Literatura científica selecionada sobre o tema "Teknologia"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Consulte a lista de atuais artigos, livros, teses, anais de congressos e outras fontes científicas relevantes para o tema "Teknologia".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Artigos de revistas sobre o assunto "Teknologia"
1
Fridlund, Mats, e Matti La Mela. "Between Technological Nostalgia and Engineering Imperialism". Tekniikan Waiheita 37, n.º 1 (17 de junho de 2019): 6–40. http://dx.doi.org/10.33355/tw.83224.
Texto completo da fonteResumo:
Kuinka ulkomainen teknologia vaikuttaa maan teollistumiseen? Tätä kysymystä lähestytään ”teknologisen geopolitiikan” kautta tarkastelemalla näkemyksiä ja tulkintoja, joita suomalaiset tekniikan alan toimijat esittivät koskien Itä-Aasian suurvallan, Kiinan teknologiaa ja teollistumista. Artikkeli tutkii, kuinka keisarillista Kiinaa kuvattiin vuosina 1880–1912 Suomen ”teknisteollisen julkisuuden” keskeisellä foorumilla, suomalaisissa tekniikan alan aikakauslehdissä. Tämä artikkeli tuo uuden näkökulman Suomen tekniikan historian tutkimuskentälle kartoittamalla Suomen ja Kiinan suhdetta teknologian ja teollistumisen kautta. Se tarjoaa myös uuden tutkimusotteen digitaaliseen historiaan hyödyntämällä laadullista ja määrällistä haku- ja luentatapaa (”readsearch”) suomalaiseen tekniikan alan lehtiaineistoon. Tutkimus tuo esiin, kuinka kiinalainen teknologia ja teollisuus esiintyi lehdissä pääosin kahdella tavalla. Ensinnäkin teksteissä kuvattiin Kiinan varhaishistoriallista kehitystä ja perinteistä teknologiaa, mikä toimi ”nostalgisena” vastaparina tuoreimpien länsimaisten teollisten edistysaskeleiden kuvaukselle. Toiseksi käsiteltäessä uudempia aikakauden teknologioita lehtitekstien painopiste oli lännen vahvuuksissa, ja huomio kiinnitettiin Kiinan taloudellisen ja kaupallisen potentiaalin tai maan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Artikkeli syventää tätä suurvaltapolitiikan näkökulmaa tarkastelemalla kahden suomalaisen insinöörin uraa läntisten siirtomaapyrkimysten palveluksessa ja valottaa siten aiemmin sivuun jääneitä, suomalaisia imperialistisia asenteita.
2
Koivisto, Tiina Annamari, Johanna Koroma e Johanna Ruusuvuori. "Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut työterveyshuollossa - ammattilaisten näkökulma". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, n.º 3 (5 de maio de 2019): 183–97. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.77370.
Texto completo da fonteResumo:
Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut yleistyvät työterveyshuollossa, kun teknologia integroituu yhä keskeisemmin terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön ja työprosesseihin. Tähän asti etäterveydenhuoltoa koskeva tutkimus on kohdistunut pääasiassa muuhun kuin työterveyshuoltoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyslääkäreiden, -työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä ja etäpalveluiden käytöstä omassa työssään. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimusaineisto koostui kyselyn avointen kysymysten vastauksista. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että asenteet teknologian hyödyntämiseen ja etäpalveluihin ovat kyselyyn vastanneissa ammattiryhmissä valtaosin myönteisiä. Myönteiset kokemukset liittyvät erityisesti työn sujuvuuden paranemiseen. Tiedonvälityksen tehostuminen sekä palvelun saatavuuden parantuminen koetaan myös myönteisenä. Teknologian hyödyntämisen ja etäpalvelun myötä tapahtuvat ammattilaisten työnkuvan muutokset koetaan ristiriitaisena. Toisaalta työnkuvan nähdään rikastuvan ja toisaalta sirpaloituvan. Kasvotusten kohtaamisten vähentyminen sekä teknologian käyttöön liittyvät ongelmat koetaan kielteisinä. Kielteisenä koetaan myös sekä asiakkaiden että ammattilaisten osin riittämättömät valmiudet ja osaaminen teknologian käytössä. Ammattilaisten oppimistarpeiden osalta on tunnistettavissa kaksi ääripäätä. Osa on ottanut työssään teknologiaa käyttöön hyvin rajoitetusti tai ei vielä lainkaan ja heillä on siten runsaasti oppimistarpeita, ja osa vastaajista sen sijaan toivoo lähinnä päivitystä uusimpaan teknologiaan ja sovelluksiin.
Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut avaavat mahdollisuuksia uudistaa työterveyshuollon toimintatapoja siten, että ne voivat vastata asiakastyöpaikan tarpeisiin entistä laadukkaammin ja nopeammin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimintatapojen kehittämiseen.
3
Pesonen, Liisa, Juha Backman, Pasi Suomi, Jussi Nikander e Markku Koistinen. "Teknologia arktisuuden hyödyntämisessä". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 33 (31 de janeiro de 2016): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75222.
Texto completo da fonteResumo:
Arktisen maatalouden kehittämisessä, erikoislaatuisuuden ylläpitämisessä, tuotteistamisessa ja todentamisessa teknologisena haasteena ovat maatilojen monimuotoisuus, vaativat tuotantoprosessit ja olosuhteet sekä moninaiset tekniset osajärjestelmät prosessien hoitamiseen. Uudet Teollisen Internetin teknologiat tuovat potentiaalisia, erilaisiin tuotanto-olosuhteisiin sovellettavia digitaalisuutta ja automaatiota hyödyntäviä ratkaisumalleja arktisuuden hyödyntämisen tukemiseksi maataloudessa. Teollisella Internetillä käsitetään monimutkaisten fyysisten koneiden, sensoriverkkojen ja ohjelmistojen integraatiota. Se hyödyntää koneoppimista, big dataa, esineiden Internetiä, koneidenvälistä viestintää sekä kyber-fyysisiä järjestelmiä, käsitelläkseen ja analysoidakseen konedataa toimenpiteiden säätämistä varten, usein tosiaikaisesti. Teollisen Internetin ratkaisuja voidaan potentiaalisesti hyödyntää seuraavissa kohteissa:1. Tarkkaa paikkaan ja aikaan sidotun tuotannon prosessidatan dokumentointi prosesseihin liitettävienräätälöityjen sensoriverkkojen, tallentimien ja pilvipalveluiden avulla. Näin tuotantoprosessistakerätään dataa monitorointia sekä jäljitettävyys- ja muun tuotetiedon koostamista ja jakelua vartenjuuri niistä tekijöistä, joita asiakas ja markkina arvostavat, kuten eläinten hyvinvoinnista, lannoitteidenja kasvinsuojeluaineiden täsmäkäytöstä, uusiutuvan energian osuudesta tuotannossa,hiilineutraalisuudesta sekä ympäristövaikutuksesta.2. Tuotantoprosessien säätäminen uuden teknologian avulla resurssitehokkaasti paikka- tai yksilökohtaisen vaihtelun ja kulloistenkin olosuhdetietojen sekä vallitsevien säädösten jatuotantosopimusten mukaan. Säädön syötedata saadaan sensoriverkoista sekä erilaisista tilan sisäisistäja ulkoisista datavarastoista ja -palveluista. Säätö edellyttää tietämyksen valjastamista konekielisiksitietämysmalleiksi koneautomaation päätöksenteon käyttöön. Tuotantoprosessikohtaista tietämystävoidaan kasvattaa hyödyntämällä big data -teknologiaa, muun muassa tiedon aktiivista louhintaakerätystä prosessi- ja olosuhdedatasta. Kasvitautipainemallit paikkakohtaiseen ruiskutustarpeenmäärittämiseen ovat esimerkkejä viljelijöiden käytössä olevista reaaliaikaisista tietämysmalleihinperustuvista sovelluksista. Tällaisella täsmäteknologialla voidaan edistää panosten käytön tehokkuuttapaitsi kustannusten säästämiseksi ja sadon laadun turvaamiseksi, myös maaperän, diversiteetin javesien laadun suojelemiseksi.3. Robottien integrointi maatilan järjestelmiin kustannustehokkaasti. Mielenkiintoinen robotiikansovellus arktisen maataloustuotannon kannalta on robottien käyttäminen pelto- ja avomaanviljelyssäkustannustehokkaaseen mekaaniseen rikkakasvien torjuntaan, kemikaalien sijaan. Koneidenlisääntyvät autonomiset ominaisuudet säästävät työtä ja keventävät työntekijän kuormitusta lisätentuotannon sosiaalista kestävyyttä.4. Viljelijöiden keskinäisen luottamuksen vahvistaminen heidän antaessaan toisilleen oikeudet seuratavalittujen työ- ja tuotantoprosessiensa kulkua koneiden ja laitteiden välisen tiedonsiirron ja siihenperustuvan etämonitoroinnin avulla. Yhteinen monitorointi edistää koneiden, työpanosten ja peltojentehokasta yhteiskäyttöä sekä toinen toisiltaan oppimista. Viljelijät voivat yhdenmukaistaatuotantotapojaan markkinakysynnän mukaan tuottaakseen yhteistyössä riittävän suuren,dokumentoidusti kysyttyä laatua olevan tuote-erän.5. Tuotannon avoimuuden lisääminen verkottumalla vastaavasti myös asiakkaiden, tiettyäkuluttajaryhmää edustavan toimijan tai jopa yksittäisten kuluttajien kanssa. Maksavien asiakkaidentoiveet tulevat viljelijöiden tietoon nopeasti ja niihin reagoidaan nykyistä ketterämmin – kestävästipalvellen.
4
Ruuska, Toni, e Pasi Heikkurinen. "Kokoava ote teknologiaan Marxiin ja Heideggeriin pohjautuen". Tutkimus & kritiikki 3, n.º 1 (11 de setembro de 2023): 68–87. http://dx.doi.org/10.55294/tk.127559.
Texto completo da fonteResumo:
Modernin tekniikan eli teknologian aikakauden voidaan nähdä alkaneen teollistumisesta. Sitä määrittää eri työvälineiden ja kulttuuristen suhteiden yhteen kietoutuneisuus, tuotantoprosessien monimutkaistuminen ja resurssi-intensiivisyys. Laajentuva teknosfääri – teknologisen järjestelmän kokonaisuus – on laadultaan olio, jossa ”tekniikka” ja ”logiikka” ovat sekoittuneet laskelmoiduksi, ulkoistetuksi ja automatisoiduksi ”teknologiikaksi”, jota pitää liikkeessä ulkoiset resurssipanokset. Teknologiaan ja teknosfääriin liittyy kosolti sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Näiden ongelmien perkaamisen ohella päähuomiomme tässä kirjoituksessa on kokoavan teknologiakäsityksen luonnostelemisessa vaihtoehdoksi vallitseville teknologiaymmärryksille. Hahmottelemme tätä otetta etenkin Marxin ja Heideggerin ajatusten viitoittamana. Tavoitteemme on edistää kokonaisvaltaisemman ja refleksiivisemmän teknologiakeskustelun syntyä, jossa otetaan huomioon teknologian keskeiset ongelmat, säilyttäen kuitenkin avoimuus sille, että teknologia ja sen kehittäminen voivat tuoda mukanaan muutakin kuin massasukupuuttoja ja eriarvoisuutta.
5
Österberg, Ira. "Teknologia avoin, tiede salattu". Idäntutkimus 28, n.º 3 (24 de novembro de 2021): 68–70. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.112344.
Texto completo da fonte
6
Mähkä, Rami, e Kaisa Hiltunen. "Teknologia, (mieli)kuvat, historia". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 32, n.º 4 (16 de março de 2020): 3–6. http://dx.doi.org/10.23994/lk.90784.
Texto completo da fonte
7
Kaataja, Sampsa. "Kaivattu katsaus teknologia-Suomen kehityskaareen". Tekniikan Waiheita 38, n.º 3-4 (22 de dezembro de 2020): 77–79. http://dx.doi.org/10.33355/tw.100579.
Texto completo da fonteResumo:
Kirja-arvostelu teoksesta:
Tarmo Lemola, Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Suomen tiede-, teknologia ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle. Vastapaino. Tampere 2020.
8
Ateka, Ainara, Irene Sierra e Javier Ereña. "CO2-ren bahiketa, klima-aldaketa arintzeko estrategia". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzi eta Teknologi Aldizkaria, n.º 30 (27 de outubro de 2016): 81–92. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.16204.
Texto completo da fonteResumo:
Gero eta arreta gehiago eskaintzen ari zaio klima-aldaketari. Gizakion jardueraren eraginez Lurraren tenperatura igotzen ari da. Berotegi-efektuko gasen artean karbono dioxidoa (CO2) ugariena da, eta energia-iturri fosilen errekuntzan du jato- rri antropogeniko nagusia. CO2-ak denbora luzez irauten du atmosferan, eta ondorioz, beharrezkoa da haren isurketak murriztea. Helburu hori betetzeko, karbono dioxidoaren bahiketa- eta biltegiratze-teknologia (CCS teknologia) erabil daiteke. Horretan, lehenengo pausoa, ekoitzitako CO2-a bahitzea da, atmosferara isuri aurretik. Ondoren, garraiatu eta formazio geologikoetan (akuifero gazi sakonetan, edota petrolio- edo gas-gordailuetan) biltegiratzen da. CCS teknologiak erregai fosilen erabilera jarraitua ahalbidetzen du, CO2-aren atmosferarako isurketak murrizten dituen bitartean. Hala ere, baditu zenbait arazo, hala nola, inbertsio ekonomiko eta energia-beharrizan handiak, epe luzerako biltegiratzea iraunkorra dela egiaztatu beharra, biztanleriaren erresistentzia, eta biltegiratzeko lekuen falta herrialde batzuetan.
9
Hiltunen, Kaisa. "Teknologia ja huolen eleet elokuvassa Rotanpyydystäjä". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 36, n.º 1 (8 de abril de 2023): 87–96. http://dx.doi.org/10.23994/lk.128788.
Texto completo da fonte
10
Hartama-Heinonen, Ritva. "Kääntäminen ja teknologia: näkökulmia Heideggerin filosofiasta". Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti 7 (1 de dezembro de 2013): 8–19. http://dx.doi.org/10.61200/mikael.129526.
Texto completo da fonteResumo:
We should not underestimate philosophical ideas, since they can help us to analyze and under- stand what is going on in the surrounding world and when necessary, even to control this development and its mechanisms. This is what is proposed in the present article, which draws on Martin Heidegger’s (1889–1976) philosophical thinking, and applies some of his views to the field of translating. Special attention is paid, on the one hand, to his views of modern technology and its powerful status and impact, and on the other, to his dichotomy of calculative and meditative thinking. These Heideggerian conceptions are then discussed from the point of view of translation in order to show their relevance and applicability. Technology is, in Heidegger’s view, both a threat and an opportunity as well as something that can both enslave and be a necessity. But the solution which Heidegger proposes is somewhat surprising, since he advocates an attitude that consists of simultaneously saying “yes” and “no” to technology. Central to this attitude is the concept of letting be, or releasement (Gelassenheit), which embraces an open, waiting, and receptive approach to that the sense of which still remains hidden to us. Here, this “yes”-and-“no”-attitude means that we take, or receive, a Heideggerian time out.
Teses / dissertações sobre o assunto "Teknologia"
1
Laaksoviita, J. (Joonas). "Vakuuttava teknologia älykelloissa:case Apple Watch". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612213324.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä kandidaatintutkielma perehtyi vakuuttavaan teknologiaan Apple Watch -älykellossa. Tutkielman ensimmäisessä osassa esiteltiin kirjallisuuskatsauksen kautta älykellojen taustaa ja tutkittava laite. Sen jälkeen luotiin katsaus vakuuttavan teknologian perusideaan ja esiteltiin Persuasive Systems Design -malli vakuuttavan teknologian sovellusten analysointiin. Toisessa osiossa suoritettiin analyysi Apple Watchin vakuuttavasta teknologiasta käyttäen PSD-mallia. Kellosta löytyi vakuuttavia ominaisuuksia aktiivisuuden kannustamiseen, käyttäjän tehtävien tuen ja vuorovaikutteisen tuen korostuessa. Pohdinnassa mietittiin älykellojen mahdollisuuksia vakuuttavina laitteina.
Tutkielman motivaationa oli älykellojen yleistyminen viime vuosina, sekä niiden henkilökohtaisuus mobiililaitteina. Tutkimusmetodina toimi kirjallisuuskatsaus yhdistettynä kirjallisuuteen perustuvaan analyysiin.
2
Paldanius, P. (Petrus). "Tulevaisuuden toimintaympäristö: markkina-, teknologia- ja logistiikkaympäristöjen kehitysnäkymät ja niiden vaikutus toimitusketjuun". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505281695.
Texto completo da fonteResumo:
Työssä tarkastellaan yrityksen toimintaympäristön muutosta pitkällä aikavälillä. Tarkastelun keskiössä on toimitusketju. Toimintaympäristön kehitysnäkymiä tarkastellaan kolmesta erillisestä näkökulmasta. Näinä näkökulmina voidaan pitää markkinoita, teknologiaa ja logistiikkaa. Miten nämä ympäristöt muuttuvat ja vaikuttavat toimitusketjun materiaali- ja tietovirtoihin? Miltä toimitusketjun ympärillä oleva toimintaympäristö näyttää vuonna 2030? Jokaisesta ympäristöstä on määritelty tekijät, jotka kehittyessään vaikuttavat toimintaympäristöön, niin positiivisessa, kuin negatiivisessa mielessä. Tarkasteltavat ympäristöjen tekijät ovat pääasiallisesti selkeitä trendejä, joiden kehityksen suunta voidaan määritellä. Kehitysnäkymistä on muodostettu tulevaisuustaulukko, joka toimii skenaarioiden pohjana ja auttaa jäsentelemään niiden muodostusta. Lopuksi on muodostettu kolme skenaariota, jotka kuvaavat tulevaisuuden toimintaympäristöä. Kaksi skenaariota muodostavat mahdolliset ääripäät ja kolmas on pyritty muodostamaan näiden kahden väliin. Skenaarioiden teemoiksi ovat muodostuneet markkinoiden ja kilpailukyvyn kehittyminenThis thesis examines developments in the company’s operating environment over a long time span. In the center of the examination is the supply chains information and material flow. The development of change in the supply chain is comprehended in three separate environments. These separate environments are seen as markets, technology and logistic. How these environments are changing and what is the impact of this change on the flows of the supply chain? What kind of operating environment can be expected for the supply chain in 2030? In each of the environments, factors of change are determined. These factors can have a positive or negative effect on the operating environment, as they develop in time. These factors are trends which direction of development is quite clear. On the basis of these factors, s cenarios are formed. Two of the scenarios project different ends of extreme. One is seen as the most negative path of development and one the most positive. The third scenario is formed in between of these extremes. The scenarios have two distinct themes. These themes can be determined to be the development of the markets and the development of competitiveness
3
Lindh, M. (Matti). "Teknologiseen yleissivistykseen kasvattamisesta – teknologian oppimisen struktuuri ja sen soveltaminen". Doctoral thesis, University of Oulu, 2006. http://urn.fi/urn:isbn:9514281802.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract The purpose of the research is to crystallise and test a learning model when the object of study is in an area of education called technology education. On a nominal level, it can be defined as education for a world based on technology. The starting point for the research is contemplation of everyday technological problems. Because some citizens cope with technological problems better than others, there must be differences in technological literacy. In this research these differences are assumed to be dependent on how technology is learnt. In consequence, some of us adopt technology better than others. Some people are technologically literate. The students in technology oriented teacher education are supposed to be such people, and their skills and knowledge are analysed according to the model crystallised in technology learning. To define the learning of technology in the connection of technology education, the concepts of education and technology are considered on a general level. Education is connected with skills and knowledge. The most essential thing in it is man-machine interaction. A prerequisite for its existence is technological creativity and skills and knowledge in technology. In primary and lower secondary education, knowledge and skills connected with technology are learnt in handicrafts, especially technical work, and in mathematics and science, especially physics. It should be possible to provide technological literacy through those school subjects. To make it possible to crystallise the model of technology learning in technology education using the elements described above, the concept of technology needs to be operationalised. For this purpose the content situation in Finland and western industrialised countries is analysed. This can be seen in the literature published for technology studies. For technology learning, the essential starting point is the technological substance, referring to everything that humans have created. In technology teaching it is considered on the level of "situational empiry". Appropriate methods have to be used to make technology learning efficient. In this way it is possible to reach the theoretical level of understanding in technology. This kind of know-how will increase the substance of technology education, because it is used in new learning situations. When this state of things is reached, the learner can be considered as having properly adopted technology and he can be said to be technologically literate. We can ask if technology can be adopted by any citizen in the sense of a structure crystallised for learning technology. In the Finnish circumstances, is it really about technology education, or is technology learnt as a collection of unconnected items in a technological education? To find out, the testees were subjected to tests of six and twenty tasks using an application for technology oriented teacher education. According to the test results, the skill and knowledge of the subjects compared using the elaborated model indicated that their technological literacy was more a result of technological education than technology educationTiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää ja kokeilla teoreettista mallia, jonka avulla voidaan hahmottaa teknologian oppimista, kun tavoitteena on teknologinen yleissivistys. Tässä kontekstissa teknologiakasvatus ymmärretään kasvatustieteen tutkimuskohteeksi. Nominaalisen määritelmän mukaan teknologiakasvatus on teknologiseen maailmaan kasvattamista. Tutkimuksen lähtökohtana on arkielämän teknologisten ongelmien pohdinta. Koska toiset selviytyvät teknologisista ongelmista paremmin kuin toiset, teknologisessa yleissivistyksessä täytyy olla eroja. Tutkimuksessa oletetaan, että nämä erot johtuvat teknologian oppimisesta. Oppimisen seurauksena osaa kansalaisista voidaan pitää teknologisesti sivistyneinä. Tällaisia henkilöitä oletetaan olevan teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoiden, joiden teknologiaan liittyviä tietoja ja välillisesti myös taitoja analysoidaan kiteytetyn teknologian oppimisen mallin perusteella. Jotta teknologian oppimista voitaisiin määrittää teknologiakasvatuksen kontekstissa, kasvatuksen ja teknologian käsitteitä tarkastellaan toistensa yhteydessä. Teknologian olemassaolon edellytys on teknologinen luovuus sekä teknologiset tiedot ja taidot. Yleissivistävässä koulussa teknologiaan liittyviä tietoja ja taitoja opitaan käsitöissä, erityisesti teknisissä töissä sekä matemaattis-luonnontieteellisissä oppiaineissa, erityisesti fysiikassa. Näiden puitteissa tulee olla mahdollista hankkia teknologinen yleissivistys. Jotta edellä kuvatuista elementeistä olisi mahdollista kiteyttää teknologiakasvatuksessa tapahtuvan teknologian oppimisen malli, teknologiakasvatuksen käsite tulee operationaalistaa. Sitä varten analysoidaan teknologian oppimisen sisällöllinen tila Suomessa ja läntisissä teollisuusmaissa. Tämä ilmenee yleissivistävää opiskelua varten julkaistusta kirjallisuudesta. Teknologisen yleissivistyksen kannalta keskeiseksi muodostuu oppimisen lähtökohta, teknologinen substanssi. Sillä tarkoitetaan kaikkea ihmisen tekemää, jota otetaan tarkasteltavaksi teknologian opetuksessa tilanteellisen empirian tasolle. Jotta oppiminen olisi tehokasta, teknologiakasvatuksessa on käytettävä siihen soveltuvia menetelmiä. Näin on mahdollista päästä teknologian teoreettiseen ymmärrykseen. Tällainen tietotaito lisää teknologiakasvatuksen substanssia, koska se on käytettävissä uusissa oppimistilanteissa. Millaista teknologinen yleissivistys on teknologian oppimisesta kiteytetyn struktuurin merkityksessä? Onko Suomen olosuhteissa kyse teknologiakasvatuksesta, vai opitaanko teknologiaa toisistaan irrallisina kokonaisuuksina teknologisen kasvatuksen puitteissa? Tämän selville saamiseksi koehenkilöiden teknologista yleissivistystä mitataan opettajankoulutukseen pyrittäessä esitettävien hakuasiakirjojen sekä kuuden ja kahdenkymmenen tehtävän testin avulla. Kun opiskelijoiden tietoja ja taitoja arvioidaan kiteytetyn oppimisen malliin perustuen, koehenkilöiden teknologisen yleissivistyksen voi kuvata ennemmin teknologisen kasvatuksen kuin teknologiakasvatuksen tulokseksi
4
Garbergs, Hanna. "Hinder vid kommersialisering av teknologier : En fallstudie kring förflyttning av teknologi från universitetsmiljö till företagsmiljö". Thesis, Uppsala universitet, Företagsekonomiska institutionen, 2011. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-155477.
Texto completo da fonteResumo:
Det som är unikt i en akademisk miljö passar inte alltid in i en företagsmiljö. Därför kan det uppstå hinder då teknologier ska kommersialiseras. Syftet med den här uppsatsen är att undersöka hur dessa hinder kan se ut. Med hjälp av en tillämpad 4R-modell har de olika produkter, faciliteter och utrustning, affärsrelationer och organisatoriska enheter som påverkar kommersialiseringen av en teknologi kunnat kartläggas och utifrån detta har hinder identifierats. En fallstudie har genomförts där en teknologi har förflyttats från universitets- till företagsmiljö. Några av de hinder som har identifierats är att då en teknologi ska börja användas i stor skala kan ny utrustning få lov att utformas och göras tillgänglig och nya logistiska nät kan behöva sättas upp för att säkerställa försörjningen av kritiska råvaror. För att kunna dra generella slutsatser behöver vidare forskning genomföras.
5
Agerberg, David, e Sofia Selenius. "Det “transformativa” i transformativa teknologier : En studie om investeringar inom området transformativ teknologi och dess transformativa egenskaper". Thesis, Uppsala universitet, Institutionen för informatik och media, 2021. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-448114.
Texto completo da fonteResumo:
Teknologiers transformativa förmågor har stor potential att bidra till förändring som gynnar samhällen, miljön och mänskligt välbefinnande. Världen står idag inför många stora utmaningar som klimatförändringar och omfattande digitala förändringar. Investerare påverkar vilka teknologier som formar våra samhällen, och uppdragsdrivna aktörer, snarare än endast vinstdrivna, kan påverka framtida paradigmskiften. Trots ett ökat intresse för området ”transformativa teknologier” saknas konsensus kring grundläggande egenskaper och vad begreppet inbegriper. Avsaknaden av definierande egenskaper resulterar i att begreppet löper risk att urvattnas, vilket vidare medför negativa effekter kopplade till beslutsfattares avsaknad av praxis för att utvärdera transformativa förmågor hos teknologier. Beslutsfattare kan hjälpas av ett tydligare definierat begrepp och genom applicerbara metoder kan beslutsfattare hjälpas nå sina mål. Befintliga metoder för utvärdering av ansvarsfulla investeringar som ESG och Impact investing är inte fokuserade på teknologier och därtill finns begränsningar som gör de mindre tillämpbara i fall där transformativa teknologier är relevant. Studien bidrar till en ökad förståelse för begreppet och tillhandahåller metoder för utvärdering genom att analysera transformativa egenskaper i Industrifondens portföljbolag inom området transformativ teknologi. Det empiriska underlaget utgörs av 12 portföljbolag. Studien visar på tre dimensioner av transformativa egenskaper, value changes, mimicry och diffusion, samt bidrar med förståelse kring dess innebörd. Vidare visar studien på återkommande mönster i termer av transformativa egenskaper. Utöver bidraget kopplat till en ökad förståelse inom området ger studien förslag på hur dessa teknologier kan utvärderas samt hur utvärderingsmetoder kan tillämpas vid investeringsstrategier.The transformative capabilities of technologies have great potential contributing to change that benefits society, the environment and human well-being. The world faces many grand challenges today, such as climate change and extensive digital change. Investors affect which technologies shaping our societies and organizations that are mission-driven, rather than entirely profit-driven, can affect the paradigm shifts that are to come. Despite an increased interest in the field of “transformative technologies”, there is a lack of consensus on basic characteristics and what the term entails. The lack of defining characteristics results in a risk of the term being diluted, which further has negative effects linked to decision-makers’ lack of approaches to evaluate transformative abilities in technologies. Decision-makers can be helped by a more defined concept, and through applicable methods, decision-makers can be helped to achieve their goals. Existing methods for evaluation of so-called “responsible investments” such as ESG and Impact investing are not focused on transformative capabilities of technologies. Furthermore, some limitations make them less applicable in cases where transformative technologies are relevant. The study contributes to an increased understanding of the concept and provides methods for evaluation by analyzing transformative capacities in Industrifonden's portfolio companies in the field of transformative technology. The empirical basis consists of 12 portfolio companies. The study highlights three dimensions of characteristics for transformative technologies, value changes, mimicry and diffusion, and contributes to an understanding of their meaning. Furthermore, the study shows recurring patterns in terms of transformative characteristics. In addition to the contribution linked to an increased understanding in the area, the study provides suggestions on how these technologies can be evaluated and how evaluation methods can be applied to investment strategies.
6
Luojus, S. (Satu). "From a momentary experience to a lasting one:the concept of and research on expanded user experience of mobile devices". Doctoral thesis, University of Oulu, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514262463.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract In order to respond to the challenges posed by technological development, new interdisciplinary concepts and methods in the fields of research and design of information and communication technology are required. The researchers in this fields have been trying to solve design problems by, for example, concentrating on designing for the user experience (UX). Nevertheless, the concept of UX has been widely disseminated and rapidly adapted in many areas of design without it being clearly defined or deeply understood. Not only theoretical study of the phenomenon is needed but also analytical tools to more comprehensively analyse and understand UX. Such an important tool would be a concept that can be used to study practical phenomena in a comprehensive manner. The theoretical objective of this thesis was to formulate a new, “expanded” concept of UX that can be used to describe human experience with technology so that both short-term and longer-term aspects of this experience can be taken into account. Based on the review of the literature, it seemed that Dewey’s concept of aesthetic experience could provide a theoretical frame of reference for an approach aiming at understanding UX in a more comprehensive manner. A broad theoretical concept, such as Dewey’s concept of aesthetic experience, is not directly applicable to empirical research, however. The practical objective of the thesis was to outline a method or a set of methods how the concept can be operationalised. A comprehensive and operational concept of UX is generated based on Dewey’s concept of aesthetic experience that is divided into two levels utilising Leontjev’s activity theory. As a result of the research, the concept of expanded user experience (eUX) and the reflective research method for studying it has been created. This research has shown that by studying longer-term UX in addition to temporal UX and by focusing on analysing the user’s activity it is possible to see a larger and more meaningful view on UX. The reflective research method is particularly beneficial as a long-term research method focusing on the everyday environments of usersTiivistelmä Teknologian kehityksen asettamiin haasteisiin vastaaminen edellyttää uusia tieteen rajat ylittäviä käsitteitä ja menettelytapoja informaatio- ja kommunikaatioteknologian alan tutkimuksessa ja suunnittelussa. Alan tutkijat ovat alkaneet etsiä ratkaisuja suunnittelun ongelmiin mm. keskittymällä käyttäjäkokemuksen suunnitteluun. Käyttäjäkokemus käsitteen käyttö on yleistynyt ja se on omaksuttu nopeasti monilla suunnittelun alueilla huolimatta siitä, että käsitettä ei ole selkeästi määritelty tai syvällisesti ymmärretty. Käyttäjäkokemuksen tutkimuksessa tarvitaan paitsi tutkittavan ilmiön teoreettista tarkastelua, myös analyyttisiä välineitä käyttäjäkokemuksen kokonaisvaltaisempaan analysoimiseen ja ymmärtämiseen. Keskeinen väline on käyttäjäkokemuksen kokonaisvaltaista, moniulotteista ja reflektiivistä luonnetta kuvaava käsite, jonka avulla käytännön ilmiöitä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti. Tämän tutkimuksen teoreettinen tavoite oli kehittää uusi ”laajennettu” käyttäjäkokemuksen käsite, jolla voidaan kuvata käyttäjäkokemusta ottamalla huomioon inhimillisen kokemuksen muodostumiseen vaikuttavia lyhyt- ja pitkäkestoisia aspekteja. Kirjallisuuskatsauksen perusteella vaikutti siltä, että Dewey’n esteettisen kokemuksen käsite voisi ratkaista useita aikaisemman käyttäjäkokemuksen tutkimuksessa ilmenneitä puutteellisuuksia tarjoamalla teoreettisen viitekehyksen lähestymistavalle, jonka tavoitteena on ymmärtää käyttäjäkokemusta aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Laaja teoreettinen käsite, kuten Dewey’n esteettisen kokemuksen käsite, ei kuitenkaan ole suoraan sovellettavissa empiiriseen tutkimukseen. Näin ollen tutkimuksen käytännöllinen tavoite oli hahmotella menetelmä tai joukko menetelmiä, joiden avulla Dewey’n esteettisen kokemuksen käsite voidaan operationalisoida. Tutkimuksessa kehitetty, aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja operationaalinen käyttäjäkokemuksen käsite perustuu Dewey’n esteettisen kokemuksen käsitteeseen, joka on operationalisoitu jakamalla se kahteen tasoon Leontjev’n toiminnan teorian avulla. Tutkimuksen tuloksena syntyi laajennettu käyttäjäkokemuksen käsite (the expanded user experience), ja sen tutkimiseen tarkoitettu reflektiivinen käyttäjätutkimusmenetelmä (the reflective research method). Tässä tutkimuksessa havaittiin, että keskittymällä pidempikestoisen käyttäjäkokemuksen tutkimiseen hetkellisesti muodostuvan käyttäjäkokemuksen rinnalla sekä analysoimalla käyttäjän toimintaa, voidaan käyttäjäkokemus nähdä aikaisempaa laajempana ja merkityksellisempänä ilmiönä. Reflektiivinen tutkimusmenetelmä soveltuu erityisesti käyttäjien jokapäiväisessä arjessa tapahtuvaan pitempiaikaiseen käyttäjätutkimukseen
7
Renman, Emil. "Diesel Dubbelbränsle Teknologi". Thesis, KTH, Maskinkonstruktion (Inst.), 2008. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:kth:diva-100202.
Texto completo da fonteResumo:
The work covered in this report includes a literature study of the diesel dual fuel technology (hereinafter referred to as DDF). The literature study covers earlier work that has been done regarding the use of compressed natural gas (CNG) and diesel in a DDF system. Moreover a one cylinder research diesel engine was fitted with a CNG fuel system for experimental testing. The installation of the engine and the test cell is described. Results from the tests are presented covering emissions, heat release and pressure traces from the DDF-concept. During the literature study it was found that most research was related to heavy duty diesel engines. The research papers covered in this report describes the main areas of interests in DDF engines including injection strategies, amount of diesel fuel ratio, low load performance, knocking, emission levels and the effect of the injector geometry. When looking at the concept of DDF engines, the main problems are poor low load characteristics and proneness to knock at high loads and emission levels. A major concern is the ability to handle the high levels of hydrocarbon emissions especially at low loads associated with low exhaust gas temperatures. The main focus of the work presented in this report has been on completing the installation of a CNG system and making it work. Although, experimental testing was performed and an injection sweep and an attempt to increase load was tested. Results from the injection sweep showed that the choice of SOI (start of injection) and the injection strategy could most likely be improved at low loads. Looking at a single injection strategy moving from SOI at 5 oBTDC to 55o BTDC lowered the nitrous oxide emissions by more than 90 % and at the same time increasing net torque. However, this is just an example of what influence the SOI has on one emission. It is believed that a multi-injection strategy could reduce the engine out emissions and at the same time improving combustion efficiency at low loads. For further work recommendations and theories of the author are presented at the end of the report.Denna rapport inkluderar en litteraturstudie inom området ”Diesel Dual Fuel”-motorer (hädanefter kallat DDF-motorer). Rapporterna som redovisas i litteraturstudien behandlar DDFmotorer med CNG (naturgas) som huvudbränsle och diesel som tändkälla. Utöver litteraturstudien så byggdes en CNG bränsleanläggning. Bränsleanläggningen och provcellen där testerna utfördes är beskrivna i rapporten tillsammans med resultat från körningarna. Redovisade resultat visar emissioner, värmefrigörelse och cylindertryckskurvor vid körning med DDF. Litteraturstudien visade att den mesta forskningen gjorts med tunga dieselmotorer. Forskningsrapporterna som redovisas beskriver de huvudsakliga intresseområdena inom DDFteknologin. Dessa inkluderar; insprutningsstrategier, diesel/naturgas-förhållande, låglastegenskaper, knack, emissionsnivåer och dieselinsprutarens utförandes påverkan på förbränningen. DDF-motorer lider generellt av dåliga låglastegenskaper och begränsningar vid högre laster p.g.a. knack och problem med emissionsnivåer. En stor utmaning är att kunna hantera de ökade utsläppen av kolväten, speciellt vid låga laster kombinerat med låga avgastemperaturer. Det huvudsakliga arbetet har varit att slutföra och validera installationen av bränsleanläggningen. Utöver installationen och valideringen utav den så utfördes ett insprutningsvinkelsvep med dieselinsprutningen och ett försök att öka lasten med ökad mängd CNG. Resultat från insprutningsvinkelsvepet visade att valet av insprutningsvinkel och insprutningsstrategi kan förbättras. Vid en låglastpunkt som utvärderades gav insprutningsvinkelns förändring från 5 o FÖD till 55oFÖD en minskning av NOx med mer än 90 % och samtidigt en momentökning. Detta är endast ett exempel på hur valet av insprutningsvinkel påverkar ett emissionsämne. Det anses dock troligt att en flerinsprutningsstrategi skulle kunna minska råemissionerna och samtidigt minska specifika bränsleförbrukningen vid låga laster. För fortsatt arbete så presenteras rekommendationer och teorier gällande DDF-motorer och CNG-bränsleanläggningen i slutet av rapporten.
8
Hyry, J. (Jaakko). "Designing projected user interfaces as assistive technology for the elderly". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210704.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract Old age brings several physical and cognitive challenges for elderly people, which complicates the utilization of modern information and communication technology (ICT) for daily task assistance and for caretakers and family support. One factor hindering the adoption of ICT is that most existing user interfaces (UIs) require prior knowledge of use metaphors that many elderly people cannot learn to master. Research on developing assistive technology exists, such as phones for the elderly, but these often have UIs that require prior knowledge and use experience. Recent research has introduced Ambient Assisted Living (AAL) concepts for users’ homes, for example projecting guidance into the environment. However, only a few empirical studies have attempted to define the type of projection-based UIs that would be intuitive for the elderly, and the system design processes that would help in developing such AAL have not been researched thoroughly. This work presents three design iterations and their empirical evaluations. From these, a body of knowledge was produced for designing and developing AALs with projected Augmented Reality (AR) UIs. The first iteration had a sentence-building UI implemented for a wearable Projector-Camera (ProCam) system, which had limits in technical suitability for the elderly. The second iteration changed the use metaphor to a simple icon-based menu, and produced a requirement guideline for UIs in AAL. In the final iteration, the wearable was replaced with a fixed ProCam, allowing the elderly to make menu selections effectively. This iteration supported sequential tasks, such as taking medicine, with visual guides. The suitability of the new UI was tested with computer literate young adults and elderly users, many of the latter having memory and motor skill limitations. The comparison showed that the two groups performed similarly; however, the elderly needed a slower and more direct interaction technique adapted to their preferences in the UI. Assistance for the sequential tasks was found feasible. This work produced a set of UI-related and technical factors that AAL designers should take into account when developing projector-based AR systems for the elderly with memory problems. In addition, this work offers suggestions on how to conduct UI testing sessions with this user group to reduce the amount of work and improve the success of the iterative development processTiivistelmä Ikääntyminen tuo useita fyysisiä ja kognitiivisia haasteita teknologian käytölle mikä puolestaan mutkistaa modernin informaatioteknologian käyttöä hoivatyöntekijöiden ja omaisten tukemana päivittäisten askareiden tukemisessa. Yksi este käytölle on käyttöliittyminen hallitsemiseen tarvittava osaaminen mitä vanhuksilla on haastavaa oppia. Avustavan teknologian tutkimusta on olemassa laitteille kuten vanhusten käyttöön suunnitellut matkapuhelimet jotka tarvitsevat tietämystä ja aiempia käyttökokemuksia. Uusimmat tutkimukset esittävät tietotekniikka-avusteisen asuminen mahdollisuuksia käyttäjien koteihin esimerkiksi projisoitujen opastuksien muodossa, mutta vain muutamia empiirisiä tutkimuksia on tehty määrittelemään kuinka projektiopohjaiset käyttöliittymät voisivat olla intuitiivisia vanhuksille, ja tutkimuksia kuinka näiden systeemien suunnitteluprosessit voisivat avustaa tietotekniikka-avusteisen asumisen suunnittelijoille ei ole tuotettu tarpeeksi. Tämä työ esittelee kolmen iteroinnin ja empiirisen arvioinnin luoman tietämysperustan kautta ratkaisuja systeemien suunnittelun ja luonnin tarpeisiin projektiopohjaisen lisätyn todellisuuden käyttöliittymien luomiseksi. Ensimmäisen iteroinnin tulos on lauserakenteeseen pohjautuva käyttöliittymä päälle puettavalle projektiojärjestelmälle, jonka todettiin omaavan teknisiä puutteita vanhuskäyttöön. Toinen iterointi esittelee ikonipohjaisen käyttöliittymän ja tuottaa vaatimusmäärittelyohjeistuksia käyttöliittymille. Viimeisessä iteroinnissa korvataan päälle puettava kiinteästi asennetulla järjestelmällä, joka mahdollistaa vanhuksille tehokkaamman valintamenetelmän valikoille, sekä tukee sarjamuotoisten tehtävien suorittamista visuaalisia ohjeistuksia käyttäen esimerkiksi lääkkeen annostelun tukemisessa. Käytön soveltuvuutta vertailtiin tehokäyttäjien ja vanhusten, joilla on usein motoriikan ja kognition ongelmia, kesken, ja vaikka nämä kaksi ryhmää ovat hyvin samankaltaisia on vanhuksille sopivampi menetelmä hitaampi ja perustuu suoraan interaktioon. Myös sarjamuotoisen tehtävän suorituksen tukeminen osoittautui saavutettavaksi. Tämä työ tuotti käyttöliittymien ja teknisten toteutusten suunnitteluun tarkoitettuja ohjeistuksia joita tietotekniikka-avusteisen asumisen suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon projektiopohjaisten lisätyn todellisuuden järjestelmien kehittämisessä muistihäiriöisten vanhusten tarpeisiin. Lisäksi suosituksia käyttäjätestien luomiseen tämän käyttäjäryhmän kesken ehdotetaan jolla voidaan vähentää työmäärää sekä parantaa oikein iteratiivista prosessia
9
Häkkinen, J. (Jari). "Puun pienpoltto:palaminen ja teknologiat". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704201520.
Texto completo da fonteResumo:
Kandidaatintyössä käsitellään puun pienpolttoa ja siihen käytettäviä teknologioita. Työssä esitellään puun käyttöä polttoaineena, millaisia erilaisia puupolttoaineita on, puun palamista, sen vaiheita ja siitä aiheutuvia päästöjä. Työssä arvioidaan myös pienpolttoon käytettävien laitteiden etuja ja haittoja sekä niistä aiheutuvia päästöjä. Puun pienpoltto kuvataan kirjallisuuteen pohjautuen ja esitellään kirjallisuudesta löytyviä pienpolton mahdollisuuksia nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Työssä kartoitetaan pienpolton nykytilannetta Suomessa, ja esitellään nykyaikaisia teknologioita, joita olisi mahdollista ottaa käyttöön myös Suomessa. Myös nykyaikaisten teknologioiden ja älykkäämpien säätöjärjestelmien käyttöönoton tuomia etuja puun pienpoltossa pohditaan.
10
Elisamia, Mrikaria Steven. "Fasihi Simulizi na teknolojia mpya". Universitätsbibliothek Leipzig, 2012. http://nbn-resolving.de/urn:nbn:de:bsz:15-qucosa-100843.
Texto completo da fonteResumo:
Over 50 years ago, Marshall McLuhan (2003), a specialist in communication issues, said that the world is becoming smaller and smaller every starting day, a result of the emergence of modern communication around the world. This situation has given birth to the conept `new technology´. This article will break down this new concept by looking at it through the lens of oral literature, which is used in Swahili communities. However, oral Swahili literature uses Kiswahili language, which is the languagge of communication at different levels throughout East and central Africa. The article will examine the ideals and opinions connected to oral literature described in the existing academic literature, and as one of the genres of narrative literature. It will look at the way in which the concept of new technology is explained by specialists, and in which ways this connects to oral literature. Advantages and effects which came about in the society after the coming of this notion will be discussed. The article ends with a conclusion and possible recommendations.
Livros sobre o assunto "Teknologia"
1
Ritva, Mitchell, ed. Uusi teknologia, taiteet, taidepolitiikka. Helsinki: [Valtion taidehallinto], 1985.
Encontre o texto completo da fonte
2
Manni-Loukkola, Sirkka. Suomen lehdistön teknologia ja tulevaisuus. Helsinki: Liikenneministeriö, 1987.
Encontre o texto completo da fonte
3
Kamppinen, Matti. Tulevat ajat ja teknologia: Esseitä elämän rytmistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001.
Encontre o texto completo da fonte
4
Malaska, Pentti. Innovatiivinen yhteiskuntakehitys ja teknologia: Tulevaisuudentutkimuskeskuksen tutkimusohjelman suunnitelma. Turku: [Turun Kauppakorkeakoulu], 1992.
Encontre o texto completo da fonte
5
Michelsen, Karl-Erik. Valtio, teknologia, tutkimus: VTT ja kansallisen tutkimusjärjestelmän kehitys. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1993.
Encontre o texto completo da fonte
6
Tahiroǧlu, Koray M. Interactive performance systems: Experimenting with human musical interaction. [Helsinki]: University of Art and Design Helsinki, 2008.
Encontre o texto completo da fonte
7
Päivärinne, Tiina. Luonto, tiede ja teknologia: Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920. Helsinki: Suomen Tiedeseura, 2010.
Encontre o texto completo da fonte
8
Finland), Insinööritoimisto Mexpert (Espoo, ed. Säästävä ja vähän pilaava teknologia: Innovaatiot ja sovellutukset Suomen teollisuudessa. Helsinki: Ympäristöministeriö, 1985.
Encontre o texto completo da fonte
9
Ramelan, Rahardi. Teknologi dan masyarakat: Pemikiran-pemikiran seorang teknolog. Bandung: Lubuk Agung, 2008.
Encontre o texto completo da fonte
10
Congreso Mundial Vasco (2nd : 1987 : San Sebastián, Spain, etc.), ed. Diseinu eta fabrikazioko teknologia aurreratuei buruzko biltzarra =: Congreso sobre Tecnologías Avanzadas de Diseño y Fabricacion = Conference on Advanced Technology in Design and Manufacturing. Gasteiz: Eusko Jaurlaritzaren Argitalpen-Zerbitzu Nagusia, 1988.
Encontre o texto completo da fonteCapítulos de livros sobre o assunto "Teknologia"
1
Hernáez, Inmaculada, Eva Navas, Igor Odriozola, Kepa Sarasola, Arantza Diaz de Ilarraza, Igor Leturia, Araceli Diaz de Lezana, Beñat Oihartzabal e Jasone Salaberria. "Hizkuntza-Teknologia Euskararako". In The Basque Language in the Digital Age, 15–33. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2012. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-30796-6_4.
Texto completo da fonte
2
Nasution, Husni. "Missile Technology Control Regime (MTCR)". In Kajian Kebijakan Penerbangan dan Antariksa, 46–63. Bogor: In Media, 2018. http://dx.doi.org/10.30536/9786026469762.3.
Texto completo da fonteResumo:
Untuk memperoleh alih teknologi antariksa, khususnya teknologi roket bagi Indonesia tidaklah mudah, karena teknologi tersebut, di samping mengandung teknologi tinggi, resiko tinggi, dan biaya tinggi juga sifatnya guna ganda (kepentingan sipil dan militer), sehingga negara-negara yang memiliki kemampuan dalam teknologi tersebut dan negara yang tergabung dalam kelompok Missile Technology Control Regime (MTCR) akan membatasi alih teknologi roket ke negara yang bukan kelompoknya. Sampai saat ini, Indonesia belum bergabung dengan kelompok MTCR tetapi ada keinginan untuk masuk menjadi kelompoknya. Makalah ini mengkaji MTCR dalam perpektif kepentingan nasional. Metodologi yang digunakan dalam kajian ini adalah deskriptif kualitatif yang datanya dikumpulkan dari berbagai referensi dan dari sumber lainnya, baik cetak maupun elektronik. Sedangkan dasar analisis yang dilakukan dalam kajian ini penulis menggunakan teori kepentingan nasional. Dari kajian diperoleh hasil bahwa MTCR dibutuhkan oleh Indonesia untuk transfer teknologi bagi pengembangan teknologi roket di Indonesia dalam rangka mewujudkan kepentingan nasional di bidang pertahanan, perekonomian, serta turut serta dalam mewujudkan perdamaian dan ketertiban dunia.
3
Susilawati, Euis. "Upaya India Menjadi Anggota Missile Technology Control Regime (MTCR)". In Kajian Kebijakan dan Hukum Kedirgantaraan, 153–76. Bogor: Mitra Wacana Media, 2015. http://dx.doi.org/10.30536/9786023181339.7.
Texto completo da fonteResumo:
MTCR adalah sebuah asosiasi non-traktat informal yang ditetapkan negara G-7 tahun 1987. MTCR bertujuan membatasi dan mengawasi alih teknologi yang dapat berperan dalam teknologi misil, WMD, dan teknologi guna ganda. Saat ini beranggotakan 34 negara, dan India bukan anggota MTCR, bahkan pada awalnya India menentang MTCR. Walaupun bukan negara anggota, India berhasil mengatasi hambatan alih teknologi dari MTCR, dan saat ini telah mempunyai kemampuan dalam teknologi wahana peluncur dan misil. Pada Juni 2015 India secara resmi mengajukan menjadi anggota MTCR. Kajian ini bertujuan menganalisis mengapa India dalam posisinya sekarang mengajukan menjadi anggota MTCR. Metoda yang digunakan ialah deskriptif yang menggambarkan MTCR, dinamika India dalam mencapai kemampuan teknologi antariksa. Dengan menggunakan konsep kepentingan nasional untuk keamanan, analisis menghasilkan bahwa alasan India mengajukan menjadi anggota MTCR ialah (i) MTCR menjadi platform penting untuk akses ke teknologi wahana peluncur dan misil, sehingga dapat memperkuat kemampuannya untuk kepentingan keamanan, (ii) turut serta dalam pengawasan penyebaran teknologi guna ganda yang apabila jatuh ke negara nakal dapat berimplikasi terhadap keamanan India, (iii) akan memperoleh kepercayaan dalam kerja sama dengan negara anggota dan non anggota MTCR untuk kepentingan keamanan negaranya, (iv) faktor dukungan AS dengan tujuan akhirnya meningkatkan dan memperbesar kekuatan keamanan India, (v) Faktor Tiongkok yang apabila menjadi anggota MTCR akan memberikan akses lebih besar untuk berpartisipasi dalam teknologi tinggi, dan perdagangan teknologi sensitif ke negara sekutu Tiongkok sehingga dapat mengancam keamanan India.
4
Leta, Nessia Marga. "Elemen Kunci Pengaturan Kegiatan Penginderaan Jauh Resolusi Tinggi". In Kajian Kebijakan dan Hukum Kedirgantaraan, 63–86. Bogor: Mitra Wacana Media, 2015. http://dx.doi.org/10.30536/9786023181339.4.
Texto completo da fonteResumo:
Teknologi penginderaan jauh bernilai strategis karena karakteristik yang dimilikinya, seperti keakuratan data yang objektif dan terukur, jangkauan pengamatan yang luas, serta pengulangan pengamatan yang periodik dan berkelanjutan. Teknologi ini terdiri dari teknologi resolusi rendah, menengah, dan tinggi. Untuk bisa mengelompokan teknologi penginderaan jauh ke dalam kategori rendah, menengah, atau tinggi dapat dilihat dari kemampuan resolusi spasial, resolusi spectral dan resolusi temporal yang dimilikinya.Tulisan ini khusus mengkaji terkait dengan pengaturan teknologi penginderaan jauh resolusi tinggi dengan menggunakan metode pendekatan yuridis normatif dan metode perbandingan terhadap kebijakan negara Amerika dan Jerman. Elemen kunci pengaturan penggunaan dan penyebaran data resolusi tinggi yaitu kriteria resolusi tinggi, lisensi yang dikaitkan dengan kontrol negara, dan kelembagaan.
5
Susanti, Dini, Sri Rubiyanti e Astri Rafikasari. "Missile Technology Control Regime (MTCR)". In Kajian Kebijakan Penerbangan dan Antariksa, 64–89. Bogor: In Media, 2018. http://dx.doi.org/10.30536/9786026469762.4.
Texto completo da fonteResumo:
Pada saat ini Indonesia sedang melakukan penguasaan kemampuan dalam mengembangkan teknologi Roket Sonda menjadi Roket Pengorbit Satelit (RPS). Di dalam pengembangan teknologi RPS tersebut terdapat hambatan yang dilakukan oleh kelompok negara-negara anggota Missile Technology Control Regime (MTCR) karena RPS sudah termasuk teknologi Roket yang memiliki jarak jangkau lebih dari 300 km. Sampai saat ini, Indonesia belum menjadi anggota MTCR tetapi berkeinginan untuk menjadi anggota dari rezim tersebut. Makalah ini mengkaji manfaat dan konsekuensi keanggotaan Indonesia dalam MTCR. Metoda yang digunakan dalam kajian ini adalah deskriptif kualitaif. Analisis dilakukan dengan pendekatan dari pengalaman negara-negara sebelum dan sesudah menjadi anggota MTCR. Dari kajian diperoleh hasil bahwa terdapat manfaat yang akan diperoleh Indonesia apabila masuk menjadi anggota MTCR diantaranya yaitu kepercayaan internasional terhadap Indonesia, peluang kerja sama, dan kemudahan di dalam transfer teknologi Roket. Sedangkan konsekuensinya diantaranya adalah Indonesia harus bersedia seluruh fasilitas berkaitan dengan pengembangan teknologi misil yang dimiliki diperiksa oleh Tim dari MTCR, melengkapi perundang-undangan nasional untuk mendukung implementasi MTCR, dan pengembangan kemampuan sumber daya manusia.
6
Mantar, Hacı Ali. "Milli Teknoloji Yönetimi". In Millî Teknoloji Hamlesi: Toplumsal Yansımaları ve Türkiye’nin Geleceği, 223–38. Türkiye Bilimler Akademisi Yayınları, 2022. http://dx.doi.org/10.53478/tuba.978-625-8352-16-0.ch11.
Texto completo da fonteResumo:
Teknoloji yönetimi, bir organizasyonun stratejik ve operasyonel hedeflerinin şekillendirilmesini ve gerçekleştirilmesini sağlayacak teknolojik yeteneklerin geliştirilmesinin ve uygulanmasının planlanması, organizasyonu, koordinasyonu ve denetimidir. Teknoloji yönetiminin stratejik olarak kullanılmasının getireceği başarı ve verimlilikle, artan rekabet çağında ve dengelerin sıklıkla değiştiği bir dünyada daha ileriye gitmek hedeflenmektedir. Teknolojik öğrenme, teknolojik yeteneklerin içselleştirilmesi süreci olarak tanımlanmıştır. İlk aşamada, gelişmiş ülkelerden teknoloji transferi yoluyla elde edilen teknolojinin taklit edilmesi ile yeni ürün üretilir; ikinci aşamada, edinilen teknoloji ile teknolojik öğrenme süreci içerisinde var olan teknolojilerde değişiklikler yapma yeteneği kazanılır; üçüncü ve son aşamada ise ülkenin ortaya koyduğu öğrenme çabasının sonucu olarak kendi başına teknoloji üretebilme yeteneği kazanması amaçlanır. Organizasyonların teknolojik öğrenme kapsamında muhakkak bilgi yönetimi faaliyetlerini de sürece dahil etmesi ve bilgi teknolojilerinin artan gücünü kullanması gerekmektedir. Şirketlerin geleceğin kararlarını bugünden destekleyebilmek için en çok dikkat etmeleri gereken kriterlerden biri de gelecekte ortaya çıkabilecek ihtiyaçlar ve yenilikler doğrultusunda teknolojilerin öngörülebilmesidir. Bu noktada, geçmişten günümüze eldeki tüm bilgi, uzmanlık ve yaklaşımları analiz ederek, teknolojinin etkilendiği unsurlarda geleceği tahmin etmek ve bununla ilgili politikaları oluşturmak olarak tanımlayabileceğimiz Teknolojik Öngörü kavramı ortaya çıkmaktadır. Teknoloji öngörüsünü doğru yapabilen ve bu öngörüleri teknoloji transfer süreçlerine dahil edebilen şirketler gelecekte hem kendilerine hem de ülkelerine ön görülemeyen düzeyde fayda ve güç sağlayacaktır. Teknoloji yönetimi, mevcut teknolojinin en etkili şekilde kullanılmasını, yenilikçi, yıkıcı teknolojilerin takip edilmesini, öngörülmesini ve kurumsal hedefler doğrultusunda ürünler/çözümler/projeler geliştirilmesinde yararlanılmasını sağlamaktadır. Bu konudaki süreçlerimizi sürekli olarak geliştirmekte ve kurumsallaştırmaktayız. Teknoloji yönetimini HAVELSAN’ın stratejik hedeflerine ulaşmasında bir yönetim çarpanı olarak kullanma gayretlerimizi artan bir kurumsal destek ile sürdürmekteyiz.
7
Keskin, Halit, e Tamer Yılmaz. "Milli Teknoloji Hamlesi ve Teknoloji Planlaması İlişkisi". In Millî Teknoloji Hamlesi: Toplumsal Yansımaları ve Türkiye’nin Geleceği, 207–22. Türkiye Bilimler Akademisi Yayınları, 2022. http://dx.doi.org/10.53478/tuba.978-625-8352-16-0.ch10.
Texto completo da fonteResumo:
Teknolojik gelişmeler, kentleşme, göç ve siber güvenlik kaygıları gibi ulusal ve uluslararası güçler, teknoloji planlamasının hem kurumsal hem de ulusal düzeydeki hayati önemini artırmıştır. Azalan ürün ve teknoloji yaşam döngüleri, artan Ar-Ge yatırımları, daha özelleştirilmiş ve karmaşık ürünler ve teknolojik ilerlemeden kaynaklı olarak üründen pazara geçiş sürelerinin kısalması belirsizliğe yol açmış ve rekabeti ticari örgütler için bir mücadele alanı haline getirmiştir. Genel iş planıyla bütünleştirildiğinde teknoloji stratejisi, rekabet edebilirlik için verimli bir araç haline gelir. Teknoloji planlaması aynı zamanda ulusal kalkınma için önemli bir itici güç olarak geniş çapta kabul görmüştür. Teknolojik gelişmeler her toplum için refah artışı sağlamış olsa da, toplumların refah seviyeleri arasındaki farklılıklar artmaya devam etmektir. Bu farklılıklar öncelikli olarak teknolojik eşitsizlikten kaynaklanır ve teknoloji geliştirme kapasitesinin iyileştirilmesiyle giderilir. Buna dayanarak, teknoloji planlaması çoğu sanayileşmiş ülkede, özellikle de gelişmekte olan ülkelerde, politika danışmanlığı için bir araç haline gelmiştir. Gelişmekte olan birçok ülkede olduğu gibi, Türkiye’nin de, katılımcı kurumların etkin bir şekilde faaliyet gösterdiği ulusal inovasyon ve girişimcilik ekosistemini başarılı bir şekilde sürdürebilmesi için rekabet baskısının hâkim olduğu sektörlerde özel ve kamu Ar-Ge faaliyetlerini teşvik ederek inovasyon kapasitesini artırması gerekmektedir. Türkiye’nin 2023 vizyonu doğrultusunda teknolojik hedeflerine ulaşabilmesi için bilim, teknoloji ve inovasyon alanındaki gelişimini sürdürmesi ve kritik teknolojilere odaklanması gerekmektedir.
8
Duman, Savaş. "Sporda Teknoloji Kullanımı ve Sporda Kullanılan Teknolojik Uygulamaların Hakemler Açısından Ele Alınması". In Spor Bilimleri Üzerine Araştırmalar. Özgür Yayınları, 2023. http://dx.doi.org/10.58830/ozgur.pub62.c291.
Texto completo da fonteResumo:
Teknoloji birçok sektör için bir ilerleme fırsatı tanımaktadır. Kimi zaman sektöre dair zorluklar, teknolojik imkanlar ile aşılmakta, kimi zamanda üretimi arttırmak amacıyla teknolojik ekipmanlara başvurulmaktadır (Eryılmaz, 2021). Toplumsal açıdan meydana gelen değişimler ve teknolojik olanaklar aslında birtakım tartışmaları da beraberinde getirmektedir (Aksoy, 2022b). Teknolojik gelişmeler birçok sektörde olduğu gibi, spor sektöründe de etkin bir rol oynamaktadır (Khan, 2017). Spor ve teknoloji arasında var olan ilişki, bu iki kavramın birbirinden çok uzak bağımsız kategoriler olarak görülmesi ve sadece kısıtlı seviyede ortak çalışma alanlarının olduğu şeklinde değerlendirilmesi gibi basit kalmak yerine, çok daha geniş yelpazede değerlendirilmesi gereken bir ilişkidir (Magdalinski, 2009). Bu bağlamda mevcut bölümde sporda teknoloji kullanımı ve sporda kullanılan teknolojiler hakemler açısından incelenmeye çalışılmıştır.
9
Elmalı, Filiz, e Fatma Dündar. "Eğitimde Teknoloji Entegrasyonu: Öğretmenler ve Okul Yöneticileri". In Eğitimde Güncel Araştırmalar - V. Özgür Yayınları, 2023. http://dx.doi.org/10.58830/ozgur.pub382.c1701.
Texto completo da fonteResumo:
Bu derleme çalışmasında öncelikli olarak teknolojinin eğitim ile ilişkisi açıklanmıştır. Akabinde ise teknolojinin eğitimdeki yeri ve teknoloji kullanımında öğretmenin ve okul yöneticilerinin rolü açıklanmaya çalışılmıştır. Hızla değişen dünyada teknolojinin kullanımı yeniliği eğitime uyarlamada önemli faktörlerden biridir. Eğitimde teknoloji amaç değil araç olarak kullanılarak öğrenenlerin 21.yy becerileri ile donatılması gerekmektedir. Bu noktada hem öğretmenlerin hem de okul yöneticilerinin teknoloji kullanımı bağlamında donanımlı olması gerekmektedir. Eğitimde teknoloji entegrasyonunu başarılı bir şekilde gerçekleştirmek adına, öncelikle okul yöneticilerinin gerekli teknolojik bilgi ve beceriye sahip olması ve liderlik özelliği ile öğretmenleri teknoloji kullanımına yönlendirmesi gerekmektedir. Teknolojik lider olarak okul yöneticilerinin, öğretmenlerinin, eğitim ortamlarında teknoloji kullanımını desteklemesi, özellikle yeni çıkan eğitim teknolojileri ile ilgili düzenli olarak öğretmenlerini bilgilendirmesi teknoloji entegrasyonunu olumlu yönde etkileyeceği düşünülmektedir.
10
Bozdoğan, Rafet, Temel Kotil e Fahrettin Öztürk. "TUSAŞ’ın Teknolojik Gelişimi". In Millî Teknoloji Hamlesi: Toplumsal Yansımaları ve Türkiye’nin Geleceği, 507–28. Türkiye Bilimler Akademisi Yayınları, 2022. http://dx.doi.org/10.53478/tuba.978-625-8352-16-0.ch25.
Texto completo da fonteResumo:
Hızla gelişen ve farklılaşan günümüz dünyasında teknolojik gelişmeler her alanda etkisini göstermektedir. Bu değişim küresel rekabet koşullarına da yansımaktadır. İşletmeler, hızla değişen müşteri talep, beklenti ve ihtiyaçları doğrultusunda şekillenen çevresel koşullar ve teknolojik yeniliklerle pazardaki varlıklarını sürdürmek için çalışmaktadır. Özellikle havacılık ve uzay sektöründe yaşanan gelişmeler ve bununla beraber değişen küresel pazarda işletmelerin ayakta kalabilmeleri için teknoloji ve inovasyon yönetimi önem arz etmektedir. Firmalar çok hızlı bir şekilde günümüz şartlarına uyum sağlamaktadırlar. Havacılık ve uzay sanayi sistemlerinin geliştirilmesi, modernizasyonu, üretimi, sistem entegrasyonu ve yaşam döngüsü destek alanlarında Türkiye’nin ve bölgenin teknoloji merkezi konumuna gelen, sektöründe küresel ilk yüz oyuncu arasında yer alan TUSAŞ – Türk Havacılık ve Uzay Sanayii A.Ş., teknoloji ve inovasyon yönetiminin tüm araçlarını etkin ve bütünsel olarak kullanarak geleceğe ve sektöre yön vermeye devam etmektedir. Küresel güç dengelerinin hızla değiştiği, savaşlar ve pandemi gibi olağandışı gelişmelerin yaşandığı günümüzde, tüm uluslar kendini baskı altında hissetmekte ve teknolojideki eğilimler de hızla değişmektedir. Krizler, teknolojik atılım ve inovasyon için fırsatlar doğurmaktadır. Krizlerden başarılı olarak çıkış ancak inovasyon, teknoloji geliştirme ve millileştirme faaliyetleri ile mümkün olabilmektedir. Bunun yanında, Avrupa Yeşil Mutabakatı başta olmak üzere uluslararası düzenlemeler ve dijital dönüşüm politikaları kapsamında ortaya çıkan teknolojilerin başarılı bir şekilde savunma ve havacılık sektörüne aktarılması önem arz etmektedir. Rekabet için diğer bir önemli husus da geleceğin harekât ortamını bugünden öngörerek, hangi teknolojilerin ön plana çıkacağının iyi analiz edilmesidir. Küresel eğilimlerin ve geleceğin analizi doğrultusunda, yenilik yol haritalarının şekillendirilmesi, doğru teknolojik kazanımların hedeflenmesi, uygun yatırımların gerçekleştirilmesi ve projelerin başlatılması, teknoloji yönetimi faaliyetleri ile mümkün olmaktadır. Bu çalışmada Türk Havacılık ve Uzay Sanayii A.Ş. (TUSAŞ)’ın havacılık sektöründeki yeri, teknolojik gelişimi, şirketteki teknoloji yol haritası çalışmaları, teknoloji hazırlık seviyesi ölçümleri, teknoloji kazanımlarının yayılımının sağlanması, yerlileştirme ve millileştirme, patent mühendisliği, kurum içi girişimcilik ve açık inovasyon ve Ar-Ge yönetimi özelinde TUSAŞ’ta uygulanan modellere ilişkin bilgiler verilmiştir. Şirketin son yıllarda kazandığı ivme ve dünya pazarındaki konumu değerlendirilmiştir. TUSAŞ geleceği şekillendirecek güçte bir şirket olarak bir dünya markası olma yönünde çalışmalarına devam etmektedir. Hedef dünya genelinde en önemli 10 şirket arasına girmektir.
Trabalhos de conferências sobre o assunto "Teknologia"
1
Nasution, Husni. "Kemampuan Teknologi Roket Iran". In Seminar Nasional Kebijakan Penerbangan dan Antariksa III. Bogor: In Media, 2019. http://dx.doi.org/10.30536/p.sinaskpa.iii.5.
Texto completo da fonteResumo:
Di dalam Rencana Induk Penyelenggaraan Keantariksaan Tahun 2016—2040 bahwa target lima tahunan penguasaan teknologi keantariksaan pada tahun 2036—2040 adalah terlaksananya peluncuran roket pengorbit satelit mikro berorbit rendah. Untuk mencapai tujuan tersebut diperlukan mitra kerja sama untuk alih teknologinya. Alih teknologi dari negara-negara anggota Missile Technology Control Regime (MTCR) sangat dibatasi apabila Indonesia belum menjadi anggotanya. Di samping itu pula, apabila menjadi anggota MTCR terdapat konsekuensi yang akan dihadapi oleh Indonesia. Oleh karena itu, perlu dicari mitra lain di luar anggota MTCR untuk kerja sama tersebut diantaranya adalah Iran. Tujuan makalah ini adalah mengkaji kemampuan teknologi Iran yang merupakan salah satu negara non anggota MTCR sebagai alternatif dalam kerja sama pengembangan teknologi roket di Indonesia. Kajian mencakup pemetaan kemampuan teknologinya, hasil yang telah dicapainya, dan pertimbangan kerja sama Indonesia dan Iran yang sudah pernah dilakukan selama ini. Metoda yang digunakan dalam kajian ini adalah deskriptif kualitatif. Analisis dilakukan dengan menggunakan pendekatan teori kepentingan nasional. Dari analisis diperoleh hasil bahwa kemampuan teknologi Iran dikaitkan dengan kepentingan nasional dan pengembangan teknologi roket di Indonesia mengindikasikan bahwa Iran dapat dijadikan alternatif mitra kerja sama Indonesia dalam pengembangan teknologi roket di Indonesia ke depan.
2
Özsevinç, Nimet. "Teknolojik Dönüşüm ve Nesnelerin İnterneti: I Robot Film Analizi ve Covid-19 Yapay Zeka Robotlarinin İncelemesi". In COMMUNICATION AND TECHNOLOGY CONGRESS. ISTANBUL AYDIN UNIVERSITY, 2021. http://dx.doi.org/10.17932/ctc.2021/ctc21.033.
Texto completo da fonteResumo:
Teknolojik dönüşümlerle sosyolojik, psikolojik, ekonomik, kültürel yapılarımızın değiştiği günümüz koşullarında zamanla makinelerle rollerimizi değiştirir duruma gelmekteyiz. Kapitalizmin etkisiyle yaygınlaşan teknoloji kullanımı hayatımızın merkezine aldığımız teknolojik aletlere bağlılığımızı her geçen gün arttırmaktadır. Yeni medya ile yaşamsal bir parçamız haline gelen sosyal medya devrimi, teknolojik araçlarla bütünleşmemize neden olmakta ve iletişim biçimlerimizi değiştirme gücüne sahip olduğunu bizlere göstermektedir. Özellikle nesnelerin internet sağlayıcılarla kurduğu bağ, bizleri manipüle etmekte, kullanım ve doyumlarımıza da yön vermektedir. Gelişen ve sürekli değişen teknoloji yaşantılarımızı, kültürümüzü, kişiliklerimizi, tüketim alışkanlıklarımızı ve ihtiyaçlarımızın neler olduğunu da değiştirerek bizlerin algılarını etkisi altına almaktadır. Bu çalışma kapsamında, dönüşen teknoloji kavramı üzerinde durularak, nesnelerin interneti (IoT) olgusuna değinilerek etkilerinin neler olduğu üzerinde durulmaktadır. Aynı zamanda bu kavramın sağlık sektöründe kullanılmasıyla ilgili örnek teşkil eden Salgın filminin analizine yer verilmektedir. Günümüzün küresel bir sağlık sorunu olarak nitelendirdiğimiz Covid-19 ile mücadelede kullanılan yapay zeka robotlarının oynadığı role değinilerek, kullanılan bu teknolojinin fayda ve zararlarının neler olabileceğinin incelemesine yer verilmektedir.
3
Hammar Wijkmark, Cecilia, Ilona Heldal e Maria-Monika Metallinou. "XR för färdighetsträning". In Framtidens Skadeplats 2023. Linköping University Electronic Press, 2023. http://dx.doi.org/10.3384/ecp194.600.
Texto completo da fonteResumo:
Vårt föränderliga samhälle medför nya utmaningar för räddningstjänst, polis och ambulanspersonal. En brand eller trafikolycka kan idag innebära nya risker och svårigheter jämfört med tidigare. Nya metoder, rutiner och, inte minst, ny teknik och materiel för hantering av insatser, utvecklas ständigt. Sammantaget medför dagens och framtidens skadeplats ett behov av aktuell praktisk träning för den personal som ska vara rustade för att hantera den. Praktisk träning på fysiska övningsfält har hittills ansetts vara det mest realistiska träningsformatet, där riktig brand, rök, byggnader, fordon och material kan användas, men där samtidigt säkerhets-, miljö- och resursaspekter begränsar dynamik i möjliga scenarion och antalet träningstillfällen. Behovet av effektiva, realistiska och flexibla träningsformat är tydligt. Utvecklingen inom Extended Reality (XR): Virtual Reality (VR), Augmented Realty (AR) och Mixed Reality (MS), öppnar möjligheter för resurseffektiv och säker träning, i dynamiska scenarion som inkluderar risker och svårigheter som inte kunnat simuleras på övningsfälten. Möjligheten att kunna utveckla nya miljöer och händelser utifrån förändrade träningsbehov, har väckt intresse från organisationer med denna typ av träningsbehov. Dock har tveksamhet om upplevelsens realism i XR-simulerade scenarion och den hittills begränsade, eller obefintliga, erfarenheten av teknologin och möjliga övningsformat, medfört utmaningar för den organisation som vill införa detta. Svårigheten att utvärdera vilken teknologi som är bäst lämpad för ett identifierat behov, kan påverka införandet. Denna presentation innehåller konkreta exempel på XR teknologi som idag används för färdhetsträning för bland andra räddningstjänstpersonal, hur organisationer ser på värdet för träning, men också vilka utmaningar organisationen ställs inför vid införandet och erfarenheter kring hur dessa överkommits. Resultat från studier visar hög upplevelse av realism och acceptans för dessa träningsformat bland erfarna räddningstjänstpersonal. Teknologin möjliggör mer än översättning av den fysiska träningen till digitalt format. Till exempel kan träningsmål utvecklas och träning genomföras på distans, men införandet kräver i gengäld kompetent implementering för att organisationen ska nå förväntad nytta. Exemplen kommer från studier genomförda i Sverige, Brasilien, Island, där räddningstjänstorganisationer introducerat VR för färdighetsträning för brandmän, samt för ledningsträning. Syftet är att visa en nulägesbild av XR för färdighetsträning och dela erfarenheter om utmaningar och framgångsfaktorer, som kan bidra till utvecklings- och forskningsuppslag.
4
Duygulu, Serap, e Zeliha Hepkon. "Teknolojik Bağımlılık mı Teknolojik Yeterlilik mi? Covit-19 Pandemisine Bağlı Olarak Artan Ekran Süresi Bağlamında Aile ve Öğretmenlerin Gençlerin Teknoloji Kullanımına Dönük Yaklaşımlarının İncelenmesi". In COMMUNICATION AND TECHNOLOGY CONGRESS. ISTANBUL AYDIN UNIVERSITY, 2021. http://dx.doi.org/10.17932/ctc.2021/ctc21.081.
Texto completo da fonteResumo:
Dünya üzerindeki olumsuz etkileri her geçen gün artan ve Dünya Sağlık Örgütü tarafından pandemi kategorisine alınan Covid-19 hastalığı nedeniyle çeşitli kademelerdeki eğitimin uzaktan sürdürülmesi çok önemli tartışmaları da beraberinde getirmiştir. Bunlardan belki en önemlisi artan ekran kullanım süreleri üzerinedir. Dijital medyanın toplumsal yaşantımızın her alanında yoğun bir şekilde kullanımı, pandemi öncesi dönemde de çocukların ve gençlerin ekran başında geçirdikleri zamanın akademi ve akademi dışı çevrelerce sıklıkla ele alınmasını getirmiştir. Ancak pandemiyle birlikte eğitim sürecinin tamamen uzaktan gerçekleştiriliyor olması; bunun yanında sosyalleşme, eğlence ve enformasyon ihtiyacının da ekranlarla giderilmesi, ekran kullanım süresinin çocuklar ve gençler üzerindeki etkisini ortaya koyan çalışmaların önemini daha da arttırmıştır. Bu çerçeveden bakarak çalışmamızda Sonia Livingstone’un ekran kullanımını sadece “riskler” üzerinden değil “sağlayacağı “fırsatlar” üzerinden ele alan yaklaşımı temel alınmıştır. Ekran kullanımı ve “ekran zamanı” konusunda ailelerin ve öğretmenlerin ekran süresini teknolojik bağımlılık çerçevesinde değerlendirdikleri; ekran kullanımının niteliğine ve kullanımın teknolojik yeterliliğe nasıl dönüştürülebileceğine odaklanmadıkları görülmüştür. Bu incelemede temel amaç ailelerin ve öğretmenlerin lise öğrencisi gençlerin ekran kullanım sürelerine ilişkin yaklaşımlarını ortaya koymaktır. Bu kapsamda öncelikle “ekran zamanı”, “teknolojik bağımlılık” ve “teknolojik yeterlilik kavramları çerçevesindeki literatür taranmıştır. Çalışmanın araştırma bölümü için İstanbul genelinde farklı lise tiplerinde öğrenim gören öğrencilerin aileleri ve öğretmenleriyle derinlemesine görüşmeler gerçekleştirilmiştir. Yaşadığımız dönemde pandemi şartları nedeniyle görüşmeler bir soru cetveli üzerinden dijital ortamda gerçekleştirilmiş; öğretmenlere ve ailelere yönelik farklı soru cetvelleri hazırlanmıştır. Derinlemesine mülakatlar sonucu elde edilen bulgular altı ana başlıkla değerlendirilmiştir. Bu başlıklar şöyledir: Gençlerin ekran kullanım süreleri, gençlerin medya kullanımı sırasında karşılaşabilecekleri riskler, ailelerin teknolojik yeterlilik algısı, öğretmenlerin teknolojik yeterlilik algısı, ailelerin gençlerin ekran süresine ilişkin yaklaşımları ve öğretmenlerin ekran zamanına ilişkin yaklaşımları. Çalışmanın dijital teknolojiler ve eğitim eksenindeki literatüre bir katkı sağlaması temenni edilmektedir.
5
Aral, Nerima, e Gül Kadan. "GÜNÜMÜZDE AZALAN SEVGİ VE SAYGININ EVRİM (TRANSCENDENCE) FİLMİNDEN YOLA ÇIKILARAK İNCELENMESİ". In 2. Uluslararası Sinema Sempozyumu. Yakın Doğu Üniversitesi İletişim Araştırmaları Merkezi, 2022. http://dx.doi.org/10.32955/neuilamer2022-03-0214/ch01.
Texto completo da fonteResumo:
Günümüz teknoloji çağında daha önce oldukça önemli olan sevgi ve saygı değerlerinin önemini giderek kaybettiği, ilişkilerin yerini teknolojik araçlarla olan birlikteliğin aldığı ve toplumdaki bireylerin yalnızlaşma duygusunu daha sıklıkla yaşadıkları bilinen ve yaşanan bir gerçek haline gelmiştir. Özellikle bu durumun aile içinde yaşanması istenmeyen durumların ortaya çıkmasına neden olabilmektedir. Dünyaya geldiği andan itibaren tüm ihtiyaçlarının sevgi ve saygıyla karşılanması bebeğin hayata tutunmasını ve ilerleyen süreçte insanlara güvenli bağlanmasını ve psikolojik olarak uyumlu bir birey haline gelmesine katkı sağlayacaktır. Bunun tersi olarak ebeveynlerin kendi istek ve arzularına yönelik hareket etmeleri, çocuklarının en temel ilgi ve ihtiyaçlarına zamanında karşılık ve cevap verememeleri ise çocuklara zarar verebilecektir. Bu düşünceler altında araştırmada, teknolojik dünyada sevgi ve saygı değerlerinin ele alınarak incelenmesi amaçlanmıştır. Araştırmada nitel araştırma yöntemlerinden durum çalışması, durum çalışması yönteminde doküman analiz tekniği kullanılmıştır. Araştırmada senaryosu Jack Paglen, yönetmeni Wally Pfister olan 2014 yapımı Evrim (Transcendence) filmi incelenmiştir. Filmde Dr. Will Caster büyük buluşlar yapan bir bilim insandır. Çok sevdiği eşi Evelyn Caster’ın ise büyük istekleri ve geleceğe yönelik hayalleri bulunmaktadır. Will Caster’ın ölümünden sonra başlangıçta teknolojiye yönelik oldukça insani olarak başlayan isteklerin, zamanla tüm insanları nasıl tehdit altında bırakacağı etkili bir şekilde sunulmuştur. Elde edilen bulgulara dayanarak, insan ilişkileri başta olmak üzere özellikle çocukların gelişiminde benmerkezcilik yerine sevgi ve saygı değerlerinin göz önünde bulundurulması önerilebilir.
6
Elisabeth, Adriana. "Pengembangan Teknologi Roket". In Seminar Nasional Kebijakan Penerbangan dan Antariksa II. Bogor: In Media, 2018. http://dx.doi.org/10.30536/p.sinaskpa.ii.2.
Texto completo da fonteResumo:
Mengacu pada pesawat antariksa yang mampu mencapai deep space melampaui bulan, planet Mars dan sistem solar atau Orion oleh Lembaga Antariksa Amerika Serikat atau National Aeronautics and Space Administration (NASA), terdapat tiga pelajaran penting yang dapat diambil oleh Indonesia terkait pengembangan teknologi roket nasional: pertama, pengembangan teknologi roket merupakan proses panjang dan berkesinambungan, kedua, pengembangan teknologi roket beserta inovasinya memerlukan dukungan dan ketersediaan dana yang sangat besar, ketiga, pengembangan teknologi perlu ditopang oleh sumber daya manusia (SDM) yang menguasai teknologi roket secara tepat dan juga berbagai keahlian bidang ilmu pengetahuan lain.Untuk mendukung teknologi antariksa, Pemerintah Indonesia telah menetapkan Peraturan Pemerintah Nomor 45 Tahun 2017 tentang Rencana Induk Penyelenggaraan Keantariksaan. Urgensi pengembangan teknologi antariksa nasional selain perlu segera direalisasikan, juga bersifa jangka panjang. Hal ini terutama berhubungan dengan pembangunan konektivitas dan koordinasi antarsektor, penataan terpadu lembaga riset dan pengembangan teknologi roket nasional. Science and technology driven di bidang roket harus menjadi prioritas pembangunan nasional, karena ini berhubungan langsung dengan pembangunan sektor maritim, keselamatan jalur perdagangan dan pelayaran, pertanian terkait perubahan iklim, dan lain-lain. Selanjutnya, strategi pengembangan teknologi satelit nasional perlu memperhatikan pendekatan lingkungan dan dampak sosial bagi masyaraka lokal (environmental and social impact assessments), di mana pendekatan ini sebaiknya dilakukan secara terpadu. Sejalan dengan urgensi untuk mengembangkan teknologi satelit nasional, beberapa tantangan yang akan dihadapi oleh Pemerintah Indonesia antara lain terkait komitmen politik Pemrintah yang belum sepenuhnya difokuskan pada pengembangan teknologi ini. Kedua, masalah anggaran riset dan pengembangan yang relatif terbatas. Ketiga, pemahaman masyarakat Indonesia yang relatif minim, bahkan sebagian menentang. Keempat, fokus bisnis masih terbatas pada pemanfaatan belum pada investasi di bidang teknologi canggih untuk membangun kehidupan yang lebih baik.
7
Susanti, Dini, e Sri Rubiyanti. "Peluang Kerja Sama Indonesia dengan Negara Non Missile Technology Control Regime (MTCR) dalam Teknologi Peroketan". In Seminar Nasional Kebijakan Penerbangan dan Antariksa III. Bogor: In Media, 2019. http://dx.doi.org/10.30536/p.sinaskpa.iii.6.
Texto completo da fonteResumo:
Saat ini, LAPAN sedang mengembangkan teknologi roket sipil (roket sonda) untuk dikembangkan menjadi Roket Pengorbit Satelit (RPS) yang mampu meluncurkan satelit ke orbit rendah (Low Earth Orbit-LEO), sebagaimana tercantum di dalam Lampiran Peraturan Presiden Nomor 45 Tahun 2017 tentang Rencana Induk Penyelenggaraan Keantariksaan Tahun 2016–2040. Akan tetapi pengembangan teknologi roket tidaklah mudah, diperlukan alih teknologi melalui kerja sama internasional. Sebagaimana diamanatkan di dalam Undang-Undang RI Nomor 21 Tahun 2013 tentang Keantariksaan, dalam Pasal 29 ayat (1) dan ayat (2), bahwa: (1) untuk penguasaan dan pengembangan teknologi roket, Lembaga wajib mengupayakan terjadinya alih teknologi; dan (2) Pemerintah wajib mengupayakan alih teknologi melalui kerja sama internasional. Makalah ini bertujuan untuk menganalisis peluang kerjasama Bilateral dengan negara Non MTCR dalam hal ini Pakistan dan Tiongkok untuk memperoleh transfer teknologi di bidang peroketan. Metodologi yang digunakan adalah deskriptif analisis. Analisa dilakukan dengan memetakan Kemampuan Teknologi Peroketan, Kebijakan Politik Luar negeri, dan hubungan kerjasama kedua negara terebut dengan Indonesia. Hasil kajian adalah adanya peluang kerjasama dengan negara non MTCR dalam hal ini adalah dengan Tiongkok.
8
Saka, Gülizar Hazal. "Bir Ütopya Olarak Teknolojik Ölümsüzlük Sorunsalı: Teknolojik Ölümsüzlük". In Türkiye Lisansüstü Çalışmalar Kongresi. İlmi Etüdler Derneği, 2016. http://dx.doi.org/10.12658/tlck.5.4.b015.
Texto completo da fonte
9
Dora, Serkan. "DİJİTAL PLATFORMLARIN KONFOR ALANINA KARŞI YENİ SİNEMA SALONLARI: CİNEMAXİMUM ÖRNEĞİ". In 2. Uluslararası Sinema Sempozyumu. Yakın Doğu Üniversitesi İletişim Araştırmaları Merkezi, 2022. http://dx.doi.org/10.32955/neuilamer2022-03-0214/ch13.
Texto completo da fonteResumo:
Bu çalışmada CGV Mars Entertainment Group’un bünyesinde bulunan Cinemaximum sinema salonları incelenmektedir. Sadece AVM içerisinde yer alan ve Maximum kartın kampanyalarıyla desteklediği Cinemaximum sinema salonlarının seçilme nedeni ise kendini yenileyen akışkan yapısıdır. Araştırma marsmedia ve cinemaximum internet sitesi üzerinden veri sağlayarak ve İstanbul’daki seçili sinema salonlarında katılımcı gözlem yaparak gerçekleştirilmektedir. Çalışmanın amacı dijital platformların konfor alanı karşısında -cinemaximum özelinde- geleneksel sinema salonlarının seyirci çekebilmek amacıyla yeni sinema salonlarına dönüşümünü göstermektir. Dönüşüm iki türlü olmaktadır. Birincisi teknolojik dönüşümdür. Bu sadece dijital platformların etkisiyle olmamaktadır. Dönüşüm sinema salonlarının kendi içindeki rekabet ve sinema seyircisinin teknoloji beklentisi sebebiyle de gerçekleşmektedir. İkinci dönüşüm ise mekânın konfor alanını artırmaktır. Bir taraftan konfor alanı artırılırken diğer taraftan da patlamış mısır-sinema filmi birlikteliği gibi çeşitli indirim kampanyaları kullanılarak seyirciye kendini özel hissettirecek bir ortam sağlanmaya çalışılmaktadır. Sonuç olarak bu çalışmada; cinemaximum sinemalarının dijital platformlar karşısında yeni sinema teknolojisine nasıl uyum sağladığı ve seyirciyi sinemaya çekebilmek için geleneksel sinema salonlarının klasik yapısını bozarak ne şekilde yeni sinema salonları oluşturduğu gösterilmektedir.
10
Juwita, Viva. "Bagaimana Pemanfaatan Keterbatasan Teknologi untuk Meningkatkan Kecerdasan Interpersonal". In Seminar Nasional Penerapan Ilmu Pengetahuan dan Teknologi : kampus merdeka meningkatkan kecerdasan sumberdaya manusia melalui interdispliner ilmu pengetahuan dan teknologi : Pontianak, 24 Agustus 2021. Untan Press, 2021. http://dx.doi.org/10.26418/pipt.2021.6.
Texto completo da fonteResumo:
Tujuan penelitian ini adalah untuk melihat bagaimana pemanfaatan komunikasi sosial dan untuk memahami lingkungan di sekitarnya. Dengan terbatasnya teknologi yang ada di SMP Negeri 2 Sungai Pinyuh maka penelitian ini berusaha mengangkat bagaimana keterbatasan teknologi untuk meningkatkan kecerdasan interpersonal. Penelitian didasari oleh keterbatasan teknologi yang ada di SMP Negeri 2 Sungai Pinyuh. Salah satu kecerdasan yang dibutuhkan siswa saat ini adalah kecerdasan interpersonal, seperti kemampuan dalam mengatasi keterbatasan teknologi dalam pembelajaran untuk meningkatkan kecerdasan interpersonal. Walaupun keterbatasan tetap ada, seharusnya tetap dapat meningkatkan kecerdasan interpersonal diri. Penelitian ini menggunakan pendekatan kualitatif, hasilnya dipaparkan secara deskriptif. Eksplorasi data dengan mencari literatur lima sampai sepuluh tahun terakhir. Data dari penelitian ini diperoleh dari studi literatur yang relevan, dan berkaitan langsung dalam peningkatan kecerdasan interpersonal diri dengan keterbatasan teknologi yang ada. Kemudian hasilnya dianalisis secara deskriptif. Hasil dari penelitian ini menunjukkan bahwa teknologi yang terbatas tidaklah menghambat dalam meningkatkan kecerdasan interpersonal siswa. Dengan demikian, diharapkan para guru yang berada di daerah yang memiliki keterbatasan teknologi dapat memanfaatkan media yang ada di lingkungan sekitar mereka.
Relatórios de organizações sobre o assunto "Teknologia"
1
Larrea Basterra, Macarena, e Stephanía Mosquera López. Teknologia garbietan inbertitzeko pizgarriak. Universidad de Deusto, 2024. http://dx.doi.org/10.18543/gqtg1145.
Texto completo da fonteResumo:
Mundu mailan deskarbonizazioaren konpromisoa betetzeak teknologia garbietan inbertitzea eskatzen du, modu globalean. Horretarako, finantzaketa bolumen handiak behar dira, baina ingurunea konplexua da eta, gainera, zalantza teknologiko handiak daude eta baliabideak ez dira modu homogeneoan banatzen mundu osoan zehar. Egoera horren aurrean, teknologia garbietan inbertitzeko pizgarriek, behar bezala diseinatzen badira, inbertsio pribatua bultza dezakete ingurumen helburuak lortzeko. Txosten honek teknologia garbietan inbertitzeko funts beharrak, ingurumen jasangarritasunerantz aurrera egiteko gaur egun finantzaketan dagoen arrakala eta inbertsiorako pizgarria terminoaren kontzeptualizazioa lantzen ditu. Pizgarriak sei kategoria handitan sailkatzea proposatzen da: ekonomikoak, finantzarioak, fiskalak, merkatukoak, erregulazioak eta jakintza eta lankidetzakoak. Ondoren, hainbat herrialdetan (Ameriketako Estatu Batuak, Europar Batasuna, Txina, Kanada, India eta Erresuma Batua) nola ezartzen ari diren deskribatzen da. Azkenik, azterketaren ondorioak adierazi eta teknologia garbietan inbertitzeko pizgarriak diseinatu, ezarri, kontrolatu eta eragina ebaluatzeko kontuan hartzeko elementuen eta dimentsioen inguruko hausnarketa proposatzen da.
2
Izulain, Ane, e Edurne Edurne. ZIENTZIA, TEKNOLOGIA ETA BERRIKUNTZAKO EUSKADI 2030 PLANAREN EKARPENA GJH-EI. Editado por Patricia Canto. Universidad de Deusto, 2024. http://dx.doi.org/10.18543/kscj9353.
Texto completo da fonteResumo:
Dokumentuaren helburua Zientzia, Teknologia eta Berrikuntzarako Euskadi 2030 Planak (ZTBP Euskadi 2030) Garapen Jasangarrirako Helburuei (GJH) egiten dien ekarpena neurtzea da.Horretarako, artearen egoeraren azterketa bat egiten da, I+G+b-k GJHei egiten dien ekarpenaren neurketari dagokionez, eta, horretan oinarrituta, txostenak neurketaproposamen metodologiko bat eta planak ZTBPn jasotako GJHei egiten dien ekarpenaren egungo mailaren lehen diagnostiko bat aurkezten ditu, erronka sozialen arabera antolatuta. Zehazki, honako hauek dira txostena egituratzen duten erronka sozialak eta erlazionatutako GJHak: Erronka soziala: osasuna (3. GJHa. Osasuna eta ongizatea). Erronka soziala: genero-berdintasuna (5. GJHa. Genero-berdintasuna). Gizarte-erronka: energia eta klima-aldaketa (7. GJH. Energia eskuragarria eta ezkutsatzailea. 11. GJHa. Hiri eta komunitate jasangarriak. 13. GJH. Klimaren aldeko ekintza). Erronka soziala: kalitatezko enplegua (8. GJHa. Lan duina eta hazkunde ekonomikoa). Erronka soziala: eraldaketa digitala (9. GJHa. Industria, berrikuntza eta azpiegiturak).
3
Kamp, Bart, Francisco Carrillo e Francesco Pescarin. Euskal ekonomiako eta enpresetako atzerriko zuzeneko inbertsioaren analisia eta lehiarkortasunean duen eraginaren balioespena. Editado por Patricia Canto. Universidad de Deusto, 2024. http://dx.doi.org/10.18543/frjr6381.
Texto completo da fonteResumo:
Atzerriko zuzeneko inbertsioa (AZI), bai herrialdera sartzen dena eta bai herrialdetik ateratzen dena, garrantzi handikoa da herrialde baten ekonomiarako, hazkunde ekonomikoa lortzen, enplegua sortzen, teknologia transferitzen eta mugaz haraindiko balio kateetan eta nazioarteko espazio ekonomikoetan integratzen laguntzen duelako. Hori jakinik, “Euskal ekonomiako eta bertako enpresetako atzerriko zuzeneko inbertsioaren analisia” txostenak Euskal Autonomia Erkidegora sartzen den eta bertatik ateratzen den zuzeneko inbertsioa ditu aztergai. Horretarako, 2014-2021 aldiko datu agregatuak erabili ditu eta atzerriko entitateek eskuratu zituzten euskal enpresa batzuen kasuak aztertu ditu. Amaitzeko, policy makerrentzat zenbait gomendio ematen dira, herrialdera sartzen den atzerriko zuzeneko inbertsioan eragina duten elementuei buruz.
4
Ørvig, Kjersti. Velferdsteknologi: En studie av holdninger/oppfatninger om bruk av velferdsteknologi for unge mennesker med nedsatt funksjonsevne i eller på vei til egen bolig. University of Stavanger, outubro de 2014. http://dx.doi.org/10.31265/usps.225.
Texto completo da fonteResumo:
Dette er en rapport som bygger på en sosiologisk studie av pårørende og brukeres oppfatninger i tilknytning til en fremtidig innføring av velferdsteknologi i bolig for unge mennesker med nedsatt funksjonsevne. Hovedhensikten med studien er å dokumentere og diskutere muligheter og begrensninger ved velferdsteknologisk understøttelse i bolig slik den enkelte bruker/pårørende oppfatter dette. Målgruppen for studien er unge voksne (18-29 år) med nedsatt funksjonsevne som enten bor i egen bolig eller er på vei til egen bolig. Dette er en gruppe unge mennesker som har vært og fremdeles er lite synlig i debatten rundt innføring av velferdsteknologi som i all hovedsak har vært rettet mot eldre og/eller kronisk syke. Min analyse fokuseres rundt fem hovedtema: 1) kunnskaps- og kompetanseforutsetninger, 2) teknologiske utfordringer, 3) ny teknologi og det menneskelige aspektet, 4) fordeler og ulemper med moderne teknologi og 5) de blandede erfaringene med Nav. Et overordnet spørsmål i rapporten er hvordan velferdsteknologi kan bidra til inkludering for unge mennesker med funksjonsnedsettelser. Det ble anvendt en kvalitativ metode i studiet med bruk av semi-strukturerte intervjuer. Utvalget av informanter i målgruppen ble strategisk valgt i samsvar med prosjektets forskningsspørsmål. Dette omfattet unge voksne brukere (18-29 år) med nedsatt kognitiv og/eller fysisk funksjon samt pårørende til brukere i denne aldersgruppen. Et annet kriterium var at brukerne enten bodde i egen bolig eller var på vei til egen bolig de nærmeste årene. Totalt 13 informanter deltok, herav 5 brukere og 8 pårørende. 3 av de 5 brukerne som deltok i undersøkelsen bodde i egen bolig. Av det totale antallet brukere som var representert i undersøkelsen bodde 5 av brukere i egen bolig. Intervjuene ble gjennomført i fem kommuner i Rogaland høsten 2013 og vår 2014. Hvert intervju ble tatt opp på bånd og transkribert. Informantene ble rekruttert via to ulike interesseorganisasjoner. Funn Et hovedfunn viser at det er et stort behov for informasjon og kunnskap om hva velferdsteknologi omfatter og hva som er forskjellen på velferdsteknologi og mer tradisjonelle hjelpemidler. Samtidig indikerer funn at noen av brukerne og flere av de pårørende har kunnskap og kompetanse i bruk av smarttelefoner, pc, nettbrett etc. Dette er kunnskap som kan videreutvikles til bruk av ulike typer mer spesialtilpassede kommunikasjonsløsninger. Manglende tilgjengelig informasjon kan bidra til at det skapes ambivalente holdninger til ny teknologi. Dette er knyttet til oppfatninger om overvåkning og kontroll. En utfordring som kommer til uttrykk blant pårørende informantene i tilknytning til velferdsteknologi, er situasjoner hvor pårørende/bruker mangler digital kompetanse. Pårørende uttrykker i den sammenheng bekymring for ekskludering av en gruppe brukere som ikke får tilgang til moderne teknologi fordi det ikke søkes om dette. Resultatet kan bli at det ikke søkes om velferdsteknologiske løsninger fordi pårørende/sosiale nettverk ikke selv har kompetanse eller ikke bryr seg om å erverve denne kompetansen. Brukere som er avhengig av pårørende/sosiale nettverk for å håndtere teknologien kan bli særlig sårbare i denne sammenhengen. Et viktig funn som kommer frem her er at det må opprettes en type support gjennom Nav. Denne type support må være tilgjengelig i situasjoner hvor teknologien ikke fungerer som den skal eller ved andre behov for assistanse. Funn peker og på behovet for å sikre opplæring av kommunalt ansatte som mangler grunnleggende kompetanse om velferdsteknologi. Dette er i samsvar med flere fagrapporter på feltet. Et sentralt funn i undersøkelsen omfatter frykten for at velferdsteknologi skal erstatte menneskelig kontakt. Dette er i samsvar med «motstanderne» i debatten rundt innføring av moderne teknologi. Flere av informantene uttrykte og stor skepsis til ulike type overvåkningsutstyr av tjenestemottaker. Møtet med Nav/hjelpemidler viser at mange av mine informanter har svært blandede erfaringer i forhold til informasjon om moderne velferdsteknologiske løsninger (smarthusløsninger) samt få innvilget søknader til mer tradisjonelle hjelpemidler. Ingen av informantene har på noe tidspunkt fått tilbud om smarthusløsninger i bolig. Dette kan skyldes manglende kompetanse og kunnskap om velferdsteknologiske løsninger fra kommunens side samt representere en flaskehals i forhold til implementering av velferdsteknologi. En annen grunn kan være lav innkjøpskompetanse og svak økonomi. Bruk av ulike moderne teknologiske løsninger kan bidra til at mennesker med nedsatt funksjonsevne kan få en større grad av selvstendighet og kunne delta på flere av livets områder. En viktig forutsetning i denne sammenheng omfatter tilrettelegging og opplæring av funksjonshemmede, pårørende og sosiale nettverk samt aktører som har ansvar for tilrettelegging.
5
Hennessy, Sara, Saalim Koomar e Adam Kreimeia. Uzoefu wa Walimu wa Kutumia Teknolojia katika Ufundishaji Tanzania. EdTech Hub, fevereiro de 2023. http://dx.doi.org/10.53832/edtechhub.0147.
Texto completo da fonteResumo:
This is a Swahili version of the policy briefi Teachers’ Experiences of Teaching With Technology in Tanzania: Recommendations for policy and practice published in October 2022. An output of the EdTech Hub, https://edtechhub.org
6
Ersan, Alper. Ar-Ge, yenilik bilim ve teknoloji destekleri. İstanbul, Türkiye: İstanbul Ticaret Üniversitesi Kütüphane ve Dokümantasyon Daire Başkanlığı, janeiro de 2011. http://dx.doi.org/10.63057/ticaretrapor.2024.73.
Texto completo da fonte
7
Vadmand Jensen, Victor, Rikke Hagensby Jensen, Kristina Laursen e Maria Kjærup. Sektorkobling via Energifællesskaber: Værdi-Sensitivt Design i Energifællesskab Avedøre (Forskningsnotat). Aalborg University, 2023. http://dx.doi.org/10.54337/aau519439365.
Texto completo da fonteResumo:
Projektet “Sektorkobling via Energifællesskaber” undersøger, hvordan digital teknologi kan supportere lokale energifællesskaber, der gerne vil indgå som samlepunkt for forskellige energi og forsyningssektorer (el, varme, og vand). Problemejerne for projektet er Energifællesskab Avedøre (EFA), der er Danmarks første borgerdrevet energifællesskab [8]. Da borgerne er vigtige aktører i energifællesskaber, er det derfor relevant at sætte menneskelige værdier i centrum for at forstå, hvordan supporterende digitale teknologier kan udformes med mulige etiske udfordringer for øje. I dette forskningsnotat afrapporterer vi på et brugerstudie udført af medarbejdere fra forskningsgruppen Human-Centered Computing på Institut for Datalogi, Aalborg Universitet. Som en del af dette studie, har vi benyttet Værdi-Sensitivt Design (VSD) [10] til at kortlægge socio-tekniske [16, 37] værdier, der på spil for medlemmer og aktører i EnergiFælleskab Avedøre. Vi mener, at identifikationen af disse værdier kan spille en vigtig rolle i at forstå, hvilke socio-tekniske værdier der udspiller sig – og eventuelt er i konflikt – i dette nyoprettet energifællesskab. Desuden bidrager denne viden med at forstå hvordan værdier kan supporteres gennem udvikling af digitale teknologier. Som en del af dette arbejde har vi udført en analyse af værdier identificeret i litteraturen omkring bæredygtig omstilling og digitale platforme. Dernæst har vi gennem en tematisk analyse [4] af interviews med forskellige aktører i EFA, undersøgt forventningerne til EFA, og hvordan disse forventninger kobler sig på forskellige værdier. Dette arbejde har resulteret i et dybdegående indblik i, hvilke værdier er vigtige at holde for øje, når der skal udformes nye digitale energi-platforme til sektorkobling via energifællesskaber. Baseret på denne analyse har vi gennem samarbejde med FlexShape udviklet en informationsskærm til opsætning på Hvidovre Gymnasium, som håndterer udvalgte værdier. Vi rapporterer udvalgt på denne informationsskærm fra et VSD-perspektiv. Vi mener, at værdierne præsenteret i denne rapport, er vigtige af flere grunde. Idet værdier implicit bliver indskrevet i teknologier [34], så kan designere og udviklere også implicit promovere uønskede værdier og forhindre ønskede værdier. Værdierne beskrevet i denne rapport kan fungere som ”ledesten”, som kan holdes for øje i fremtidig design og udvikling. Med de mange interesser i et energifællesskab, så er det også fordelagtigt at have disse værdier ved hånden. Med disse, så kan der foretages bevidste afvejninger af værdier, både i teknisk udvikling såvel som social organisering [16, 37]. Arbejdet beskrevet i denne rapport er blevet finansieret af Den Europæiske Regionale Udviklingsfond: RFD-16-0024. Vi takker alle informanterne for deres deltagelse og interessante perspektiver, såvel som FlexShape1, EBO Consult2 og Hvidovre Gymnasium & HF3 for samarbejdet om design og udvikling. Dele af arbejdet er blevet forskningspeer-reviewet med udgivelse i 2023 [24]
8
EdTech Hub, EdTech Hub. Teknolojia na maendeleo ya taaluma ya walimu nchini Tanzania: Zana za utafiti. EdTech Hub, março de 2023. http://dx.doi.org/10.53832/edtechhub.0149.
Texto completo da fonte
9
Hanan, Akhmad, Mayora Bunga Swastika e Hidayatul Mustafidah Rohmawati. Strategi kebijakan hilirisasi migas dan minerba yang efektif untuk Indonesia. Purnomo Yusgiantoro Center, março de 2024. http://dx.doi.org/10.33116/pyc-br-5.
Texto completo da fonteResumo:
Kebijakan hilirisasi migas dan minerba adalah fokus utama pemerintah Indonesia untuk mengoptimalkan sumber daya alamnya. Laporan ini mengevaluasi tahapan hilirisasi dari sektor minyak bumi, gas alam, mineral, hingga batubara dengan menggunakan metodologi Political, Economic, Social, Technological, Environment, and Legal (PESTEL) dan konsep efek trickle down. Tujuannya adalah menilai faktor-faktor eksternal yang mempengaruhi kebijakan hilirisasi di Indonesia. Melalui kerangka PESTEL, laporan ini mengidentifikasi aspek politik, ekonomi, sosial, teknologi, lingkungan, dan hukum yang mempengaruhi kebijakan hilirisasi. Efek trickle down dianalisis untuk memahami distribusi manfaat ekonomi. Hasilnya menunjukkan adanya dampak signifikan terhadap pertumbuhan ekonomi, ketimpangan sosial, dan keberlanjutan lingkungan. Dalam konteks energi, diperlukan kebijakan yang mendukung investasi teknologi dan peningkatan kapasitas manusia. Di sektor Migas eksplorasi dan eksploitasi sumber daya harus diimbangi dengan perlindungan lingkungan yang ketat dan berkelanjutan. Di sektor mineral, keterlibatan industri dan regulasi lingkungan perlu diperkuat. Di sektor batubara, diversifikasi ekonomi dan penggunaan energi bersih merupakan kunci untuk mengurangi dampak lingkungan. Implikasinya, diperlukan strategi kebijakan holistik yang mempertimbangkan aspek politik, ekonomi, sosial, teknologi, lingkungan, dan hukum. Kolaborasi antara pemerintah dan pemangku kepentingan merupakan hal penting untuk implementasi kebijakan yang dapat meningkatkan nilai tambah sumber daya alam secara berkelanjutan dan memastikan distribusi manfaat yang adil.
10
Neset, Tina-Simone, Lotta Andersson, Magnus Matteo Edström, Katerina Vrotsou, Clara Greve Vilaro, Carlo Navarra, Kostiantyn Kucher et al. AI för klimatanpassning : Hur kan nya digitala teknologier stödja klimatanpassning? Linköping University Electronic Press, maio de 2024. http://dx.doi.org/10.3384/brief-203955.
Texto completo da fonteResumo:
Tillgång till vädervarningar med information om förväntade konsekvenser av vädret är nödvändigt för god krisberedskap hos myndigheter, kommuner, näringsliv och privatpersoner. Vidareutveckling av varningssystem som fokuserar på förväntade störningar (konsekvensbaserade varningssystem) är därför en viktig komponent i samhällets hantering av klimatförändringar. Forskningsprojektet AI för klimatanpassning (AI4CA) har analyserat möjligheter och hinder med att inkludera AI-baserad text- och bildanalys som stöd till SMHI:s konsekvensbaserade vädervarningssystem och på sikt även stödja långsiktig klimatanpassning