/psykologia.v56i5.98451.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät tohtorikoulutettavien taustassa ja ominaisuuksissa ovat yhteydessä omaan osaamiseen liittyvään epävarmuuteen ja huijarisyndrooman kaltaiseen kokemukseen. Teoreettisesti tulkitsemme huijarisyndroomaa ilmiönä, joka on yhteydessä yksilön elämänkokemusten myötä muotoutuneeseen habitukseen ja siihen kytkeytyvään sisäiseen puheeseen. Tutkimuskysymyksiin vastaamme tohtorikoulutettaville vuonna 2015 tehdyn laajan kyselyn (n=1694) perusteella. Kyselyn teemat liittyivät muun muassa tohtorikoulutettavien lapsuudenkotiin ja vanhempiin, opintoihin hakeutumisen motii
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
27

Tuul, Maire, Tiia Õun, and Uljana Botvina. "Hea Alguse programmi rakendavate ja mitterakendavate rühmade õpetajate hinnangud oma tegevusele lapsekeskse kasvatuse kontekstis." Eesti Haridusteaduste Ajakiri. Estonian Journal of Education 6, no. 1 (2018): 102–35. http://dx.doi.org/10.12697/eha.2018.6.1.05.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Lapsekesksele kasvatusele üleminek on alushariduse valdkonnas olnud üks olulisimaid eesmärke alates Eesti taasiseseisvumisest. Selle eesmärgi täitmisel on õpetajatele abiks olnud Hea Alguse programm, milles rõhutatakse lapse individuaalsuse toetamist valikute võimaldamise ja last toetava pedagoogilise praktika kaudu. 2008. aastal tehtud kirjaliku küsitlusega selgitati välja, milliseid erinevusi esineb Hea Alguse programmi rakendavate ja mitterakendavate õpetajate hinnangutes oma tegevusele lapsekeskse kasvatuse kontekstis. Küsimustiku koostamise aluseks oli rahvusvahelise Hea Alguse Ühingu õpe
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
28

Huuskonen, Arto, Maiju Pesonen, Maarit Hyrkäs, Hilkka Kämäräinen, and Risto Kauppinen. "Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75462.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksella selvitettiin risteytyseläinten kasvu- ja teurasominaisuuksia puhtaisiin maitorodun nautoihinverrattuna. Tutkimusaineistona käytettiin teurastamoilta saatua naudan ruhojen teurasaineistoa, johon yhdistettiin ProAgria Maatalouden Laskentakeskuksen kautta saatu eläimen emän rotutieto. Teurastamoilta saatua aineistoa oli käytössä HK Agri Oy:ltä ja Snellman Lihanjalostus Oy:ltä vuodesta 2007 lähtien, A-Tuottajat Oy:ltä vuodesta 2008 lähtien ja Saarioinen Lihanjalostus Oy:ltä vuodesta 2010 lähtien. Hiehojen osalta alle 8 kk:n (alle 240 pv) ja yli 20 kk:n ikäiset (yli 600 pv) eläimet jä
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
29

Pulkki, Jani, Jutta Pulkki, and Tere Vadén. "Ekoterveyskasvatus luontopohjaisena ratkaisuna." Alue ja Ympäristö 48, no. 2 (2019): 69–82. http://dx.doi.org/10.30663/ay.83089.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelimme muotoilee ekologisoidun ja elämäkeskeisen terveyskasvatuksen, ekoterveyskasvatuksen, perusideaa. Ekoterveyskasvatus voidaan nähdä luonto-pohjaisena kokonaisratkaisuna, joka pitää toteutuessaan sisällään sekä erilaisten luonto-pohjaisten terveyden edistämiskeinojen esiintuomisen että vaikuttamisen vallalla oleviin ajattelutapoihin näiden ratkaisujen käyttämiseksi. Ekoterveyskasvatuksen lähtökohta on ihmisten terveyteen liittyvien ajattelu- ja toimintatapojen ekologisen uudelleenarvioinnin tarve ilmastonmuutoksen ja muiden ekokriisien aikakaudella. Tässä artikkelissa keskitytään nyk
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
30

Pulkki, Jani Matti. "Ajatuksia ekoindividuaation kasvatusfilosofiasta." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 22 (December 15, 2021): 43–62. http://dx.doi.org/10.30675/sa.90594.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tässä artikkelissa muotoilen ekoindividuaation ajatusta. Sosialisaation tavoin individuaatio, eli ihmisen ainutlaatuiseksi yksilöksi ja persoonaksi kehittyminen, kuuluu kasvatuksen perustehtäviin. Individuaation ongelmana on individualistinen, kilpailuun, omistamiseen ja hallintaan suuntautunut välineellinen orientaatio. Ihminen ymmärretään ihmiskeskeisesti sekä ihmisen ja luonnon irrallisuuden oletuksen valossa. Muusta luonnosta erillinen ja sen yläpuolella oleva ihminen on ottanut oikeudekseen luonnon pidäkkeettömän käytön ilman velvoituksen tunteita muita eliöitä kohtaan. Yksilöksi kehittym
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
31

Kuusela, Pekka. "Yleistynyt toinen ja muuttuva yhteiskunta – G. H. Meadin ajatuksia ihmisen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 16 (November 30, 2015): 9–30. http://dx.doi.org/10.30675/sa.122644.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
George Herbert Meadin tuotanto on ollut laajan huomion kohteena viimeisten neljän vuosikymmenen kuluessa sosiaalitieteissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Meadia pidetään yhtenä kaikkein tärkeimmistä yhteiskuntateorian edustajista, sillä hänen näkemyksensä yksilön toimijuudesta, minuuden kehityksestä ja kielellisen kommunikaation merkityksestä ovat avanneet teoreettisesti uudenlaisen näkökulman yksilön toimintaan. Hänen ajatteluaan voidaan pitää myös kiinnostavana, jos ajatellaan sosiaalipedagogiikan teoreettisena lähtökohtana ihmisen kehityksen, kasvun ja niiden yhteiskunnallisten ehtojen tarka
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
32

Huuskonen, Arto, Maiju Pesonen, and Maarit Hyrkäs. "Liharotuisten sonnien ja hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75461.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksella haluttiin selvittää liharotuisten nautojen kasvu- ja teurasominaisuuksia. Tutkimusaineistona oli teurastamoilta saatu naudan ruhojen teurasaineisto, johon yhdistettiin ProAgria Maatalouden Laskentakeskuksen kautta saadut rotutiedot. Teurastamoaineistoa oli käytössä HK Agri Oy:ltä ja Snellman Lihanjalostus Oy:ltä vuodesta 2007 lähtien, A-Tuottajat Oy:ltä vuodesta 2008 lähtien ja Saarioinen Lihanjalostus Oy:ltä vuodesta 2010 lähtien. Hiehojen osalta alle 300 ja yli 550 vrk:n ikäiset eläimet jätettiin datasta pois. Vastaavasti sonnien osalta alle 365 ja yli 660 vrk:n ikäiset eläimet
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
33

Sintonen, Sara, Alexandra Nordström, Heidi Sairanen, and Kristiina Kumpulainen. "Pedagogisen Haltijan kuiskaus -materiaalin soveltaminen varhaiskasvatuksessa J. A. Hollon sivistyskasvatusajattelun luentana." Ainedidaktiikka 4, no. 2 (2020): 44–62. http://dx.doi.org/10.23988/ad.79782.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkeli liittyy kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Tarkastelemme, kuinka sivistyskasvatus heijastuu varhaiskasvatuksen opettajien erilaisissa tavoissa soveltaa erästä suomalaisiin luontouskomuksiin ja myytteihin liittyvää pedagogista materiaalia. Sivistyskasvatuksella viittaamme J. A. Hollon (1895–1967) ajatuksiin kasvatuksesta. Hollon sivistyskasvatusajattelun ytimessä ovat muun muassa luovuus, mielikuvittelu ja ilo, jotka kiteytyvät älyllisen, eettisen, esteettisen ja toiminnallisen kasvatuksen toteuttamisessa. Kulttuuri, sivistys ja taiteet olivat Hollolle tärkeitä
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
34

Risku-Norja, Helmi, Sirpa Kurppa, Kirsi Silvennoinen, and Jonna Skinnari. "Liturgiasta käytäntöön: Kestävä kehitys ja julkiset ruokapalvelut." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75701.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Julkisessa ruokahuollossa ja kouluruokailussa painotetaan erityisesti terveellisyyttä ja ravitsemusta. Nykyisin kuitenkin hyvän ravitsemuksen yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys tuntuu usein jäävän taloudellisuus- ja tehokkuusvaatimusten jalkoihin, kun haetaan välittömiä kustannussäästöjä. Kunnissa ruokahuollon toimijat ovat tietoisia ongelmista ja heillä on runsaasti ammatillista kiinnostusta kehittää toimintaansa kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Kestävä ruokahuolto ei ole pelkästään kunnan ruokahuoltohenkilöstön asia, vaan se tulisi istuttaa osaksi kunnan kokonaisval
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
35

Valaskivi, Liekki, and Varpu Alasuutari. "”Mä tiesin et mä jollain tapaa en kuulu joukkoon”." Nuorisotutkimus 42, no. 2 (2024): 3–18. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9146601.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Yhä useampi lapsi ja nuori ilmaisee sukupuoltaan normatiivisesta sukupuolikäsityksestä poikkeavilla tavoilla. Siksi tarvitsemme tutkimusta siitä, miten sukupuoli ja sukupuolen moninaisuus ovat läsnä peruskoulussa. Tässä artikkelissa lähestymme sukupuolta peruskoulussa transtutkimuksen näkökulmasta. Tarkastelemme elämäkertahaastattelujen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten aikuisten kokemuksia siitä, miten heidän on ollut mahdollista toimia koulussa sukupuolisina subjekteina. Esitämme, että koulun informaaleihin rakenteisiin sisältyy monia sukupuoli
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
36

Tuovinen, Jyri, Hannu Viitala, Seppo Mönkkönen, et al. "eMulli – Ruokinnan suunnittelu- ja tulosennusteohjelma lihanautojen loppukasvatukseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75260.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Savonia-ammattikorkeakoulu tuottivat Kehitystä naudanlihantuotantoon -hankkeessa pilottiversion lihanautojen rehun syöntipotentiaaliin perustuvasta ruokinnan suunnittelu ja tulosennusteohjelmasta. eMulli-ohjelma kehitettiin lihanautatilan strategisen suunnittelun tarpeisiin, ja se ennustaa valitulla kasvatusstrategialla saavutettavan kasvun, teuraspainon, lihakkuus ja rasvaluokan sekä teurastilin. Ohjelman sisältämiin biologisiin malleihin on linkitetty tiedot rehukustannuksesta, lihan hinnasta sekä kasvatettavien eläinten kiertonopeuden ja tukipolitiikan vaikutuksi
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
37

Viitala, Hannu, Risto Kauppinen, Pirjo Suhonen, et al. "Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75406.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilojen välisen työnjaon mahdollisuuksia emolehmätilojen uudistuseläinten kasvatuksessa. Keväällä 2012 toteutetussa kyselyssä selvitettiin tuottajien kiinnostusta uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamiseen ja ulkoistamisen vaikutusta tilojen tuotantokustannuksiin. Kysely lähetettiin 245 emolehmätilalle. Kyselyyn vastasi 120 tilaa (vastausprosentti 48,9 %). Tilat jaettiin vastausten perustella neljään kokoluokkaan: alle 20, 21–50, 51–80 ja yli 80 emolehmän tiloihin. Reilu viidennes (22,5 %) vastaajista oli kiinnostunut uudistuseläinten kasvatuksen ul
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
38

Niemi, Jarkko K., Alina Sinisalo, Anna Valros, and Mari Heinonen. "Hännänpurenta – syy vai seuraus?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75558.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksissa on löydetty lukuisia sikojen elinympäristöön liittyviä tekijöitä, joiden poistaminen vähentää hännänpurennan esiintymisen riskiä. Purentaongelman puhkeamiseen ei aina ole yhtä syytä. Kun riskitekijöitä on tarpeeksi, pienikin häiriötekijä voi johtaa purentaan. MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan hännänpurenta aiheuttaa jopa 10–20 €/sika taloudellisen tappion, koska purtuja sikoja on mm. lääkittävä tavanomaista enemmän ja niiden kasvu on puremattomia sikoja heikompi. Purruilla sioilla on havaittu tavanomaista enemmän myös muita terveysongelmia, mutta toistaiseksi ei ol
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
39

Hyyppä, Seppo, Susanna Särkijärvi, Niina Tolvanen, Anna-Kaisa Myllykoski, Emma Laakkonen, and Hanna-Leena Lindman. "Varsakasvatus Suomessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75710.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Suomen hevosmäärä on kasvanut viime vuosikymmenet tasaisesti ja nyt hevosia on noin 70000. Suomenhevosista kaikki ja lämminveriravureistakin pääosa on kotimaista kasvatusta. Ratsujen kasvatus on ollut vähäistä, mutta kiinnostus siihenkin on lisääntynyt viime vuosina. Valtaosalla kasvattajista on vain 1 tai 2 siitostammaa ja aloittelevia kasvattajia on paljon. Kantavan tamman hoito ja ruokinta, varsominen sekä varsan hoito ja ruokinta vaativat kuitenkin kasvattajalta paljon osaamista ja huolellisuutta, jotta kaikki menisi hyvin. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää varsojen kasvatusolosuht
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
40

Huuskonen, Arto, Maiju Pesonen, Maarit Hyrkäs, Hilkka Kämäräinen, and Risto Kauppinen. "Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75400.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksella selvitettiin risteytyseläinten lihantuotanto-ominaisuuksia puhtaisiin ayrshire-sonneihin (ay) verrattuna. Tutkimusaineistona käytettiin teurastamoilta saatua naudan ruhojen teurasaineistoa, johon yhdistettiin ProAgria Maatalouden Laskentakeskuksen kautta saatu eläimen emän rotutieto. Teurasaineiston analysoinnin lisäksi toteutettiin kasvatuskoe, jossa selvitettiin puhtaiden ay-sonnien rehun syöntiä ja hyväksikäyttöä ay×aberdeen angus, ay×limousin ja ay×blonde d’Aquitaine-sonneihin verrattuna. Teurasdatassa oli yhteensä 164 812 havaintoa puhtaista ay-sonneista. Risteytyssonnien mä
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
41

Huuskonen, Arto, Susanna Jansson, Markku Honkavaara, Leena Tuomisto, and Risto Kauppinen. "Laidunnuksen vaikutus hereford-sonnien ruhon ja lihan laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75914.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Sonnien laiduntaminen on harvinaista, ja siitä on hyvin vähän tutkimustuloksia. Yli vuodenikäisten sonnien laiduntamisesta pelätään yleensä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, koska sonnien katsotaan olevan tehottomia laiduntajia ja hankalia käsitellä laitumella. Laiduntamisen on todettu useissa tutkimuksissa muuttavan nautojen lihaksensisäisen rasvan rasvahappokoostumusta lisäämällä muun muassa terveellisen konjugoidun linolihapon eli CLA:n pitoisuutta. Ulkomaiset tutkimukset on kuitenkin suureksi osaksi tehty härillä ja usein niissä on verrattu voimakasta väkirehuruokintaa laidunruokintaan.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
42

Partanen, Kirsi, Marja-Liisa Sevón-Aimonen, Markku Honkavaara, and Heikki Hassinen. "Syntymäpainon vaikutus porsaiden menestymiseen teurastukseen saakka." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75574.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Emakon pahnuekoko vaihtelee suuresti, ja pahnuekoon kasvaessa myös kuolleena syntyneiden porsaiden lukumäärä kasvaa. Suurin osa elävänä syntyneiden porsaiden kuolemista tapahtuu ensimmäisten elinpäivien aikana. Pieni syntymäpaino ja heikko elinvoima lisäävät porsaan riskiä menehtyä ensimmäisten elinpäivien aikana joko emakon ruhjomana tai nälkiintymisen ja kylmettymisen seurauksena. Toisaalta pienikin porsas voi kasvaa normaalisti teurastukseen saakka, mutta isompana syntyneitä hitaammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pahnuekoko vaikuttaa porsaan syntymäpainoon ja sen hajo
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
43

Lähde, Erkki, Olavi Laiho, and Timo Pukkala. "Jatkuvaa kasvatusta vai tasaikäismetsätaloutta?" Metsätieteen aikakauskirja 2011, no. 2 (2011). http://dx.doi.org/10.14214/ma.6643.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
44

Korpi, Jenni. "Kasvatusalalle hakeneiden joukossa painottuvat lyhyt matematiikka, psykologia ja terveystieto." Kasvatus & Aika 19, no. 1 (2025). https://doi.org/10.33350/ka.154988.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Lectio praecursoria kasvatustieteen väitöskirjaan Lukiotausta siirtymissä yliopistoon. Tutkimus kasvatusalan hakijoista ja opiskelijoista vuosina 2007–2020 ylioppilastutkinnon pohjalta, Oulun yliopistossa 30.8.2024.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
45

Nevala, Arto. "Yliopisto, aika ja yhteiskunta rehtorien puheissa." Kasvatus & Aika 19, no. 2 (2025). https://doi.org/10.33350/ka.160876.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Arvosteltu teos: Rinne, R., Plamper, R. & Jauhiainen, A. (2024). Yliopiston aseman, tehtävän ja esillepanon muutos. Historiallinen tarkastelu suomalaisten yliopistorehtorien puhunnasta ja sen muutoksesta 1920-luvulta 2020-luvulle. Suomen Kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 87. 361 s.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
46

Lilja, Arja, Katri Himanen, Anna Poimala, and Marja Poteri. "Metsäpuiden taimituotantoa ja joulupuiden kasvatusta uhkaavat taudit." Metsätieteen aikakauskirja 2013, no. 4 (2014). http://dx.doi.org/10.14214/ma.6599.

Pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
47

Kasa, Tuija, and Reetta Toivanen. "Ihmisoikeuskasvatuksen tietämättömyyden historiasta kohti ihmisoikeuksia reflektoivaa kasvatusta." Kasvatus & Aika 17, no. 1 (2023). http://dx.doi.org/10.33350/ka.117107.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Suomi profiloituu mielellään ihmisoikeuksien ja koulutuksen edelläkävijäksi, mutta opettajille ei tarjota systemaattista ihmisoikeuskasvatusta. Tarkastelemme tässä artikkelissa ihmisoikeuskasvatuksen historiaa Suomessa ja lähtökohtia ihmisoikeuksia reflektoivan kasvatuksen edistämiseksi. Argumentoimme koulutuspoliittisiin dokumentteihin ja kirjallisuuteen nojaten, että Suomessa on vallinnut ihmisoikeuksiin liittyvä tietämättömyyden kulttuuri erityisesti opettajankoulutuksessa. Tarkastelemme ihmisoikeuskasvatuksen historiaa 1980-luvulta 2020-luvulle. Tietämättömyyttä hahmotetaan episteemisen, s
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
48

Hämäri, Severi. "Aikuiskasvattajan opas dialogitaitoihin." Aikuiskasvatus 41, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.33336/aik.112761.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Aikuisten kasvattamiseksi dialogitaitoihin tarvitaan lisäksi monia uusia menetelmiä täydentämään olemassa olevia. Ajattelu kasvatuksessa on siihen hyvä lähtökohta. Ajattelun kasvatus on kasvatusta demokratiaan.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
49

Sarvimäki, Anneli. "Kasvatustoiminta." Aikuiskasvatus 6, no. 4 (1986). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96472.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa kuvataan kasvatusta kommunikatiivisena vuorovaikutuksena, jossa opiskelija kehittyy persoonana ja subjektina. Kasvatus nähdään myös luovana yhteistoimintana, jossa opiskelija ja opettaja yhdistävät voimansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kasvatusinteraktiossa kehittynyt subjekti osallistuu kulttuurin ja yhteiskunnan luomiseen.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
50

Sepänmaa, Yrjö Heikki. "Eeden Kainuussa – piha ja puutarha jalostettuna luontona." Alue ja Ympäristö, April 4, 2023, 00. http://dx.doi.org/10.30663/ay.125931.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kirja-arvio Marjukka Piirainen teoksesta "Kansan ja kasvien kasvatusta. Puutarhatieto kainuulaisen pihakulttuurin muutoksessa". Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Education, Humanities, and Theology 189, Joensuu, 2022. (196 s. + alkuperäisjulkaisut 92 s.)
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Oferujemy zniżki na wszystkie plany premium dla autorów, których prace zostały uwzględnione w tematycznych zestawieniach literatury. Skontaktuj się z nami, aby uzyskać unikalny kod promocyjny!

Do bibliografii