Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Miehet.
Artigos de revistas sobre o tema "Miehet"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 50 melhores artigos de revistas para estudos sobre o assunto "Miehet".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja os artigos de revistas das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Hyvönen, Henri. "Miesten identiteettityö ja affektiivis-diskursiiviset käytännöt työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä tarkastelevassa puheessa". Työelämän tutkimus 21, n.º 2 (20 de junho de 2023): 181–209. http://dx.doi.org/10.37455/tt.121815.
Texto completo da fonteResumo:
Tarkastelen artikkelissani miesten identiteettityötä ja affektiivis-diskursiivisia käytäntöjä puheessa, joka käsittelee työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä. Analyysini kohteena on sosioekonomisesti moninainen 17 miehen haastatteluista koostuva aineisto. Analyysi osoittaa terveyden olevan miehille onnellisuusobjekti, jonka saavuttaminen ja ylläpitäminen asemoidaan välttämättömäksi ehdoksi hyvälle työelämälle. Miehet asemoivat itsensä oikeutetuksi työnantajan apuun. Samalla terveyttä edistävät toimet tunnistetaan valtasuhteiksi. Terveystietoisen ja yhteistyökykyisen terveyskansalaisuuden ohella haastateltavat tuottavat mieheyttä, jossa korostuvat työn autonomia ja vastustava suhde työnjohtoon. Epätarkoituksenmukaiseksi tai riittämättömäksi katsottuun terveyden edistämiseen suhtaudutaan vihamielisesti. Mieheys on osa myönteistä itseymmärrystä sekä terveyden edistämiseen mukautuvassa että sitä vastustavassa identiteettityössä.
2
Dindar, Katja, Soile Loukusa, Leena Mäkinen, Aija Kotila, Tuula Hurtig e Hanna Ebeling. "Tunnekuvausten sukupuolierot autismikirjon ja verrokkiryhmän nuorten aikuisten kerronnassa". Puhe ja kieli, n.º 1 (16 de abril de 2021): 71–90. http://dx.doi.org/10.23997/pk.107692.
Texto completo da fonteResumo:
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia autismikirjon naisten ja miesten tavasta orientoitua sosiaalisiin tilanteisiin, tulkita niitä ja kertoa niistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme, kuinka autismikirjon naiset (n = 7) ja miehet (n = 24) ja verrokkiryhmän naiset (n = 11) ja miehet (n = 24) kuvaavat sosiopragmaattisesti monimutkaisissa videoleikkeissä esiintyvien henkilöiden tunteita. Tarkastelimme tutkittavien vapaata kerrontaa keskittyen siihen, kuinka paljon tutkittavat tuottivat suoria ja epäsuoria tunnekuvauksia sekä missä määrin he taustoittivat tunnekuvauksiaan. Tutkimuksessa havaittiin verrokkiryhmän naisten ja autismikirjon naisten tuottavan enemmän epäsuoria tunnekuvauksia kuin autismikirjon miesten. Lisäksi autismikirjon miesten, mutta ei naisten, havaittiin taustoittavan tunnekuvauksiaan vähemmän kuin verrokkiryhmän naisten ja verrokkiryhmän miesten. Verrokkiryhmän naiset ja verrokkiryhmän miehet eivät eronneet toisistaan suorien tai epäsuorien tunnekuvausten määrässä tai tunnekuvausten taustoittamisessa. Tulokset kannustavat kiinnittämään huomiota sukupuolierojen tarkasteluun, jotta autismikirjon naisia ja autismikirjon miehiä voidaan sekä tunnistaa paremmin että tukea kohdennetummin.
3
Kinnunen, Anu, e Osmo Kontula. "Suhteetonta elämää - parisuhteettomien onnellisuustekijät". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 29, n.º 2 (15 de junho de 2021): 141–59. http://dx.doi.org/10.30668/janus.89473.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa selvitetään parisuhteettomien miesten ja naisten onnellisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä ja tarkastellaan, kuinka onnellisuus kytkeytyy intiimisuhteisiin, yksinäisyyden kokemukseen, liikunnallisuuteen, alkoholin käyttöön, uskonnollisuuteen, terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan. Aineistona käytetään FINSEX-kyselyn parisuhteettomien vastauksia (N=944) ja menetelmänä binääristä logistista regressioanalyysiä sekä ristiintaulukointia. Kysymme, eroavatko parisuhteettomat miehet ja naiset toisistaan onnellisuuden ja onnellisuuteen yhteydessä olevien tekijöiden suhteen. Tulokset osoittavat, että parisuhteettomat naiset ovat keskimäärin parisuhteettomia miehiä onnellisempia. Miehet raportoivat naisia useammin, että kumppanin löytäminen sitä kaivattaessa on vaikeaa. Parisuhteettomien naisten onnellisuus on vahvasti yhteydessä vähäiseen koettuun yksinäisyyteen. Parisuhteettomien miesten onnellisuutta puolestaan ennustavat voimakkaimmin vähäiset psykosomaattiset oireet ja liikunnallisuus.
4
Binham, Philip, e Arvo Salo. "Vallan miehet". World Literature Today 61, n.º 2 (1987): 320. http://dx.doi.org/10.2307/40143214.
Texto completo da fonte
5
Koivunen, Tuija. "”Paskaduunia siinä sivussa.” Työn merkitys nuorille miehille". Nuorisotutkimus 41, n.º 1 (30 de março de 2023): 19–33. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9128214.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan tapoja, joilla nuoret miehet suhtautuvat suomalaiseen työelämään ja palkkatyöhön sekä omaan tilanteeseensa suhteessa työhön. Palkkatyö on ollut keskeinen sukupuolen ja vallan harjoittamisen areena, mutta kaikilla miehillä ei ole pääsyä tälle areenalle. Lisäksi kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että nuorten miesten suhtautuminen työelämään on muuttunut viimeisen 15 vuoden kuluessa työelämän ja talouden muutosten myötä. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat 11 nuoren miehen haastattelut. He ovat iältään 19–30-vuotiaita opiskelijoita, työllisiä tai työttömiä. Keskeinen tulos on, että nämä miehet eivät määritä itseään työelämässä ansioitumisella ja johtaviin tai päättäviin asemiin nousemisella. Näin ollen urakehityksellä ei ole ensisijaista merkitystä näille nuorille miehille, eivätkä he ole valmiita omistautumaan työlle tai edes työskentelemään millä ehdoin tahansa. Asiasanat: Sukupuoli, luokka, nuoret miehet, menestyminen, palkkatyö *** The role of K-0 activities in resolving protracted bullying situations Aseman Lapset ry. conducts ‘K-0’ activities in school communities, whereby they try to reach positive solutions to bullying situations with the help of an external employee. This article studies the part played by K-0 activities in handling cases from the social and human capital perspective. The background to the study lies in systems theory, which examines collaboration between multidisciplinary networks. The study used cross-tabulation to analyse connections between the root causes of bullying cases (N=62) and operating models. Of these cases, 35 were studied using content analysis. According to the research results, the root causes in family dynamics were connected to multidisciplinary networks involving social services (p<0.01), healthcare (p<0.05) and mental health services (p<0.01). It was concluded that this constituted multidisciplinary collaboration from an institutional and a networking point of view. There was also a connection between family dynamics and parents’ evenings (p<0.005), with the latter possibly increasing both young people’s and their families’ understanding of bullying. Keywords: school bullying, social and human capital, multidisciplinary collaboration
6
Palin, Eva. "Milloin naisten koulutus ja kyvyt täyskäyttöön?" Aikuiskasvatus 15, n.º 3 (1 de março de 1995): 210–11. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92338.
Texto completo da fonte
7
Swanström, André. "Suomalaiset SS-miehet ja aseveljeys". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, n.º 2 (17 de maio de 2021): 29–52. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.101557.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa takastellaan suomalaisten SS-miesten värväysmotivaatiota, rintamakokemusta ja sodan jälkeistä vaikenemista Thomas Kühnen esittämien aseveljeyttä koskevien havaintojen valossa. Haave rintamamiehen kokemuksesta ja aseveljeydestä toi suomalaiset SS-miehet yhteen, aseveljeys kantoi heidät läpi jaettujen vaarojen ja kauhujen, ja aseveljeys sitoi lopuksi SS-miehet yhteen sodan jälkeen suljettuun piiriin, josta ei kunniakoodin mukaan ollut lupa kertoa ulospäin asioita, jotka saattaisivat toiset aseveljet huonoon valoon. Värväysmotivaation yhteydessä tarkasteluun nousee myös ilman isää kasvaneiden SS-meisten huomattava osuus. Isättömät nuorukaiset hakeutuivat SS-joukkoihin, jotka tarjosivat heille miehistä auktoriteettia ja yhteenkuuluvuutta aseveljeyden muodossa.
8
Kortti, Jukka. "Lama-ajan joutilaat miehet viihteessä". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 36, n.º 1 (8 de abril de 2023): 119–21. http://dx.doi.org/10.23994/lk.128792.
Texto completo da fonte
9
Hiltunen, Aiska. "Sukupuoli oppimisen voimavarana – feministinen pedagogiikka?" Aikuiskasvatus 20, n.º 2 (15 de maio de 2000): 139–41. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93280.
Texto completo da fonte
10
Karjalainen, Mira. "Työn rajojen hämärtyminen koronapandemian aikana: etätyö ja sukupuoli". Työelämän tutkimus 19, n.º 4 (7 de dezembro de 2021): 546–69. http://dx.doi.org/10.37455/tt.112500.
Texto completo da fonteResumo:
Työn rajat hämärtyvät monilla tavoin nykytyöelämässä ja erityisesti korona-aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan työn rajojen hämärtymistä ajan ja paikan lisäksi tunne-, ystävyys-, uushenkisen sekä esteettisen työn suuntaan. Aineistona oli Suomessa toimivassa konsulttialan yrityksessä toteutettu kysely (N = 87). Työn rajojen hämärtymisen kysymyksiä eri sukupuolilla analysoitiin monimenetelmällisesti intersektionaalisesta näkökulmasta koronapandemian aikana. Naiset raportoivat muun muassa hieman enemmän tunnetyötä, kun taas ystävyystyötä naiset ja miehet tekivät yhtä paljon. Naiset kokivat riittämättömyyttä työystävyyksien ylläpidossa. Uushenkistä työskentelyä eli erilaisia mielentekniikoita harjoitettiin melko tasaisesti, mutta siinä missä miehet totesivat, että eivät käyttäneet mitään tekniikkaa, naiset kokivat tekemättömyydestä huonoa omaatuntoa. Esteettinen työskentely oli muuttunut molemmilla sukupuolilla etätyön myötä mutta naisilla radikaalisti enemmän, ja esteettisen työskentelyn tavat olivat sukupuolittuneet. Tutkimuksen mukaan työn rajojen vetäminen ja hämärtyminen etätyössä ei ole sukupuoletonta, vaan sukupuoli ja elämäntilanne näkyvät monella tapaa asiantuntijoiden kokemuksissa etätyöstä.
11
Jallinoja, Piia, e Esa Väliverronen. "Suomalaisten luottamus instituutioihin ja asiantuntijoihin COVID19-pandemiassa". Media & viestintä 44, n.º 1 (29 de março de 2021): 1–24. http://dx.doi.org/10.23983/mv.107298.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa selvitämme suomalaisten luottamusta instituutioihin, asiantuntijoihin ja uutismediaan koronakriisin käsittelyssä sekä yksilön vapauteen ja vastuuseen liittyviä asenteita huhtikuussa ja kesäkuussa 2020. Tulosten mukaan suomalaiset luottivat varsin vahvasti hallitukseen, viranomaisiin sekä THL:n ja yliopistojen tutkijoihin kriisin käsittelyssä. Samoin Yle Uutisiin ja MTV Uutisiin luotettiin kriisin raportoinnissa. Enemmistö vastaajista pyrki noudattamaan viranomaisohjeita ja hyväksyi yksilöiden vapauksien rajoitukset epidemian hallitsemiseksi. Enemmistö piti koronarokotuksista kieltäytyjiä vastuuttomina, mutta samalla enemmistö uskoi, että koronarokotusten tulisi olla vapaaehtoisia. Tutkimme tarkemmin sitä, ketkä luottivat eniten ja ketkä vähiten mainittuihin tahoihin. Naiset suhtautuvat miehiä myönteisimmin THL:n toimintaan ja Yle Uutisiin, miehet puolestaan sosiaalisen median vaikuttajiin. Perussuomalaiset erosivat lähes kaikkien muuttujien suhteen muista puolueista: he olivat kriittisimpiä THL:ää, STM:ää, Yle Uutisia sekä viranomaisten rokotetietoa kohtaan. Lopuksi pohdimme, miten voimme näiden tulosten valossa tulkita väitteitä tieteen ja asiantuntijoiden arvostuksen laskusta. Pohdimme myös sitä, muuttiko koronakriisi suomalaisten suhtautumista kansallisiin instituutioihin.
12
Lensu, Johanna. "Vapaaehtoista koulutusta työttömille – naiset osallistuvat, miehet eivät". Aikuiskasvatus 18, n.º 2 (15 de maio de 1998): 144–47. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92499.
Texto completo da fonte
13
Reinikka, Fanny. "Tapaustutkimuksia palvelualan työtehtävissä toimineiden miesten henkilökohtaisesta varallisuudesta Helsingissä vuosina 1885–1925". Väki Voimakas, n.º 36 (25 de setembro de 2023): 29–71. http://dx.doi.org/10.55286/vv.137093.
Texto completo da fonteResumo:
Fanny Reinikan artikkelin keskiössä ovat miesten palvelualan työt 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Reinikkaanalysoi tutkimuskohdetta sukupuolinäkökulmasta käyttämällä monipuolista lähdeaineistoa. Artikkeli tarjoaa näkökulman miesten palvelualalla työskennelleiden henkilöiden henkilökohtaiseen varallisuuteen ja tuloeroihin. Reinikka osoittaa, että myös miehet työskentelivät aloilla, joista on jäänyt jälkeen ainoastaan vähäistä ja hajanaista lähdeaineistoa.
14
Paasonen, Jyri, e Jesse Vainio. "Vankilaturvallisuus ja -väkivalta – vankilan henkilöstön kokema fyysinen ja henkinen väkivalta". Kriminologia 2, n.º 1 (29 de novembro de 2022): 39–59. http://dx.doi.org/10.54332/krim.110816.
Texto completo da fonteResumo:
Vankilaväkivalta on ollut viime vuosina esillä mediassa ja noussut huolenaiheeksi myös Euroopan kidutuksen vastaisen komitean ja eduskunnan oikeusasiamiehen vankiloihin tekemien tarkastuskäyntien yhteydessä. Vankilaturvallisuudesta on tehty viime aikoina myös selvityksiä ja aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä on uudistettu. Vankilaväkivaltaa koskeva tutkimus on kuitenkin ollut Suomessa vähäistä ja kansainvälinen tutkimus on keskittynyt enimmäkseen Pohjois-Amerikkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vankiloiden henkilöstön väkivaltakokemuksia ja sitä koskevaa huolta. Tarkoitus on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) kuinka paljon ja minkälaista henkistä taikka fyysistä väkivaltaa vankiloiden henkilöstö kokee työtehtävissään ja 2) kuinka huolissaan henkilöstö on heihin kohdistuvasta väkivallasta taikka vankien keskinäisestä väkivallasta. Tutkimusaineistona toimii kyselytutkimus (N = 537), joka toteutettiin Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuuden ja valvontatyön ulkoisessa arvioinnissa vankiloiden henkilöstölle vuonna 2021. Tutkimusmenetelmänä käytetään sekä logistista että lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että henkilöstö kokee runsaasti henkistä väkivaltaa. Miehet kokevat henkistä väkivaltaa enemmän kuin naiset ja vartijat enemmän kuin muut työntekijät. Sen sijaan vastaajista vain miehet olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa, joka oli vastauksissa selvästi henkistä väkivaltaa harvinaisempaa. Henkilöstö ei ole erityisen huolissaan siitä, että heihin kohdistuisi väkivaltaa. Suurin huoli liittyykin vankien keskinäiseen väkivaltaan.
15
Heikkinen, Anja, e Ulla Huttunen. "Onko osaamisella sukupuoli?" Aikuiskasvatus 21, n.º 4 (1 de dezembro de 2001): 315–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93374.
Texto completo da fonteResumo:
Työn sukupuolen mukainen jako vallitsee kaikkien Euroopan maiden työ- ja koulutusmarkkinoita. Ammatillista osaamista ja sukupuolta koskevat käytännölliset ja tieteelliset keskustelut kohtaavat kuitenkin harvoin. Artikkeli kuvaa kansainvälistä tutkimusta, jossa selvitetään osaamisen sukupuolittumista ja sen ylittämisen mahdollisuuksia työpaikkojen ja oppilaitosten kasvatuskäytännöissä. Suomalaisten tutkimushaastattelujen alustavassa luennassa niin miehet kuin naiset pitävät osaamisia sukupuolettomina. Syvempi tulkinta edellyttää osaamis- ja gender-diskurssien kriittistä hyödyntämistä.
16
Keskitalo-Foley, Seija. "Koulutuksen lupaus, vapaus ja ikuinen toivo". Aikuiskasvatus 26, n.º 1 (15 de fevereiro de 2006): 14–23. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93663.
Texto completo da fonteResumo:
Suomea on totuttu pitämään sekä kulttuurisesti että taloudellisesti naisten ja miesten tasa-arvon mallimaana. Naiset ja miehet osallistuvat työelämään määrällisesti tasavertaisesti, eikä koulutuksenkaan periaatteessa ajatella syrjivän ketään sukupuolen perusteella. Tässä artikkelissa tarkastelen yhden naisen, lappilaisen Riitan elämäkerran kautta yhden yksilön mahdollisuuksia ja valintoja yleisemmin suomalaisen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän kulttuurisissa tiloissa. Miten käy, kun valinnan vapautta alkaa käyttää?
17
Tukia, Jukka, Marko Ajanki, Arvi Pihlman, Juha Santala e Jelena Santalainen. "Miesten kansalaistalo Mattilassa tehdään uudenlaista miestyötä". Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 18 (30 de novembro de 2017): 123–33. http://dx.doi.org/10.30675/sa.68942.
Texto completo da fonteResumo:
Mattila on Setlementti Tampere ry:n Miesten kansalaistalo, jossa tehdään uudenlaista miestyötä ennaltaehkäisevänä kansalaistoimintana. Kirjoituksessa selvitetään Mattilan teoreettisia lähtökohtia eli yhteisösosiaalityötä, freireläistä sosiaalipedagogiikkaa ja uudenlaista miestyötä. Lisäksi selvitetään Mattilan toiminnallisia ratkaisuja ja työskentelyn käytäntöjä Mattilan arjessa. Tarkemmin kuvataan mieslähtöisen kansalaistoiminnan toteuttamista arjessa ja arjen työssä. Uudenlaisessa miestyössä keskeistä on tehdä ero yksilöihin kohdistuvan asiantuntija- ja ongelmakeskeisenauttamistyön sekä miesten tasavertaisuuteen perustuvan yhteisöllisen työn välille. Mattilaan ovat tervetulleita kaikenlaiset miehet ikään, uskontoon, seksuaaliseen suntautumiseen, etniseen taustaan jne. katsomatta. Olennaista on edistää erilaisten miesten välistä dialogia.
18
Toivonen, Maarika. "TV-mainosten miehet ja naiset. Mainosmusiikin käyttö sosiaalisen viestinnän välineenä". Etnomusikologian vuosikirja 5 (1 de dezembro de 1993): 43–70. http://dx.doi.org/10.23985/evk.101022.
Texto completo da fonte
19
Slotte Dufva, Tomi, e Pekka Mertala. "Sähköä ja alkemiaa: Tekoälydiskurssit Yleisradion verkkoartikkeleissa". Media & viestintä 44, n.º 1 (29 de março de 2021): 95–115. http://dx.doi.org/10.23983/mv.107302.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, millaisena ja miten tekoäly esitetään suomalaisessa julkisessa keskustelussa, ja ketkä tekoälystä suurelle yleisölle kertovat. Aineistona olemme käyttäneet Yleisradion verkkosivujen tekoälyä käsitteleviä artikkeleja. Tulosten perusteella tekoälystä pääsevät kertomaan useimmin talouden ja teollisuuden aloilla työskentelevät miehet. Aineistossa esiintyneet tekoälytulevaisuuskuvaukset pitäytyvät pitkälti nykyisen länsikeskeisen kapitalistisen maailmankuvan sisällä. Toisin sanoen, ne eivät haastaneet tai ylittäneet vallitsevaa status quoa, vaan näkivät tulevaisuuden pikemminkin lineaarisena kehityksenä nykytilasta. Aiemman tutkimuksen perusteella yleinen käsitys tekoälyn luonteesta ja mahdollisuuksista muodostuu huomattavissa määrin sen perusteella, millaisena tekoäly kuvataan julkisessa keskustelussa. Täten tutkimuksemme peräänkuuluttaa moniäänisyyttä tekoälyn kaltaisesta moniulotteisesta ja kompleksisesta ilmiöstä käytävään julkiseen keskusteluun
20
OJala, Kristiina, Ulpukka Isopahkala-Bouret e Nina Haltia. "Osaaminen ja kilpailukyky YAMK-tutkinnon suorittaneiden suhteellisen työmarkkina-aseman määrittäjinä". Aikuiskasvatus 38, n.º 4 (30 de novembro de 2018): 291–303. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88374.
Texto completo da fonteResumo:
Analysoimme artikkelissa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneiden käsityksiä asemastaan suomalaisilla työmarkkinoilla suhteessa samaa koulutustasoa vastaavan maisterin tutkinnon suorittaneisiin. Työmarkkina-aseman määrittymistä tarkastelemme yhtäältä inhimillisen pääoman teorian ja toisaalta koulutuskredentialismin näkökulmista. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on YAMK-tutkinnon suorittaneille suunnattu kysely (N = 1 274). Konfirmatorista faktorianalyysia käyttäen mallinsimme YAMK-tutkinnon suorittaneiden suhteellista asemaa määrittäviä tekijöitä. Tulokseksi saimme kaksi suhteellista työmarkkina-asemaa määrittävää elementtiä: ’tutkinnon tuottama kilpailukyky’ ja ’tutkinnon tuottama osaaminen’. Tutkinnon tuottama kilpailukyky suhteessa maisterin tutkintoon koettiin heikoksi, mutta sen tuottama osaaminen puolestaan vahvaksi. Sukupuoli ja koulutusala olivat yhteydessä siihen, miten tutkinnon tuottama kilpailukyky arvioitiin. Miehet ja erityisesti tekniikan alalta valmistuneet arvioivat tutkintonsa kilpailukyvyn muita vahvemmaksi. Osaaminen koettiin vahvaksi sukupuolesta tai koulutusalasta riippumatta.
21
Kallioniemi, Noora. "Armotonta menoa! Työttömät ja joutilaat miehet 1990-luvun lama-ajan suomalaisessa komediaviihteessä". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 23, n.º 1 (10 de março de 2023): 109–13. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.126227.
Texto completo da fonte
22
Loukusa, Soile, Aija Kotila, Marja-Leena Mattila, Maija Ylämäki, Leena Joskitt, Irma Moilanen, Hanna Ebeling e Tuula Hurtig. "Autismikirjon osamäärä (AQ) autismikirjon piirteitä seulomassa: Seulontalomakkeen erottelukyky nuorilla aikuisilla". Puhe ja kieli, n.º 1 (16 de abril de 2021): 91–112. http://dx.doi.org/10.23997/pk.107693.
Texto completo da fonteResumo:
Autismikirjon piirteet ulottuvat sosiaalisten taitojen, kommunikaation, mielikuvituksen, tarkkaavuuden siirtämisen ja yksityiskohtien huomioimisen alueille. Näillä osa-alueilla esiintyviä piirteitä voidaan seuloa autismikirjon osamäärän (engl. autism spectrum quotient, AQ) avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada suomalaiset viitearvot AQ:lle sekä tarkastella, erotteleeko AQ-lomake suomalaisia autismikirjon nuoria aikuisia oman sukupuolen nuorista aikuisista, joilla ei ole autismikirjon diagnoosia. Lisäksi tarkastellaan ryhmien suoriutumisessa olevia eroja osioittain sekä AQ:n sisäistä yhtenäisyyttä. Tutkimukseen osallistui 52 autismikirjon nuorta aikuista (39 miestä ja 13 naista) sekä 1686 verrokkia (577 miestä ja 1109 naista). Tulokset osoittavat, että autismikirjon henkilöiden pistemäärät nousevat samaa sukupuolta olevien verrokkihenkilöiden pistemääriä korkeammalle. AQ erottelee autismikirjon miehet melko hyvin verrokkimiehistä, mutta autismikirjon naiset vain kohtalaisesti verrokkinaisista. Osioanalyysissä eniten ryhmien välisiä tilastollisesti merkitseviä eroja tuli esille sosiaalisia taitoja ja kommunikaatiota mittaavissa väittämissä.
23
Alanko, Janne, e Tarja Orjasniemi. "Kun kukkahattutäti onkin setä – miesainokainen sosiaalityössä". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, n.º 2 (31 de maio de 2018): 140–55. http://dx.doi.org/10.30668/janus.60759.
Texto completo da fonteResumo:
Sosiaalityö mielletään naisvaltaiseksi alaksi ja ammatiksi, jonka käytännöt ja arvot kytkeytyvät länsimaisissa kulttuureissa feminiinisinä pidettyihin ominaisuuksiin. Sukupuolta sosiaalityössä ja sosiaalityön maskuliinisuutta on tutkittu vielä vähän. Tämä tutkimus tuottaa tietoa sosiaalityön vähemmistöstä, miessosiaalityöntekijöistä, jotka hyvin usein edelleen ovat työyhteisöjensä ainokaisia. Aineisto koostuu viiden sosiaalityöntekijämiehen haastattelusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisen miestutkimuksen, sosiaalityön tutkimuksen, työmarkkinatutkimuksen ja sukupuolirooleja käsittelevän kirjallisuuden varaan. Mielenkiinnon kohteena ovat miessosiaalityöntekijöiden kokemukset ainokaisuudesta työyhteisössä ja sosiaalityön käytännöissä. Ainokaisasemaan liittyi sekä hyötyä että haittaa niin työyhteisössä kuin asiakastyöskentelyssä. Miehet kokivat, että heille lankeaa helposti sukupuolen takia asiantuntijan rooli ja sukupuoli itsessään tuottaa pätevyyttä ja uskottavuutta työntekijänä. Maskuliinisuuteen liitettyihin odotuksiin vastaaminen ei ole kuitenkaan yksiselitteinen asia. Miehille ohjautuu naistyöntekijöitä herkemmin haastavia asiakastapauksia. Suhteessa asiakkaisiin haastateltavat toivat esiin tarpeen olla tietoinen omasta sukupuolestaan ja sen vaikutuksista asiakastilanteissa.
24
Sopanen, Matleena. "Työväkeä tavoittamassa". Väki Voimakas, n.º 35 (9 de setembro de 2022): 45–83. http://dx.doi.org/10.55286/vv.121588.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissani tutkin työväestöön kohdennettua sisälähetystyötä 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomessa. Modernisaation murroksessa evankelis-luterilaisen kirkon ympärille rakentunut perinteinen kristillinen tapakulttuuri alkoi hiljalleen murentua muun muassa teollistumisen, yhteiskunnan demokratisoitumisen sekä uusien hengellisten ja maallisten maailmankuvien ristipaineessa. Kirkko koki etenkin eriuskolaisten sekä nousevan työväenliikkeen pyrkivän horjuttamaan sen vakiintunutta asemaa. Vaikka työväestön vaatimukset elinolosuhteidensa ja oikeuksiensa parantamisesta herättivät papeissa jonkin verran vastakaikua, koki sielunpaimenien enemmistö kirkkoa ja papistoa kritisoivan sosialistisen työväenliikkeen olevan uhka yhteiskuntarauhalle. Tehostetun sisälähetyksen keinoin työväen toivottiin pysyvän kristinuskon ja kirkon vaikutuspiirissä. Tarkastelen sisälähetyksen kenttää maallikkosaarnaajien kautta. Artikkelissani keskiössä ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saarnalupatutkinnon suorittamiseen pyrkineet miehet. Saarnaluvan saaneet maallikot työskentelivät sekä paikallisseurakuntien että kristillisen yhdistyskentän palveluksessa. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös maallikkosaarnaajien asema tuli uudenlaisen kiinnostuksen kohteeksi: niin yhdistykset kuin kirkkokin pyrkivät kasvavassa määrin hyödyntämään maallikoiden osaamista sisälähetystyössä. Samanaikaisesti epävakaat ajat ruokkivat tarvetta maallikkosaarnaajien heterogeenisen joukon tarkempaan valvontaan. Työväestöön kohdistuvan sisälähetyksen lisäksi tarkastelen artikkelissani myös maallikkosaarnaajan asemaa modernisoituvassa Suomessa.
25
Pietilä, Maria. "Suomalaisten yliopistojen tutkijanuraa koskevat tasa-arvotoimet pohjoismaisessa vertailussa". Työelämän tutkimus 19, n.º 4 (7 de dezembro de 2021): 520–45. http://dx.doi.org/10.37455/tt.112499.
Texto completo da fonteResumo:
Vaikka naiset ja miehet ovat suorittaneet suomalaisissa yliopistoissa tohtorintutkintoja jo pitkään saman verran, naiset ovat edelleen vähemmistö ylimmissä akateemisissa positioissa, kuten professuureissa. Analysoin artikkelissa, mitä institutionaalisia tasa-arvotoimia yliopistot ovat hyödyntäneet edistääkseen sukupuolten tasa-arvoa tutkijanuralla. Tämän lisäksi tutkin tasa-arvon edistämisen haasteita. Hyödynnän tarkastelussa analyyttista kategorisointia, joka jakaa yliopistojen henkilöstöpoliittiset tasa-arvotoimet neljään luokkaan. Vertaan analyysissa suomalaisten yliopistojen aikavälillä 2000–2018 hyödyntämiä tasa-arvotoimia ruotsalaisten ja norjalaisten yliopistojen vastaaviin toimiin. Tutkimuksen kyselymuotoinen aineisto on kerätty haastatteluin yliopistoista; päävastaajina olivat henkilöstöpalveluiden edustajat. Tulosten mukaan suomalaisissa yliopistoissa on käytetty tasa-arvotoimia keskimäärin vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisten yliopistojen yleisimpiä tasa-arvotoimia ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskomiteat, menettelyprosessit häirinnästä ilmoittamiseksi sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus. Radikaalimpia ja poliittisesti kiistanalaisempia tasa-arvotoimia, kuten positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa tai pelkästään naistutkijoille kohdennettuja toimia, ei ole hyödynnetty juuri lainkaan. Analyysin mukaan sukupuolineutraali näkemys sukupuolten tasa-arvosta kaventaa suomalaisten yliopistojen keinovalikoimaa edistettäessä naisten tutkijanuria.
26
Mannerström, Rasmus, Joona Muotka, Sointu Leikas e Jan-Erik Lönnqvist. "Hyvin toimeentuleva, terve ja suvaitsematon – Suomalaisten nuorten poliittiset ideologiat asenneprofiileina tarkasteltuna". Politiikka 62, n.º 1 (15 de abril de 2020): 9–32. http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.83247.
Texto completo da fonteResumo:
Yksilön asenteet eivät ole satunnaiset. Sen sijaan ihmiset omaksuvat tiettyjä asennekokonaisuuksia – poliittisia ideologioita, joita eri sosiaaliset ryhmät ylläpitävät. Esimerkiksi maahanmuuton kannatus tai vastustus tuo useimmiten mukanaan tukun muita asenteita sosiaali-, talous- ja turvallisuuspolitiikasta. Tavanomainen muuttujakeskeinen lähestymistapa asenteisiin ei kuitenkaan tavoita tätä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten (N=744, ikä 18-29, M = 24,65) poliittisia asenteita henkilösuuntautuneesta näkökulmasta, toisin sanoen mitä latentteja ryhmiä (vrt. ideologioita) asenteista muodostuu ja miten vastaajat siirtyvät niiden välillä pitkittäisseurannassa. Asenteet maahanmuutosta, sosiaalietuuksista, tuloeroista, ympäristön huomioimisesta ja puolustusvoimien vahvuudesta muodostivat neljä asenneprofiilia: (1) vihervasemmistolaiset, (2) markkinaliberaalit, (3) populistit ja (4) oikeistokonservatiivit. Naiset ja miehet sijoittuivat odotetusti epätasaisesti eri profiileihin. Odotusten vastaisesti tosin, kaikkein parhaiten toimeentulevat, terveimmät ja keskiverto-koulutustason omaavat suhtautuivat kaikkein kielteisimmin maahanmuuttoon. Asenneprofiilien välillä ei tapahtunut merkittäviä siirtymiä yhdeksän kuukauden seurantajakson aikana. Tulokset kyseenalaistavat julkisuudessa ylläpidettyjä mielikuvia mm. enemmistön maltillisuudesta maahanmuttokysymyksissä, Perussuomalaisista kansan syvien rivien puolueena sekä yhteydestä syrjäytyneisyyden ja maahanmuuttovastaisuuden välillä.
27
Sorvali, Satu. "Äkäiset akat ja kiivaat herrat". Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, n.º 3 (12 de setembro de 2022): 2–25. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.112320.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkin artikkelissani 1890-luvun tunnekulttuuria sukupuolen ja luokan näkökulmasta ottaen tarkastelukohteeksi suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien tekstit. Tutkin lehtijutuista käsityksiä ärtymyksen kaltaisista tunteista ja vertaan niitä saman aikakauden ärtyneisiin yleisönosastokirjoituksiin. Vertailun avulla voidaan hahmottaa miten käsitykset ja asenteet näkyivät 1890-luvun julkisuudessa käytännön tasolla. Artikkeli valottaa sukupuolten ja luokkien hierarkiaa ja valtasuhteita, mutta myös laajempia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia rakenteita. Osoitan, että aikakauden tunnekulttuuri rakentui sukupuolen ja luokan näkökulmasta vahvasti luterilaisen kasvatusperinteen ja sääty-yhteiskunnan arvojen pohjalle, mutta toisaalta havainnollistan myös tunnenormien vähittäistä muuttumista. Molemmilta sukupuolilta odotettiin tunnehillintää, mutta käytännössä sitä edellytettiin ainoastaan naisilta. Taustalla vaikuttivat myös biologiset perusteet, nainen katsottiin tunteellisemmaksi ja tunnetaidoiltaan kehittymättömämmäksi kuin mies. Ristiriitaisesti naisen tuli kuitenkin hallita tunteitaan paremmin kuin miesten. Naisten ei tullut ilmaista ärtymystään perheen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin vuoksi. Tämä käsitys näkyi yleisönosastoilla, joissa ei julkaistu naisiin viittaavilla nimillä juuri yhtään ärtynyttä kirjoitusta. Miehet sen sijaan ilmaisivat ärtymystä sosiaaliseen asemaan katsomatta, mutta työväentaustaisia kirjoittajia saattoi uhata syyttely ja häpeä tai jopa työn tai omaisuuden menetys. Ärtymys liittyi paitsi vääryyden kokemuksiin, myös kunnian säilyttämiseen. Kunnia oli miehille tärkeä tunne ja omaisuus, joka oli uhattuna sekä ylhäältä että alhaalta päin, henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti. Seuraavan vuosikymmenen yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisen juuret olivat nähtävissä 1890-luvun yleisönosastoilla eri ihmisryhmien vastakkainasettelussa, jatkuvissa kiistakirjoituksissa, oikeuden hakemisessa sekä rahvaan puolelta avoimen ärtymyksen ilmaisuna.
28
Nevala, Arto, Kimmo Isotalo e Hannu Itkonen. "Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?" Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 20, n.º 3 (21 de setembro de 2020): 2–23. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.94378.
Texto completo da fonteResumo:
Suomen miesten ja naisten jääkiekkomaajoukkueet ovat pelanneet lajin arvoturnauksissa vuosikymmenten ajan. Jalkapallossa miehet selviytyivät ensimmäisen kerran arvokisojen lopputurnaukseen vasta syksyllä 2019. Naiset onnistuivat tässä kahdesti jo 2000-luvun alussa, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa; Suomi on jääkiekkomaa.
Artikkelissa lähestymme Suomen jalkapallo-jääkiekko -asetelmaa historiallisen muutoksen näkökulmasta. Peruskysymyksemme on, miksi Suomesta tuli jääkiekkomaa, eikä jalkapallomaa. Analysoimme, mitkä ovat olleet lajien kehityksien keskeisiä muutos- ja murroskohtia. Tavoitteenamme on ajoittaa yhtäläisyyksiä, mutta ennen kaikkea erojen syntymistä. Siksi jaksotamme nykytilanteeseen johtaneen kehityksen kolmeen aikakauteen, jotka kiinnitämme suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen, liikuntakulttuurin muutokseen sekä kansainvälisen toimintaympäristön murrokseen.
Jääkiekko ja jalkapallo kehittyivät ensimmäisessä vaiheessa 1960-luvulle asti samantyylisesti ja lajien toiminta oli monilta osin hapuilevaa ja vaatimatonta. Jääkiekon irtiotto muihin lajeihin ajoittui kahteen toisen maailmansodan jälkeisen Suomen isoon rakennemuutokseen. 1960- ja 1970-luvuilla jääkiekko hyödynsi teollistumisen ja palveluistumisen, vaurastumisen, kaupungistumisen sekä kulutusyhteiskuntaan siirtymisen luoman uuden urheilukulttuurisen potentiaalin parhaiten. Se kehitti harrastusoloja, ammattimaisti ennakkoluulottomasti toimintaansa ja loi modernisoituvaan yhteiskuntaan sopineen konseptin.
Näin jääkiekko oli hyvässä kunnossa, kun vanhojen rakenteiden purkautuminen ja markkinallistuminen muuttivat Suomea 1990-luvulta lähtien. Lajin toimintamekanismit vastasivat jo monelta osin uuden ajan vaatimuksia. Lisäksi urheilun järjestökentän sekasorto ja kansainvälinen menestys vahvistivat jääkiekon asemaa. Näin laji onnistui toistamiseen hyödyntämään yhteiskunnallisen muutoksen luoman uudenlaisen tilanteen ja tekemään eroa muihin lajeihin, myös jalkapalloon.
29
Kiviranta, Kai. "Mies – aikuisopiskelun menetetty sukupuoli?" Aikuiskasvatus 26, n.º 1 (15 de fevereiro de 2006): 69–71. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93672.
Texto completo da fonteResumo:
Median hellimä klisee yhdestä ja yhtäläisestä ’suomalaisesta miehestä’ on ikävä yleistys, jolla on valitettavan negatiivinen kaiku. Suomalainen mies käsitetään liian usein olutta kittaavaksi ja makkaraa syöväksi sohvaperunaksi. Muuttuva yhteiskunta tuottaa onneksi erilaisia miehenä olemisen malleja. Pyrin tarkastelemaan tässä suomalaista miestä aikuisopiskelun näkökulmasta. Juttu perustuu lisensiaatintutkimukseeni ja työn alla olevan väitöskirjani alustaviin tuloksiin.
30
Piiroinen, Sanna, Mari Niva e Johanna Mäkelä. "Luottamusta ja harkintaa. Kuluttajien näkökulmia ruoan turvallisuuteen ja elintarvikeketjuun". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 21 (31 de janeiro de 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76110.
Texto completo da fonteResumo:
Luottamuksesta ruokaan ja etenkin sen puutteesta on keskusteltu vilkkaasti viime vuosina, kun erilaiset ruokakriisit ovat ravistelleet Eurooppaa. Myös funktionaaliset elintarvikkeet, geenimuunneltu ruoka ja ruoan terveellisyys sekä niihin liittyvä moninainen informaatio kiinnostavat ja toisaalta huolestuttavat kuluttajia. Kuluttajien luottamus ruokaan ja koko elintarvikeketjun toimintaan on ajankohtainen teema niin meillä kuin muualla Euroopassakin. Tämä esitys perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin kuluttajien luottamusta eri elintarvikkeiden turvallisuuteen sekä elintarvikeketjun toimijoihin. Tutkimuksen taustalla on vuosina 2002–2004 toteutettu EU:n rahoittama hanke ’Consumer trust in food. A European study of the social and institutional conditions for the production of trust’. Eurooppalainen tutkimus tarkasteli ruokaan liittyvää luottamusta kuudessa maassa; Isossa-Britanniassa, Italiassa, Norjassa, Portugalissa, Saksassa ja Tanskassa. Suomessa kerättiin vastaava kvantitatiivinen aineisto kuin tutkimukseen osallistuneissa maissa. Suomea vertailtiin soveltuvin osin EU-tutkimuksessa mukana olleisiin maihin. Tutkimukseen osallistui 1 207 iältään 18–79-vuotiasta kuluttajaa eri puolilta Suomea. Aineisto kerättiin kesällä 2003 puhelinhaastatteluilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin luottamuksen erilaisia osatekijöitä. Kohteina olivat luottamus ruokaan yleensä, luottamus eri tavoin tuotettuja, käsiteltyjä ja erilaisista raaka-aineista peräisin olevia ruokia ja elintarvikkeita kohtaan sekä luottamus institutionaalisiin toimijoihin. Lisäksi analysoitiin vastaajien näkemyksiä elintarvikeketjun eri osapuolten vastuusta ja vastuullisuudesta ruokaan liittyvissä kysymyksissä. Tulosten perusteella suomalaiset kuluttajat luottavat suhteellisen voimakkaasti ruoan turvallisuuteen ja elintarvikeketjun toimintaan verrattuna muihin eurooppalaisiin. Eri elintarvikkeisiin ja toimijoihin kuitenkin luotetaan eri tavoin ja niiden luotettavuus punnitaan jatkuvasti arkipäivän tilanteissa. Miehet luottavat ruoan turvallisuuteen naisia enemmän, mutta muutoin sosiodemografiset taustamuuttujat erottelevat kuluttajia heikosti. Luottamuksen eri osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa. Ne, jotka luottavat vahvasti ruokaan yleensä, luottavat muita enemmän myös erilaisten yksittäisten elintarvikkeiden turvallisuuteen, elintarvikeketjuun ja muihin ihmisiin.
31
Slutbäck, Taru. "Hyvinvointiin liittyvän avun hakemisia ja hakemattomuuksia miesten ryhmäkeskusteluissa". Kuntoutus 43, n.º 4 (11 de dezembro de 2020): 21–32. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.100164.
Texto completo da fonteResumo:
Media, kulttuuri ja terveysneuvonta uusintavat avun hakemattomuutta erityisenä suomalaisten miesten tapana. Tällaisessa lähestymistavassa yksilöt tulkitaan ensisijaisesti apua hakemattomiksi miehiksi. Artikkelissa lähestyn avun hakemista posthumanistisesta näkökulmasta kartoittaen miesten ryhmäkeskusteluista avun hakemiseen ja hakemattomuuteen liittyviä moniaineksisia tekijöitä.
Artikkelin aineistona on neljä ryhmäkeskustelua, joihin osallistui yhteensä 14 miestä. Keskusteluissa puhuttiin miesten terveydestä ja hyvinvoinnista. Analysoin keskusteluaineistoa käyttäen Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofiaan perustuvaa kartoitusta. Tämä posthumanistinen metodi, tapa ajatella aineiston kanssa, huomioi niin materiaalisia ja abstrakteja kuin sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Analyysin keskiössä ovat erilaisten tekijöiden kytkennät.
Tulosten mukaan miehet tunnistavat käsityksen lääkäriä välttelevästä suomalaisesta miehestä, mutta katsovat sen olevan ikääntyneiden miesten tapa. Avun hakeminen on kulttuuristen ja yhteiskunnallisten muutosten myötä muuttunut. Vaikka resurssit rajoittavat terveyspalvelujen käyttöä kapitaloseenissa, on miesten avun hakemisessa tapahtunut muutoksia parempaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että avun hakemisessa ja hakemattomuudessa yhdistyy muita ihmisiä, paikkoja, olosuhteita, toiveita, resursseja ja rakenteita. Näillä ei kuitenkaan voi selittää miesten tekoja. Kartoittamisen tulokset kertovat ennen kaikkea siitä maailmasta, jossa apua haetaan tai jätetään hakematta. Miesten valinnat hakea apua tehdään erilaisten materiaalisten, sosiaalisten, teknologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden keskellä. Tiedolla, ennaltaehkäisyllä, itsehoidolla, liikunnalla ja ympäristöillä on kaikilla osuutensa hyvinvoinnin lisääntymisessä.
Abstract
Connectivities of Men's Help-seeking and Non-help-seeking
Taru Slutbäck MA, Doctoral Student, Cultural Production and Landscape Studies, University of Turku
Media, culture and health counselling reproduce non-help-seeking as a Finnish men’s habit. This approach interprets subjects primarily as non-help-seeking men. In this article I examine men’s help-seeking from a posthumanist perspective by mapping connections and heterogeneous components of help-seeking and non-help-seeking in men's conversations.
The research material consists of four focus group interviews. A total of 14 men participated in these discussions about health and well-being. I analysed the interviews using mapping, that bases on Gilles Deleuze’s and Félix Guattari’s philosophy. This posthumanist method, a way to think with data, pays attention to material, abstract, social and societal actors. The foci of the analysis are connections between different actors.
According to the results, Finnish men’s doctor avoidance is a concept that men recognize but consider it as a habit of older men. Due to cultural and societal changes, help seeking has also changed. While resources restrict health care use in the Capitalocene, there are positive changes in men’s help-seeking practices.
Based on the results, in help-seeking and non-help-seeking combine other people, places, conditions, hopes, resources and constructions, although these cannot be used to explain men’s actions. Results of the mapping tell especially about the world where help is or isn’t sought. Men's choices of whether to seek help are made amid various material, social, technological and societal factors. Knowledge, prevention, self-care, exercise and environments all contribute to increasing well-being.
Keywords: health care, men's health, health heritage, posthumanism
32
Karttunen, Janne, e Risto Rautiainen. "Työtapaturmien ja ammattitautien riskitekijät suomalaisten maatalousyrittäjien keskuudessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 26 (31 de janeiro de 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75763.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työtapaturmien ja ammattitautien riskitekijöitä maatalousyrittäjien keskuudessa. Riskitekijöiden tunnistamisen avulla voidaan kohdistaa torjuntatoimenpiteitä kustannustehokkaasti tietyille henkilö- ja tuotantosektoreille. Tutkimus rahoitettiin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) työturvallisuusapurahalla. Tutkimuspopulaatiossa oli 85 980 maatalousyrittäjää, joilla oli vuosina 2001−2003 Melan ylläpitämä maatalousyrittäjien työeläkevakuutus (MYEL) ja tapaturmavakuutus (MATA). Selitettäviä muuttujia olivat edellä mainittuina vuosina kyseisille maatalousyrittäjille korvatut työajan tapaturmat (19 643 kpl) ja ammattitaudit (1 127 kpl) eli niin sanotut MATA-vahingot. Selittäviä muuttujia eli potentiaalisia riskitekijöitä olivat maatalousyrittäjien MYEL- ja työterveyshuoltotiedot sekä Tiken maatilarekisterin tiedoista tilan päätuotantosuunta, pelto- ja metsähehtaarit sekä tuotantoeläinten eläinlajit ja -määrät. Selittävät muuttujat olivat vuodelta 2002. Kaikki tutkijoiden käsittelemä aineisto oli deidentifioitua. Riskitekijöiden vetosuhteet (OR) ja luottamusvälit (CI) selvitettiin 95 prosentin (P<0,05) luotettavuustasolla eteenpäin askeltavalla logistisella regressioanalyysillä. Valtaosalle (71 794; 83,5 %) maatalousyrittäjistä ei korvattu vuosina 2001−2003 yhtään MATA-vahinkoa. Yhteensä 14 186 yrittäjälle korvattiin ko. vuosina yksi (10 681 hlöä; 12,4 %) tai useampia (3 505 hlöä; 4,1 %) vahinkoja – vakuutetuista 1 116:lle (1,3 %) korvattiin kolmen vuoden sisällä vähintään kolme ja enimmillään yksitoista MATA-vahinkoa (19,7 % vahingoista). Seuraavat maatalousyrittäjään tai -yritykseen liittyvät muuttujat olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kohonneeseen työtapaturmariskiin: korkea ikä, sukupuolena mies, äidinkielenä suomi (vs. ruotsi), korkea maataloustulotaso, asuminen tilalla (vs. tilan ulkopuolella), työskenteleminen palkattuna perheenjäsenenä (vs. tilan omistaja), suuri peltoala, tietyt maakunnat tilan sijainnille (vs. Etelä-Karjala), maatalousyrittäjien työterveyshuollon jäsenyys, tietyt päätuotantosuunnat ja erityisesti karjatalouden harjoittaminen (vs. viljantuotanto) sekä nautaeläinten, siipikarjan, lampaiden tai hevosten pito tilalla. Edellä mainituista muuttujista tilan peltoala, työterveyshuollon jäsenyys ja karjatalouden harjoittaminen olivat yhteydessä myös kohonneeseen ammattitautiriskiin. Tulosten perusteella voidaan suosittaa, että maatalousyrittäjiä kannattaisi jatkossa ryhmitellä todettujen riskitekijöiden suhteen, jotta neuvonta-, koulutus- ja tutkimusresursseja sekä vakuutusteknisiä toimenpiteitä kyettäisiin kohdentamaan aikaisempaa tuloksellisemmin ja kustannustehokkaammin sekä varhaisessa vaiheessa työuraa. Esimerkiksi suomenkieliset miehet tai viljelijäpariskunnat, joilla on karjamäärältään, peltopinta-alaltaan ja maataloustuloltaan suuri lypsykarjatila, muodostavat selvän riskiryhmän. Työterveyshuollon jäsenten kohonneelle vahinkoriskille voidaan esittää perusteluja, jotka vaativat lisäselvityksiä.
33
Karttunen, Janne, Jarkko Leppälä e Risto Rautiainen. "Maatalousyrittäjien työurien lyhenemisen syyt ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden kehittäminen työurien pidentämiseen". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 30 (31 de janeiro de 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75426.
Texto completo da fonteResumo:
Maatalous on yksi vaarallisimmista toimialoista, ja työtapaturmat sekä ammattitaudit aiheuttavat vuosittain satoja tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Myös luopumis- ja eläkepäätösten taustalla voi olla sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt työkyky. Tämä tutkimus tähtää maatalousyrittäjien työurien vahvistamiseen ja pidentämiseen. Tutkimuksessa muun muassa selvitetään ja luokitellaan työurien lyhenemisen keskeisimmät syyt. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta hankitussa tilastoaineistossa on vuosia 2008–2012 koskien yhteensä 4088 eläkepäätöstä kokonaiskustannuksiltaan runsaat 60 miljoonaa euroa. Päätökset jakaantuvat kappalemääräisesti seuraavasti: täysiä työkyvyttömyyseläkkeitä 1971 kpl, osatyökyvyttömyyseläkkeitä 522 kpl, täysiä kuntoutustukia 1337 kpl ja osakuntoutustukia 258 kpl. Aineistossa on yhteensä 3132 henkilöä, koska sama henkilö on voinut saada ko. aikajaksona yhdestä neljään päätöstä. Yleisimmät kansainvälisen ICD-10-tautiluokituksen pääluokat täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle olivat tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairaudet (41,2 %) kuten polven nivelrikko, nikamavälilevyjen sairaudet ja hartianseudun sairaudet; mielenterveyden häiriöt (18,2 %) kuten masennustila ja toistuva masennus; verenkiertoelinten sairaudet (10,5 %) kuten sydänsairaudet; hermoston sairaudet (8,1 %) kuten Parkinsonin tauti, kasvaimet (7,7 %) kuten rinnan pahanlaatuiset kasvaimet, sekä vammat, myrkytykset yms. sairaudet (5,6 %) kuten hartianseudun ja olkavarren vammat. Eläkekustannukset jakaantuivat likipitäen samoissa suhteissa kuin eläkepäätökset edellä mainittujen pääluokkien kesken. Verrattaessa maatalousyrittäjille myönnettyjen täysien työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpiä syitä Suomen koko työväestöstä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syihin voidaan todeta, että yleisimmät tautiluokat ovat lähes samat. Merkittävimmät erot ovat, että koko työväestöön verrattuna maatalousyrittäjillä erityisesti tule-sairaudet sekä myös verenkiertoelinten sairaudet ovat yleisempiä ja mielenterveyden häiriöt ovat selvästi harvinaisempia. Nämä erot voivat johtua esimerkiksi kuormittavista työolosuhteista maatalousyrityksissä ja toteamisharhasta. Täysi työkyvyttömyyseläke myönnettiin keskimäärin 57 vuoden iässä. MYEL-vakuutetun työuran pituus oli myöntöhetkellä keskimäärin 29 vuotta. Miehet ja naiset eivät eronneet toisistaan näissä suhteissa. Vuosina 2008–2012 naisten suhteellinen osuus MYEL-vakuutetuista laski 34:stä 33 prosenttiin. Naisten suhteellinen osuus vaihteli työkyvyttömyyseläkkeiden tautiluokissa 24:n ja 46 prosentin välissä naisten ollessa yliedustettuina niistä useimmissa. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että naisista suhteessa suurempi osa voi työskennellä karjatiloilla kuormittavissa työolosuhteissa. Jatkossa muun muassa lasketaan eri syytekijöiden aiheuttamat menetykset henkilötyövuosina ja kustannuksina. Tuloksien perusteella laaditaan toimenpide-ehdotuksia, jotka priorisoidaan niiden potentiaalisen vaikuttavuuden perusteella. Tutkimus päättyy keväällä 2014.
34
Ahola, Sari, e Tuija Hirvelä. "Venäjänkielisten suomen puhumisen taito taustamuuttujien valossa". Idäntutkimus 31, n.º 1 (12 de abril de 2024): 4–21. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.138163.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkeli käsittelee venäjänkielisten aikuisten (n=8 412) suomen kielen puhumisen taitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 2012–2021 kansallisen kielitutkintojärjestelmän, Yleisten kielitutkintojen, rekisteriaineiston avulla. Rekisteriaineiston mukaan venäjänkielisten suomen kielen puhumisen taito on heikentynyt, mihin etsimme selityksiä peilaamalla tuloksia venäjänkielisten taustamuuttujiin. Tulokset osoittavat, että puhumisen taito oli yhteydessä venäjänkielisten taustamuuttujiin. Miehet olivat puhumisen taidossa jonkin verran naisia heikompia. Lisäksi suomenoppijan iällä, koulutustasolla ja suomen kielen opiskelun pituudella oli merkitystä puhumisen taidolle. Hyvä koulutustaso, nuori ikä ja vähintään 4 vuoden suomen opinnot olivat yhteydessä hyvään puhumisen taitoon. Myös kielenkäyttöympäristö ja -taajuus vaikuttivat positiivisesti puhumisen taitoon: etenkin kielen käyttäminen jokapäiväisten asioiden hoitamisessa oli merkitsevä puhumisen taidolle. Työssäkäynti korreloi hyvän puhumisen taidon (taso 4~B2) kanssa, mutta työttömät ja opiskelijat saavuttivat myös usein odotuksia paremmin taitotason 3 (B1). The study examines Russian-speaking examinees’ (n=8412) oral proficiency in Finnish and changes in proficiency between 2012–2021 using the register data from a national high-stakes language test (National Certificate of Language Proficiency). According to the register data, Russian-speaking examinees’ oral proficiency has declined over the years. In this article, we discuss possible explanations for the decline in relation to the background factors of the examinees. The results show that the decline in oral proficiency was linked with the background factors. Male speakers were slightly weaker than female speakers, and older speakers weaker than younger ones. In addition, the age of the Finnish learner, their level of education and their length of time spent studying Finnish also played a role in their speaking ability. A high(er) level of education, young age and at least four years of Finnish language studies were associated with good speaking skills. The environment and frequency of language use also had a positive effect on oral proficiency: in particular, using the language in everyday interactions was significant for oral proficiency. Employment was correlated with good oral proficiency (level 4~B2), but unemployed people and students also tended to achieve a better-than-expected level 3 (B1).
35
Pekkanen, Tuomo. "De Finnis cornutis". Nordlit, n.º 33 (16 de novembro de 2014): 223. http://dx.doi.org/10.7557/13.3174.
Texto completo da fonteResumo:
<p><em>Horned Finns</em>. The ‘cornuti Finni’ mentioned in the <em>Historia Norwegiae</em> have not found their explanation, because the Latin word <em>cornu</em>, from which the adjective is derived, has been understood in the strict sense of ‘horn on the head’. The Latin word, however, also means ‘hoof’ of horses or ‘cloven hoof’ of cows and goats, even of the mythologic Faunus and Pan. In December 1913 Kai Donner saw in Dudinka Avam-Samojeds, who because of their cylindrically shaped reindeer winter boots, the front of which was hoof-shaped, were called ‘hoofed men’ (in Finnish ‘kaviolliset miehet’). In the extracts of Aristeas of Proconnesus, who as early as about 625 B.C travelled in North-Eastern Asia, the <em>Aigipodes</em>, men with goats feet, are mentioned as inhabitants of Northern Siberia. In the first century A.D., Pomponius Mela knows <em>Hippopodes</em>, men with horse’s feet, in the Northmost Sarmatia. The three names, <em>cornuti Finni</em>,<em> Aigipodes</em> and <em>Hippopodes</em> find their explanation in the reindeer boots, necessary in the arctic climate. Recent photographs of the Ngasani and Nenets Samojed show that this kind of boots are still used. The fact that some arctic peoples have since ancient times got their nickname from their boots, which made them look like hoofed animals, makes it necessary to reconsider the origin of the names Lapp and Finn, the etymology of which is unclear. As the Swedish <em>lapp</em>, earlier form of modern <em>labb</em>, is of Indogermanic origin and has in several languages the meaning of the foot of a quadruped animal, it seems that the name Lapp, considered as abusive by the Sami, belongs to the arctic names given to people who because of their boots looked like men with goat’s or horse’s feet and were called, as Donner heard it, ‘hoofed men’. It remains an open question whether the ethnonym <em>Fenni</em> / <em>Finni</em> may be of similar origin.</p>
36
Chen, Kun Yung, e Rong Fong Fung. "Energy Comparisons of the Adaptive Tracking Control for a Linear Drive System". Applied Mechanics and Materials 764-765 (maio de 2015): 602–6. http://dx.doi.org/10.4028/www.scientific.net/amm.764-765.602.
Texto completo da fonteResumo:
In this paper, a mechatronic motor-table system is realized to plan the minimum input electrical energy trajectory (MIEET) based on Hamiltonian function. In this system, the adaptive tracking controller is designed to track the MIEET to overcome the nonlinear friction and external disturbance. Moreover, trapezoidal trajectory (TT) and regulator control are compared with the MIEET by the adaptive tracking controller. Finally, it is concluded that the MIEET based on the adaptive tracking controller can obtain the minimum input electrical energy and robustness performance for the mechatronic motor table system.
37
Dana, Kathleen Osgood, e Kirsti Simonsuuri. "Miehen muotokuva". World Literature Today 67, n.º 3 (1993): 641. http://dx.doi.org/10.2307/40149479.
Texto completo da fonte
38
Frigren, Pirita. "Työläisperhe hajallaan". Väki Voimakas, n.º 28 (2 de novembro de 2023): 77–110. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122906.
Texto completo da fonteResumo:
Pirita Frigrenin artikkeli käsittelee merimiesten työn vaikutusta heidän perheidensä arkeen Suomen länsirannikon satamakaupungeissa purjelaivamerenkulun kultakaudella 1800-luvun puolivälissä. Laivanvarustusteollisuuden kasvun myötä merityö alkoi houkutella ja kasvava merimiesväestö muutti vanhojen porvariskaupunkien sosiaalista rakennetta. Merimiesperheet olivat kaupunkien ensimmäisiä palkkatyöläisperheitä, mutta miehen työ merillä kaukana kotoa loi näihin perheisiin perhehistorian näkökulmasta mielenkiintoisia sosiaalisia ja taloudellisia erityispiirteitä, jotka yhä vallinneen patriarkaalisen perhekäsityksen valossa näyttäytyivät poikkeuksellisina. Miehen ”etätyön” takia perhe oli lähes koko ajan hajallaan tai jopa vaarassa hajota lopullisesti joko miehen kuoleman tai karkaamisen vuoksi. Syntyi eräänlainen pysyvä poikkeustila, joka synnytti tarpeen erilaisille arjen strategioille.
39
Bruno, Laura Maria, José Luiz de Lima Filho e Heizir Ferreira de Castro. "Comparative performance of microbial lipases immobilized on magnetic polysiloxane polyvinyl alcohol particles". Brazilian Archives of Biology and Technology 51, n.º 5 (outubro de 2008): 889–96. http://dx.doi.org/10.1590/s1516-89132008000500003.
Texto completo da fonteResumo:
Microbial lipase from Mucor miehei and Candida rugosa were immobilized by covalent binding onto magnetized polysiloxane polyvinyl alcohol particles (POS-PVA). The resulting immobilized derivatives were evaluated in aqueous solution (olive oil hydrolysis) and organic solvent (butyl butyrate synthesis). Higher catalytic activities were found when the coupling procedure was made with M. miehei lipase. Immobilized M. miehei lipase also showed a better operational stability and a higher half-life than C. rugosa lipase after the successive batches of esterification. The performance of C. rugosa immobilized derivative was constrained by the low lipase loading used in the immobilizing step. Further information regarding the both immobilized derivatives was also obtained through chemical composition (FTIR).
40
O’Shea, Brian J., e Ryszard Ochyra. "Families and genera of mosses no longer believed to occur in sub-Saharan Africa". Bryophyte Diversity and Evolution 18, n.º 1 (31 de dezembro de 2000): 119–27. http://dx.doi.org/10.11646/bde.18.1.16.
Texto completo da fonteResumo:
Twelve genera are excluded from the sub-Saharan Africa checklist based on evidence from literature or re-identification. Atractylocarpus, Chorisodontium, Ctenidium, Dicranodontium, Homalia, Isothecium, Lasiodontium, Meesia and Potamium are excluded as the collections belong to other genera, and Camptochaete, Phyllodrepanium and Ptychomnion are excluded because of evidence of mistaken (or no longer existing) localities. As a consequence, the following families no longer are known from Africa: Echinodiaceae, Lembophyllaceae, Phyllodrepaniaceae and Ptychomniaceae. Ectropothecium nishimurii O’Shea & Ochyra, nom. nov. replaces Ectropothecium mauritianum (Broth.) Nishimura, hom. illeg., and Kindbergia kenyae (Dixon ex Tosco & Piovano) O’Shea & Ochyra, comb. nov. replaces Isothecium kenyae Dixon ex Tosco & Piovano. Lasiodontium mieheanum Ochyra in S. Miehe & G. Miehe, nom. nud., is a synonym of Daltonia angustifolia Dozy & Molk. and accordingly Lasiodontium Ochyra in S. Miehe & G. Miehe, nom. nud., must be placed in synonymy with Daltonia Hook. & Taylor.
41
Garnot, Pascaline, Daniel Molle e Michel Piot. "Influence of pH, type of enzyme and ultrafiltration on the retention of milk clotting enzymes in Camembert cheese". Journal of Dairy Research 54, n.º 2 (maio de 1987): 315–20. http://dx.doi.org/10.1017/s0022029900025450.
Texto completo da fonteResumo:
SummaryCamembert cheeses were made with pasteurized skim milk or with ultrafiltered milk concentrated 2-fold, using either rennet or Mucor miehei proteinase as coagulant. Using rennet, the rapid acidification during cheesemaking increased enzyme retention and 55% was retained after 24 h. With the M. miehei proteinase, acidification had no effect and only 17% of it was retained after 24 h. The use of ultrafiltered milk resulted in less rennet being retained in the curd.
42
Rauch, Pavel, Igor Hochel, Eva Beránková e Jan Káš. "Sandwich enzyme immunoassay of Mucor miehei proteinase (Fromase) in cheese". Journal of Dairy Research 56, n.º 5 (novembro de 1989): 793–97. http://dx.doi.org/10.1017/s002202990002937x.
Texto completo da fonteResumo:
SummarySandwich enzyme immunoassay of Mucor miehei proteinase (from the commercial preparation Fromase) has been developed using horseradish peroxidase as a marker. The enzyme may be determined to a detection limit of 50 ng/ml. Slight cross reactions by chymosin, bovine, porcine and chicken pepsin did not affect the assay. Recovery of Fromase added to cheese extracts varied between 92 and 106%. The method was used for the determination of M. miehei proteinase in different cheese extracts.
43
Vastag, Mária, Tamás Papp, Zsolt Kasza e Csaba Vágvölgyi. "Differentiation of Rhizomucor Species by Carbon Source Utilization and Isoenzyme Analysis". Journal of Clinical Microbiology 36, n.º 7 (1998): 2153–56. http://dx.doi.org/10.1128/jcm.36.7.2153-2156.1998.
Texto completo da fonteResumo:
Nineteen Rhizomucor miehei and Rhizomucor pusillus isolates were assayed for their ability to utilize 87 various substrates as a single carbon source. Besides a difference in sucrose utilization, distinctive differences were found in the utilization of glycine, phenylalanine, and β-alanine. Five isoenzyme systems also proved useful for the determination of markers of distinctive value at a species level. Data were used to obtain information about the genetic polymorphism of these species: a high degree of variability was found among the R. pusillusisolates, whereas the group of R. miehei isolates was more homogeneous genetically.
44
Mäkelä, Anna. "”Miehen nöyryytys – vai naisen?”". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 17, n.º 1 (1 de janeiro de 2004): 34–48. http://dx.doi.org/10.23994/lk.116050.
Texto completo da fonte
45
Bökamp, Lena. "PepsiCo mietet Logistikstandort an". Lebensmittel Zeitung 73, n.º 30 (2021): 29. http://dx.doi.org/10.51202/0947-7527-2021-30-029-5.
Texto completo da fonte
46
Bökamp, Lena. "Costco mietet eigene Containerschiffe". Lebensmittel Zeitung 73, n.º 40 (2021): 37. http://dx.doi.org/10.51202/0947-7527-2021-40-037-1.
Texto completo da fonte
47
Bökamp, Lena. "Edeka Minden mietet Logistikfläche an". Lebensmittel Zeitung 73, n.º 4 (2021): 45. http://dx.doi.org/10.51202/0947-7527-2021-4-045-2.
Texto completo da fonte
48
Ulin Antobelli, Basilio Cortes, Diana J. Pimentel González, Alma D. Hernández Fuentes, Eduardo Jaime Vernon Carter e Rafael G. Campos Montiel. "Efecto de la temperatura sobre diferentes mieles multiflorales del estado de hidalgo en su actividad antibacteriana". Revista Biológico Agropecuaria Tuxpan 2, n.º 1 (9 de julho de 2014): 178–82. http://dx.doi.org/10.47808/revistabioagro.v2i1.284.
Texto completo da fonteResumo:
Se determinó el efecto de la temperatura en la actividad antibacteriana de cinco mieles multiflorales del Estado de Hidalgo. Se recolectaron mieles de Acaxochitlan (AC), Arenal (AR), Huehuetla (HU), Orizatlan (OR) y Tasquillo (TA). Las determinaciones se realizaron por medio de bioensayos en los cuales se tenía una concentración inicial de 106 - 107 UFC/mL de las bacterias patógenas (Salmonella sp., B. subtillis, P. aeroginosa, L. monocytogenes) determinando la eliminación por el método de un vertido en placa. Todas las mieles fueron sometidas a diferentes temperaturas (40, 50, 60, 70 y 80 oC). Se observaron diferencias significativas (P<0.05) en el comportamiento de las diferentes mieles con respecto a la temperatura. En Salmonella sp se encontró un efecto lineal en todas las mieles, al incrementar la temperatura va descendiendo su actividad antibacteriana. Para B. subtillis y P. areroginosa el comportamiento de las mieles AR, TA y HU fue de forma lineal, mientras las mieles de OR y AC su comportamiento fue cuadrático en donde a los 60°C se encuentra la mayor actividad antibacteriana. En cuanto a L. monocytogenes las mieles AC, AR, HU y OR se comportaron de forma cuadrática, pero en la miel de TA se obtuvo un efecto lineal. Los resultados revelaron que las mieles se comportan de una manera diferente (lineal o cuadrática) al ser sometidas a diferente temperatura y dependiendo de la bacteria patógena que estén eliminando.
49
Scarborough, Connie L. "Melibea Lies". Celestinesca 44 (7 de janeiro de 2021): 319. http://dx.doi.org/10.7203/celestinesca.0.19436.
Texto completo da fonteResumo:
Una lectura detallada de la Tragicomedia de Calisto y Melibea pone de manifiesto una característica única y notable de la personalidad de Melibea: es una mentirosa empedernida. Miente a Calisto, miente a Celestina, miente a su madre, miente a su criada Lucrecia, miente a su padre y, de forma más decisiva, se miente a sí misma. Aunque se puede llamar este último caso un simple ejercicio de auto-decepción o de auto-justificación, la propensión constante a mentir constituye la esencia de su personalidad. Melibea actúa guiada por su libre albedrío a lo largo de la obra. Decide mentir, desviarse del camino de la verdad, del sentido común y la consideración de las consecuencias de sus decisiones. Este rasgo fundamental de su personalidad contribuye a la tragedia, como aparece en el título híbrido de la Tragicomedia.
50
Scarborough, Connie L. "Melibea Lies". Celestinesca 44 (7 de janeiro de 2021): 319. http://dx.doi.org/10.7203/celestinesca.44.19436.
Texto completo da fonteResumo:
Una lectura detallada de la Tragicomedia de Calisto y Melibea pone de manifiesto una característica única y notable de la personalidad de Melibea: es una mentirosa empedernida. Miente a Calisto, miente a Celestina, miente a su madre, miente a su criada Lucrecia, miente a su padre y, de forma más decisiva, se miente a sí misma. Aunque se puede llamar este último caso un simple ejercicio de auto-decepción o de auto-justificación, la propensión constante a mentir constituye la esencia de su personalidad. Melibea actúa guiada por su libre albedrío a lo largo de la obra. Decide mentir, desviarse del camino de la verdad, del sentido común y la consideración de las consecuencias de sus decisiones. Este rasgo fundamental de su personalidad contribuye a la tragedia, como aparece en el título híbrido de la Tragicomedia.