Literatura científica selecionada sobre o tema "Kriittinen diskurssianalyysi"

Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos

Selecione um tipo de fonte:

Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Kriittinen diskurssianalyysi".

Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.

Artigos de revistas sobre o assunto "Kriittinen diskurssianalyysi"

1

Kolari, Erja. "1990-lukua jäljittämässä." Aikuiskasvatus 23, no. 1 (2003): 84–87. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93470.

Texto completo da fonte
Resumo:
Kriittisen diskurssianalyysin tavoite ei ole olla kriittinen per se, vaan auttaa näkemään oman ajan neutraalistunutta puhetta, sen hegemonisoituneita diskursseja, kirjoittaa Erja Kolari. Hän analysoi Aikuiskasvatuslehden pääkirjoitukset 1990-luvun ajalta. Arvojen muutos näkyy niissä selkeästi. Vuosikymmenen alun tasa-arvoa ja yhteisvastuuta henkivästä linjauksesta lehti siirtyi humaanien äänenpainojen kautta markkina-arvojen maailmaan. Vuosikymmenen lopulla sivistyksellinen tasa-arvo vilahti enää sivulauseessa ja jätti ”alibimuistamisen” maun.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Satokangas, Henri. "Termien kontekstin rakentaminen oppi- ja tietokirjallisuudessa." Puhe ja kieli, no. 4 (December 31, 2020): 291–310. http://dx.doi.org/10.23997/pk.103312.

Texto completo da fonte
Resumo:
Kielitietoisuuden ajatus on noussut keskeiseksi valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ja koulussa, ja olennainen osa sitä on eri tiedonaloille ominaisen kielenkäytön sekä tiedonalakohtaisten termien tunteminen. Artikkeli tarkastelee kriittisen kielitietoisuuden näkökulmasta ja kielitieteellisen diskurssianalyysin menetelmin, millä eri tavoilla erikoisalan termeille rakennetaan kontekstia peruskoulun oppikirjoissa ja tiedettä yleistajuistavissa tietokirjoissa. Tekstiin rakentuvat kontekstit jaotellaan kategorioihin sen mukaan, mitä elementtejä termin taustasta kirjoitetaan tekstissä näkyviin.
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Kinnari, Heikki. "Elinikäisestä kasvajasta kykypääomakoneeksi." Aikuiskasvatus 40, no. 4 (2020): 305–19. http://dx.doi.org/10.33336/aik.100535.

Texto completo da fonte
Resumo:
Elinikäistä oppimista on pidetty ratkaisuna väestön ikääntymiseen, teknologian kehittymiseen, globalisaatioon ja yhteiskunnan muutokseen liittyviin haasteisiin 1960-luvulta lähtien. Vaikka ongelmat ovat pysyneet samankaltaisina, niiden ratkaisut ja samalla elinikäisen oppimisen sisältö ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa merkittävästi. ’Elinikäinen oppiminen’ on poliittinen käsite, jonka sisältö kytkeytyy yhteiskuntapolitiikkaan ja määrittelijätahoon. Elinikäisen oppimisen politiikka tavataan jakaa kolmeen vaiheeseen: humanistiseen, talouden ja ”pehmeän” talouden sukupolveen. Tarkastelen k
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Pöntinen, Päivi. "Metodisella matkallaFaircloughin kriittinen diskurssianalyysi ja mediaetnografian ongelmat." Media & viestintä 18, no. 3 (1995). http://dx.doi.org/10.23983/mv.63364.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Karjalainen, Anne-Maria, Ilkka Pietilä, and Tuulikki Ukkonen-Mikkola. "Hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991–2019." Politiikka 62, no. 3 (2020). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.89052.

Texto completo da fonte
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. Tarkastelemme erityisesti vaaliohjelmissa tuotettuja kansalaisen poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä kansalaisen ja valtion välistä oikeudellinen sidettä ja sen legitimointia. Tarkastelemme puolueiden hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista käytävän kamppailun viitekehyksessä. Kansalaisuustulkinnat ohjaavat y
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Setälä, Vienna. "Kehitysopin julkinen ymmärrys ja populaari evoluutiodiskurssi." Media & viestintä 31, no. 4 (2008). http://dx.doi.org/10.23983/mv.63015.

Texto completo da fonte
Resumo:
Tässä artikkelissa analysoidaan evoluutioteoriasta käytyä keskustelua, joka virisi syksyllä 2006 tiedelehti Sciencen julkaistua kansainvälisen arvion kehitysopin julkisesta ymmärryksestä. Suomi ei yltänyt selvityksessä teollisuusmaiden kärkijoukkoon, mikä tulkittiin mediassa laajasti kansalliseksi häpeäksi ja uhaksi tieteen asemalle. Käytän aineistonani Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien artikkeleita ja osoitan, että väite suomalaisten heikosta tiedetietämyksestä on ristiriitainen suhteessa tiedebarometrien tuloksiin. Esitän kehysanalyysiin ja kriittisen diskurssianalyysiin perustuen, että k
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Linturi, Jenni. "”Et paljon saanut, mutta kaikkesi annoit”." Media & viestintä 32, no. 4-5 (2009). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62953.

Texto completo da fonte
Resumo:
Artikkeli käsittelee Helsingin Sanomien kuolinilmoituksien sunnuntainumeroiden sukupuolta. Kriittisen diskurssianalyysin avulla erotetaan toisistaan neljä kuolinilmoituksissa esiintyvää diskurssia: matka, muisto, testamentti ja isänmaan pojat. Artikkelissa osoitetaan, että naisia muistellaan ilmoituksissa yleensä sydämen tai olemuksen kautta ja miehiä käsien ja elämässä tehdyn työn kautta. Näyttää siltä, että kuolinilmoituksissa sukupuolen representaatiot muuttuvat hitaasti. Sukupuolen stereotyyppinen esittäminen on kiinnostavaa siksi, että feministisessä tutkimuksessa kuolinilmoitukset on use
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
8

Hiidenmaa, Pirjo. "Yhä moniulotteisempi lukutaito." Virittäjä 122, no. 2 (2018). http://dx.doi.org/10.23982/vir.70975.

Texto completo da fonte
Resumo:
Nykyaikaisesta lukutaidosta puhumiseen tarvitaan monirivinen määritelmä. Määritelmään sisältyy esimerkiksi seuraavia ulottuvuuksia: millä alustalla luettava sisältö on (painettu, digitaalinen), millaisella merkitysjärjestelmällä luettava ilmaistaan (infograafeilla, teksteillä, emojeilla, kuvilla, numeroilla), mihin tarkoitukseen luetaan (tiedon soveltamiseen, oppimiseen tai ihan vain huvin vuoksi), onko luettava valmis vai voiko lukija itse osallistua sen tuottamiseen (vuorovaikutteinen vai ei), miten lukija käsittelee lukemaansa (lukeeko vai myös tuottaa itse) ja miten lukija suhtautuu lukema
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Teses / dissertações sobre o assunto "Kriittinen diskurssianalyysi"

1

Kallunki, H. (Henna). "Kriittinen diskurssianalyysi ja sen haasteet:esitetty kritiikki pro gradu -tutkielmista annetuissa lausunnoissa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802081179.

Texto completo da fonte
Resumo:
Tutkin kandidaatintutkielmassani, kuinka kriittisestä diskurssianalyysista (CDA) esitetty kritiikki näkyy lausunnoissa, jotka on annettu kyseistä teoriaa ja menetelmää käyttävistä suomen kielen pro gradu -tutkielmista. Tutkielmat ovat valmistuneet Oulun yliopistosta vuosina 2008–2017. Tutkimuskysymykseni ovat, millaista kritiikkiä CDA:sta on esitetty ja kuinka esitetty kritiikki tutkielmista annetuissa lausunnoissa näkyy. Analysoin aineistoni lausunnot kolmivaiheisella sisällönanalyysilla, ja yhtäläisyyksiä kritiikin ja tutkielmista annettujen lausuntojen välillä löytyi. Esimerkiksi tutkimusk
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
2

Gröhn, M. (Mikko). "”Varhaiskasvatus on lapsen oikeus”:kriittinen diskurssianalyysi varhaiskasvatuksesta ja sen määrittelystä varhaiskasvatuslain säätämisen yhteydessä." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506041777.

Texto completo da fonte
Resumo:
Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on käyty diskurssia siitä, mitä varhaiskasvatus on ja kuinka se tulisi määritellä uudessa varhaiskasvatuslaissa. Varhaiskasvatus siirtyi 1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen, joka oli ensi askel kohti varhaiskasvatuslakia. Vaalikaudella 2011–2015 päätettiin toteuttaa uusi varhaiskasvatuslaki kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe hyväksyttiin maaliskuussa 2015 ja toisen vaiheen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka varhaiskasvatuksesta j
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
3

Junnola, A. K. (Anna-Kaisa). "Kriittinen diskurssianalyysi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014 ja siinä muodostuvasta käsityksestä koulussa tukea saavista oppilaista." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201703141341.

Texto completo da fonte
Resumo:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 pohjalta tehdyt opetussuunnitelmat on otettu tänä lukuvuonna käyttöön Suomessa. Ne määrittävät, mitä oppilaat oppivat koulussa, mikä on arvopohja, johon heidän opetuksensa perustuu ja sen, mitä peruskoulun aikana on kaikkein tärkeintä oppia. Opetussuunnitelman perusteet on nyky-yhteiskuntaa kuvaava mutta myös tulevaa yhteiskuntaa muokkaava dokumentti. Sen merkitys on erittäin suuri ja siksi sen tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2011 astui voimaan kolmiportainen tuki, jonka tarkoitus on edistää inkluusiota. Kolmiportaisuudessakin on k
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
4

Ilkka, Liina. "Tiesitkö? Tällaisia klikkiotsikoita suomalaismediat suosivat verkossa: Lue yllättävät havainnot! : Kriittinen diskurssianalyysi internetin uutispalvelimissa julkaistujen otsikoiden sisällöstä ja rakenteesta." Thesis, Stockholms universitet, Institutionen för slaviska och baltiska språk, finska, nederländska och tyska, 2017. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-146697.

Texto completo da fonte
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
5

Ruopsa, J. (Jukka). "Laatu ja työprosessi:diskurssien taistelu rakennustyömaalla." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2013. http://urn.fi/urn:isbn:9789526201207.

Texto completo da fonte
Resumo:
Abstract The main research aim was to examine work and quality in a medium-sized construction company. My ambition was to find out how the top brass, middle managers and workers consider quality within construction. In this study I search for answers to questions as why these groups treat quality as they do and why they act in the labour process as they act. The study is qualitative with strong connections to ontological and epistemological commitments of critical management studies. In the theoretical part of the study I examine quality management, work, the history and significance of work t
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
6

Paso, E. (Eija). "Työkyky merkitsee:työkyvyn merkityksen ja maailman rakentuminen lehtiteksteissä." Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514283789.

Texto completo da fonte
Resumo:
Abstract This study examines how meanings are constructed in newspaper texts. The focus is on the meanings of particular words which are being used when referring to people's ability to work. Besides the lexical choices, this study demonstrates the discourses which are activated when writing about the topic. The approach taken is linguistically oriented and based on both critical discourse analysis and systemic-functional grammar. In this framework, language is seen as a resource for making meaning. Furthermore, a particular interest is taken in the relation between language, power and sociocu
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
7

Saviniemi, M. (Maija). "On noloa, jos ammattilaiset tekevät tökeröitä kielioppivirheitä:toimitushenkilökunnan kielenhuoltotiedot, -käytännöt ja -diskurssit." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526207773.

Texto completo da fonte
Resumo:
Abstract In my dissertation I study the language planning knowledge, language planning practices and language planning discourses of the editorial staff. In 2002 and 2004 I sent a questionnaire and got 232 answers via e-mail from local papers, other Finnish newspapers and Finnish Broadcasting Company. I research what kind of language planning knowledge the respondents have, how they regard the language planning of the standard Finnish language, what kind of language planning discourses the editorial staff constructs and what kind of language attitudes can be read from those discourses. The pro
Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.
Oferecemos descontos em todos os planos premium para autores cujas obras estão incluídas em seleções literárias temáticas. Contate-nos para obter um código promocional único!