Teses / dissertações sobre o tema "Käyttöönotto"

Abstract Telehealth adoption is a complex and challenging process that often ends in failure. In Finland, telehealth in the form of videoconferencing is used relatively little in patient care, despite the relatively long geographical distances. The aim of this study was to describe telehealth adoption within one Finnish telehealth project. The aim was also to investigate why some telehealth applications remained in permanent use after the experimental phase while others did not. This was a qualitative study in which the material was gathered using theme interviews. Document material was also used to complement the interview data. Employees working in health care centres and specialised health care (n=41) took part in the study in 2007–2009. Some of the staff members were interviewed twice, which is why the material comprised a total of 55 interviews. The material was analysed using inductive, deductive and theory-driven content analysis. Successful adoption of telehealth applications is influenced by a variety of factors. The key factor is telehealth compatibility, which must be looked at from the perspectives of individuals (staff and patients), processes and the organisation. In terms of adoption success, factors associated with the organisation and how the project was organised were particularly emphasised, such as the need for adoption and arrangement of teleconsultations as regular processes with permanent staff and due attention to technology access and functionality. As a whole, health care staff were positive towards telehealth adoption; however, a negative attitude is not a definite obstacle to adoption. Health care staff perceived telehealth as having a number of benefits for patients, employees and society as a whole. Telehealth must be suited for patients and employees, clinical healthcare processes and the organisation. Suitability can be impacted by organisation and technology. The study has generated information about the adoption of telehealth in the Finnish health care system. This information can be made use of when planning new telehealth projects
Tiivistelmä Etäterveydenhuollon käyttöönotto on monimutkainen ja haasteellinen prosessi, jossa epäonnistutaan usein. Suomessa videoneuvottelutekniikan avulla toteutettua etäterveydenhuoltoa käytetään potilastyössä melko vähän, vaikka meillä maantieteelliset välimatkat ovat pitkiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata etäterveydenhuollon käyttöönottoa yhdessä suomalaisessa etäterveydenhuoltohankkeessa. Tarkoituksena oli myös selvittää, miksi osa etäterveydenhuollon sovelluksista jäi pysyvään käyttöön ja osa loppui kokeiluvaiheen jälkeen. Tutkimusmetodina oli laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Lisäksi dokumenttiaineistoa käytettiin täydentämään haastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon työntekijöitä (n =  41) vuosina 2007–09. Osa työntekijöistä haastateltiin kahteen kertaan, joten kokonaisuutena tutkimusaineisto käsitti 55 haastattelua. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä, teorialähtöisellä ja teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Etäterveydenhuollon sovellusten käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Keskeisin tekijä on etäterveydenhuollon soveltuvuus, jota pitää tarkastella yksilön (työntekijöiden ja potilaiden), prosessien ja organisaation näkökulmista. Käyttöönoton onnistumisessa painottuvat etenkin organisaatioon ja hankkeen organisoimiseen liittyvät tekijät, kuten tarve käyttöönotolle ja etäkonsultaatioiden järjestäminen säännöllisiksi prosesseiksi, joissa on pysyvät työntekijät ja joissa teknologian saatavuudesta sekä toimivuudesta on huolehdittu. Terveyskeskustyöntekijät suhtautuvat pääasiassa myönteisesti etäterveydenhuollon käyttöönottoon, eikä kielteinen asenne ole ehdoton este käyttöönotolle. Terveyskeskustyöntekijät kokevat etäterveydenhuollosta olevan monenlaista hyötyä potilaille, työntekijöille ja yhteiskunnalle. Etäterveydenhuollon täytyy soveltua potilaille ja työntekijöille, terveydenhuollon kliinisiin prosesseihin ja organisaatiolle. Organisoinnilla ja teknologialla voidaan vaikuttaa soveltuvuuteen. Tutkimus on tuottanut tietoa etäterveydenhuollon käyttöönotosta suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa uusia etäterveydenhuoltohankkeita

Asiakassuhteiden hallinta on yrityksiin kokonaisvaltaisesti vaikuttava toimintamalli, joka sekoitetaan usein asiakassuhteiden hallintaa määritelmällisesti tukevaan tietojärjestelmään. Asiakassuhteiden hallinnan tietojärjestelmä mahdollistaa toimintatavan, mutta pelkkä järjestelmän hankinta ei riitä sen omaksumiseksi yrityksessä. Asiakassuhteiden hallinnan käyttöönotto tarkoittaa strategiatason toiminnallisia muutoksia sitä käyttöönottavassa organisaatiossa. Tämä diplomityö sai alkunsa asiakassuhteiden hallinnan järjestelmän hankintaselvityksestä. Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää, kuinka tutkimuksen kohdeyrityksen olisi järkevintä toimia asiakassuhteiden hallintaa käyttöönottaessaan. Tutkimus lähestyy kysymystä selvittämällä mitä asiakassuhteiden hallinta on, kuinka asiakassuhteiden hallinnan käyttöönotto tulisi toteuttaa ja kuinka käyttöönotto olisi toteutettava tavallista rajoitetummilla resursseilla. Nämä kysymykset muodostavat pohjan, jonka avulla tutkimuksen keskeisimpään kysymykseen vastataan. Kohdeyritys on asiantuntijapalveluita tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa tuottava B2B-yritys. Kohdeyritys on aloittanut asiakassuhteiden hallinnan käyttöönoton selvityksen asiakastiedon hallinnassa syntyneiden haasteiden myötä. Tutkimuksen pohjana toimii kirjallisuuskatsaus asiakassuhteiden hallinnan tutkimukseen. Kirjallisuuskatsauksessa tutustutaan asiakassuhteiden hallinnan vaikutuksiin, asiakassuhteiden hallinnan järjestelmiin, asiakassuhteiden hallinnan strategiaan, asiakassuhteiden hallinnan prosessiin, asiakastietämyksen hallintaan sekä avainasiakkuuksien hallintaan. Tämän lisäksi kirjallisuuskatsauksessa syvennytään asiakassuhteiden hallinnassa hyödynnettäviin mittareihin ja asiakassuhteiden hallinnan käyttöönottoon. Tutkimuksessa luodaan kirjallisuuskatsauksen pohjalta konstruktio, jonka avulla voidaan suunnitella asiakassuhteiden hallinnan vaiheittaisen käyttöönoton strategia. Vaiheittainen asiakassuhteiden hallinnan käyttöönotto vähentää käyttöönottoprojektiin sitoutuvia resursseja ja riskejä. Tutkimuksessa luodun konstruktion avulla selvitetään tutkimuksen kohdeyrityksen potentiaalisimmat asiakassuhteiden hallinnan avulla yhdistettävät asiakaskanavat. Konstruktion mukaisesti tutkimuksessa kartoitetaan kohdeyrityksen liiketoimintastrategia ja asiakasstrategia sekä verrataan niitä asiakassuhteiden hallinnan vaatimaan asiakaskeskeiseen strategiaan. Kohdeyrityksen nykytoimintaa tarkastellaan ja verrataan asiakassuhteiden hallinnan menestystekijöihin. Selvityksen tuloksena kohdeyritys voi toteuttaa asiakassuhteiden hallinnan käyttöönoton heidän potentiaalisimmissa asiakaskanavissa. Kohdeyrityksen tilannetta tutkitaan avainhenkilöhaastattelujen avulla. Tutkimuksessa luotua asiakassuhteiden hallinnan vaiheittaisen käyttöönoton strategian selvitysmallia voidaan hyödyntää myös kohdeyrityksen ulkopuolella. Tämän lisäksi mallia voitaisiin kehittää esimerkiksi keräämällä laajempaa tutkimustietoa kyselytutkimuksen avulla avainhenkilöhaastatteluiden toteuttamisen ohella. Laajemman tietomäärän kautta selvitysmallin tarkkuutta voitaisiin lisätä. Yhtenäisen tiedonkeruun kautta eri yritysten valmiuksia asiakassuhteiden hallinnan käyttöönotossa olisi myös mahdollista vertailla keskenään
Customer relationship management is a comprehensive operations model of companies that is frequently confused with information systems that by definition support CRM. CRM systems make customer relationship management possible, but the procurement of such a system is not enough to implement CRM in a company. Implementation of customer relationship management requires changes in the strategic level of a company that is adopting the operations model. This diploma thesis begun as a report on customer relationship management system procurement. The purpose of this thesis is to examine how the case company should operate implementing customer relationship management. The research approaches the topic by examining what customer relationship management is, how the implementation of customer relationship management should be conducted, and how the implementation could be executed with limited resources. These questions form a base which helps to answer the main research question. The case company is a B2B professional services provider who is working in extensive cooperation with its customers. The case company has begun researching the implementation of customer relationship management as it has encountered problems regarding customer data management. The basis of this research is a literature review regarding customer relationship management research. The literature review focuses on the effects of customer relationship management, customer relationship management systems, customer relationship management strategy, customer relationship management process, customer knowledge management, and key account management. In addition, the literature review looks at indicators and implementation of customer relationship management. A construction based on the literature review is created to design a strategy for gradual implementation of customer relationship management. Implementing customer relationship management in stages reduces the resources tied and risks related to the implementation project. The most potential customer channels of the target company to be integrated through the implementation of customer relationship management are observed by applying the construction of the research. According to the construction, the target company’s business strategy and customer strategy are examined and compared to customer centric strategy required by customer relationship management. Current operations of the target company are viewed and compared to success factors of customer relationship management. Results of the research allow the target company to perform the implementation of customer relationship management in its most potential customer channels. The current situation of the target company is observed through key informant interviews. The model for designing a strategy for phased implementation of customer relationship management can be utilized outside of the target company as well. The model could be improved upon by collecting research data through questionnaire research in addition to the key informant interviews. A wider set of research data would improve the accuracy of the model. Acquiring the data more consistently through questionnaires could allow comparing different companies with the model

Mekatronisen laitteen suunnitteluprojektin alku on kriittinen vaihe. Siinä määritellään laitteen vaatimukset ja suunnitellaan toiminnallisuudet. Seuraava vaihe on käyttöönotto, jossa testataan laitteen todellinen toiminta. Käyttöönotossa ilmenevät odottamattomat virheet johtavat suuriin kustannuksiin ja muutokseen lopullisessa toteutuksessa. Näin ollen mekaniikka-, elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelun vaatimukset ja rajoitteet tulee ottaa huomioon jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Virtuaalisella käyttöönotolla ja simuloinnilla voidaan vähentää epäselvyyksiä ja ennaltaehkäistä virheitä ja niiden aiheuttamia kustannuksia. Siemens NX Mechatronics Concept Designer -ohjelmisto (MCD) tuo sähkö, mekaniikka- ja automaattisuunnittelun yhdelle yhteiselle alustalle. Tällöin eri osastojen insinöörit pääsevät kommunikoimaan keskenään ja näkemään ratkaisujen toimivuuden normaalia aiemmin. MCD vähentää suunnitteluprosessiin kuluvaa aikaa sekä mahdollistaa monitieteellisen yhteistyön, että virtaviivaistaa päätöksentekoa suunnittelun konseptivaiheessa. Ohjelmistolla on mahdollista simuloida mekatronisen laitteen todellista toimintaa ja suorittaa virtuaalinen käyttöönotto. Tässä työssä esitellään mainittu MCD-ohjelmisto ja kerrotaan sen yleisimmät toiminnallisuudet. Tutkintotyön sisältöä käytetään mahdollisesti koulutusmateriaalina
The beginning phase of a mechatronics design project is critical. All requirements and functionalities for the product are defined and a prototype design is built. Next phase is commissioning, where the actual operations and functionalities of the product are found. This is where unexpected errors are often detected, and the costs are multiplied compared to an earlier detection of errors. It is cost-effective and crucial to emphasize the importance of earlier phases and virtual commissioning in the mechatronics design project. This way all errors can be found as early as possible. Siemens NX Mechatronics Concept Designer (MCD) software enables multi-discipline collaboration for electrical, mechanical and automation design. This way different disciplines can deliver faster designing with fewer integration issues in the process. The software reduces product’s time-to-market and provides better decision making through concept evaluation. It’s also possible to implement a virtual commissioning of a functional model. The objective of this thesis was to present basic functionalities of the MCD software. The document presents all basic functions and can also be used as educational material in the future

Tässä työssä esitellään ZYBO Zynq™-7000 kehityskortin ominaisuuksia, komponentteja sekä käyttömahdollisuuksia. Käyttöönotto-ohje on tehty minimivaatimuksilla. Ohjauksessa esitellään monipuolisin tapa käynnistää lauta ja ohjelmoida siinä oleva FPGA. Tähän sisältyy Verilog-mallin, yksinkertaisen C-ohjelman, sekä bittisekvenssitiedoston luominen ja niiden syöttäminen ZYBO:lle. Tämän työn avulla luodaan pohja ZYBO:n käyttöönottoon selkeästi ja helposti
This work presents the ZYBO Zynq™-7000 development board, what it includes, its components, and possible uses. The start guide is made with the minimum requirements. The guide will cover the most flexible way of powering up and programming the FPGA included. This includes a Verilog-design, a simple C-program, and the creation of a bitfile that is used to boot up the device. This work allows for a quick and simple way of starting with a ZYBO board

Tiivistelmä. Työn tarkoituksena oli valita Kinnusen Mylly Oy:n rakenteilla olevaan gluteenittomia kauratuotteita valmistavaan myllyyn elintarviketurvallisuus- ja gluteenittomuusstandardit. Työn kuluessa standardit oli tarkoitus myös ottaa käyttöön niin pitkälle, että molempien standardien mukaan tehtävän sertifiointiarvioinnin tekopäivä voitiin sopia. Myllyssä valmistettavat kauratuotteet tullaan todennäköisesti ainakin osittain viemään ulkomaille. Siksi standardien valinnan tueksi työssä tutustuttiin kirjallisuuden avulla eri maiden ja eri ryhmien gluteenittomille tuotteille ja niiden valmistukselle asettamiin vaatimuksiin. Tarkastellut ryhmät olivat viranomaiset, asiakkaat ja kuluttajat. Viranomaisvaatimusten selvittämiseksi tutustuttiin lakeihin ja julkisiin standardeihin, asiakasvaatimukset saatiin markkinointihaastattelujen ja asiakaskeskustelujen perusteella ja kuluttajavaatimuksina käsiteltiin keliakialiittojen gluteenittoman tuotteen merkkien käyttöoikeuteen edellytettyjä toimia. Elintarviketurvallisuusstandardeista lähemmin tutustuttiin BRC Global foods issue 7, IFS food version 6.1, FSSC 22000 versio 4.1 ja ISO 22000:2005. Näihin päädyttiin niiden tultua esille tehdyssä markkinointihaastattelussa ja asiakastapaamisissa ja koska ne ovat kansainvälisestikin laajalti hyväksyttyjä. Gluteenittomuusstandardeista tutustuttiin päällisin puolin NSF:n gluteenittomuusstandardiin ja perusteellisemmin AOECS-standardiin, BRC Global food issue7, Voluntary model 12 ja muutamien keliakialiittojen gluteenittoman merkin käyttöoikeuden edellyttämiin toimiin. Kauramyllyssä käytettäväksi valittiin FSSC 22000 versio 4.1 ja AOECS -standardi. FSSC 22000 versio 4.1 täyttää asiakasvaatimukset, kun on GFSI hyväksytty ja rakentuu HACCP-järjestelmän ympärille. AOECS-standardin vaatimukset pohjautuvat EU:n gluteenittomia tuotteita määrittävään lainsäädäntöön. Näin valittuna tuleva tuotteiden sertifiointi saa laajan hyväksynnän suurella käyttöalueella. Standardien mukaan rakennetun laatujärjestelmän tekoaikataulu muodostui myllyn rakentamisaikataulusta. Käyttöönotto tehtiin vaiheittain. Järjestelmän hallintaan liittyvät dokumentit tehtiin rakentamisen alkuvaiheessa, koulutukset ja sopimuksia ulkopuolisten kanssa vaativat toimet keskivaiheessa ja kauramyllyn käyttöön ja tuotteiden laadun hallintaan liittyvät dokumentit loppuvaiheessa. Sekä laatujärjestelmän laajennus että tämä lopputyö tehtiin käytännönläheisesti olemassa oleviin dokumentteihin ja niistä saatuihin tietoihin nojaten. Uudella kauramyllyllä tulee näin olemaan heti ensimmäisistä tuotantoeristä alkaen käytössä sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä ja kaikilla kauramyllyn tuotteilla gluteenittoman tuotteen merkki. Muille gluteenittomien tuotteiden valmistusta suunnitteleville työ antaa kuvan siitä, miten moninaisia, eri tahojen luomia ja eri alueilla hyvin vaihtelevia ohjeita, toiveita ja vaatimuksia gluteenittomiin tuotteisiin kohdistuu.The selection of food safety system and gluten-free standard to the oat mill under construction. Abstract. The aim of this work was to find food safety system and gluten-free standards to an oat mill under construction. The oat mill will be dedicated to gluten-free products. It is meaning to introduce the selected standards to the mill and to agree the audition day of the standards during the work among this master’s thesis. The gluten-free oat products produced in the mill are most probably purchased to other countries than Finland. Thus, to be sure the selected standards are well enough approved, the requirements of the authorities, customers and consumers set to gluten-free oat products were get known from literature. The requirements of authorities are in laws and in public standards, the customer requirements were collected from marketing interviews and the requirements of the gluten-free symbol licencing standards were interpreted to describe the consumer requirements. BRC Global foods issue 7, IFS food version 6.1, FSSC 22000 version 4.1 and ISO 22000:2005 food safety system standards were selected to possible standards used in oat mill in future. All these standards are internationally approved and were mentioned in marketing interviews and in conversations in fairs. Many different gluten-free standards were read before NSF gluten-free standard, AOECS standard for licencing the use of crossed grain symbol, BRC Global food issue 7, Voluntary model 12 and couple of other standards licencing the use of coeliac associations gluten-free symbols were selected to be part of the comparison. According to comparation made, FSSC 22000 version 4.1 and AOECS standard for licencing the use of Crossed Grain symbol were selected to be use in oat mill. When it has the GFSI approval and it based to HACCP system, FSSC 22000 version 4.1 fulfils all the important requirements of the customers. The AOECS standard is based on EU legislation regulating gluten-free products and their production methods. The using of these two standards gives very wide approval to oat mill products all around the world. These standards were introduced to the whole organization at the same time as the oat mill was constructed. The timetable of construction give frame to food safety system extensions. The system management documentation was able to do in early stage, employee training and needed contracts with suppliers was made in the middle and the instructions to mill use and quality management was written when the trial runs of the mill was on going. The existing documents and knowledge getting from those were all the time the base of the food safety system extensions and master’s thesis. This work makes it possible to get certified food safety system to oat mill’s production and gluten-free symbol to use in all the products right from the first production lot. The others, who might plan to start their own gluten-free production, will get from the work an idea of the different requirements the authorities, the customers and the consumers set.

Energiatehokkuuslaki velvoittaa suuryrityksiä käyttöönottamaan energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän 5.12.2015 mennessä. Stora Enso on päättänyt sertifioida ISO 50001 -standardin mukaisen energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän. Tämän diplomityön tavoitteena oli tarkastella ISO 50001 -standardin sisältöä ja selvittää miten vaatimukset tulee integroida Stora Enson Oulun tehtaalla käytössä oleviin järjestelmiin ja toimintatapoihin. Työn alkuosassa on selvitetty Stora Enson Oulun tehtaan energiatehokkuutta koskevien energiatehokkuusdirektiivin, energiatehokkuuslain ja energiatehokkuussopimuksen sisältöjä. Työn toisessa osiossa on perehdytty ISO 50001 -standardin vaatimusten sisältöön. Tämän diplomityön painopiste on ISO 50001 -standardin vaatimusten käyttöönotossa Oulun tehtaalla ja järjestelmän toiminnan kuvaamisessa. Energiatehokkuuden seuranta, kommentointi ja tulosten tallentaminen on otettu osaksi päivittäistä tuotannon seurantaa. Päivittäisissä ja viikoittaisissa tuotantolinjojen palavereissa tarkastellaan toteutunutta energiatehokkuuden tasoa, ja verrataan sitä energian perusuriin ja energiatavoitteisiin. Kuukauden toteutunut energiatehokkuustaso raportoidaan osana kuukausiraporttia. Henkilöstöorganisaatiolle on määritelty sopivat energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän tehtävät ja vastuut. Henkilöstöä koulutetaan huomioimaan energiatehokkuus työtehtävän vaatimalla tavalla. Energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän kehittämiseksi on luotu energiatehokkuusryhmä, jonka tehtävänä on valvoa jatkuvaa energiatehokkuuden kehittämistä ja kehittää energiatehokkuuden johtamisjärjestelmän toimintaa. Energiatehokkuusryhmä määrittää tehtaalle energiatehokkuuslain ja Stora Enson energiaperiaatteiden kanssa yhdenmukaiset energiapäämäärän ja -tavoitteen. Energiatehokkuuden kehittämiseksi on käyttöönotettu ISO 50001 -standardin mukainen energiasuunnitteluprosessi ja energian kohdekatselmointi. Energiantehostamiskohteita luodaan aloitetoiminnan, tutkimustyön ja katselmoinnin avulla. Tuotantolinjoille tehdään, ylläpidetään ja tallennetaan energian kohdekatselmuksia, joissa selvitetään tuotantolinjan energiatehokkuustaso ja siihen vaikuttavat tekijät sekä tunnistetaan energiatehokkuuden parannuspotentiaali. Kohdekatselmuksessa tunnistetaan merkittävät energiantuotanto- ja energiankulutuskohteet ja määritetään ja ylläpidetään niiden energiatehokkuusindikaattoreita, energian perusuria ja energiatavoitteita. Tuotannonohjaukselle ja -ylläpidolle määritellään ohjeet energiatehokkuuden huomioimiseksi. Energiatehokkuuspoikkeamien ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi on luotu toimintatapa ja raportointi menettely. Tallenteille ja dokumenteille on määritelty ylläpito- ja jakelukanava sekä menettely asiakirjojen hyväksymiselle. Weshare:n energiasivustolla ylläpidetään järjestelmän keskeisiä dokumentteja sekä tallenteita. Aloitejärjestelmään on luotu osio energiatehokkuusaloitteita varten ja TUTTU -järjestelmään osio energiantehostamiskohteiden projektikansioita varten. Työn loppuosaan on kirjoitettu energiatehokkuuden ja energiatehokkuudenjohtamisjärjestelmään liittyviä parannusehdotuksia sekä koostettu yhteenveto työn sisällöstä. Liitteisiin on koottu yksityiskohtaista tietoa henkilöstöstä ja tehtävistä ja vastuista sekä ISO 50001 -vaatimukset huomioiva pohja energiantehostamiskohteille TUTTU -järjestelmään
The Energy Efficiency Act obligates major corporations to deploy energy efficiency management systems by 5.12.2015. Stora Enso has decided to apply for ISO 50001 certification for its energy efficiency management system. The object of this master’s thesis was to examine of the ISO 50001 standard and to determine how its requirements could be implemented in the systems and procedures of Stora Enso’s Oulu mill. The introduction of the thesis, focuses on the impacts of the Energy Efficiency Directive, the Energy Efficiency Act and the Energy Efficiency Agreement on Stora Enso’s Oulu mill. The second part of the thesis, focuses on the requirements of the ISO 50001 standard. The main focus of this master’s thesis is on the implementation of the ISO 50001 requirements in Stora Enso’s Oulu mill and on the description of the energy efficiency management system. Energy efficiency monitoring, commenting and data recording has been implemented into daily activities of the mill. The actual energy efficiency rate is reviewed and compared to energy baselines and energy targets during daily and weekly meetings. The actual monthly energy efficiency rate is reported within the monthly production report. The duties and responsibilities related to the energy efficiency management system have been determined for the management level of the personnel organization. The personnel are receiving training in observing energy efficiency in their normal duties. An energy efficiency team has been set up to monitor the development of energy efficiency and to further develop the energy efficiency management system. The energy efficiency group aims to establish energy objectives and targets pursuant to the Energy Efficiency Act and Stora Enso’s energy principles. In order to improve the mill’s energy efficiency, the mill has implemented an energy planning and review process pursuant to the ISO 50001 standard. The energy efficiency improvement targets are created via initiatives, research activities and energy reviews. At the production lines, energy reviews are carried out and maintained, and the result are recorded. Energy reviews aim to establish the energy efficiency level, factors contributing to the energy efficiency level, as well as the energy efficiency improvement potential. The review also aims to identify significant energy production and consumption objectives, and to maintain and record the related energy efficiency indicators, energy baselines and energy targets. The energy efficiency guidelines of production control and maintenance are defined by production managers. An action and reporting protocol has been established for preventing and addressing any energy efficiency deviations. The mill has established a maintenance and distribution channel for records and documents. A protocol for document approval has also been implemented. The Weshare website is used for maintaining and archiving important documents and records. An Energy efficiency section has been created for energy efficiency initiatives in the initiative system. For energy improvement objects, an energy section has been created in TUTTU system. The latter sections of the thesis include improvement suggestions for energy efficiency and the energy efficiency management system, and the summary of this master’s thesis. The appendices contain specific information about the personnel organization and a template for energy improvement objectives pursuant to the ISO 50001 requirements for the TUTTU system

Abstract In the last decade, the software industry has been marked by a growing trend of software companies’ ability to deploy new software features fast and frequently in short release cycle times. The companies’ software release cycles have been shortened to hours and minutes rather than months. To enable the transformation towards short release cycle times, companies have adopted several different strategies, including the DevOps approach. DevOps in the software industry emerged to represent a professional movement emphasising the collaboration between software development and operations. In practice, DevOps affects the company culture, processes, products, associated technologies and organisational structures used in software development and operations processes. The multifaceted nature of DevOps makes the concept ambiguous and difficult for software companies to adopt as there are many different paths to its adoption. The purpose of the thesis is to provide detailed description of the adoption and implementation of DevOps in software development comprehending the DevOps concept definition, and its practices, benefits and challenges. The research was performed by systematically reviewing the literature, multi-vocal documents and making qualitative inquiries among software practitioners; and based on that the consolidated body of knowledge of DevOps was constructed. The key finding of the research is that the DevOps approach includes an automated software deployment mechanism focusing on the rapid and repeatable release of software changes and automated management of operational infrastructure. The adoption and implementation of DevOps practices are prominent in software companies that use cloud computing technology, while its adoption is challenging in the embedded system domain. DevOps is not a silver bullet; challenges pertaining to the management of infrastructures due to legacy technologies still persist. The key lesson learned in the adoption and implementation of DevOps is that the software operational infrastructure is no longer considered separate from the development of software features; and this is achieved by having software development and operations teams jointly working together
Tiivistelmä Viimeisen vuosikymmenen aikana ohjelmistoteollisuudessa on ollut kasvavana trendinä ohjelmistotalojen lisääntyvä kyky toimittaa ohjelmistomuutoksia nopeasti ja usein toistuvina päivityksinä. Yritysten ohjelmistotoimitus- ja päivitysjaksot ovat lyhentyneet kuukausista tunneiksi ja jopa minuuteiksi. Yritykset ovat ottaneet käyttöön useita erilaisia toimintatapoja kyetäkseen muuttamaan toimintaansa lyhyen aikavälin ohjelmistopäivityksiin kykeneväksi, joista yksi viimeisimmistä on DevOps (saumaton ohjelmiston kehittäminen ja käyttö). Ohjelmistotuotannossa DevOps syntyi ohjelmistoteollisuudessa ammattilaisten alkaessa painottaa ohjelmistojen kehittämisen ja käytön yhteistyön tärkeyttä. Käytännössä DevOpsilla on vaikutusta ohjelmisto-organisaation toimintakulttuuriin, prosesseihin, tuotteisiin, sekä teknologioihin ja organisaatiorakenteisiin, joita käytetään ohjelmistokehityksessä ja käyttöönottoprosessissa. DevOpsin käsitteen moniulotteisuudesta johtuen käsitteen sisältö jää usein epäselväksi ja samalla sen mukainen toiminta vaikeasti käyttöön otettavaksi ohjelmistoyrityksissä, koska toteutus on mahdollista tehdä monella eri tavalla. Tämän väitöksen tarkoituksena on antaa selkeä kuvaus DevOpsista ja sen toteutuksesta ohjelmistokehityksessä niin, että sen käsite, ja käytännöt, sekä sen tarjoamat edut ja haasteet tulevat ymmärretyiksi. Tutkimuksessa suoritettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus tieteellisiin julkaisuihin ja muihin lähinnä käytännön kokemuksiin pohjautuviin lähteisiin, suoritettiin kvalitatiiviset kyselytutkimukset, joiden kohteena olivat ohjelmistoammattilaiset, sekä muodostettiin näiden pohjalta saumattoman ohjelmistokehityksen ja käytön yhtenäinen tietämyskanta. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että DevOps-lähestymistapa sisältää automaattisen ohjelmiston käyttöönottomekanismin, joka keskittyy nopeiden ja toistettavien ohjelmistomuutosten käyttöönottoon ja sitä tukevan operatiivisen infrastruktuurin hallintaan. DevOpsin omaksuminen ja käyttöönotto ovat näkyvästi esillä pilvipalvelinteknologiaa käyttävissä ohjelmistoyrityksissä, kun taas sen käyttöönotto on haastavaa sulautettujen järjestelmien alueella. DevOps ei ole mikään ’hopealuoti’, vaan sisältää erityisesti infrastruktuurien hallintaan liittyviä haasteita, jotka johtuvat edelleen käytössä olevista vanhoista tekniikoista. Keskeisin oppima DevOpsin omaksumisesta ja soveltamisesta käytäntöön on, että ohjelmistojen käyttöinfrastruktuuria ei enää tarkastella erillään ohjelmistojen kehittämisestä, vaan ne toimivat saumattomassa yhteistyössä keskenään

Tutkielmassa käsittellään tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottoon liittyviä tekijöitä ja niiden esiintymistä erityisesti yritysmaailmassa tehdyissä tapaustutkimuksissa. Tutkimuskysymyksenä on, mitkä ovat yleisimmin esiintyneet vaikuttavat tekijät tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotossa. Kirjallisuustutkimuksessa avautuu tuotannonohjausjärjestelmän ja sen käyttöönoton määritelmä ja useat siihen vaikuttaviksi havaitut tekijät. 20 tapaustutkimuksen pohjalta yleisimmiksi tekijöiksi ilmenevät johdon tuki tai sitoutuminen, projektinhallinta tai seuranta, arviointi ja liiketoiminnan- tai prosesien uudelleensuunnittelu, muuntelu tai hallinta. Myös useita pienempiä tekijöitä havaittiin tutkimuksen aikana.

eArkisto tulee Suomessa käyttöön kaikissa julkisen terveydenhuollon organisaatioissa vuoden 2015 aikana. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia Suomen kansallisella eArkiston käyttöönotolla on yksittäisille potilastietojärjestelmien käyttäjille. Kansallisten arkistojen käyttöönotot ovat olleet haastavia esimerkiksi Englannissa ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onko vastaavia haasteita myös Suomessa. Tutkimukseen osallistui yksi julkisen terveydenhuollon organisaatio, jossa eArkisto oli ollut tutkimuksen tekoon mennessä käytössä yli vuoden ajan. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena ja analysoitava materiaali kerättiin tutkimuksen yhteydessä tehdyistä haastatteluista, sekä tukipyynnöistä koostuvasta dokumentaatiosta. Haastattelut tehtiin asiakkaan tiloissa yhden päivän aikana ja haastateltavia oli neljä. Haastattelut ja kerätty dokumentaatio analysoitiin ja tulokset sijoitettiin tutkimusta varten sovellettuun tietojärjestelmän onnistumisen malliin. Haastatteluiden perusteella järjestelmän käyttö oli todella vähäistä, eikä yksikään haastateltava sanonut käyttäneensä järjestelmää osana joka päiväistä työtään. Osa haastateltavista ei tiennyt miten eArkistoa olisi voinut hyödyntää hoitotyössä. He sanoivat, ettei arkistosta vielä löydy potilaista tarvittavaa tietoa, koska järjestelmä on ollut muissa organisaatioissa käytössä vain vähän aikaa. Tutkimuksessa nousi esiin ongelmakohtia niin tiedon laatua, kuin järjestelmän laatua koskien. Osa eArkistoon arkistoituneesta tiedosta ei ollut luotettavaa virheellisistä kirjauksista johtuen. Arkistoituneessa tiedossa ilmeni virheitä myös potilastietojärjestelmässä olleista virheistä johtuen. Osa käyttäjistä koki eArkiston vaatiman rakenteisen kirjaamisen vaikeaksi ja hitaaksi. Tietojen hakemisesta eArkistosta sanottiin myös, että se on hidasta ja siellä oleva tieto on sirpaleisesti esitetty. Käyttäjät toivoivat, että potilaista löytyisi koostetieto tärkeimmistä potilaan hoitoon liittyvistä tiedoista. Käyttäjät kertoivat, etteivät tutkimushetkellä saaneet hyötyä eArkistosta, mutta näkivät että siitä voi tulevaisuudessa olla hyötyä. He olettivat, että potilaiden liikkuminen eri terveydenhuollon organisaatioiden välillä lisääntyy, jolloin eArkistosta on heille hyötyä. Myös eArkiston käytön laajenemisen kaikkiin terveydenhuollon organisaatioihin odotettiin lisäävän eArkistosta saatavia hyötyjä, koska potilaista on silloin saatavilla enemmän tietoa arkiston kautta.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kansainvälisten kirjanpitostandardien eli IFRS käyttöönotto on vaikuttanut tilintarkastuskustannuksiin Suomessa. Tutkielman teoriaosuudessa luodaan viitekehys, johon empiirisen osion tutkimus perustuu. Teoriaosuuden perusteella IFRS on kansainvälisesti onnistunut sille asetetuissa tavoitteissa tilinpäätösten läpinäkyvyyden, yritysjohdon vastuullisuuden ja talouden tehokkuuden lisäämisessä. Sen kustannukset ovat kuitenkin olleet suuria, ja suurin kasvu on tapahtunut tilintarkastuskustannuksissa. Empiirisen osion tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi, missä tilintarkastuskustannuksia pyritään selittämään yritysten koolla, kompleksisuudella ja riskisyydellä. Pearsonin korrelaatioista on laadittu korrelaatiomatriisi lineaaristen riippuvuuksien havaitsemiseksi. Tutkimustulos tukee teoriaosuuden viitekehystä, jonka mukaan tilintarkastuskustannuksiin vaikuttavat tarkastettavan yrityksen koko, kompleksisuus ja riskisyys. Tutkimuksen mukaan IFRS käyttöönotolla ei ole tilastollisesti merkittävää yhteyttä tilintarkastuskustannuksiin. Tutkimuksen tulokset ovat osittain yleistettävissä. Aineiston koko on 161 pörssiyhtiön 1111 tilinpäätöstä vuosina 2001–2008 Thomson Reutersin Worldscope-tietokannasta. Aineistosta muodostettiin 336 tilinpäätöksen otos sen perusteella, kuinka monessa oli ilmoitettu tilintarkastuskustannukset. Tulos, jonka mukaan tarkastettavan yrityksen koko, kompleksisuus ja riskisyys ovat tilastollisesti merkittävästi selittävässä suhteessa tilintarkastuskustannuksiin, perustuu koko otokseen. Tulos, jonka mukaan IFRS käyttöönotolla ei ole tilastollisesti merkittävää selittävää yhteyttä tilintarkastuskustannuksiin perustuu IFRS:n käyttöönottoon vain 33 yrityksen tilinpäätöksiin. Lisäksi tutkimuksessa tilintarkastuskustannuksilla tarkoitetaan kokonaistilintarkastuksia, jotka sisältävät myös oheispalvelut. Tutkielman tuloksia voi yleistettävyyden puitteissa soveltaa yrityksissä, jotka ovat kiinnostuneita tilintarkastuskustannuksista tai kansainvälisistä kirjanpitostandardeista. Teoriaosuutta voi lisäksi hyödyntää yrityksissä, jotka ovat kiinnostuneita siitä, millaisia kustannuksia ja hyötyjä IFRS on tuonut kansainvälisesti.

Abstract The potential of information technologies to enable fundamental and enduring change in individuals’ health and well-being activities has recently gained significant research and policy attention. Moreover, there has been increasing interest in persuasive systems that are designed to induce and influence people to change their attitudes and behaviors. This dissertation consists of five studies, including two qualitative studies and three quantitative field studies (including 616 real users of such persuasive systems), that are closely related and successively build upon each other to jointly address the central research question: To what extent persuasive systems design has an influence on consumers’ intention to adopt health behavior change support systems? The foremost conceptual foundation is the work on persuasive systems design, which further elaborates the features, affordances, and capabilities of systems that can be effective in inducing short-term as well as sustained behavior. The focal point is on the four distinct categories of persuasive systems design: (i) primary task support; (ii) dialogue support; (iii) perceived system credibility; and (iv) social influence. The interplay between the categories and other related constructs, such as unobtrusiveness and design aesthetics, is investigated through rigorous statistical analyses, including partial least structural equation modeling. The results demonstrate that persuasive systems design has a significant impact on consumers’ adoption of health behavior change support systems in different stages of adoption. The work addresses a problem salient to research, policy, and practice and builds upon strong theoretical and conceptual foundations. The research also extends prior technology adoption literature in information systems in a useful way by examining questions related to the design of systems in a novel and consequential domain
Tiivistelmä Informaatioteknologian rooli ja potentiaali yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on viime aikoina saanut merkittävää huomiota sekä tutkimuskentällä että julkisessa keskustelussa. Kasvavaa kiinnostusta on osoitettu erityisesti vakuuttaviin tietojärjestelmiin, jotka ovat suunniteltu vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Väitöskirja koostuu yhteensä viidestä tutkimuksesta, joista kaksi on laadullisia tutkimuksia ja kolme määrällisiä kenttätutkimuksia. Kenttätutkimuksissa järjestelmiä on tutkittu yhteensä 616 loppukäyttäjällä. Väitöstyön tutkimukset liittyvät läheisesti toisiinsa ja vastaavat yhdessä keskeiseen tutkimuskysymyksen: missä määrin vakuuttavien järjestelmien suunnittelumenetelmillä on vaikutusta kuluttajien aikomukseen ottaa käyttöön terveyskäyttäytymisen muutoksia tukevia järjestelmiä? Työn tärkein käsitteellinen perusta kytkeytyy vakuuttavien järjestelmien suunnitteluun, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti järjestelmien ominaisuuksia, käyttömahdollisuuksia ja valmiuksia, jotka voivat olla tehokkaita sekä lyhyen aikavälin että pysyvän käyttäytymisen muutoksen tukemisessa. Väitöstyön keskeinen näkökulma on neljässä vakuuttavan suunnittelun kategoriassa: (i) ensisijaisen tehtävän tukemisessa; (ii) käyttäjän ja järjestelmän välisen vuoropuhelun tukemisessa; (iii) järjestelmän koetussa uskottavuudessa ja (iv) sosiaalisessa vaikutuksessa. Kyseisten kategorioiden vuorovaikutusta ja yhteyksiä on tutkittu tilastollisten analyysien ja rakenneyhtälömallien kautta. Sen lisäksi työssä on paneuduttu aiheeseen tiiviisti liittyvien tekijöiden, kuten teknologian “tunkeilemattomuuden” ja suunnitteluestetiikan merkitykseen teknologian käyttöönotossa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että vakuuttavien järjestelmien suunnittelumenetelmillä on merkittävä vaikutus kuluttajien aikeisiin ottaa käyttöön ja käyttää terveyskäyttäytymisen muutoksia tukevia järjestelmiä. Väitöstyö perustuu vahvaan teoreettis-käsitteelliseen viitekehykseen ja käsittelee tutkimusongelmaa, joka on relevantti tutkimuksen, käytännön sekä julkisen päätöksenteon kannalta. Väitöstutkimus lisää hyödyllisellä ja uudella tavalla tietojärjestelmätieteen tietämystä teknologioiden käyttöönottoon liittyen

Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsitellään siirtymävaihetta aritmetiikasta algebraan sekä siihen liittyviä oppimisvaikeuksia. Kirjainmuuttujan käyttöönottoon ja algebran opiskelun aloitukseen liittyvät vaikeudet on havaittu jo vuosikymmeniä sitten, mutta toisaalta samat ongelmat nousevat esille matematiikan opetuksessa myös nykypäivänä. Aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty paljon, mutta ongelma on edelleen olemassa. Tutkielman tarkoituksena on esitellä yleisimmin havaittuja siirtymään liittyviä oppimisvaikeuksia sekä niiden mahdollisia syitä. Lisäksi etsitään näkökulmia siihen, olisiko näiltä ongelmilta mahdollista välttyä matematiikan pedagogiikkaa kehittämällä. Tavoitteena on tuoda esille perinteisestä algebran opetuksesta poikkeavia näkökulmia ja kyseenalaistaa matematiikan opetuksessa vallitsevia käsityksiä ja tapoja. Lisäksi tutkielman tavoitteena on tuoda esille oppimisvaikeuksien yleisyys sekä opettajan mahdollisuus vaikuttaa niihin omaa matematiikan pedagogiikkaansa kehittämällä. Tutkielmassa käsitellään siirtymävaihetta vertailemalla siitä tehtyjä tutkimuksia ja aiheeseen liittyvissä artikkeleissa esiintyviä näkökulmia. Tutkielma ei keskity yksittäisten tutkimusten esittelyyn, vaan tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva alalla vallitsevista näkökulmista ja vertailla niitä keskenään. Pääasiallisesti tutkielmassa käsitellään siirtymään liittyviä yleisimpiä oppimisvaikeuksia sekä näkökulmia niiden mahdollisista syistä. Käytetyt tutkimukset paljastavat ongelmien yleisyyden ja niiden riippumattomuuden tietystä opetusmenetelmästä tai -ympäristöstä. Merkittävää on se, että samat oppimisvaikeudet esiintyvät suurimmassa osassa aiheeseen liittyvistä julkaisuista. Eräs olennaisimmista kysymyksistä onkin, ovatko nämä vaikeudet väistämättömästi osa algebran opetusta vai onko niiltä mahdollista välttyä. Havaittujen oppimisvaikeuksien mahdollisten syiden sekä vaihtoehtoisten opetusmenetelmien tutkiminen on merkittävä osa aiheeseen liittyvää tutkimusta. Suuri osa tutkijoista esittää ongelmien syntyvän jo aritmetiikan oppimisen aikana ja oppimisvaikeuksien periytyvän sieltä myös algebraan. Syynä pidetään aritmetiikan vastauskeskeistä luonnetta, joka ei kehitä oppilaiden algebrallista ajattelua. Lähes poikkeuksetta tutkijat näkevät oppimisvaikeuksien syyn olevan opetusmenetelmissä joko aritmetiikan tai algebran piirissä. Tämän vuoksi tutkimukset ovat pitkälti perinteisestä algebran opetuksesta poikkeavien opetusmenetelmien tutkimista ja niiden tulosten analysointia. Vaikka tutkijoiden käyttämät menetelmät poikkeavat toisistaan, puhuvat tulokset yleisesti opetusmenetelmien päivittämisen puolesta.

IoT, eli esineiden internet on 2000-luvulla suureksi puheenaiheeksi noussut teknologinen ilmiö. Ideana IoT:ssa on nimensä mukaisesti erilaisten laitteiden, kuten sensoreiden ja monitorien yhdistäminen internettiin. Luodun verkon avulla on mahdollista muodostaa niin sanottuja älykkäitä järjestelmiä, jotka voivat helpottaa ihmisten elämää hyvinkin laaja-alaisesti. Tässä työssä tarkastellaan IoT:n käyttömahdollisuuksia ja haasteita terveydenhuollon näkökulmasta. Kasvavan ja ikääntyvän väestön tuomat kuormitukset terveydenhuollolle tulevaisuudessa ovat suuria. Uudet teknologiat, kuten itseohjautuvat terveydentilan seurantalaitteet kuitenkin mahdollistavat terveydenhuollon tehostamisen tulevaisuudessa uudelle tasolle. Älylaitteiden mahdollisuuksista terveydenhuollossa on jo olemassa paljon tietoa ja kirjallisuutta, eikä sen potentiaalista ole epäilystä. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin pohtia myös niitä seikkoja, jotka hidastavat uuden teknologian käyttöönottoa terveydenhuollossa. IoT:ta voidaan hyödyntää terveydenhuollossa monipuolisesti, esimerkiksi jatkuvaa tarkkailua vaativien potilaiden hoidossa. Useissa tapauksissa uusia teknologioita hyödyntämällä voidaan tarjota enemmän palveluita vähemmillä resursseilla. Erityisesti henkilöstöresurssien tarvetta voidaan vähentää erilaisten toimenpiteiden automatisoinnin avulla. Uusien teknologioiden käyttöönotto terveydenhuollon alalla on kuitenkin vaativa prosessi, johtuen esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden luonteesta. Haasteita IoT:n käyttöönotolle on löydetty esimerkiksi tietoturvaan, loppukäyttäjiin ja organisaatioihin liittyvistä asioista. Käsiteltävät potilastiedot ovat erittäin arkaluontoisia, eikä täyttä varmuutta monimuotoisen verkon tietoturvasta ole vielä kehitetty. Loppukäyttäjiin ja organisaatioihin liittyen haasteena ovat esimerkiksi erilaiset asenteet digitalisaatiota kohtaan. Myös internetin käyttömahdollisuudet voivat asettaa haasteita erityisesti vanhuksiin liittyvissä terveydenhuollon teknologisissa sovellutuksissa. Tämän lisäksi suurena haasteena voidaan pitää kustannustehokkuutta, sillä esimerkiksi uuden teknologian integroiminen jo olemassa oleviin tietojärjestelmiin voi muodostua yllättävän kalliiksi
IoT (Internet of things) is a technological innovation that has become a big phenomenon in 21st century. The idea of this technology is to conduct different kind of devices such as sensors and monitors to internet. This created network of devices makes it possible to apply different kind of smart systems, that can make peoples everyday life much easier. This thesis discusses about the possibilities and challenges of implementing IoT to healthcare. Growing and aging population has staged public healthcare to a challenging situation. New technologies, such as remote monitoring devices are in key position in the future with their ability to make the healthcare services more efficient. There has been a lot of discussion about the possibilities of smart devices and the potential is obvious. That is why the purpose of this study is also to examine what is slowing down the digitalization in healthcare industry. IoT can be used in healthcare by multiple ways, for example treating patients who need constant observation. In many cases new technologies can provide more service with less resources. Especially human resources can be saved by automating different kind of actions. However, implementing new technologies to the industry as critical as health care is a very heavy process. Major challenges for implementing IoT to health care has been found in various categories. For example data security, healthcare organisations and end users of services have been recognized to set their own challenges for digitalization. Patient data that is handled in healthcare is very sensitive and there has been no absolute insurance of the security for IoT. Different kind of attitudes against digitalization can raise challenges among the organizations and end users. Also the ability to use internet and new technologies can be a major issue considering the aging population. For the last, but not least there has been discussion whether the implementation can be performed cost effectively or not. Integrating new technologies to existing information systems has been found as an expensive issue

Teknologian kehittymisen myötä tietoteknisten palveluiden tarjonta laajenee ja kilpailu kovenee entisestään. Käyttäjien huomion saaminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen on tietojärjestelmien tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Jotta käyttäjät hyväksyvät uuden tietojärjestelmän ja alkavat käyttämään sitä, tietojärjestelmän käyttöönottoprosessin on onnistuttava. Tutkimuksen kohteena on terveys- ja hyvinvointijärjestelmään suunniteltu käyttöönottovaiheen opastava esittely, jonka tavoitteena on perehdyttää käyttäjää siihen, kuinka tietojärjestelmän toiminnot toimivat sekä siihen mitkä ovat niiden hyödyt. Tutkimuksen tavoiteena on selvittää, mitkä ovat ne tekijät tietojärjestelmän opastavassa esittelyssä, jotka vaikuttavat teknologian hyväksymiseen ja koettuun hyödyllisyyteen. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja aineiston hankintamenetelmänä käytetään käyttäjätestausta ja puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimustulosten mukaan tietojärjestelmän opastava esittely vaikuttaa käyttäjän koettuun hyödyllisyyteen ja käyttöaikomukseen sen aihealueen ollessa hyvin kohdennettu ja rajattu, sisällöltään ytimekäs, kestoltaan sopiva, vapaaehtoinen käyttää, visuaaliselta muotoilultaan miellyttävä, helppokäyttöinen sekä sen osoittaessa käyttäjälle hyödyllisiä toimintoja. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös todeta, että terveys- ja kuntoiluaiheisen tietojärjestelmän hyväksymiseen ja koettuun hyödyllisyyteen vaikuttavat myös käyttöönottovaiheen opastetun esittelyn eri tekijät. Tärkeimmät terveys- ja kuntoiluaiheisen tietojärjestelmän hyväksymiseen vaikuttavat tekijät tämän tutkimuksen perusteella ovat sen koettu hyödyllisyys, sen koettu helppokäyttöisyys sekä käyttäjän motivaatio terveys- ja kuntoiluaihetta kohtaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvin suunniteltu tietojärjestelmän opastava esittely luo käyttäjälle helppokäyttöisen ja hyödyllisen mielikuvan tietojärjestelmästä, ja siten vaikuttaa myönteisesti tietojärjestelmän hyväksyntään
As technology develops the supply of different IT services increases, and therefore also competition between their providers increases. To get the users’ attention and to respond to their needs is absolutely necessary for the future of information systems. The implementation of any information system is successful only if the users accept it and start using the new information system. The subject of this study is the user onboarding created for the introduction phase of a health and wellness system. The purpose of the onboarding is to familiarize the users with how the functions of the information system work and what their benefits to the users are. The aim of this study is to determine the aspects of user onboarding that affect whether the technology is accepted and whether the users perceive it useful. The research for this study is carried out as a qualitative case study, and the method used for acquiring the research material is user testing and semi-structured interviews. According to the results of the study, the user onboarding of an information system affects the perceived usefulness of the system and the users’ intention to use the system when its subject area is well targeted and limited, the content is concise, the duration is appropriate, its use is optional, the visual design is pleasing, it is easy to use and it proves to have useful functions for the user. According to the results of this study, it can also be concluded that the design of a user onboarding has an effect on the users’ acceptance of the system and on whether they perceive it useful. The main factors that affect the acceptance of a health and fitness information system based on this study are its perceived usefulness, the perceived ease of use of the system and the users’ motivation for health and fitness. It can be concluded that a well-designed user onboarding of an information system creates a user-friendly and useful image of the system, and thus positively impacts the users’ approval of the information system

Abstract The object of this research was to analyze external and internal environments of information systems and to find factors that influence the acquisition, provisioning and utilization of information systems, and to identify the effects. The research object was to identify relations between the environmental factors’ impacts and information systems in an education and research organization. The empirical research was executed at the University of Oulu. In this research the qualitative method was utilized. The research data was gathered through interviewing the personnel of the university, altogether 35 persons, standing for four groups: administration, education and research, services and information system support. At first the environmental factors influencing on the information systems were identified and analyzed from related studies. Their impacts on an education and research organization’s information systems’ acquisition, provisioning and use were then empirically analyzed. The impacts of generic environmental factors, regulation factors, financial factors and internal environmental factors were evaluated. The internal environment’s factors had relatively intensive and plentiful influence, because also external factors influenced trough the internal environment. This research gives a rigorous conceptual view to information systems’ environmental factors and their impacts in an education and research organizations and provides perspectives to additional studies, too
Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida tietojärjestelmien ulkoista ja sisäistä ympäristöä ja löytää tekijöitä, joilla on vaikutuksia niiden hankintaan, käyttöönottoon ja käyttöön samoin kuin tunnistaa niiden vaikutuksia. Tavoitteena oli kehittää malli, joka ilmentää ympäristövaikutusten suhteita tietojärjestelmiin koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa. Tutkimus tehtiin Oulun yliopistossa. Tässä tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimusaineisto perustui Oulun yliopiston henkilökunnan haastatteluihin, joihin osallistui 35 henkilöä. He edustivat yliopiston johtoa, koulutus- ja tutkimushenkilöstöä, palveluyksiköitä sekä tietojärjestelmien parissa työsteleviä. Tietojärjestelmien käyttäjinä heistä monella oli suhteellisen monipuolinen ja vankka, mutta toisaalta joillakin kapea-alainen kokemus. Aikaisempia tutkimuksia ympäristötekijöiden vaikutuksista organisaatioihin on varsin paljon, mutta ei juurikaan suoranaisesti tietojärjestelmiin liittyen. Tässä tutkimuksessa jäsennettiin ympäristötekijöiden vaikutuksia tietojärjestelmiin ja analysoitiin empiirisesti, mitkä tekijöistä vaikuttivat koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa tietojärjestelmien hankintaan, käyttöönottoon ja käyttöön. Työssä tutkittiin yleisten ympäristötekijöiden, sääntely-ympäristön, taloudellisten ja sisäisen ympäristön tekijöiden vaikutuksia. Sisäisen ympäristön tekijöiden vaikutukset olivat suhteellisen voimakkaita ja runsaslukuisia johtuen siitä, että ulkoisen ympäristön tekijät vaikuttavat myös sisäisen ympäristön kautta tietojärjestelmiin. Tutkimuksessa havaittiin useita ympäristötekijöiden vaikutuksia tietojärjestelmien elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimus antaa kokonaiskuvan ympäristötekijöiden vaikutuksista koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa ja tarjoaa myös näkökulmia jatkotutkimukselle

Työn tavoitteena oli vertailla sosiaalisen median käyttöönoton vaiheita ja käyttöä valituissa tapausorganisaatioissa. Haastatteluiden perusteella sosiaalisen median käyttöönotossa löydettyjen haasteiden ja onnistumisten perusteella työssä tuodaan esille tapausorganisaatioiden parhaat käytänteet sosiaalisen median käyttöönotolle. Haastatteluiden perusteella luotiin tapausorganisaatioiden sosiaalisen median käyttöönoton prosessimalli, jossa esitellään sosiaalisen median käyttöönoton vaiheet. Tehdyn sosiaalisen median käyttöönoton prosessimallin vaiheita verrattiin kirjallisuudessa esitettyyn perinteisen tietojärjestelmän käyttöönottoon. Tavoitteena oli selvittää, eroaako sosiaalisen median käyttöönotto perinteisen tietojärjestelmän käyttöönotosta ja voiko pidemmän tutkimusperinteen omaavan tietojärjestelmän käyttöönoton vaiheita hyödyntää sosiaalisen median käyttöönotossa. Tutkimusote tutkimukselle oli kvalitatiivinen vertaileva tapaustutkimus. Kysymyksessä oli kahden organisaation tapaustutkimus. Aineistokeruu menetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja aineistoa analysoitiin vertailemalla tapausorganisaatioita keskenään sekä tekemällä sosiaalisen median käyttöönoton prosessimalli käyttämällä hyväksi aineistolähtöisen sisällönanalyysin vaihemallia. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että haasteista keskeisin oli sosiaalisen median käyttöönottostrategian valinta, jolla oli vaikutusta myös muihin esiintyviin haasteisiin: johdon sitoutumiseen, koulutukseen, henkilöstöresursseihin. Muut havaitut haasteet johtuivat pitkälti koulutuksen vähyydestä ja näitä olivat kokemuksen puute, osaamisen vähyys ja käytön varovaisuus. Haasteisiin pyrittiin vastaamaan etsimällä niihin parhaita käytänteitä. Löydettyjä parhaita käytänteitä olivat: käyttöönoton toteuttaminen projektina, vastuiden jakaminen ja resurssien varaaminen sekä sosiaalisen median sivuston sisältöön liittyvät kysymykset kuten esimerkiksi sivustojen mielenkiintoisen sisällön laatiminen ja sivustojen säännöllinen päivittäminen. Haastatteluiden perusteella tehtyä sosiaalisen median käyttöönoton prosessimallia verrattiin kirjallisuudessa esiintyvään perinteisen tietojärjestelmän käyttöönottoon ja tuloksena oli havainto, että molemmat käyttöönotot sisälsivät paljon samoja vaiheita ja toimintoja, joten valittaessa sopiva perinteinen tietojärjestelmä niin sen käyttöönoton tutkimuksia voidaan myös hyödyntää, soveltaen, sosiaalisen median käyttöönotossa. Työssä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalisen median käyttöönotoissa haasteiden sekä parhaitten käytänteiden osalta. Tutkimuksen haastatteluiden perusteella saa kuvan niistä tilanteista, joihin voi kiinnittää huomiota otettaessa käyttöön sosiaalisen median sovellusta.

Noin 1–2 prosenttia synnytyksistä tapahtuu hätäsektiolla. Alatiesynnytykseen verrattuna sektio on riskialttiimpi tapa synnyttää, ja hätäsektiossa riskit ovat vielä suunniteltua tai kiireellistä sektiotakin suuremmat. Hätäsektiopäätöksestä lapsen syntymään ei saisi kulua yli kymmentä minuuttia. Indikaatioita hätäsektiolle ovat äidin tai sikiön hätätilanteet. Sikiön päästä otettavasta mikroverinäytteestä analysoidusta pH:sta tai laktaatista voidaan arvioida sikiön hapetustilannetta. Laktaatti voidaan mitata pienemmästä määrästä verta kuin pH, ja laktaattimittaus on vieritutkimus toisin kuin pH:n analysoiminen. Laktaattimittauksen toimenpideraja vaihtelee sairaaloiden välillä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa laktaattimittaus on otettu käyttöön toukokuussa 2013. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ovatko hätäsektioiden indikaatiot ja hätäsektiolla syntyneiden lasten syntymä-pH:t muuttuneet laktaattimittauksen käyttöönoton jälkeen, kun välittömän synnytyksen raja-arvona on käytetty laktaattipitoisuutta 4.8 mmol/l. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kuinka suuri osuus hätäsektiopäätöksistä syntyi mikroverinäytteen laktaattimäärityksen perusteella ja poikkesivatko laktaattimittauksen perusteella hätäsektiolla syntyneiden lasten syntymä-pH:t muilla perustein hätäsektoitujen lasten syntymä-pH:ista. Tutkimuksessa ei havaittu eroa mikroverinäytteen pH:n ja laktaatin perusteella hätäsektoitujen lasten välillä syntymä-pH:ssa tai -emäsylimäärässä. Hätäsektioindikaatioissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa vuosien 2012 ja 2015 välillä.