Literatura científica selecionada sobre o tema "Postlingual hearing impairment"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Postlingual hearing impairment".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Artigos de revistas sobre o assunto "Postlingual hearing impairment"
Gao, Xue, Yong-Yi Yuan, Guo-Jian Wang, Jin-Cao Xu, Yu Su, Xi Lin e Pu Dai. "Novel Mutations and Mutation Combinations ofTMPRSS3Cause Various Phenotypes in One Chinese Family with Autosomal Recessive Hearing Impairment". BioMed Research International 2017 (2017): 1–8. http://dx.doi.org/10.1155/2017/4707315.
Texto completo da fonteJacobs, Howard T., Timothy P. Hutchin, Timo Käppi, Greta Gillies, Kia Minkkinen, John Walker, Karen Thompson et al. "Mitochondrial DNA mutations in patients with postlingual, nonsyndromic hearing impairment". European Journal of Human Genetics 13, n.º 1 (4 de agosto de 2004): 26–33. http://dx.doi.org/10.1038/sj.ejhg.5201250.
Texto completo da fonteBooth, Kevin T., Kimia Kahrizi, Hossein Najmabadi, Hela Azaiez e Richard JH Smith. "Old gene, new phenotype: splice-altering variants in CEACAM16 cause recessive non-syndromic hearing impairment". Journal of Medical Genetics 55, n.º 8 (27 de abril de 2018): 555–60. http://dx.doi.org/10.1136/jmedgenet-2018-105349.
Texto completo da fontePereira, Fabiane S., Suelen Nicole S. Lobato, Juliana Sequeira C. Oliveira, Cyntia T. Yamaguchi, José Claudio B. Cordeiro e Olavo F. Galvão. "Auditory-Visual Discrimination in Adults with Postlingual Hearing Impairment and Cochlear Implants". Temas em Psicologia 25, n.º 3 (2017): 1385–96. http://dx.doi.org/10.9788/tp2017.3-20en.
Texto completo da fonteGandía, Marta, Francisco J. del Castillo, Francisco J. Rodríguez-Álvarez, Gema Garrido, Manuela Villamar, Manuela Calderón, Miguel A. Moreno-Pelayo, Felipe Moreno e Ignacio del Castillo. "A Novel Splice-Site Mutation in the GJB2 Gene Causing Mild Postlingual Hearing Impairment". PLoS ONE 8, n.º 9 (6 de setembro de 2013): e73566. http://dx.doi.org/10.1371/journal.pone.0073566.
Texto completo da fonteLang-Roth, Ruth, Eva Fischer-Krall, Cornelia Kornblum, Gudrun Nürnberg, Dieter Meschede, Ingrid Goebel, Peter Nürnberg et al. "AUNA2: A Novel Type of Non-Syndromic Slowly Progressive Auditory Synaptopathy/Auditory Neuropathy with Autosomal-Dominant Inheritance". Audiology and Neurotology 22, n.º 1 (2017): 30–40. http://dx.doi.org/10.1159/000474929.
Texto completo da fonteBergman, Pia, Björn Lyxell, Henrik Harder e Elina Mäki-Torkko. "The Outcome of Unilateral Cochlear Implantation in Adults: Speech Recognition, Health-Related Quality of Life and Level of Anxiety and Depression: a One- and Three-Year Follow-Up Study". International Archives of Otorhinolaryngology 24, n.º 03 (13 de dezembro de 2019): e338-e346. http://dx.doi.org/10.1055/s-0039-3399540.
Texto completo da fontePollak, Agnieszka, Malgorzata Mueller-Malesinska, Urszula Lechowicz, Agata Skorka, Lech Korniszewski, Agnieszka Sobczyk-Kopciol, Anna Waskiewicz et al. "MTHFR 677T Is a Strong Determinant of the Degree of Hearing Loss Among Polish Males with Postlingual Sensorineural Hearing Impairment". DNA and Cell Biology 31, n.º 7 (julho de 2012): 1267–73. http://dx.doi.org/10.1089/dna.2012.1607.
Texto completo da fonteHofrichter, Michaela A. H., Indrajit Nanda, Jens Gr�f, J�rg Schr�der, Wafaa Shehata-Dieler, Barbara Vona e Thomas Haaf. "A Novel de novo Mutation in CEACAM16 Associated with Postlingual Hearing Impairment". Molecular Syndromology 6, n.º 4 (3 de setembro de 2015): 156–63. http://dx.doi.org/10.1159/000439576.
Texto completo da fonteMittal, Rahul, Kunal Patel, Jeenu Mittal, Brandon Chan, Denise Yan, M’hamed Grati e Xue Zhong Liu. "Association ofPRPS1Mutations with Disease Phenotypes". Disease Markers 2015 (2015): 1–7. http://dx.doi.org/10.1155/2015/127013.
Texto completo da fonteTeses / dissertações sobre o assunto "Postlingual hearing impairment"
Välimaa, T. (Taina). "Speech perception and auditory performance in hearing-impaired adults with a multichannel cochlear implant". Doctoral thesis, University of Oulu, 2002. http://urn.fi/urn:isbn:9514268172.
Texto completo da fonteTiivistelmä Tämän työn tarkoituksena oli tutkia suomenkielisten, kielen oppimisen jälkeen vaikean tai erittäin vaikean kuulovian saaneiden aikuisten kuulon tasoa, puheen vastaanottoa ja kuulon toiminnallista tasoa monikanavaisen sisäkorvaistutteen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten puheen vastaanottoa mittaavat testit kuvaavat selviytymistä arkipäivän elämässä sisäkorvaistutteen mahdollistaman kuulon avulla. Tarkoituksena oli myös määrittää, millä tavalla pieni otos edustaa kansallisia tuloksia. Tutkimuksessa on retrospektiivinen kansallinen otos (N=67) ja prospektiivinen Oulun otos (N=20). Kansallisessa otoksessa tiedot kuulon tasosta ja sanojen tunnistuskyvystä kerättiin yliopistosairaaloista koehenkilöiden sairauskertomuksista. Oulun otoksessa kuulon tasoa, sekä lauseiden, sanojen ja äänteiden tunnistuskykyä ja äänteiden sekoittuvuuksia tutkittiin audiometrian ja puheenvastaanottoa mittaavien testien avulla kahden vuoden seurannan aikana. Kuulon toiminnallista tasoa arvioitiin kuulon toiminnallisen tason luokituksella molemmissa otoksissa. Kansallisen otoksen koehenkilöiden kuulokynnysten mediaani äänikentässä sisäkorvaistutteella taajuuksilla 0,5, 1, 2 ja 4 kHz oli verrattavissa lievän kuulovian tasoon vuosi sisäkorvaistutteen käyttöönoton jälkeen. Kaikki koehenkilöt kykenivät tunnistamaan vähintään joitain sanoja pelkästään kuulonvaraisesti (keskiarvo 71 %, 95 %:n luottamusväli 61-81 %). Oulun otoksen ja kansallisen otoksen tulokset olivat yhteneväiset. Vuosi sisäkorvaistutteen käyttöönoton jälkeen suurin osa (31/40) koehenkilöistä pystyi keskustelemaan ilman huulioluvun tukea hiljaisessa ympäristössä. Oulun otoksen koehenkilöiden lauseiden tunnistuskyky parani eniten ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Sanojen ja äänteiden tunnistuskyky parani koko kahden vuoden seurannan ajan. Kaksi vuotta sisäkorvaistutteen käyttöönoton jälkeen, estimoitu keskimääräinen lauseiden tunnistusprosentti oli 89 % (95 %:n luottamusväli 71-106 %), sanojen tunnistusprosentti oli 73 % (95 %:n luottamusväli 58-87 %), tavujen tunnistusprosentti oli 53 % (95 %:n luottamusväli 42-63 %), vokaalien tunnistusprosentti oli 80 % (95 %:n luottamusväli 68-92 %) ja konsonanttien tunnistusprosentti oli 67 % (95 %:n luottamusväli 57-76 %). Koehenkilöt sekoittivat vokaaleja ja konsonantteja useimmiten spektraaliselta energialtaan läheisimpään suuremmille taajuuksille sijoittuvaan äänteeseen. Kuulon toiminnallisen tason luokituksen ja puheen vastaanottoa mittaavien testien välinen korrelaatio oli korkea (rs > 0.81, p < 0.0001). Sisäkorvaistutteen saavien aikuisten kuulon tason ja puheen vastaanottokyvyn systemaattinen seuranta vaikeudeltaan eritasoisten testien avulla on tärkeää monipuolisen kuntoutuksen suunnittelun tueksi