Gotowe bibliografie tematyczne / Sosiaalinen muutos / Artykuły w czasopismach
Kliknij ten link, aby zobaczyć inne rodzaje publikacji na ten temat: Sosiaalinen muutos.

Artykuły w czasopismach na temat „Sosiaalinen muutos”

Autor: Grafiati
Data publikacji: 27 lipca 2024
Data aktualizacji: 31 lipca 2025

Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych

Wybierz rodzaj źródła:

Sprawdź 50 najlepszych artykułów w czasopismach naukowych na temat „Sosiaalinen muutos”.

Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.

Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.

Przeglądaj artykuły w czasopismach z różnych dziedzin i twórz odpowiednie bibliografie.

1

Laukkanen, Anne-Maria, and Teija Waaramaa. "Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle." Puhe ja kieli, no. 2 (July 29, 2020): 123–34. http://dx.doi.org/10.23997/pk.97221.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Puhekorkeus on sekä yksilöllinen ja tilannekohtainen että myös sosiaalinen muuttuja. Eri maissa on viimeisen sadan vuoden aikana raportoitu naisten puhekorkeuden laskua. Puhekorkeuden muutoksen oletetaan heijastelevan yhteiskunnallisia muutoksia. Keskimääräistä puhekorkeutta mitataan usein perustaajuuden keskiarvolla ja mediaanilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten perustaajuuden (fo) keskiarvoa ja mediaania 160-sanaisessa, noin minuutin mittaisessa neutraalissa tekstiluennassa, joka on äänitetty 1990- ja 2010-luvuilla. Tutkimuksen aineisto on pe
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Latva-Kyyny, Marjo, Seppo Vehkamäki, Matti Ylätalo, and Matti Ryhänen. "Yrittäjyyden ja resurssien käytön muutos eteläpohjalaisilla maitotiloilla 2000-luvun alussa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75716.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelin tavoitteena oli tarkastella maidontuottajien yrittäjyyttä ja resurssien käyttöä sekäa näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2003 ja 2009 välillä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisia yrittäjäryhmiä löytyy resurssien ja yrittäjyyden suhteen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueeseen kuuluva Kyrönmaan seutukunnan maidontuotantotilat. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2003 ja vuonna 2009 hankittuja aineistoja. Molemmat aineistot hankittiin postikyselyllä. Vuoden 2009 kyselyn saaneista yrittäjistä osa oli vuoden 2003 kyselyn saaneita yrittäjiä, mi
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Somerkoski, Brita, Eila Lindfors, and Julia Kokki. "Koulun turvallisuuskulttuuria arvioimassa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 62, no. 1 (2025): 85–105. https://doi.org/10.23990/sa.145066.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Koulua koskevat turvallisuustutkimukset keskittyvät yleensä turvallisuuspoikkeamiin tai tapahtumamäärien kartoittamiseen. Toteutimme lukuvuonna 2022–2023 14 suomalaisessa perusopetuksen kouluissa intervention, jonka tavoitteena oli kehittää kouluorganisaation turvallisuuskulttuuria. Artikkelissa kuvaamme muutoksia, joita havaitsimme intervention jälkeen fokusryhmähaastattelujen turvallisuuspuheessa. Haastatteluihin osallistui 139 (DATA I n=96; DATA II n=43) henkilöä. Teoreettisena viitekehyksenä olivat tutkimuskirjallisuudesta tiivistetyt koulujen turvallisuuskulttuurin elementit: turvallisuud
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Juuti, Pauli. "Viimeaikaisia näkymiä organisaation kehittämisestä." Aikuiskasvatus 19, no. 1 (1999): 23–36. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93200.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Postmoderni on muuttanut organisaation käsitettä. Modernin näkökulmasta katsottuna organisaatio nähtiin pitkään byrokratian ihannemallin mukaisena rakenteena. Postmodernissa sillä voidaan ymmärtää sosiaalisten toimijoiden kontekstuaalisissa diskursseissa tuottamaa yhteisöä, joka vaikuttaa jäsentensä tapaan ymmärtää ja tulkita maailmaa. Sosiaalisena konstruktiona se myös tuottaa oman kielensä ja kielipelinsä. Artikkelissa tarkastellaan organisaation muutosta kielen ja mielikuvien näkökulmasta. Kirjoittaja käsittelee organisaation muutosta kolmesta peruslähestymistavasta käsin: Morganin organisa
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Hakonen, Marko, and Janne Tienari. "Näköala fuusioon: Aalto-yliopisto, kampusmuutto ja identiteetit." Työelämän tutkimus 19, no. 2 (2021): 119–46. http://dx.doi.org/10.37455/tt.101899.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Vastaamme tässä artikkelissa kysymykseen siitä, miten akateemisten työntekijöiden paikkaan ja sosiaalisiin ryhmiin kiinnittyneet identiteetit rakentuvat organisaation toimintojen keskittämiseen tähtäävässä muutossa, joka on osa yliopistojen fuusiota. Tämä on monimutkainen prosessi, jota avaamme Aalto-yliopiston toimintojen keskittämisen ja Aallon kauppakorkeakoulun Etu-Töölöstä Otaniemen kampukselle tapahtuneen muuton kautta. Aikaisempi tutkimus on kuvannut paikkaidentiteetin ja sosiaalisen identiteetin yhteyksiä ja vuorovaikutusta muuttuvassa – tässä fuusioprosessin ja kampusmuuton kokeneessa
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

Järvelä, Marja. "Elämäntavan muutos työläisyhteisön ja yksilöiden kehityshaasteena." Väki Voimakas, no. 1 (October 24, 2024): 119–45. http://dx.doi.org/10.55286/vv.148888.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Vuonna 1977 alkaneessa elämäntavan muutoksentutkimuksessa haluttiin ottaa yksityiskohtaisen tarkastelun kohteeksi, miten muutos eri yhteiskunnallisissa ympäristöissä on vaikuttanut ihmisten elämäntilanteeseen painottaen erityi-sesti arkikokemuksen merkitystä. Yksi sosiaalisen liikkuvuudentie, joka otettiin tarkastelun kohteeksi oli siirtyminen pientiloiltatehtaisiin. Tämä siirtymä oli tapahtunut nimenomaan sukupolvienvälisenä muutoksena. Ei ollut kysymys vain siitä, että pientilojen peri-mysjärjestyksessä 'ylimääräiset' lapset siirtyivät kaupunkiin, vaan suuresta historiallisesta tapahtumasta,
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Kallio, Saara-Maija. "Lasten kaupalliset kasvot: Sharenting-ilmiö äitien blogeissa." Media & viestintä 44, no. 3 (2021): 52–72. http://dx.doi.org/10.23983/mv.111509.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Lasten kasvojen näkyminen on yksi tärkeimmistä valinnoista, joita lapsistaan kuvia ja tietoja sosiaalisen median alustoilla jakavat, niin sanottua sharentingia harjoittavat vanhemmat joutuvat tekemään. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kaupallista yhteistyötä tekevät bloggaajaäidit merkityksellistävät lastensa kuvien jakamista. Tutkimus ammentaa teoreettisesti sekä kasvokuvien tutkimuksesta että lasten mainoskuvien tutkimuksesta. Artikkelin empiirinen aineisto koostuu kymmenen suomalaisen bloggaajaäidin teemahaastatteluista. Sisällönanalyysin avulla aineistosta on tunnistettu neljä
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Nummi, Pilvi. ""Ei kaupunkisuunnittelu ole mikään tykkäämisjuttu" – Sosiaalisen median mahdollisuudet ja esteet kaupunkisuunnittelussa." Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 57, no. 2 (2019): 26–46. http://dx.doi.org/10.33357/ys.83676.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkeli tutkii sosiaalisen median roolia suomalaisen kaupunkisuunnittelun vuorovaikutteisten käytäntöjen parissa toimiville kohdistetun kyselytutkimuksen ja työpajan avulla. Tutkimuksen viitekehyksenä sovelletaan vuorovaikutteisen suunnittelun yhteistoiminnallisen rationaliteetin konseptia sekä sähköisen osallistumisen kaksijakoisuuden mallia, joka korostaa hallintolähtöisen osallistamisen ja ihmisten itseorganisoituvan osallistumisen eroja. Tulokset osoittavat, että sosiaalisen median rooli kaupunkisuunnittelussa on ristiriitainen ja vasta muotoutumassa. Hallintolähtöisen ja itseorganisoitu
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
9

Koho, Tuomo. "6.- ja 7. -luokkalaisten informaatiokäyttäytyminen harrastuneisuudessa." Ainedidaktiikka 7, no. 1 (2023): 73–97. http://dx.doi.org/10.23988/ad.109688.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimus selvittää suomalaisten lasten ja nuorten harrastuneisuudessa ilmenevää informaatiokäyttäytymistä keskittyen sosiaaliseen mediaan. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret integroivat teknologiaa vapaa-aikaansa, myös harrastuksiinsa, yhä kasvavissa määrin. Tämä tutkimus osoittaa kuudesluokkalaisten ja seitsemäsluokkalaisten eroja harrastus- ja teknologiakäyttäytymisessä, tutkii teknologian integrointia eri harrastuksiin sekä eri harrastemuotojen välisiä yhteyksiä. Tulokset osoittavat, että erityisesti luovat harrastukset (esimerkiksi kuvataide, kuvaaminen, kirjoittaminen j
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
10

Niemi, Liisa, Minna Koivula, Salla-Maaria Laaksonen, and Mikko Villi. "Vaakakupissa vaarat ja vastuu: Julkisen palvelun median arvot sosiaalisen median alustojen paineessa." Media & viestintä 44, no. 2 (2021): 23–44. http://dx.doi.org/10.23983/mv.109858.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Sosiaalisen median alustat ovat muovanneet media-alan prosesseja ja käytäntöjä merkittävästi. Alustayritysten toimintaa ohjaavat erilaiset arvot ja tavoitteet kuin mediaorganisaatioita, mikä aiheuttaa toimijoiden välille ristiriitaa. Toimintatavoistaan ja arvoistaan sosiaalisessa mediassa joutuvat neuvottelemaan erityisesti julkisen palvelun mediayhtiöt, joiden peruskivenä ovat julkisen palvelun arvot. Tarkastelemme tässä artikkelissa suomalaisen julkisen palvelun mediayhtiön Yleisradion alustasuhdetta laadullisen haastatteluaineiston avulla. Kysymme, miten Yleisradiossa kuvataan ja perustella
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
11

Niskanen, Vilma, and Petteri Pietikäinen. "Rikollisuus ja sosiaalisen disorganisaation teoria Chicagon sosiologisen koulukunnan tutkimuksissa 1918-1948." Kriminologia 1, no. 1 (2021): 60–84. http://dx.doi.org/10.54332/krim.109020.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkeli tarkastelee sosiaalisen disorganisaation käsitteen ja teorian alkuperää ja kehitystä aatehistoriallisesta näkökulmasta. Lähdeaineistona ovat keskeiset Chicagon sosiologisen koulukunnan julkaisut vuosien 1918 ja 1948 välillä. Kirjoittajien erityishuomio on kohdistunut ensinnäkin sosiaalisen disorganisaation käsitteen esille tuloon ja varhaiseen soveltamiseen William I. Thomasin, Robert E. Parkin ja muiden Chicagon sosiologien kirjoituksissa, ja toiseksi käsitteen ja teorian hyödyntämiseen Clifford R. Shaw’n ja Henry D. McKayn merkittävässä kriminologisessa tutkimuksessa Juvenile Delin
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
12

Valtonen, Hannu. "Mitä markkinavoimat ovat ja mitä ne tekevät?" Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 32, no. 3 (1995): 185–94. https://doi.org/10.23990/sa.154776.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Talousteorian markkinät lupaavat järjestää taloudellisen toiminnan tehokkaasti. Tehokkuus tarkoittaa, että käytettävissä olevista mahdollisuuksista saadaan paras mahdollinen lopputulos. Teorian ja reaalimaailman markkinoiden suhteesta voidaan kysyä seuraavat kysymykset: Tapahtuvatko asiat käytännössä markkinoilla siten, kuin ne eri teorioissa esitetään? Tapahtuuko käytännön markkinoilla jotain muuta tärkeää kuin mitä talousteoriat sanovat markkinoilla tapahtuvan? Kiistatonta koetta, jolla jokin markkinateoria osoitettaisiin oikeaksi ei ole löydettävissä. Empiiristä evidenssiä on sellaisen käsi
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
13

Elo, Jyrki, and Markku Myllykangas. "Koetut oireet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 23, no. 1 (1986): 28–38. https://doi.org/10.23990/sa.155839.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mihin toimenpiteisiin keski-ikäiset kaupunkilaiset ryhtyvät kokemiensa oireiden vuoksi ja mitkä tekijät liittyvät toimenpiteisiin ryhtymiseen. Tutkittavat (214) olivat 35-64-vuotiaita satunnaisotannalla valittuja kuopiolaisia, joiden päivittäiset oirekokemukset kerättiin marraskuussa 1979 päiväkirjalla. Päiväkirjajakson pituus oli kaksi viikkoa. Vastaajista 56 prosenttia oli oireellisia. Yli kolmanneksessa näistä oirepäivistä oli ryhdytty johonkin toimenpiteeseen. Yleisin toimenpide oli lääkkeen ottaminen (30 %:ssa oirepäivistä). Vain kahteen prosenttii
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
14

Malinen, Antti. ""Hyvä antaa vähästäkin". Sukulaisten tarjoama tilapäismajoitus sotienjälkeisessä Helsingissä 1944-1948." Väki Voimakas, no. 28 (November 2, 2023): 175–95. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122911.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:

 
 
 
 Antti Malinen käsittelee artikkelissaan sukulaisten tarjoamaa tilapäismajoitusta sosiaalisen tuen muotona Helsingissä jatkosodan jälkeen. Kuten Malinen toteaa, syksyllä 1944 Helsinkiin muutti ja palasi muutamassa kuukaudessa arviolta kymmeniä tuhansia uusia ja vanhoja kaupunkilaisia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lieventääkseen valtavaa asuntopulaa kaupunki joutui turvautumaan sekä pakotettuun (esim. pakkoalivuokraus) että vapaaehtoiseen solidaarisuuteen. Olosuhteiden pakottama yhdessä asuminen jo valmiiksi ahtaissa työläisasunnoissa lisäsi myös erilaisia so
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
15

Martikainen, Pekka. "Suomalaisten miesten työttömyys ja kuolleisuus." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 27, no. 5 (1990): 371–83. https://doi.org/10.23990/sa.154686.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimus perustuu vuoden 1980 väestölaskenta-aineistoon, johon on yhdistetty tiedot kaikista jaksolla 1981–85 kuolleista 30–54-vuotiaista miehistä. Tulokset osoittavat, että työttömien miesten ylikuolleisuus on hyvin suuri, vaikka ikä, sosiaalinen asema, siviilisääty ja monet terveydentilaa kuvaavat muuttujat on vakioitu. Ikään, sosioekonomiseen asemaan ja siviilisäätyyn perustuvaa valikoitumista työttömäksi tapahtuu, mutta merkittävää terveydentilaan perustuvaa valikoitumista ei voitu näyttää toteen. Työttömien ylikuolleisuus on suurinta onnettomuuksiin sekä väkivaltaisiin kuolemansyihin (suh
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
16

Hänninen, Juho. "Uuden aallon voimalla." Etnomusikologian vuosikirja 33 (December 8, 2021): 41–66. http://dx.doi.org/10.23985/evk.102517.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että nuorisokulttuuri säilyy osalle osallistujista merkityksellisenä läpi elämänkulun ja vaikuttaa elämänkulun muototutumiseen. Tutkin tässä artikkelissa, miten Lepakkoluolan skenen toimijat ovat rakentaneet nuoruuden omaehtoisesta toiminnasta itselleen työuran. Aineistoni muodostuu viiden Lepakkoluolan skenen toimijan elämäntarinahaastattelusta, jotka analysoin elämänkulkuanalyysin, muistitietotutkimuksen ja grounded theoryn avulla. Erittelen haastatteluaineistoa viiden elämänkulun aksiooman, ajoittumisen, toimijuuden, sosiaalisten suhteiden, elämänkulun
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
17

Lindgren, Maija, Inkeri Heiskanen, Markus M. Jokela, et al. "Ensipsykoosipotilaiden mielen teorian taidot Hinting task -tehtävällä arvioituna." Psykologia 51, no. 6 (2025): 436–54. https://doi.org/10.62443/psykologia.v51i6.145257.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Sosiaalisen toimintakyvyn heikentyminen on psykoosisairauksien näkyvimpiä piirteitä. Ongelmat sosiaalisessa kognitiossa voivat selittää toimintakyvyn puutteita jopa enemmän kuin muut psykoosiin liittyvät kognitiiviset muutokset. Sosiaalisen kognition osa-alueista psykoosiin näyttäisi liittyvän puutteita erityisesti mielen teorian taidoissa eli kyvyssä havainnoida ja tulkita toisen mielensisältöjä. Tämä tutkimus tarkasteli ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastuneiden nuorten aikuisten (N = 56) mielen teorian taitoja käyttäen Hinting task -mittarin suomenkielistä käännöstä. Väestötietojärjestelm
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
18

Laine, Kirsi. "Väistyvien perillisten elämänkulku ja lounaissuomalaisten maatilojen perinnönjakostrategia 1700–1900." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 24, no. 2 (2024): 3–20. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.143264.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Lounais-Suomen peltoviljelyalueella käytetty perinnönjakostrategia pyrki säilyttämään maatilat jakamattomina ja suosi vanhinta poikaa maatilan jatkajaksi. Perinnönjako kohteli perillisiä epätasa-arvoisesti, ja jatkajan sisaruksia uhkasi aleneva säätykierto. Tämä artikkeli käsittelee perinnönjakostrategian sosiaalisia seurauksia väistyvien perillisten kannalta. Jatkajien sisarusten elämänkulkuja seurataan Huittisissa ja Loimaalla 1700- ja 1800-luvuilla. Elämänkulkujen avulla esitetään, minkälaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja oli niillä maatilojen lapsilla, jotka eivät jatkaneet kotitilansa
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
19

Mielityinen, Laura, Eeva Kalliokoski, Sari Hautamäki, and Venla Hakala. "Nuoret kostajina: Kosto-orientaation yhteys nuorten tekemään väkivaltarikollisuuteen." Kriminologia 2, no. 1 (2022): 22–38. http://dx.doi.org/10.54332/krim.120336.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kosto-orientaatiolla on aiemmassa tieteellisessä tutkimuksessa todettu olevan yhteys väkivaltarikollisuuteen, mutta ilmiöstä tarvitaan vielä lisätutkimusta etenkin nuorten osalta. Kosto-orientoituneisuudella tarkoitetaan henkilön yleistä valmiutta ja halukkuutta kostaa kokemansa vääryys tai haitta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kosto-orientaation yhteyttä nuorten tekemiin väkivaltarikoksiin. Lisäksi tarkastellaan, onko kosto-orientaation ja väkivaltarikosten yhteydessä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimus perustuu Nuorisorikollisuuskysely 2016 -kyselyaineistoon, johon vastasi 6061 y
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
20

Holopainen, Mika. "Pääkirjoitus: Tekoälyn lukutaito vaatii pysähtymistä ja pohdintaa." Signum 57, no. 2 (2024): 3. http://dx.doi.org/10.25033/sig.146129.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Informaatiolukutaito ja siihen liittyvät koulutukset ovat olleet kirjastojen arkipäivää jo yli 20 vuotta. Vähitellen myös muut lukutaidon muodot ja niihin liittyvät käsitteet, kuten datalukutaito ja tekoälyn lukutaito, ovat hivuttautuneet kieleen, vaikka emme niiden määritelmiä välttämättä muista. Datalukutaidossa kyse on dataan liittyvien keskeisten teknisten, oikeudellisten ja sosiaalisten kysymysten tiedostamista ja ymmärtämistä. Tekoälyn lukutaito puolestaan voidaan lyhyesti määritellä kykynä ymmärtää ja käyttää tekoälysovelluksia vastuullisesti sekä arvioida laajasti tekoälyn vaikutuksia
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
21

Masonen, Jaakko. "Sairauden rooli keskiajan suomalaisessa yhteiskunnassa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 26, no. 5-6 (1989): 291–99. https://doi.org/10.23990/sa.156332.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Keskiajalla "sairas" tarkoitti "tavallisen sairaan" ohella vähävaraista ja työkyvytöntä vanhusta, vammaista, orpoa jne., tai tarttuvaa tautia, lähinnä lepraa tai ruttoa, sairastavaa henkilöä. Keskiaikaisessa ajattelussa ei ollut olennaista pohtia sosiaalisen kurjuuden ja sairauksien syitä, sillä kaikilla sairailla oli aktiivinen yhteiskunnallinen rooli. Sairaat ja laitokset, joihin heidät sijoitettiin, toimivat "sielunvakuutuslaitoksina". Avustamalla sairaita ja sairaanhoitolaitoksia saatettiin kerätä ansioita tulevaa elämää varten. Suomessa oli keskiajalla eurooppalaiseen tapaan erikoistuneit
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
22

Karttunen, Janne, and Risto Rautiainen. "Tapaus-verrokkitutkimus työtapaturmien ja ammattitautien riskitekijöistä suomalaisten maidontuottajien keskuudessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75663.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyyden suhteen toisistaan merkittävästi poikkeaville maatalousyrittäjille tyypillisiä riskitekijöitä ja suojelevia tekijöitä. Tutkimus rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla. Kohdehenkilöiden tuli olla maidontuottajia, olla peltoalan suhteen vähintään keskikokoisilta tiloilta, kuulua työterveyshuoltoon ja olla ollut vähintään kymmenen vuotta vakuutettuina. Lisäksi tilalla tuli olla vakuutettuna tasan kaksi yrittäjää. Tutkimukseen soveltuvat vapaaehtoiset henkilöt allekirjoittivat he
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
23

Mäkikangas, Anne. "Työn tuunauksen kyselymenetelmien validiteettitarkastelu ja yhteydet työhyvinvointiin." Psykologia 55, no. 2-3 (2025): 101–19. https://doi.org/10.62443/psykologia.v55i2-3.89005.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden eri työn tuunauksen kyselymenetelmän ˗ Job Crafting Scalen (JCS; Tims, Bakker, & Derks, 2012) ja Job Crafting Questionnairen (JCQ; Slemp & Vella-Brodrick, 2013) ˗ rakennevaliditeettia ja menetelmien välisiä keskinäisiä suhteita sekä vertailla niiden yhteyksiä työhyvinvointiin, jota tässä tutkimuksessa arvioitiin työn imun ja yksilön ja työn yhteensopivuuden kautta. Tutkimuksessa hyödynnettiin ”Esimiesten työn tuunaus ja hyvinvointi” -tutkimusprojektin aineistoa, joka kerättiin poikkileikkaustutkimuksena keväällä 2017 Oulun, Kajaanin
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
24

Rikkonen, Lassi, and Pekka Isotalus. "Twitter-diplomatiasta." Prologi 18, no. 1 (2022): 6–26. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.119361.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kansainvälisten suhteiden viestintäympäristö on käynyt viime vuosikymmenten aikana läpi valtavia muutoksia. Viime vuosina erityistä huomiota on saanut Twitterin nousu julkisen diplomatian ja maailmanpolitiikan merkittäväksi areenaksi. Valtiojohtajat, hallitukset ja ulkoministeriöt ympäri maailman ovat valinneet Twitterin keskeiseksi sosiaalisen median viestintäkanavakseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten ulkopolitiikan ammattilaisten (N = 125) viestintätoimijuutta ja vuorovaikutusosallisuutta Twitterissä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia heidän käsityksiään Twitter-diplomatian hyö
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
25

Eskola, Päivi, Outi Jolanki, Lina Van Aerschot, and Mari Aaltonen. "Muistisairauden aiheuttamat käyttäytymisen muutokset ja parisuhteen vastavuoroisuus." Gerontologia 36, no. 4 (2022): 344–61. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.114513.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Muistisairauksiin usein liittyvät kognitiiviset ja persoonallisuuden muutokset sekä itseilmaisun vaikeudet saattavat ilmetä käyttäytymisen muutoksina. Puoliso ja muut läheiset kohtaavat nämä muutokset ensimmäisinä. Laadullisessa tutkimuksessamme selvitimme, millaisissa tilanteissa muistisairauden aiheuttamia ongelmallisina ja kielteisinä koettuja käyttäytymisen muutoksia ilmaantuu, ja miten ne vaikuttavat parisuhteen vastavuoroisuuteen. Käyttäytymisen muutoksista käytetään termiä ’käytösoireet’. Aineiston analyysissä hyödynsimme sosiaalisen vaihdon teoriaa. Käyttäytymisen muutokset tulivat puh
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
26

Hyytiä, Nina, and Jukka Kola. "Asenteet monivaikutteista maataloutta kohtaan." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75991.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suomalaisten kuluttajien asenteita monivaikutteista maataloutta kohtaan ja selvittää, millainen suhde näillä asenteilla ja estimoidulla maksuhalukkuudella oli. Lisäksi tarkasteltiin asenteiden, maksuhalukkuuden ja sosioekonomisten tekijöiden välisiä suhteita. Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2002 kerättyä aineistoa (N=1300), josta on aiemmin estimoitu maksuhalukkuus contingent valuation –menetelmällä. Asenneulottuvuudet selvitettiin faktorianalyysin avulla. Faktorianalyysissä päädyttiin neljän faktorin ratkaisuun. Vastaajat jaettiin ryhmiin klusteriana-lyysiss
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
27

Lonka, Hanna, Anne-Mari Souto, and Sanna Vehviläinen. "Mikä on opo-asia?" Nuorisotutkimus 43, no. 1 (2025): 19–33. https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9160901.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Syksyllä 2021 voimaan astunut oppivelvollisuuden laajentuminen 18 ikävuoteen on ollut merkittävä muutos peruskoulujärjestelmässämme, ja se on tuonut muutoksia myös opinto-ohjauksen kentälle. Laki tehostetusta henkilökohtaisesta oppilaanohjauksesta pyrkii takaamaan jokaiselle nuorelle riittävän tuen toisen asteen valinnan tekemiseen. Artikkelissa lähestymme tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta sitä saavien nuorten näkökulmasta ja olemme kiinnostuneita siitä, miten saatu tehostettu ohjaus tukee heidän koulutusvalintojensa prosessointia peruskoulun päättyessä. Kysymme, mitä nuoren toimin
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
28

Tuomisto, Leena, Paula Martiskainen, Arto Huuskonen, Leena Ahola, Jaakko Mononen, and Risto Kauppinen. "Maitorotuisten sonnien laiduntaminen b) Vaikutus käyttäytymiseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76761.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laiduntamisen vaikutusta maitorotuisten sonnien käyttäytymiseen. Kokeessa käytettiin yhteensä 19 maitorotuista ayrshire- ja holstein-friisiläissonnia. Laidunkauden alkaessa sonnit olivat noin 15 kuukauden ikäisiä. Kaksi ryhmää (4 ja 5 sonnia) siirrettiin kahdelle laidunlohkolle (0,1 ha/eläin). Kaksi viiden sonnin ryhmää jätettiin eristämättömään pihattoon kahteen osakuivikepohjaiseen ryhmäkarsinaan (6,4 m2/eläin). Laitumet kasvoivat yksivuotista kaura-raiheinänurmea tai monivuotista timoteinurmea. Pihatossa sonneille annettiin vapaasti säilörehua.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
29

Ojala, Veera. "Kylmästä sodasta kuumaan." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 37, no. 2-3 (2024): 50–69. http://dx.doi.org/10.23994/lk.148183.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissani tarkastelen, miten Venäjän hyökkäys muutti Tšernobylin onnettomuusalueen suojavyöhykkeen merkitystä ydinonnettomuusuhan retoriikassa Ukrainassa. Analysoin neljän Ukrainan tiedeyhteisön jäsenen näkemyksiä ydinvoimaretoriikasta, peilaten näitä erityisesti sosiaalisen median audiovisuaalisten medioiden esityksiin, mutta keskustelen myös laajemmin Tšernobylin ydinonnettomuuden ja sen seurauksena perustetun suojavyöhykkeen audiovisuaalisen kulttuurin representaatioista. Tšernobylin suojavyöhyke mielletään artikkelissa linssinä, jonka kautta voidaan tarkastella niitä piirteitä, jotka
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
30

Kolamo, Sami, and Jani Vuolteenaho. "”Hankkiutukaa eroon Saudi-Arabian lipuistanne!”." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 36, no. 3-4 (2024): 44–67. http://dx.doi.org/10.23994/lk.142493.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Englannin Valioliiga on maailman seuratuin ja rahallisesti arvokkain kansallinen jalkapallosarja. Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana Valioliiga on muuttunut hyperkaupalliseksi kulttuurituotteeksi. Tämän kehityksen vanavedessä liikemaailman toimintatavat hyväksyvät markkinapragmatistiset asenteet ovat normalisoituneet englantilaisseuroissa myös perinnetietoisten kannattajien keskuudessa.Tässä läpeensä markkinoituneessa ja medioituneessa nykykontekstissa fanien toivottu, ”oikeanlainen” emotionaalinen osallistuminen on entistä tärkeämpää Valioliigan tuotantokoneistolle eli lähinnä seur
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
31

Puranen, Kristiina, Paula Reiterä, Anna-Maija Kauppila, et al. "Suomalaisten selkäydinvammaisten henkilöiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista ovat myönteisiä, FinSCI-tutkimus." Kuntoutus 46, no. 4 (2023): 18–32. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.142109.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tavoite. Selkäydinvammaisten henkilöiden hoidon keskittämisasetuksen jälkeisten sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksien selvittäminen.
 Menetelmät. Finnish Spinal Cord Injury (FinSCI) -tutkimuksen vastaajat poimittiin HUS:n (Helsingin yliopistollinen sairaala), Tays:n (Tampereen yliopistollinen sairaala) ja OYS:n (Oulun yliopistollinen sairaala) selkäydinvammapoliklinikoiden asiakkaista. FinSCI-kyselyyn sisältyi THL:n sosiaali- ja terveyspalveluita koskevia väestötutkimuskysymyksiä. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin logistisella regressioanalyysillä.
 Tulokset.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
32

Uotila, Hanna, and Outi Jolanki. "Kotona asuvien 60 vuotta täyttäneiden ihmisten yksinäisyys koronapandemian aikana." Gerontologia 36, no. 3 (2022): 271–90. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.111969.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Koronapandemia on vaikuttanut monella tavalla yhteiskuntien ja yksittäisten kansalaisten elämään kaikkialla maailmassa. Pandemian hillitsemiseksi asetetut tapaamis­ ja liikkumisrajoitukset nostivat keskusteluun ikääntyneiden ihmisten yksinäisyyden. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan 60 vuotta täyttäneiden kotona asuvien ihmisten yksinäisyyttä koronapandemian aikana. Aineiston muodostavat 22 kansainvälistä artikkelia, jotka valikoituivat järjestelmällisen kirjallisuushaun avulla neljästä tietokannasta. Artikkelien mukaan 60 vuotta täyttäneiden ihmisten yksinäisyys oli pan
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
33

Lehto, Ulla-Sisko, Markku Ojanen, Tarja Nieminen, and Taina Turpeenniemi-Hujanen. "Sosiaalisten resurssien vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen: sairausspesifi sosiaalinen pääoma." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 54, no. 4 (2017). http://dx.doi.org/10.23990/sa.67759.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Sosiaaliset eli ihmisten väliset suhteet ja terveys ovat olleet pitkään tieteellisen tutkimuksen kohteena, mutta sosiaalisen pääoman käsite nousi terveystutkimuksessa esiin vasta 1990-luvulla. Sosiaalista pääomaa tutkitaan usean eri tieteenalan piirissä, mutta määritelmästä ei olla yksimielisiä; sen kuitenkin ajatellaan tuottavan hyötyjä, muun muassa parempaa hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaalinen pääoma koostuu useasta eri alakäsitteestä ja yleensä se tarkoittaa ihmissuhteista saatavia resursseja, jotka koostuvat sosiaalisista verkostoista (rakenne) sekä niissä jaetuista arvoista, uskomuksist
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
34

Torkkola, Sinikka, Päivi Tyni, Jaana Parviainen, and Anna Sendra. "Terveydenhuollon muuttuvat viestintäkäytännöt." Media & viestintä 47, no. 4 (2024). https://doi.org/10.23983/mv.130759.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksessa selvitetään, miten sairaalan hoitajat ja lääkärit käyttävät sosiaalista mediaa ammatillisesti ja miten he arvioivat potilaiden internetin ja sosiaalisen median kautta hankkiman informaation vaikuttavan potilaiden hoitoon ja vuorovaikutukseen hoidon antajan ja saajan välillä. Kyselytutkimukseen vastasi 490 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilastyötä tekevää asiantuntijaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat terveydenhuollon asiantuntijoilla olevan ristiriitainen suhde sosiaaliseen mediaa. Yhtäältä suomalaiset terveydenhuollon asiantuntijat näkevät sosiaalisen median mahdollisuutena han
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
35

Marttinen, Heta. "”Vad ska man göra när folk är offline?”." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 18, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.30665/av.107619.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa tarkastellaan teknologiavälitteisen kommunikaation muotoja ja merkityksiä Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin nuortenromaanisarjassa Zoo! (2017–2019). Kirjasarjan kerronta rakentuu henkilökertoja Atlaksen sähköpostiviesteistä ystävälleen Elliottille, mutta sosiaalinen media on keskeisesti läsnä kertomuksen kokonaisuudessa sekä tarinamaailman sisäisenä että kerronnallisena elementtinä. Viestintämuotojen funktioita pohditaan yhtäältä lajiteoreettisesta, toisaalta henkilöhahmojen välisen dynamiikan rakentumisen näkökulmasta. Aluksi eritellään kirjasarjan lajityypillisiä piirteitä kirj
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
36

Villi, Mikko. "Sosiaalinen kuratointi verkossa." Media & viestintä 34, no. 4 (2011). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62899.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelin aiheena on yleisön rooli mediayhtiöitten tuottamien sisältöjen valikoijana ja jakelijana. Verkkoympäristö ja sosiaalisen median työkalut mahdollistavat sen, että yleisö pystyy helposti ja vaivattomasti – esimerkiksi linkkaamalla, twiittaamalla tai suosittelemalla – kertomaan tutuilleen tai seuraajilleen mielenkiintoisina ja merkityksellisinä pitämistään mediasisällöistä. Tästä toiminnasta käytetään käsitettä sosiaalinen kuratointi. Artikkelissa otetaan sosiaalinen kuratointi käsitteellisesti haltuun yleisö­ ja kulutustutkimuksen kontekstissa. Lisäksi selvitetään, millainen merkitys
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
37

Maunu, Antti, and Anu Katainen. "Sosiaalisia suhteita ja konkreettisia käytäntöjä." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 58, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.23990/sa.97016.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Ammattiin opiskelevien nuorten terveyskäyttäytyminen on ollut huolenaiheena lukuisissa tutkimuksissa ja terveyden edistämistyössä, mutta sitä ohjaavista sosiaalisista merkityksistä ja käytännöistä tiedetään vähän. Tutkimme fokusryhmähaastatteluiden avulla ja kehysanalyysiä hyödyntäen, mistä näkökulmista ja millaisten merkitysten varassa ammattiin opiskelevat kehystävät toimintatapoja ja käytäntöjä, joilla tiedetään olevan terveysvaikutuksia: tupakointia, alkoholin käyttöä, liikuntaa sekä kasvisten syöntiä. Näkökulmana hyödynnämme terveyden lukutaidon keskusteluita, jotka kytkevät terveyteen li
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
38

Backman, Heidi, Vilja Seppälä, and Siiri Lampela. "Kasvun tuessa arvioitujen menetelmien teoriaperustaisuus." Kasvun tuki -aikakauslehti 5, no. 1 (2025). https://doi.org/10.61259/kt.162582.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Teoriaperustaisuus on keskeinen tekijä psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudessa, sillä se luo pohjan sille, miten ja miksi menetelmän tavoittelema muutos tapahtuu. Kasvun tuessa arvioitujen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten menetelmien taustalla havaittiin olevan useita ihmistieteisiin liittyviä teorioita, teoreettisia malleja ja viitekehyksiä. Yleisimmät teoriat menetelmien taustalla olivat sosiaalisen oppimisen teoria, kiintymyssuhdeteoria sekä kognitiiviset ja kognitiivisen käyttäytymisterapian teoreettiset viitekehykset. Suomessa käytössä olevien psykososiaalisten menete
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
39

Lauranto, Yrjö. "Suunvuoro." Virittäjä 124, no. 2 (2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.94411.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Maailma, jossa elämme, on ennalta arvaamaton. Se on koettu tänä vuonna hyvin konkreettisella tavalla ympäri maapalloa, kun koronavirusepidemia on sulkenut kokonaisia valtioita, jopa maanosia. Kukapa olisi keväällä 2019 uskonut, että vuoden kuluttua joudumme elämään pitkään eristyksissä muista? Tällaisissa tilanteissa ja olosuhteissa todellisuuttamme leimaava ennalta-arvaamattomuus tulee kiistattoman näkyväksi. Se liittyy kuitenkin kaikkeen monimutkaiseen: mitä enemmän on muuttujia, sitä vaikeampi on ennakoida, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, sillä mielikuvituksemme ei kykene rakentelemaan kaikk
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
40

Neuvonen, Riku, and Kari Karppinen. "Uudet oikeudet internetissä: mistä ne tulevat ja keitä ne velvoittavat?" Tiede & edistys, no. 2 (August 31, 2023). http://dx.doi.org/10.51809/te.127932.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Erityisesti sosiaalisen median alustojen vallan ja haittavaikutusten seurauksena on tapahtunut niin sanottu internetin sääntelykäänne. Sillä tarkoitetaan muutosta, jossa internetin vapautta korostavasta politiikasta on siirrytty tiukempaan sääntelyyn. Osana tätä keskustelua niin tutkimuksessa kuin kansalaisjärjestöissä on käyty vilkasta keskustelua uusista periaatteista ja oikeuksista, joihin sääntelyn pitäisi pohjautua. Tässä katsauksessa tarkastellaan, miksi keskustelu halutaan kehystää juuri yksilön oikeuksiksi ja millaisista oikeuksista on kyse. Oikaisu: Puheenvuoron painetussa versiossa N
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
41

Nieminen, Jiri. "Maskuliininen pääoma hyvässä ja pahassa sekä sosiaalityön tutkimuksessa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 31, no. 2 (2023). http://dx.doi.org/10.30668/janus.115796.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa hahmotellaan ajatusta maskuliinisesta pääomasta bourdieulaisen sosiaalisen pääoman teorian laajennuksena ja kysytään, mitä annettavaa sillä voisi olla sosiaalityölle ja sen tutkimukselle. Metodologisesti artikkelissa luetaan aikaisempia tutkimuksia, neljää miehiä sekä maskuliinisuuksia käsittelevää tai sivuavaa sosiaalityön väitöskirjaa sekä yhtä muuta tutkimusta vuosilta 2003–2021.Artikkelissa esitetään, että maskuliinisen pääoman käsitteen voisi jakaa eksklusiiviseen ja inklusiiviseen maskuliiniseen pääomaan, joista edellinen johtaa yksiulotteiseen käsitykseen mieheydestä, jälki
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
42

Nykänen, Elise. "Maailma tuhon jälkeen." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 21, no. 1 (2024). http://dx.doi.org/10.30665/av.141663.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelini tarkastelee dynaamisen utopian keinoja ja tehtäviä Siiri Enorannan nuortenromaanissa Maailmantyttäret (2022). Suomalaisessa nykykirjallisuudentutkimuksessa utopiaa on tutkittu ensisijaisesti suhteessa dystopiaan. Kyseenalaistaessaan käsityksen utopiasta staattisena ihanneyhteiskuntana osa utopiatutkijoista on kritisoinut käsitystä utopiasta väistämättä totalitarismiin johtavana visiona. He ovat lähestyneet utopiaa spekulaationa, joka nykyhetkeä kritisoidessaan esittää täydellistymän sijaan vaihtoehtoja vallitsevalle järjestelmälle. Analyysini osoittaa, että Enorannan teos ilmentää
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
43

Parjanen, Matti. "Täydennyskoulutus – puskuri työn ja tieteen välissä." Aikuiskasvatus 8, no. 2 (1988). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96555.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa käsitellään korkeakoulujen täydennyskoulutuksen suhdetta työelämään akateemisen koulutuksen ja tutkimustoiminnan puserruksissa. Täydennyskoulutuksen tulisi ottaa suunnitelmissaan huomioon ne sosiaaliset ilmiöt, jotka työn maailmassa kunakin ajankohtana on havaittavissa. Täydennyskoulutus osaa seurata työuralla menestyvien koulutustarpeita, mutta monet muut työelämän tutkijoiden käyttämät typologiat ovat vieraita koulutussuunnittelijoille. Myös korkeakoulu- ja tiedepoliittisten koulukuntien suhtautumista korkea-asteen täydennyskoulutuksen lajeihin esitellään.
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
44

Matikainen, Janne, Minna Horowitz, and Salla Tuomola. "Luottamuksen rooli informaatiohäiriöiden torjunnassa." Media & viestintä 48, no. 1 (2025). https://doi.org/10.23983/mv.148376.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Informaatiohäiriöiden tutkimuksessa on keskitytty paljon sisältöjen analyysiin sekä tarkasteltu yleisöjen suhdetta valheellisiin sisältöihin, mutta myös luottamuksen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisten suhdetta informaatiohäiriöihin ja ymmärtää tarkemmin paitsi mediakuluttajien käsityksiä mediasta myös heidän ymmärrystään omista kyvyistään suhteessa informaatiohäiriöihin. Hyödynnämme analyysissa käsitteitä medialuottamus ja mediaitseluottamus. Edellisellä tarkoitamme yleisöjen perinteistä uutismediaa, sosiaalisen median alustoja ja erilaisia mediasisältöjä kohtaa
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
45

Lehto, Ulla-Sisko, Mira Kohonen, Silja Lääperi, et al. "Syöpään sairastuneiden sosiaaliset verkostot diagnoosivaiheessa ja seuraavien kolmen vuoden aikana." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 59, no. 1 (2022). http://dx.doi.org/10.23990/sa.98389.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Sosiaaliset verkostot ovat yksilöiden ja ryhmien välisiä sidoksia, jotka kuvaavat sosiaalisiin suhteisiin ja aktiviteetteihin osallistumista. Sosiaaliset verkostot edistävät terveyttä, esimerkiksi syöpäpotilailla verkostojen on todettu olevan yhteydessä hyvinvointiin ja vähentyneeseen kuolleisuuteen. Mittasimme Oulun ylipistolliseen sairaalaan (OYS) hoitoon tulleiden uusien rintasyöpä- (n=222) ja lymfoomapotilaiden (n=102) sosiaalisia verkostoja 2–5 kuukautta diagnoosin jälkeen sekä 9, 18 ja 36 kuukauden kuluttua. Kysyimme verkostojen henkilömäärää ja kuinka monen kanssa potilas oli puhunut sy
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
46

Juvonen-Posti, Pirjo, Pekka Varje, Ari Väänänen, and Pauliina Mattila-Holappa. "Miten mielenterveydestä neuvotellaan varhaiskasvatuksen työpaikoilla?" Kasvatus & Aika 19, no. 2 (2025). https://doi.org/10.33350/ka.146361.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Mielenterveyteen kytkeytyvät työkyvyttömyyshaasteet ovat kasvaneet vuodesta 2017 kunta-alalla. Kehittämistyössä tavoitteena oli löytää keinoja mielenterveyden tukemiseen varhaiskasvatuksen työpaikoilla. Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitimme, (1) millaisista lähtökohdista ja oletuksista varhaiskasvatuksen työpaikkojen mielenterveyspuhe nousee ja mikä siinä on muuttumassa, (2) miten hyvään työntekijään liittyvät odotukset ja mahdollinen mielenterveysongelmiin liittyvä sosiaalinen stigma tulivat puheessa esiin ja (3) miten puheessa jäsennettiin mielenterveyteen tai työssä kuormittumiseen l
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
47

Linjakumpu, Aini. "Kaltio-tapaus pilakuvakriisin ylikansallisena muotona." Media & viestintä 33, no. 4 (2010). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62922.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Artikkelissa tarkastellaan tapahtumaketjua, jonka aiheutti taiteilija Ville Rannan Kaltio-lehdessä julkaistu sarjakuva tanskalaisista Muhammed-pilakuvista ja niiden synnyttämästä monikansallisesta kriisistä vuonna 2006. Tapahtumia analysoidaan pelon käsitteen avulla: miten pelko tuotti ja ohjasi tietynlaista toimintaa? Analyysissa tarkastellaan pelkoon liittyvien tekijöiden ylikansallisuutta, eli sitä, miten myös suomalainen kokemusmaailma sekä sosiaalinen ja poliittinen toiminta ovat osa globaaleja virtauksia. Toisaalta pelkoa tarkastellaan toiminnan lamautumisen kannalta. Artikkelissa esitet
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
48

Seuri, Olli, Riikka Era, Anu Koivunen, et al. "Uutisvuon hallitsija." Politiikka 63, no. 3 (2021). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.99432.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Poliittisen viestinnän ja julkisuuden muutosta on kuvattu siirtymänä hybridiin mediajärjestelmään, jolle on ominaista erilaisten toimintalogiikoiden sekoittuminen ja toimijoiden välisten rajojen hämärtyminen sisältöjen loputtomassa virrassa. Tässä artikkelissa selvitetään, miten suomalainen media (STT, Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Yle) liikutti vallan virtoja kilpailukykysopimusta koskevassa kamppailussa vuosina 2015–2016 antamalla äänen eri toimijoille. Tutkimus osoittaa, että työmarkkinakontekstissa uutisointi on mediajärjestelmän muutoksista huolimatta hyvin perinteistä. Empiria vahvista
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
49

Elmgren, Ainur. "Utopistinen dystopia." Historiallinen Aikakauskirja 121, no. 4 (2024). https://doi.org/10.54331/haik.127543.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tarkastelen keskusteluja ruotsalaisista esikaupungeista suomalaisessa julkisuudessa esikaupunkisuunnittelun murrosaikana 1950-luvulta 1980-luvulle. Pääasiallinen lähdeaineisto koostuu Kansalliskirjaston sanomalehtiarkiston digitoiduista sanomalehtiartikkeleista, jotka käsittelevät kolmea lähiötä: Tukholman Vällingbytä ja Farstaa sekä Espoon Tapiolaa. Vaikka Ruotsi ei ollut ainoa inspiraation lähde suomalaisen esikaupunkisuunnittelun innovaatiolle, positiiviset ja negatiiviset mielikuvat ruotsalaisista esikaupungeista olivat näkyvästi esillä suomalaisessa lehdistössä. Näistä lähiöistä niin sano
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
50

Poikela, Esa. "Jatkuva oppiminen." Aikuiskasvatus 14, no. 2 (1994). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96933.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Aikuiskoulutusta koskevassa keskustelussa on Suomessa suhteellisen lyhyen ajan kuluessa käyty läpi kolme toisistaan laadullisesti eroavaa vaihetta. 1970-luvulla vanhan kansansivistysopin läpi murtautui työn ja koulutuksen ristisiitoksena syntynyt koulutusteknologinen ajattelutapa, jonka mukaan tietoa pyrittiin tehokkaasti paketoimaan sitä tarvitseville. 1980-luvulla puhe koulutusteknologiasta vaimeni ja sen sijaan alettiin keskustella (myös kokeilla käytännössä) kognitiiviseen kurssididaktiikkaan ja toiminnan teorian didaktisiin sovelluksiin perustuvien mallien pohjalta. Rajaa vedettiin ennen
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Oferujemy zniżki na wszystkie plany premium dla autorów, których prace zostały uwzględnione w tematycznych zestawieniach literatury. Skontaktuj się z nami, aby uzyskać unikalny kod promocyjny!

Do bibliografii