Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Prosessi.
Artigos de revistas sobre o tema "Prosessi"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 50 melhores artigos de revistas para estudos sobre o assunto "Prosessi".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja os artigos de revistas das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Puhakka, Helena. "Epäonnistumiselle annetut syyselitykset". Aikuiskasvatus 27, n.º 4 (1 de dezembro de 2007): 279–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93781.
Texto completo da fonteResumo:
Kun viranomainen torjuu pitkäaikaistyöttömän pyrkimyksen päästä ennenaikaiselle eläkkeelle, käynnistyy ammatillisen kuntoutuksen prosessi uudelleen. Tavoitteena on arvioida jäljellä oleva työkykyä ja löytää sitä vastaava työpaikka. Se saattaa kuitenkin olla turhauttava kokemus niin kuntoutujalle kuin auttajallekin. Artikkelissa kuvataan viiden kuntoutettavan antamia selityksiä prosessin epäonnistumiselle. Auttajat selittivät samat epäonnistumiset toisin. Kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla oli vähäinen koulutus tai ammattikoulutus puuttui kokonaan.
2
Ikonen, Mirjami. "Esimies-alaissuhteen luottamus vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä". Prologi 11, n.º 1 (15 de dezembro de 2015): 135–51. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95906.
Texto completo da fonteResumo:
Luottamus työpaikoilla on moniulotteinen tutkimuskohde, haastavuudessaan kiinnostava ja mukaansatempaava. Aihe on ajankohtainen, sillä luottamus korostuu muutoksessa ja sen viestinnässä. Luottamus työpaikoilla näkyy ilmapiirissä ja vaikuttaa työhyvinvointiin. Aiempi tutkimus on painottunut luottamuksen edellytyksiin ja seurauksiin, ei niinkään luottamuksen dynaamiseen luonteeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia luottamuksen kehittymisen prosessia esimiehen ja alaisen välillä viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Laadullinen tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla itäsuomalaisten palveluorganisaatioiden esimies-alaispareja erikseen ja yhdessä. Aineistosta paljastui, että esimiesten ja työntekijöiden välinen viestintä on altis väärinkäsityksille puolin ja toisin. Kiinnostavaa tutkimuksessa on tahattomista reagoimatta jättämisistä aiheutuneet luottamussäröt työpaikoilla. Johtamisviestinnän keinoin on mahdollista estää väärinkäsityksiä syntymästä esimerkiksi dialogin keinoin ja myös tietoisesti oikoa väärinymmärryksiä. Esimies-alaissuhteen luottamuksen rakentumisessa pienillä, arkisilla teoilla näyttää olevan suuri merkitys. Tutkimuksen mukaan luottamusta näissä suhteissa voidaan vahvistaa arvostusta ja armeliaisuutta osoittamalla. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kahdenvälisen luottamuksen kehittymisen ja ylläpitämisen prosessi on monimuotoisempi kuin mitä tutkimus tähän asti on osoittanut. Johtamisviestinnällä näyttää olevan keskeinen rooli luottamuksen pyörteitten momentum-kohdissa, joissa prosessin suunta joko kääntyy, pysyy ennallaan tai vahvistuu entisestään.
3
Hakkarainen, Kai. "Oppiminen osallistumisen prosessina". Aikuiskasvatus 20, n.º 2 (15 de maio de 2000): 84–98. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93274.
Texto completo da fonteResumo:
Kasvatuspsykologisessa keskustelussa erotetaan kaksi oppimisen vertauskuvaa, nk. tiedonhankintavertauskuva ja osallistumisvertauskuva. Edellinen pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan oppimisen olisi prosessi, jossa tapahtuu tiedon enemmän tai vähemmän välitön varastoituminen oppijan mieleen. Jälkimmäinen puolestaan tarkastelee oppimista johonkin yhteisöön sosiaalistumisen ja kasvamisen prosessina, jonka aikana hän vähitellen omaksuu sen ajattelu- ja toimintakäytäntöjä, uskomuksia ja arvoja sekä luo samalla uudestaan omaa identiteettiään. Artikkelissa analysoidaan Etienne Wengerin osallistumisyhteisön (engl. community of practice) teoriaa ja pohditaan, kuinka pitkälle oppimiseen liittyviä ilmiöitä voidaan käsitteellistää osallistumisvertauskuvan avulla. Johtopäätöksenä esitetään, että oppimisen osallistumisvertauskuva auttaa ymmärtämään ja selittämään monia oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiötä. Vertauskuvan vahvuutena on oppimiskäsityksen laajentaminen koskemaan myös yksilön identiteetin kehittymistä sekä heuristinen osallistumiseen liittyvien prosessien käsitteellistäminen, joka voi auttaa meitä paremmin selittämään myös oppimiseen liittyviä tiedonhankintaprosesseja. – Artikkeli pohjautuu Etienne Wengerin teokseen Communities of Practice: Learning, Meaning and Identity (Cambridge University Press, 1998)
4
Kokkonen, Lotta. "Maahanmuuttajien vuorovaikutussuhteet". Prologi 2, n.º 1 (15 de dezembro de 2006): 42–71. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95789.
Texto completo da fonteResumo:
Uuden ja erilaisen elämäntilanteen, kuten uuden kulttuurisen ympäristön, kohtaaminen edellyttää aina tavalla tai toisella uuteen elämäntilanteeseen ja uuteen ympäristöön sopeutumista. Useat tutkijat määrittelevät sopeutumisen prosessiksi, joka aiheutuu erilaisten ihmisten ja ympäristöjen kohtaamisesta ja välittömästä kontaktista, (esim. Berry 1997; Liebkind 2000; Redfield, Linton & Herskovits 1936). Käsitetäänkö prosessi ainoastaan yksipuolisena muutoksiin reagointina, kuten psykologisina muutoksina ja käyttäytymisen muutoksina, vai vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa vuorovaikutuksen osapuolet yhdessä luovat merkityksiä muutosten keskellä, riippuu näkökulmasta. Tässä artikkelissa sopeutumista tarkastellaan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Sopeutuminen nähdään vuorovaikutusprosessina, jossa henkilö pyrkii luomaan ja ylläpitämään vuorovaikutussuhteita, jotka tukevat henkilön psyykkistä hyvinvointia ja auttavat häntä toimimaan uudessa tai muuttuneessa ympäristössä. Vaikka vuorovaikutuksen näkökulmasta sopeutuminen nähdään dynaamisena, jatkuvasti muuttuvana prosessina, sopeutumisella, ja siis vuorovaikutussuhteilla, voidaan silti nähdä olevan myös tavoite. Vuorovaikutussuhteiden merkitys ja tavoite on tukea henkilön psyykkistä hyvinvointia ja kykyä toimia uudessa ympäristössä. Vuorovaikutuksen näkökulmasta sopeutumisen tavoite ei kuitenkaan ole staattinen, täysin saavutettavissa oleva tila, vaan näkökulman mukaan sopeutumiselle asetetut tavoitteet muuttuvat tilanteen, kontekstin ja kulloisenkin vuorovaikutussuhteen mukaan. Kun sopeutumista tarkastellaan vuorovaikutuksellisena prosessina, oleellisinta ei Kimin (2001, 38) mukaan ole itse tavoite, vaan siihen tähtäävän prosessin ymmärtäminen. Tässä artikkelissa ei niinkään tarkastella psyykkistä hyvinvointia ja kykyä toimia uudessa tai muuttuneessa ympäristössä sinänsä, vaan näitä tavoitteita lähestytään tarkastelemalla sitä, mikä merkitys vuorovaikutussuhteilla uudessa tai muuttuneessa ympäristössä voi olla. Tällöin vuorovaikutussuhteita ei nähdä ainoastaan välineellisesti sopeutumisen tavoitteiden saavuttamisessa, vaan keskeisinä ilmiöinä ja entiteetteinä, joissa annetaan ja vastaanotetaan tukea, vaihdetaan informaatiota ja luodaan merkityksiä.
5
Järvi, Timo. "Muistelmia Turun Sanomien tietojenkäsittelyn alkuvuosilta". Tekniikan Waiheita 38, n.º 1 (8 de março de 2020): 18–31. http://dx.doi.org/10.33355/tw.90675.
Texto completo da fonteResumo:
Osallistuin vuosina 1964-67 Turun Sanomissa muutokseen manuaalisesta koneladonnastalehden tietokoneladontaan ensimmäisenä Euroopassa. Tämä prosessi tietokoneisti muitakin toimintojalehtitalossa. Näistä tapahtumista kerron henkilökohtaisten muistojen valossa.
6
Erra, Satu. "Lukiolaisten kirjoittajaidentiteetit ja itsen ymmärtämisen prosessi". Ainedidaktiikka 4, n.º 2 (3 de junho de 2020): 25–43. http://dx.doi.org/10.23988/ad.84774.
Texto completo da fonteResumo:
Pohdin artikkelissani reflektiivistä kirjoittamista lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa: tarkastelen, miten reflektio näkyy lukiolaisten omaa kirjoittamista pohtivissa teksteissä. Liitän reflektion kirjoittajaidentiteetteihin, jotka hahmotan jatkuvina itsen ymmärtämisen prosesseina ja joihin ympäristöllä on suuri vaikutus. Käsitykseni taustalla vaikuttaa narratiivisen identiteetin teoria (Ricœur 1991, 1992), joka hahmottaa itsen ymmärtämisen hermeneuttisena kehänä. Tutkimusaineistoni koostuu 50:stä lukiolaisen omaa kirjoittamista reflektoivasta tekstistä. Kirjoitelma-aineiston lingvistisen analyysin perusteella reflektio näkyy pohdiskelevissa teksteissä etenkin omien valintojen ymmärtämisenä ja lukijan puoleen kurkottamisena. Kirjoittajat jakavat omaa kokemustaan ja toisaalta asettuvat keskustelemaan vaihtoehtoisten näkemysten kanssa.
Upper secondary school students’ writer identities and the process of self-understanding – reflective writing in the teaching of mother tongue and literature
Abstract
In my article I discuss reflective writing in the teaching of mother tongue and literature at the upper secondary school level. I associate reflection with writer identities, which I perceive as processes of self-understanding, influenced by the environment. This view is based on the theory of narrative identity (Ricœur 1991, 1992), which outlines self-understanding as a hermeneutic circle. The research material consists of 50 reflective texts written by upper secondary school students. According to the linguistic analysis of the texts, reflection is manifested as understanding about personal choices and reaching out to the reader. The writers present their own experiences as shared and, on the other hand, discuss alternative views within their texts.
Keywords: writing, reflection, upper secondary school, mother tongue education, writer identity
7
Suomala, Jyrki, Vesa Taatila, Reijo Siltala e Soili Keskinen. "Liiketalousinnovaatioiden keksiminen on myös kognitiivinen prosessi". Aikuiskasvatus 25, n.º 3 (15 de setembro de 2005): 180–90. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93631.
Texto completo da fonteResumo:
Luovuus ja keksiminen on perinteisesti liitetty tieteeseen, teknologiaan ja taiteeseen. Kuitenkin myös liiketaloudellisessa toimintaympäristössä on käyttöä luovuudelle. Siksi taloutta kutsutaan nykyisin innovaatiotaloudeksi. Informaatiolla ja tiedolla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos niitä ei osata soveltaa innovaatioprosessissa. Innovatiiviset yritykset ja innovatiiviset henkilöt keskittyvät enemmän tulevaisuuteen kuin menneeseen ja tällöin on sitouduttu luopumaan vanhoista uskomuksista, teorioista ja toimintatavoista.
8
Hirvonen, Pekka E., Risto Leinonen, Mikko Kesonen, Ville Nivalainen e Mervi Asikainen. "Tutkimusperustainen fysiikan opettajankoulutusohjelma - Prosessi ja nykytila". Lumat: International Journal of Math, Science and Technology Education 3, n.º 6 (30 de outubro de 2015): 813–28. http://dx.doi.org/10.31129/lumat.v3i6.1001.
Texto completo da fonteResumo:
Aineenopettajankoulutuksen järjestämistä säätelee asetus, mutta käytännön tasolla toimintaa voidaan tutkimusperustaisesti kehittää ja toteuttaa monin tavoin. Tässä artikkelissa esittelemme kuinka Joensuussa on kehitetty fysiikan opettajankoulutusta ainelaitoksella tehtävän tieteellisen tutkimuksen keinoin noin 20 vuoden ajan. Aineenopettajakoulutus kestää kokonaisuudessaan keskimäärin viisi vuotta, joista neljä vuotta opettajaopiskelija työskentelee ainelaitoksen tarjoamien opintojen parissa. Opettajaopiskelijan näkemykset ainesisällön, opettamisen ja oppimisen kysymyksistä voivat kehittyä koko viisivuotisen opettajankoulutuksen ajan, jos tutkimukseen perustuvat opinnot organisoidaan oikealla tavalla. Tämän lisäksi myös ainesisällönoppiminen voi olla erittäin tehokasta. Artikkelin avulla osoitamme, että myös ainelaitosten opettajankoulutuksen tulisi aina perustua tieteelliseen tutkimukseen.
9
Isopahkala-Bouret, Ulpukka. "Tieteenalan rajat ja niiden ylittäminen". Aikuiskasvatus 41, n.º 1 (31 de março de 2021): 4–5. http://dx.doi.org/10.33336/aik.107383.
Texto completo da fonteResumo:
Tieteenalojen rajojen ja identiteetin määrittely on jatkuva prosessi. Siihen eivät riitä tutkimuskohde
ja alan vakiintuneet menetelmät, ei edes ansiokas historia. Tieteenala pysyy elävänä ainoastaan, jos sen
ympärillä on vahva tiedeyhteisö, joka synnyttää uutta tutkimusta, kokee yhteenkuuluvuutta ja on valmis
puolustamaan alansa olemassaolon oikeutusta.
10
Kyrö, Paula. "Riskinoton ja epävarmuudessa toimimisen valmiuksien oppimista tutkimassa". Aikuiskasvatus 28, n.º 3 (15 de setembro de 2008): 172–85. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93826.
Texto completo da fonteResumo:
Voiko riskin ottamista ja epävarmuudessa toimimista oppia ja opettaa? Artikkelissa kuvattu, kahteen interventioon rakentuva tutkimus pitää sitä alkuoletuksestaan mahdollisena. Kirjoittajan tulkinnan mukaan lähtöasetelman oletukset ja tutkimuksen tulokset sopivat pääsääntöisesti yhteen: riskin ottamista ja epävarmuudessa toimimista voidaan sekä oppia että opettaa, oppiminen on toimintaan sidottu prosessi ja siihen liittyy sekä epätietoisuuden että epävarmuuden kokemuksia.
11
Mäki, Annastiina. "Konteksti johtamistoiminnan kehittämisen lähtökohtana". Aikuiskasvatus 30, n.º 4 (1 de dezembro de 2010): 288–96. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93897.
Texto completo da fonteResumo:
360°-arviointi voidaan nähdä yhtenä 1990-luvun merkittävimmistä johtamisen kehittämisen innovaatioista. Siinä kerätään palautetta henkilön toiminnasta hänen kanssaan tiiviisti yhteistyötä tekeviltä henkilöiltä sekä häneltä itseltään. 360°-prosessi tulee nähdä ennen kaikkea kehittämisen, ei objektiivisuuteen pyrkivän arvioinnin työkaluna. Vaikka arviointi on nähty ennen kaikkea yksilöllisen kehittämisen välineenä, menetelmän keskeiset haasteet liittyvät palautteen tulkintaan ja sille organisaatiossa annettuun käyttötarkoitukseen.
12
Von Weymarn, Niklas, e Eemeli Hytönen. "Etanolia korsibiomassoista: Prosessi ja kannattavuus lopputuotteen kannalta". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75868.
Texto completo da fonteResumo:
VTT:n ja MTT:n yhteisessä kaksivuotisessa projektissa tutkittiin kotimaisten korsibiomassojen soveltuvuutta etanolivalmistuksen raakaaineina. Tutkimuksessa perehdyttiin eritoten olkeen ja ruokohelpeen. Teknologia korsibiomassojen muuttamiseksi etanoliksi on olemassa. Laboratorioolosuhteissa päästiin etanolisaannoissa raakaaineesta hyvin lähelle arvioituja maksimiarvoja. Toisaalta, kun siirryttiin kohti teollisuudessa todennäköisesti käytettäviä olosuhteita (korkeampi kuivaainepitoisuus, vähemmän entsyymejä, runsaasti inhibiittoreita, jne.) maksimiarvoista jäätiin hieman. Näitä ”teollisia” tuloksia käytettiin tehtyjen laskelmien lähtötietona.Kriittiseksi tekijäksi muodostui biomassan saatavuus Suomessa. Arviomme mukaan raakaaineita, olkea ja ruokohelpeä, saisi Suomesta parhaimmillaan kerättyä, 50 km keskisäteellä tehtaalta, noin 160 000 tonnia vuodessa (kuivapaino). Tästä nykytekniikalla voisi tuottaa noin 31 000 tonnia etanolia, eli tehdas olisi maailmalla suunniteltuihin tehtaisiin verrattuna hyvin pieni. Olki ja ruokohelpi olisi myös erikseen kerättävä ja kuljetettava tehtaalle. Tämä nostaa raakaainehintaa.Laitoksen investointimenoksi arvioitiin noin 110 miljoonaa euroa. Tämä olisi selvästi enemmän kuin mitä vastaavankokoinen jyvää raakaaineena käyttävä etanolitehdas maksaisi. Tuotantokuluiksi arvioitiin noin 1 €/litra tuotettua etanolia. Suurimmat kustannustekijät olivat investoinnin kuoletus, pääraakaaineen hinta ja entsyymien valmistukseen liittyvät kulut. Etanolin myyntihinta EU:ssa on viimeisen vuoden aikana liikkunut 0,55..0,65 €/litra välillä. On siis selvää että käytetyillä lähtöravoilla tehdasinvestointi ei olisi kannattava.Prosessikonsepteja ja teknologiaa kehittämällä selluloosapohjaisen etanolituoton kannattavuus on todennäköisesti kuitenkin mahdollista saavuttaa. Jatkokehitystyön keskeisempiä suuntaviivoja ovat i) toisenlaisten prosessikonseptien löytäminen, ii) entsyymikulujen alentaminen tai vaihtoehtoisten hydrolyysiratkaisujen kehittäminen, iii) etanolisaannon parantaminen, iv) investointimenojen alentaminen ja/tai v) arvokkaampien sivutuotteiden identifiointi.
13
Mäkikoskela, Riikka. "Kokonaisvaltaisen maailmassaolijan vuorovaikutuksellinen kasvaminen ja oppiminen". Aikuiskasvatus 27, n.º 4 (1 de dezembro de 2007): 312–19. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93785.
Texto completo da fonteResumo:
Ranskalaisen psykologin ja filosofin Maurice Merleau-Pontyn kokonaisvaltaisen maailmassaolemisen filosofiassa mieli on vain ihmisen kokonaisuuden yksi osa, jota ei nosteta muiden yläpuolelle. Hänen mukaansa ihmisenä oleminen on jatkuva prosessi sekä elävänä että ajattelevana kehona, joka on läsnä nykyisyydessä ja suuntautuu tulevaan. Se on myös ihmisen historia: aika jonka hän on ollut olemassa. Kehollisuuden kautta omaksuttuja asenteita ja arvostuksia onkin vaikeaa muuttaa. Voimme helposti omaksua uusia ajatuksia, mutta kehollisuus paljastaa meidän todelliset, luutuneet asenteemme.
14
Heikkilä, Mirva. "Alanvaihto ja ammatillisen identiteetin muutos ruumiillisina tiloina ja tuntemuksina". Aikuiskasvatus 39, n.º 1 (5 de abril de 2019): 19–33. http://dx.doi.org/10.33336/aik.80228.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa hahmotellaan aikuisten opettajaopiskelijoiden yksilöllisten tuntemusten kautta affektiivisia tiloja, tunnesävyjä, jotka kuvaavat ammatillisen identiteetin muuttumista alanvaihdossa ja kouluttautumisessa uudelle alalle. Artikkeli nojaa työelämän ruumiillisuuden monitieteiseen tutkimusperinteeseen ja affektiiviseen käänteeseen, jonka myötä tuntemusten tutkimus on lisääntynyt. Tutkimuksen aineisto koottiin haastattelemalla kolmea alanvaihtajaa, joilla oli aiempi korkeakoulututkinto ja ammatillinen identiteetti toiselta alalta. Lähestymistapa analyysiin oli narratiivinen, ja menetelmänä hyödynnettiin odotusanalyysiä. Alanvaihto jäsentyi Prosessi näyttäytyi yhtäältä raskaana ja yksinäisenä identiteettityön puurtamisena. Toisaalta tutkimuksen haastateltavat näyttivät aidosti löytävän itseään uuden koulutuksen avulla.
15
Huusko, Mira, e Asko Karjalainen. "Oulun yliopiston arviointia – Kotkan silmästä siiville". Aikuiskasvatus 25, n.º 4 (1 de dezembro de 2005): 307–15. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93649.
Texto completo da fonteResumo:
Yliopistojen arviointiin ja laadunvarmistukseen on viime vuosikymmeninä kiinnitetty runsaasti huomiota eurooppalaisessa korkeakoulupolitiikassa. Varsinkin Bolognan prosessi on kiihdyttänyt keskustelua ja saanut korkeakoulujen arvioijat miettimään keinoja yhteisten laadunvarmistusjärjestelmien löytämiseksi. Myös kriittisiä ääniä uudistusvaatimuksia kohtaan on esitetty. Suomessa yliopistotason arvioinnit ovat yleistyneet 1990-luvun alusta lähtien. Jokaisessa suomalaisessa yliopistossa on toteutettu kokonaisarviointi, jonka keskeisenä osana on usein ollut yliopiston itsearviointi. Aikuiskasvatuksen teemanumero käsittelee Oulun yliopiston opetuksen arviointityötä ”Kotkan silmässä” kahdesta eri näkökulmasta ja kahdessa peräkkäisessä katsauksessa. Kuvaukset täydentävät toisiaan.
16
Elomäki, Anna, Armi Mustosmäki e Paula Koskinen Sandberg. "Kamppailuja merkityksistä, kustannuksista ja vaikutusvallasta – Juha Sipilän hallituksen perhevapaauudistuksen kaatuminen kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan näkökulmasta". Politiikka 62, n.º 1 (15 de abril de 2020): 33–55. http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.88407.
Texto completo da fonteResumo:
Perhevapaajärjestelmää on pyritty uudistamaan jo pitkään. Käytännössä uudistaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Uudistuksen kipukohdat liittyvät niin poliittisten puolueiden ideologisiin eroihin kuin uudistusten vesittymiseen kolmikantaisessa politiikkaprosessissa, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt osallistuvat politiikan muotoiluun. Tasa-arvopolitiikan tutkimuksessa on keskeistä analysoida, millä ehdoilla ja minkälaisen prosessin kautta tasa-arvopolitiikka tulee voimaan. Epäonnistuneet prosessit ovat erityisen kiinnostavia, sillä ne kertovat paljon toimijoiden välisestä dynamiikasta ja valtasuhteista. Tässä artikkelissa tarkastelemme pääministeri Juha Sipilän hallituksen (2015-2019) epäonnistunutta yritystä uudistaa perhevapaajärjestelmä tasa-arvopolitiikan päätöksenteon prosessien näkökulmasta. Analysoimme uudistusta paitsi esimerkkinä valtiollisen tasa-arvopolitiikan epäonnistumisesta eriävien poliittisten ja ideologisten näkemysten ristipaineessa, myös esimerkkinä kolmikantaisen tasa-arvopolitiikan murroksesta. Artikkeli tuottaa uutta tietoa tasa-arvopoliittisen päätöksenteon muuttuvista prosesseista ja niihin liittyvistä haasteista. Artikkeli perustuu laajaan asiakirja-aineistoon (N=196) sekä uudistukseen osallistuneiden toimijoiden haastatteluihin (N=14), joiden kautta pääsemme pureutumaan, laadullisia menetelmiä hyödyntäen, syvemmälle siihen, miksi perhevapaauudistus kaatui.
17
Rekola, Aino, e Riikka Paloniemi. "Navigointia kestävän kaupunkisuunnittelun ristiaallokossa". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, n.º 3 (16 de setembro de 2019): 264–82. http://dx.doi.org/10.30668/janus.69671.
Texto completo da fonteResumo:
Kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta luontoympäristön laatu ja saavutettavuus ovat tulevaisuuden avainkysymyksiä. Artikkelissa analysoimme pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelijoiden sekä viheralueiden hoidosta vastaavien viranomaisten oikeudenmukaisuuskäsityksiä. Suunnittelijanäkemyksistä etsimme vastauksia siihen, miten suunnittelijat ratkovat työssään edustajuuden dilemmaa, joka aiheutuu tasapuolisuuden turvaamisen ja moninaisuuden tunnistamisen välisistä jännitteistä. Tutkimuksessamme havaitsimme, että suunnittelijat pitivät oikeudenmukaisuutta vahvana ammatillisena periaatteenaan. Erilaisten odotusten ristipaineissa suunnittelijoiden kyky käyttää luovasti toimivaltaansa oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi oli kuitenkin jossain määrin rajoittunut. Esitämme, että ymmärrys oikeudenmukaisuuden kokemuksen rakentumisesta ja siitä, miten reilu prosessi itsessään auttaa osallista hyväksymään huonommankin lopputuloksen, voisi toimia suunnittelijalle kompassina odotusten ristipaineessa navigoinnissa. Suunnittelijan kykyä turvata oikeudenmukaisuutta voidaan tukea lainsäädännöllä ja ammattieettisillä periaatteilla.
18
Ruuskanen, Tiina. "Kierrätysmateriaaleja hyödyntävien kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristö- ja yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 30 (31 de janeiro de 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75333.
Texto completo da fonteResumo:
1.5.2012 voimaan tulleen jätelain vaatimuksesta on biohajoavien jätteiden hyödyntämistavoite lähes 100 % ja siksi on biojätteiden hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvä tutkimus erittäin ajankohtaista. EU:n Life+ ohjelmaan kuuluva ”Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen” – hanke keskittyy kierrätysmateriaalien käytön mahdollisuuksiin viherrakentamisessa ja hankkeen yksi tavoitteista on tarkastella kasvualustojen tuotantoprosessin ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia vaikutuksia sekä arvioida niiden kustannuksia. Tarkastelussa käytetään elinkaarianalyysin ja kustannus-hyötyanalyysin yhdistelmää ja ympäristövaikutuksille lasketaan mahdollisuuksien mukaan myös kustannukset. Kasvualustojen tuotantoprosessin merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät ilmastopäästöihin. Kompostointiprosessissa huomioitaan metaani ja dityppioksidin päästöt ja niiden ilmastovaikutus ilmaistaan ekvivalenttisena hiilijalanjälkenä. Kompostointiprosessin hiilijalanjälki on 95 kg CO2-ekv. per tonni kompostia. Muut raaka-aineet ja prosessi huomioiden on laskujen mukainen hiilijalanjälki puistomullalle 39 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 56 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Perinteisellä valmistustavalla, jossa kompostin sijaan käytetään jyrsinturvetta, hiilijalanjälki ja vastaavat luvut ovat puistomullalle 48 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta ja puutarhamullalle 62 kg CO2-ekv. per tonni tuotetta. Ympäristökustannuksia laskettaessa huomioitaan myös muut ympäristölle aiheutuvat vaikutukset, joista rehevöittävät ja happamoittavat vaikutukset vesistöön ovat tärkeimpiä. Hyvin hoidetussa laitoksessa pystytään kompostoinnin vaikutukset vesistöön pitämään melkein olemattomina. Turpeen nosto puolestaan aiheuttaa huomattavia vaikutuksia vesistöön ja se nostaa turvetta sisältävien tuotteiden ympäristökustannukset korkeammaksi. Yhteiskunnallisen vertailun tekee haasteelliseksi turpeen noston ja kompostointi prosessin erilaisuus ja vaikuttavuus eri alueilla. Yhteisinä tekijöinä ovat kuitenkin työllisyys, melu, pöly, hyväksyttävyys, haju ja terveysriskit. Käytetään puolikvantitatiivista menetelmää, jossa vertailu suoritetaan numeeristen painoarvojen avulla. Turpeen käytöllä on enemmän negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia verrattuna kompostin käyttöön. Laskelmien tulokset suosivat kasvualustatuotteiden valmistuksessa turpeen korvaamista kompostilla. Tarpeellista on myös kompostituotteiden valikoiman laajentaminen ja sen avulla laajempi kompostin käyttö epäorgaanisten lannoitteiden korvaajana.
19
Hynynen, Ari, e Annuska Rantanen. "Pieni ja keskisuuri urbanismi kaupunkikehittämisen voimavarana". Alue ja Ympäristö 48, n.º 1 (19 de junho de 2019): 101–16. http://dx.doi.org/10.30663/ay.77858.
Texto completo da fonteResumo:
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen vahva megatrendi, joka liitetään ilmiönä useimmiten suurkaupunkeihin. Helposti unohtuu urbanisaation hennompi prosessi, joka muokkaa pienempiä kaupunkeja ja yhdyskuntia sekä näitä ympäröivää maaseutua. Vaikka tämän tyyppinen muutos ei ole määrällisesti tarkasteltuna yhtä kiinnostava, se avaa tärkeitä näkökulmia yhdyskuntien laadulliseen muutokseen ja sen hallintaan. Maahanmuutto, digitalisaatio ja biotalous ovat esimerkkejä vahvistuvista muutosajureista. Ne tulevat muokkaamaan kaupunkielämää, -taloutta, -tilaa ja -rakennetta tavoilla, joita tunnemme toistaiseksi huonosti. On myös mahdollista, että keskittyminen suurille kaupunkiseuduille laukaisee vastaliikkeen, jossa arvostetaan puhtautta, hiljaisuutta ja turvallisuutta. Tällaisia laatuja haetaan yleensä pienemmistä yhdyskunnista. Jotta pienille ja keskisuurille kaupungeille löydetään niille ominaiset kehittämisperiaatteet, tarvitaan ”urbanismin” käsitteen laajentamista. Tutkimuksen kohdealueena on Etelä-Pohjanmaa, jonka kaupunkikehittämistä tarkastellaan tästä näkökulmasta.
20
Kumpulainen, Kaisu, e Hanna-Mari Husu. "Nuorten yhteiskunnallinen osallistaminen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnan kautta". Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 5, n.º 1 (29 de dezembro de 2020): 26–45. http://dx.doi.org/10.17409/kpt.99443.
Texto completo da fonteResumo:
Nuorten osallistumisen ja osallisuuden lisäämisestä on tullut tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jota yritetään edistää erilaisten ohjelmien ja projektien kautta. Tarkastelemme artikkelissa osallistamista tutkimalla nuorille vuosina 2017–2018 suunnattua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa Keski-Suomessa. Tutkimme, miten kulttuuriin liittyvällä toiminnalla pyritään edistämään nuorten laajempaa yhteiskunnallista osallistumista ja osallisuutta. Olemme haastatelleet 15 projekteissa työskentelevää tai vapaaehtoisena toimivaa henkilöä, ja analysoineet aineistoa osallistumisen kulttuurisen, sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden kautta. Tulosten mukaan nuorten osallistumista tutkittaessa on tärkeää nähdä kulttuuriin osallistuminen laajan määritelmän kautta, jotta voidaan tunnistaa myös ne osallistumisen tavat ja muodot, jotka jäävät helposti virallisten tarkastelujen ulkopuolelle. Nuorten osallistumisen ja osallisuuden rakentuminen on moninainen ja pienistä askelista rakentuva prosessi.
21
Hakonen, Marko, e Janne Tienari. "Näköala fuusioon: Aalto-yliopisto, kampusmuutto ja identiteetit". Työelämän tutkimus 19, n.º 2 (15 de junho de 2021): 119–46. http://dx.doi.org/10.37455/tt.101899.
Texto completo da fonteResumo:
Vastaamme tässä artikkelissa kysymykseen siitä, miten akateemisten työntekijöiden paikkaan ja sosiaalisiin ryhmiin kiinnittyneet identiteetit rakentuvat organisaation toimintojen keskittämiseen tähtäävässä muutossa, joka on osa yliopistojen fuusiota. Tämä on monimutkainen prosessi, jota avaamme Aalto-yliopiston toimintojen keskittämisen ja Aallon kauppakorkeakoulun Etu-Töölöstä Otaniemen kampukselle tapahtuneen muuton kautta. Aikaisempi tutkimus on kuvannut paikkaidentiteetin ja sosiaalisen identiteetin yhteyksiä ja vuorovaikutusta muuttuvassa – tässä fuusioprosessin ja kampusmuuton kokeneessa – organisaatiossa varsin rajoittuneesti. Tuomme ”näköalan” käsitteen avulla esiin identiteettien kerrostumisen ulottuvuuksia muutostilanteissa. Ydinlöydöksemme on, että paikka- ja ryhmäsidonnaiset identiteetit kietoutuvat toisiinsa ja kerrostuvat monimutkaisemmin kuin aikaisempi tutkimus on esittänyt. Väitämme, että ”näköala” eli ihmisten kontekstisidonnainen henkilöhistoria auttaa ymmärtämään näitä yhteyksiä. Tämä tuo uusia ulottuvuuksia akateemisten identiteettien tutkimukseen.
22
Imamaliyev Q.M., Alimetov. S.N., Ibrahimova Sh.S. e Qurbanova X.İ. "Ürəyin sol mədəciyinin sistolik funksiyasının saxlanması ilə gedən xronik ürək çatışmazlığı, arterial hipertenziyanın ürək -damar kontinuumunun xarakterik mərhələsi kimi". Journal of Theoretical, Clinical and Experimental Morphology 2, n.º 1-2 (19 de fevereiro de 2021): 27–31. http://dx.doi.org/10.28942/jtcem.v2i1-2.143.
Texto completo da fonteResumo:
Tədqiqatın məqsədi ürəyin sol mədəciyinin sistolik funksiyasının saxlanması ilə gedən xronik ürək çatışmazlığı xəstəliyinə aid tədqiqatlarının müqayisəli analizi olmuşdur.Təhlükə faktorundan başlayaraq xroniki ürək çatışmazlığının inkişafına gətirib çıxaran klinik və patogenetik hadisələrin təkamülü E.Braunwaldın “Ürək-damar“ kontinuumu (ÜDK) nəzəriyyəsində ilk dəfə ifadə edilmişdir. “Ürək-damar” kontinuumu yolu üzrə inkişaf edən prosesdə əsas rol oynayan arterial hipertenziya və ürəyin hipertonik dəyişməsi həmin prosesin bir neçə mərhələsini aşaraq sonda geri dönməz dəyişikliklərin inkişafına səbəb olur. Ürəyin sol mədəciyinin sistolik funksiyasının saxlanması ilə gedən xronik ürək çatışmazlığı zamanı şərti olaraq proses periferiyadan başlayır (məs. arterial hipertenziya) və sonra ürəkdə patoloji proseslə (hipertrofiya, işemiya, aritmiya) müşayiət olunur. Fundamental və praktik kardiologiya üçün bu məsələlərin öyrənilməsi aktualdır, çünki onların həlli AH-lı xəstələrin müayinəsinin keyfiyyətinin yüksəldilməsinə yönəldilmiş tövsiyələrin hazırlanmasına, fəsadların inkişafının qarşısını almaq məqsəd ilə müalicəni optimallaşmasına və dinamik monitorinqin inkişafına imkan verəcək.
23
W, Yunanri, Ammar Fauzan, Ahmad Yani e Muhammad Abdul Aziz. "Analisis Performance Central Prosessing Unit (CPU) Realtime Menggunakan Metode Benchmarking". MATRIK : Jurnal Manajemen, Teknik Informatika dan Rekayasa Komputer 20, n.º 2 (29 de maio de 2021): 237–48. http://dx.doi.org/10.30812/matrik.v20i2.1142.
Texto completo da fonteResumo:
Perkembangan teknologi semakin berkembang cepat baik dari performa, grafik, bandwidth dan lain-lainnya sehingga mempengaruhi berbagai sendi kehidupan dan profesi, hal ini menyebabkan perubahan sistem pada piranti atau kinerja pada central prosessing unit. Pada dunia bisnis, saat ini telah memfaatkan kemajuan teknologi informasi demi kelancaran kerja dibidang yang digeluti baik sekala kecil maupun sekala besar. Metode yang digunakan benchmarking merupakan suatu proses mengidetifikasi terhadap hardware dan proses suatu tolak ukur sebuah performa yang diharapkan. Adapun langkah pengujian melakukan evalusi kinerja central prosessing unit (CPU) yang dilakukan pada kinerja hardware atau perangkat keras baik prosessor, ram, vega dan lain sebagainya. Hasil pengujian yang dilaksanakan pada cental prosessing unit (CPU) penggunaan ram oleh prosessor i3 sebesar 3.1 Gb, GPU 3%, Disk uses 1%, penggunaan network atau jaringan 7.7 Mbps, penggunaan power suplay very low. Prosessor i5 sebesar 4.2 Gb, GPU 0%, Disk uses 0%, penggunaan network atau jaringan 7.7 Mbps, penggunaan power suplay low. Prosessor i7 sebesar 2.5 Gb, GPU 9%, Disk uses 9%, penggunaan network atau jaringan 104 Kbps, penggunaan power suplay high.
24
Fauzan, Abd Charis, Utrodus Said Al Baqi, Asna Andi Auladi e A. Zainul Muttaqin Sph. "Direct Memory Access untuk Menghitung Waktu Prosesor Intel Celeron N2840 dan AMD A8-7410 dalam Menangani Transfer Data". ILKOMNIKA: Journal of Computer Science and Applied Informatics 1, n.º 1 (30 de agosto de 2019): 1–6. http://dx.doi.org/10.28926/ilkomnika.v1i1.4.
Texto completo da fonteResumo:
Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui waktu yang dibutuhkan oleh prosesor Intel Celeron N2840 dan AMD A8-7410 dalam menangani transfer data dengan metode Direct Memory Access (DMA), sehingga dapat mengetahui prosesor yang lebih cepat dan efisien untuk digunakan dalam proses transfer data jika menggunakan DMA. Hasil perhitungan tersebut dapat menjadi indikator seberapa cepat atau lambat prosesor tersebut dalam menangani proses transfer data. Penelitian ini menggunakan 2 jenis prosesor, yang pertama yaitu Intel Celeron N2840 dengan kecepatan sebesar 2.16 GHz dan memiliki clockspeed sebesar 2583 MHz, sedangkan yang kedua yaitu AMD A8-7410 dengan kecepatan sebesar 2.20 GHz dan memiliki clockspeed sebesar 2395 MHz. Metode yang digunakan adalah direct memory access untuk menghitung waktu prosesor pada saat proses transfer data, beberapa data yang digunakan dalam perhitungan yaitu kecepatan transfer, clockspeed, cyclus dan block. Hasil perhitungan untuk prosesor Intel Celeron N2840 sebesar 20,90592334% waktu prosesor yang dibutuhkan pada saat transfer data dengan DMA, sedangkan untuk prosesor AMD A8-7410 sebesar 22,96450939 % waktu prosesor yang dibutuhkan pada saat transfer data dengan DMA. Dari hasil perhitungan waktu kedua prosesor tersebut dapat diambil kesimpulan bahwa prosesor Intel Celeron N2840 memiliki persentase lebih sedikit, sehingga dalam menangani transfer data, prosessor Intel Celeron N2840 lebih cepat dari pada prosessor AMD A8-7410 karena waktu yang digunakan dalam proses tersebut lebih sedikit.
25
Miettinen, Asko. "Organisaatioiden muutos- ja kehittämisprosessit – luonne ja dynamiikka". Aikuiskasvatus 19, n.º 1 (15 de fevereiro de 1999): 37–47. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93201.
Texto completo da fonteResumo:
Organisaatioissa on ”löydetty” rakenteiden jälkeen prosessit. Näkökulman muuttaminen perinteisiä vertikaalisia ja hierarkkisia rakenteita korostavasta lähestymistavasta horisontaalisiin prosesseihin on auttanut ratkaisemaan joitakin organisoinnin pulmia – ja näyttää tuoneen mukanaan joukon uusia. Käytännössä on todettu prosessien kehittämisen ja uudistamisen monimutkaisuus ja monimuotoisuus. Onko prosessien luonteesta ja dynamiikasta avautunut vain osa? Prosessijohtaminen näyttää olleen 1990-luvulla suosituin, mutta myös kiistellyin johtamissuuntaus. Erityisesti ns. liiketoimintaprosessien radikaalia uudistamista (Business Process Re-engineering, BPR) on kritisoitu yksipuolisesta lyhyen aikavälin operatiiviseen tehokkuuteen keskittymisestä pidempien kehitysprosessien asemasta. Tässä suhteessa kauemmin vaikuttaneet laatujohtaminen ja sosiotekninen koulukunta ovat lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan monipuolisempia. Prosessien kehittäminen edellyttää niiden luonteen ymmärtämistä. Prosessit täsmentyvät kontekstuaalisesti. Prosessianalyysin tärkeänä tehtävänä on selvittää niitä mekanismeja, jotka käynnistävät ja ylläpitävät erilaisia prosesseja. Tämä edellyttää aktiivista prosessisanastoa, jossa kielikuvat ja osuva retoriikka voivat toimia täydentävinä oppimisen välineinä erityisesti silloin, kun tavanomainen rationaalisuus tai logiikka ovat riittämättömiä tulkinnan tai selityksen rakentamiseksi. Myös prosessikonsultointi täydentää perinteisiä konsultointimalleja korostamalla asiakkaan ja konsultin toimivan yhteistyösuhteen rakentamista ja organisaation ei-rationaalisen puolen merkitystä. Työprosessien kehittämisen teknis-taloudellisen fokuksen lisäksi on tarpeen puuttua käyttäytymisprosesseihin, organisaatiolle tyypilliseen tapaan kommunikoida, tehdä päätöksiä ja oppia.
26
Kivistö, Mari Susanna, e Sanna Hautala. "Dokumentoitu asiakaslähtöisyys? Vammaissosiaalityön prosessit asiakasdokumenttien kuvaamana". Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, n.º 3 (6 de agosto de 2020): 254–72. http://dx.doi.org/10.30668/janus.77648.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan vammaissosiaalityön prosessien asiakaslähtöisyyttä. Aineistona toimivat asiakasdokumentit. Huomio kiinnitetään analyysissa ensin asiakaskohtaisiin prosesseihin ja niihin sisältyviin tapahtumiin. Tämän jälkeen aineiston prosesseja analysoidaan kokonaisuutena. Artikkelissa pyritään tuottamaan moninainen kuva asiakaslähtöisyyden todentumisista, sivuuttamisista ja näiden merkityksestä asiakkaana olevien ihmisten tilanteille. Analyysin tuloksena asiakaslähtöisyys näyttäytyy parhaimmillaan asiakasdokumentteihin kirjoitettuna ammattilaisen ja asiakkaan välisenä dialogina ja yhteistyönä. Työntekijän asiakaslähtöinen toiminta perustuu vahvaan toimijuuteen ja laadukkaaseen dokumentointiin, organisaation asiakaslähtöisyyden rakentuessa mahdollistavuudesta. Kehittämistarpeet kohdentuvat sekä prosessien toteuttamiseen, että niiden dokumentointiin. Tulokset osoittavat, että vammaissosiaalityön prosessien asiakaslähtöisyyden todentuminen edellyttää huomion keskittämistä asiakkaan elämäntilanteen ja elämänkulun kokonaisuuteen sosiaalityön työtehtävien tai pelkän prosessin lopputuloksen sijaan.
27
Piirainen, Anne, Riina Tuominen e Hanne Soininen. "GLOBALGAP HeVi-standardin pilotointi". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 28 (31 de janeiro de 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75581.
Texto completo da fonteResumo:
GLOBALGAP HeVi-standardin pilotointi aloitettiin Etelä-Savossa viljelijöiden käytännön tarpeesta. Pilotointi tehtiin kahden erillisen hankkeen avulla, joiden tavoitteena oli GLOBALGAP-standardin mukaisen ulkoisen auditointivalmiuden saavuttaminen. Sertifiointivalmiuksia hankittiin mm. tilan johtamiseen, ammatinhallintaan, työturvallisuuteen, elintarviketurvallisuuteen, jäljitettävyyteen, ympäristön huomioimiseen ja työntekijöiden työoloihin liittyvillä koulutuksilla. Koulutuksessa vertailtiin myös erilaisia tuotannonohjaus- ja tuotannonhallintajärjestelmiä sekä testattiin yritykselle parhaiten soveltuvaa järjestelmää. Pilotoinnin osana kehitettiin myös yritysten tuotantoa tuotteiden tuoteturvallisuuden osoittamisen pohjalta. Hankkeen tuloksena kiteytettiin GLOBALGAP-prosessikaavio, joka kuvaa sitä, miten prosessi kannattaa viedä läpi yrityksessä. Pilotointiin mukaan lähteneistä tiloista kaksi saivat GLOBALGAP-sertifikaatin syksyllä 2010. Toinen tiloista jatkoi uusinta-auditointiin vuonna 2011. Muut valmennuksessa mukana olleet tilat eivät ottaneet ulkoista auditointia vielä tässä vaiheessa auditointikustannusten vuoksi. GLOBALGAP koetaan käyttökelpoisena laatujärjestelmänä vihannesyrityksissä. Uuden laatujärjestelmän vaatimusten sisäistämistä ei pidetä liian hankalana, mutta apu standardin vaatimusten ymmärtämiseen on kuitenkin monelle tarpeen. Myös kustannuskysymykset GLOBALGAPissa arveluttavat viljelijöitä ja sen takia järjestelmä ei ole pienemmille tiloille kannattava ratkaisu. GLOBALGAPin tulevaisuus on Suomessa vielä epävarma ja nähtäväksi jää yleistyykö se.
28
Pesonen, Liisa, Juha Backman, Pasi Suomi, Jussi Nikander e Markku Koistinen. "Teknologia arktisuuden hyödyntämisessä". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 33 (31 de janeiro de 2016): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75222.
Texto completo da fonteResumo:
Arktisen maatalouden kehittämisessä, erikoislaatuisuuden ylläpitämisessä, tuotteistamisessa ja todentamisessa teknologisena haasteena ovat maatilojen monimuotoisuus, vaativat tuotantoprosessit ja olosuhteet sekä moninaiset tekniset osajärjestelmät prosessien hoitamiseen. Uudet Teollisen Internetin teknologiat tuovat potentiaalisia, erilaisiin tuotanto-olosuhteisiin sovellettavia digitaalisuutta ja automaatiota hyödyntäviä ratkaisumalleja arktisuuden hyödyntämisen tukemiseksi maataloudessa. Teollisella Internetillä käsitetään monimutkaisten fyysisten koneiden, sensoriverkkojen ja ohjelmistojen integraatiota. Se hyödyntää koneoppimista, big dataa, esineiden Internetiä, koneidenvälistä viestintää sekä kyber-fyysisiä järjestelmiä, käsitelläkseen ja analysoidakseen konedataa toimenpiteiden säätämistä varten, usein tosiaikaisesti. Teollisen Internetin ratkaisuja voidaan potentiaalisesti hyödyntää seuraavissa kohteissa:1. Tarkkaa paikkaan ja aikaan sidotun tuotannon prosessidatan dokumentointi prosesseihin liitettävienräätälöityjen sensoriverkkojen, tallentimien ja pilvipalveluiden avulla. Näin tuotantoprosessistakerätään dataa monitorointia sekä jäljitettävyys- ja muun tuotetiedon koostamista ja jakelua vartenjuuri niistä tekijöistä, joita asiakas ja markkina arvostavat, kuten eläinten hyvinvoinnista, lannoitteidenja kasvinsuojeluaineiden täsmäkäytöstä, uusiutuvan energian osuudesta tuotannossa,hiilineutraalisuudesta sekä ympäristövaikutuksesta.2. Tuotantoprosessien säätäminen uuden teknologian avulla resurssitehokkaasti paikka- tai yksilökohtaisen vaihtelun ja kulloistenkin olosuhdetietojen sekä vallitsevien säädösten jatuotantosopimusten mukaan. Säädön syötedata saadaan sensoriverkoista sekä erilaisista tilan sisäisistäja ulkoisista datavarastoista ja -palveluista. Säätö edellyttää tietämyksen valjastamista konekielisiksitietämysmalleiksi koneautomaation päätöksenteon käyttöön. Tuotantoprosessikohtaista tietämystävoidaan kasvattaa hyödyntämällä big data -teknologiaa, muun muassa tiedon aktiivista louhintaakerätystä prosessi- ja olosuhdedatasta. Kasvitautipainemallit paikkakohtaiseen ruiskutustarpeenmäärittämiseen ovat esimerkkejä viljelijöiden käytössä olevista reaaliaikaisista tietämysmalleihinperustuvista sovelluksista. Tällaisella täsmäteknologialla voidaan edistää panosten käytön tehokkuuttapaitsi kustannusten säästämiseksi ja sadon laadun turvaamiseksi, myös maaperän, diversiteetin javesien laadun suojelemiseksi.3. Robottien integrointi maatilan järjestelmiin kustannustehokkaasti. Mielenkiintoinen robotiikansovellus arktisen maataloustuotannon kannalta on robottien käyttäminen pelto- ja avomaanviljelyssäkustannustehokkaaseen mekaaniseen rikkakasvien torjuntaan, kemikaalien sijaan. Koneidenlisääntyvät autonomiset ominaisuudet säästävät työtä ja keventävät työntekijän kuormitusta lisätentuotannon sosiaalista kestävyyttä.4. Viljelijöiden keskinäisen luottamuksen vahvistaminen heidän antaessaan toisilleen oikeudet seuratavalittujen työ- ja tuotantoprosessiensa kulkua koneiden ja laitteiden välisen tiedonsiirron ja siihenperustuvan etämonitoroinnin avulla. Yhteinen monitorointi edistää koneiden, työpanosten ja peltojentehokasta yhteiskäyttöä sekä toinen toisiltaan oppimista. Viljelijät voivat yhdenmukaistaatuotantotapojaan markkinakysynnän mukaan tuottaakseen yhteistyössä riittävän suuren,dokumentoidusti kysyttyä laatua olevan tuote-erän.5. Tuotannon avoimuuden lisääminen verkottumalla vastaavasti myös asiakkaiden, tiettyäkuluttajaryhmää edustavan toimijan tai jopa yksittäisten kuluttajien kanssa. Maksavien asiakkaidentoiveet tulevat viljelijöiden tietoon nopeasti ja niihin reagoidaan nykyistä ketterämmin – kestävästipalvellen.
29
Nygård, Mette. "Ny rammeplan for barnehagen: prosess og produkt sett i lys av Bernsteins teorier". BARN - Forskning om barn og barndom i Norden 36, n.º 1 (15 de junho de 2018): 69–80. http://dx.doi.org/10.5324/barn.v36i1.2571.
Texto completo da fonteResumo:
Tittelen på denne prøveforelesningen er Ny rammeplan for barnehagen. Prosess og produkt sett i lys av Bernsteins teorier. Dette er et tema som kan gripes an på flere måter og med mange ulike perspektiver. Produkt og prosess kan defineres på ulike måter, og det finnes ulike tolkninger av og innfallsvinkler til Basil Bernsteins teorier. For å avgrense prosessen og tiden frem mot ny rammeplan, har jeg valgt å starte med Meld. St. 19 Tid for lek og læring – Bedre innhold i barnehagen, som ble utgitt i 2016. Denne stortingsmeldingen skulle lede frem mot en ny rammeplan for barnehagens innhold og oppgaver. Da denne stortingsmeldingen ble gitt ut, tok debatten om ny rammeplan og barnehagens innhold til for alvor.
30
Välikoski, Tuula-Riitta, e Nina Lindberg. "Yksityisyyden viestinnällinen säätely ja kuunteleminen nuorten aikuisten matkapuhelinkeskusteluissa". Prologi 7, n.º 1 (15 de dezembro de 2011): 86–101. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95975.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä kvantitatiivinen tutkimus kartoittaa nuorten aikuisten opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten he säätelevät yksityisistä asioista kertomistaan, kuuntelevat matkapuhelinkeskusteluissaan ja miten tulokset eroavat sukupuolittain. Kartoitukset tehtiin samalla kyselylomakkeella1, mutta eri henkilöille vuonna 2007 (n = 216) ja vuonna 2010 (n = 289) Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Kuunteleminen on monitahoinen kognitiivinen prosessi, jonka tuloksena reagoidaan sosiaalisessa suhteessa puheviestinnän keinoin (Brownell 1990). Tarkkaavaisuus ja huomion kiinnittäminen käynnistävät kuuntelemisen (Imhof 2003), ja sanomaan keskittyminen ja läsnäolon osoittaminen ovat merkkejä kuuntelemisesta (Brownell 2002; Flynn, Välikoski & Grau 2008). Nuoret aikuiset kuuntelevat matkapuhelinkeskusteluissaan holistisesti, he vaikuttavat keskittyvän sanomaan ja olevan läsnä keskustelusuhteessa. He eivät häiriinny ympärillä käytävistä muista keskusteluista, joskin he ovat varsin tietoisia ympäristöstään. Kuuntelemista ei koettu helpoksi eikä matkapuhelinkeskusteluja käytäisi, jos kasvokkainen keskusteluyhteys olisi mahdollinen. Matkapuhelinkeskustelun paikka vaikuttaa keskustelunaiheisiin. Vältettäviä aiheita kontrolloitiin ilmoittamalla, että ei voi puhua aiheesta, että palaa aiheeseen myöhemmin tai että siirtyy puhumaan rauhallisempaan paikkaan. Vastaajajoukon mielestä matkapuhelinkeskusteluille sopimattomat paikat, kuten oppitunnit, elokuvat ja uskonnolliset toimitukset, kontrolloivat aiheita automaattisesti. Tulokset olivat molempina tutkimusvuosina hyvin pysyviä, eroja oli vähän eikä sukupuoli taustoittanut valintoja. Tulokset myös osoittivat kuuntelemisen olevan keskeinen tekijä matkapuhelinkeskusteluissa. Samoin vaikka matkapuhelinkeskustelut eroavat kasvokkain keskusteluista, myös niissä vahvistuivat Petronion (2002) yksityisten asioiden viestinnällisen säätelyn periaatteet.
31
Forsman-Hugg, Sari, Juha-Matti Katajajuuri, Johanna Mäkelä, Jaana Paananen, Inkeri Pesonen e Päivi Timonen. "Vastuullisuus elintarvikeketjussa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75855.
Texto completo da fonteResumo:
Yhteiskuntavastuu on viime vuosina noussut liiketoiminnan keskiöön myös suomalaisessa keskustelussa. Yhteiskuntavastuu (vastuullisuus, yritysvastuu) tuo uudenlaisia ulottuvuuksia ja haasteita myös elintarvikealan yritysten johtamiseen; yritysten tulee muun muassa osoittaa toimintansa vastuullisuus käytännön todennettavina tekoina ja avoimuuden lisäämisenä. Ketjunäkökulma tekee vastuullisuudesta entistä moniulotteisemman. Kun elintarvikeketjuun monesti sisältyy useita raaka-aineketjuja ja yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, ketjun ja informaation hallinta niin ympäristön, sosiaalisten kuin taloudellistenkin kysymysten kannalta on entistä haasteellisempaa. Ruoan tuottaminen vastuullisesti edellyttää, että koko elintarvikeketju huolehtii toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Vastuullisuuden sisällön rakentamiseksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Kuluttajatutkimuskeskus selvittävät yhteistyössä elintarvikealan yritysten ja sidosryhmien kanssa, mitä vastuullisuus elintarvikeketjussa tarkoittaa ja miten sitä voisi mitata. Hankkeessa arvioidaan ja kehitetään vastuullisuutta ja vastuullisuuden tuotteistamista suomalaisessa elintarvikeketjussa ja osallistutaan vastuullisuuden jaetun käsityksen rakentamiseen. Vastuullisuutta lähestytään Triple Bottom Line (TBL) –kolmijaon mukaan taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun näkökulmista. Artikkelin tavoitteena on yhtäältä kuvata vastuullisuuden sisällön rakentamista iteratiivisena prosessina ja sidosryhmädialogina ja toisaalta muodostaa käsitys vastuullisuuden sisällöstä kolmen esimerkkituotteen – ruisleipä, margariini ja broilerituotteet – ja niiden tuotantoketjujen osalta. Vastuullisuuden sisältöä rakennetaan hankkeessa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tutkijoiden, mukana olevien yritysten ja niiden sidosryhmien - mukaan lukien kuluttajat - sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hanke yhdistää useita lähestymistapoja ja menetelmiä, muun muassa monipuolista aineistonkeruuta, toimintatutkimusta, konstruktiivista teknologian arviointia (CTA) ja työpaja-työskentelyä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ketjukohtaista aineistoa esimerkkituotteiden tuotantoketjusta erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta. Tämän pohjalta laadittiin tausta-aineistot sidosryhmätyöpajoja varten. Artikkelissa esitetään sidosryhmädialogin tuotoksia perustuen kolmeen tapauskohtaiseen työpajaan, joissa tuotettiin vastuullisuuteen liittyviä ideoita, jäsenneltiin ideoita TBL-ulottuuvuuksien alle ja arvotettiin niitä. Sidosryhmädialogin perusteella ympäristöasiat ovat vastuullisuuden kannalta keskeisessä roolissa. Huoli ympäristöstä on yhteinen ja jaettu kaikkien esimerkkiketjujen osalta. Vastuullisuuteen liitettiin vahvasti myös oikeudenmukainen tulonjako ketjussa, terveellisyys, puhtaus ja tuoteturvallisuus, kuluttajan vastuu sekä broileriketjun kohdalla eläinten hyvinvointi. Sidosryhmädialogissa oli jonkin verran tapauskohtaisia eroja. Elinkaarilähtöinen ajattelutapa vastuullisuuden arviointiin sai kannatusta sidosryhmäkeskusteluissa. Ketjulähtöinen vastuullisuuden tarkastelu edellyttäisi elinkaariajattelun laajentamista myös sosiaalisen vastuun kysymyksiin. Hanke vahvistaa sidosryhmädialogin tarvetta vastuullisuuden sisällön rakentamisessa, vaikka konsensuksen saavuttaminen vastuullisuuden jaetun käsityksen rakentamiseksi onkin haasteellinen ja pitkä prosessi. Tulokset auttavat elintarvikealalla toimivia yrityksiä hahmottamaan, millä vastuullisuuden osa-alueella olisi eniten merkitystä kuluttajille ja muille sidosryhmille. Hanke tarjoaa myös aineksia vastuullisuudesta käytävään yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun.
32
Jansik, Csaba. "Suomen ja Baltian maitosektorien vertailu". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75900.
Texto completo da fonteResumo:
Meijeriteollisuus on nopeasti globalisoitunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Globalisaatio on ilmennyt kasvavassa meijerituotteiden ulkomaankaupassa sekä pääoman siirtymisessä rajojen yli. Prosessi on ollut hyvin nähtävissä Pohjoismaiden välillä ja koko Itämeren alueella. Suomen meijeriala on aktiivisesti osallistunut tähän prosessiin tekemällä sijoituksia ulkomaille ja viemällä meijerituotteita naapurimaiden markkinoille. Samanaikaisesti Suomi on ollut ulkomaisten sijoitusten ja muiden maiden meijeriviennin kohdemaana. Tässä tutkimuksessa vertaillaan Suomen ja Baltian maiden tärkeimpiä rakennetta ja tehokkuutta kuvaavia indikaattoreita maidontuotannon, meijeriteollisuuden ja ulkomaankaupan saroilla. Hygieeninen taso, raaka-aineen laatu ja jalostusteknologia paranivat nopeasti Baltian maissa jo EU jäsenyyttä edeltävinä vuosina, mutta näiden liittyminen EU:hun vuonna 2004 nopeutti kehitystä entisestään. Kukin Baltian maa on vahvistanut maitoketjuaan tuottaen meijerituotteita reilusti yli oman tarpeensa. Ne ovat menestyksellisesti suunnanneet ylituotantoaan EU:n yhteisille markkinoille sekä kolmansiin maihin. Vaikka kaikki neljä maata ovat vahvasti vientiorientoituneita ja tuottavuus on kasvanut jokaisen maan maitosektorilla, löytyy niiden välillä myös huomattavia rakenteellisia eroja. Erojen ja yhtenäisyyksien selvittämiseksi on käytetty erilaisia indikaattoreita kuten maidon keskituotos, maidontuotanto, maitotilojen rakenne, sekä meijeriteollisuuden osalta liikevaihto, voittoprosentti ja teollisuuden yritysrakenne. Eroavat maitotilarakenteet näkyvät erilaisissa raaka-ainehankinnan ratkaisumalleissa sekä maidontuotannosta jalostukseen käytettävän maidon osuuksissa. EU:hun liittymisen jälkeen raakamaito ruvettiin kaikissa uusissa jäsenmaissa kauppaamaan rajojen yli, mikä aiheutti Baltian maissa maitohintojen tuntuvaa lähestymistä toistansa ja EU keskitasoa kohti. Viime vuosien lähenemisestä huolimatta on edelleen olemassa hintarako Suomen ja Baltian maitohintojen välillä. Suomen maitosektorin näkökulmasta on tärkeä tarkastella vaikutuksia, joita Baltian maiden kehitys ja näiden liittyminen EU:hun on tuonut mukanaan. Suorat vaikutukset ovat havaittavissa kahdella pääalueella: (1) suorien ulkomaisten sijoitusten ja (2) maidon ja meijerituotteiden ulkomaankaupan kehityksessä.
Suomen ulkomaan investoinnit ennen EU:n laajentumista rajoittuivat maitoketjusta meijeriteollisuuteen ja tulevien uusien jäsenmaiden joukosta lähinnä Viroon. Laajentumisen jälkeen kuitenkin sijoituksia on tehty myös alkutuotantoon, maitotiloihin, tosin pääkohdemaana on pysynyt näissäkin sijoituksissa Viro.
Ennen itälaajentumista Suomessa kuultiin huolestuneita ääniä, jotka maalailivat Baltian halpojen meijerituotteiden ja muiden elintarvikkeiden tulvaa Suomen markkinoille. Viime kolmen vuoden toteutuneen ulkomaankaupan luvut eivät noita huolia todista. Tuonti Baltian maista on EU jäsenyyttä edeltävien vuosien tasoon nähden tosiaan kasvanut moninkertaiseksi, mutta se edustaa Suomen elintarvikemarkkinoissa ja jopa Suomen koko elintarviketuonnissa vain murto-osaa. Sitäkin voimakkaamman – vaikkakin välillisen – haasteen Baltian meijeriyritykset asettavat suomalaiselle maitosektorille kolmansien maiden markkinoilla. Etenkin liettualaiset meijerit ovat onnistuneet valloittamaan 1990-luvulla menetettyjä asemiaan takaisin Venäjän markkinoilla, jossa ne kilpailevat suomalaisten meijerituotteiden kanssa.
33
Forsman-Hugg, Sari, Inkeri Pesonen, Juha-Matti Katajajuuri e Johanna Mäkelä. "Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 26 (31 de janeiro de 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76906.
Texto completo da fonteResumo:
Vaikka vastuullisuus on tunnistettu keskeiseksi strategiseksi painopisteeksi elintarvikealanliiketoiminnassa, on vastuullisuus käsitteenä ja sen tarkempi sisältö tähän asti ollut jäsentymätön.MTT:n, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja viiden elintarvikealan yrityksen yhteisessä hankkeessa(Elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmienkanssa) pohdittiin konkreettisesti, mitä vastuullisuus tarkoittaa elintarvikeketjun yhteydessä. Myösvastuullisuuden mittaamista tarkasteltiin osana sisällön rakentamista ja vastuullisuudenoperationalisointia. Mittaamalla vastuullisuutta yritykset voivat kehittää, johtaa ja ohjata vastuullistatoimintaansa.Tavoitteiden ja tutkimuskysymysten konkretisoitiin kolmen esimerkkituotteen (ruisleipä,broilerituotteet ja margariini) ja niiden tuotantoketjujen avulla. Lähtökohtana oli pohtia ja arvioidavastuullisuuden sisältöä ja kriteerejä jokapäiväisten perustuotteiden näkökulmasta. Vastuullisuudensisällön rakentamisen monivaiheinen prosessi kiteytyi kolmeen päävaiheeseen. 1) Tuotantoketjujenavaaminen vastuullisuuden näkökulmasta, 2) Vuorovaikutteiset sidosryhmädialogit ja 3)Vastuullisuuden kriteerien ja mittareiden rakentaminen. oli elintarvikeketjun vastuullisuuden sisällönrakentaminen. Keskiössä ovat olleet vuorovaikutteiset ja osallistavat työpajat, joissa erilaisten ja eritahoja edustavien ihmisten näkemyksiä on voitu hyödyntää vastuullisuuden jäsentämisessä.Tutkimus kiteytti elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemään ulottuvuuteen: ympäristö,tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu japaikallisuus. Lisäksi kaikissa elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksissa ja niiden viestinnässäon olennaista tuotantoketjun sekä siihen liittyvän tiedon läpinäkyvyys ja avoimuus.Esimerkkituotteille ja niiden tuotantoketjuille laadittiin alustavat kriteerit ja mittarit yrityksenvastuullisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Mittareiden rakentamisen periaatteina olivatelinkaariajattelu, avoimuus, tavoitteellisuus, strateginen vastuullisuus ja kestävä tuotekulttuuri.Yrityksiltä saadun palautteen mukaan hanke on auttanut vastuullisuuden jäsentämisessäyrityksissä. Vasta tulevaisuudessa on kuitenkin nähtävissä, miten esitetyt kriteerit soveltuvatkäytäntöön. Jatkotutkimusta tarvitaan muun muassa vastuullisuuden integroimisen mahdollisuuksistaosaksi liiketoimintaa ja yritysten johtamisjärjestelmää, vastuullisuuden mittaamisesta sekäelinkaarilähtöisen mittaamisen laajentamisesta osaksi sosiaalista vastuuta. Mittaamisen tulisi palvellapaitsi työkaluna vastuullisen toiminnan kehittämisessä myös vastuullisten valintojen arvioinnissa jaohjauskeinojen suuntaamisessa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ja jalostetaan eteenpäin yritystenkanssa yhteistyössä toteutettavassa Vastuullisuuden konseptointi –jatkohankkeessa.
34
Sadəddinli, Elçin. "AKUSTİK DALĞALARIN QEYRİ XƏTTİ PARAMETRLƏRİNİN ANALİZİ". PAHTEI-Procedings of Azerbaijan High Technical Educational Institutions 05, n.º 01 (20 de fevereiro de 2021): 71–76. http://dx.doi.org/10.36962/0501202171.
Texto completo da fonteResumo:
Akustik dalğaların qeyrixətlilik xassələrinin yaranmasına aid tədqiqatlar göstərir ki, elastik dalğaların yayılması prosesi həmişə qeyrixətli baş verir. Belə prosesin yaranmasının əsas səbəbi dalğaların yayılması baş verən mühitdir. Xətti asılılığın meyletmə səviyyəsinin qeyrixətti parametrlə xarakterizə olunması qəbul edilmişdir. Beləliklə, qeyrixətlilik rolunun açılması ilə akustik qeyrixətti parametrin qiyməti maddənin elastiklik xüsusiyyətlərini xarakterizə edən əlavə parametr olur. Elastiklik xüsusiyyətləri tətbiq olunan gücün qiymətindən qeyrixətti asılıdır. Bu o deməkdir ki, akustik dalğanın bu defektlərdən keçməsi zamanı o güclü qeyrixətti təhriflərə məruz qalır. Yüksək qeyrixətti xarakteristikalara malik sahələrin lokallaşdırılması defektin yerini, hətta mümkündürsə, onun tipini də müəyyən etməyə imkan verir. Açar sözlər: akustik dalğalar, qeyri xətti parametr, qeyrixətlilik, effekt, akustik üsul.
35
Myyrä, Sami, Petri Liesivaara e Minna Väre. "Satovahinkovakuutusten hintataso ja viljelijöiden maksuhalukkuus". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 30 (31 de janeiro de 2014): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75290.
Texto completo da fonteResumo:
Satovahinkojen vakuutusjärjestelmä on uudistumassa. Muutaman vuoden sisällä siirrytään järjestelmään, jossa satovahingot korvataan valtion ja yksityisten vakuutusyhtiöiden yhdessä tarjoamilla satovahinkovakuutuksilla. EU:ssa on ehdolla tuki satovahinkovakuutusten vakuutusmaksuille. Tuettujen vakuutusten enimmäistukimäärä voisi olla 65 % vakuutuksen hinnasta. Vakuutusmaksutuen turvin vakuutusyhtiöillä on selkeät kannusteet satovahinkovakuutusten kehittämiseen ja niiden tuomiseen markkinoille. Vakuutustuotteiden kehitystyössä hinnoittelu on keskeisessä asemassa. Hinnoittelun rooli korostuu erityisesti markkinoilla, joilla ei aikaisemmin vastaavia tuotteita ole ollut. Asiakkaiden hintatietoisuus vakuutustuotteiden suhteen on olematonta, eikä vakuutusten sisältöä ja rajauksia, kuten omavastuuta ja odotettavissa olevia korvauksia, ole päätetty. Niin viljelijät kuin vakuutusyhtiötkin ovat suurten haasteiden edessä arvioidessaan vakuutusten oikeaa hintaa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tarjotun hintatason vaikutusta viljelijöiden maksuhalukkuuteen satovahinkotuotteista, kun vakuutustuote on sama. Tutkimuksessa käytettiin valintakoemenetelmää. Valintakoemenetelmä perustuu oletukseen, että viljelijöiden kokema hyöty satovahinkovakuutuksista voidaan jakaa osiin vakuutuksen attribuuttien suhteen. Valintakokeeseen valitut vakuutusten attribuutit olivat: hinta, omavastuu, vakuutuksen tyyppi ja odotettavissa oleva vakuutuskorvaus. Hintatason vaikutusta tutkittiin jaetulla aineistolla. Aineistossa hintatasoina käytettiin matalia hintoja: 4, 8 ja 12 €/ha sekä korkeita hintoja: 16, 24 ja 32 €/ha. Muut attribuutit vaihtelivat molemmissa hintaryhmissä samalla tavalla. Tarjotuilla hintatasoilla oli merkitsevä vaikutus viljelijöiden satovahinkotuotteisiin esittämään maksuhalukkuuteen. Tarjottaessa korkean hintatason vakuutuksia oli maksuhalukkuus suurempi kuin matalan hintatason vakuutuksissa, vaikka tuotteet olivat molemmilla hintatasoilla identtisiä. Tulos kertoo siitä, että vakuutusmarkkinoiden kehittyminen on iteroituva prosessi, jossa markkinaosapuolien käsitys vakuutustuotteiden hinnoista muuttuu ajan myötä. Vakuutusten oikeudenmukaisen hinnan eli hinnan, jolla kerättävät vakuutusmaksut ja maksettavat vakuutuskorvaukset ovat samansuuruiset, laskeminen edellyttää tarkkoja tilastoja satovaihtelusta. Tämän tiedon puuttuessa markkinoilla on sekä moraalikadosta että haitallisesta valikoitumisesta johtuvia haasteita. Tämän tutkimuksen mukaan näiden haasteiden lisäksi kehittyvillä markkinoilla etsitään myös satovahinkovakuutuksiin liittyvää hintatietoisuutta.
36
Əsədov, Rəfail, Tamella Məhərrəmova e Elçin Məlikov. "POLİETİLENİN ALINMASI PROSESİNİN OPTİMALLAŞDIRILMASI". PAHTEI-Procedings of Azerbaijan High Technical Educational Institutions 05, n.º 01 (20 de fevereiro de 2021): 32–37. http://dx.doi.org/10.36962/0501202132.
Texto completo da fonteResumo:
Polietilen ilk yüksək tutumlu və ən geniş yayılmış polimer materialdır. Polietilen etilenin sərbəst radikal mexanizmi ilə polimerləşməsi nəticəsində istehsal olunan sintetik polimerdir. Xüsusi plyonkalar, çantalar, plastik qablar, bidonlar istehsalı üçün ən əvəz olunmaz və vacib olan ən qədim polimerlərdən biri polietilendir. Yeni texnologiyaların sürətli inkişafına və müasir materialların tətbiqinə baxmayaraq, polietilenə tələbat daim artır. Bu nöqteyi-nəzərdən, effektiv müasir kompleks texniki vasitələrindən, effektiv riyazi modellər, metodlar və idarəetmə alqoritmlərdən istifadə edərək, yüksək təzyiqli polietilen əldə etmək üçün baxılan texnoloji prosesin optimal idarə edilməsi məsələsini həll etmək aktual və vacibdir. Açar sözlər: yüksək təzyiqli polietilen, polimerləşmə prosesi, borulu reaktor, texnoloji parametrlər, optimallaşdırma məsələsi, termal parçalanma, Laqranj metodu, qeyri-xətti proqramlaşdırma, optimal iş rejimləri.
37
DEMİREL, Mehmet Yasin, e İbrahim KARAAĞAÇ. "Sürtünmeli Delik Delme Prosesi ve Prosesin Başlıca Uygulamaları". El-Cezeri Fen ve Mühendislik Dergisi 4, n.º 2 (31 de maio de 2017): 234–48. http://dx.doi.org/10.31202/ecjse.292088.
Texto completo da fonte
38
Visakko, Tomi. "Päämäärät, ongelmat ja tilaisuudet". Sananjalka 60, n.º 60. (17 de dezembro de 2018): 142–61. http://dx.doi.org/10.30673/sja.70057.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkelissa tarkastellaan eksistentiaaliseksi rationaalisuudeksi kutsuttua semioottista prosessia yritysten visio-, missio- ja strategiateksteistä koostuvan aineiston kautta. Tavoitteena on ymmärtää, miten teksteissä teoretisoidaan yrityksen identiteettiä ja intentionaalisia pyrkimyksiä toimintaympäristössään sekä näiden taustalla olevia arvoja ja periaatteita. Erityisesti huomion kohteena on se, miten teksteissä representoitujen prosessien ja niiden osallistujien välisiä suhteita jäsennetään käsitteellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. Yhtäältä on tarkasteltu tekstien lineaarisesti segmentoituvia funktionaalisia jaksoja. Analyysi valottaa samalla erityisesti eräiden kausaalisten morfosyntaktisten ilmaustyyppien (esim. mAllA-infinitiivirakenteen) roolia tekstin jäsentämisessä. Toisaalta on tarkasteltu, miten tekstit rakentuvat erilaisten kausaalis-evaluatiivisten diskurssikuvioiden varaan. Erityisen hyödyllisiksi kuvausmalleiksi osoittautuvat Päämäärä–Keino-, Ongelma–Ratkaisu- ja Tilaisuus–Tarttuminen-kuviot. Yritys näyttäytyy tehokkaana sosiaalisena ja taloudellisena agenttina, ongelmanratkaisijana ja mahdollistajana. Asiakas puolestaan asemoidaan hyötyjän ja avuntarvitsijan rooliin. Tilaisuuskuviossa myös asiakas kohoaa toimintaketjussa välttämättömäksi, aktiiviseksi toimijaksi. Tämäntyyppisessä eksistentiaalisessa rationalisoinnissa siis teoretisoidaan omat ja toisten intentionaaliset pyrkimykset osaksi koherenttia kausaalis-evaluatiivista verkostoa. Intentionaalinen toiminta ja sen seuraukset hahmottuvat keskeiseksi identiteettejä jäsentäväksi arvoksi.
39
Røise, Petra, e Eva Bjerkholt. "Frigjørende deltakelse i en forskningssirkel om faget utdanningsvalg". Forskning og Forandring 3, n.º 1 (28 de agosto de 2020): 47–69. http://dx.doi.org/10.23865/fof.v3.2160.
Texto completo da fonteResumo:
Denne artikkelen handler om hvordan samtalene i deltakerorientert forskning bidrar til å åpne og lukke for frigjørende deltakelse. Deltakerorientert forskning har en demokratisk og emansipatorisk hensikt ved å ta utgangspunkt i deltakernes ulike kunnskaper, erfaringer og praksis. Ny kunnskap utvikles gjennom at deltakerne er villige til å sette sin forforståelse på spill og åpne for ny erkjennelse. Artikkelen tar utgangspunkt i et forskningsprosjekt som illustrerer deltakernes ulike posisjoner, en forskningssirkel hvor deltakerne undersøkte hvordan de kan utvikle sine arbeidsmåter i faget utdanningsvalg i ungdomsskolen. Deltakerne er lærere, karriererådgivere og en forsker. Ved å benytte kontekstuell analyse (Svensson & Doumas, 2013) kombinert med analyse av de fire årsakene (Kindeberg, 2011; Bjerkholt, Ørbæk & Kindeberg, 2020) blir det synliggjort hvordan alle deltakerne, inkludert lederen av forskningssirkelen, setter sin forforståelse i spill gjennom en kritisk-dialogisk prosess. Det diskuteres hvilken betydning kritisk-dialogiske prosesser kan ha i organisasjoners læring.
40
Pesonen, Liisa, Jussi Knaapi e Jussi Tuomisto. "eTrial – Viljelijöiden täsmäviljelytekniikat koeruutututkimuksessa". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 33 (31 de janeiro de 2016): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75221.
Texto completo da fonteResumo:
Erilaisissa viljelyolosuhteissa tapahtuva kasvinviljelyn kenttäkoetoiminta on tärkeä osatekijä ruokajärjestelmissä vietäessä kasvinviljelytutkimuksen teoriat ja laboratoriokoetulokset käytännön viljelyyn. Kenttäkoetoiminta ja sen tuottaman tiedon tehokas prosessointi sekä jakelu kohderyhmille ja työn tilaajille on tutkimuslaitosten vaativimpia työvaiheita. Nykyisin vallitsevana käytössä oleva kenttäkoetekniikka vaatii paljon työtä ja pääomia. Lisähaasteena on, että uuden teknologian, tuotantotapojen ja monien uusien menetelmien testaus asettaa tutkimukselle yhä enemmän vaateita. Muun muassa käytännön maatilatasolla koneiden tosiasiallinen toimintatapa, paino ja tärinä vaikuttavat viljelyn lopputulokseen eri tavalla kuin koeruutukoneet. Tämä saattaa aiheuttaa eroja koetulosten ja käytännön viljelyn välillä. Kenttäkoetoiminnan digitalisoiminen sekä automaatio-, paikannus- ja pilvipalveluteknologioiden, ns. älykkäiden täsmäviljelyteknologioiden nykyistä parempi hyödyntäminen avaavat mahdollisuuden tehostaa tutkimuslähtöisen innovaatiotoiminnan ketteryyttä ruokajärjestelmiä ja niiden kilpailukykyä parannettaessa.Tutkimus, viljelijät ja teknologiayritykset ovat alkaneet kehitellä yhteistyössä ns. eTrial –konseptia, jossa normaaliin viljelytyöhön tarkoitetulla täsmäviljelytekniikalla varustetulla kalustolla ja sovelluksilla suunnitellaan ja perustetaan koeruutumenetelmään perustuva kenttäkoe, sekä monitoroidaan ja hoidetaan sitä kasvukauden aikana. Korjatusta sadosta mitataan määrä ja laatu jo sadonkoruun yhteydessä. Työvaiheet dokumentoidaan automaattisen (prosessi)tiedonkeruun avulla. Konsepti hyödyntää eri toimittajien tarjoamia teknologioita muodostaen niistä integroidun järjestelmän tavoitteen saavuttamiseksi. Uutta konseptia tullaan vertaamaan vanhaan, mm. kokeen tulosten tarkkuuden ja käyttökelpoisuuden, työnkäytön, analyysikustannusten ja tulosten hyödynnettävyyden ja jaettavuuden suhteen. Tavoitteena onkin kehittää kenttäkokeista saatavan tutkimustiedon tehokasta jakamista tiedon hyödyntäjille. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa kotimaisten teknologiavalmistajien tuotteiden suorituskyvystä ja skaalautuvuudesta (tutkimus, maatilakoe, täsmäviljely) tarkkuutta ja luotettavuutta vaativissa kasvinviljelytöissä.Tutkimuskysymykset ovat:1.Millaista konseptia tavoitellaan (teknisesti, taloudellisesti, eri hyödynsaajien kannalta)?2.Kuinka tarkkaa kerättävän tiedon pitää olla (koordinaatti, tietosisältö)?3.Pystyvätkö käytettävissä olevat tekniikat siihen?4.Mitä ratkaisusta vielä puuttuu?5.Onko automatisoitu kenttäkoe toteutettavissa (teknisesti, taloudellisesti, eri hyödynsaajienkannalta)?6.Millaisia sadon jatkokäsittelyn ja analysoinnin mahdollisuuksia on olemassa?Työ on aloitettu esikokein viljelijöiden ja teknologiayritysten yhteistyönä Etelä-Pohjanmaalla kasvukaudella 2015. Kohteina olivat ohran (4 ha), kevätvehnän (10 ha) ja perunan (5ha) lannoituskokeet saatavilla olevia täsmäviljelykoneita-, sovelluksia ja -palveluja käyttäen. Tuloksena eri osallistujatahot saivat käsityksen konkreettisista haasteista suhteessa omaan rooliinsa eTrial -konseptissa. Näitä tulevissa projekteissa kehitettäviä kohteita ovat mm.:1.Eri teknisten ratkaisujen saumaton integraatio2.Kokonaisuuden käytettävyys3.Tilannetietoisuuden muodostuminen käyttäjälle4.Erinäisistä käytännön tilanteissa eteen tulevista häiriötilanteista toipuminen; vikaantunut lenkkipysäyttää koko teknologiaketjun5.Teknisen tuen järjestäminen eri toimittajien ratkaisuista koostuvalle kokonaisjärjestelmälle
41
Azhar, Azhar, e Firdaus H. "Analisis Kinerja Prosesor terhadap Proses Overclocking dan Downclocking". Ainet : Jurnal Informatika 1, n.º 1 (22 de agosto de 2019): 7–12. http://dx.doi.org/10.26618/ainet.v1i1.2286.
Texto completo da fonteResumo:
The rapid development of technology causes hardware technology is also experiencing rapid pekembangan, so that the existing hardware to be fast using, Computers is an electronic device capable of performing several tasks as follows, receive input, process the input earlier in accordance with the program, save the commands and the results of processing. The purpose of this study is to show how much influence is given by overclocking and downclocking process to processor performance, to know the effect on the working temperature generated and the power used from the process. This research method is data analysis with tools that have been prepared. The result of this research is by application of benchmark of synthesis, graph of which shows that the higher the value hence the better its performance, except in Super Pi application which uses second time unit (s) where less time required in test indicate optimal processor performance, to overcome from the need for high computing and so as not to rush to upgrade hardware and also to save more cost in hardware upgrade. The conclusion is the frequency of downcloking generated by 1000 MHz, standard frequency 3000 MHz, Overclocking frequency of 3750 MHz, unstable system, with the overclock system will be unstable until lag / hang unstable system occurs at frequencies above 3.75 GHz.
42
Sukrawati, Ni Made. "NILAI DIDAKTIS UPACARA PACARUAN SASIH KAENEM DI PURA PASEK NGUKUHIN, DESA PAKRAMAN TONJA, KOTA DENPASAR". Dharmasmrti: Jurnal Ilmu Agama dan Kebudayaan 17, n.º 2 (2 de outubro de 2017): 86–97. http://dx.doi.org/10.32795/ds.v17i02.94.
Texto completo da fonteResumo:
Upacara Pacaruan Sasih Kaenem di Pura Pasek Ngukuhin, Desa Pakraman Tonja, Kota Denpasar menarik diungkap karena berkaitan dengan sejumlah mitos dan selalu disertai prosesi menurunkan (nedunang) tapakan Barong dan Rangda. Tradisi lokal ini masih bertahan dan berlanjut sampai sekarang karena nilai-nilai didaktis di dalamnya. Prosesi upacara, nilai didaktis, dan transmisi nilai didaktis kepada umat Hindu menjadi fokus utama kajian ini. Prosesi upacara Pacaruan Sasih Kaenemdapat dibagi menjadi tiga tahap, yaitu prosesi awal, inti, dan akhir. Nilai didaktis dalam upacara tersebut meliputi nilai pendidikan tattwa, susila, dan acara. Transmisi nilai didaktis dilakukan melalui tiga hal, yaitu melalui ideologi religius, mitos, dan sistem sosial.
43
Nurmiyanti, Leni. "REVITALISASI PENDIDIKAN KARAKTER PADA ANAK USIA DINI UNTUK MENCIPTAKAN GENERASI UNGGUL". JECIES: Journal of Early Childhood Islamic Education Study 2, n.º 1 (31 de março de 2021): 18–37. http://dx.doi.org/10.33853/jecies.v2i1.112.
Texto completo da fonteResumo:
Activating the national character of the nation’s generation from an early age in an are that is developing so rapidly is a prosess that requires seriousness and collective awareness. Characrter education is a part that must be built since early childhood, this period is a golden age for children to be given a stimulus in coaching, learning, understanding and character building which will later become the main capital for them in the future. Children are the next generation who will fight for and defend their nation, thus of course it is very important for all elements of society to be responsible for creating a generation of hope for a nation with quality and character. The creation of a superior generation that will be able to build an advanced civilization is certainly not an easy thing. It takes seriousness and consistency in supporting the educational prosess that will be given to the nation’s generation. The prosess of early childhood education must be developed and planned with a good planned, good organized pattern of education. The educational prosess obtained by the nation’s generation is of course a prosess that runs continuously and continues until the child is an adult, the prosess of shaping the future of the nation will certainly require time and an interrelated struggle between elements of society. Collective awareness and high willingness will help facilitate the educational prosess of children as the nation’s future generations.
44
Ulin Nihayah, Ulin Nihayah. "indonesia Integration of Social, Religious and Cultural Relations in Lomban Kupatan Sungai Tayu Tradition". KURIOSITAS: Media Komunikasi Sosial dan Keagamaan 14, n.º 1 (26 de julho de 2021): 42–73. http://dx.doi.org/10.35905/kur.v14i1.1815.
Texto completo da fonteResumo:
Budaya merupakan penyatu dalam masyarakat. Budaya Jawa sangat melekat pada masyarakat Jawa dengan ritual dan tradisi yang dilakukan secara turun menurun. Prosesi adat budaya dilakukan masyarakat melalui upacara adat, dapat menyatukan semua unsur masyarakat. Penelitian ini menggunakan pendekatan kualitatif dengan berdasarkan studi pustaka. Hasil analisis yang didapatkan kesimpulan bahwa pada prosesi larung sesaji dan ragkaian prosesi lomban kupatan sungai Tayu, terdapat konsep sakral dan profan yang dikemukakan oleh Emile Durkheim, sebagai sebuah kesatuan masyarakat Tayu sebagai pelaku dan didukung oleh para wisatawan diluat kota Tayu. Selain itu, hasil dari prosesi lomban memperlihatkan ciri integrasi sosial pada masyarakat dengan adanya interaksi, identifikasi, kerjasama, integrasi dan asimilasi yang telah diwujudkan dalam rangkaian upacara lomban kupatan
45
Ahokas, Jukka, e Hannu Mikkola. "Peltobioenergian mahdollisuudet ja haasteet". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75867.
Texto completo da fonteResumo:
Bioenergian mielikuvana on luonnonmukainen tuote ja se antaa polttoaineelle ’vihreän’ ilmeen. Bioenergian tuotannosta on kuitenkin muistettava, että mitä pidemmälle tuotetta jalostetaan, sitä enemmän kulutetaan jalostukseen energiaa ja tuotetaan päästöjä. Kun nämä summataan yhteen, voidaan tulla tilanteeseen, jossa biopolttoaine on kuluttanut tuotantovaiheessa runsaasti energiaa ja tuottanut päästöjä ja sen kokonaishyöty voi jäädä vähäiseksi. Tuotannosta on tehtävä sekä energia- että päästöanalyysit, jotta tuotannon järkevyyttä voitaisiin arvioida ja sitä voitaisiin kehittää ympäristöystävällisempään suuntaan. Peltobioenergia kilpailee ruuan tuotannon kanssa. Tällä hetkellä arvioidaan, että maassamme olisi 0,5 milj. ha käytettävissä peltobioenergian tuotantoon. Ruuan ja rehun tuotannosta on muistettava, että suuret sadot perustuvat erityisesti typpilannoitukseen ja typen valmistus on runsaasti energiaa kuluttava prosessi. Jos väkilannoitteiden käyttö vähenee esim. hinnan tai saatavuuden takia, myös satotasot alenevat ja suurempi ala pelloista tarvitaan ruuan ja rehun tuotantoon. Maailmanlaajuisesti maapallon väkimäärä on jatkuvassa kasvussa, jolloin tarvitaan myös enemmän ruokaa. Tämä tarvitsee suurempia peltoaloja eli tulevaisuudessa peltobioenergian tuotantoon ei välttämättä ole kovin suuria aloja käytettävissä. Nykyisin pellolla tapahtuva tuotanto on joko ruuan, rehun tai kuitujen tuotantoa. Kasvit on jalostettu tätä tarkoitusta varten. Peltobioenergian tuotantoon tarvitaan hieman erilaista lähestymistapaa, pääasiana onkin runsaan ja energiakäyttöön sopivan kokonaismassan tuotanto. Tämä tarkoittaa erityyppisten kasvien tarvetta ja myös niiden jalostamista energian tuotannon kannalta. Biomateriaalien tuotannossa pitää pyrkiä niiden kokonaishyödyntämiseen. Esimerkiksi etanolin tai biodieselin tuotannossa on oleellista, että prosessissa syntyvät ’jätteet’, rankki ja rouhe käytetään eläinten rehuksi ja olki energiaksi. Tällöin energiasuhteet saadaan korkeiksi. Bioenergian tuotannossa on muistettava myös taloudelliset ja tekniset edellytykset. Bioenergian käyttöön tai tuotantoon liittyy investointeja ja huoltotyötä, jotka aiheuttavat kustannuksia. Tämän takia yhteiskunta joutuu usein tukemaan bioenergian käyttöä, koska fossiilista polttoainetta on saatavissa halvemmalla kuin bioenergiaa. Bioenergian käyttö aiheuttaa myös teknisiä muutoksia, tuotantoketjut on rakennettava ja koneistettava. Lisäksi biopolttoaineet poikkeavat fossiilisista polttoaineista, jolloin esim. poltto- ja moottori-tekniikassa tarvitaan muutoksia. Tällä hetkellä osa peltoalasta voidaan käyttää bioenergian tuotantoon ja sillä voidaan korvata osa fossiilisen energian käytöstä. Peltoa voidaan kuitenkin myöhemmin tarvita ruuan ja rehun tuotantoon, joten peltobioenergia ei välttämättä ole lopullinen ratkaisu. Peltobioenergian tuotantoa täytyy kehittää kokonaisvaltaisesti edelleen siten, että otetaan tarkasteluun mukaan kaikki näkökannat ja pyritään saamaan aikaiseksi ekologinen ja kestävä ratkaisu. Peltobioenergian tuotantoon liittyvät analyysit eivät ole nykyisellään kovin tarkkoja, epävarmuudeksi ja vaihteluksi on arvioitu jopa 100 prosentin luokkaa. Analyyseissä pitäisi päästä tarkempiin arvioihin, tämä tietäisi menetelmien standardisointia sekä lähtötietojen tarkempaa selvitystä. Ongelmana on myös vuotuiset säävaihtelut, viljelyyn tarvittavat energiamäärä, tuotteen kuivatus ja dityppioksidipäästöt riippuvat sääoloista.
46
Aminullah, Muhammad, e Nasaruddin Nasaruddin. "Wajah Islam Nusantara Pada Tradisi Peta Kapanca Dalam Perkawinan Adat Bima". TAJDID: Jurnal Pemikiran Keislaman dan Kemanusiaan 1, n.º 1 (5 de abril de 2017): 1–24. http://dx.doi.org/10.52266/tadjid.v1i1.1.
Texto completo da fonteResumo:
Penyelenggaraan peta kapanca dalam masyarakat Bima telah menjadi bagian dari tradisi masyarakat. Hadirnya peta kapanca dalam perkawinan adat Bima, merupakan bagian dari respon masyarakat terhadap kebudayaan yang berbasis Islam. Bentuk-bentuk akulturasi Islam dengan budaya Bima atau dalam istilah lain disebut dengan pribumisasi Islam pada tradisi peta kapanca dapat dilihat pada; pertama, pembacaan shalawat dan do’a pada saat dimulainya prosesi boho oi mbaru atau mandi uap dengan bunga-bunga. Kedua, iringan hadrah pada saat prosesi kalondo wei. Ketiga, pembacaan kalam ilahi yang kemudian dilanjutkan dengan jiki kapanca yang berisi pembacaan maulid syaraful anam saat prosesi peta kapanca. Keempat, prosesi peta kapanca yang berjumlah ganjil, melambangkan bahwa Allah swt. menyukai sesuatu yang ganjil dan hiasan bunga-bunga telur yang berjumlah sembilan buluh sembilan buah, melambangkan asmaul husna. Proses pribumisasi Islam pada tradisi peta kapanca itulah yang kemudian membentuk pola atau corak Islam yang khas Bima yang merupakan wajah Islam Nusantara.
47
Ramly, Amisbah. "NILAI PENDIDIKAN KARAKTER DALAM PELAKSANAAN KABASANO KAMPANAHA". Jurnal Pendidikan Kewarganegaraan 10, n.º 2 (25 de dezembro de 2020): 69. http://dx.doi.org/10.20527/kewarganegaraan.v10i2.9339.
Texto completo da fonteResumo:
Tujuan penelitian ini adalah untuk mengetahui nilai pendidikan yang terdapat dalam ritual kabasano kampanaha di Desa Lianosa, Kabupaten Muna, Provinsi Sulawesi Tenggara. Jenis penelitian ini merupakan kualitatif studi etnografi, yaitu dengan pengamatan yang mendalam, wawancara serta dokumentasi yang terkait dengan pelaksanaannya. Ritual kabasano kampanaha di mulai dengan penetapan waktu serta penyediaan sarana prosesi ritualnya. Pada tahap pelaksanaan (prosesi) ritual tersebut terdapat beberapa nilai pendidikan di antaranya yaitu: religius, budaya, etika dan moral, dan gotong royong. Apa dan bagaimana muatan pendidikan yang terdapat dalam ritual kabasano kampanaha?, hal ini dapat dilihat dari beberapa tahapan prosesi pelaksanaannya, diawali dengan keterlibatan warga sampai kepada tata cara mandi keluarga. Dengan demikian, ritual kabasano kampanaha, didalamnya sarat dengan nilai-nilai pendidikan.Kata kunci: Ritual, Nilai, Kabasano Kampanaha.
48
Sipondak, Gomer Rionaldo, Jamin Safi e Suharlin Ode Bau. "TRADISI OROM SASADU DALAM SUKU SAHU TALAI DI WORAT-WORAT". Jurnal Artefak 7, n.º 1 (30 de abril de 2020): 43. http://dx.doi.org/10.25157/ja.v7i1.3337.
Texto completo da fonteResumo:
Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui persepsi masyarakat tentang tradisi orom sasadu di Desa Worat-Worat, prosesi tradisi orom sasadu suku Sahu Talai di Desa Worat-worat, serta makna dan nilai tradisi orom sasadu dalam suku Sahu di Desa Worat-Worat. Metode yang duganakan adalah metode kualitatif tipe fenomenologi. Hasil penelitian menunjukan bahwaprosesi upacara adat yang dilaksanakn pada masa ini juga memberi kesan kepada masyrakat Worat-Worat untuk selalu bersyukur atas hasil alam tersebut dalam prosesi upacara adat sehingga prosesi ritual adat orom sasadu patut dilestarikan. Prosesi ritual adat orom sasadu meliputi masa persiapan, yaitu dilaksanakan pertemuan-pertemuan adat antara masyarakat, kepala desa serta perangkat adat untuk membahas waktu pelaksanaan tradisi ritual adat orom sasadu. Pembukaan yakni menggantungkan kain putih berbentuk segi tiga mengelilingi sasadu dan pengibaran bendera induk. Pelaksanaan, yaitu makan secara bersama-sama sebagai wujud ucupan syukur kepada Tuhan atas hasil panen yang ada. Serta penutupan, yakni penurunan bendera induk (paji) di bumbungan rumah adat dan melepaskan kain putih yang berbentuk segi tiga dengan dilepaskannya kain putih berbentuk segi tiga yang digantung mengililingi sasadu, maka acara makan bersama di rumah adat atau orom sasadu dinyatakan berakhir dan masyarakat suku Sahu kembali ke kegiatan rutin keseharian mereka. Melalui orom sasadu, masyarakat Worat-worat juga diajarkan untuk memaknai hubungannya dengan lingkungan alam sekitar, hubungan sesama manusia, dan relasi deng yang Maha Kuasa. Nilai yang terkandung dalam tradisi orom sasadu yakni nilai sosial, nilai moral, nilai kebersamaan atau gotong royong, dan nilai religius. Tradisi orom sasadu perlu dilestarikan karena dibalik prosesi upacara adat tersebut tersimpan makna dan nilai yang baik.
49
Nurul Fitrah Yani e Husni Bt. Salam. "Ritual Maccera Pea (akikah) pada Masyarakat Massenrempulu di Desa Paladang Kec. Maiwa Kabupaten Enrekang". Jurnal Onoma: Pendidikan, Bahasa, dan Sastra 6, n.º 2 (28 de novembro de 2020): 704–15. http://dx.doi.org/10.30605/onoma.v6i2.429.
Texto completo da fonteResumo:
Abstrak
Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui Semiotik Ritual Maccera Pea (Akikah) pada Masyarakat di Desa Paladang Kecamatan Maiwa Kabupaten Enrekang. Melalui penelitian ini diharapkan mampu memberikan gambaran kepada masyarakat luas dan pada pihak-pihak terkait bahwa kabupaten Enrekang yang lebih dikenal dengan kota Massenrempulu menyimpan sejuta pesona dalam kekayaan budaya. Pada penelitian ini peneliti menfokuskan pada analisis semiotik. yang berhubungan dengan ritual “Maccera Pea”. Penelitian ini dilaksanakan di Desa Paladang Kecamatan Maiwa Kabupaten Enrekang. Subjek dalam penelitian ini adalah masyarakat yang menggelar acara “Maccera Pea”.Jenis data yang digunakan adalah data kualitatif yang didapatkan melalui informan dari objek yang diteliti. Sumber data yakni data primer yang didapatkan secara langsung dan data sekunder dari pustaka yang berkaitan dengan permsalahan yang diteliti. Teknik pengumpulan data dengan metode observasi, wawancara dan dokumentasi. Teknik analisis data yakni (1) Mengumpulkan data yang bersumber dari beberapa referensi berupa buku dan wawancara dari informan (2) Mengklasifikasi dan menghubungkan dengan fenomena-fenomena yang ingin dipecahkan (3) Menganalisis data secara deskriptif berdasarkan teori yang digunakan (4)Menyimpulkan hasil analis data tentang Ritual Maccera Pea di Desa Paladang. Hasil penelitian menunjukkan bahwa prosesi yang dilakukan pada saat maccera pea merupakan prosesi yang telah dilakukan secara turun menurun oleh masyarakat Desa Paladang. Ada dua tahapan pada saat maccera pea yakni persiapan dan pelaksanaan prosesi adat. Setiap prosesi yang dilakukan mempunyai makna tersendri. Salah satu makna yang terkandung dalam tradisi ini, masyarakat Desa Paladang percaya bahwa setiap prosesi maccera pea sebagai wujud kerpercayaan atau keyakinan si anak yang diakikah akan memiliki kerberkahan hidup untuk menjalani kehidupan.
50
Arbella, Paramudita Selvia Rengga. "Kirab Temanten “Kemarau Kemarin Basah” Perspektif Peristiwa Pernikahan". Gelar : Jurnal Seni Budaya 17, n.º 1 (6 de agosto de 2019): 1–13. http://dx.doi.org/10.33153/glr.v17i1.2596.
Texto completo da fonteResumo:
ABSTRAKBerawal dari ketertarikan terhadap ritus pernikahan. Permasalahan yang disampaikan dalam karya ini lebih kepada makna substansi dan sudut pandang mengenai peristiwa pernikahan yang dilalui oleh pengkarya. Substansi dan sudut pandang tersebut berkaitan dengan pemaknaan setiap prosesi yang dilaksanakan menurut adat istiadat dan norma keagamaan yang berlaku di lingkungan pengkarya. Sehingga penyampaian substansi dan esensinya berakar pada budaya lokal. Sebuah pernikahan tentunya memiliki aturan-aturanya tersendiri, baik aturan dalam kepercayaan atau agama yang dianut, adat-istiadat, maupun aturan dalam negara. Sehingga menurut pengkarya perjalanan setiap prosesi yang sudah mentradisi sampai sekarang ini, seperti hanya menjalani suatu rangkaian koreografi yang dilakukan begitu saja dan kemudian selesai. Dari situ pengkarya merasa ragu, apakah prosesi tersebut dapat memberikan makna bagi pelakunya. Terlebih penjelasan-penjelasan yang bersifat mitos. Misalnya jika tidak menjalankan prosesi atau tidak memenuhi syarat tertentu akan berdampak negatif dan sebagainya. Dengan proses yang demikan, pengkarya menjadi paham bahwa ritus pernikahan mengandung banyak hal yang bisa dikritisi, digali, dan dikembangkan. Hal-hal tersebut seperti, rangkaian prosesi pernikahan, kemasan prosesi pernikahan, cara pandang terhadap pemaknaan prosesi pernikahan, dan bentuk penyampaiannya dalam dimensi seni pertunjukan. Kata kunci: tradisi, ritus pernikahan, pertunjukan, kolaborasi.ABSTRACT It is starting from an interest in marriage rite. The problems presented in this work are more about the substance meaning and point of view regarding the marriage event that is passed by the writer (creator). The substance and point of view is related to the meaning of each procession carried out according to the customs and religious norms that is applied in the writer’s society. It means that the delivery of substance and essence is rooted in local culture. A marriage certainly has its own rules, according to the beliefs or religion, customs, and rules of the country. According to the writer every procession that traditionally happens is like a series of choreography that must be done. the writer feels doubtful whether the procession can give any meaning to the brides, moreover, it is mythical explanations, for example, if the brides do not carry out the processions or do not meet the certain conditions, they will get a negative impact and others. For the reason, the writer learns that the marriage rite contains many things that can be criticized, explored, and developed. These things include, a series of wedding processions, wedding processions package, the ways of looking at the meaning of wedding procession, and the form of conveying to the dimensions of performing arts. Keywords: tradition, marriage rites, performances, collaboration.