Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Kehittäminen.
Teses / dissertações sobre o tema "Kehittäminen"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 50 melhores trabalhos (teses / dissertações) para estudos sobre o assunto "Kehittäminen".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja as teses / dissertações das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Rankinen, A. (Atte). "Etävalvontajärjestelmän kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609082709.
Texto completo da fonteResumo:
Viime vuosina niin yhteiskunnan kuin teollisuuden parissa keskustelua herättäneitä termejä ovat olleet digitalisaatio ja esineiden internet (Internet of Things, IoT). Yksi merkittävä teollisuuden digitalisaation osa-alue on koneiden etävalvonta. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää pilvipalvelimeen kytketty etävalvontajärjestelmä teollisuuden ja liikkuvan kaluston kunnonvalvonnan käyttöön.
Diplomityön alussa paneudutaan teolliseen internettiin ja kunnonvalvontaan. Tämän jälkeen diplomityössä esitetään tärkeimmät laitteistoon ja koesuorituksiin liittyvät menetelmät. Lisäksi tarkastellaan markkinoilla olevia etävalvontaratkaisuja ja perustellaan valittu laitteistoratkaisu.
Modulaarinen etävalvontajärjestelmä toteutettiin National Instrumentsin FPGA-mikropiirillä varustetulla sbRIO-9637 -tietokoneella ja Nextbreezen teollisuusreitittimellä. Etävalvontajärjestelmä ohjelmoitiin LabVIEW-ohjelmointikielellä, ja etävalvontajärjestelmän ohjelmakoodi on esitelty läpi lohkokaavioiden avulla. Diplomityössä on käsitelty myös laitteen koteloinnin suunnittelu.
Etävalvontajärjestelmän koeympäristönä toimi kuorma-auto. Laitteisto luki tietoja ajoneuvon CAN-väylästä (esimerkiksi polttoaineenkulutus, nopeus, yms.) sekä ajoneuvon sijainnin reitittimeen kytketystä GPS-moduulista. Rengaspainetiedot saatiin langattomilta antureilta ohjaamon näyttöpäätteeseen ja diplomityön laitteistoon. Kerätyt mittaukset lähetettiin pilvipalvelimelle matkapuhelinverkon kautta.
2
Kakko, O. (Olli). "Höyryturbiinin siirtymämittausten kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412042064.
Texto completo da fonteResumo:
Höyryturbiinikäyttöisillä generaattoreilla tuotetaan noin 80 % kaikesta maailman sähköstä, minkä vuoksi ne ovat elintärkeässä asemassa yhteiskunnassa. Höyryturbiineja valvotaan erilaisilla kunnonvalvonnan mittauksilla etenkin ylös- ja alasajovaiheissa. Höyryturbiinin laakeripukkien lämpöliikkeiden tarkkailuun ei ole olemassa montaa menetelmää, minkä vuoksi voimayhtiö Fortum Power and Heat Oy käyttää lämpöliikkeiden mittaamiseen aikanaan linjaamiseen suunniteltua T-DAS-laitteistoa. Laitteiston mittaustuloksissa on esiintynyt epämääräisyyksiä, minkä vuoksi Fortum halusi tarkastella laitetta tarkemmin. Diplomityön ensimmäisessä osassa tehtävänä oli tutkia, kuinka ympäristön lämpötila vaikuttaa mittaustuloksiin, sekä selvittää, onko mittausjärjestelmällä turvallista asettumisaikaa. Lisäksi tavoitteena oli löytää korvaavia mittausmenetelmiä nykyiselle järjestelmälle markkinakatsauksen avulla. Tutkittavalla mittauslaitteistolla suoritettiin mittauksia erilaisissa ympäristön lämpötiloissa. Mittausjärjestelmän stabiilisuutta, lineaarisuutta, täsmällisyyttä ja tarkkuutta analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla. Tutkimusten perusteella mittauslaitteistolla saadaan mitattua suuntaa antavia tuloksia, mutta tarkkoihin mittauksiin se ei kykene. Erityisesti ympäristön lämpötilan muutokset sekä valosaaste heikentävät mittaustuloksia. Asettumisaikaan vaikuttaa erityisesti mittauslaitteiden lämpenemisaika. Mittauksiin voidaan tulevaisuudessa soveltaa esimerkiksi siltojen kaukomittauksissa testattuja optisia menetelmiäAlmost 80 % of all electric power is produced by steam turbine generators. That is why steam turbines have a massive role in our society today. Steam turbines are monitored with different measurement systems especially during startups and shutdowns. There are not many methods with which to monitor a thermal expansion of bearing pedestals of a steam turbine. For this type of monitoring the power company Fortum Power and Heat Oy uses the T-DAS measurement system which was originally developed for alignment measurement; to measure displacements of the pedestals caused by thermal expansion. Some problems have occurred in the measurements taken via T-DAS system previously. That is why Fortum wants to examine the performance of the measurement system. The primary goal of this master’s thesis was to find a correlation between results and the temperature around the measurement devices and seek a safe setting time for the system. Secondary object was to look for a replacement for T-DAS-system. The current measurement system was tested several times in different temperatures. Accuracy, precision, stability and linearity of the measurement system were examined with help of the statistical methods. According to research, the T-DAS system cannot measure accurately in certain power plant conditions. However it gives useful approximate results. The changing temperature and light pollution have effect on the results of measurements. The growing temperature of the measurement system affects heavily on its setting time. In the future, optical methods test-used in telemetering bridges may be applied to measure thermal growth of the pedestals
3
Sirviö, J. (Jenni). "Järjestelmätestauksen raportoinnin kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201603301357.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielmassa tarkasteltiin kansainvälisen verkkoteknologioihin keskittyvän yrityksen järjestelmätestaustiimin päivittäistä testauksen tilanneraporttia. Raportin kehittämisen merkitys järjestelmätestaustiimille ja sen sidosryhmille oli suuri, koska raportilla välitettiin tietoa tuotteen laadusta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raportointiin liittyvät ongelmat ja miten raportointia voidaan kehittää niin, että sidosryhmät saivat oikean käsityksen tuotteen laadusta. Tunnistamalla raportoinnin ongelmat, pystyttiin raportointia kehittämään eteenpäin ja vastaamaan kaikkien osapuolien toiveita.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimusmenetelmää hyödyntäen, jossa raportoinnin kehitys tapahtui kahdessa toimintasyklissä. Kummankin syklin lopputuloksena oli uusi raportointiversio, jota käytettiin testaustulosten raportoinnissa. Ensimmäisen syklin lopputulos ei vastannut toiveita, joten sen seurauksena käynnistyi toinen kehityssykli. Molemmissa kehityssyklissä pyrittiin tunnistamaan raportointipohjan ongelmat, jotka useimmiten liittyivät siihen millä tavalla järjestelmän stabiilisuutta kuvaava aika ilmaistaan. Ongelmien ratkaisemiseksi tehtiin kehitysideoita ja suunnitelmat toteutuksesta, jotka liittyivät raportin ulkonäön parantamiseen, millä lisättiin raportin luettavuutta ja raportin sisältöön, jossa kerrottiin vain oleelliset asiat testaustuloksista. Tutkimuksen aineistona ovat tutkijan tekemät havainnot raportin tekemisestä ja teemakyselyn tulokset. Tutkimuksen tuloksena oli toisen syklin aikana kehittynyt raportointipohja, joka jäi järjestelmätestaustiimin käyttöön.
4
Aro, J. (Janne). "Kuitulaserin suojauksen kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022170.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityö tehtiin Kauhavalla sijaitsevalle Finn-Powerille, joka kuuluu Prima Industrie Groupin työstökonedivisioonaan, jota kutsutaan Prima Poweriksi. Työn tavoitteena oli suunnitella luotettava, kompakti, käyttäjäystävällinen ja edullinen suoja kuitulaserin ympärille takaamaan koneen turvallisen ja keskeytyksetön käytön. Kuitulaserjärjestelmän suojaus toteutetaan nykyratkaisussa suojaseinäelementeillä, jotka vievät tilaa, aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja estävät käyttäjän pääsyn harjaspöydän luo kesken ajon. Aluksi perehdyttiin säteilyn ominaisuuksiin ja vaaroihin. Laserien toimintaan ja komponentteihin paneuduttiin myös huolellisesti, jotta jokainen näkökulma otettaisiin suunnittelussa huomioon. Työssä pyrittiin selvittämään vaaditut turvaetäisyydet ja sallittavat tehotiheydet laskennan avulla sekä pohtimaan erilaisia suojausvaihtoehtoja kuitulaserin säteilylle. Laserin erilaiset vaaratilanteet lajiteltiin, jonka lisäksi otettiin huomioon laserstandardien vaatimukset suojaukselle. Tietokoneavusteista Solid Edge ST6 -suunnitteluohjelmaa käytettiin suunnittelun apuna. Eri vaihtoehtojen käyttökelpoisuutta tarkasteltiin turvallisuuden, toiminnan ja kustannusten näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan kompakti suojaustapa oli paras ratkaisumalli. Tämän perusteella lähdettiin rajaamaan toimivia vaihtoehtoja. Suojaus jaettiin passiiviseen ja aktiiviseen suojaan, joista molemmille löydettiin optimaalinen ratkaisu. Passiivinen suojaus toteutettiin aramidiharjaksilla, joita sijoitellaan laserin suuttimen ympärille laserpään tilavuudesta riippuen strategisesti. Nämä harjakset suojaavat säteilyltä tarjoamalla joustavan, kestävän ja tiiviin suojan. Aramidiharjasten valvontaan eli aktiiviseen suojaukseen käytettiin pietsoresistiivista pinnoitetta, joka reagoi ilman lämpötilan muutokseen erittäin herkästi. Pinnoite sijoitetaan aramidiharjasten ja laserin suuttimen välille, jolloin voidaan havaita mahdollisimman nopeasti vikatilanne. Suojakomponenttien on täytettävä testeissä vaadittavat kriteerit, jotta suojaa voidaan käyttää laserjärjestelmissä. Testattaviin osa-alueisiin kuuluvat monipuoliset harjasten testaukset, lämpötila-anturin testaukset sekä koko laserin testaus kokoonpanona. Näistä testeistä vastaavat yhdessä Finn-Powerin kanssa komponenttien toimittajat yhteistyökumppaneidensa kanssa. Työn tuloksena saatiin kuitulaserille suojajärjestelmä, jonka lopullinen mitoitus määräytyy eri testitulosten perusteella. Aramidi on erinomainen materiaali säteilysuojana mekaanisten ja lämpöä kestävien ominaisuuksiensa vuoksi. Harjas on kuitenkin kriittisessä asemassa suojauksessa, joten sille on suoritettava monipuolisia testejä, jotta mitoitus olisi optimaalinenThis thesis was completed in Kauhava, Finn-Power Oy, which is a part of the Prima Industrie Group’s machinery division called Prima Power. The aim of this thesis was to design compact, user-friendly and economical protection around a fiber laser to guarantee the machine’s safety and nonstop use. The protection of the fiber laser system is implemented in the current solution with protective wall elements, which takes up space, causes extra costs and prevents the user from getting to the brush table during machining. At the beginning of the process the features and risks of the laser beam were studied; the function and components of the lasers were also examined carefully so that every aspect would be considered in the design. In this thesis the aim was to calculate the necessary safety distances and permitted power densities and to consider different sorts of protection options to the fiber laser radiation. The various kinds of dangers were sorted, also taking into consideration the demands of the laser protection standards. Computer-aided design software Solid Edge ST6 was used as a design aid. The usefulness of the different implementation alternatives were estimated from the perspectives of safety, functionality and costs. All in all, the compact protection method was the best solution. Based on this were all of the other possible options delimited. The protection was divided into passive and active protection, and an optimal solution was found for both. Passive protection was implemented with aramid brushes, which will be strategically set around the laser nozzle depending on the capacity of laser head. These brushes protect against beam radiation by providing flexible, sustainable and intensive protection. The control of the aramid brushes, also called active protection, was implemented with piezoresistive coating, which reacts very sensitively to air temperature changes. The coating is positioned between the aramid brushes and the nozzle of the laser, so that a fault condition can be detected as soon as possible. Protective components must meet the required criteria for the tests, so that protection can be used in the laser system. The tested sections include a wide range of brush tests, temperature sensor tests and whole laser system assembly tests. Finn-Power, its component suppliers and partners are together responsible for these tests. As a result of the thesis a protection system for the fiber laser was produced. The final design is determined by different test results. Aramid is an excellent material as a radiation protector due to its mechanical and thermal properties. Because brushes are a critical part of protection, there must be wide range of tests so that the design would be optimal
5
Huhtala, T. (Tero). "Tutkimusryhmän markkinointiviestinnän kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405231466.
Texto completo da fonteResumo:
Valtion tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjaamat muutokset ovat pakottaneet julkiset tutkimusorganisaatiot kilpailemaan julkisesta rahoituksesta ja etsimään lisäksi ulkoista rahoitusta vuodesta 2013 alkaen. Tämä vaikuttaa myös tutkimusorganisaatioiden sisällä muodostettujen tutkimusryhmien rahoitukseen ja toimintaan. Rahoituksen saamiseksi julkisen tutkimusorganisaation on kyettävä luomaan suhteita yrityksiin ja muihin rahoitusta myöntäviin tahoihin. Oman osaamisen ja akateemisen prestiisin viestiminen noille tahoille on muodostunut entistä tärkeämmäksi rahoituksen varmistamisessa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on sekä tutkia tutkimusryhmän markkinointiviestinnän mahdollisuuksia ja haasteita, että muodostaa tutkimusryhmälle sopiva markkinointiviestinnän malli. Malli perustuu havaintojen, haastattelun sekä organisaatio- ja markkinointiviestinnän teorioiden perusteella hankitulle ymmärrykselle tutkimusryhmän rakenteesta, tarkoituksesta, erityispiirteistä ja sille sopivista markkinointiviestinnän keinoista.
Tutkimuksen metodina on käytetty laadullista menetelmää ja se on toteutettu yhden tapauksen toimintatutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin haastattelemalla, havainnoimalla ja toimimalla osana Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulun markkinoinnin yksikön tutkimusryhmää, jolla on tahtotila kehittää markkinointiviestintäänsä.
Tutkimusryhmän markkinointiviestintää saatiin kehitettyä markkinointiviestinnän mallilla. Vaikka kaikkia markkinointiviestinnän tavoitteita ei saavutettu tämän tutkimuksen aikana, markkinointiviestintää on tarkoitus jatkaa mallin mukaisesti myös tutkimuksen jälkeen. Tämän tutkimuksen aikana luotiin myös tutkimusryhmän markkinointiviestinnän opasvihko, jonka tarkoituksena on ohjata tutkimusryhmän jäseniä viikoittaisissa markkinointiviestinnän toimenpiteissä.
Tässä tutkimuksessa ilmeni selkeästi markkinointiviestinnän tarpeellisuus, mutta myös sen haasteet yliopistokontekstissa. Julkisen tutkimuksen rahoitusmallien muutoksien vaikutus tutkimusryhmien toimintaan ja jatkumiseen tiedostetaan, mutta vanhoista toimintamalleista pidetään kiinni: markkinointia ei nähdä osana tutkijan työarkea. Markkinointiviestintä saadaan vaatimattomalla vaivannäöllä aloitettua, mutta sen jatkuminen on kiinni toimintatapojen muutoksen onnistumisessa.
6
Hyppönen, H. (Heidi). "Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405281550.
Texto completo da fonteResumo:
Suomessa vesihuoltoverkostojen kunto heikkenee ja saneeraustarve kasvaa. Saneerauksia ei tehdä kuitenkaan niin paljon kuin tarve vaatisi. Nykyiset käytännöt eivät riitä paikkaamaan saneeraustarpeen ja toteutuneiden saneerausten välistä aukkoa. Aikaisemmissa tutkimuksissa yhtenä saneerausmallina on noussut esiin aluesaneeraus. Aluesaneerauksessa urakoitsijalle annetaan urakka-alue, jonka urakoitsija saneeraa sopimuksessa määritellyn vaatimustason mukaiseksi. Työn tavoitteena oli luoda hankintamalli vesihuollon aluesaneeraukseen. Hankintamallia varten valittiin hankintamenettely ja kehitettiin aluesaneerausmallin asiakirjoja. Työssä tutkittiin kirjallisuuden avulla muissa maissa käytössä olevia hankintamallien sovelluksia sekä tutustuttiin vierailun avulla Tanskan kahden vesilaitoksen saneerausmalleihin. Hankintamenettelyksi suositeltiin kilpailullista neuvottelumenettelyä, jossa esivalinnan kautta valitaan tarjoajat neuvotteluihin. Mallissa otettiin lähtökohdaksi, että urakoitsija tekee kaikki työsuoritteet ja osa riskeistä siirtyy urakoitsijalle. Urakoitsijalle haluttiin antaa enemmän vapauksia sovittaa työt omaan aikatauluunsa, joten malli on tehty olettaen sopimusajan olevan pidempi kuin perinteisissä saneerausurakoissa. Laadunvarmistus oli yksi työn teemoja, johon haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Hankinnan kaikissa vaiheissa otettiin huomioon laadun varmistus ja todentaminen. Työ on osa Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen -projektia, jonka toteuttajana toimii WSP. Projektissa on mukana kuusi vesilaitosta: HS-Vesi Oy, Jyväskylän Energia Oy, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi Oy, Porvoon vesi ja Riihimäen Vesi. Projektissa kehitettyä mallia tarkennetaan esimerkkikohteiden saneerauksen yhteydessä, jolloin asiakirjat viimeistellään. Pilottikohteiden saneerauksen kokemusten tarkastelu ei sisälly tähän työhön. Lisätutkimuksia tarvitaankin pilottikohteiden käyttökokemusten raportointiin ja tarkasteluunIn Finland water supply networks are deteriorating and the need to renovate them is growing. However renovations are not executed as much as is required. Current practices are not sufficient to fill the gap between the need for renovation and the renovation work that is carried out. In previous studies area based renovation model is one of the renovation models that has come up. In area based renovation the contractor is given an area which is renovated in accordance with standards specified in the contract. The aim of this work was to create a model of the procurement of area based renovation for water network. For the procurement model procurement procedures were selected and procurement documents were developed. Literature studies were carried out to research other countries procurement methods and a visit was made to the Danish waterworks to explore their renovation models. Competitive dialogue was recommended to be the procurement procedure in which the pre-selection is used to select the suppliers for the negotiations. The starting point was that the contractor performs all the work and part of the risks are transferred to the contractor. The contractor was to be given more freedom to fit the work into his schedule so the model assumes the contract period to be longer than in the conventional renovation contracts. Quality assurance was one of the themes of this work which was to be paid special attention. In all stages of procurement the quality assurance and verification were taken into account. The work is part of the development of area based renovation model for water network project carried out by WSP. The project involves six water companies: HS-Vesi Oy, Jyväskylän Energia Oy, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi Oy, Porvoon vesi and Riihimäen Vesi. The model developed in the project will be specified when it is used in pilot areas of the water companies. The experiences of the renovation of pilot projects are not included in this work. Further studies are needed to analyze and report the experiences of the model in the pilot areas
7
Partanen, K. (Kalle). "Harjalaitteen ominaisuuksien kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402131098.
Texto completo da fonteResumo:
Kevätpöly aiheuttaa terveysongelmia sekä likaantumista alueilla, missä liukkauden torjuntaan käytetään hiekkaa ja suolaa. Hiekka sekä kuluttaa tienpintaa että muodostaa jauhautuessaan pienempiä partikkeleita, jotka nousevat ilmaan renkaan tai ajoneuvon ilmanvirran vaikutuksesta. Hiekoitusmateriaalin raekoolla sekä kivilajilla on myös vaikutusta hiukkaspäästöihin. Suolaaminen pitää tienpinnan kosteana, joka kiihdyttää pinnan kulumista. Tämä korostuu erityisesti nastarenkaiden kohdalla. Osa katupölystä on kaukokulkeuman mukanaan tuomia hiukkasia sekä palo- ja kulumistapahtumissa vapautuneita hiukkasia. Kevätpölykauden kestoon voidaan vaikuttaa poistamalla pölyävä materiaali kaduilta, minkä aloitusajankohta riippuu lämpötilasta ja lumien sulamisesta. Epätasaisen sulamisen takia jäisiä alueita joudutaan harjaamaan uudelleen, koska polanteessa olevan hiekan poistaminen on hankalaa. Mahdolliset yöpakkaset hankaloittavat veteen perustuvien pölyntorjuntamenetelmien käyttämistä. Kevätpuhdistuksessa arvioidaan kerättävän 50…70 % levitetystä materiaalista ja loppu on poistunut lumenajossa, sulamisvesien mukana tai on tullut harjatuksi tiensivuun. Harjalaitteilla poistetaan lähinnä karkeaa aineista kaduilta. Hienoaines pestään painepesureilla tai kerätään erilaisia imulakaisuautoja käyttäen pois. Harjatessa on käytettävä pölyntorjuntamenetelmiä, jottei puhdistus nostaisi ilman hiukkaspitoisuuksia. Paras keino ehkäistä pölyämistä olisi estää pölyn syntyminen. Vettä käyttävien menetelmien on todettu olevan tehokkaimpia, mutta suuri veden kulutus aiheuttaa kuljetuskustannuksia. Kuivamenetelmät eivät lisää kerättävän materiaalin massaa, mutta kauhan tyhjennys aiheuttaa tällöin pölyämistä. Harjaamista voidaan tehostaa ottamalla käyttöön paikannusjärjestelmät, jotka mahdollistavat työpäiväkirjat sekä tehokkaamman työnjohdon. Tällöin on mahdollista käyttää kustannusperusteista laskutusta yhdistämällä paikkatietoja vaa’an tietoihin. Myös harjalaitteen ohjauksen kehittämisellä voidaan tehostaa toimintaa, koska nykyiset laitteet vaativat poistumista ohjaamosta esimerkiksi kierrosnopeuden säätämiseksiRoad dust causes problems in areas where the sand and salt are used to prevent slipperiness in winter. The dust causes health hazard and surroundings get dirty in the spring. The sand wears the road surface and it is also be crushed to smaller particles. The salt increases the wearing of the road because it keeps the surface longer wet. Also using studded tires increases the wearing of the asphalt. Some particles of the road dust are from burning processes, some are from distant sources and some particles are made by corrosion and mechanical wearing. These particles are reabsorbed up in the air by the tires or by airflow. It is possible to reduce road dust problems by using sweepers or other road maintenance equipments. It has been estimated that 50…70 % of used sand is collected every spring. The rest of sand is transported with snow or brushed to the side of the road. The collecting of the sand also lifts particles up in the air. The best way to prevent this is using water. But when using it must the temperature be above zero. To prevent dusting is also possible to use chemicals or vacuum. Before using those methods it is vital to design good housing, because it also improves their efficiency
8
Nissinen, A. (Aino). "Linnanmaan joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312009.
Texto completo da fonteResumo:
Oulun ammattikorkeakoulun pääkampus siirtyy Linnanmaalle vuonna 2020. Pääkampuksen siirtymisen myötä Linnanmaan kampusalueella opiskelee ja työskentelee lähitulevaisuudessa yhteensä noin 20 000 henkilöä. Pääkampuksen siirtyminen toiselle puolelle kaupunkia muuttaa joukkoliikenteen kysyntää ja edellyttää joukkoliikenteen kehittämistä. Työssä etsitään uusia reittivaihtoehtoja, joilla voidaan vastata kasvavaan, Linnanmaan suunnan joukkoliikenteen kysyntään. Työ koostuu teoriaosuudesta ja varsinaisesta tutkimuksesta. Tutkimusta tehdään hyödyntämällä paikkatieto-ohjelmia sekä Emme-sijoitteluohjelmistoa, jolla tuotetaan liikenne-ennusteita. Työssä tarkastellaan kolmea suuntaa, joilta liikennemallilla tutkitkaan uusia joukkoliikenteen reittivaihtoehtoja Linnanmaan kampusalueelle. Suurin syy miksi joukkoliikenteen ei koeta soveltuvan Linnanmaalle tehtäviin työmatkoihin on sen hitaus. Yksi joukkoliikenteen tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä onkin sen nopeus. Opiskelijoiden mukaan ruuhkabussit ovat suurin syy, miksi joukkoliikenne ei sovellu opiskelumatkoille. Tutkittavien reittivaihtoehtojen tavoitteena on nopeuttaa matka-aikaa ja tarjota myös ydinkeskustan ohittavia yhteyksiä, jotta ruuhkaa keskustan ja Linnanmaan välillä voidaan helpottaa. Reittivaihtoehtoja suunniteltaessa huomioidaan maankäytön kehittyminen lähivuosina ja etsitään potentiaalisia alueita, joilta voisi olla kysyntää suoralle linjalle kampusalueelle. Tarkasteltavat alueet ovat Kempele, Toppila ja Hiukkavaara. Kempeleen ja Hiukkavaaran osalta tutkitaan myös reittivaihtoehtoja, jotka hyödyntävät moottoritien parantamishankkeessa rampeille rakennettavia pysäkkejä. Liikennemallilla tutkitaan miten joukkoliikenteen kokonaismatka-ajat ja sen myötä joukkoliikenteen matkamäärät muuttuvat uusilla reittivaihtoehdoilla. Kaikilta tutkituilta suunnilta valitaan potentiaalisin reittivaihtoehto ja diplomityön tuloksena esitetään ehdotus parannetusta linjastosta. Tuloksena esitetyn parannetun linjaston myötä todettiin, että joukkoliikenteen matka-aikaa voidaan lyhentää yhdellä, moottoritietä hyödyntävällä linjalla laajasti ympäri Oulua. Samainen linja kasvattaa myös joukkoliikenteen matkamääriä laajalla alueella. Parannetulla linjastolla voidaan edistää Linnanmaan kampusalueen saavutettavuutta ja tarjota henkilöauton kanssa kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja nykylinjastoon verrattuna, etenkin Kempeleen suunnalta. Työn tuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan muita kaupunkeja, koska kyseessä on Oulun seudun liikennemallilla saadut tulokset ja tutkimuskohteena on ollut Oulun seutu. Liikennemallilla tehtävää vertailua, jota tässä työssä on tehty, voidaan toki hyödyntää muuallakin seutujen, kuntien tai kaupunkien omilla liikennemalleilla. Oulun kaupungilla on mahdollisuus hyödyntää työn tuloksia joukkoliikenteen kehittämiseksiThe main campus of Oulu University of Applied Sciences will move to Linnanmaa in 2020. Due to the move of the main campus there will be about 20 000 people studying and working in Linnanmaa campus in the near future. Moving the main campus of Oulu University of Applied Sciences to other side of the city will change the demand of the public transport and requires developing of the public transport access. In this Master’s thesis new routes for public transport are searched. Goal for those new routes is to answer the growing demand of Linnanmaa’s public transport. This Master’s thesis consists of theoretical part and actual study. Study was made using Geographic Information Systems and Emme software for traffic and transit assignments. In this Master’s thesis Emme software is used to examine new public transport routes to Linnanmaa campus from three different areas. Areas which potential is studied in this Master’s thesis are Kempele, Toppila and Hiukkavaara. The main reason why public transport isn’t used when commuting to Linnamaa campus is because it is slow. One of the main competitiveness factors of public transport is its speed. The main reason why public transport isn’t suited for student’s trips to Linnanmaa campus is because of the crowded buses. The goal of the new routes studied in this thesis is to speed the travel time and offer routes that bypass the city center of Oulu. Bypassing the city center will shorten the travel time and also makes the busses between city center and Linnanmaa less crowded. Development of land use is taken into consideration while planning the new routes and searching potential areas that could have enough demand for new route to Linnanmaa. The highway through Oulu is improved and new bus stops will be built on the ramps of the highway. Surveyed routes from Kempele and Hiukkavaara will partly exploit the highway and the new bus stops. How the new routes effect on the travel time and on the number of the passengers is tested with Emme software. The most potential route is chosen from all three areas and as a result of this Master’s thesis, proposal of the new, improved public transport route network will be presented. As a result of the new improved public transport route network it was founded that travel time can be shorten from a wide area with one route that travels on highway and uses the new bus stops. Because of the shortened travel time also number of passengers will increase in a wide area. With the improved public transport route network, it is possible to improve the accessibility of Linnanmaa campus and offer more routes that can compete with car especially from Kempele. Results of this Master’s thesis cannot be directly generalized because the study was made with Emme software that is based on traffic in Oulu. Basic principles of this study can be exploited in other cities with their own traffic models. City of Oulu can exploit the results of this thesis in order to improve the public transport
9
Tähtisaari, A. (Antero). "Kiinteistöhuollon ympäristöjohtamisen kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811082994.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän työn tavoitteena oli tutkia millä toimenpiteillä saadaan kehitettyä kiinteistöhuollon ympäristöjohtamista. Ympäristöjohtamiseen liittyvissä asioissa mukailtiin osittain ISO 14001-2015 ympäristöjärjestelmän standardia. Kiinteistöhuoltoala on viime vuosina kehittynyt voimakkaasti ja tämä tuo haasteita ympäristöjohtamisen hallintaan. Suurin osa työstä liittyy vahvasti elinympäristöön kuten ihmisten koteihin ja heidän omistamiin kiinteistöihin. Alaan liittyvä päivittäinen työ on näkyvää ja kiinteistöhuollon toiminta täytyy olla julkisuuskuvankin kautta hyvin selkeää ja positiivista mielikuvaa aiheuttavaa toimintaa. Lähitulevaisuudessa alaan kohdistuvat vaatimukset tilaajapuolelta sekä työnantajilta työntekijöiden osaamista kohtaan tulevat kasvamaan entisestään. Tämän johdosta on tarpeellista laatia ympäristöjohtamisen kehittämisestä selkeä ohjeistus, koska siihen liittyvät asiat ovat merkittävä osassa lähes kaikkien elämässä tavalla tai toisella. Kiinteistöhuoltoyrityksillä on ollut ja tulee jatkossakin olemaan isoja haasteita uusien toimintamallien luomisessa sekä niiden perehdyttämisessä työntekijöilleen. Tämän työn osalta pyritään keskittymään myös niihin osa-alueisiin. Kiinteistöhuoltoala on viime aikoina kasvanut vauhdikkaasti mm. ulkoistuksien johdosta. Ympäristöjohtamisjärjestelmän luominen nostattaa myös viranomaisten sekä kaikkien sidosryhmien luottamusta yrityksen toimintaa kohtaan ja uskoa siihen, että yritys kykenee tuottamaan sopimuksen mukaiset palvelut. Työhön liittyi paljon tutkimusta myös lainsäädännön suhteen. Lisäksi työssä on pyritty tutustumaan tulevaisuuden lakimuutoksiin sekä niiden tuomiin oletettuihin vaikutuksiin ympäristövaatimusten osalta. Myös sidosryhmien vaatimuksia on pohdittu ja arvioitu mitä ne mahtaisivat tulevaisuudessa olla. Näihin vaatimuksiin liittyen kiinteistöhuollon ympäristöjohtamisjärjestelmän kehittämiseen on jo nyt lisätty sellaisia asioita, joita ei välttämättä alalla yleisesti ole käytössä. Ne auttavat mahdollisesti yritystä olemaan entistä parempi ympäristöasiat huomioon ottava yritys verrattuna kilpailijoihin ja muihin saman alan toimijoihin. Tämän kautta yrityksellä on selkeästi parempi mahdollisuus pärjätä valtakunnallisissa sopimusten kilpailutuksissa. Tämän työn tuloksena kiinteistöhuoltoalan sekä ylipäänsä kiinteistöalaan liittyvillä yrityksillä on työkalut valmiina luomaan itselleen ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka se voi käytännössä suoraan sertifioida akkreditoidulla toimijalla. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen on kaikille yrityksille erittäin haasteellista ja se vaatii runsaasti resursseja sekä yrityksen toimintatapojen kriittistäkin arviointia. Tämä työ on selkeä ja suoraan kiinteistöalalle kehitetty opas jo olemassa olevan ympäristöjohtamisjärjestelmän kehittämiseen tai kokonaan uuden järjestelmän luomiseen. Työssä myös esitetään selkeästi riskikartoitukseen liittyviä toimenpiteitä ja valmiita taulukoita työn liitteissä, joita voi käyttää apuna oman ympäristöjohtamisjärjestelmän luomisessaThe aim of this thesis was to examine what measures could be used to develop the environmental management of real estate maintenance. Part of the ISO 14001-2015 environmental management system standard was one aspect of this thesis. The property management industry has developed strongly in recent years and this brings challenges to management and environmental management. Most of the work is strongly related to a living environment such as people’s homes and property owned by them. The daily work associated with the field is visible and the operations of real estate maintenance must be a very clear and positive image creating activity through the public image. In the near future, the demands from customers and demands of employees’ knowledge will increase. Consequently, there is a need for clear guidance on the development of environmental management, since the related issues are significant in our lives. Property maintenance companies have and will continue to face major challenges in creating new operating models and familiarizing them to their employees. This work also seeks to focus on these areas. The property management sector has recently grown rapidly, for example outsourcing is increasing by the state and municipalities. Creating an environmental management system also raises the confidence of the authorities and all stakeholders in the company’s business and believes that the company is capable of delivering contracted services. Much research was also involved in the work in terms of legislation. In addition, efforts have been made to look into the future changes in the law and their expected impacts on environmental requirements. The demands of stakeholders have also been considered and evaluated what they might be in the future. To these requirements, the development of the environmental management system for real estate maintenance has already added things that are not necessarily available in the industry in general. They will possibly help the company to have a better environmental concern than competitors and other operators in the same field. This gives the company clearly better able to compete in national biddings. As a result of this work, the real estate industry and companies in the real estate sector in general have the tools ready to set up an environmental management system, which can in practice be directly certified by an accredited actor. The construction of the environmental system is a very challenging task for all companies, requiring a wealth of resources and a critical evaluation of the company’s operating methods. This work is a clear and direct guide to the real estate industry to develop an existing environmental management system or to create a completely new system. The work also clearly outlines risk mapping measures and prepared tables in job appendices that can be used to create own environmental management system
10
Launonen, J. (Jukka). "Rytmitajun kehittäminen musiikkiliikunnan avulla". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905221888.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Ihmiselle on luontaista reagoida musiikkiin liikkeen kautta. Kun ihmiset kokevat musiikkia eläytymällä ja ajelehtimalla musiikin mukana, yleensä heitä liikuttaa musiikin rytmiset ominaisuudet, kuten pulssi, tempo ja rytmiset patterit. Musiikkiliikunta on musiikkikasvatuksen osa-alue, jonka yhtenä tavoitteena on auttaa oppilaita tuntemaan rytmi kehossaan sekä ilmaisemaan sitä liikkeillä.
Suomalainen musiikkiliikunta perustuu pitkälti Dalcroze-pedagogiikkaan, jonka kehitti sveitsiläinen muusikko ja opettaja Émile Jaques-Dalcroze 1800–1900-lukujen vaihteessa. Dalcrozen ajatukset olivat aikansa musiikin opetuksessa mullistavia, sillä Dalcrozen filosofian mukaan oppimisen tulisi perustua kehollisuuteen ja liikkeeseen. Hänen opetusmetodinsa ajatuksena oli, että oppilaat saavat kehollisen kokemuksen rytmistä ennen teoreettista rytmin selitystä. Toinen suomalaiseen musiikkiliikuntaan suuresti vaikuttanut henkilö, saksalainen säveltäjä ja kapellimestari Carl Orff, kehitteli Dalcrozen ajatuksia eteenpäin. Orff-pedagogiikassa korostuvat erityisesti musiikin kokonaisvaltainen kokeminen liikkeen ja tanssin, puheen ja laulun sekä soiton ja äänien yhdistelmänä.
Musiikkiliikunnan harjoituksissa oppilaat ilmaisevat, mitä musiikissa kuulevat, liikkumalla musiikin tahtiin. Oppiminen tapahtuu toiminnan kautta. Oppimisessa käytetään hyväksi kehon luonnollisia rytmejä. Tyypillisiä harjoitusmuotoja ovat seuraaminen ja kaanon.
Musiikkiliikunta on saavuttanut vakiintuneen aseman suomalaisessa musiikin opetuksessa ja nykyään käytössä oleva opetussuunnitelma edellyttää musiikkiliikunnallisten ja rytmisten taitojen hallintaa oppilailta. Rytmin, liikkeen ja kehollisten kokemusten merkitys musiikin oppimisessa on hyvin ymmärretty. Tämän päivän musiikkiliikunnan haasteita ovat muun muassa riittämättömät tilat ja suuret ryhmäkoot. Lisäksi musiikkiliikunta vaatii opettajalta herkkyyttä ja taitoa luoda turvallinen oppimisympäristö. Onnistuessaan musiikkiliikunta voi rytmisten ja musiikillisten taitojen oppimisen lisäksi kehittää luovuutta ja mielikuvitusta sekä opettaa kontakti- ja kommunikointitaitoja.
11
Wahlström, R. (Roope). "Tietomallipohjaisten tarjouslaskentamenetelmien kehittäminen ratahankkeille". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012301.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityön tavoitteena oli kehittää tietomallipohjaisten työkalujen hyödyntämistä ratahankkeiden tarjouslaskennassa. Työn tilaajana toimi Destia Oy ja työssä tehtiin kirjallisuus- ja haastattelututkimus sekä tietomallipohjaisen tarjouslaskennan kokeilu kahden ratahankkeen tarjouslaskentavaiheessa. Tutkimuksen tuloksena luotiin toimintamalli ratahankkeiden tietomallipohjaiseen tarjouslaskentaan. Haastattelututkimuksessa haastateltiin Destian Oy:n tarjouspäälliköitä tarjouslaskennan nykytilanteesta, ongelmista ja kehittämistarpeisista. Tietomallipohjaista tarjouslaskentaohjelmaa Tilosta kokeiltiin kahden ratahankkeen tarjouslaskentavaiheessa työvaiheiden aikataulutukseen sekä kustannusten ja resurssien laskemiseen. Tarjouslaskennan henkilöstöä koulutettiin Tilos-ohjelman käyttöön ja heille tehtiin kyselytutkimus toimintamalliin ja Tilokseen liittyen. Tutkimuksen tuloksena kehitetty tietomallipohjaisen tarjouslaskennan toimintamalli kuvaa käytettävät ohjelmatyökalut, niiden välisen hierarkian sekä ohjelmien ja työvaiheiden välillä siirtyvät tiedot. Vertailemalla nykymallista toimintamallia tietomallipohjaisen tarjouslaskennan toimintamalliin tulee ilmi miten prosessi muuttuu ja mitkä ovat tietomallipohjaisen tarjouslaskennan tarjoamat hyödyt nykymalliseen toimintamalliin verrattuna. Tulosten perusteella tarjouslaskenta toimii hyvin, vaikka toimintatavat ja käytettävät työkalut eivät ole vielä yhtenäisiä. Tarjouslaskennassa on tarve visuaalisille ja ominaisuuksiltaan monipuolisille ohjelmatyökaluille aikataulutukseen ja kustannusten ja resurssien laskentaan. Tietomallipohjainen tieto tarjouslaskentavaiheessa mahdollistaa perinteistä tarjouslaskentaan tarkemman aikataulutuksen ja kustannusten laskemisen ja sitä kautta tarkemman tarjouksen. Tulosten perusteella tietomallipohjaista tarjouslaskentaa hyödyntäviä aika-paikkakaavio-ohjelmia voidaan suositella rataurakoitsijalle linjamaisten hankkeiden tarjouslaskentaan sekä varauksin myös muiden hankkeiden tarjouslaskentaanThe aim of the thesis was to develop the use of BIM-based tools in tendering process in railway projects. The thesis was made for Destia Oy, and a literature study and interviews were conducted and also the BIM-based tendering was tested on the tendering phase of two railway projects. As a result an operation model was created for BIM-based railway tendering. In the interviews, Destia Oy’s tender chiefs were interviewed about the current situation, problems and needs of tendering process. BIM-based tendering was tested with Tilos program on the task scheduling and cost and resource calculation on two railway projects. Some of Destia Oy’s tendering staff were given training on the use of Tilos and they were interviewed on the operating model and program itself. The operations model describes the software tools used, the hierarchy between the programs and the information flows between different programs and tasks. By comparing the current tendering operation model with the new BIM-based operation model for tendering, the changes and benefits of moving to BIM-based tendering became visible. Based on the results, the tendering process in Destia Oy’s railway projects works well, even though the operation model is not the same for all the fields of Destia Oy’s construction. In tendering, there is a need for visual and feature-rich program tools for scheduling the tasks and also calculating costs and resources for tasks. BIM-based tendering allows for a more accurate scheduling and calculation of costs, and hence a more accurate bid. Based on the results, time-location charts utilizing BIM-based data for tendering can be recommended to the linear construction projects such as railway projects as well as for other construction projects
12
Peteri, M. (Marjo). "Palveluliiketoiminnan kehittäminen:Ekovillan asennuspalveluverkoston kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606032182.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityö sijoittuu teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja mittaamiseen. Tutkimuksen kohteena on lämmöneristemarkkinoilla toimivan, puukuitueristettä valmistavan Ekovilla Oy:n palveluyrittäjäverkosto. Puhallettavaa Ekovillaa asentavat valtuutetut Ekovilla- palveluyrittäjät (22kpl), joiden toiminta kattaa valtakunnallisesti koko Suomen. Työn tavoitteena on yhtenäinen, tehokas asennuspalvelu paikkakunnasta riippumatta. Työn tavoitteena on myös palveluyritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä koko verkoston paremman seurannan mahdollistaminen. Yhtenäisellä asennuspalvelulla haetaan kasvun mahdollistumista sekä entistä parempaa asiakastyytyväisyyttä.
Työ sisältää teoriatarkastelua ja empiriaa. Teoriatarkastelussa perehdytään teollisuuden palveluliiketoimintaan, sen kehittämiseen ja mittaamiseen, sekä tutkitaan palveluliiketoiminnan kilpailukykytekijöitä. Empiriaosuudessa palveluyrittäjäverkoston nykytila kartoitetaan laaja-alaisesti lähetetyn kyselylomakkeen avulla sekä haastattelemalla 12 palveluyrittäjää ympäri Suomen ja havainnoimalla toimintaa vierailujen aikana. Tutkimusmenetelmä on laadullinen. Palveluyrittäjien kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi heidän sijainti asiakasmarkkinoihin nähden, joten työn teoriassa perehdytään myös rakennusteollisuuden tulevaisuuteen. Työssä käsitellään rakentamisen painottumista suuremmille kaupunkiseuduille sekä alan tulevia toimintatapoja ja toimialalinjauksia.
Empirian avulla on nostettu esille arvokasta hiljaista tietoa puhalluseristeyrittäjiltä- ja asentajilta. Työn yhtenä tuloksena on laaja kokonaisvaltainen kuva palveluyrittäjäverkoston nykytilasta, joka yhdessä teoreettisen viitekehyksen avulla mahdollistaa yhtenäisen asennuspalvelun luonnin. Työssä on käsitelty toimintamallia, palvelukonseptia sekä rakennettavaa mittaristosta toiminnan seurannan mahdollistamiseksi. Työn toisena tuloksena on visualisoidut kartat, jotka on rakennettu väestö- ja rakentamisennusteiden, myönnettyjen rakennuslupien, sekä olemassa olevan rakennuskannan pohjalta. Karttaan on hahmoteltu Ekovillan palveluyrittäjien optimaalisia sijainteja tulevaisuuteen. Nämä sijainnit ovat hyödynnettävissä myös muillekkin rakennusalan toimijoille.
Tehtyä tutkimusta voi hyödyntää rakennusalan toimijoiden lisäksi perinteisestä valmistavasta toiminnasta palveluliiketoiminnan suuntaan rajoja siirtävät yritykset, uusien teollisten palvelujen suunnittelijat, verkostomaisen palveluorganisaation omaavat toimijat, sekä yritysverkostot, joiden toiminnasta voi löytyä samankaltaista heterogeenisuutta puuttuvien toimintamallien vuoksi.
13
Mäkinen, J. (Jaakko). "Hydropneumaattisen jousitusjärjestelmän testaustyökalun kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312051975.
Texto completo da fonteResumo:
Kulkuneuvoon ja kuljettajaan kohdistuvia värähtelyjä voidaan vaimentaa hydropneumaattisella iskunvaimennuksella. Aina ei tiedetä millaisilla vaimennusarvoilla värähtely saadaan vaimennettua. Tämän diplomityön tavoite oli toteuttaa säädettävä testaustyökalu hydropneumaattista jousitussysteemiä varten, jolla vaimennuksen säädöt voidaan hakea kiinteään vaimentimeen. Tässä diplomityössä tutustutaan hydrauliikkaan jousituksen perustana ja hydropneumaattisen jousituksen rakenteeseen. Lisäksi perehdytään kaasun jouston ja hydraulisen vaimennuksen ominaispiirteisiin. Työssä käsitellään myös vaimennuksen säädettävyyttä sekä säädön automatisointia ja ohjausta. Tässä työssä esitellään periaatteet löydettyjen säätöjen sijoittamisesta kiinteään vaimennusventtiililohkoon. Diplomityön tuloksena kehitettiin suunnitellusti toimiva hydropneumaattisen jousituksen testaustyökalu, jolla koneen käyttäjä voi itse säätää vaimennuksen sopivaksi. Testaustyökalu mitattiin ja testattiin toimivuuden varmistamiseksi. Tätä varten suunniteltiin ja rakennettiin mittauslaitteisto. Työkalun toimintaa kuvaavia ominaiskäyriä tulostettiin kokeellisesti mitattunaThe vehicle and driver are often exposed to vibration which can be damped by hydropneumatic suspension. Sometimes it’s difficult to know proper damper settings in advance. The aim of this master’s thesis is to develop a testing tool for hydropneumatic suspension system, which can be used for finding satisfying adjustments for the fixed damper. In this thesis hydraulics is studied at the basis of a hydropneumatic suspension system. Some damper structures are presented in order to understand gas spring and hydraulic damping characteristics which are also defined. Damper’s adjustables is introduced. Also settings control and automated systems are defined. Principle of fitting found adjustments to fixed damper is shown. A testing tool was succesfully developed for hydropneumatic suspension system which can be used to adjust damping. The measurement equipment was designed and built for the tool. The testing tool’s characteristics was measured and tested in order to proof proper functioning and it’s characteristics was plotted
14
Virtanen, H. (Henna). "Ruoppauksen tietomallipohjaisen automaation kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201403151208.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityön tavoitteena oli kehittää vesiväylähankkeiden ja ruoppauksen tietomallipohjaista toimintaprosessia ja tiedonsiirtoa. Osatavoitteena oli kokeilla aiemmin tehtyä toteutusmallimäärittelyä ruoppauksen koneohjauksessa sekä päivittää määrittelyä kokeilussa tehtyjen havaintojen pohjalta. Toisena osatavoitteena oli selvittää tietomallipohjaisen laadunvalvonnan kehittämismahdollisuuksia ruoppausalalla. Toteutusmallimäärittelyä kokeiltiin Helsingin Länsisataman ruoppaushankkeessa. Koneohjauskokeilua varten muodostettiin kolmioverkkopintamalli, jolla määritettiin satamasta poistettavan saven tavoitepinta. Ruoppauksen tietomallipohjaisen laadunvalvontamenetelmän perustana ja vertailukohtana käytettiin tie- ja katurakentamiseen tehtyä mallipohjaista laadunvalvontamenettelyn ohjetta. Lisäksi tilaajilta ja urakoitsijoilta kerättiin tietoja määrittelyn avuksi. Toteumamallin lisäksi määriteltiin yleispiirteisesti ylläpitoaineiston tietosisältöä. Toteutusmallimäärittely havaittiin ruoppauskokeilussa toimivaksi. Koneohjaus toimi suunnitellulla tavalla virheettömästi. Kehittämisen tarvetta havaittiin siirrettävien tietojen nimeämisessä. Alkuperäisessä määrittelyssä toteutusmallilla tarkoitettiin kaikkea toteutukseen vaadittavia mallipohjaisia tietoja. Selkeyden vuoksi toteutusmallin tulisi sisältää ainoastaan väylän tai satama-altaan suunnitellut rakennepinnat. Kaikki toteutukseen tarvittavat mallipohjaiset ja muut aineistot nimettiin toteutusaineistoksi. Toteumamallin nimeämisessä todettiin tärkeäksi noudattaa samaa periaatetta kuin toteutusmallissa. Tie- ja rautatierakentamisessa toteumamalli tällä hetkellä määritellään suunnitelmavirheistä korjatuksi suunnitelmamalliksi. Ruoppausalalla toteumamalli määritellään yleisesti toteutetun pohjan kaikuluotaamalla mitatuksi malliksi. Toteuma-aineisto sisältää toteumamallin lisäksi alueen havaitut maalajitiedot, lohkareisuustiedot, louhittujen alueiden sijainnit, kokemusperäiset tiedot ja muut aineistot. Ylläpitoaineistoa tarvitaan väylien ylläpidossa sekä alueella tehtävien myöhempien ruoppausten yhtenä lähtötietona. Ylläpitoaineisto sisältää pohjan luodatun pintamallin, maalajitiedot, lohkareisuustiedot, louhittujen alueiden sijainnit sekä muut kokemusperäiset tiedot. Edistykselliset ruoppausurakoitsijat kykenevät nykyisillä järjestelmillään ja osaamisellaan hyödyntämään tietomalleja sujuvasti ja tehokkaasti. Tilaajien tarpeita ja mahdollisuuksia tietomallipohjaiseen toteutuksen ja toteumien seurantaan tulisi kehittää esimerkiksi sopivaa pilvipalvelumenettelyä käyttäen. Kaikuluodatut toteumamallit voidaan tallentaa tilaajan nykyisiin rekistereihin, joissa on havaittu erilaisia jatkokehitysmahdollisuuksiaThe goal of this master’s thesis was to develop the model-based process and information transfer of fairway and dredging projects. The first specific objective was to test the earlier made definition of as-planned model in dredging machine monitoring systems. Based on this test the goal was to update the first definition of as planned model. The second specific objective was to examine the development possibilities of model-based quality management in dredging industry. The first definition of as-planned model was tested at the dredging of West Harbour in Helsinki. For the machine monitoring test was created a 3D triangle mesh surface model that defined the target level of polluted clay removal. When defining the model-based quality management in dredging the model-based quality management instruction for road and street construction was used for basis and comparison. Information was also collected from the subscribers and contractors to back up the as-built model definition. Addition to as-built model definition the information contents maintenance material was generally defined. In the machine monitoring test the as-planned definition was detected to work functional. Machine monitoring worked flawlessly as planned. The need for improvement was though detected in the naming of the conveyable files. In the original as-planned definition the as-planned data meant all the data needed for execution. To clarify naming in the future it’s suggested that as-planned model only consists of the structural surfaces of the fairway or harbour. The rest of the model-based and other materials should be named as as-planned material. It was detected that when naming the as-built model the same rules should be followed as when naming the as-planned model. At road and railway construction as-built model is at this moment defined as a design model which is corrected with the design mistake. At the dredging industry this is not accurate and overall as-built model is defined as the actualized seafloor model detected by Multibeam acoustic surveying. The as built materials should consists of as-built model, detected soil type information, boulder information, the locations of blasted areas, experiential information and other files. The maintenance material is needed when up keeping the fairways and as start-up information for later dredging works in the same area. Maintenance material consists of the seafloor model detected by Multibeam acoustic surveying, soil type information, boulder information, the locations of blasted areas and experiential information. Advanced dredging contractors are able to use their existing systems and know-how to for utilizing information models proficiently and effectively. The subscribers’ needs and opportunities in the model-based execution should be developed further for example using a suitable cloud service. Echo sounded as-built models can be stored in to existing registries of the subscriber but there were founded different development possibilities
15
Myllylä, M. (Miska). "Leikkaussalin materiaalivirran kehittäminen arvovirtakartoituksella". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812053221.
Texto completo da fonteResumo:
Terveydenhuollon alalla on suuri paine tehostaa toimintaa. Sairaalan suurimpiin kustannusalueisiin kuuluvat leikkausosastot ja sairaalan logistiikkatoiminnot. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) leikkaussalin materiaalivirran kehityskohteet. Materiaalivirta haluttiin mallintaa linkitettynä osaksi leikkausprosessia. Tutkimuksen alussa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa etsittiin keinoja mallintaa leikkausprosessia ja tutkittiin Leanin soveltuvuutta sairaalaympäristöön. Lisäksi kirjallisuudesta haettiin teoriapohja leikkaustoiminnan aikataulutukselle ja välinehuollon prosessille. Prosessin mallinnukseen on useita keinoja. Kirjallisuuskatsauksen mukaan virtauskaaviot soveltuvat hyvin prosessin kokonaisuuden mallintamiseen. Yksi virtauskaavion sovellus on Leanin Value Stream Mapping (VSM) eli arvovirtakartoitusmenetelmä, joka kuuluu holistisiin tilaustoimitusketjun optimointimenetelmiin. Terveydenhuollon alalla Lean on saanut huomiota 2000-luvun alun jälkeen ja sovellettaessa VSM:ää sairaalaympäristöön mallia on usein hieman muokattu. Analysointivaiheessa voidaan myös käyttää useita eri työkaluja ja lähtökohtia. Yhdistävänä tekijänä työkaluille on hukan lähteiden poistaminen prosessista. Työn empiriaosiossa prosessin mallinnuksen työkaluna päädyttiin käyttämään Leanin VSM työkalua. VSM:lle tyypillisesti kartoitus suuntautui yhteen tuoteperheeseen: TEP- eli kokotekonivelleikkauspotilaisiin. Kartoitukseen käytettiin Henrique et al. (2015) esittämää arvovirtakartoitusmenetelmää, jossa tulevat ilmi potilasvirta, informaatiovirta ja materiaalivirta. Alustava nykytilankuvaus ja siihen liittyviä haasteita saatiin mallinnettua teemahaastattelujen ja havainnoinnin avulla. Nykytilankuvausta täydennettiin potilastietojärjestelmästä löytyvällä informaatiolla ja se lähetettiin yhdessä ennakkotehtävien kanssa työpajan osallistujille tutustuttavaksi. Arvovirtakartoitustyöpajaan osallistui 15 ammattilaista. Heidän avullaan nykytilanne varmennettiin ja ongelmakohtia materiaalivirrasta pyrittiin tunnistamaan entistä laajemmin. Työpajassa työryhmä jaettiin pienempiin tiimeihin, joissa osallistujat miettivät ongelmiin ratkaisuja. Tämän jälkeen palattiin Leanin periaatteihin ja pyrittiin priorisoimaan ongelmakohdat ja hukan lähteet loppuasiakkaan tarpeen mukaan. Loppuasiakkaan tärkeimmäksi arvoksi oletettiin nopea ja laadukas hoito. Tämän oletuksen pohjalta mallinnettiin toimenpidepakkausten kokoamisen arvovirta process activity mapping -työkalun avulla. Tutkimuksen tuloksena syntyi neljä materiaalivirran kehitysaluetta, jotka ovat välinehuollon huoltoprosessin kehittäminen, välinehuollon sijainnin optimointi, leikkausten aikaisiin tarpeisiin vastaaminen leikkaussalin ulkopuolisen avustajan eli ulkopassarin roolin määrittämisellä tai suuremmalla leikkaussalin sisäisellä varastolla sekä tarpeen ja kapasiteetin aktiivinen seuranta ja suunnittelu. Vaikka arvovirtakartoitus toteutettiin yhdelle erikoisalalle, ovat tutkimuksen tulokset yleistettävissä myös muuhun OYS:n leikkaustoimintaan. Kehitysehdotusten suurimpana riskinä on varastoinnista syntyvä hukkaHospitals are facing pressure to improve their operations and the efficiency of their processes. Operating theatres and hospital’s logistics activities are among the largest cost areas in hospital’s budget. This paper aims to suggest improvement areas in Oulu University Hospital’s (OYS) operating theatre material logistics. One of the desired outcomes was to link material logistics to be part of the operating process. In the beginning of the research, a literature review was performed around the topics of process modelling and the suitability of Lean methodology in the health care environment. Furthermore, literature was used to get a better understanding of operating room scheduling and the sterilization department processes. There are various tools, which can be used for process modelling. Flowcharts are especially suitable for understanding the overall process, according to the performed literature review. One application of flowcharts is Lean’s Value Stream Mapping (VSM) tool, which can be categorized to the holistic supply-chain optimization methods. Lean has received recognition in the health care industry, since the early 2000s. When applied to the hospital environment, the VSM tool has often been partly modified. In the analysis phase several different tools and premises can also be applied. As a unifying factor you can recognize the aim to remove sources of waste from the process. Lean’s (VSM) tool was chosen to be used as the process modelling tool in the empirical phase of this paper. The performed VSM focused on one product family: TEP-surgery process also known as total endoprosthesis. There are various nuances of VSM tool, and so as the more specific mapping tool Henrique et al.’s (2015) application was chosen to be used. It covers the patient flow, information flow and material flow each on its own separate line. The initial current state map was constructed with the help of interviews and perception. Next the current state map was filled with data that was gathered from patient information system anonymously and it was sent out alongside with a questionnaire to the participants of the workshop. Fifteen professionals participated in the value steam mapping workshop. They participated on validating of the current state map and they recognized further challenges from the current process. Later in the workshop the group was divided into smaller teams in which the participants would try to come up with a solution to a problem. Hereafter, a step back was taken to the principles of Lean and the improvement areas and sources of waste were prioritized by the need of the end customer. Fast and high-quality treatment was assumed to be the most important value of the customer. Based on this assumption the value stream of procedure package was also modelled with Process Activity Mapping tool. As the result of this research four improvement areas were regocnized in the material flow, which are the maintenance process in sterilization department, the location of the sterilization department underneath the operating theatre, tackling the material needs during an operation with a dedicated employee next to the operating room or with larger inventory inside the operating room and lastly more active follow of the demand and planning of the available capacity. Although the research focused on one product family the results can be utilized in most operating processes of OYS. The main risk of the suggested actions is the waste of excess inventory
16
Typpö, J. (Juha). "Teollisuusasiakkaan hoitourakan laadun kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201904031387.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Destia Oy:n vastuulla on SSAB:n Raahen terästehtaan ulkoalueiden ympärivuotinen kunnossapito. Tehdasympäristöön sijoittuva terästehtaan hoitourakka on ainutlaatuinen koko Destian toiminta-alueella. Kunnossapidon tavoitteena on turvata tehtaan tuotantoprosessin toiminta kaikissa olosuhteissa. Talvihoitotoimenpiteisiin kuuluvat teiden ja lastausalueiden auraukset, polanteen poisto ja liukkaudentorjunta. Muita talviajan tehtäviä ovat esimerkiksi ovien edustojen puhtaanapito, kuivatusjärjestelmien toimivuuden seuranta ja lumikasojen poisajo alueelta. Kesäaikana urakoitsija vastaa muun muassa viheralueiden siisteydestä, teiden harjauksista, sora-alueiden kunnossapidosta ja liikennemerkkien asennuksista.
Tämän diplomityön tavoitteena on tehdasalueen hoitourakan laadun kehittäminen. Laadukas toiminta vaikuttaa työn tuottavuuteen ja yrityksen kilpailukykyyn. Tavoitteena on parantaa laatua keskittämällä urakoitsijan resurssit tilaajan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Urakan nykytilanteeseen perehdytään asiakkaiden teemahaastattelujen avulla ja laadunhallinnan teorian kautta. Tutkimukseen haastatellaan tilaajan toimihenkilöitä. Laadun parannusehdotukset projektille määritellään teemahaastattelujen analysointien ja kirjallisuuskatsauksen perusteella. Tavoitteena on parantaa urakan laatua asiakaskeskeisestä näkökulmasta pienillä kustannuksilla. Työn laajuuden rajaamiseksi käymme läpi urakan kehityskohteet, mutta varsinainen kehitystyö jää diplomityön ulkopuolelle.
Tutkimuksen perusteella urakoitsijan ammattitaito ja aluetuntemus ovat hyvällä tasolla. Tilaajalla on luottamus, että urakoitsija tekee sovitut työt itsenäisesti ja osaa sovittaa toimenpiteet vastaamaan tehtaan prosessin tarpeita. Urakoitsijan palvelutarjonta koettiin riittävänä. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä suurempaa kehityskohdetta, vaan urakan kehitystyö koostuu useista pienemmistä parannustoimenpiteistä. Talvikunnossapidon laatuun tilaaja haluaa panostaa, koska sen toimintavarmuus on tärkeää sekä tehtaan toiminnalle että työturvallisuudelle. Tutkimuksessa tuli esille, että osa asiakkaista ei osaa hyödyntää käytettävissä olevia palveluita riittävästi, sillä urakoitsijan lähestyttävyydessä ja näkyvyydessä on kehitettävää. Kehitettävää on myös palvelun joustavuudessa.Quality improvement of industrial customer’s maintenance contract. Abstract. Destia Ltd. is in charge of the Raahe steel factory outer area maintenance all year. The contract within the factory area is unique within the whole operation range of Destia Inc. The objective of the maintenance is to secure the performance of the factory’s production process during all circumstances. The winter maintenance includes plowing of roads and loading areas, removing ice and preventing slippery surfaces. Other winter-time tasks are for example keeping doors and walkways clean, inspecting the functionality of the drainage systems and removing snow off the factory area. During the summer, the contractor is responsible for keeping grass, greenery and roads clean, as well as maintaining areas containing gravel and the installation of traffic signs.
The objective of this thesis is to improve the quality of the maintenance contract within the industrial factory area. Activities of high quality affect the productivity of work and the competitiveness of the company. The objective is to improve quality by focusing the resources of the contractor towards the important destinations given by the assigning client. The present state of the ongoing contract is clarified with the analysis of themed interviews and the theory of quality management. The officials of the SSAB company are interviewed for this thesis. The improvement propositions of quality for the project are determined by the analysis of the themed interviews and a literature review. The objective is to improve the quality of the contract from the customer-focused point of view with low costs in mind. To define the extent of this thesis we will discuss development areas of the contract, leaving the actual development of the contract outside of this thesis.
Based on this thesis, the workmanship and the area knowledge of the contractor are at a good level. The assigning client trusts the contractor to fulfill the assigned contracts independently and knows how to match the operations to respond to the needs of the factory’s process. The service provisions of the contractor were considered sufficient. There was not any single specific large development area discovered during the research. The development work of the contract consists of several smaller improvements. The assigning client wants to emphasize the quality of the winter maintenance because of the importance of its functionality to both the operation and the safety of the factory. During the research arose the fact that some of the customers do not know how to take advantage of the available services sufficiently due the need in development regarding the contractor’s approachability and availability. There is also need for development in the flexibility of the offered service.
17
Ohenoja, A. (Aleksi), e E.-J. (Emma-Julia) Vainionpää. "Sosiaalisten taitojen kehittäminen musiikkiliikunnan avulla". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201805221873.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on, mitä sosiaaliset taidot ovat. Kerromme myös, miten sosiaaliset taidot kehittyvät lapsilla sekä sosiaalisten taitojen harjoittelemisen vaiheet. Toinen tutkimuskysymys on, miksi sosiaalisia taitoja kannattaa kehittää musiikkiliikunnan avulla. Tutkielman tavoitteena oli löytää vastauksia tutkimuskysymyksiin hyödyntämällä aiheesta löytyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia. Toteutimme tutkielman kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassamme emme ole rajanneet ikää, mutta kirjoitamme aiheesta koulukontekstissa. Aineisto on kerätty käyttämällä eri tietokantojen tiedostohakuja. Aineistoa karsittiin tutkielmaan sopivuuden sekä luotettavuuden kriteerein. Aineisto koostuu pitkälti tutkimustietoon pohjautuvasta kirjallisuudesta sekä artikkeleista. Tutustuimme aineistoihin huolellisesti ja nostimme sieltä esiin tutkielman kannalta merkityksellisiä teemoja sekä tuloksia.
Musiikilla ja liikunnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Niiden avulla lapsi oppii muun muassa hyväksymään yhteiset säännöt sekä toisten erilaisuuden, hallitsemaan tunteitaan ja työskentelemään yhdessä toisten kanssa. Tutkimuksissa todettiin myös, että parhaan mahdollisen tuloksen taitojen kehittymisessä saa, kun sosiaalisten taitojen ja musiikkiliikuntaharjoitteiden välistä yhteyttä korostetaan.
Tutkielmamme aihe on erittäin ajankohtainen, sillä esimerkiksi internet on muuttanut ihmisten välistä vuorovaikutusta. Internetin kautta käytävä viestintä ei vaadi nonverbaalia viestintää ja siellä harjoitettava kieli on yleensä nopeaa ja ajattelematon, joten sosiaalisten taitojen harjaantuminen jää olemattomaksi. Hyvät sosiaaliset taidot ovat todettu ehkäisevän syrjäytymistä. Nuorten syrjäytyminen on havaittu sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasoilla huolestuttavaksi ilmiöksi. Sosiaaliset taidot kehittyvät koko elämän ajan, joten ei ole koskaan liian myöhäistä panostaa niihin ja pienentää syrjäytymisen riskiä.
18
Lempeä, T. (Tarja). "Esimiehet tuottavuutta rakentamassa:henkilöstötuottavuuden kehittäminen kuntaorganisaatiossa". Master's thesis, University of Oulu, 2012. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201305311403.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän pro g radu -tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä henkilöstötuottavuuden johtamisesta ja kehittämisestä palveluorganisaatiossa ja luoda näin lisäarvoa olemassa olevaan tieteelliseen keskusteluun henkilöstötuottavuuden kehittämisestä. Tutkimuksen tavoitteena on myös luoda malli henkilöstötuottavuuden kehittämisestä ja jäsentää olemassa olevaa teoriaa uudella tavalla. Aiheen tutkiminen on perusteltua, sillä aihetta on tutkittu vielä varsin vähän liiketaloustieteen alalla. Lisäksi liikkeenjohdollisesta näkökulmasta aihe on ajankohtainen sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioissa, joissa haasteena on parantaa tuloksellisuutta ja kilpailukykyä tuottavuutta kehittämällä. Tutkimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkimukselle on muodostettu päätutkimuskysymys, jonka tarkoituksena on selvittää miten henkilöstötuottavuutta voidaan kehittää esimiestyön avulla. Päätutkimuskysymys on jaettu edelleen kahteen alatutkimuskysymykseen. Ensimmäinen alatutkimuskysymys pyrkii selvittämään mitä käsityksiä esimiehillä on henkilöstötuottavuudesta ja sen kehittämisestä. Toinen alatutkimuskysymys pyrkii selvittämään mitkä tekijät auttavat esimiestä kehittämään henkilöstötuottavuutta ja mitkä tekijät estävät henkilöstötuottavuuden kehittämistä?
Tämän tutkimuksen tutkimusmetodina käytetään laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusmenetelmäksi on valittu tapaus- eli casetutkimus, jonka tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen ja rikas kuvaus tutkittavasta ilmiöstä tutkimuskohteessa. Tutkimuskohteen valintakriteerinä on ollut organisaation hyvä soveltuvuus tutkittavan ilmiön kannalta. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa perehdytään tuottavuuden ja henkilöstötuottavuuden käsitteisiin sekä henkilöstötuottavuuden mittaamiseen ja arviointiin. Lisäksi teoreettisessa osiossa tarkastellaan henkilöstötuottavuuden kehittämisen haasteita keskeisten johtamisen teemojen, kuten muutoksen johtaminen ja oppivan organisaation tarkastelun kautta. Myös aineettoman pääoman riskienhallintaa tarkastellaan. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu tutkimuskohteen esimiesten puolistrukturoiduista teemahaastatteluista sekä dokumentti- ja havaintoaineistosta. Tutkimuksen empiirisen aineiston analyysi on tehty empiirisestä aineistosta nousevan luokittelun avulla.
Tämän tutkimuksen teoreettisen ja empiirisen aineiston pohjalta nousee esiin useita keinoja, joiden avulla henkilöstötuottavuutta voidaan kehittää. Organisaation yhteiset tavoitteet ovat lähtökohta henkilöstötuottavuuden kehittämiselle. Työntekijöiden osaaminen sekä organisaation prosessit ja työvälineet ovat tärkeitä tekijöitä henkilöstötuottavuuden kehittämisessä. Lisäksi yhteistyö asiakkaiden kanssa sekä työhyvinvointi ja innovatiivisuus vaikuttavat merkittävästi henkilöstötuottavuuteen ja sen kehittämiseen.
Tutkimuksen tulosten pohjalta on luotu henkilöstötuottavuuden kehittämisen malli, jota voidaan hyödyntää organisaation ja tiimien tasolla. Koska kyseessä on yhden tapauksen tapaustutkimus, ei tuloksia voida sellaisenaan yleistää kaikkiin palveluorganisaatioihin sopiviksi. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää esimiestyössä sekä julkisen että yksityisen sektorin organisaatioissa.
19
Sulasalmi, V. (Ville). "Liittopalkkisiltojen rakenneratkaisujen ja rakentamismenetelmien kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291587.
Texto completo da fonteResumo:
Suomessa rakennetaan nykyään enemmän teräsbetonisia siltoja kuin liittopalkkisiltoja. Diplomityön tavoitteena on kehittää liittopalkkisiltojen rakenneratkaisuja ja rakentamismenetelmiä, joilla pystytään parantamaan liittopalkkisiltojen kilpailukykyä. Työssä käydään läpi erilaisia liittopalkkisiltoja sekä siltojen valmistukseen liittyviä kustannustietoja. Tutkimuksessa vertaillaan levy- ja ilmatiiviin kotelopalkin valmistuksessa muodostuvia kustannuseroja sekä erilaisia vaihtoehtoja siltakannen rakentamiselle. Tavoitteena on löytää teknistaloudellisesti optimi siltaratkaisu. Työssä on käytetty tarkasteltavana siltana Kittilässä sijaitsevaa kaksiaukkoista ja kaksipalkkista Kapsajoen siltaa, jonka jännemitat ovat 20,8 + 20,8 m ja hyötyleveys 7,5 m. Levy- ja ilmatiiviin kotelorakenteisen liittopalkkisillan pääpalkkien valmistuskustannukset on laskettu keskimääräisten suomalaisten konepajatöiden hintojen/tehojen perusteella. Siltojen kokonaiskustannusarviossa on käytetty Tiehallinnon eli nykyisen Liikenneviraston kustannusarviotietoja. Elementtisten kansilaattojen ja paikalle jäävien valumuottien kustannukset on laskettu yleisten suomalaisten kansilaattojen yksikköhintojen ja Riitaojan (2009) diplomityöstä saatujen kustannustietojen perusteella. Elementtiset kansilaatat ovat esivalistettuja elementtejä ja paikalle jäävät valumuotit muodostuvat esim. poimulevyistä ja kuorilaatoista. Ilmatiiviin kotelopalkin kustannukset osoittautuivat olevan kokonaiskustannusarvion sekä valmistus- ja teräslaatukustannusten mukaan kilpailukykyisiä. Säänkestävän teräksen kohdalla levypalkki on poikkeuksellisesti halvempi kuin ilmatiivis kotelopalkki. Valmistuskustannuksien osalta palkkivaihtoehtojen välisen kustannuseron syynä on palkkien maalauspinta-ala, joka on merkittävästi pienempi ilmatiiviillä kotelopalkeilla. Elementtiset kansilaatat ovat paikalle jääviin valumuotteihin verrattuna paljon kalliimpia. Kuitenkin elementtien nopea ja helppo asentaminen tuo aika- sekä tukitelinesäästöjä ja on tämän takia harkittavissa oleva vaihtoehto. Paikalle jäävien valumuottien kohdalla voidaan todeta, että halvin vaihtoehto on rakentaa siltakansi pääkannattimien päälle asennettujen poimulevyjen avulla. Jokaisen paikalle jäävän valumuotin reunapalkkien rakentamisessa tarvitaan vähintäänkin valumuotteja ja tukirakenteita, joiden asentaminen ja purkaminen hidastavat rakennustyötä. Teknistaloudellisesti optimiseksi palkkiratkaisuksi päädyttiin säänkestävästä teräksestä valmistettuihin levypalkkeihin. Siltakannen valumuotteina käytettiin pääkannattimien päälle asennettuja poimulevyjä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että työssä saadut tulokset ja ratkaisut ovat jossain määrin tapauskohtaisiaThere are nowadays constructed more often reinforced concrete bridges than composite bridges in Finland. The aim of this master’s thesis is to develop structural solutions and construction method of composite bridges in order to be able to improve competitiveness of the composite bridges. The study scrutinizes different types of composite bridges and cost information related to bridge fabrication. The research includes comparisons between the fabrication costs of a plate girder and an airtight box girder and also between different types of bridge deck structures. The goal is to find a technically and economically optimized bridge solution. Kapsajoki Bridge, located in Kittilä, has been used as a case study. The bridge is two-span composite bridge and consists of two main girders. The span lengths are 20,8 + 20,8 m and the effective width is 7,5 m. Fabrication costs of the composite bridges have been calculated using the average Finnish workshop capacities and prices. The overall cost estimates of the bridges are based on cost information provided by the Finnish Road Administration (nowadays Finnish Transport Agency). The cost of deck elements and stay-in-place casting moulds have been calculated using general Finnish unit prices of deck elements and based on the cost information defined in Riitaoja’s (2009) master’s thesis. Deck elements are fabricated on the concrete plant and stay-in-placce casting moulds consist of corrugated sheets and thin-shell slabs. Based on calculated results, the overall cost estimates, fabrication costs and steel grade costs of the airtight box girder seem to be competitiveness. However, plate girders, which have fabricated of weathering steel, have respectively smaller costs than airtight box girders. The biggest difference between those two girders is the separation of the painting area of the girders. The painted surface area of airtight box girders is proved to be significantly smaller than the area in plate girders. Deck elements are much more expensive in comparison to stay-in-place casting moulds. However, rapid and easy erection of those elements allow savings in construction time and falsework. That’s why deck elements should be taken into consideration. The calculated results indicate that the cheapest way to build the bridge deck is to use corrugated sheets, which are installed on the top of the flanges of the main girders. At least every edge beams of those stay-in-place casting mould alternatives need to be constructed using falsework and supporting structures. Assembling and disassembling of falsework and supporting structures will slow down the construction work. Based on the results of this study the most technically and economically optimized girder and deck solution proved to be weathering steel plate girders and corrugated sheets on top of the flanges of the main girders. However, it’s good to keep in mind that results and structural solutions of the research vary from case to case
20
Heikkilä, J. (Jussi). "Tietomallipohjaisen automaation kehittäminen rautatien maarakennustyöhön". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305301370.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityön tavoitteena oli määritellä rautatien maarakennustyön koneohjaukseen tarvittava toteutusmalli sekä kehittää perusteet tietomallipohjaiseen rakentamistyön laadunvalvontaan.
Rautatien toteutusmalli ja sen laaduntarkastusta kuvattiin maarakennustöiden laajuudessa täydentämällä tienrakentamisen alueella aiemmin tehtyä määrittelyä. Toteutusmallin suunnittelua kokeiltiin todellisissa rakennusprojekteissa. Rakennustyön tietomallipohjaisen laadunvalvonnan kehittämismahdollisuuksista tutkittiin laadunvalvonnan peruslähtökohtia, nykyisten koneohjausjärjestelmien toteumamittaustoimintoja sekä mahdollisuuksia kehittää tuotantoprosessiin ennakoiva ja sisäänrakennettu laadunohjausmenetelmä.
Rautatien maarakennustöiden toteutusmalli koostuu työtehtävän perus- ja tunnistetiedoista, mittalinjan geometriatiedoista, oleellisten rakennusosien kolmioiduista pintamalleista ja taiteviivaketjuista. Toteutusmallitiedostot nimetään tarkasti määritellyllä tavalla, joka mahdollistaa mallien mahdollisimman helpon löytämisen ja tunnistamisen. Mallit tallennetaan vastaavasti työssä määriteltyihin hakemistoihin. Taiteviivat ja rakennepinnat numeroidaan ja nimetään InfraBIM-nimikkeistöä noudatellen, mutta puutteiden osalta tarkemmin diplomityössä määritellyllä tavalla. Toteutusmalli voidaan kuvatulla laajuudella ja tarkkuudella tallentaa ja siirtää toteutusprosessiin tällä hetkellä avoimella LandXML-standardin mukaisella Inframodel2-formaatilla ja sen seuraavilla versioilla.
Maarakennustöiden laadunvalvonta perustuu pääsääntöisesti perinteiseen rakennekerrosten poikkileikkauksen mittaamiseen ja poikkeamien laskentaan 20 m välein. Tietomallipohjainen laadunvalvonta sisältää toteutusmallin laadunvarmistuksen, työmaan paikannusjärjestelmän ja koneohjausjärjestelmien seurantakalibroinnit, kerrosrakenteiden toteumamittaukset, poikkeamien laskennat ja vertailut toleransseihin. Perinteisiä toteumamittauksia erillismittausjärjestelmin voidaan tietomallipohjaisessa prosessissa vähentää. Kerrosrakenteiden toteumamittauksia voidaan tehdä koneohjausjärjestelmien toteumamittaustyökaluilla jopa automaattisesti. Järjestelmät kykenevät yhä enemmän kontrolloimaan sekä oman toimintansa tarkkuutta ja luotettavuutta että parantamaan maarakennustöiden laadunvalvonnan toimivuutta ja kattavuutta. Myös poikkeamien laskenta ja toleranssivertailu voitaisiin viedä havainnolliseen tietomalliympäristöön.
21
Karjalainen, A. (Antti). "Avoimen tiedonsiirron kehittäminen siltojen tietomallintamiseen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404101258.
Texto completo da fonteResumo:
Työn tavoitteeksi asetettiin avoimen tiedonsiirron kehittäminen siltojen tietomallintamiseen. Avointa tiedonsiirtotapaa tutkittiin tavoitteena määrittää ohjelmistoista riippumaton ratkaisumalli tietosisältöjen tuottamiseen eri vaiheissa ja tiedonsiirtoon vaiheiden välillä suunnittelun lähtötiedoista rakentamista varten laadittuun rakennussuunnitelmaan saakka. Avointa tiedonsiirtoa kokeiltiin useassa sillan tietomallipohjaisessa suunnittelussa, joista suurin osa oli rakennussuunnitelmia mutta joukkoon mahtui myös yleis- ja tiesuunnitelmavaiheen hankkeita. Joissakin kohteissa suunnittelu kattoi yleis- tai tiesuunnitelman lisäksi rakennussuunnitelman sekä mallin luovuttamisen rakennusurakkaan. Siltojen teknisiin rakenteisiin ja siltaan liittyvään muuhun infraan liittyvät tiedot voidaan tuottaa avoimissa tiedonsiirtoformaateissa, joita ovat IFC ja Inframodel. Rakenteiden osalta IFC -tiedonsiirtoformaatilla voidaan esittää sillan rakennussuunnitelmamalli riittävine tietosisältöineen huolimatta siitä, että IFC ei sisällä erityisiä siltaspesifisiä määrittelyjä. Kehitteillä oleva IFC-Bridge -laajennus IFC-standardiin poistaisi merkittävän osan puutteista ja toisi uusia mahdollisuuksia etenkin siltojen geometrian parametrisointiin. Tietomallipohjaisessa sillansuunnittelussa tietomalli sekä siitä suoraan tuotettu tietomallia tukeva dokumentaatio sisältävät lähes kaikki ohjeissa asetetut tietosisältövaatimukset. Avoimilla standardeilla tapahtuva tiedonsiirto poistaa monia tekijänoikeuksiin liittyviä ongelmia, mutta samalla heikentää mallien käytettävyyttä seuraavissa vaiheissa. Avoimeen tiedonsiirtoon siirtyminen on kuitenkin perusteltua, koska se tarjoaa keinon siirtää tieto ohjelmistoriippumattomasti standardilla tavalla. Alalla yleisesti käytettävissä olevissa ohjelmistoissa on vielä rajoitetusti mahdollisuuksia toteuttaa eri tekniikkalajien välinen suunnittelunaikainen tiedonsiirto avoimilla tiedonsiirtoformaateilla, joten siirtymävaiheessa geometriaformaattien käyttö ja tekijänoikeudet huomioon ottaen myös natiiviformaattien käyttö on perusteltuaThe target set to the work was to develop open data transfer for bridge information modeling. Open data transfer was studied with aim to develop software-independent solution to produce contents of design data for separate design stages and data transfer between stages from initial data to engineering design made for construction. Open data transfer was tested for several model based bridge design, where most of the projects were for engineering design but there was also basic design bridge projects. In some cases the design process covered basic design, engineering design and also product model transfer to the contract. Information of the technical bridge structures and other infrastructure refer to the bridge is able to produce using open data formats, which are IFC and Inframodel. By IFC format it is possible to produce adequate information to the bridge engineering design, although IFC is not including bridge-specific entities. The IFC-Bridge extension of IFC standard under development would eliminate major part of the lack and would offer new changes especially to the parametric modeling of the bridge geometry. In information modeling based design the model and the design documents produced based on information in the model includes almost all of the information set in requirements by bridge design manuals and guidelines. Open standard based data transfer eliminates many problematic cases of intellectual property rights (IPR) but at the same weaken usability of the data during next design stages. However it is reasonable to switch to use the open data exchange because if provides means to transfer data in standard mode and independent from software. For software used in bridge and infra engineering design stages there are still limited possibilities to execute data transfer using open data formats between different technical design areas. Therefore it is reasonable yet to use also open geometry formats alongside with open data formats, as well as native formats if intellectual property rights are taken into consideration
22
Harju, H. (Harri). "Hyperspektraalisen kairasydänskannerin sähköisen ohjauksen kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501151012.
Texto completo da fonteResumo:
Työn tavoitteena oli hyperspektraalisen kairasydänskannerin sähköisen ohjauksen kehittäminen. Kehitys kohdistui parantamaan skannauksen laatua sekä aiemmin manuaalisten työvaiheiden korvaamiseen automaatiolla. Aiheen tutkiminen koettiin tarpeelliseksi, koska nykyisellään skannauksessa ilmenee ongelmia, joiden tapauskohtainen ratkaisu kuluttaa turhaan aikaa. Kaikkein tärkein tavoite järjestelmälle on mahdollisimman yksinkertaisen ja nopeuden suhteen vakaan järjestelmän suunnittelu. Työssä käydään läpi hyperspektraalitekniikan ja kairasydänten loggauksen pääperiaatteet sekä automaatiojärjestelmien pääpiirteitä. Työssä käydään läpi automaatiojärjestelmissä useimmin käytetyt lineaarivaihteet, joilla muutetaan pyörivä liike lineaariseksi liikkeeksi. Työssä esitellään myös nykyisen skannerin toimintaperiaate sekä ongelmat ja niiden ratkaisuehdotukset. Työn tuloksena saatiin paljon informaatiota servokäyttöjen sopivuudesta tasaisen vakionopeuden tuottoon, josta tulee olemaan hyötyä työssä käsitellyssä kairasydänskannerissa ja kaikissa muissakin Specim Oy:n valmistamissa skannerisovelluksissa. Servokäytöllä parannettiin huomattavasti skannerin käyttöaluetta ja poistettiin askelmoottorille tyypillinen resonanssi-ilmiö hitailla skannausnopeuksilla. Käyttöalueen kasvattamisella mahdollistetaan uusia skannausnopeuksia, joista voi olla hyötyä tulevaisuuden sovelluksissa. Hyperspektraalisten kameroiden liikuttelu niin pysty- kuin vaakasuunnassa voidaan uuden järjestelmän myötä suorittaa tarkasti askelmoottoreiden avulla. Kameroiden liikutus oikeaan paikkaan voidaan määrittää yksinkertaisesti kameroiden kuvakulman ja näytteen leveyden perusteella muutaman mikrometrin tarkkuudella. Kaikki kamerat voidaan liikuttaa samanaikaisesti. Näillä menetelmillä päästään eroon skannauslaitteiston pitkästä asetusajasta ja saavutetaan korkeampi käyttöasteThe aim of this thesis is to further improve electrical control of a hyperspectral drill core scanner. The improvements are targeted to sharpen the quality of scanning as well as automating previously manually done work stages. The research was considered necessary as the current scanning system is prone to time consuming problems. The highest priority is to design simple and speed-wise stable system for drill core scanner. The basics of hyperspectral imaging and drill core logging as well as main features of automated systems are discussed in the theory part of this thesis. Also most commonly used linear gears in automated systems are presented in this paper. Linear gears convert rotational motion into linear motion. A brief summary of how the current generation hyperspectral scanner works and what problems it has and suggestions on how to solve them are studied. Significant amounts of information about servo system’s suitability for constant speed application such as the hyperspectral drill core scanner has been achieved as a result of this study. The information will be helpful for the scanner discussed in this paper and all future scanner applications designed by Specim Ltd. The use range of the scanner was expanded substantially by using the servo system and the typical stepper motor resonance effect was eliminated. Expanded use range allows slower scanning speeds which creates opportunities for future scanner applications. The movement of hyperspectral cameras in horizontal and vertical directions can be done accurately with stepper motors. The movement to the correct position can be easily calculated by using the camera’s field of view and sample’s width. All cameras can also be moved simultaneously. These measures will reduce the setting time of the scanner and result in a higher utilization rate
23
Kukkonen, J. (Jenni). "Strategisen urheilusponsorointisuhteen kehittäminen yksilöurheilussa Suomessa". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201412052122.
Texto completo da fonteResumo:
Pro gradussa keskityttiin strategisen urheilusponsorointisuhteen kehittämiseen yksilöurheilussa Suomessa. Teoriataustan perusteella mielenkiinnon kohteiksi nousi suhdemarkkinoinnin vaikutus strategisessa urheilusponsorointisuhteessa onnistumiseen. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten strateginen yhteistyö yksilöurheilun sponsoroinnissa toteutuu Suomessa, mitkä tekijät vaikuttavat siinä onnistumiseen ja kuinka sitä kyettäisiin kehittämään.
Strateginen urheilusponsorointisuhde on moniulotteinen ilmiö. Jotta sitä kyettäisiin paremmin selittämään, tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tapaustutkimuksen avulla kyettiin löytämään tutkittavalle ilmiölle syitä ja selittämään paremmin ilmiötä itsessään. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi valikoitui kolme urheilumarkkinoinnin asiantuntijaa, joilla on laajaa omakohtaista kokemusta eri rooleissa toimimisesta urheilusponsorointisuhteissa.
Strategisen urheilusponsoroinnin kehittämistä tarkasteltiin sekä sponsorin että sponsoroitavan näkökulmasta. Sponsorin näkökulma on kuitenkin vahvemmin esillä, sillä strateginen päätös urheilusponsoroinnin aloittamisesta pohjautuu lähtökohtaisesti yrityksen tarpeisiin.
Työn merkittävin tulos on strategisen urheilusponsorointisuhteen kahden suunnan löytäminen, jossa urheilijan rooli on erilainen. Lisäksi huomattiin luottamuksella ja kommunikaatiolla olevan suuri merkitys strategisen suhteen rakentumisessa. Niiden välillä huomattiin olevan myös vahvaa riippuvuutta. Teoreettisen kontribuution avulla kyettiin luomaan uutta tietoa olemassa olevien teorioiden ympärille.
24
Kallio, T. (Teemu). "Soittimen kehittäminen kehitysvammaiselle:soitinrakennus erityispedagogiikan kontekstissa". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306051467.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa kehitettiin ja rakennettiin soitinta kehitysvammaiselle käyttäjälle. Tutkimus oli tarpeellinen, koska tutkimuksen tekijältä tilattiin soitin, jonka haluttiin palvelevan käyttäjän tarpeita ja huomioimaan hänen rajoituksiaan. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
1. Miten design-tutkimus auttaa soitinrakennuksessa, joka ottaa huomioon erityiskohderyhmän?
2. Mitkä seikat ovat tärkeitä suunniteltaessa uutta soitinta kehitysvammaiselle?
Tutkimuskysymysten lisäksi tutkielmassa käytettiin ohjaavia kysymyksiä, jotka tukivat käytännön kehitys- ja rakennustyötä yhdessä tarkempien design-kysymysten kanssa. Tutkimus liittyy läheisesti soitinrakennuksen, erityismusiikkikasvatuksen ja soitinakustiikan tutkimukseen, sekä soitintutkimukseen. Aikaisemman soitinrakennuksen osalta tutkimuksessa käytiin läpi soitinrakennuksen tutkimisen eri näkökulmia. Soitinrakennuksen ja erityismusiikkikasvatuksen yhteyksiä käsiteltiin integraation ja inkluusion näkökulmasta sekä aikaisempien erityisryhmille suunnattujen soittimien kautta.
Suunnittelun ja rakentamisen apuna käytettiin design-tutkimusta, joka on osa toimintatutkimusta. Siinä tutkimuksen alussa määritellään välipalavereja, joilla tarkastellaan etukäteen määriteltyjen kysymysten avulla tutkimuksen etenemistä ja onnistumista. Tarvittaessa palavereissa voidaan täsmentää asetettuja kysymyksiä ja niihin voidaan palata seuraavissa palavereissa eli interventioissa. Tutkimuksen aineisto kehittyi design-tutkimuksen mukaisesti samalla kun soittimen suunnittelu- ja kehitysprosessi eteni.
Tutkimuksessa saatiin kehitettyä toimiva soitin, jonka suunnittelussa on otettu huomioon kehitysvammaisen käyttäjän erityistarpeet ja rajoitteet. Soittimen kehitystyöstä saatiin tietoa sekä tämän tutkimuksen soittimeen jatkokehitystä ajatellen, että myös eräitä periaatteita, joita on mahdollista hyödyntää muissa soittimissa design-tutkimuksen algoritmisuuden periaatteen mukaisesti.
Asetettuihin tutkimuskysymyksiin saatiin seuraavat vastaukset: Design-tutkimuksen periaatteet korostuvat otettaessa huomioon jo suunnittelun alussa tulevan soittimen käyttäjän erityistarpeita ja rajoitteita. Tärkeimmät seikat tutkimuksen kehitysvammaiselle henkilölle soitinta kehitettäessä olivat soittimen helppo käsiteltävyys, soittamisen mahdollisuus ilman kehittynyttä hienomotoriikkaa, soittimen kestävyys, soittamisen suoraviivaisuus ja soittimen selkeä sekä kuuluva ääni.
Tutkimustuloksista saatiin selville, miten design-tutkimus on auttanut soittimen kehitysprosessissa sekä suunnittelun jäsentelyssä. Myös tutkimuksen tekijän oman ammattitaidon kasvaminen tutkimuksen aikana on selkeä ja konkreettinen tulos. Tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin soitinrakennuksen, kuin myös musiikkikasvatuksen ja erityispedagogiikan alueella.
25
Koskela, J. (Jani). "Kevyen liikenteen siltojen värähtelymitoituksen kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712053273.
Texto completo da fonteResumo:
Työn tavoitteena oli kehittää kevyen liikenteen siltojen suunnitteluprosessin värähtelymitoitusosuutta vastaamaan paremmin modernien rakenneratkaisujen todellisuutta. Suunnittelumenetelmien ja rakentamisen kehittyessä uusista silloista voitaisiin usein tehdä entistä hoikempia, keveämpiä ja rakenneratkaisuiltaan monipuolisempia. Nykyiset mitoitusstandardit ovat monilta osin jääneet tästä jälkeen ja rajoittavat haluttujen ratkaisujen toteuttamista. Tässä työssä mitoitusprosessia pyritään kehittämään liittyen valmisteilla oleviin Eurokoodistandardien EN 1990 ja EN 1991-2 uudistuksiin. Mitoitusprosessia analysoitiin käytännön suunnittelutyön näkökulmasta vertaamalla erilaisilla mitoitustilanneyhdistelmillä ja kuormitusherätteillä saatuja tuloksia keskenään. Herkkyysanalyysin avulla tutkittiin eri mitoitusparametrien arvoihin liittyvien epävarmuuksien vaikutusta värähtelylaskelmiin. Diplomityön tavoitteena oli myös tuottaa aineistoa tämän suunnitteluosa-alueen kokonaisprosessin selkeyttämiseksi ja tilaaja-suunnittelija -yhteistyön helpottamiseksi. Tutkimuksen tuloksena tuotettiin kehitysehdotuksia liittyen muun muassa mitoituksessa käytettäviin rakennemalleihin, kuormitusherätteisiin ja standarditekstiin. Tilaaja-suunnittelija -yhteistyön kehittämiseksi annettiin ohjeita mitoitustilanteiden sekä mukavuusluokkien määritykseen ja suunnittelutyön helpottamiseksi ohjeita mitoituksen vaiheisiinThe objective of this thesis was to develop vibration design procedures of pedestrian bridges. Nowadays, it is possible to build slimmer, lighter and, by structural design, more versatile structures. The current design standards have become outdated on this matter and needlessly restrain some desired structural solutions. In this thesis, the design procedures were improved in conjunction with the development process of Eurocode standards EN 1990 and 1991-2. The analysis was carried out from the practical viewpoint by comparing the results obtained in different design situations using various pedestrian load models. In particular, a sensitivity analysis was performed to study the influence of uncertainties of the design parameters to vibration calculations. One goal was also to clarify the design process and ease the communication between the client and the structural designers. Improvements to the structural models and load models used in vibration design and composition of the standard text were proposed. Guidelines for assessing the design situation and comfort levels were given in order to improve the client-designer communication. Also, guidelines concerning different phases of the design procedure were given to structural designers
26
Hannila, E. (Esa). "Testijärjestelmän kehittäminen painettavan elektroniikan luotettavuustestaukseen". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806052449.
Texto completo da fonteResumo:
Elektroniikka on jatkuvasti kehittyvä teknologian ala. Uusia ratkaisuja tarvitaan tehostamaan informaation tuottamista, käsittelyä ja jakoa yhteiskunnassa yhä enemmän. Vanhojen tuotteiden kehittämisen lisäksi elektroniikassa pyritään löytämään koko ajan aivan uudenlaisia ratkaisuja, joista taipuisalle muovisubstraatille painettu elektroniikka on yksi esimerkki. Tämän tutkielman tavoitteena oli luotettavuus testijärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen painettavan elektroniikan luotettavuustestaukseen. Koska valmistustekniikka vaikuttaa luotettavuusominaisuuksiin, työssä perehdyttiin myös painettavan elektroniikan valmistustekniikoihin. Yksityiskohtaisempi tarkastelu kohdistui yleisesti painetun elektroniikan valmistuksessa käytettyyn silkkipainotekniikkaan. Testijärjestelmän suunniteltiin luotettavuustestaukseen liittyvien standardien pohjalta luotuun testisuunnitelmaan, johon sisältyi kolme eri tyyppistä testiä: taivutus-, kierto- ja venytysrasitustestit. Suunnitelmalla varmistettiin järjestelmän riittävän tarkka ja kattava toiminta sekä luotettavat mittaustulokset. Järjestelmän suunnittelun apuna käytettiin myös ”Flex-in-glass” -projektissa valmistettavien lasilaminaattinäytteiden liittimien datalehtiä, joiden pohjalta varmistettiin muun muassa järjestelmän riittävän vahva rakenne ja mekaaninen stabiilisuus. Valmiin testausjärjestelmän toiminta varmistettiin lopuksi suorittamalla testimittaukset kaikissa kolmelle eri rasitustestille. Mittauksessa käytettiin PET (polyetyleenitereftalaatti) kalvoa, jonka toisella pinnalla on sähköisesti johtava ITO (Indiumtinaoksidi) pinnoite. Järjestelmän toimintaa arvioitiin näytteestä mitatun resistanssin avulla. Testimittausten perusteella voidaan todeta, että rakennettu laitteisto toimii sille asetettujen vaatimuksien mukaisesti ja sitä voidaan hyödyntää sille tarkoitettuun luotettavuustestaukseenElectronics is a constantly developing technological area. New solutions are needed to make production, processing and distribution of information more efficient. Besides developing and improving the old products, completely new products and solutions are pursued to discover. A printed electronic on flexible plastic substrate is an example of that type of products. The aim of this master’s thesis was to design and build a test system for reliability testing of printed electronics. Manufacturing methods of printed electronics have effects on reliability properties thus getting familiarized with different manufacturing methods is required. More specific familiarization of printed electronics’ manufacturing methods focuses on typically used screen printing. The test system was designed according to a test plan, which is created according to standards related to reliability testing. Test plan included three different tests: bending- torsion- and stretching strain tests. Test plan was created to ensure that the test system will be functioning accurately enough and that the results given from system are reliable. Datasheets for connectors of glass laminated test samples from “Flex-in-glass” -project were also utilized in design process to ensure sufficiently strong structure and mechanical stability for test system. Finally, test system was tested with test measurement. Samples used in measurement were PET (Polyethylene terephthalate) film which had a conducting ITO (Indium tin oxide) coating on the other surface. The operation of test system was evaluated according to resistance results from test measurement. According to test measurement results, test system works according to its demands and it can be used for reliability testing it is designed for
27
Pyykkö, A. (Anita). "Tehohoitotyön mallin kehittäminen ja arviointi". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2004. http://urn.fi/urn:isbn:9514273141.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract A model of intensive care nursing of patients and their significant others compatible with a data system was developed and evaluated by using an action research approach in 1997-2001. The study was carried out in Oulu University Hospital's ICUs for emergency and postoperative care and internal medicine. At stage I of the study, the model of intensive care nursing was developed and pilot-tested by collecting questionnaire data from the nurses who participated in the action research group (N = 14), from the texts produced by small groups made out of the action research group and the whole group (N = 33), by audio-recording oral report sessions (N = 57) and by using the researcher's written notes. The data for pilot testing were collected on a form from nursing documents (N = 17) and on a questionnaire from nurses (N = 11). The research data were analysed with methods of inductive and deductive content analysis. At stage II, the model was made compatible with the ICU data system. At stage III, the validity of the model was evaluated by analysing patient data drawn from the emergency and postoperative ICU's data system (N = 1464) and patient records filed by the researcher (N = 30). The patients' needs for nursing and the quantitative needs for staff were compared between the model of intensive care nursing and the Therapeutic Intervention Scoring System (TISS) based on the patient data drawn from the data systems of the emergency (N = 253) and postoperative (N = 579) ICU. The data were analysed using statistical methods and methods of content analysis. The model of intensive care nursing includes nursing diagnoses of the changes in the patient's vital functions, the restrictions and experiences caused by the disease and its treatment and the significant others' distress, the nursing to meet the severity of the health problems, the nursing interventions and the outcomes of nursing as well as the nursing workload. Based on the validity assessment, the model differentiated between the nursing interventions needed by the patients in different admission types and with different severity scores (p < 0.001). The model also provided a good prediction of the patients' risk of death (ROC 0.86-0.91). Contrary to TISS, the model gave higher nursing workload scores and a greater need for staff for the patients who were more ill on admission, and whose hospital stay was longer and mortality higher. The model can be used as a starting-point in developing evidence-based middle-range theory, which will provide a basis for demonstrating the efficacy of nursing in patients' overall careTiivistelmä Tutkimuksessa kehitetään ja arvioidaan tietojärjestelmään soveltuva potilaan ja hänen läheistensä hoitotyötä kuvaava tehohoitotyön malli toimintatutkimuksen lähestymistapaa noudattaen vuosina 1997-2001. Tutkimusyhteisöinä toimivat Oulun yliopistollisen sairaalan päivystysalueen, postoperatiivinen ja sisätautien teho-osastot. Tutkimuksen I-vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin tehohoitotyön malli keräämällä tutkimusaineisto kyselylomakkeen avulla toimintatutkimusryhmään osallistuneilta hoitajilta (N = 14), toimintatutkimusryhmästä muodostettujen pienryhmien ja toimintatutkimusryhmän tuottamista kirjallisista aineistoista (N = 33), äänittämällä raporttitilanteita (N = 57) ja tutkijan kirjallisista muistiinpanoista. Esitestausaineisto kerättiin lomakkeella hoitotyön dokumenteista (N = 17) ja kyselylomakkeella hoitajilta (N = 11). Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällönanalyysillä. II-vaiheessa yhteensovitettiin malli tehotietojärjestelmään. III-vaiheessa arvioitiin mallin luotettavuutta päivystysalueen ja postoperatiivisen osaston tietojärjestelmästä kerätyn potilasaineiston (N = 1464) ja tutkijan arkistoitujen potilasasiakirjojen (N = 30) analyysien avulla. Potilaiden hoitoisuutta ja hoitohenkilökunnan määrällistä tarvetta verrattiin tehohoitotyön mallin ja Therapeutic Intervention Scoring System-luokituksen (TISS) kesken tietojärjestelmästä kerätyn päivystysalueen (N = 253) ja postoperatiivisen (N = 579) teho-osaston potilasaineiston perusteella. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja sisällönanalyysin avulla. Tehohoitotyön malli kuvaa potilaan elintoimintojen muutoksiin, sairauden ja sen hoidon tuomiin rajoituksiin ja kokemuksiin sekä läheisten hätään liittyviä hoitotyön diagnooseja, terveysongelmien vaikeusasteita vastaavaa hoitotyötä, hoitotyön toimintoja ja hoitotyön tuloksia sekä hoitoisuutta. Luotettavuustutkimuksen mukaan malli erotteli tulotyypiltään ja sairauden vaikeusasteiltaan erilaisten potilaiden hoitotyötä (p < 0.001). Mallin avulla voitiin kuvata hyvin potilaiden kuoleman riskiä (ROC 0.86-0.91). Malli antoi suuremmat hoitoisuuspisteet ja henkilökunnan määrällisen tarpeen päinvastoin kuin TISS potilaille, jotka olivat tulovaiheessa sairaampia ja joiden hoitoaika oli pitkä ja kuolleisuus suuri. Mallia voidaan käyttää lähtökohtana näyttöön perustuvan keskitason teorian kehittämiseen, jolla voidaan antaa perusteet osoittaa tehohoitotyön vaikuttavuutta potilaan kokonaishoidossa
28
Kääriäinen, M. (Maria). "Potilasohjauksen laatu: hypoteettisen mallin kehittäminen". Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514284984.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract The study had two phases. The aim of the first phase was to describe and explain the quality of counselling as assessed by patients and nursing staff. The aim of the second phase was to define the concept of counselling and to test its structure. The data of the first phase of the study was gathered by postal survey from patients (n = 844) and nursing staff (n = 916) in Oulu university hospital. In the analysis, basic and multiple variable methods and content analysis was used. The results yielded a theme for further study for the second phase of the study. During the second phase, the concept of counselling was defined by concept analysis. The structure of the concept of counselling was tested with the aid of confirmatory factor analysis using data of the first phase (n = 844) of the study as data. The results of the first and second phase of the study were combined into a hypothetical counselling quality model. The resources available for counselling were relatively good but the time was insufficient. Nursing staff's counselling knowledge and skills were relatively good. Patients regarded the attitudes of the nursing staff as partly negative. Of the different counselling methods, individual oral counselling was the only on which the staff had good command. One in three patients received no written counselling material. In addition, one in five patients considered that counselling was not patient-centred. Interactivity was well implemented. However, before coming to the hospital, patients did not receive sufficient counselling on matters related to their illness and its treatment. During their stay at hospital, counselling on social support was insufficient. Counselling had little or no impact on one in three patients. Counselling had the least effect on the receipt of information by relatives. As a whole, patients did however consider counselling as being good. Counselling was defined as an action linked to the context, i.e. the background, of the patient and the nursing staff that was based on interaction, active and goal-oriented. According to the hypothetical model developed, the quality of counselling meant that counselling is based on the professional responsibility of the nursing staff, action linked to the context, i.e. the background, of the patient and the nursing staff that is based on interaction, active and goal-oriented, implemented with appropriate resources, sufficient and has an impact. The results of the study can be used in counselling theory formulation, improvement of counselling quality and in basic and continuing nursing educationTiivistelmä Tutkimus oli kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kuvailla ja selittää ohjauksen laatua potilaiden ja hoitohenkilöstön arvioimana. Tutkimuksen toisen vaiheen tarkoituksena oli määritellä ohjaus-käsite ja testata käsitteen rakenne. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin tätä tutkimusta varten kehitetyillä mittareilla postikyselynä Oulun yliopistollisen sairaalan potilailta (n = 844) ja hoitohenkilöstöltä (n = 916). Aineiston analyysissä käytettiin perus- ja monimuuttujamenetelmiä sekä sisällönanalyysiä. Tulokset tuottivat jatkotutkimusaiheen tutkimuksen toiseen vaiheeseen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa ohjaus-käsite määriteltiin käsiteanalyysillä, jonka aineisto kerättiin harkinnanvaraisesti Medline-, Cinahl- ja Medic-tietokannoista (n = 32) ja käsihakuina yleisteoksista (n = 6). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena määriteltiin ohjaus-käsite. Teoreettisen käsitteenmuodostuksen jälkeen ohjaus-käsitteen rakenne testattiin konfirmatorisella faktorianalyysillä. Aineistona käytettiin tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineistoa (n=844). Tutkimuksen ensimmäisen ja toisen vaiheen tulokset yhdistettiin ohjauksen laadun hypoteettiseksi malliksi. Ohjauksen resurssit olivat kohtalaiset, mutta ohjausaika oli riittämätöntä. Hoitohenkilöstön tiedot ja taidot ohjata olivat kohtalaisen hyvät. Potilaiden mielestä hoitohenkilöstön asenteet olivat osittain kielteisiä, vaikka hoitohenkilöstö piti niitä myönteisinä. Ohjausmenetelmistä hoitohenkilöstö hallitsi hyvin vain suullisen yksilöohjauksen. Kolmannes potilaista ei saanut kirjallista ohjausmateriaalia lainkaan. Lisäksi viidennes potilaista arvioi, ettei ohjaustoiminta ollut potilaslähtöistä. Ohjauksen suunnittelussa ja arvioinnissa ei aina otettu potilaan taustatekijöitä huomioon. Vuorovaikutus toteutui hyvin. Ohjaus oli kuitenkin osittain riittämätöntä varsinkin ennen sairaalaan tuloa sairauteen ja sen hoitoon liittyvien asioiden osalta sekä sairaala-aikana sosiaalisen tuen osalta. Potilaslähtöinen ohjaustoiminta, ohjauksen riittävyys ja kokonaislaatu selittivät ohjauksen vaikutuksia. Ohjauksella oli vähän tai ei lainkaan vaikutusta kolmannekseen potilaista. Vähiten ohjaus vaikutti omaisten tiedonsaantiin. Kokonaisuudessaan potilaat pitivät ohjauksen laatua hyvänä. Ohjaus määriteltiin potilaan ja hoitohenkilöstön kontekstiin eli taustatekijöihin sidoksissa olevaksi, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaksi, aktiiviseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi. Ohjauksen lähtökohtana on potilaan ja hoitohenkilöstön konteksti, jonka kohtaaminen edellyttää vuorovaikutukselta kaksisuuntaisuutta. Vuorovaikutus on keino, jolla ohjaussuhdetta rakennetaan. Onnistunut vuorovaikutteinen ohjaussuhde mahdollistaa potilaan ja hoitohenkilöstön välisen aktiivisen ja tavoitteellisen toiminnan. Kehitetyn hypoteettisen mallin mukaan ohjauksen laadulla tarkoitettiin sitä, että ohjaus on hoitohenkilöstön ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaan ja hoitohenkilöstön kontekstiin eli taustatekijöihin sidoksissa olevaa, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ohjauksen teorianmuodostuksessa, ohjauksen laadun kehittämisessä sekä hoitotyön perus- ja täydennyskoulutuksessa
29
Aho, A. (Anni). "Tilaus- ja toimitusketjun kehittäminen ja mallintaminen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405281536.
Texto completo da fonteResumo:
Yrityksillä on tarve kehittää liiketoimintaprosesseja saavuttaakseen ja pitääkseen yllä kilpailukykyään. Tilaus-toimitusketjun merkitys ja toimivuus on noussut yritysmaailmassa tärkeäksi tekijäksi. Tähän liittyen tehokkuus ja innovaatiot ovat tärkeitä tekijöitä kilpailukyvyn säilytyksessä. Tässä diplomityössä tutkitaan miten talotuotantoalalla toimivan kohdeyrityksen tilaus- ja toimitusketjusta voidaan tehdä tehokkaampi. Rakennusalan yrityksiä kritisoidaan tuotteiden huonosta laadusta ja ylenmääräisestä standardisoinnista, mikä ei vastaa olemassa olevan kysynnän monipuolisuutta. Rakennusalan teollisuus on monesti jäljessä tuote- ja valmistusprosessien sekä tilaus-toimitusketjun kehityksessä. Rakennusalan kehittämisessä käytetään liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu -menetelmää, jolla tavoitellaan parempaa tehokkuutta, laatua ja kapasiteettia laajempaan tuotetarjontaan markkinoilla. Myös teollistetun tuotannon keinoja on yritetty implementoida alalla paremman läpimenoaikojen, laadun ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Tämän tutkimuksen mukaan suurin ongelma tilaus- ja toimitusketjun läpimenoajassa oli pitkät joutoajat eri toimintojen välissä. Tavoitteena oli löytää kriittiset pisteet ja tekijät joutoajan synnylle sekä poistaa ne. Tutkimus on tehty kohdeorganisaatiossa, joka valmistaa kotimaisista raaka-aineista taloja Suomessa. Työssä pyrittiin luomaan toimintamalli, joka lyhentää tilausten läpimenoaikaa. Tilaus- ja toimitusketjun uudelleensuunnittelua lähdettiin kehittämään prosessijohtamisen kautta. Tämä diplomityö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus liiketoimintaprosessin uudelleensuunnittelusta ja mallintamisesta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruussa hyväksi haastatteluita, työpajaa, prosessin mallintamista sekä kohdeyrityksen tietojärjestelmiä tilauskannan tutkimisessa. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän yksi tärkeitä työtapoja ovat osallistuvuus ja kenttätyö. Näitä sovellettiin myös tässä tutkimuksessa. Jonotusaikoja syntyi lähes jokaisen toiminnon välisessä tilaus-toimitusprosessissa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin huono dokumentaatio tilauksien käsittelyssä, mikä aiheutti hankaluutta koko tilauksen käsittelyn ajan. Tästä syystä tilaus-toimitusketjun uudelleensuunnittelussa keskityttiin tilauksien vastaanoton kehittämiseen. Toisena kehitystarpeena koettiin suunnittelun kehittäminen tuotteiden vakioinnin avulla. Ratkaisevana tekijänä tässä oli dokumentaation ja järjestelmien systemaattisuuden lisääminen tilauksien käsittelyssä. Kohdeyrityksessä tehtiin organisatorisia sekä toimintamallin muutoksia prosessiin. Tilauksen läpimenoaika tuotteissa on pidempi kuin monella muulla teollisuuden alalla. Kokeellisia tutkimuksia tehtiin kevään 2014 tilauskantaan, jonka perusteella läpimenoaikaa pystyttiin parantamaan uuden toimintamallin mukaan toimivissa tilauksissa. Läpimenoaika ei vielä noussut toivotulle tasolle, mutta tuotteiden teollistetun tuotannon keinoja hyödyntämällä, kuten tuotteiden vakioinnin avulla, pystytään jatkossa saavuttamaan läpimenoajan merkittävä lyhentäminen. Tulokset antavat vahvan viitteen siitä, että tilaus- ja toimitusketjun uudelleensuunnittelun rakennusalalla tuottaa yritykselle tehokkuutta ja lyhyemmän läpimenoajan, mikä johtaa myös parempaan kustannustehokkuuteenCompanies need to improve their business processes so as improve to and maintain their competitiveness. The importance of supply has become a significance issue in modern business world. Nowadays efficiency and innovations are meaningful factors to maintain the competitiveness. The aim of this Master’s Thesis is to clarify how to improve the efficiency of the case company’s supply chain. Construction business is often criticized about poor quality and excessiveness of standardization, which do not respond a versatility of customer demand. The construction industry is usually behind many other sectors in its development of production and supply chain. Construction industry utilizes the business process re-engineering method in its development, which aims at better efficiency, quality and capacity to offer bigger product supply for markets. Also industrialized production is tried to implement in field to achieve better delivery cycle, quality and cost efficiency. According to this research the biggest problem in the delivery cycle of supply chain is long waiting times between different functions. The aim is to find critical time points and factors, which are generating waste of time in the process. Attention is paid also to elimination of these problem factors. This research is done in case company, which products domestic houses in Finland. The aim was to create new operation model, which shortens the delivery cycle of orders. The re-engineering of supply chain bases on process management. This Master’s Thesis is a qualitative study about re-engineering and modelling of the business processes. In qualitative research was exploited interviews, workshop, process modelling and case company’s information systems in studying the order book. Fieldwork and observing participation are important work methods in qualitative research. These were also applied in this research. Waste time was generated between almost every function in the process. The main problem was poor documentation in handling of orders, which causes difficulties in the whole supply chain. Therefore, development of the receipt process of orders was taken as focus in re-engineering the supply chain. The second development need was the development of the design department for standardization of the products. Also in this case the decisive issue was to increase the systematic documentation and information systems in handling the orders. The case company made organizational and operational changes in its processes. The delivery cycle time in construction business is longer than in many other industries. An experimental research was made on the basis of the order book in spring 2014. This study indicated that delivery cycle can be improved with orders handled by new operational model. The delivery cycle has not yet achieved the desired level, but utilizing the production methods of the industrialized production, for example standardization of the products, it is possible to achieve significant improvements in the delivery cycle time. The results give strong evidence that by re-engineering of the supply chain in the case company efficiency and shorter delivery cycle can be achieved. This also leads to better cost efficiency
30
Moilanen, H. (Heta). "Oppimisympäristö ja sen kehittäminen alakoulun kontekstissa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201603191337.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, mistä tekijöistä oppimisympäristö muodostuu, mitkä tekijät vaikuttavat oppimisympäristöjen kehittämisen taustalla ja millä tavalla oppimisympäristöjen kehittämiseen on vastattu. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja siinä keskitytään oppimisympäristöön ja sen kehittämiseen alakoulun kontekstissa.
Oppimisympäristö voidaan määritellä tilaksi, paikaksi, yhteisöksi tai toimintakäytännöksi, jossa tapahtuu oppimista. Oppimisympäristön nähdään usein koostuvan sen fyysisistä, sosiaalisista, psykologisista ja pedagogisista tekijöistä. Tässä tutkielmassa oppimisympäristön muodostavia tekijöitä tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta, jotka ovat fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen, tekninen sekä pedagoginen ja didaktinen näkökulma.
Tällä hetkellä kasvatustieteen kentällä vallitseva oppimiskäsitys pohjautuu sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan tiedon konstruointi eli rakentaminen tapahtuu vuorovaikutussuhteissa ja sosiaalisissa konteksteissa. Sosiokonstruktivismissa oppiminen nähdään tiedon jäsentämisenä ja käsitysten laajentamisena. Nykyinen oppimiskäsitys vaikuttaa vahvasti myös oppimisympäristöjen uudistamisen taustalla. Eräs näistä konstruktivismiin pohjautuvista oppimisen teorioista on itsesäätöisen oppimisen malli. Oppimisen itsesäätelyllä tarkoitetaan niiden toimintojen, tunteiden ja ajatusten säätelyä, joiden avulla oppija pyrkii saavuttamaan aiempien kokemustensa ja ympäristön pohjalta muodostettuja tavoitteita.
Tulevaisuuden oppimisympäristöjen tulisi tarjota käyttäjilleen muunneltavuutta, joustavuutta ja monipuolisia työmuotoja. Koulu instituutiona ei ole juuri muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana, ja esimerkiksi luokkahuonemalli on pysynyt suomalaisessa kouluympäristössä hyvin perinteisenä. Muutoksen tarpeeseen on kuitenkin pyritty vastaamaan ja Opetushallituksen rahoittamia oppimisympäristöjen kehittämishankkeita on toteutettu ympäri Suomea vuodesta 2007 lähtien. Niitä tarkastellaan tutkielman kolmannessa luvussa, jossa yhdeksi esimerkkitapaukseksi nostetaan Oulun normaalikoulussa toteutettu UBIKO-hanke.
31
Heikkilä, E. (Eija). "Dynaamisen ohjausmenetelmän kehittäminen rautatien tietomallipohjaiseen maanrakennustyöhön". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291563.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityön tavoitteena oli tutkia ja kehittää dynaamista ohjausmenetelmää tietomallipohjaiseen rautatien maanrakennustyöhön. Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena oli kehittää prosessikuvaus tietomallipohjaisen työmaan dynaamisesta ohjausmenetelmästä sekä testata ja arvioida kaupallisten sovellusten hyödynnettävyyttä sen työkaluina. Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin mahdollisuuksia ja kehityskohteita tutkittiin dynaamisen ohjausmenetelmän näkökulmasta. Rautatien rakentamisen ominaispiirteisiin sekä tietomallipohjaisen toiminnan aiheuttamiin kehitystarpeisiin perehdyttiin toteuttamalla kirjallisuustutkimus sekä havainnoimalla tietomalleja hyödyntävän radanrakennustyömaan toimintaa. Rautatien maanrakennustöiden nykyisen ohjausjärjestelmän ongelmia ja kehityskohteita kartoitettiin tutustumalla radanrakennustyömaan ohjaukseen sekä suorittamalla haastattelututkimus työmaahenkilökunnalle, ohjelmistotuottajille ja muille työmaan yhteistyökumppaneille. Dynaamisen ohjausmenetelmän periaatteisiin tutustuttiin kirjallisuustutkimuksen kautta ja löytyneiden periaatteiden pohjalta muodostettiin malli rautatien tietomallipohjaisen maanrakennustyömaan dynaamisesta ohjausmenetelmästä. Kaupallisten sovellusten ja Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin ominaisuuksiin perehdyttiin kirjallisuuden avulla. Sovellusten ja Inframodel3-tiedonsiirtoformaatin soveltuvuutta dynaamisen ohjausmenetelmän työkaluiksi arvioitiin testaamalla niillä tietomallipohjaisen radanrakennustyömaan suunnitelma- ja toteumatiedon käsittelyä ja hallintaa. Rautatien tietomallipohjaisen maanrakennustyömaan dynaaminen ohjausmenetelmä on reaaliaikaisesti ja voimakkaasti työmaan impulsseihin vastaavaa tietomalleja hyödyntävää kokonaisvaltaista, yhteisöllistä ja muuntumiskykyistä rakennusprojektin ohjausta. Dynaamisen ohjausjärjestelmän tehokkuus perustuu ohjaustoimenpiteiden perustana käytettävän tiedon reaaliaikaisuuteen, mikä mahdollistetaan työmaan reaaliaikaisella seurannalla ja rakentamisen edistymää mittaavien havaintojen jatkuvalla keräämisellä. Työmaan johdon nopealla reagoinnilla työmaalta tuleviin impulsseihin, kuten mittaustuloksiin, tuotantohäiriöihin ja innovaatioihin, estetään mahdollisten ongelmien kumuloituminen seuraaviin työvaiheisiin ja mahdollistetaan rakennusprosessin jatkuva kehittyminen. Havainnoinnin ja haastattelututkimuksen vastausten perusteella radanrakennustyömailla oli tiedostettu mahdollisuudet kehittää työmaan ohjausmenetelmää ja rakentamisen prosesseja tietomallipohjaisen toiminnan avulla. Paremman aikataulu- ja resurssienhallinnan sekä toteuman- ja kustannusseurannan lisäksi haluttiin kehittää rakennusprojektien tuottavuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä mm. paremman informaationhallinnan ja uusien tietomallipohjaisten työkalujen avulla. Työmaalla testatut kaupalliset sovellukset ja Inframodel3-tiedonsiirtoformaatti eivät vastanneet suoraan kaikkiin dynaamisen ohjausmenetelmän tarpeisiin reaaliaikaisesta toteumaraportoinnista, jatkuvasta laadunvarmistuksesta sekä resurssien-, aikataulun- ja kustannustenhallinnasta. Tietomallipohjaisen radanrakennustyömaan toimintatapoja on mahdollista kehittää ja toteutettujen ohjaustoimenpiteiden vaikutuksia voi seurata reaaliaikaisesti dynaamisen ohjausmenetelmän avulla. Työntekijöiden innovoinnin mahdollistava yhteisöllinen ja dynaaminen ohjausmenetelmä kannustaa kaikkia kehittämään työmaan toimintoja omasta työtehtävästään lähtien ja saavuttamaan näin paremman tehokkuuden ja työn laadukkuuden koko rakennusprojektissa. Dynaamisen ohjausmenetelmän tehokas hyödyntäminen tietomallipohjaisella radanrakennustyömaalla edellyttää uusien tietomallipohjaisen toiminnan sekä reaaliaikaisen seurannan, laadunvarmistuksen ja ohjauksen mahdollistavien työkalujen käyttöönottoa ja kehittämistäThe aim of this master’s thesis was to develop a dynamic management method for an information model-based railway earth mowing work. The primary target was to develop a process model about an information model-based dynamic management method and research the possibilities to use the existing commercial applications as a management tools. Inframodel3- data transfer format’s features and improvement needs was studied from dynamic management method’s perspective. Characteristics of railway construction and improvement needs caused by information model-based actions were studied by literature research and observing an information model-based railway construction site. The current challenges and issues that need to be improved in current management method were discovered and gathered, by researching the current management method and performing an interview to the personnel of the construction site, software producers and other project partners at the railway construction site. Principles of the dynamic management method were studied through literature research and based on findings a process model for information model-based railway earth moving work was developed. Features of the commercial applications and Inframodel3 data transfer format were studied by literature research and the usability of them in the dynamic management method was evaluated by handling and processing information model based data with the applications. The dynamic management method of an information model-based railway construction site means real-time and efficient reacting on impulses from construction site and construction site management that is comprehensive, communal and adaptable and utilizes information models. The efficiency of dynamic management method is based on real-time information used in management actions. This is enabled by gathering continuously real-time observations about the progress on the construction site. By construction site management’s efficient reacting on the incoming impulses from the construction site such as measurement results, production disruption and innovations, prevents the accumulation of potential problems to following operation steps and also enables continuous development of the construction process. According to the answers from interview survey and observations at the construction site the possibilities to develop the management method and construction processes with the help of information model-based actions has been recognized. In addition to better time schedule and resource management, realization and cost observation also efficiency, productivity and environmental friendliness were issues that wanted to developed with better information management and new information model-based tools. The commercial applications and Inframodel3 data transfer format tested on construction site did not fulfill all the dynamic management method’s demands considering the real-time realization reports, continuous quality assurance and management of resources, time schedule and costs. The information model-based railway construction site practices can be developed and the impacts of the implemented management measures can be observed in real-time through the dynamic management method. The collaborative and dynamic management method enables all employees to innovate and encourages them to develop all the site activities, by starting from their own tasks, leading to higher efficiency and quality of the entire construction project. Effective use of the dynamic management method at the information model-based construction site requires introduction and development of the new tools, which enables information model-based site activities as well as a real-time monitoring, quality assurance and control
32
Isokääntä, J. (Joni). "Eurokoodin mukaisen laskentamenetelmän kehittäminen tukimuurien mitoitukseen". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709062804.
Texto completo da fonteResumo:
Tukimuurien mitoitus on yleistä rakennesuunnittelun eri kohteissa. Tukimuurien suunnittelu vaatii rakennesuunnittelun lisäksi myös tietämystä geoteknisestä mitoituksesta. Tässä diplomityössä keskitytään tukimuurin mitoitukseen liittyviin eurooppalaisiin standardeihin sekä niiden mahdollistamiin laskentatapoihin tukimuurien mitoituksessa. Työssä tutkitaan erilaisten tukimuurien mitoituksia ja laskentamenetelmiä. Tarkastelun alla on muun muassa maan varaan perustettu sekä paalutettu tukimuuri. Erityistarkastelussa on rakenteen ja maan yhteisvaikutus sekä niiden hyödyntäminen FEM-laskennassa erilaisten jousimallien avulla. Tutkimusten perusteella luodaan laskentamenetelmä ja tehdään sen perusteella Excel-pohjainen laskentapohja, jonka avulla suunnittelija voi mitoittaa erilaisia tukimuuritapauksia standardien SFS-EN 1992-1-1 ja SFS-EN 1997-1 vaatimuksien mukaisesti. Laskentapohjan avulla suunnittelijan on helppo kokeilla erilaisia ratkaisuja tukimuurin mitoitusta varten sekä iteroida muurin kokoa ja raudoitusta parhaan ja taloudellisimman lopputuloksen saavuttamiseksiDesign of retaining walls is common in various structural design subjects. In addition to structural design knowledge of geotechnical design is also required from a designer. This thesis focuses on European standards regarding design of retaining wall structures and on calculation methods made possible by these standards. In this thesis, various dimensioning and calculation methods of retaining walls are studied. Wall based on ground and a wall based on piles is studied. The work will also focus on the interaction between structure and soil and their utilization in FEM calculations using different spring models. Based on the studies, a calculation method is created and made into an Excel based calculator that allows the designer to dimension various retaining wall structures according to the requirements of standards SFS-EN 1992-1-1 and SFS-EN 1997-1. The calculator allows the designer to easily test different solutions for dimensioning the support wall and to iterate the wall size and reinforcement to achieve the best and most economical end result
33
Rahja, S. (Saija). "Terveysalan henkilöstön osaamisen kehittäminen koulutusmallien avulla". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709092875.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli kuvata terveysalan henkilöstön osaamisen kehittämistä koulutusmallien avulla. Tavoitteena tuottaa tietoa, miten koulutusmalleja voidaan hyödyntää osaamisen kehittämisessä. Aineisto haettiin elektronisina tietokantahakuina käyttämällä Medic-, CINAHL-( EBSCO; ovid), PubMed- ja Scopus-tietokantoja. Hakusanoina oli osaamisen kehittäminen terveysalalla, koulutusmallit, näyttöön perustuva hoitotyö, koulutus, täydennyskoulutus ja haku rajattiin vuosien 2006–2017 väliselle ajalle. Se tuotti 572, jotka käytiin otsikoiden perusteella läpi. Aineiston muodosti viisitoista julkaisua (n=15).
Tässä kandidaatin tutkielmassa käytetään koulutusmalli käsitettä täydennyskoulutuksista puhuttaessa sosiaali- ja terveysalalla, sillä terveydenhuollon täydennyskoulutuksille ei ole vakiintunutta käsitettä. Terveysalan osaamisen kehittämistä koulutusmalleilla tulisi suunnitella ja kehittää ennakoiden tarpeita sekä työyhteisön ja pedagogisen asiantuntijan yhteistyönä. Näin varmistetaan näyttöön perustuva hoitotyö, tietojen, taitojen hankinta, sisäistäminen, soveltaminen sekä uuden tiedon implementointi, tavoitteena elinikäinen oppiminen.
Tutkielman johtopäätöksenä on että, terveysalan osaamisen kehittäminen vaatii pedagogisen osaamisen prosessien hallintaa ja työelämän yhteistyötä, jotta osaamista voidaan kehittää näyttöön perustuvasti. Arviointiin perustuvien taitojen osalta oli tärkeää hankitun osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen sekä näyttöön perustuvan työn osaaminen. Koulutusmallien käytössä tulisi tehdä yhteistyötä eri koulutukseen liittyvien tahojen kanssa kuten oppilaitosten, organisaatioiden ja työelämän välillä.
34
Hatunen, J. (Jarmo). "Projektinhallinnan ja prosessien kehittäminen av-asennuksissa". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505281701.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä työ on toteutettu, koska tilaajayrityksellä ei ole dokumentoituja toimintamalleja toiminnastaan ja asennuspalvelun tilauskanta on kasvussa. Palvelun tuotteistaminen tarkoittaa palvelurakenteen määrittämistä kuvaamalla palvelun prosessit ja asioiden kulku. Työ käsittelee av-asennuspalvelun tuotteistamista. Erityistä huomioita kiinnitetään tuotteistamisen hyötyihin ja tuotteistamisen tuloksena saatavan palvelutuotekonfiguraation prosessin kehittämiseen ja projektinhallinnan kypsyyden parantamiseen. Esimerkkiyrityksen av-asennusprojektista luodaan prosessikuvaus haastattelemalla projektiin osallistuneita työntekijöitä, minkä perusteella löydetään prosessin heikot kohdat, ja tunnistetaan yrityksen palvelutuoteportfolio. Tuloksissa esitellään uusi palvelutuotekonsepti, kehitetyn prosessin kuvaus ja toimenpiteet projektinhallinnan kypsyyden parantamiseen. Palvelutuotekonsepti koostuu kolmesta eri tuoterakenteesta, jotka ovat tarkoitettu eri kokoisiin kohteisiin. Prosessin kehittämiskohteet suuntautuvat ennakointiin, jolla saadaan turhat odotusajat prosessista pois. Projektinhallinnan kypsyyttä nostetaan arvioimalla sitä viidestä eri näkökulmastaThis thesis has been carried out because the client company does not have a documented business models on their activities and installation service order backlog is increasing. Commercialization of the service means the determination of the service by describing the service processes and the course of events. The thesis deals with the commercialization of audiovisual installations. A result of commercialization is the service product configuration. Particular attention is paid to the commercialization benefits and improvements of business processes and a project management maturity of the new service product configuration. This thesis includes description of the company’s business prosess based on employee interviews. A new service product portfolio and weak spots of the business process has been found based on the description. The results presented a new service product concept, the description of the new development business process and actions to improve the project management maturity. The Service product concept consists of three different product structure that are intended for different sizes of the install locations. Process development targets based on the foresight that reduces the waiting time in the process. The maturity of the project management has been increased by estimating it from five different angles
35
Kristo, K. (Kari). "Pientalon koneellisesti tuuletettavan lämpimän alapohjarakenteen kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231261.
Texto completo da fonteResumo:
Diplomityön päätavoitteena oli pientalon koneellisesti tuuletettavan lämpimän alapohjarakenteen kehittäminen. Työssä haluttiin myös selvittää, että toimiiko kehitetty uusi rakennetyyppi rakennusfysikaalisesti oikealla tavalla sekä varmistua lämpimällä alapohjalla varustetun rakennuksen asumisturvallisuudesta. Ulkoilmalla tuulettuvissa ryömintätilaisissa alapohjissa esiintyvien ongelmien vuoksi kehitettiin uusi tilaelementtirakentamiseen soveltuva alapohjarakenne, jossa lämmöneristys on siirretty lähes kokonaan lattiarakenteesta maata ja perusmuuria vasten. Syntyvästä lämpimästä ryömintätilasta ilma vaihdetaan koneellisesti lämmöntalteenoton kautta. Rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan varmistamiseksi tehtiin kenttämittauksia yhdeksässä kohteessa. Kenttämittauksissa mitattiin lämpötiloja, suhteellista kosteutta, radonpitoisuutta, ilman mikrobipitoisuutta ja alapohjatilan alipaineisuutta suhteessa asuintiloihin. Lisäksi tehtiin ilmatiiviysmittauksia asunnoille ja alapohjatiloille. Koekohteissa tehdyissä pitkäaikaisissa lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittauksissa ei esiintynyt homeen kasvulle otollisia olosuhteita minään vuodenaikana. Paine-eromittauksista todettiin, että lämpimät alapohjatilat ovat pääsääntöisesti alipaineisia asuintiloihin nähden, mikä ehkäisee osaltaan haitallisten aineiden kulkeutumista sisäilmaan. Tältä osinkin rakenteen toiminta on oleellisesti parempi perinteiseen ryömintätilaan verrattuna, jossa on tyypillisesti ylipainetta sisätiloihin nähden. Rakennuksien radonpitoisuudet asuintiloissa olivat alhaiset ja hyväksyttävät kaikissa kohteissa, joissa mittauksia on tehty (≤ 30 Bq/m³). Ryömintätilassa arvot olivat kohteesta riippuen 110–460 Bq/m³. Tämä osoittaa, että rakenneratkaisu on yhdessä ilmanvaihdon kanssa ehkäissyt liiallisen radonin tulon sisätiloihin. Koekohteista otetuista ilmanäytteistä havaittiin, että myös ilman mikrobi- ja bakteeripitoisuudet alenivat siirryttäessä ryömintätilasta asuintiloihin. Kenttämittausten perusteella kehitetty rakenneratkaisu on rakennusfysikaalisesti toimiva ja selvästi parempi rakenne kuin perinteinen ulkoilmalla tuuletettu ryömintätilainen alapohja. Hyvin toimivan lämpimän alapohjan ominaisuuksia ovat vähäinen lämmöneristys lattiarakenteessa, hyvä lämmöneristys perusmuuria ja maata vasten, tuloilman lämpötilan nostaminen, alapohjatilan hyvä ilmatiiviys, hallittu ilmanvaihto alapohjatilassa, ilmanvaihtojärjestelmän painesuhteiden oikea säätö, ulkopuolisten kosteuslähteiden minimointi, laitteiden huolto sekä rakenteen toiminnan seurantaThe main aim of the thesis work was to develop a mechanically ventilated warm base floor structure for the single house. The work was also intended to find out that the developed new foundation construction works correctly according to the building physics and ensure the housing safety in the building with the warm base floor. The new mechanically ventilated warm base floor structure suitable for the prefabricated modular buildings was developed due to the problems with the common free ventilated base floor structure with a crawl space. In this construction insulation is moved from the floor structure towards the ground and the foundation wall. From this warm crawl space, ventilation is done mechanically through the heat recovery. In order to ensure the physical structure of the building field measurements were carried out in the nine different single house buildings. During the field measurements temperatures, humidity, radon, air microbe concentration and under pressure in the warm base floor space in the relation to the living space were measured. In addition, the air tightness measurements were made for the houseroom as well as the base floor crawl space. The long-term temperature and relative humidity measurements in these single house buildings under the experiment were free from the mold growth favorable environment in any season of the year. The pressure difference measurement between the warm base floor spaces and the living space shows that the warm base floor space was under pressure compared to the living space which prevents the diversion of harmful substances to the living space air. In this regards operation of the warm base floor structure is substantially improved compared to the traditional crawl space structure which is typically having the overpressure in the relation to the living space. The buildings radon concentrations in the living space were low and acceptable in all locations where measurements was done (≤ 30 Bq/m³). In the warm crawl space radon concentration was 110–460 Bq/m³ depends on the building under experiment. This indicates that the warm space floor structure together with the mechanical ventilation prevented excessive radon entry to the living room air. Air samples from the building under experiment shows that even the absence of microbial and bacterial concentrations in the air decreased when moving from the crawl space to the living space. Based on the field measurements warm base floor structure developed in this thesis work is functioning according to the building physics and it is clearly better than the traditional free ventilated crawl space base floor. Thus the structure can be safely used in the new buildings and there is potentiality to develop further
36
Ylinampa, K. (Kalle). "Sairaanhoidon kirjaamisprosessin systemaattinen kehittäminen tuotteistuksen tueksi". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402121089.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä työ käsittelee Suomessa käytössä olevaa NordDRG tuotteistusjärjestelmää. Työssä kerrotaan myös sairaanhoidon tuotteistukseen vaikuttavia toimintoja. Työn tavoite on kertoa, millaiset ovat tuotteistusta ja laskutusta varten kirjattujen potilastietojen käytännöt Vaasan keskussairaalassa sekä miten keskussairaalan tietojärjestelmät toimivat kirjaamisen apuna. Työssä tuodaan julki kehittämistoimenpiteitä, joilla kirjaamista saadaan parannettua. Työssä esitellään malli, jolla kirjaamista voidaan seurata ja parantaa systemaattisesti. Aluksi työssä määritellään kyseisen potilastietojen kirjaamisen perusta eli tuotteistus ja laskutus. Havaittujen ongelmakohtien avulla kerrotaan, miten potilastietojen kirjaamisen laatu vaikuttaa tuotteistamiseen kansallisella tasolla sekä sairaalan sisäisessä toiminnassa. Teoriaosuudessa avataan Suomessa käytössä oleva sairaanhoidon tuotteistusjärjestelmä NordDRG. Potilastietojen kirjaamista ja NordDRG järjestelmää kuvaavat osiot kertovat, kuinka järjestelmä optimaalisesti käytettynä toimisi. Työn empiriaosuuteen suoritettiin semi-strukturoituja haastatteluita Vaasan keskussairaalan sairaanhoidon yksiköissä sekä taloushallinnossa ja tietotekniikan hallinnossa. Haastattelupohja koostui kysymyksistä sairaanhoidon ammattihenkilöstön työtavoista potilastietojen kirjaamisessa sekä tietojärjestelmien hyödyntämisessä kirjaamisen apuna. Empiriaosuudessa käytettiin hyväksi myös tilastotietoa kirjaamisen tasosta kaikissa Suomen keskussairaaloissa. Haastattelujen ja tilastojen pohjalta muodostettiin yleistason käsitys siitä, miten Vaasan keskussairaalassa kirjataan potilastietoja verrattuna muihin samanlaisiin sairaanhoidon yksiköihin. Empiriaosuuden tärkeimmät tulokset ovat Vaasan keskussairaalan potilastietojen kirjaamisen huono taso kansallisessa vertailussa, kirjaamisen tulosten heikko hyödyntäminen kirjaamisen parantamiseksi sekä kokonaisvaltaisen NordDRG järjestelmän kyvykkyyden käyttämättömyys. Kansallisesti huomattava tulos on myös kirjaamisen tason suuri variaatio sairaaloiden välillä. Kirjaamisen tason aluekohtainen vaihtelevuus vaikuttaa kansallisiin tuottavuuslukuihin. Kirjaamiskäytännöt Vaasan keskussairaalassa vaihtelevat suuresti yksiköiden välillä sekä yksiköiden sisällä. Käytännöt kirjata ovat moninaisia ja vaihtelevia. Tietojärjestelmissä on kehittämisen varaa. Välittömästi NordDRG ryhmittelijään vaikuttavat tietojärjestelmät sisältävät kuitenkin tarvittavat toiminnot NordDRG:n hyödyntämiseksi. Tietojärjestelmien hyödyntäminen kirjaamisessa on puutteellista. Tulokset ovat yleistettävissä vaikuttavimpaan osaan Vaasan keskussairaalan yksiköistä, niin sairaanhoidossa kuin hallinnossa. Työssä määritellyissä kehitystoimenpiteissä on vankka tieteellinen pohja ja todistetut positiiviset lopputulokset. Esitellyt kehitystoimenpiteet pohjautuvat Six Sigma kehittämismallin eli DMAIC mallin hyödyntämiseen. DMAIC mallin mukaisesti prosessin tuotosten mittaaminen ja analysointi on suuressa roolissa kehitystoimenpiteitä implementoitaessa. DMAIC mallin tilastollista tarkastelua ja analysointia on menestyksekkäästi hyödynnetty muualla maailmassa. Keskeisimpänä toimintona kirjaamisen tason nostamisessa on mitata diagnooseja ja toimenpiteitä yksikkökohtaisesti. Mitattua tietoa analysoidaan tilastollisen prosessihallinnan menetelmillä. Kehitystoimenpiteiden onnistumista tarkastellaan jatkuvalla prosessimittauksilla. Yksi tärkeä kehitystoimenpide on jalkauttaa vastuu tavoitteellisesta kirjaamisesta yksikköihinThe subject of this thesis is NordDRG, a patient classification and productization system in use in Finland. Theory also covers actions related to productization of health care. Aim of this thesis is to describe the nature of coding patient information regarding productization and reimbursement in Vaasa Central Hospital. Information systems assistance to coding is also covered. This thesis aims to improve coding in Vaasa and thus suggests development activities to Vaasa Central Hospital. Thesis introduces a model by which patient data coding can be improved and controlled systematically. Firstly the basis of coding, productization and reimbursement is introduced. Theory explains the problem areas in coding and takes a stand on how it affects in productization on national and hospital’s internal scale. Theory part introduces the health care productization system NordDRG. Chapters related to patient data coding practices and NordDRG system reveal how productization can ideally work. For the empirical part semi-structured interviews were conducted in Vaasa Central Hospital health care units, finance and information technology departments and administration. Interview template consists of questionnaire about health care professionals coding practices and utilization of information technology. Empirical chapters also include statistical analysis of coding in all Finnish central hospitals. General understanding of Vaasa Central Hospital coding practices versus other Finnish central hospitals was created from interview and statistical analysis results. The most important findings of this thesis were the poor performance of coding in Vaasa by national standards, low utilization of coding results to improve coding and low overall utilization of NordDRG system capability. Nationally significant finding is the variation of coding practices between hospitals. The variability of coding levels has an impact on national productivity figures. In Vaasa coding practices vary greatly between different units and between coders of a single unit. Coding practices are manifold. There is also potential for improvement in information system design and development. Although those information systems that have a direct impact on NordDRG include the functions needed for total NordDRG classification. Nevertheless utilization of IT systems in coding is defective. The results can be generalized to greater proportion of departments in Vaasa. The development activities introduced in this thesis have a strong scientific basis and have proven to improve the level of coding. Introduced development activities are based on Six Sigma, also known as DMAIC, model. Process performance measurement and analysis plays a central part in development activity implementation through DMAIC model. Process measurement and statistical analysis according to DMAIC have been used successfully in other health care organizations. The essential activity is to measure diagnosis and procedure code occurrence within a single unit. Measurement results are analyzed with statistical process control methods. Success of implementations is monitored through continuous process measurement and analysis. Single important development activity is to shift the responsibility of high-quality coding to the health care units
37
Lehtonen, A. (Aleksi). "Eurokoodin mukaisen laskentamenetelmän kehittäminen paaluanturan mitoitukseen". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805091627.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli yhtenäistää ja tarkentaa Eurokoodin ohjeistuksia paaluanturoiden mitoitukseen. Erityisesti työssä keskityttiin paaluanturoiden mitoituksessa käytettävän ristikkomenetelmän tarkasteluun ja tarkennukseen. Työn ensisijainen tarkoitus oli saada käyttöön yhtenäistetty laskentapohja, joka mitoittaa paaluanturat kahdesta yhdeksään paaluun. Toinen oleellinen tarkoitus oli verrata työn laskentapohjan tuloksia yleisesti käytettyjen vakiopaaluanturoiden mitoitustuloksiin. Työ toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäinen vaihe käsitti työn teoriaosuuden, jossa paaluanturoiden mitoitusta sekä ristikkomenetelmää tutkittiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Työn toisessa vaiheessa ensimmäisessä vaiheessa määritetyt ratkaisut siirrettiin laskentapohjaan. Laskentapohja suunniteltiin perusperiaatteella, jossa ratkaisuista pyrittiin luomaan mahdollisimman edulliset, mutta silti Eurokoodin vaatimukset täyttävät. Työn merkittävimpinä tuloksina voidaan pitää paalujen sallittujen sijaintipoikkeamien huomioimisen vaikutukset laskentatuloksiin. Työssä käytetty iteratiivinen laskentamenetelmä mahdollistaa sijaintipoikkeamien huomioimisen laskentatuloksissa huomattavasti yleisesti käytettyjä laskentamenetelmiä tarkemmin. Näin ristikon rakenteesta saadaan realistisempi eikä ylimääräisiä varmuuksia rakenteiden kestävyyksiin vaadita. Tämän lisäksi työssä määritetyt solmualueen tarkastelut voidaan omaksua olevan yleisiä laskentatyylejä tarkempia. Työstä saatuja tuloksia hyödynnetään edellä mainitun laskentapohjan avulla. Laskentapohja nopeuttaa ja helpottaa paaluanturoiden suunnittelua sekä rakentamistoleranssien huomiointia. Laskentapohja mahdollistaa myös tulosten nopean vertailun lähtöarvojen muuttuessaThe aim of this thesis was to standardize and refine the Eurocode guidelines for the design of pile caps. The specific focus is on the examination and refinement of the strut-and-tie method used for design of pile caps. The primary purpose of the thesis was to provide an Excel based sheet that can be used to design pile caps including from two to nine piles. Another goal was to compare the results of the calculation to values typically used for pile caps. The work was carried out in two phases. The first phase included the theoretical part of the work, in which the design of the pile caps and the strut-and-tie method was studied by means of a literature review. In the second phase of the work, the solutions defined in the first step were moved to the calculator. The calculator was designed on the basis that sought to create the most affordable solutions, yet comply with the Eurocode guidelines. The most important results of the thesis were in the effects of the permissible location deviations of the piles on the results obtained. The iterative calculation method used in the work enables more precise consideration of location deviations in the calculation results than the more commonly used calculation methods. This makes the strut-and-tie structure more realistic and no additional certainty for the durability of the structures is required. Additionally, the queries of the node defined in the work are more accurate than in the general calculation styles. The results of the work are utilized using the calculation sheet mentioned above. The calculation sheet accelerates and facilitates the design of pile caps and the consideration of constructional constraints. The calculator also allows a quick comparison of the results when given values change
38
Kunelius, L. (Lila). "Kulttuurikaupunkibrändin kehittäminen Jyväskylässä:esimerkkinä Valon kaupunki -tapahtuma". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812203311.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kulttuurikaupunkibrändin kehittämistä Jyväskylässä. Globalisaatio ja maailmanlaajuinen talouden muutos on saanut aikaan kilpailun kentän, johon kaupungit ovat pyrkineet vastaamaan kaupunkibrändäyksen ja -brändien avulla. Tässä tutkielmassa esimerkkitapauksena kulttuurikaupunkibrändin kehittämistyöstä käytetään Jyväskylässä järjestettävää Valon kaupunki -tapahtumaa. Tutkimuskysymyksinä ovat 1) Miten Jyväskylä kehittää kulttuurikaupunkibrändiään? 2) Minkälaista on eri toimijoiden välinen yhteistyö tavoitteiden toteuttamisessa Valon kaupunki -tapahtuman yhteydessä?
Tutkielman aineistona toimii haastattelu- sekä asiakirja-aineisto. Haastatteluaineisto koostuu Valon kaupunki -tapahtuman kanssa kytköksissä olevista eri asiantuntijatahojen haastatteluista. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja haastattelun tukena toimi puolistrukturoitu haastattelurunko. Asiakirja-aineistona toimivat Jyväskylän kaupungin kaupunkistrategia, kulttuurisuunnitelma sekä talousarviot vuosilta 2003–2018. Tutkielman aineiston käsittelymenetelmänä on sisällönanalyysi, jonka avulla pyritään saamaan kattava kuvaus tutkitusta ilmiöstä tiivistettynä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu brändin ja brändäyksen teoriasta, kaupunkibrändäyksestä sekä sen lähikäsitteistä, brändinjohtamisesta sekä kulttuurista ja sen kytkeytymisestä kaupunkibrändiin. Teorian avulla pyritään muodostamaan kattava näkemys kaupunkibrändistä ja brändäyksestä sekä niiden hyödyntämisestä kaupungin kehittämistyössä.
Jyväskylässä on annettu painoarvoa kulttuurille kaupungin brändin kehittäjänä. Tämä tulee esille muun muassa kaupunkistrategian ja kulttuurisuunnitelman muodossa. Asiantuntijat pitävät Valon kaupunki -tapahtumaa erinomaisena väylänä tuoda esille Jyväskylän kulttuurikaupunkibrändiä kaupungin eri kohderyhmille, kuten asukkaille, matkailijoille ja yrityksille. Brändinrakennus vaatii yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä pitkäaikaista sitoutumista, jotta voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia. Kaupunkirändin tulisi perustua aina todellisuuteen, joten suuria ja nopeita muutoksia brändissä on mahdotonta tehdä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkien brändien kehitystyössä tapahtumien avulla.
39
Yliherva, J. (Jukka). "Organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli:innovaatiokyvyn kehittäminen osana johtamisjärjestelmää". Doctoral thesis, University of Oulu, 2004. http://urn.fi/urn:isbn:9514273389.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract Over the past few years it has been discussed and written about in Finnish society how the foundation of Finland's future welfare and economic growth is based on an organisation's renewal and innovation capabilities. Decreasing the barriers of trade with its "China syndrome", international competition for taxes, growth and stabilisation treaties of the European Union, high-age structure, and so forth, create a national sense of necessity to excel in the field of international innovation development. Researching these demands have led to developing a "governance of organisational innovation capabilitis" based on existing theories and management doctrines, and empiria. The design embodies fields of know-how which can improve the organisation's innovation capabilities. These fields of knowledge consist of companionship and collaboration, knowledge of network skills, mastery of innovation acquiring processes and knowledge of using innovation stimuli. By cultivating these skills, the organisation will have an even better chance of achieving positive development in productivity and, under the circumstances, benefiting intangible capital. With the support of this design, the organisation will evolve and control its innovation capabilities according to the philosophy of continuous improvement. The governance consists of measuring methods and indicators developed in research and connected to existing management and reporting systems of the organisations. The organisation can also compare its own innovation capabilities in relation to other organisations for directing and building motivation configurations. The developed model was tested and evaluated in the Finnish infra-industry operational environment in six different ways. The model passed the tests, and by guesstimates can be applied in all organisations such as public utilities and business corporations. Equally, the model is suitable for different states of distribution channels. The model is being introduced extensively and is available for organisations on the internet. Most of the theoretical contribution was probably achieved through the functionality of the management system. Theoretical contribution also arose, because developing the intangible capital in organisations has been considered problematic, especially due to the lack of indicators and measuring methods. The model consists mainly of those indicators and methods created for this purpose. Also significant, on behalf of the theoretical contribution, was that by obtaining services, these organisations could develop their own innovation capabilities at the same time by combining challenging innovation combinations. Extensive material related to the acquisition affairs helps in any case to understand the relations between methods and outcome. The result of the study was able to reflect several links with the existing theory. One point of reflection was that with the help of the model, organisations could reduce the uncertainties detected in the organisational- and economic theories, which are connected to the selecting of partners and acquisition affairsTiivistelmä Suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosien aikana puhuttu ja kirjoitettu paljon siitä, että Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ja talouskasvun perustana on tulevaisuudessa organisaatioiden uudistumis- ja innovaatiokyky. Kaupan esteiden vähentyminen "Kiina-ilmiöineen", kansainvälinen verokilpailu, EU:n kasvu- ja vakauttamissopimukset, korkea ikärakenne ja monet muut tekijät aiheuttavat kansallisen paineen olla kansainvälisen innovaatiokehityksen kärjessä. Kansainvälisessä kilpailussa korkean palkkatason kansantalous ja sen organisaatiot voivat menestyä markkinoilla vain innovoimalla - kehittämällä jatkuvasti entistä parempia tuotteita, menettelytapoja ja palvelua. Näistä tarpeista lähtien tutkimuksessa kehitettiin olemassa olevan teorian ja liikkeenjohdon oppien sekä empirian avulla "organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli". Malli sisältää osaamisalueita, joihin panostamalla organisaatio voi parantaa innovaatiokykyään. Osaamisalueet ovat kumppanuus- ja sopimusyhteistyöosaaminen, verkostotaitojen osaaminen, innovatiivisen hankintaprosessin osaaminen ja innovaatiokannusteiden käytön osaaminen. Näitä kehittämällä organisaatiolla on entistä paremmat mahdollisuudet saavuttaa positiivista tuottavuuskehitystä ja hyötyä näin ollen aineettoman varallisuutensa kehittymisestä. Mallin avulla organisaatio pystyy kehittämään ja hallitsemaan innovaatiokykyään jatkuvan parantamisen filosofian mukaisesti. Johtamismalli sisältää mittausmenettelyt ja tutkimuksessa kehitetyt mittarit sekä näiden kytkennät organisaatioiden olemassa oleviin johtamisjärjestelmiin. Organisaatio voi myös verrata omaa innovaatiokykyään suhteessa muihin organisaatioihin ja hyödyntää tietoa oman organisaation johtamisessa ja motivaatioasetelmien rakentamisessa. Kehitettyä mallia testattiin ja arvioitiin suomalaisessa infra-alan toimintaympäristössä kuudella eri tavalla. Malli läpäisi suoritetut testit, ja arvioiden mukaan sitä voidaan hyödyntää kaikissa organisaatioissa niin julkisella alalla kuin yrityksissäkin. Yhtä lailla malli sopii käytettäväksi arvoketjun eri vaiheissa. Mallia ollaan ottamassa laajasti käyttöön ja kehitetty malli on organisaatioiden saatavilla Internetin kautta osoitteessa: http://www.innovaatiomittaus.fi. Teoreettista kontribuutiota saavutettiin ehkä eniten johtamismallin toimivuuden ansiosta. Teoreettista kontribuutiota syntyi myös siitä, että aineettoman varallisuuden kehittämistä organisaatioissa on pidetty ongelmallisena nimenomaan mittareiden ja mittausmenetelmien puuttumisen vuoksi. Malli sisältää monia tätä tarkoitusta palvelevia mittareita ja mittausmenetelmän. Merkittävää teoreettisen kontribuution osalta oli myös se, että organisaatiot hankkiessaan palveluita voivat samalla kehittää omaa innovaatiokykyään yhdistämällä hankintoihinsa haasteellisia innovaatioasetelmia. Laaja hankintatoimeen liittyvä aineisto auttaa muutenkin ymmärtämään keinon ja lopputuloksen suhteita. Tutkimuksen tuloksia pystyttiin reflektoimaan myös olemassa olevaan teoriaan usean kiinnekohdan kautta. Yhtenä reflektointikohtana oli se, että mallin avulla organisaatiot pystyvät vähentämään organisaatio- ja talousteorioissa havaittuja epävarmuuksia, jotka liittyvät kumppaneiden valintaan ja organisaation hankintatoimeen
40
Okkonen, P. (Pekka). "Tuotannollisen pk-yrityksen liiketoimintamallit ja niiden kehittäminen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201901041005.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Jatkuva yhteiskunnan kehitys muokkaa yritysten liiketoimintaa ja tässä kehityksessä on tärkeää pysyä mukana pärjätäkseen markkinoilla. Tuotannolliset yritykset ovat perinteisesti olleet hyvin yksinkertaisia yrityksiä toiminnaltaan. Pk-yritykset puolestaan muodostavat taloudellisen ja työllisyyden kasvun selkärangan yhteiskunnassa kattamalla valtaosan maailman yrityksistä. Yhteiskunnan kehitys ja globaali kilpailu pakottavat perinteiset tuotannolliset pk-yritykset kehittämään liiketoimintaansa, mikä on tämän tutkimuksen lähtökohtana.
Tämän kandidaatintyön on tarkoitus tarkastella tuotannollisten pk-yritysten liiketoimintamalleja ja niiden kehittämistä. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus, jolla selvitetään mitä tarkoitetaan liiketoimintamallilla ja sen kehittämisellä. Lisäksi perehdytään tuotannollisten- ja pk-yritysten ominaispiirteisiin sekä siihen miten ne vaikuttavat liiketoimintamallien kehitykseen.
Tutkimuksessa selvisi, että liiketoimintamalli on tutkijoiden keskuudessa eri tavoin ymmärretty käsite. Yhteinen sanoma on kuitenkin se, että liiketoimintamalli selittää kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaa, missä keskiössä on arvon tuotanto yritykselle ja asiakkaille. Tuotannollisten pk-yritysten ominaispiirteisiin kuuluu joustavuus ja innovatiivisuus, jotka mahdollistavat sopeutumisen erilaisiin markkinatilanteisiin. Vastaavasti haasteina tuotannollisilla pk-yrityksillä on resurssien vähäisyys ja laajan osaamisen puute. Liiketoimintamallien kehittämistä käsitellään aluksi liiketoimintamalli-innovaation näkökulmasta, joka tarkoittaa uuden liiketoimintamallin käyttöönottoa yrityksessä. Liiketoimintamalli-innovaation taustalla on idea, että liiketoimintaa muutetaan siten, että samoilla resursseilla pystytään tuottamaan enemmän arvoa itselleen ja asiakkailleen. Liiketoimintamallien kehitykseen liittyy vahvasti meneillään olevan teknologian nopea kehitys eli digitalisaatio. Digitalisaatio tarjoaa tuotannollisille pk-yrityksille keinoja kehittää liiketoimintamalliaan esimerkiksi hyödyntämällä älykkyyttä ja nopeaa tiedon siirtoa tuotannossa. Tuotannollisiin pk-yrityksiin liittyy myös palvelullistaminen, joka tarjoaa keinon kehittää liiketoimintaa lisäämällä palveluita tuotteiden tueksi. Palvelullistaminen on kannattavaa tuotannollisille yrityksille, sillä se tuo kilpailuetua ja monipuolistaa yrityksen liiketoimintaa asiakkaiden näkökulmasta.
Työ tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan liiketoimintamalleista ja niiden kehittämisestä, tuotannollisten pk-yritysten näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin yleistettäviä, sillä aihetta on käsitelty yleisesti kaikkien tuotannollisten pk-yritysten näkökulmasta. Tuloksia voisi hyödyntää yleistietona aiheesta sekä pohjatietona jonkun tietyn yrityksen liiketoiminnan kehittämiselle tai laajemmalle tutkimukselle.Manufacturing SME’s business models and their development. Abstract. Continuous development of society shapes business’ and it is important to keep up with the development to survive in the market. Manufacturing companies have traditionally been quite simple companies regarding their functions. SME’s in turn form the backbone of financial and employment growth by covering the majority of existing companies. Society’s development and global competition are forcing manufacturing SME’s to improve their business model which is the premise of this research.
The purpose of this bachelor’s thesis is to study manufacturing SME’s business models and their development. The used research method is literature review which will explain what means the term business model and its development. Furthermore, the research will orient into manufacturing and SME’s characteristics and how they affect the development of business models.
The research indicated that business model is quite diversely understood topic among researchers. Common message is however that business model explains comprehensively business’ functions where at the center is value production for the company itself and for the customer. Manufacturing SME’s characteristics include flexibility and innovativity that enable adjustments for different kind of situations in the market. Respectively, challenges for manufacturing SME’s are scarcity of resources and lack of comprehensive knowledge. Business model development is first approached from a perspective of business model innovation which means implementation of a new business model in a company. Behind business model innovation is an idea that with same resources company could produce more value to itself and to its customers. Technology’s rapid development or digitalization is strictly affiliated in business model development. Digitalization offers means for manufacturing SME’s to develop their business model using intelligence and rapid data transfer in production, for instance. Also, servitization is affiliated in manufacturing SME’s which provides a way to improve business by adding services to support products. Servitization is profitable for manufacturing companies because it brings competitive edge and diversifies company’s business from customer’s perspective.
This thesis provides a compact overall picture of business models and their development from manufacturing SME’s perspective. Research’s results are quite generalized since subject is viewed generally from all manufacturing SME’s perspective. Results could be used as a general knowledge and basis for developing some specific company’s business or further research.
41
Tuomala, H. (Hanna). "Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurioppaan kehittäminen toimintatutkimuksellisena hankkeena". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601151053.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimuksen lähtökohtana oli Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö Alaköökin havaitsema tarve kehittää päiväkotien kulttuurivastaaville jonkinlainen heidän työtään helpottava ja tukeva "työkalu". Vuonna 2006 oli laadittu Oulun kaupungin päivähoidon kulttuurinen linjaus, jonka tavoitteena oli saada yksiköt tekemään tavoitteellisempi yksikkökohtainen ja ryhmä- ja/tai ikäkausikohtainen kulttuurisuunnitelma osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tutkimuksen lähtötilanteessa suunnitelma puuttui useilta päiväkodeilta ja Alakööki esitti minulle pyynnön ryhtyä kehittämään työkalu kulttuurivastaaville Pro gradu -tutkimuksenani.
Tutkimuksen tavoitteeksi asetin konkreettisen kulttuurikasvatuksen työkalun valmistumisen kulttuurikasvatuksen suunnitelmallisen ja näin myös tasapuolisemman toteutuksen tueksi ja avuksi. Laajempana tavoitteena Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kehittämisen tasolla oli saada kulttuurikasvatuksen suunnitelmallinen toteuttaminen tasapuolisesti juurrutettua kentälle, jolloin lapsilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet päästä osalliseksi kulttuurikasvatuksesta varhaiskasvatusikäisinä. Samalla kehittämistyönä oli tarkoitus uudistaa myös vuonna 2006 laadittua Päivähoidon kulttuurista linjausta vastaamaan paremmin nykyhetkeä niin käytännön kuin termistönkin osalta.
Varsinaisiksi tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat seuraavat:
Millaisen työkalun kulttuurivastaavat tarvitsevat työnsä tueksi,
1. jotta kulttuurikasvatus saataisiin tasavertaisemmin osaksi kaikkien lasten arkea Oulun kaupungin varhaiskasvatuksessa? Kysymys on aseteltu lasten lähtökohdista ja varhaiskasvatusyksiköiden arki on ensisijaisesti huomioituna.
2. jotta kulttuurikasvatus saataisiin juurrutettua vahvemmin Oulun kaupungin varhaiskasvatukseen? Tämä kysymys on asetettu organisaation lähtökohdista, vaikkakin lasten etua myös tällä tavoitellaan.
Toteutin työkalun kehittämisen toimintatutkimuksellisena hankkeena tiiviissä yhteistyössä Alaköökin ja Kulttuurikapsäkki-työryhmän kanssa. Toimintatutkimuksessa pyritään tuottamaan tietoa käytännön kehittämiseksi, eli tässä tutkimuksessa kulttuurikasvatuksen juurruttamiseksi ja kulttuurivastaavien työn helpottamiseksi, yhteistyössä tutkittavien kanssa. Tutkimukseni tietoteoreettiset ja ontologiset lähtökohdat nojaavat konstruktivismiin. Konstruktivistisen tietonäkemyksen mukaan sekä tutkijan, tutkimusryhmän ja lopulta koko tieteenalan viitekehys on vaikuttamassa siihen millaisia empiirisiä havaintoja on mahdollista saada ja miten. Tieto rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja muodostuu ihmisen mielessä. Tämän tutkimuksen tieto ei siis ole tietäjänsä objektiivista kuvausta maailmasta, vaan yksilön ja yhteisöjen kielen, puheen ja kertomuksen välityksellä rakennettua tietoa todellisuudesta.
Aineiston keräsin useaa metodia hyödyntäen ja se koostui Focus group ‒periaatteisista ryhmäkeskusteluista (19kpl), kirjallisista haastatteluista (14kpl) ja kysymyslomakkeista (38kpl), vapaan kirjoituksen keinoja hyödyntäen toteutetusta mielikuvaharjoitteesta (5kpl) ja kirjallisista ryhmätehtävistä (3kpl) sekä tutkimuspäiväkirjastani. Aineiston analyysin toteutin Ruusuvuoren, Nikanderin ja Hyvärisen (2010) esittämää sisällönanalyysin vaiheittaista mallia mukaillen. Kuvasin aineiston analyysin sykleittäin eli tutkimusvaiheittain jaoteltuna toimintatutkimukselle tyypillisessä esittämismuodossa spiraalina. Tutkimuksen syklit liittyivät toisiinsa peräkkäisinä kehinä edeten suunnitelmasta toimintaan ja sen aikaansaannosten havainnointiin ja reflektointiin sekä tämän jälkeen taas uuden parannetun suunnitelman, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin jälkeen jälleen uuden vastaavanlaisen syklin alkuun.
Tutkimuksen tulokset ja niistä muodostetut johtopäätökset olivat seuraavat:
1. Kulttuurikasvatuksen ymmärtämistä tulee avata ja syventää kulttuurivastaaville ja koko kasvatushenkilöstölle sekä tuoda sitä esiin myös vanhemmille. Johtopäätös: Kulttuurioppaassa tulee olla kulttuurikasvatusta ja oppaan tarkoitusta avaava teksti ja kulttuurikasvatuksen laajan kokonaisuuden avaamiseksi tehdään huoneentaulu, jonka pienempi versio löytyy myös oppaan keskiaukeamalta.
2. Kulttuurivastaavien työnkuvaa tulee selkeyttää. Johtopäätös: Kulttuurioppaassa tulee olla konkreettiset ja hyvin käytännönläheiset ohjeet kulttuurivastaavana toimimiseen varhaiskasvatussuunnitelmasta löytyvän työnkuvan kuvauksen rinnalle.
3. Lasten tasavertaisuutta päästä osalliseksi kulttuurikasvatuksesta varhaiskasvatusikäisenä edistää kulttuurikasvatussuunnitelmien teon ja arvioinnin sitovaksi tekeminen. Johtopäätös: Oppaassa tulee olla toiminnan suunnittelua helpottava, suunnitelmallisuuteen ja arviointiin sitouttava kulttuurisuunnitelma tai sen runko. Sen tulee olla sitouttava, jotta kulttuurikasvatus saataisiin juurrutettua osaksi oululaista varhaiskasvatusta.
4. Kulttuurivastaavat kaipaavat työnsä tueksi helpossa muodossa saatavilla olevia vinkkejä ja yhteystietoja koskien juuri oman seutunsa kulttuuritarjontaa. Johtopäätös: Kulttuurioppaaseen tulee listata tietoja Oulun seudun kulttuuritoimijoista.
Esittelen tutkimukseni johtopäätökset prosessin tuloksena syntyneen Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurioppaan sisällön läpikäyden, näin samalla johtopäätösten käytäntöön soveltamisen näyttäen. Johtopäätökset muodostivat Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuurioppaan rungon. Kulttuuriopas on koottu tutkimustulosten pohjalta todettuja tarpeita vastaamaan ja sen tavoitteena on avata ja syventää ymmärrystä kulttuurikasvatuksesta ja kulttuurivastaavan tehtävistä yksiköissä. Se helpottaa tavoitteellisen yksikkökohtaisen ja ryhmä- tai ikäkausikohtaisen kulttuurikasvatussuunnitelman laatimista. Kulttuuriopas on levitetty käyttöön Oulun kaupungin varhaiskasvatusyksiköihin syyskuussa 2014.
Tutkimuksen luotettavuutta arvioin Heikkisen ym. (2012) mukaisen validioinnin viiden arviointiperiaatteen pohjalta (Heikkinen, Huttunen, Syrjälä & Pesonen, 2012).
42
Moberg, K. (Katja). "Magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien koulutuksen kehittäminen heidän näkökulmastaan". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201312132042.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien saamaa koulutusta ja heidän täydennyskoulutustarvettaan eri magneettikuvantamisen osa-alueilla, kuten magneettikuvantamisen perusteet, magneettikuvantamisen turvallisuus, magneettikuvan laatu ja optimointi sekä anatomia ja patologia magneettikuvantamisessa. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka usein ja miten magneettikuvantamisen täydennyskoulutusta olisi järjestettävä magneettikuvantamisessa työskenteleville röntgenhoitajille. Tavoitteena tutkielmalle oli magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien täydennyskoulutuksen kehittäminen ja lisääminen. Lisäksi tavoitteena oli parantaa magneettikuvantamisen turvallisuutta ja osaamisen laatua potilas huomioiden. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen otos koostui niistä magneettikuvantamisessa työskentelevistä röntgenhoitajista, jotka työskentelivät yliopisto- ja keskussairaaloiden magneettikuvantamisesta vastaavissa magneettikuvausyksiköissä. Tutkimukseen osallistui 158 vastaajaa ja vastausprosentti oli 43 %. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPPS Statistics tilasto-ohjelmalla ja laadullisella sisällön erittelyllä. Magneettikuvantamisessa työskentelevistä röntgenhoitajista 65,8 % oli saanut magneettikuvantamisen koulutusta ammattiin valmistumisen yhteydessä. Magneettikuvantamisen koulutuksesta suurin osa tapahtuu työpaikalla kollegan antamana perehdytyksenä ja itsenäisen tiedon hankintana. Tulosten mukaan kaikilla magneettikuvantamisen osa-alueilla on täydennyskoulutustarvetta. Eniten koulutusta tarvitaan magneettikuvan laadussa ja optimoinnissa. Tärkeimpinä täydennyskoulutuksen muotoina pidetään laitetoimittajien ja työnantajan järjestämää koulutusta. Näiden lisäksi kollegan antamaa perehdytystä arvostetaan. Magneettikuvantamisen täydennyskoulutukseen tulisi osallistua kerran vuodessa. Verkko-oppimista ei Suomessa hyödynnetä magneettikuvantamisen täydennyskoulutuksessa. Terveydenhuollossa tarvittavaa koulutusta tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän ja näin on myös magneettikuvantamisessa. Tulosten valossa pystytään magneettikuvantamisessa työskenteleville röntgenhoitajille järjestämään heidän tarpeitaan vastaavia koulutuksia. Näyttöön perustuva radiografia voisi olla yksi keino parantaa magneettikuvantamisessa esiintyvää koulutustarvettaThe purpose of this study was to research the MRI radiographers‘ educations and continuing training in different MRI areas, such as basics magnetic resonance imaging, magnetic resonance imaging safety, magnetic resonance image quality and optimization, as well as anatomy and pathology of the magnetic resonance imaging. Also the purpose of this study was to find out how often and how magnetic resonance imaging continuing training should be organized for MRI radiographers. The aim of this study was to continuing educations development and adding for MRI radiographers. In addition, the aim was to improve the safety of magnetic resonance imaging and skills in quality — keeping the patients in mind. The quantitative research data was collected by an electronic questionnaire. The sample consisted of MRI radiographers who worked in the magnetic resonance imaging units which are corresponding to university and general hospitals magnetic resonance imaging. The study involved 158 radiographers and the response rate was 43%. The data was analyzed by the IBM SPPS Statistics software and the qualitative content analysis. MRI radiographers had received magnetic resonance imaging training in radiographers‘ educations (65.8%). Most of the MRI training happening at the workplace was given by the colleagues. Also self-knowledge acquisition was used. The result reveals that there is need for continuing educations on all areas of MRI. The training is required for magnetic resonance image quality and optimization. The most important forms of continuing education are MRI equipment suppliers and employers educations. Also the training given by colleagues is valued. MRIs continuing training should be given once a year. In Finland we are not able to utilize the online-learning of MRIs continuing training yet. In the future training needed in health care will increase. This is also the case in magnetic resonance imaging. According to the results the continuing educations can be organized for in MRI radiographers when needed. Evidence-based radiography could be one way to meet the need for educations in the area of magnetic resonance imaging
43
Oksa, H. (Hannes). "Digitaalisen taloushallinnon kehittäminen sidosryhmien kanssa tilitoimiston näkökulmasta". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706062543.
Texto completo da fonteResumo:
Tilitoimistoala on ollut voimakkaassa murroksessa 2000-luvulla sähköisen taloushallinnon menetelmien tullessa käyttöön. Digitaalinen taloushallinto kuvaa sähköistä taloushallintoa vielä kehityksellisempiä menetelmiä, joissa keskeistä on mutkaton tiedonsiirto yli organisaatiorajapintojen. Tutkimuksen toimeksiantajayrityksen mukaan tilitoimistoilla on vielä kehitettävää digitaalisessa taloushallinnossa etenkin sidosryhmien kanssa. Tavoitteena oli selvittää kuinka tilitoimistoala voi kehittää digitaalista taloushallintoa sidosryhmien kanssa. Toisena tavoitteena oli löytää keskeiset nykyiset innovaatiot, jotka edistävät digitaalisen taloushallinnon käytäntöjä tilitoimiston ja sidosryhmien välillä. Tutkimuskysymykseen pyrittiin vastaamaan teoria- ja empiriaosuuksien avulla. Keskeinen kirjallisuus koostui digitaalista taloushallintoa, digitaalisen taloushallinnon menetelmiä, digitaalisen taloushallinnon innovaatioita sekä avointa innovaatiota käsittelevästä aineistosta. Digitaalisen taloushallinnon osaprosesseista korostui ulkoinen raportointi ja sen kehittämisen merkitys etenkin tilitoimistoille. Tutkimuksen menetelmänä oli haastattelututkimus, johon yhdistyivät havainnointi ja julkaistun materiaalin käyttö eli kyseessä oli menetelmätriangulaatio. Tutkimusaineistona olivat tutkimuksen tarkoituksenmukaisuuden ja resurssien ohjaamana keskeiset tilitoimiston keskeiset sidosryhmät Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) sekä Taloushallintoliitto. Lisäksi tilitoimistoalan luonteen ymmärtämiseksi haastateltiin erään suuren tilitoimiston henkilöitä. Tutkimusaineiston analyysiä ohjasi aihetta käsittelevä teoriaosuus. Tutkimus perustuu abduktiiviseen eli teoriasidonnaiseen analyysiin. Aineistoa käsiteltiin ensin aineistolähtöisesti ja sen jälkeen siihen liitettiin tueksi havaintoja teoriasta. Aineiston käsittely perustui sisällönanalyysiin, jossa kuvailtiin, luokiteltiin ja tulkittiin aineistosta keskeinen sisältö. Nykyistä digitaalista taloushallintoa edistävinä asioina sekä kirjallisuudessa että haastatteluissa nähtiin organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon liittyvät asiat. Lahden ja Salmisen (2014: 23–24) mukaan digitaalisessa taloushallinnossa hyödyt tulevat tiedon käsittelyn ja tiedonsiirron automatisoinnista organisaatiorajapintojen välillä. Empiirisen osuuden perusteella havainnot ovat samankaltaisia: haastateltujen organisaatioiden edustajat painottivat erilaisia palveluita ja sähköisen asioinnin kanavia, joissa korostuu tiedonsiirron- ja käsittelyn automatisointi. Tutkimuksen mukaan tilitoimistoalan digitaalisen taloushallinnon kehittäminen perustuu pitkälti tiedonsiirron kehittämiseen sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi TALTIO-hanke ja Tulorekisteri ovat esimerkkejä avoimen innovaation tuotoksista, joihin kohdistuu suuria odotuksia digitaalisen taloushallinnon kehittämisen kannalta. Keskeistä esille tulleissa kehittämismahdollisuuksissa oli tiedonsiirto, rakenteinen tieto ja avoimet standardoidut rajapinnat eri toimijoiden välillä. Tutkimuksen kontribuutio suhteessa aiempaan digitaalisen taloushallinnon tutkimukseen on hyvin tukeva. Tutkimuksen keskeiset havainnot tukevat kirjallisuuden näkemyksiä tiedonsiirron kehittämisen merkityksestä digitaalisen taloushallinnon eri sidosryhmille. Tutkimustulosten yleistettävyyttä rajaa pieni havainnointijoukko. Mukana olivat vain keskeisimmät sidosryhmät, joten muiden sidosryhmien haastatteleminen lisäisi tutkimustulosten yleistettävyyttä. Toisaalta Taloushallintoliiton näkemykset edustavat hyvin koko tilitoimistoalaa, joten tutkimuksesta voi olla hyötyä useille tilitoimistoille.
44
Niemelä, H. (Henna). "Kielisillan digitaalisen julkaisutoiminnan kehittäminen toimintatutkimuksen teoriaa soveltaen". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411131995.
Texto completo da fonteResumo:
Pro gradu -tutkielmassa selvitetään digitaalisen julkaisutoiminnan kehittämistä toimintatutkimuksen teoriaa soveltamalla (Engeström 2004, 10). Tutkimuskohteena on Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n (SVT) Kielisilta-jäsenlehti. Toimintajärjestelmän rakennemallin avulla tutkitaan sitä, miten toiminnan elementit muuttuvat lehden digitaalisen arkiston sekä verkkojulkaisun toteutuksen ja ylläpidon myötä. Lisäksi tarkastellaan lukijoiden informaatiotoimintoja sekä tehdään niihin liittyvä luettelointi ja sisällönkuvailu jo painetuille ja julkaistuille Kielisilta-lehdille. Digitaalisen arkiston toteutus jää tämän työn ulkopuolelle.
Empiirinen aineisto muodostuu Kielisilta-jäsenlehden toimituksen ryhmähaastattelusta, johon osallistui viisi henkilöä, sekä kahdesta Skype-palaverin muistiinpanoista. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisella ja aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Lisäksi 22 Kielisilta-lehden sisältö jäsennettiin dokumentaatiokielten eli luetteloinnin ja sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan digitalisoinnin myötä Kielisilta-lehden toimituksen välineistä eniten muuttuvat paino ja postitus. Uusia välineitä ovat muun muassa videokamera ja matkapuhelin. Kielisillan tekijöiden roolit muuttuvat siten, että toimittajat päivittävät digitaalista arkistoa ja lisäävät blogiin joka viikko uusia julkaisuja. Myös lukijat voidaan ottaa tekijöiksi. Yhteisössä tapahtuu suuri muutos. Lukijoiden tiedonhankinnan mahdollisuudet laajenevat ja mainostajia voidaan ottaa uudella tavalla mukaan. Viittomakieliseen yhteisöön saadaan myös uusia jäseniä. Työnjaon osalta vastuut jaetaan uudelleen arkiston ja verkkojulkaisun osalta. Sääntöjä joudutaan muuttamaan, koska verkkojulkaisemisessa täytyy noudattaa eettisiä sääntöjä eri tavalla kuin paperisen lehden julkaisemisessa.
Tutkimustuloksia ei voi yleistää, koska tämä laadullinen tutkimus perustuu niukkaan empiiriseen aineistoon. Saatujen tulosten perusteella yksittäiset näkemykset voidaan kuitenkin ottaa huomioon Kielisillan digitaalisen arkiston suunnittelussa ja toteutuksessa sekä lehden verkkoversion suunnittelussa.
Tutkimuksen tuloksena käynnistettiin digitaalisen arkiston toteutus ja tehtiin arkistoon tuleville Kielisilta-lehdille luettelointi ja sisällönkuvailu.
45
Kummala, H. (Hannes). "Teräsrakenteisen kevyen liikenteen sillan päällysrakenteiden tyyppisuunnitelman kehittäminen". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806022404.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää teräsrakenteisen ja puukantisen kevyen liikenteen sillan tyyppiratkaisuja. Työssä etsitään kustannustehokasta sillan kokonaisratkaisua, joka täyttää sille asetetut mukavuusvaatimukset. Erityisesti tarkastella tyyppisillan pituuden ja leveyden vaikutusta kansirakenteiden rakennevahvuuksiin, sekä selvitetään, milloin jalankulkijoiden mukavuusvaatimuksia on tarpeellista tutkia. Sillan puisen kansirakenteen mitoitusta tarkastellaan sekä yksinkertaisen palkkimallin mukaan, että ortotrooppisen materiaalin teorialla. Sillan pääpalkit mitoitetaan palkkimallin mukaan ja sillan värähtelyä tarkastellaan käsinlaskentakaavoja käyttäen. Sillan leveyden muutoksella ei havaittu olevan suurta vaikutusta kannen ja pääpalkkien mitoitukseen murtorajatilassa, kun palkkien välit pidetään vakiona. Puukannen mitoituksessa palkkimalli antoi voimasuureille suurempia arvoja. Liikennekuormista mitoittavimmaksi osoittautui huoltoajoneuvon kuormitus. Pääpalkkien mitoittava tekijä oli kiepahduskestävyys. Laskentojen mukaan pisimmillä jänneväleillä sillan ominaistaajuus laski niin matalaksi, että tarkempia värähtelyherkkyyden analyysejä on tarpeellista käyttääThe goal of this master’s thesis is to develop type design of a pedestrian bridge with steel superstructure and timber deck. The purpose is to find a cost-effective structural solution for the bridge so that the required comfort level can be reached. In particular, the goal is to analyze how the length and width of the bridge influences the requirements for material strength in the superstructure and to find out when it is necessary to assess the pedestrian comfort more carefully. Analysis and dimensioning of the timber deck is carried out by classical beam theory and the orthotropic plate theory. Classical beam theory is used in dimensioning of the primary beams and vibration analysis of the bridge is performed by manual calculations. If spacing between the main beams remains the same, the width of the bridge does not have a significant effect on the design of the deck and steel structures in the ultimate limit state. The alternative analyzes gives different results. Classical beam theory gives bigger values for forces and moments in design of the timber deck. The controlling traffic load is the service vehicle. The critical design verification for the primary steel beams is lateral torsional buckling. According to calculations, the natural frequency of the longest bridge is so low that it is necessary to use more accurate analyzes for vibration sensitivity
46
Niskanen, A. (Antti). "Sektiorullahuollon työtapojen standardointi ja kehittäminen teräksen jatkuvavalukoneilla". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201909252927.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Kandidaatintyön tavoitteena on laatia SSAB Europe Oy Raahen tehtaan korjaamolla suoritettavalle I-star sektiorullahuollolle työtapojen standardointi. Sen lisäksi tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa kehitystoimenpiteitä yhdessä kollegojen kanssa kaikkiin rullahuollon toimintoihin. Työtapojen standardointi tarkoittaa käytännössä rullahuollossa käytettävien työtapojen yhdenmukaistamista, millä pyritään ennen kaikkea parempaan työn tulokseen ja sen seurattavuuteen kuin myös turvallisempaan työympäristöön sekä parempaan työssä jaksamiseen/viihtymiseen.
Toisin sanoen työn tavoitteena on saada aikaan kaikkia henkilöitä, joita rullahuolto koskettaa, hyödyttävä tilanne. Tavoitteena olevaan läpimenoajan lyhenemiseen pyritään nimenomaan työtapoja ja työympäristöä parantamalla, eikä suinkaan suorittavaa porrasta kuormittamalla tai heiltä enemmän vaatimalla. Tarkoituksena on aikaansaada tilanne, jossa rullahuollon työympäristön olosuhteet työskentelyä varten ovat parhaat mahdolliset, mikä edesauttaa töissä viihtymistä ja onnistumisen kokemuksien syntyä. Tässä tapauksessa uskon sen ennen kaikkea syntyvän työympäristön ja työtapojen standardoinnin aikaansaamasta parantuneesta työn virtauksesta.
Yksi merkittävä huomioitava näkökohta tälle työlle on huollolle asetetut tavoitteet. Huollon kokonaistavoite, johon sisältyy työn kaikki vaiheet asentamisesta ja koneistuksesta, on 20 tuntia yhtä rullaa kohden. Siitä asennustöille kuuluu 16 tuntia ja koneistukselle 4 tuntia. Tämän työn tavoite onkin olla niin hyödyllinen, että se osaltaan mahdollistaa sen, että asetetut tavoitteet on keskiarvollisesti mahdollista saavuttaa. Tällä hetkellä huollon tavoitteisiin on yksittäisten rullien kohdalla päästykin, lukuun ottamatta koneistusvaihetta. Sen perusteella voidaan tavoitteen ainakin asennusvaiheen kannalta sanoa olevan täysin mahdollista saavuttaa. Koneistusvaiheen tavoite täytyy määritellä vielä jatkossa erikseen ja miettiä, miksi tavoitteeseen ei ole päästy vai onko se realistinen ylipäätänsä vai täytyykö sitä muuttaa. Pyritään selvittämään myös, olisiko parhaimmassa tapauksessa työtapojen standardoinnilla ja kehittymisellä mahdollista päästä tämänhetkisiäkin tavoitteita parempiin tuloksiin.
Tällä hetkellä rullahuollossa on havaittavissa tilanne, että työhön tulee kohtalaisen paljon odottamattomia haasteita ja hidasteita. Niiden johdosta rullasarjojen huoltojen läpimenoajat jäävät helposti tavoitteistaan. Yhdeksi tämän työn keskeisimmistä tavoitteista voi mielestäni nostaa näiden työntekijöistä riippumattomien häiriöiden esiintymisen minimoinnin.
Tämä työ suoritetaan toimihenkilölomittajatyön ohella. Työtä varten ollaan tarvittava määrä rullahuollon työpisteellä ja otetaan työn työvaiheista ja työskentelymenetelmistä valokuvia, joiden avulla työtapojen standardoinnissa ja työohjeessa voidaan kätevästi havainnollistaa työvaiheita.
Työtapojen standardoinnin lisäksi kandintyön tarkoituksena on yleisesti kehittää sektiorullahuollon työskentelypisteen toimivuutta tavoitteen ollessa mahdollisimman miellyttävä ja toimiva työympäristö.
47
Peltonen, T. (Taina). "Pienten koulujen esiopetuksen kehittäminen - entisajan alakoulusta esikouluun". Doctoral thesis, University of Oulu, 2003. http://urn.fi/urn:isbn:9514268962.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract This dissertation reports the arrangement of pre-school education to children in small schools. There are experiences about pre-school education from over thirty years, but the time for extensive arrangement of pre-school education is only beginning with the year 2001. In the theoretical part 1 I study the historical formation of small schools, their school politics and pedagogy, and how the arrangement of pre-school education is associated with them. Furthermore, there is cultural analysis by comparing the working of Finnish women, the arrangement of day care and the equality of women with the rest of Europe, also the school success tests of children. I study the quality of arrangement of pre-school education with the help of a model made of teaching quality elements by Helakorpi (1993). In the empiric part 2 I analyse opinions of administrative authorities, parents, teachers and children. This research was carried out in four phases during years 1999-2000 and I got back 2271 questionnaires. The meaning of factor analysis was to outline the phenomenon and give support to the interpretation of my own theoretical knowledge and practical work. There is similarity between arranging pre-school teaching and elementary education in the19th century to children in the country, who have been in a worse situation than those living in urban areas. Above all, parents appreciate free transport to school as a form of regional equality. In pedagogy, we should be aware of our identity: it's a big country with a small population. That is why multi-age teaching and the learning of children at different ages should be studied and developed more generally. In questionnaires, the answers of different groups varied only slightly. Administrators, parents and teachers emphasised the teaching of manners, while children together with their parents laid stress on the importance of play and atmosphere. Playing outdoors and having a good environment were appreciated, but international relations and information technology were not seen as important elements in pre-school education. The task of education is to raise children into humanity. We should see pre-school age as a significant period of life. It deserves proper attention that we already give to the education of teachers and the development of our day care system. International tests on children's basic skills have given results that support our approach. Finland should by no means copy other European countries in developing pre-school and elementary education. We face the challenge of exploiting all the expertise there is in day care, pre-school education, social administration and school administration, also involving local decision making. Teachers need further education, especially on children with special needs, more practice of interaction skills, and co-operation with parents. School administration should give resources and time for this co-operation. In further studies we could develop co-operation of homes and school with the help of an activity analysis. The using of an evaluation model in municipality case studies, interviews of the different groups and follow-up studies after the establishment of pre-school education give many interesting possibilities for further studiesTiivistelmä Väitöskirjani tehtävänä on selvittää pienten koulujen esiopetuksen järjestämistä. Esiopetusta on järjestetty Suomessakin jo yli kolmekymmentä vuotta, mutta laaja esiopetuksen järjestämisen aika kuusivuotiaille on vasta aluillaan vuoden 2001 alusta. Teoreettisessa osassa 1 tarkastelen pienten koulujen historiallista kehittymistä, koulutuspolitiikkaa, pedagogiaa ja esiopetuksen järjestämistä osana koko koululaitosta. Vertailen Suomen naisten työssäkäyntiä, päivähoidon järjestämistä ja naisten tasa-arvoa muuhun Eurooppaan, samoin lasten koulumenestystuloksia. Esiopetuksen järjestämisen laatua tarkastelen Helakorven (1993) esittämästä opetuksen laatuelementtimallista kootun mallin avulla. Empiirisessä osassa 2 analysoin hallinnon edustajien, vanhempien, opettajien ja lasten käsityksiä esiopetuksesta. Toteutin tutkimuksen kyselylomakkeilla neljässä vaiheessa vuosina 1999-2000 ja sain yhteensä 2271 palautuskirjettä. Faktorianalyysien tehtävänä oli jäsentää ilmiötä ja antaa tukea teoreettisen tiedon ja oman praktisen työkokemuksen pohjalta laaditulle tulkinnalle. Esiopetuksen järjestämisessä on samankaltaisuutta 1800-luvulla maaseudun lapsille järjestetyn alkuopetuksen kanssa: maaseudun lapset ovat olleet opetuksen saamisessa huonommassa asemassa kuin taajamien lapset. Syrjäseudun esioppilaille tulisi antaa kuljetusetu erityispalveluna erityisesti vanhempien mielestä. Suomen pitäisi tiedostaa selkeästi oman identiteettinsä perustekijät eli suuri maa ja pieni väestö. Siksi yhdysluokkaopetusta ja eri-ikäisten lasten oppimista yhdessä pitäisi yleensäkin tutkia ja kehittää enemmän. Esiopetukseen suhtautumisessa eri ryhmien vastaukset eroavat vain vähän toisistaan. Hallinnon edustajat, vanhemmat ja opettajat korostavat käytöstapojen ja tapakasvatuksen tärkeyttä. Lapset korostavat ulkoleikkiä ja yleensä leikkiä sekä ilmapiirin merkitystä samoin kuin vanhemmat. Kansainvälisyyden ja tieto- ja viestintätekniikan opetusta ei nähdä tärkeiksi alueiksi esiopetuksessa. Koulutuksen tehtävä on ihmisyyteen kasvattaminen. Esiopetusikää pitäisi vaalia omana ikäkautenaan. Suomessa onkin satsattu opettajien koulutukseen ja päivähoidon kehittämiseen, ei lapsen varhaiseen koulunaloitukseen. Oppilaiden myöhemmät koulumenestystulokset tukevat Suomen linjan säilyttämistä, eivät muiden Euroopan maiden matkimista. Hallinnollisesti esiopetuksen johtamisen keskeinen haaste on päiväkodin johtajien sekä koulutoimen ja perusturvan esiopettajien asiantuntemuksen laajempi hyödyntäminen sekä paikallisuuden huomioon ottaminen. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta erityisesti erityispedagogiikassa, vuorovaikutustaitojen harjoittamisessa ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Yhteistyöhön tulisikin saada resursseja ja aikaa hallinnolta. Jatkotutkimusvaiheessa voisi puolestaan toimintatutkimuksen avulla kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Arviointimallin käyttö tapauskohtaisissa kuntatutkimuksissa, eri ryhmien edustajien haastattelut ja seurantatutkimus esiopetuksen järjestämisen vakiintumisen jälkeen tarjoavat mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia
48
Anttonen, K. (Kalle). "Turvapuiston kehittäminen koti- ja vapaa-ajan turvallisuuden näkökulmasta". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612023174.
Texto completo da fonteResumo:
Työ tehtiin osana Espoon ja Pohjois-Suomen turvapuistojen realistisen vaikuttavuuden arvioinnin projektia, jonka rahoittajana Työsuojelurahasto toimi. Työn tavoitteena oli saada tietoa koti- ja vapaa-ajan turvallisuudesta, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnista, miten koti- ja vapaa-ajan tapaturmia tulisi ehkäistä ja olisiko koti- ja vapaa-ajan rasti (esittelypiste) turvapuistoon sopiva ja millainen sen tulisi olla.
Tutkimukseen kuuluu kirjallisuuskatsaus, projektin yleishaastattelut, diplomityön omat yrityshaastattelut (n = 5) sekä kysely (n = 44). Yleishaastattelut suorittivat Työterveyslaitoksen, Ramboll Finland Oy:n, Pohjois-Suomen Turvapuiston sekä Oulun yliopiston edustajat. Kyselyn sekä yrityshaastattelut suoritti diplomityön tekijä. Yrityshaastatteluihin osallistui kemian-, energia- ja metalliteollisuuden yritykset sekä työterveys- ja kiinteistöalanyritykset. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, niiden määrää ja syntymekanismeja, niihin vaikuttavia tekijöitä, niiden kustannuksia, ehkäisyä sekä muita vastaavia tutkimuksia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Haastatteluilla kartoitettiin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnin yleisyyttä, asenteita, toimia koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi, tapaturmien tiedon kulkua, eroa koti- ja vapaa-ajan sekä työssä käyttäytymisen välillä sekä tietoa siitä, minkälainen rasti turvapuistoon olisi tarpeellinen.
Suomessa, tutkimuksesta riippuen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat vastaavat 60–70 % kaikista tapaturmista ja ovat merkittävä kustannuserä niin yrityksille, yhteiskunnalle kuin yksilöille itselleen. Kyselyn tapaturmista kaikki olivat koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Haastatteluissa ja kyselyssä selvisi vastaajien mielipiteen olevan, että työntekijä itse voi parhaiten ehkäistä ja vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien syntyyn. Lisäksi haastatteluissa selvisi, että ihmiset käyttäytyvät töissä ja kotona eri tavalla. Kotona henkilösuojaimia ja muita suojavarusteita käytetään vähemmän ja työtavat voivat olla riskialttiimpia. Yritykset tekevät töitä koti- ja vapaa-ajan turvallisuuden parantamiseksi muun muassa lainaamalla henkilösuojaimia ja turvallisuusvarusteita, kouluttamalla henkilöstöä sekä antamalla liukuesteitä ja pyörien talvirenkaita yrityksen henkilöstölle.
Liikenne, varsinkin työmatkat, koettiin riskialttiimmaksi kuin työ, koti tai vapaa-aika. Kurssit, koulutukset ja informaatio koettiin vaikuttaneen positiivisesti käyttäytymiseen ja ne koettiin parhaiksi keinoiksi vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen, mutta myös henkilösuojainten ja turvallisuusvarusteiden lainaamisen mahdollisuus koettiin tärkeäksi.
Turvapuiston koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvä rasti koettiin niin haastatteluissa kuin kyselyssä hyväksi lisäksi turvapuistoon. Sen sisällöksi toivottiin yleisimpien tapaturmien esittämistä, mieluiten oikeasta elämästä otetuilla esimerkeillä, ja niiden torjunnan mahdollisuuksia. Suoja- ja turvallisuusvarusteiden käytön esittämistä kotona ja vapaa-ajalla, tilastoja tapaturmista ja niiden kustannuksista sekä sähkötöiden ja liikunnan turvallisuuden mahdollisuuksien esittämistä toivottiin myös rastille.
49
Timonen, T. (Tuomas). "IT-alan yrityksen houkuttelevuuden kehittäminen työnantajana sosiaalisessa mediassa". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605121715.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä pro gradu -tutkielma tehdään toimeksiantona Landis+Gyr Oy:lle, joka on energianhallintaan erikoistunut Toshiban itsenäinen tytäryhtiö. Toimeksiantajayritys rekrytoi jatkuvasti ja se haluaa varmistaa osaavien työntekijöiden kiinnostuksen myös jatkossa. Tänä päivänä IT-alan työntekijöiden kysyntä on suurta, sillä yleisesti yritysten tuotteet ja palvelut perustuvat yhä enenevissä määrin IT-alan ohjelmistoihin tai -tekniikkaan. Hankkimalla kyvykkäimmät työntekijät kehittää yritys kilpailukykyään suhteessa kilpailijoihinsa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka IT-alan yritys voi kehittää houkuttelevuuttaan työnantajana sosiaalisessa mediassa. Jotta yrityksen houkuttelevuutta työnantajana voidaan kehittää, päätettiin tutkimuksessa etsiä tekijöitä, jotka vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden sitoutumiseen yrityksen sosiaalisen median sivuihin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostetaan kolmesta aihepiiristä, joita ovat digitaalinen markkinointi sosiaalisessa mediassa, sitoutuminen ja siihen vaikuttavat tekijät sosiaalisessa mediassa sekä työnantajabrändääminen. Teorian perusteella muodostetaan käsitys siitä, mitkä tekijät vaikuttavat IT-alan nykyisten tai potentiaalisten työntekijöiden motivaatioon sitoutua yrityksen sosiaalisen median sivuihin ja, kuinka yrityksen on kannattavaa kommunikoida työnantajabrändiin liittyvää viestintää kohdeyleisölleen.
Tämä tutkimus on teorialähtöinen. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu keräämällä aineisto IT-alan nykyisiltä ja potentiaalisilta työntekijöiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 381 kappaletta, joista tutkimuksen kohdeyleisöön kuuluvia oli 345. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, joista päätutkimusmenetelmänä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä. Tilastollisen analyysin perusteella luotiin malli, joka havainnollistaa tutkimuksen tuloksia.
Teorian perusteella löydettiin viisi tekijää, jotka vaikuttavat sosiaalisen median käyttäjien motivaatioon sitoutua yrityksen sivuihin. Näitä tekijöitä ovat viihde, yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus, henkilökohtainen identiteetti, informaatio ja informaatio yrityksestä työnantajana. Havaitun aineiston perusteella voitiin osoittaa, että viidestä tekijästä neljä olivat sopivia muodostetun mallin kanssa. Näin ollen ei voitu todistaa, että yhdentyminen ja sosiaalinen vuorovaikutus vuorovaikuttaisi kohdeyleisön sitoutumisen kanssa. Tutkimuksessa löydettiin myös muuttujat, joilla kyseisiä tekijöitä voidaan mitata.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajalti markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon toimenpiteissä. Ymmärtämällä IT-alan nykyisten ja potentiaalisten työntekijöiden yrityksen sosiaalisen median sivuihin sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, voivat markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon ammattilaiset kohdentaa kommunikaationsa yleisölle tätä kiinnostavalla sekä sitouttavalla tavalla. Toimimalla näin, ansaitsee yritys pitkällä tähtäimellä kilpailuetua, jota osaavat työntekijät tuovat. Tutkimus tarjoaa myös kattavan lähtötilanteen jatkotutkimukselle sekä esimerkiksi uusien tekijöiden löytämiselle.
50
Salo, R. (Raimo). "Opettajien osaamisen ja opetuksen kehittäminen perusopetukseen valmistavassa opetuksessa". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526206745.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract The context of the research was a project carried out by preparatory education teachers following a three-phased TriPod-model in their school instruction. The three phases of instruction were: orientation in the classroom, field trip outside school and thirdly, reflection on the acquired experiences back at school. The instruction carried out according to the TriPod model was mainly based on principles of experiential and collaborative learning. Authentic learning environments outside of school were utilized systematically 8–9 times per academic year during the project which lasted three and half years. The main purpose of the research was to study the development of preparatory education teachers’ practical knowledge during the project. Secondly, the aim was to investigate the preparatory education teachers’ views about the suitability of the TriPod model in migrant students’ instruction and integration into their new home country. The epistemological starting point was social constructivism. The methodological approach of the study was qualitative showing features of action research, ethnography and phenomenography. The empirical data consisted mainly of thematic interviews with nine preparatory education teachers and the data was analysed by applying abductive qualitative content analysis. To conclude the results of the study, it can be maintained that the preparatory education teachers created their own “learning environment” where their practical knowledge was developed through individual and collaborative reflection. During the project, didactics for preparatory education was developed with a strong focus on authentic learning environments. Preparatory education teachers found the curriculum supportive in the implementation of the project’s principles and practices, which in turn contributed to the integration of theory and practice. The study also suggests that teachers in school, and the experts outside school in particular should adjust their speech to better suit the students’ level of Finnish language skills. The preparatory education teachers are fully aware of the significance of their role in advancing their students’ integration into society through the means of education. As a further result of the study, an updated model of teachers’ practical theory was constructed; it offers a well-grounded perspective on the educational challenges caused by societal changes which raise the need to re-consider both pre- and in service teacher educationTiivistelmä Tutkimuksen konteksti on perusopetukseen valmistavan opetuksen projekti, jota opettajat toteuttivat kolmivaiheisen TriPod-mallin mukaisesti. Opetuksen kolme vaihetta olivat luokassa toteutettava orientaatio, opintovierailu koulun ulkopuolelle ja siinä saatujen kokemusten reflektointi koulussa. TriPod-mallin mukainen opetus perustui ensisijaisesti kokemuksellisen ja yhteisöllisen oppimisen periaatteille ja siinä hyödynnettiin systemaattisesti koulun ulkopuolisia autenttisia oppimisympäristöjä 8–9 kertaa lukuvuodessa kolmen ja puolen vuoden aikana. Tutkimukseni tavoitteena oli tutkia valmistavan opetuksen opettajien (valo-opettajien) osaamisen kehittymistä projektin aikana. Toisessa tutkimusongelmassa tutkittiin TriPod-mallin mukaisen opetuksen soveltuvuutta maahanmuuttajataustaisten valo-oppilaiden opetuksessa ja kotoutumisen edistämisessä. Tutkimukseni tietoteoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktivismi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka metodologinen viitekehys sisälsi piirteitä toimintatutkimuksesta sekä etnografisesta ja fenomenografisesta tutkimustraditiosta. Tutkimuksen aineisto hankittiin pääosin yhdeksältä valo-opettajalta teemahaastattelun avulla ja analysoitiin abduktiivisen laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että valo-opettajille muodostui oma ”oppimisympäristö”, jossa osaaminen kehittyi sekä subjektiivisen että yhteisöllisen reflektoinnin kautta. Projektin aikana kehitettiin valmistavan opetuksen didaktiikkaa, johon liittyi kiinteästi koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen. Valo-opettajat kokivat opetussuunnitelman tukevan projektissa toteutettuja periaatteita ja käytäntöjä, mikä puolestaan vahvisti käytännön ja teorian integroitumista. Tutkimuksessa nousi esille tarve sopeuttaa valo-opettajien ja erityisesti vierailukohteiden asiantuntijoiden opetuspuhetta vastaamaan valo-oppilaiden suomen kielen taitotasoa. Valo-opettajat tiedostivat työnsä yhteiskunnallisen merkityksen kotoutumista edistävien opetuskäytänteiden toteuttajina. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin uusi sovellus opettajan käytännön teoriasta; se tarjoaa yhden perustellun näkökulman yhteiskunnallisten muutosten edellyttämiin opetuksellisiin haasteisiin, jotka tulisi ottaa huomioon opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa