Literatura científica selecionada sobre o tema "Kehittäminen"

Artikkelissa kuvataan erään lonkkamurtumapotilaisiin keskittyneen geriatrisen kuntoutusosaston tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. Hanke käynnistyi hoitajien aloitteesta, ja sen tavoite oli omahoitajien työkäytänteiden kehittäminen potilaan kotiutusprosessin sujuvoittamiseksi. Näin toivottiin vähennettävän työn kuormitusta ja vahvistettavan hoitajien kokemaa työhyvinvointia. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminta tapahtui työelämän tutkimusavusteisena kehittämisenä dialogisin menetelmin työpajatyöskentelynä. Kehittämisen työpajojen yhteydessä kerätty haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin pohjalta saatiin käsitteellinen ymmärrys työn haasteista ja kehittämisehdotukset työn sujuvoittamiseksi. Käsitteellisen ymmärryksen pohjalta luotiin kaksi kertomusta, joista ensimmäinen kuvaa työn haasteita ja toinen ratkaisuehdotuksia työkäytäntöjen kehittämiseksi. Tulokset osoittavat, että moniammatillisen tiimin jäsenten vastuita kotiutusprosessissa tulisi selkeyttää. Samoin moniammatillisen tiimin kirjaamiskäytäntöjä koskevaa viestintää tulee kehittää. Selkeät vastuut moniammatillisen tiimin toiminnassa ja viestinnän toimivuus antavat omahoitajille mahdollisuuden keskittyä yhä paremmin hoitotyöhön. Näin he myös kokevat työnsä mielekkääksi.

Henkilöstön kehittäminen eri muodoissaan on entistä merkittävämpi osa työorganisaatioiden toimintaa. Sen merkityksen oletetaan vain lisääntyvän. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta henkilöstön kehittäjän työ on samalla laajeneva osa aikuiskoulutuskäytäntöä. Kehittäjien asiantuntijuus voi merkittävällä tavalla olla yhteydessä henkilöstön kehittämisen vaikuttavuuteen työorganisaatioissa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on ammatillista osaamista syventävä tutkinto, johon voi hakeutua alan korkeakoulututkinnon suorittaneet vähintään kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. Tutkinto-ohjelman painotukset voidaan valita ammattikorkeakoulun valinnan mukaan vastaten Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoa 7. Savonia-ammattikorkeakoulun tarjoamasta Maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelmasta valmistutaan nimikkeellä Agrologi Ylempi AMK. Maaseudun uudistuva työelämä vaatii erityisesti tiimityöskentely- ja johtamistaitoja sekä valmiutta vaativien kehittämistehtävien läpivientiin. Maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelman pedagogisena lähtökohtana on sosiokonstruktivismi, jossa oppiminen tapahtuu yhteisöllisesti aiempaa osaamista hyödyntäen, mikä sopii erinomaisesti ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Vahva yhteys työelämään ja alan kehittämiseen on motivoivaa. Esitellyssä koulutusmallissa opiskelija on vastuussa kehittämistehtävän tuloksista ensisijaisesti kohdeyritykselle, toissijaisesti tiiminsä jäsenille ja vasta viimeiseksi opintojakson opettajalle. Opiskelijat toteuttavat ammatillisten opintojen aikana laajan maaseutuyrityksen kehittämistehtävän tiimityönä, jossa jäsenten osaamiset täydentävät toisiaan. Jokainen 4-5 hengen tiimi saa työstettäväkseen todellisen maaseutuyrityksen kehittämistehtävän, jonka työstäminen etenee kolmen eri opintojakson (á 5 op) aikana yhdessä kohdeyrityksen kanssa. Kehittämistehtävän tuloksena on yritykselle suunnattu raportti, joka sisältää mm. työnkäyttö- ja talouslaskelmia. Tehtävien aiheina on ollut mm. sopimuspohjaisen yhteistyön kehittäminen maatalousyhtymässä, ravihevosten valmennustoiminnan yhteistyöverkostojen kehittäminen ja hiehonkasvatuksen ulkoistaminen lypsykarjatilalla. Oppimismenetelmällä saavutetaan monipuolisia ja matkan aikana kehittyviä malleja yrityksille. Yritys ja tiimi kehittyvät sekä oppivat usean kuukauden yhteisen työskentelyn aikana. Opiskelijan tieto rakentuu tiimissä, kun asioita pohditaan ja työstetään yhdessä projektimaisesti työskennellen. Työelämätaidot kehittyvät monipuolisesti ja työelämässä tärkeän tiimimäisen toimintatavan hallitseminen vahvistuu tehtävän myötä. Opiskelija saa uusia näkemyksiä kehittämistehtävästä, yrityksestä ja tiimin jäseniltä. Kehittämistehtävien aikana kasvatetaan myös omia verkostoja sekä itsenäisesti että muiden tiimin jäsenten tai tiimien kautta. Opettajan roolina on toimia konsulttina ja rohkaista tiimiä oppimaan projektista sekä varmistaa, että tiimi toimii. Luonnonvara-alan ylempiä ammattikorkeakouluopintoja on toteutettu Savonia-ammattikorkeakoulussa esitellyllä mallilla vuodesta 2007 kehittäen toimintaa ja aiheita palautteen mukaan. Toimintatapa on saanut erittäin hyvää palautetta niin opiskelijoilta, työelämältä kuin kohdeyrityksiltäkin.

Maitoalalla toimintaympäristön muutosten ennakointi on tärkeää, jotta kyetään tekemään oikeita päätöksiä tulevaisuutta varten. Maidontuotannon toimintaympäristön muutosten ennakointi, tulevaisuuden visiointi, nykyisen toiminnan parantaminen ja tuotantoprosessien kehittäminen ovat keskeisiä yritystoiminnan osa-alueita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa maitotilojen kehittämistä tukevaa ennakointitietoa toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä löytää keinoja, miten toimialalla voidaan vastata näihin muutoksiin. Tutkimusaineisto hankittiin järjestämällä kuusi työpajaa. Niihin osallistui asiantuntijoita tutkimuksesta, yritysmaailmasta, maataloushallinnosta, neuvonnasta, koulutuksesta ja maidontuottajista. Työpajoihin osallistui kerrallaan 15–18 asiantuntijaa. Teemoina olivat markkinat, rahoitus, maatalous-politiikka, laatujohtaminen, tuotannon kehittäminen ja rakennuttaminen. Työpajoista saatiin kattava ja monipuolinen aineisto maitotoimialan analyysiä varten. Analyysin pohjalta haettiin ratkaisumalleja ja toimintamuotoja Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maidontuotannon kehittämiseksi. Toimialan SWOT-analyysillä tuotettiin tietoa maidontuotannon toimintaympäristöstä ja arvioitiin maitotilojen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Tulosten mukaan pääosalta maitotiloista strategia puuttuu ja tavoitteet ovat osin epäselviä. Maitotilat ovat keskimäärin heikosti kannattavia ja yrityskooltaan pieniä. Maidontuotannon kehittäminen ja yrityskoon kasvattaminen edellyttävät lisäresurssien hankintaa. Yrittäjän on hankittava uutta osaamista, uuteen tuotantoteknologiaan on investoitava ja tuotantoprosesseja on kehitettävä sekä uusia toimintamalleja on rakennettava. Tällä hetkellä yrittäjien osaaminen on painottunut tuotantoon ja tekniikkaan. Jatkossa on panostettava aiempaa enemmän liikkeenjohdollisen osaamisen kehittämiseen. Maitotilan investoinnit vaativat suurta pääomapanostusta, joten rahoitusmahdollisuuksista on huolehdittava. Toimintaympäristön ollessa jatkuvassa muutoksessa yrittäjän on löydettävä omat vahvuutensa ja toimittava parhaalla mahdollisella tavalla selvitäkseen menneillään olevasta rakennemuutoksesta. Uudet yhteistyömuodot mahdollistavat yrittäjän erikoistumisen aiempaa enemmän yrityksensä johtamiseen ja maidontuotantoon. Perinteisellä osaamistasolla ja yksin toimien edellytykset pärjätä tulevaisuuden toimintaympäristössä heikkenevät koko ajan. Maidontuottajat voivat hyödyntää saatuja tuloksia mm. oman liiketoimintansa suunnittelussa ja yritystoiminnan kehittämisessä, kuten esimerkiksi yritystason SWOT-analyysien laadinnassa, tuotantoprosessien hallinnassa, tuotannon tehostamisessa ja lopulta kannattavuuden parantamisessa.

Suomen tämän hetkinen strateginen tavoite on lisätä ikääntyneiden kotona asumista ja vähentää laitoshoidon määrää, mikä tarkoittaa lisääntyvää tarvetta kotihoidon palveluille. Samanaikaisesti hoito- ja hoivapalveluita tarvitsevien ikääntyvien määrä kasvaa suhteessa työikäisen väestön määrään ja kotihoidon asiakkaiksi ohjautuu yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä. Kotihoidossa käytettävissä oleva työvoima tulee pystyä kohdentamaan tehokkaasti ja järkevästi asiakastarpeen mukaan, jotta laatua ja vaikuttavuutta voidaan ylläpitää. Toiminnanohjausjärjestelmistä on haettu ratkaisua henkilöstöresurssien optimointiin. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa arvioiva tutkimus toteutettiin Pirkkalan kunnan kotihoito-organisaatiossa. Projektin tavoitteena oli sujuvoittaa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa kotihoidossa, pohtia toiminnanohjausjärjestelmän tarjoamien eri optimointivaihtoehtojen toimivuutta sekä saada toiminnanohjausjärjestelmä palvelemaan organisaatiota kokonaisuudessaan mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen aineisto muodostui kotihoitajien työpäivien seurannasta, tiiminvetäjien haastattelusta, optimointityöpajasta ja esimiesten työpajoista. Tarkastellun kotihoito-organisaation toiminnanohjausjärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on kohdentaa kotihoidon henkilöstöresurssit vastaamaan ikäihmisten tarpeita tehokkaasti, laadukkaasti ja vastuullisuustekijät huomioiden. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä tukevat ja heti käyttöön otettavissa olevat suositukset ovat: Käyntien aikakriittisyyden tiukka arviointi sekä aikariittisten käyntien ajankohtien ja käynneille asetettujen aikavälien tarkistaminen; Työajan ylittyminen -vaihtoehdon salliminen optimoinnissa; Mahdollisimman suuren asiakas- ja hoitajajoukon yhtäaikainen optimointi ja Omahoitajuuden huomioiminen laadun tekijänä. Toiminnanohjausjärjestelmän tulisi olla järjestelmäkehittäjän toimesta räätälöitävissä yksilöllisten asiakastarpeiden mukaiseksi. Integroituvuus muiden järjestelmien kanssa on oleellinen tekijä tehokkaan ja toimivan kokonaisuuden saavuttamiseksi. Myös tarve joustavalle toiminnanohjausjärjestelmän jatkokehitykselle toimintaympäristön, osaamisen ja tavoitteiden muuttuessa tulisi huomioida. Näiden vaatimusten lisäksi toiminnan mittaaminen ainakin kustannusten, henkilöstön hyvinvoinnin ja palvelun laadun näkökulmista tulisi huomioida tietoon pohjautuvan toiminnanohjausjärjestelmän suunnittelussa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on yksi keino kotihoidon toiminnan kehittämiselle, mutta se ei yksinään riitä turvaamaan kotihoidon vastuullista kehittämistä. Johtamisen perusajatuksena tulisikin olla, miten tarjottavien palveluiden laatu ja toiminnan eettisyys voidaan turvata kasvavien resurssipaineiden alla.

Artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan tietoisen itsensä kehittämistä analysoimalla kahden johtajan kertomuksia. Narratiivinen lähestymistapa sitoi johtajien itsensä kehittämisen kertomuksiksi, joissa ovat läsnä humanistinen itseksi tuleminen, eksistentiaalinen persoonan valitseminen ja kulturalistinen jaetuissa merkityksissä eläminen. Itsensä kehittämisen merkityksissä yksilöllinen valinnanvapaus ja omaehtoinen, autonominen kehittyminen nivoutuvat yhteisölliseen elämään.

Kevätrypsin satotason nostaminen on yksi öljykasvien viljelyn keskeisimmistä tavoitteista. Hybridirypsit mahdollistaisivat satotason nostamisen vähintään 10 – 20 %:lla sekä lisäisivät elinvoimaisuutta ja satovarmuutta vaihtelevissa kasvuoloissa. Tässä hankkeessa tavoitteena oli siirtää Kosena-nimellä kulkeva hybridimenetelmä kevätrapsilta kevätrypsiin ja testata menetelmän toimivuus rypsillä. Lisäksi tutkittiin Kosena-menetelmän yhteensopivuus hyvin homologisen, Ogura-menetelmän, kanssa.Hybridisiemen perustuu siementuotantomenetelmään, jossa valitut vanhempaislinjat saadaan risteytettyä keskenään. Yksi käyttökelpoisimmasta menetelmistä on sytoplasmaattisen koirassteriliteetin hyödyntäminen (CMS, sytoplasmic male sterility). Menetelmä perustuu solulimassa sijaitseviin perintötekijöihin, joiden vaikutuksesta heteet eivät muodosta siitepölyä. Tämä linja on äitilinja. Isälinja sen sijaan tuottaa siitepölyä ja toimii äitilinjan pölyttäjänä. Lisäksi isälinjan perintötekijät sisältävät ns. palauttaja-geenin (Rf, restor fertility), joka palauttaa normaalin siitepölymuodostuksen viljeltävään hybridiin.Tässä hankkeessa käytettiin japanilaisten tutkijoiden retikalta löytämää ja kevätrapsiin siirtämää Kosena-sytoplasmaa ja -palauttajageeniä. Tähän mennessä rypsin hybridilajikkeiden jalostus on pysähtynyt sopivan palauttajageenin puuttumiseen. Kosena-menetelmän geenit siirrettiin rapsilta rypsille perinteisellä takaisinristeytyksellä. Takaisinristeytyssukupolvien välissä sekä CMS- että Rf-tekijöiden siirtyminen varmennettiin PCR (poly chain reaction) -tekniikalla.Tutkimuksen tulokset vahvistivat Kosena- ja Ogura-menetelmien yhteensopivuuden. Kosena-menetelmän isälinja palautti siitepölytuotannon myös Ogura-sytoplasmalla, joten menetelmät ovat niin lähellä toisiaan, että niitä voidaan käyttää yhdessä. Tekemiemme vertailujen mukaan Ogura-sytoplasma toimii rypsillä paremmin kuin Kosena-sytoplasma.Siitepölymuodostuksen palauttava Rf-tekijä onnistuttiin siirtämään kevätrapsilta kevätrypsille tavanomaisella takaisinristeytyksellä. Kasvit olivat kuuden takaisinristeytyssukupolven jälkeen tyypiltään jo selvästi rypsimäisiä. Jälkeläistö oli tässä vaiheessa vielä heterotsygootti, mutta fertiilit kasvit omasivat hyvin kehittyneet heteet, jotka muodostivat runsaasti siitepölyä. Tekijän yhtenäistäminen ja saaminen homotsygoottiin muotoon toteutettiin itsesiitoksella. Menetelmä vaatii vielä lisäselvitystä sekä geenin pysyvyyden, että siementuotantomenetelmän toimivuuden suhteen.

Viime vuosina niin yhteiskunnan kuin teollisuuden parissa keskustelua herättäneitä termejä ovat olleet digitalisaatio ja esineiden internet (Internet of Things, IoT). Yksi merkittävä teollisuuden digitalisaation osa-alue on koneiden etävalvonta. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää pilvipalvelimeen kytketty etävalvontajärjestelmä teollisuuden ja liikkuvan kaluston kunnonvalvonnan käyttöön. Diplomityön alussa paneudutaan teolliseen internettiin ja kunnonvalvontaan. Tämän jälkeen diplomityössä esitetään tärkeimmät laitteistoon ja koesuorituksiin liittyvät menetelmät. Lisäksi tarkastellaan markkinoilla olevia etävalvontaratkaisuja ja perustellaan valittu laitteistoratkaisu. Modulaarinen etävalvontajärjestelmä toteutettiin National Instrumentsin FPGA-mikropiirillä varustetulla sbRIO-9637 -tietokoneella ja Nextbreezen teollisuusreitittimellä. Etävalvontajärjestelmä ohjelmoitiin LabVIEW-ohjelmointikielellä, ja etävalvontajärjestelmän ohjelmakoodi on esitelty läpi lohkokaavioiden avulla. Diplomityössä on käsitelty myös laitteen koteloinnin suunnittelu. Etävalvontajärjestelmän koeympäristönä toimi kuorma-auto. Laitteisto luki tietoja ajoneuvon CAN-väylästä (esimerkiksi polttoaineenkulutus, nopeus, yms.) sekä ajoneuvon sijainnin reitittimeen kytketystä GPS-moduulista. Rengaspainetiedot saatiin langattomilta antureilta ohjaamon näyttöpäätteeseen ja diplomityön laitteistoon. Kerätyt mittaukset lähetettiin pilvipalvelimelle matkapuhelinverkon kautta.

Höyryturbiinikäyttöisillä generaattoreilla tuotetaan noin 80 % kaikesta maailman sähköstä, minkä vuoksi ne ovat elintärkeässä asemassa yhteiskunnassa. Höyryturbiineja valvotaan erilaisilla kunnonvalvonnan mittauksilla etenkin ylös- ja alasajovaiheissa. Höyryturbiinin laakeripukkien lämpöliikkeiden tarkkailuun ei ole olemassa montaa menetelmää, minkä vuoksi voimayhtiö Fortum Power and Heat Oy käyttää lämpöliikkeiden mittaamiseen aikanaan linjaamiseen suunniteltua T-DAS-laitteistoa. Laitteiston mittaustuloksissa on esiintynyt epämääräisyyksiä, minkä vuoksi Fortum halusi tarkastella laitetta tarkemmin. Diplomityön ensimmäisessä osassa tehtävänä oli tutkia, kuinka ympäristön lämpötila vaikuttaa mittaustuloksiin, sekä selvittää, onko mittausjärjestelmällä turvallista asettumisaikaa. Lisäksi tavoitteena oli löytää korvaavia mittausmenetelmiä nykyiselle järjestelmälle markkinakatsauksen avulla. Tutkittavalla mittauslaitteistolla suoritettiin mittauksia erilaisissa ympäristön lämpötiloissa. Mittausjärjestelmän stabiilisuutta, lineaarisuutta, täsmällisyyttä ja tarkkuutta analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimusten perusteella mittauslaitteistolla saadaan mitattua suuntaa antavia tuloksia, mutta tarkkoihin mittauksiin se ei kykene. Erityisesti ympäristön lämpötilan muutokset sekä valosaaste heikentävät mittaustuloksia. Asettumisaikaan vaikuttaa erityisesti mittauslaitteiden lämpenemisaika. Mittauksiin voidaan tulevaisuudessa soveltaa esimerkiksi siltojen kaukomittauksissa testattuja optisia menetelmiä
Almost 80 % of all electric power is produced by steam turbine generators. That is why steam turbines have a massive role in our society today. Steam turbines are monitored with different measurement systems especially during startups and shutdowns. There are not many methods with which to monitor a thermal expansion of bearing pedestals of a steam turbine. For this type of monitoring the power company Fortum Power and Heat Oy uses the T-DAS measurement system which was originally developed for alignment measurement; to measure displacements of the pedestals caused by thermal expansion. Some problems have occurred in the measurements taken via T-DAS system previously. That is why Fortum wants to examine the performance of the measurement system. The primary goal of this master’s thesis was to find a correlation between results and the temperature around the measurement devices and seek a safe setting time for the system. Secondary object was to look for a replacement for T-DAS-system. The current measurement system was tested several times in different temperatures. Accuracy, precision, stability and linearity of the measurement system were examined with help of the statistical methods. According to research, the T-DAS system cannot measure accurately in certain power plant conditions. However it gives useful approximate results. The changing temperature and light pollution have effect on the results of measurements. The growing temperature of the measurement system affects heavily on its setting time. In the future, optical methods test-used in telemetering bridges may be applied to measure thermal growth of the pedestals

Tutkielmassa tarkasteltiin kansainvälisen verkkoteknologioihin keskittyvän yrityksen järjestelmätestaustiimin päivittäistä testauksen tilanneraporttia. Raportin kehittämisen merkitys järjestelmätestaustiimille ja sen sidosryhmille oli suuri, koska raportilla välitettiin tietoa tuotteen laadusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raportointiin liittyvät ongelmat ja miten raportointia voidaan kehittää niin, että sidosryhmät saivat oikean käsityksen tuotteen laadusta. Tunnistamalla raportoinnin ongelmat, pystyttiin raportointia kehittämään eteenpäin ja vastaamaan kaikkien osapuolien toiveita. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimusmenetelmää hyödyntäen, jossa raportoinnin kehitys tapahtui kahdessa toimintasyklissä. Kummankin syklin lopputuloksena oli uusi raportointiversio, jota käytettiin testaustulosten raportoinnissa. Ensimmäisen syklin lopputulos ei vastannut toiveita, joten sen seurauksena käynnistyi toinen kehityssykli. Molemmissa kehityssyklissä pyrittiin tunnistamaan raportointipohjan ongelmat, jotka useimmiten liittyivät siihen millä tavalla järjestelmän stabiilisuutta kuvaava aika ilmaistaan. Ongelmien ratkaisemiseksi tehtiin kehitysideoita ja suunnitelmat toteutuksesta, jotka liittyivät raportin ulkonäön parantamiseen, millä lisättiin raportin luettavuutta ja raportin sisältöön, jossa kerrottiin vain oleelliset asiat testaustuloksista. Tutkimuksen aineistona ovat tutkijan tekemät havainnot raportin tekemisestä ja teemakyselyn tulokset. Tutkimuksen tuloksena oli toisen syklin aikana kehittynyt raportointipohja, joka jäi järjestelmätestaustiimin käyttöön.

Diplomityö tehtiin Kauhavalla sijaitsevalle Finn-Powerille, joka kuuluu Prima Industrie Groupin työstökonedivisioonaan, jota kutsutaan Prima Poweriksi. Työn tavoitteena oli suunnitella luotettava, kompakti, käyttäjäystävällinen ja edullinen suoja kuitulaserin ympärille takaamaan koneen turvallisen ja keskeytyksetön käytön. Kuitulaserjärjestelmän suojaus toteutetaan nykyratkaisussa suojaseinäelementeillä, jotka vievät tilaa, aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja estävät käyttäjän pääsyn harjaspöydän luo kesken ajon. Aluksi perehdyttiin säteilyn ominaisuuksiin ja vaaroihin. Laserien toimintaan ja komponentteihin paneuduttiin myös huolellisesti, jotta jokainen näkökulma otettaisiin suunnittelussa huomioon. Työssä pyrittiin selvittämään vaaditut turvaetäisyydet ja sallittavat tehotiheydet laskennan avulla sekä pohtimaan erilaisia suojausvaihtoehtoja kuitulaserin säteilylle. Laserin erilaiset vaaratilanteet lajiteltiin, jonka lisäksi otettiin huomioon laserstandardien vaatimukset suojaukselle. Tietokoneavusteista Solid Edge ST6 -suunnitteluohjelmaa käytettiin suunnittelun apuna. Eri vaihtoehtojen käyttökelpoisuutta tarkasteltiin turvallisuuden, toiminnan ja kustannusten näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan kompakti suojaustapa oli paras ratkaisumalli. Tämän perusteella lähdettiin rajaamaan toimivia vaihtoehtoja. Suojaus jaettiin passiiviseen ja aktiiviseen suojaan, joista molemmille löydettiin optimaalinen ratkaisu. Passiivinen suojaus toteutettiin aramidiharjaksilla, joita sijoitellaan laserin suuttimen ympärille laserpään tilavuudesta riippuen strategisesti. Nämä harjakset suojaavat säteilyltä tarjoamalla joustavan, kestävän ja tiiviin suojan. Aramidiharjasten valvontaan eli aktiiviseen suojaukseen käytettiin pietsoresistiivista pinnoitetta, joka reagoi ilman lämpötilan muutokseen erittäin herkästi. Pinnoite sijoitetaan aramidiharjasten ja laserin suuttimen välille, jolloin voidaan havaita mahdollisimman nopeasti vikatilanne. Suojakomponenttien on täytettävä testeissä vaadittavat kriteerit, jotta suojaa voidaan käyttää laserjärjestelmissä. Testattaviin osa-alueisiin kuuluvat monipuoliset harjasten testaukset, lämpötila-anturin testaukset sekä koko laserin testaus kokoonpanona. Näistä testeistä vastaavat yhdessä Finn-Powerin kanssa komponenttien toimittajat yhteistyökumppaneidensa kanssa. Työn tuloksena saatiin kuitulaserille suojajärjestelmä, jonka lopullinen mitoitus määräytyy eri testitulosten perusteella. Aramidi on erinomainen materiaali säteilysuojana mekaanisten ja lämpöä kestävien ominaisuuksiensa vuoksi. Harjas on kuitenkin kriittisessä asemassa suojauksessa, joten sille on suoritettava monipuolisia testejä, jotta mitoitus olisi optimaalinen
This thesis was completed in Kauhava, Finn-Power Oy, which is a part of the Prima Industrie Group’s machinery division called Prima Power. The aim of this thesis was to design compact, user-friendly and economical protection around a fiber laser to guarantee the machine’s safety and nonstop use. The protection of the fiber laser system is implemented in the current solution with protective wall elements, which takes up space, causes extra costs and prevents the user from getting to the brush table during machining. At the beginning of the process the features and risks of the laser beam were studied; the function and components of the lasers were also examined carefully so that every aspect would be considered in the design. In this thesis the aim was to calculate the necessary safety distances and permitted power densities and to consider different sorts of protection options to the fiber laser radiation. The various kinds of dangers were sorted, also taking into consideration the demands of the laser protection standards. Computer-aided design software Solid Edge ST6 was used as a design aid. The usefulness of the different implementation alternatives were estimated from the perspectives of safety, functionality and costs. All in all, the compact protection method was the best solution. Based on this were all of the other possible options delimited. The protection was divided into passive and active protection, and an optimal solution was found for both. Passive protection was implemented with aramid brushes, which will be strategically set around the laser nozzle depending on the capacity of laser head. These brushes protect against beam radiation by providing flexible, sustainable and intensive protection. The control of the aramid brushes, also called active protection, was implemented with piezoresistive coating, which reacts very sensitively to air temperature changes. The coating is positioned between the aramid brushes and the nozzle of the laser, so that a fault condition can be detected as soon as possible. Protective components must meet the required criteria for the tests, so that protection can be used in the laser system. The tested sections include a wide range of brush tests, temperature sensor tests and whole laser system assembly tests. Finn-Power, its component suppliers and partners are together responsible for these tests. As a result of the thesis a protection system for the fiber laser was produced. The final design is determined by different test results. Aramid is an excellent material as a radiation protector due to its mechanical and thermal properties. Because brushes are a critical part of protection, there must be wide range of tests so that the design would be optimal

Valtion tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjaamat muutokset ovat pakottaneet julkiset tutkimusorganisaatiot kilpailemaan julkisesta rahoituksesta ja etsimään lisäksi ulkoista rahoitusta vuodesta 2013 alkaen. Tämä vaikuttaa myös tutkimusorganisaatioiden sisällä muodostettujen tutkimusryhmien rahoitukseen ja toimintaan. Rahoituksen saamiseksi julkisen tutkimusorganisaation on kyettävä luomaan suhteita yrityksiin ja muihin rahoitusta myöntäviin tahoihin. Oman osaamisen ja akateemisen prestiisin viestiminen noille tahoille on muodostunut entistä tärkeämmäksi rahoituksen varmistamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on sekä tutkia tutkimusryhmän markkinointiviestinnän mahdollisuuksia ja haasteita, että muodostaa tutkimusryhmälle sopiva markkinointiviestinnän malli. Malli perustuu havaintojen, haastattelun sekä organisaatio- ja markkinointiviestinnän teorioiden perusteella hankitulle ymmärrykselle tutkimusryhmän rakenteesta, tarkoituksesta, erityispiirteistä ja sille sopivista markkinointiviestinnän keinoista. Tutkimuksen metodina on käytetty laadullista menetelmää ja se on toteutettu yhden tapauksen toimintatutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin haastattelemalla, havainnoimalla ja toimimalla osana Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulun markkinoinnin yksikön tutkimusryhmää, jolla on tahtotila kehittää markkinointiviestintäänsä. Tutkimusryhmän markkinointiviestintää saatiin kehitettyä markkinointiviestinnän mallilla. Vaikka kaikkia markkinointiviestinnän tavoitteita ei saavutettu tämän tutkimuksen aikana, markkinointiviestintää on tarkoitus jatkaa mallin mukaisesti myös tutkimuksen jälkeen. Tämän tutkimuksen aikana luotiin myös tutkimusryhmän markkinointiviestinnän opasvihko, jonka tarkoituksena on ohjata tutkimusryhmän jäseniä viikoittaisissa markkinointiviestinnän toimenpiteissä. Tässä tutkimuksessa ilmeni selkeästi markkinointiviestinnän tarpeellisuus, mutta myös sen haasteet yliopistokontekstissa. Julkisen tutkimuksen rahoitusmallien muutoksien vaikutus tutkimusryhmien toimintaan ja jatkumiseen tiedostetaan, mutta vanhoista toimintamalleista pidetään kiinni: markkinointia ei nähdä osana tutkijan työarkea. Markkinointiviestintä saadaan vaatimattomalla vaivannäöllä aloitettua, mutta sen jatkuminen on kiinni toimintatapojen muutoksen onnistumisessa.

Suomessa vesihuoltoverkostojen kunto heikkenee ja saneeraustarve kasvaa. Saneerauksia ei tehdä kuitenkaan niin paljon kuin tarve vaatisi. Nykyiset käytännöt eivät riitä paikkaamaan saneeraustarpeen ja toteutuneiden saneerausten välistä aukkoa. Aikaisemmissa tutkimuksissa yhtenä saneerausmallina on noussut esiin aluesaneeraus. Aluesaneerauksessa urakoitsijalle annetaan urakka-alue, jonka urakoitsija saneeraa sopimuksessa määritellyn vaatimustason mukaiseksi. Työn tavoitteena oli luoda hankintamalli vesihuollon aluesaneeraukseen. Hankintamallia varten valittiin hankintamenettely ja kehitettiin aluesaneerausmallin asiakirjoja. Työssä tutkittiin kirjallisuuden avulla muissa maissa käytössä olevia hankintamallien sovelluksia sekä tutustuttiin vierailun avulla Tanskan kahden vesilaitoksen saneerausmalleihin. Hankintamenettelyksi suositeltiin kilpailullista neuvottelumenettelyä, jossa esivalinnan kautta valitaan tarjoajat neuvotteluihin. Mallissa otettiin lähtökohdaksi, että urakoitsija tekee kaikki työsuoritteet ja osa riskeistä siirtyy urakoitsijalle. Urakoitsijalle haluttiin antaa enemmän vapauksia sovittaa työt omaan aikatauluunsa, joten malli on tehty olettaen sopimusajan olevan pidempi kuin perinteisissä saneerausurakoissa. Laadunvarmistus oli yksi työn teemoja, johon haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Hankinnan kaikissa vaiheissa otettiin huomioon laadun varmistus ja todentaminen. Työ on osa Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen -projektia, jonka toteuttajana toimii WSP. Projektissa on mukana kuusi vesilaitosta: HS-Vesi Oy, Jyväskylän Energia Oy, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi Oy, Porvoon vesi ja Riihimäen Vesi. Projektissa kehitettyä mallia tarkennetaan esimerkkikohteiden saneerauksen yhteydessä, jolloin asiakirjat viimeistellään. Pilottikohteiden saneerauksen kokemusten tarkastelu ei sisälly tähän työhön. Lisätutkimuksia tarvitaankin pilottikohteiden käyttökokemusten raportointiin ja tarkasteluun
In Finland water supply networks are deteriorating and the need to renovate them is growing. However renovations are not executed as much as is required. Current practices are not sufficient to fill the gap between the need for renovation and the renovation work that is carried out. In previous studies area based renovation model is one of the renovation models that has come up. In area based renovation the contractor is given an area which is renovated in accordance with standards specified in the contract. The aim of this work was to create a model of the procurement of area based renovation for water network. For the procurement model procurement procedures were selected and procurement documents were developed. Literature studies were carried out to research other countries procurement methods and a visit was made to the Danish waterworks to explore their renovation models. Competitive dialogue was recommended to be the procurement procedure in which the pre-selection is used to select the suppliers for the negotiations. The starting point was that the contractor performs all the work and part of the risks are transferred to the contractor. The contractor was to be given more freedom to fit the work into his schedule so the model assumes the contract period to be longer than in the conventional renovation contracts. Quality assurance was one of the themes of this work which was to be paid special attention. In all stages of procurement the quality assurance and verification were taken into account. The work is part of the development of area based renovation model for water network project carried out by WSP. The project involves six water companies: HS-Vesi Oy, Jyväskylän Energia Oy, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi Oy, Porvoon vesi and Riihimäen Vesi. The model developed in the project will be specified when it is used in pilot areas of the water companies. The experiences of the renovation of pilot projects are not included in this work. Further studies are needed to analyze and report the experiences of the model in the pilot areas

Kevätpöly aiheuttaa terveysongelmia sekä likaantumista alueilla, missä liukkauden torjuntaan käytetään hiekkaa ja suolaa. Hiekka sekä kuluttaa tienpintaa että muodostaa jauhautuessaan pienempiä partikkeleita, jotka nousevat ilmaan renkaan tai ajoneuvon ilmanvirran vaikutuksesta. Hiekoitusmateriaalin raekoolla sekä kivilajilla on myös vaikutusta hiukkaspäästöihin. Suolaaminen pitää tienpinnan kosteana, joka kiihdyttää pinnan kulumista. Tämä korostuu erityisesti nastarenkaiden kohdalla. Osa katupölystä on kaukokulkeuman mukanaan tuomia hiukkasia sekä palo- ja kulumistapahtumissa vapautuneita hiukkasia. Kevätpölykauden kestoon voidaan vaikuttaa poistamalla pölyävä materiaali kaduilta, minkä aloitusajankohta riippuu lämpötilasta ja lumien sulamisesta. Epätasaisen sulamisen takia jäisiä alueita joudutaan harjaamaan uudelleen, koska polanteessa olevan hiekan poistaminen on hankalaa. Mahdolliset yöpakkaset hankaloittavat veteen perustuvien pölyntorjuntamenetelmien käyttämistä. Kevätpuhdistuksessa arvioidaan kerättävän 50…70 % levitetystä materiaalista ja loppu on poistunut lumenajossa, sulamisvesien mukana tai on tullut harjatuksi tiensivuun. Harjalaitteilla poistetaan lähinnä karkeaa aineista kaduilta. Hienoaines pestään painepesureilla tai kerätään erilaisia imulakaisuautoja käyttäen pois. Harjatessa on käytettävä pölyntorjuntamenetelmiä, jottei puhdistus nostaisi ilman hiukkaspitoisuuksia. Paras keino ehkäistä pölyämistä olisi estää pölyn syntyminen. Vettä käyttävien menetelmien on todettu olevan tehokkaimpia, mutta suuri veden kulutus aiheuttaa kuljetuskustannuksia. Kuivamenetelmät eivät lisää kerättävän materiaalin massaa, mutta kauhan tyhjennys aiheuttaa tällöin pölyämistä. Harjaamista voidaan tehostaa ottamalla käyttöön paikannusjärjestelmät, jotka mahdollistavat työpäiväkirjat sekä tehokkaamman työnjohdon. Tällöin on mahdollista käyttää kustannusperusteista laskutusta yhdistämällä paikkatietoja vaa’an tietoihin. Myös harjalaitteen ohjauksen kehittämisellä voidaan tehostaa toimintaa, koska nykyiset laitteet vaativat poistumista ohjaamosta esimerkiksi kierrosnopeuden säätämiseksi
Road dust causes problems in areas where the sand and salt are used to prevent slipperiness in winter. The dust causes health hazard and surroundings get dirty in the spring. The sand wears the road surface and it is also be crushed to smaller particles. The salt increases the wearing of the road because it keeps the surface longer wet. Also using studded tires increases the wearing of the asphalt. Some particles of the road dust are from burning processes, some are from distant sources and some particles are made by corrosion and mechanical wearing. These particles are reabsorbed up in the air by the tires or by airflow. It is possible to reduce road dust problems by using sweepers or other road maintenance equipments. It has been estimated that 50…70 % of used sand is collected every spring. The rest of sand is transported with snow or brushed to the side of the road. The collecting of the sand also lifts particles up in the air. The best way to prevent this is using water. But when using it must the temperature be above zero. To prevent dusting is also possible to use chemicals or vacuum. Before using those methods it is vital to design good housing, because it also improves their efficiency

Oulun ammattikorkeakoulun pääkampus siirtyy Linnanmaalle vuonna 2020. Pääkampuksen siirtymisen myötä Linnanmaan kampusalueella opiskelee ja työskentelee lähitulevaisuudessa yhteensä noin 20 000 henkilöä. Pääkampuksen siirtyminen toiselle puolelle kaupunkia muuttaa joukkoliikenteen kysyntää ja edellyttää joukkoliikenteen kehittämistä. Työssä etsitään uusia reittivaihtoehtoja, joilla voidaan vastata kasvavaan, Linnanmaan suunnan joukkoliikenteen kysyntään. Työ koostuu teoriaosuudesta ja varsinaisesta tutkimuksesta. Tutkimusta tehdään hyödyntämällä paikkatieto-ohjelmia sekä Emme-sijoitteluohjelmistoa, jolla tuotetaan liikenne-ennusteita. Työssä tarkastellaan kolmea suuntaa, joilta liikennemallilla tutkitkaan uusia joukkoliikenteen reittivaihtoehtoja Linnanmaan kampusalueelle. Suurin syy miksi joukkoliikenteen ei koeta soveltuvan Linnanmaalle tehtäviin työmatkoihin on sen hitaus. Yksi joukkoliikenteen tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä onkin sen nopeus. Opiskelijoiden mukaan ruuhkabussit ovat suurin syy, miksi joukkoliikenne ei sovellu opiskelumatkoille. Tutkittavien reittivaihtoehtojen tavoitteena on nopeuttaa matka-aikaa ja tarjota myös ydinkeskustan ohittavia yhteyksiä, jotta ruuhkaa keskustan ja Linnanmaan välillä voidaan helpottaa. Reittivaihtoehtoja suunniteltaessa huomioidaan maankäytön kehittyminen lähivuosina ja etsitään potentiaalisia alueita, joilta voisi olla kysyntää suoralle linjalle kampusalueelle. Tarkasteltavat alueet ovat Kempele, Toppila ja Hiukkavaara. Kempeleen ja Hiukkavaaran osalta tutkitaan myös reittivaihtoehtoja, jotka hyödyntävät moottoritien parantamishankkeessa rampeille rakennettavia pysäkkejä. Liikennemallilla tutkitaan miten joukkoliikenteen kokonaismatka-ajat ja sen myötä joukkoliikenteen matkamäärät muuttuvat uusilla reittivaihtoehdoilla. Kaikilta tutkituilta suunnilta valitaan potentiaalisin reittivaihtoehto ja diplomityön tuloksena esitetään ehdotus parannetusta linjastosta. Tuloksena esitetyn parannetun linjaston myötä todettiin, että joukkoliikenteen matka-aikaa voidaan lyhentää yhdellä, moottoritietä hyödyntävällä linjalla laajasti ympäri Oulua. Samainen linja kasvattaa myös joukkoliikenteen matkamääriä laajalla alueella. Parannetulla linjastolla voidaan edistää Linnanmaan kampusalueen saavutettavuutta ja tarjota henkilöauton kanssa kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja nykylinjastoon verrattuna, etenkin Kempeleen suunnalta. Työn tuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan muita kaupunkeja, koska kyseessä on Oulun seudun liikennemallilla saadut tulokset ja tutkimuskohteena on ollut Oulun seutu. Liikennemallilla tehtävää vertailua, jota tässä työssä on tehty, voidaan toki hyödyntää muuallakin seutujen, kuntien tai kaupunkien omilla liikennemalleilla. Oulun kaupungilla on mahdollisuus hyödyntää työn tuloksia joukkoliikenteen kehittämiseksi
The main campus of Oulu University of Applied Sciences will move to Linnanmaa in 2020. Due to the move of the main campus there will be about 20 000 people studying and working in Linnanmaa campus in the near future. Moving the main campus of Oulu University of Applied Sciences to other side of the city will change the demand of the public transport and requires developing of the public transport access. In this Master’s thesis new routes for public transport are searched. Goal for those new routes is to answer the growing demand of Linnanmaa’s public transport. This Master’s thesis consists of theoretical part and actual study. Study was made using Geographic Information Systems and Emme software for traffic and transit assignments. In this Master’s thesis Emme software is used to examine new public transport routes to Linnanmaa campus from three different areas. Areas which potential is studied in this Master’s thesis are Kempele, Toppila and Hiukkavaara. The main reason why public transport isn’t used when commuting to Linnamaa campus is because it is slow. One of the main competitiveness factors of public transport is its speed. The main reason why public transport isn’t suited for student’s trips to Linnanmaa campus is because of the crowded buses. The goal of the new routes studied in this thesis is to speed the travel time and offer routes that bypass the city center of Oulu. Bypassing the city center will shorten the travel time and also makes the busses between city center and Linnanmaa less crowded. Development of land use is taken into consideration while planning the new routes and searching potential areas that could have enough demand for new route to Linnanmaa. The highway through Oulu is improved and new bus stops will be built on the ramps of the highway. Surveyed routes from Kempele and Hiukkavaara will partly exploit the highway and the new bus stops. How the new routes effect on the travel time and on the number of the passengers is tested with Emme software. The most potential route is chosen from all three areas and as a result of this Master’s thesis, proposal of the new, improved public transport route network will be presented. As a result of the new improved public transport route network it was founded that travel time can be shorten from a wide area with one route that travels on highway and uses the new bus stops. Because of the shortened travel time also number of passengers will increase in a wide area. With the improved public transport route network, it is possible to improve the accessibility of Linnanmaa campus and offer more routes that can compete with car especially from Kempele. Results of this Master’s thesis cannot be directly generalized because the study was made with Emme software that is based on traffic in Oulu. Basic principles of this study can be exploited in other cities with their own traffic models. City of Oulu can exploit the results of this thesis in order to improve the public transport

Tämän työn tavoitteena oli tutkia millä toimenpiteillä saadaan kehitettyä kiinteistöhuollon ympäristöjohtamista. Ympäristöjohtamiseen liittyvissä asioissa mukailtiin osittain ISO 14001-2015 ympäristöjärjestelmän standardia. Kiinteistöhuoltoala on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti ja tämä tuo haasteita ympäristöjohtamisen hallintaan. Suurin osa työstä liittyy vahvasti elinympäristöön kuten ihmisten koteihin ja heidän omistamiin kiinteistöihin. Alaan liittyvä päivittäinen työ on näkyvää ja kiinteistöhuollon toiminta täytyy olla julkisuuskuvankin kautta hyvin selkeää ja positiivista mielikuvaa aiheuttavaa toimintaa. Lähitulevaisuudessa alaan kohdistuvat vaatimukset tilaajapuolelta sekä työnantajilta työntekijöiden osaamista kohtaan tulevat kasvamaan entisestään. Tämän johdosta on tarpeellista laatia ympäristöjohtamisen kehittämisestä selkeä ohjeistus, koska siihen liittyvät asiat ovat merkittävä osassa lähes kaikkien elämässä tavalla tai toisella. Kiinteistöhuoltoyrityksillä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan isoja haasteita uusien toimintamallien luomisessa sekä niiden perehdyttämisessä työntekijöilleen. Tämän työn osalta pyritään keskittymään myös niihin osa-alueisiin. Kiinteistöhuoltoala on viime aikoina kasvanut vauhdikkaasti mm. ulkoistuksien johdosta. Ympäristöjohtamisjärjestelmän luominen nostattaa myös viranomaisten sekä kaikkien sidosryhmien luottamusta yrityksen toimintaa kohtaan ja uskoa siihen, että yritys kykenee tuottamaan sopimuksen mukaiset palvelut. Työhön liittyi paljon tutkimusta myös lainsäädännön suhteen. Lisäksi työssä on pyritty tutustumaan tulevaisuuden lakimuutoksiin sekä niiden tuomiin oletettuihin vaikutuksiin ympäristövaatimusten osalta. Myös sidosryhmien vaatimuksia on pohdittu ja arvioitu mitä ne mahtaisivat tulevaisuudessa olla. Näihin vaatimuksiin liittyen kiinteistöhuollon ympäristöjohtamisjärjestelmän kehittämiseen on jo nyt lisätty sellaisia asioita, joita ei välttämättä alalla yleisesti ole käytössä. Ne auttavat mahdollisesti yritystä olemaan entistä parempi ympäristöasiat huomioon ottava yritys verrattuna kilpailijoihin ja muihin saman alan toimijoihin. Tämän kautta yrityksellä on selkeästi parempi mahdollisuus pärjätä valtakunnallisissa sopimusten kilpailutuksissa. Tämän työn tuloksena kiinteistöhuoltoalan sekä ylipäänsä kiinteistöalaan liittyvillä yrityksillä on työkalut valmiina luomaan itselleen ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka se voi käytännössä suoraan sertifioida akkreditoidulla toimijalla. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen on kaikille yrityksille erittäin haasteellista ja se vaatii runsaasti resursseja sekä yrityksen toimintatapojen kriittistäkin arviointia. Tämä työ on selkeä ja suoraan kiinteistöalalle kehitetty opas jo olemassa olevan ympäristöjohtamisjärjestelmän kehittämiseen tai kokonaan uuden järjestelmän luomiseen. Työssä myös esitetään selkeästi riskikartoitukseen liittyviä toimenpiteitä ja valmiita taulukoita työn liitteissä, joita voi käyttää apuna oman ympäristöjohtamisjärjestelmän luomisessa
The aim of this thesis was to examine what measures could be used to develop the environmental management of real estate maintenance. Part of the ISO 14001-2015 environmental management system standard was one aspect of this thesis. The property management industry has developed strongly in recent years and this brings challenges to management and environmental management. Most of the work is strongly related to a living environment such as people’s homes and property owned by them. The daily work associated with the field is visible and the operations of real estate maintenance must be a very clear and positive image creating activity through the public image. In the near future, the demands from customers and demands of employees’ knowledge will increase. Consequently, there is a need for clear guidance on the development of environmental management, since the related issues are significant in our lives. Property maintenance companies have and will continue to face major challenges in creating new operating models and familiarizing them to their employees. This work also seeks to focus on these areas. The property management sector has recently grown rapidly, for example outsourcing is increasing by the state and municipalities. Creating an environmental management system also raises the confidence of the authorities and all stakeholders in the company’s business and believes that the company is capable of delivering contracted services. Much research was also involved in the work in terms of legislation. In addition, efforts have been made to look into the future changes in the law and their expected impacts on environmental requirements. The demands of stakeholders have also been considered and evaluated what they might be in the future. To these requirements, the development of the environmental management system for real estate maintenance has already added things that are not necessarily available in the industry in general. They will possibly help the company to have a better environmental concern than competitors and other operators in the same field. This gives the company clearly better able to compete in national biddings. As a result of this work, the real estate industry and companies in the real estate sector in general have the tools ready to set up an environmental management system, which can in practice be directly certified by an accredited actor. The construction of the environmental system is a very challenging task for all companies, requiring a wealth of resources and a critical evaluation of the company’s operating methods. This work is a clear and direct guide to the real estate industry to develop an existing environmental management system or to create a completely new system. The work also clearly outlines risk mapping measures and prepared tables in job appendices that can be used to create own environmental management system

Tiivistelmä. Ihmiselle on luontaista reagoida musiikkiin liikkeen kautta. Kun ihmiset kokevat musiikkia eläytymällä ja ajelehtimalla musiikin mukana, yleensä heitä liikuttaa musiikin rytmiset ominaisuudet, kuten pulssi, tempo ja rytmiset patterit. Musiikkiliikunta on musiikkikasvatuksen osa-alue, jonka yhtenä tavoitteena on auttaa oppilaita tuntemaan rytmi kehossaan sekä ilmaisemaan sitä liikkeillä. Suomalainen musiikkiliikunta perustuu pitkälti Dalcroze-pedagogiikkaan, jonka kehitti sveitsiläinen muusikko ja opettaja Émile Jaques-Dalcroze 1800–1900-lukujen vaihteessa. Dalcrozen ajatukset olivat aikansa musiikin opetuksessa mullistavia, sillä Dalcrozen filosofian mukaan oppimisen tulisi perustua kehollisuuteen ja liikkeeseen. Hänen opetusmetodinsa ajatuksena oli, että oppilaat saavat kehollisen kokemuksen rytmistä ennen teoreettista rytmin selitystä. Toinen suomalaiseen musiikkiliikuntaan suuresti vaikuttanut henkilö, saksalainen säveltäjä ja kapellimestari Carl Orff, kehitteli Dalcrozen ajatuksia eteenpäin. Orff-pedagogiikassa korostuvat erityisesti musiikin kokonaisvaltainen kokeminen liikkeen ja tanssin, puheen ja laulun sekä soiton ja äänien yhdistelmänä. Musiikkiliikunnan harjoituksissa oppilaat ilmaisevat, mitä musiikissa kuulevat, liikkumalla musiikin tahtiin. Oppiminen tapahtuu toiminnan kautta. Oppimisessa käytetään hyväksi kehon luonnollisia rytmejä. Tyypillisiä harjoitusmuotoja ovat seuraaminen ja kaanon. Musiikkiliikunta on saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa musiikin opetuksessa ja nykyään käytössä oleva opetussuunnitelma edellyttää musiikkiliikunnallisten ja rytmisten taitojen hallintaa oppilailta. Rytmin, liikkeen ja kehollisten kokemusten merkitys musiikin oppimisessa on hyvin ymmärretty. Tämän päivän musiikkiliikunnan haasteita ovat muun muassa riittämättömät tilat ja suuret ryhmäkoot. Lisäksi musiikkiliikunta vaatii opettajalta herkkyyttä ja taitoa luoda turvallinen oppimisympäristö. Onnistuessaan musiikkiliikunta voi rytmisten ja musiikillisten taitojen oppimisen lisäksi kehittää luovuutta ja mielikuvitusta sekä opettaa kontakti- ja kommunikointitaitoja.

Tässä artikkelissa esittelemme vuonna 2013 aloittaneen ja 2019 päättyneen Koneen säätiön rahoittaman Suomalais-ugrilaiset kielet ja internet projektin suunnittelua sekä toteutusta ja kokoamme yhteen saavutettuja tuloksia. Aikaisemmin julkaistujen valmiiden tulosten lisäksi esittelemme myös joitakin keskeneräisiksi jääneitä tuotoksia. Projektissa kerättiin verkkoharavoinnin ja automaattisen kielentunnistuksen avulla harvinaisilla uralilaisilla kielillä kirjoitettujen sivujen tekstiä avoimilta verkkosivuilta. Projektissa kehitetty Wanca-portaalisivusto toimii kokoelmana linkkejä haravoinnin yhteydessä löydetyille näitä kieliä käyttäen kirjoitetuille sivuille. Projektissa kehitettiin prosessi, jota käyttäen verkkoharavan avulla löydetyistä teksteistä muodostetaan virkekorpuksia halutuille kielille. Muodostetut virkekorpukset ovat avoimesti saatavilla FIN-CLARIN konsortion ylläpitämän Kielipankin Korp-palvelussa. Verkkoharavoinnin ja korpusten kokoamisen ohella projekti keskittyi erityisesti kielentunnistuksen menetelmien kehittämiseen, jossa saavutettiin kansainvälisesti erittäin merkittäviä tuloksia. Projektin tutkijat ovat osallistuneet kansainvälisiin tekstin kielentunnistukseen keskittyneisiin kilpailuihin ja voittaneet niistä useita.