Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Teknologia.
Artigos de revistas sobre o tema "Teknologia"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 50 melhores artigos de revistas para estudos sobre o assunto "Teknologia".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja os artigos de revistas das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Fridlund, Mats, e Matti La Mela. "Between Technological Nostalgia and Engineering Imperialism". Tekniikan Waiheita 37, n.º 1 (17 de junho de 2019): 6–40. http://dx.doi.org/10.33355/tw.83224.
Texto completo da fonteResumo:
Kuinka ulkomainen teknologia vaikuttaa maan teollistumiseen? Tätä kysymystä lähestytään ”teknologisen geopolitiikan” kautta tarkastelemalla näkemyksiä ja tulkintoja, joita suomalaiset tekniikan alan toimijat esittivät koskien Itä-Aasian suurvallan, Kiinan teknologiaa ja teollistumista. Artikkeli tutkii, kuinka keisarillista Kiinaa kuvattiin vuosina 1880–1912 Suomen ”teknisteollisen julkisuuden” keskeisellä foorumilla, suomalaisissa tekniikan alan aikakauslehdissä. Tämä artikkeli tuo uuden näkökulman Suomen tekniikan historian tutkimuskentälle kartoittamalla Suomen ja Kiinan suhdetta teknologian ja teollistumisen kautta. Se tarjoaa myös uuden tutkimusotteen digitaaliseen historiaan hyödyntämällä laadullista ja määrällistä haku- ja luentatapaa (”readsearch”) suomalaiseen tekniikan alan lehtiaineistoon. Tutkimus tuo esiin, kuinka kiinalainen teknologia ja teollisuus esiintyi lehdissä pääosin kahdella tavalla. Ensinnäkin teksteissä kuvattiin Kiinan varhaishistoriallista kehitystä ja perinteistä teknologiaa, mikä toimi ”nostalgisena” vastaparina tuoreimpien länsimaisten teollisten edistysaskeleiden kuvaukselle. Toiseksi käsiteltäessä uudempia aikakauden teknologioita lehtitekstien painopiste oli lännen vahvuuksissa, ja huomio kiinnitettiin Kiinan taloudellisen ja kaupallisen potentiaalin tai maan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Artikkeli syventää tätä suurvaltapolitiikan näkökulmaa tarkastelemalla kahden suomalaisen insinöörin uraa läntisten siirtomaapyrkimysten palveluksessa ja valottaa siten aiemmin sivuun jääneitä, suomalaisia imperialistisia asenteita.
2
Koivisto, Tiina Annamari, Johanna Koroma e Johanna Ruusuvuori. "Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut työterveyshuollossa - ammattilaisten näkökulma". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, n.º 3 (5 de maio de 2019): 183–97. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.77370.
Texto completo da fonteResumo:
Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut yleistyvät työterveyshuollossa, kun teknologia integroituu yhä keskeisemmin terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön ja työprosesseihin. Tähän asti etäterveydenhuoltoa koskeva tutkimus on kohdistunut pääasiassa muuhun kuin työterveyshuoltoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työterveyslääkäreiden, -työterveyshoitajien, työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien kokemuksia teknologian hyödyntämisestä ja etäpalveluiden käytöstä omassa työssään. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018. Tutkimusaineisto koostui kyselyn avointen kysymysten vastauksista. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä teemoittelua.
Tulokset osoittavat, että asenteet teknologian hyödyntämiseen ja etäpalveluihin ovat kyselyyn vastanneissa ammattiryhmissä valtaosin myönteisiä. Myönteiset kokemukset liittyvät erityisesti työn sujuvuuden paranemiseen. Tiedonvälityksen tehostuminen sekä palvelun saatavuuden parantuminen koetaan myös myönteisenä. Teknologian hyödyntämisen ja etäpalvelun myötä tapahtuvat ammattilaisten työnkuvan muutokset koetaan ristiriitaisena. Toisaalta työnkuvan nähdään rikastuvan ja toisaalta sirpaloituvan. Kasvotusten kohtaamisten vähentyminen sekä teknologian käyttöön liittyvät ongelmat koetaan kielteisinä. Kielteisenä koetaan myös sekä asiakkaiden että ammattilaisten osin riittämättömät valmiudet ja osaaminen teknologian käytössä. Ammattilaisten oppimistarpeiden osalta on tunnistettavissa kaksi ääripäätä. Osa on ottanut työssään teknologiaa käyttöön hyvin rajoitetusti tai ei vielä lainkaan ja heillä on siten runsaasti oppimistarpeita, ja osa vastaajista sen sijaan toivoo lähinnä päivitystä uusimpaan teknologiaan ja sovelluksiin.
Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut avaavat mahdollisuuksia uudistaa työterveyshuollon toimintatapoja siten, että ne voivat vastata asiakastyöpaikan tarpeisiin entistä laadukkaammin ja nopeammin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toimintatapojen kehittämiseen.
3
Pesonen, Liisa, Juha Backman, Pasi Suomi, Jussi Nikander e Markku Koistinen. "Teknologia arktisuuden hyödyntämisessä". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 33 (31 de janeiro de 2016): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75222.
Texto completo da fonteResumo:
Arktisen maatalouden kehittämisessä, erikoislaatuisuuden ylläpitämisessä, tuotteistamisessa ja todentamisessa teknologisena haasteena ovat maatilojen monimuotoisuus, vaativat tuotantoprosessit ja olosuhteet sekä moninaiset tekniset osajärjestelmät prosessien hoitamiseen. Uudet Teollisen Internetin teknologiat tuovat potentiaalisia, erilaisiin tuotanto-olosuhteisiin sovellettavia digitaalisuutta ja automaatiota hyödyntäviä ratkaisumalleja arktisuuden hyödyntämisen tukemiseksi maataloudessa. Teollisella Internetillä käsitetään monimutkaisten fyysisten koneiden, sensoriverkkojen ja ohjelmistojen integraatiota. Se hyödyntää koneoppimista, big dataa, esineiden Internetiä, koneidenvälistä viestintää sekä kyber-fyysisiä järjestelmiä, käsitelläkseen ja analysoidakseen konedataa toimenpiteiden säätämistä varten, usein tosiaikaisesti. Teollisen Internetin ratkaisuja voidaan potentiaalisesti hyödyntää seuraavissa kohteissa:1. Tarkkaa paikkaan ja aikaan sidotun tuotannon prosessidatan dokumentointi prosesseihin liitettävienräätälöityjen sensoriverkkojen, tallentimien ja pilvipalveluiden avulla. Näin tuotantoprosessistakerätään dataa monitorointia sekä jäljitettävyys- ja muun tuotetiedon koostamista ja jakelua vartenjuuri niistä tekijöistä, joita asiakas ja markkina arvostavat, kuten eläinten hyvinvoinnista, lannoitteidenja kasvinsuojeluaineiden täsmäkäytöstä, uusiutuvan energian osuudesta tuotannossa,hiilineutraalisuudesta sekä ympäristövaikutuksesta.2. Tuotantoprosessien säätäminen uuden teknologian avulla resurssitehokkaasti paikka- tai yksilökohtaisen vaihtelun ja kulloistenkin olosuhdetietojen sekä vallitsevien säädösten jatuotantosopimusten mukaan. Säädön syötedata saadaan sensoriverkoista sekä erilaisista tilan sisäisistäja ulkoisista datavarastoista ja -palveluista. Säätö edellyttää tietämyksen valjastamista konekielisiksitietämysmalleiksi koneautomaation päätöksenteon käyttöön. Tuotantoprosessikohtaista tietämystävoidaan kasvattaa hyödyntämällä big data -teknologiaa, muun muassa tiedon aktiivista louhintaakerätystä prosessi- ja olosuhdedatasta. Kasvitautipainemallit paikkakohtaiseen ruiskutustarpeenmäärittämiseen ovat esimerkkejä viljelijöiden käytössä olevista reaaliaikaisista tietämysmalleihinperustuvista sovelluksista. Tällaisella täsmäteknologialla voidaan edistää panosten käytön tehokkuuttapaitsi kustannusten säästämiseksi ja sadon laadun turvaamiseksi, myös maaperän, diversiteetin javesien laadun suojelemiseksi.3. Robottien integrointi maatilan järjestelmiin kustannustehokkaasti. Mielenkiintoinen robotiikansovellus arktisen maataloustuotannon kannalta on robottien käyttäminen pelto- ja avomaanviljelyssäkustannustehokkaaseen mekaaniseen rikkakasvien torjuntaan, kemikaalien sijaan. Koneidenlisääntyvät autonomiset ominaisuudet säästävät työtä ja keventävät työntekijän kuormitusta lisätentuotannon sosiaalista kestävyyttä.4. Viljelijöiden keskinäisen luottamuksen vahvistaminen heidän antaessaan toisilleen oikeudet seuratavalittujen työ- ja tuotantoprosessiensa kulkua koneiden ja laitteiden välisen tiedonsiirron ja siihenperustuvan etämonitoroinnin avulla. Yhteinen monitorointi edistää koneiden, työpanosten ja peltojentehokasta yhteiskäyttöä sekä toinen toisiltaan oppimista. Viljelijät voivat yhdenmukaistaatuotantotapojaan markkinakysynnän mukaan tuottaakseen yhteistyössä riittävän suuren,dokumentoidusti kysyttyä laatua olevan tuote-erän.5. Tuotannon avoimuuden lisääminen verkottumalla vastaavasti myös asiakkaiden, tiettyäkuluttajaryhmää edustavan toimijan tai jopa yksittäisten kuluttajien kanssa. Maksavien asiakkaidentoiveet tulevat viljelijöiden tietoon nopeasti ja niihin reagoidaan nykyistä ketterämmin – kestävästipalvellen.
4
Ruuska, Toni, e Pasi Heikkurinen. "Kokoava ote teknologiaan Marxiin ja Heideggeriin pohjautuen". Tutkimus & kritiikki 3, n.º 1 (11 de setembro de 2023): 68–87. http://dx.doi.org/10.55294/tk.127559.
Texto completo da fonteResumo:
Modernin tekniikan eli teknologian aikakauden voidaan nähdä alkaneen teollistumisesta. Sitä määrittää eri työvälineiden ja kulttuuristen suhteiden yhteen kietoutuneisuus, tuotantoprosessien monimutkaistuminen ja resurssi-intensiivisyys. Laajentuva teknosfääri – teknologisen järjestelmän kokonaisuus – on laadultaan olio, jossa ”tekniikka” ja ”logiikka” ovat sekoittuneet laskelmoiduksi, ulkoistetuksi ja automatisoiduksi ”teknologiikaksi”, jota pitää liikkeessä ulkoiset resurssipanokset. Teknologiaan ja teknosfääriin liittyy kosolti sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Näiden ongelmien perkaamisen ohella päähuomiomme tässä kirjoituksessa on kokoavan teknologiakäsityksen luonnostelemisessa vaihtoehdoksi vallitseville teknologiaymmärryksille. Hahmottelemme tätä otetta etenkin Marxin ja Heideggerin ajatusten viitoittamana. Tavoitteemme on edistää kokonaisvaltaisemman ja refleksiivisemmän teknologiakeskustelun syntyä, jossa otetaan huomioon teknologian keskeiset ongelmat, säilyttäen kuitenkin avoimuus sille, että teknologia ja sen kehittäminen voivat tuoda mukanaan muutakin kuin massasukupuuttoja ja eriarvoisuutta.
5
Österberg, Ira. "Teknologia avoin, tiede salattu". Idäntutkimus 28, n.º 3 (24 de novembro de 2021): 68–70. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.112344.
Texto completo da fonte
6
Mähkä, Rami, e Kaisa Hiltunen. "Teknologia, (mieli)kuvat, historia". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 32, n.º 4 (16 de março de 2020): 3–6. http://dx.doi.org/10.23994/lk.90784.
Texto completo da fonte
7
Kaataja, Sampsa. "Kaivattu katsaus teknologia-Suomen kehityskaareen". Tekniikan Waiheita 38, n.º 3-4 (22 de dezembro de 2020): 77–79. http://dx.doi.org/10.33355/tw.100579.
Texto completo da fonteResumo:
Kirja-arvostelu teoksesta:
Tarmo Lemola, Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Suomen tiede-, teknologia ja innovaatiopolitiikan kehityskaari 1960-luvulta 2020-luvulle. Vastapaino. Tampere 2020.
8
Ateka, Ainara, Irene Sierra e Javier Ereña. "CO2-ren bahiketa, klima-aldaketa arintzeko estrategia". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzi eta Teknologi Aldizkaria, n.º 30 (27 de outubro de 2016): 81–92. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.16204.
Texto completo da fonteResumo:
Gero eta arreta gehiago eskaintzen ari zaio klima-aldaketari. Gizakion jardueraren eraginez Lurraren tenperatura igotzen ari da. Berotegi-efektuko gasen artean karbono dioxidoa (CO2) ugariena da, eta energia-iturri fosilen errekuntzan du jato- rri antropogeniko nagusia. CO2-ak denbora luzez irauten du atmosferan, eta ondorioz, beharrezkoa da haren isurketak murriztea. Helburu hori betetzeko, karbono dioxidoaren bahiketa- eta biltegiratze-teknologia (CCS teknologia) erabil daiteke. Horretan, lehenengo pausoa, ekoitzitako CO2-a bahitzea da, atmosferara isuri aurretik. Ondoren, garraiatu eta formazio geologikoetan (akuifero gazi sakonetan, edota petrolio- edo gas-gordailuetan) biltegiratzen da. CCS teknologiak erregai fosilen erabilera jarraitua ahalbidetzen du, CO2-aren atmosferarako isurketak murrizten dituen bitartean. Hala ere, baditu zenbait arazo, hala nola, inbertsio ekonomiko eta energia-beharrizan handiak, epe luzerako biltegiratzea iraunkorra dela egiaztatu beharra, biztanleriaren erresistentzia, eta biltegiratzeko lekuen falta herrialde batzuetan.
9
Hiltunen, Kaisa. "Teknologia ja huolen eleet elokuvassa Rotanpyydystäjä". Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 36, n.º 1 (8 de abril de 2023): 87–96. http://dx.doi.org/10.23994/lk.128788.
Texto completo da fonte
10
Hartama-Heinonen, Ritva. "Kääntäminen ja teknologia: näkökulmia Heideggerin filosofiasta". Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti 7 (1 de dezembro de 2013): 8–19. http://dx.doi.org/10.61200/mikael.129526.
Texto completo da fonteResumo:
We should not underestimate philosophical ideas, since they can help us to analyze and under- stand what is going on in the surrounding world and when necessary, even to control this development and its mechanisms. This is what is proposed in the present article, which draws on Martin Heidegger’s (1889–1976) philosophical thinking, and applies some of his views to the field of translating. Special attention is paid, on the one hand, to his views of modern technology and its powerful status and impact, and on the other, to his dichotomy of calculative and meditative thinking. These Heideggerian conceptions are then discussed from the point of view of translation in order to show their relevance and applicability. Technology is, in Heidegger’s view, both a threat and an opportunity as well as something that can both enslave and be a necessity. But the solution which Heidegger proposes is somewhat surprising, since he advocates an attitude that consists of simultaneously saying “yes” and “no” to technology. Central to this attitude is the concept of letting be, or releasement (Gelassenheit), which embraces an open, waiting, and receptive approach to that the sense of which still remains hidden to us. Here, this “yes”-and-“no”-attitude means that we take, or receive, a Heideggerian time out.
11
Valtatie, Heidi, e Milka Erkkilä. "Teknologia ikääntyneiden hoitotyössä ‒ millaista osaamista tarvitaan?" Gerontologia 37, n.º 2 (9 de junho de 2023): 187–91. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.128885.
Texto completo da fonte
12
Kotilainen, Sirkku, e Maarit Mäkinen. "Kansalaisverkot ja digitaalinen voimistuminen". Aikuiskasvatus 26, n.º 3 (15 de setembro de 2006): 188–200. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93694.
Texto completo da fonteResumo:
Digitaalisten kuilujen eli uuden teknologian käyttöön liittyvien eriarvoisuuksien lisäksi on syytä puhua myös ihmisten eriarvoisesta toimijuudesta tietoyhteiskunnassa. Teknologia sinänsä ei tee ihmisistä syrjäytyneitä tai mukana olevia, vaan sen soveltaminen toimijuutta ja osallisuutta edistävässä tarkoituksessa. Voidaan paremminkin puhua osattomuuden kuiluista ja tietoyhteiskunnan syrjäytyneistä, joille informaatioteknologia voisi tuoda selkeää hyötyä yhteiskunnan jäseninä toimimisen sekä oman hyvinvoinnin kannalta, mutta jotka eivät voi tai osaa sitä hyödyntää.
13
Nätkin, Ritva, e Sanna Kivimäki. "”Ihminen ei koe tarvitsevansa perhettä tai toista ihmistä.”". Nuorisotutkimus 40, n.º 4 (22 de dezembro de 2022): 59–73. http://dx.doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9125705.
Texto completo da fonteResumo:
Artikkeli käsittelee suomalaisten ja virolaisten yliopisto-opiskelijoiden tulevaisuusvisioita teknologisoituvasta perhe-elämästä ja sukupolvisuhteista. Yliopisto-opiskelijat ovat tulevaisuuden päättäjiä ja asiantuntijoita. Artikkelissa kysytään, miten yliopisto-opiskelijat visioivat teknologian ja perhe-elämän suhteita lähitulevaisuudessa, erityisesti vuorovaikutuksen aitoutta. Ovatko he huolissaan esimerkiksi siitä, että juuri teknologia muuttaa perhesuhteita vääjäämättömästi huonompaan suuntaan? Kirjoitusaineisto on kerätty eläytymismenetelmällä vuosina 2015–2018 tamperelaisissa ja tallinnalaisissa yliopistoissa, kuudessa eri luentotilaisuudessa. Vastaajista oli virolaisia 61 ja suomalaisia 79. Aineisto analysoitiin teorian ohjaamalla sisällönanalyysillä. Teknologiaksi ymmärrettiin aineistossa esimerkiksi mediateknologiaa, tekoälyä, digitalisaatiota ja robotisaatiota koskevat visiot. Tuloksissa tarkastellaan ensin teknologiaa perheiden sisäisessä vuorovaikutuksessa ja toiseksi teknologiaa kotitaloudessa ja palveluissa. Ikää eriteltiin enemmän kuin sukupuolta. Perhe-elämä näyttäytyi jähmeänä, luonteeltaan hitaasti muuttuvana ja totunnaisena, ja teknologia puolestaan nopeasti muuttuvana ja hämmennystä aiheuttavana. Teknologisoitumisen aiheuttama huoli kiteytyi piittaamattomuuteen ja muutoksiin erityisesti perheen psykososiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aitoa ja oikeaa perhe-elämää kaivattiin. Suomalaiset ja virolaiset jakoivat pitkälti samat näkemykset teknologiasta, vaikka perhekäsityksissä oli eroa.
Asiasanat: perhe, tulevaisuusvisiot, teknologia
***
”A person doesn’t feel to need a family or another person.” Technology, family and intergenerational relationships in students’ future visionsRitva Nätkin & Sanna Kivimäki
The article deals with the future visions of Finnish and Estonian university students concerning family and intergenerational relationships, which are becoming increasingly influenced by technology. University students are the decision-makers and experts of the future. The article investigates how university students envision the relationship between family life and technology in the near future, particularly the genuineness of family interaction. Are they worried, for example, about technological determinism, according to which technology is about to cause changes in families and other social relations? The written data was gathered using an empathy-based story method during 2015–18 in six different classrooms and lessons. A total of 61 Estonians and 79 Finns wrote their stories. The data was analyzed using theory-based content analysis. Technology which appeared spontaneously in the data included media technology, artificial intelligence, digitalization and robotization, for example. The findings showed that technology is examined first in the internal interaction of families, and second as a part of the household and services. Age was specified more than gender. Family life seemed to be inert and conventional, changing slowly in character. Technology, for its part, was seen as changing rapidly and causing confusion. The concern caused by technological development crystallized in particular in the changes in the psycho-social interaction of families, but not in the working of households or services. A genuine and true family life was sought after. Finns and Estonians largely shared the same visions of technology, but there were differences in family concepts.
Keywords: family, future visions, technology
14
Kielenniva, Jonna. "Lentokentän turvallisuuden rooleissa ihminen, teknologia ja laki". Matkailututkimus 16, n.º 1 (10 de junho de 2020): 117–19. http://dx.doi.org/10.33351/mt.91330.
Texto completo da fonte
15
Kemppi, Samu. "Teknologia edesauttaa nuorten mahdollisuuksia vuorovaikutukseen vertaisten kanssa". Prologi 14, n.º 1 (15 de dezembro de 2018): 76–77. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95932.
Texto completo da fonteResumo:
Puheviestinnän tieteellisen yhdistys Prologos ry myönsi Vuoden 2018 vuorovaikutusteko kunniamaininnan 16-vuotiaalle Samu Kempille Apua nuorille -toiminnan perustamisesta. Apua nuorille -toiminta vastaa kunniamaininnan kriteereitä olemalla ajankohtainen, kekseliäs, eettinen, esimerkillinen sekä vaikuttava vuorovaikutusteko. Toiminta katsottiin arviointiraadissa teoksi, joka pyrkii edistämään nuorten hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden supportiiviseen vertaisvuorovaikutukseen. Lisäksi teossa korostuu teknologian hyödyntäminen myönteisen vuorovaikutuksen edistäjänä, mikä on myös linjassa puheviestinnän alalla tehtävän ajankohtaisen tutkimuksen kanssa.
16
Huhtasalo, Jenni. "Digitaalinen teknologia työelämässä ja asiantuntijuuden moniaineksiset toimijaverkostot". Työelämän tutkimus 20, n.º 3 (13 de dezembro de 2022): 448–55. http://dx.doi.org/10.37455/tt.120979.
Texto completo da fonte
17
Arsuaga Oria, Irene, e Nerea Toledo Gandarias. "Egungo trenbideen komunikazio-sistemen erronka: segurtasuna". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 34 (25 de novembro de 2018): 211–23. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.19687.
Texto completo da fonteResumo:
Trenbide-sistemak asko aldatu dira azken urteotan komunikazio-teknologia berrien sorkuntzarekin batera. Europan, trenbide-sare bakarra izateko nahiarekin, ERTMS (European Rail Traffic Management System) sistema sortu zen, elkarrekiko bateragarriak ez ziren Europako herrialdeetako kudeaketa-sistema estandar ezberdinak ordezteko. Baina sistema berria sortzearekin batera, segurtasunaren inguruko hainbat erronka berri ere sortu ziren; izan ere, ERTMS aurreko sistema itxi eta ezezagunak protokolo ireki eta teknologia ezagunez ordeztu ziren. Ondorioz, aurrerapausoak eman diren arren, oraindik ere hutsune nabarmenak daude segurtasunaren arloan.
18
Palojärvi, Ansa, Timo Sipilä, Kim Yrjälä e Laura Alakukku. "Pellon kasvipeitteisyyden teknologia muuttuvassa ilmastossa – maaperämikrobien ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 26 (31 de janeiro de 2010): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76901.
Texto completo da fonteResumo:
Maatalous kohtaa ilmastonmuutoksen myötä entistä suurempia ympäristöhaasteita. Eroosio– jaravinnekuorma vesistöihin kasvaa, mikäli talvet muuttuvat ennustetulla tavalla lauhemmiksi jasateisemmiksi. Talviaikainen kasvipeitteisyys suojaa maan pintaa vähentäen eroosio– jaravinnehuuhtoumariskiä. Kevätkylvöisten kasvien viljelyssä kasvukauden ulkopuolinenkasvipeitteisyys voidaan toteuttaa sekä vähentämällä syysmuokkausta (mm. kevennetty muokkaus,suorakylvö sänkeen keväällä) että lisäämällä viljelykiertoon monivuotisia kasveja. Muokkaustakevennettäessä edellisen vuoden kasvustojäte voi hidastaa maan lämpenemistä ja kuivumista keväällä,sekä luoda suotuisat olosuhteet maa– jakasvinjätelevintäisille kasvitaudeille. Kasvipeitteisyydenympäristöhyöty vähenee, mikäli torjuntaaineidenkäyttötarve lisääntyy.Peltomaassa on yleensä jossain määrin luontaista kykyä estää taudinaiheuttajien kehittymistä jakasvua. Syynä ovat muut maaperän mikrobit: tietyt maaperämikrobit voivat tuottaa toisten mikrobienkasvua estäviä ns. antagonistisia yhdisteitä ja mikrobiston monimuotoisuuden sinänsä on todettuvahvistavan maan kykyä tukahduttaa sienitauteja. Maaperän mikrobiston koostumuksen ratkaisevanatekijänä on viljelytekniikka, joka vaikuttaa maamikrobien ravintoon ja elinympäristön olosuhteisiin.Tällaisia viljelyteknisiä keinoja ovat mm. maan muokkaus ja viljelykierto.Vuonna 2009 aloitettiin hanke ’Tuotannon kestävyys muuttuvissa ilmastooloissa– teknologisetratkaisut ja maaperäbiologisten ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen’, jonka tavoitteena on kehittääinnovatiivistä ja käytännön peltoviljelyyn soveltuvaa maatalouden ympäristöteknologiaa peltojenkasvipeitteisyyden lisäämiseksi samalla hyödyntäen maaperämikrobiston ekosysteemipalvelujatautimikrobien tukahduttamiseksi luontaisin menetelmin ja kasvijätteen toivotunlaiseksi hajotukseksi.Hankkeessa on monitieteinen tutkimusryhmä MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijoita maataloudenympäristöteknologiasta, ympäristöbiotekniikasta, biologiasta ja mikrobiologiasta.Posterissa annetaan yleiskuva hankkeesta (ks. myös posteri Knuutila ym.) sekä esitellääntarkemmin kasvitautien luontaiseen tukahduttamiseen eli tautisuppressiivisuuteen keskittyvääosahanketta.
19
Fidalgo Mayo, Luz. "Metal-nanopartikulen erabilera nanoteknologia farmazeutikoan". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 44 (30 de setembro de 2023): 101–25. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.24198.
Texto completo da fonteResumo:
Norio Taniguchi zientzialari japoniarrak erabili eta definitu zuen lehenengo aldiz nanoteknologia hitza, 1974. urtean. Handik aurrera, mikroskopio elektronikoaren aurrerapausoak bultzatuta, gorenean izan da ohiz kanpokoa den teknologia berri hau. Nanoteknologia materia eskala atomikoan kontrolpean izatean datza eta, teknologia hau erabilita, etorkizunean garapen izugarria izango da gure bizitzako alderdi askotan. Azken hogei urteotan medikuntza eta farmazia arloetan nanoteknologiaren abantailak aztertu dituzte ikerlan ugarik eta gaur egun emaitza ikusgarriak ari dira agertzen. Artikulu honetan haietariko batzuk aurkezten dira, metal nanopartikuletan, nagusiki, arreta jarriz.
20
Alvarez Meaza, Izaskun, Enara Zarrabeitia Bilbao, Itziar Martinez de Alegria Mancisidor e Itsaso Otaño Michelena. "Fabrikazio gehigarria medikuntza aplikazioetan: joera zientifiko eta teknologikoen zaintza". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 35 (2 de maio de 2019): 21–40. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.19855.
Texto completo da fonteResumo:
Medikuntza aplikazioetara bideratutako fabrikazio gehigarriak (MABIFAG) osasun-industria erabat eraldatzeko gaitasuna dauka, eta horrek zientzia eta teknologia munduan hazkunde nabari bat egotera eraman du. Artikulu honen helburua da MABIFAGaren ikerketa egoera ebaluatzea eta zientzia eta teknologia patroiak identifikatzea. Web of Science (WoS) datu-basea eta PatSeer patente datu-basea erabiliz ikerketa esparruak garatu eta bistaratu dira, analizatuz argitalpen urteak, herrialde, aldizkari eta erakunde garrantzitsuenak, gehien aipatu diren artikuluak eta teknologia-jardueren bideak. Emaitza orokorrek azaltzen dute MABIFAG azkar eskuratzen ari dela arreta zientzia ekoizpenean. Ikerketa lanak nagusiki AEBn kontzentratzen dira, eta hangoak dira artikulu gehien argitaratzen dituzten aldizkariak eta gehien aipatu den artikulua ere. Bestalde, artikulu gehien dituzten erakundeak Txina, Singapur eta Hego Koreakoak dira. Patenteen analisiak erakusten du merkatu estrategia AEB, Txina eta Alemaniara bideratuta dagoela, eta onuradun garrantzitsuenak entzumen-osasuna eta hortzetako protesien sektoreetan aritzen direla. «3D print», «In-vitro», «rapid prototype», «scaffold», «tissue», «mesenchimal stem-cells» eta halako terminoek osatzen dute zientziaren panorama intelektuala.
21
Nylén, Erkki-Jussi Antero. "Kohti uutta tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa". Alue ja Ympäristö 50, n.º 1 (15 de junho de 2021): 163–65. http://dx.doi.org/10.30663/ay.107260.
Texto completo da fonte
22
Pietiläinen, Ville. "Verkkoteknologian haasteita ja mahdollisuuksia aikuisopiskelussa". Aikuiskasvatus 22, n.º 3 (15 de setembro de 2002): 229–30. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93426.
Texto completo da fonte
23
Purhonen, Kari. "Elinikäinen oppiminen sanoista teoiksi". Aikuiskasvatus 19, n.º 2 (15 de maio de 1999): 196–98. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93231.
Texto completo da fonte
24
Ateka, Ainara, Ander Portillo, Irene Sierra e Javier Ereña. "CO2-aren erabilera, berotegi-efektua murrizteko estrategia". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 37 (1 de maio de 2020): 257–70. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.20905.
Texto completo da fonteResumo:
Gero eta arreta handiagoa eskaintzen ari zaio erregai fosilen errekuntzatik sortutako klima- aldaketari. karbono dioxidoa (CO2) berotegi-efektuaren eragile diren gasen artean ugariena da, eta klima-aldaketa arintzeko ezinbestekoa da haren isurketak murriztea. Helburu hori betetzeko, CCU teknologia (karbono dioxidoaren bahiketa eta erabilera) lagungarria izan daiteke. Horretan, lehenengo urratsa energia-plantetan edo industrietan sortzen den CO2-a bahitzea da, atmosferara isuri aurretik. ondoren, industrialki erabiliko duten instalazioetaraino garraiatzen da, eta horietan produktu komertzial bilakatzen da. CO2-a zuzenean erabil daiteke, eraldatu gabe, zenbait aplikaziotarako: uren gatzgabetzea, gainazalen garbiketa, elikagaien eta edarien ekoizpena eta petrolio- eta gas-hobien ustiatze-etekina hobetzeko. Bigarren aukera CO2-a lehengai modura erabiltzea da, produktu kimikoak zein erregaiak lortzeko. CCU teknologien abantaila nagusia CO2-aren erabilera jarduera errentagarria bihurtzea da, hondakinetatik abiatuz lortutako produktuak sal daitezkeelako. Hala ere, zenbait arazo daude CCU teknologiari lotuta: (i) produktu kimikoen eskaria ez da nahikoa CO2-aren kantitate esanguratsua bahitzeko, (ii) CO2-a erregaiak ekoizteko erabiltzen bada, isurketak atzeratu egiten dira, saihestu beharrean, (iii) zenbait produktu kimikotan egindako CO2-aren «biltegiratzeak» bizitza laburra izan dezake.
25
Iragüen Zabala, Oihane. "Acceleration: The (good) use of the magnifying glass". AUSART 4, n.º 1 (12 de julho de 2016): 29–37. http://dx.doi.org/10.1387/ausart.16674.
Texto completo da fonteResumo:
The studies of Science, Technology and Society, called STS studies, explore and determine the impacts of Science and Technology on social structure and its influences in the techno-scientific development. There are few approaches done from artistic disciplines. They question the link between Technology and Art, between Technics and values. They emphasize how currently in this dialectical relationship the humanist view remains in the background and the Technics overlay. From the Philosophy of Science several questions appear: if the Technology is a knowledge o just a tool to reach the knowledge, if Technology is a “know how” or a “know what”. Nowadays we “know how” but we need to find out the “know what for”.Keywords: SCIENCE; TECHNOLOGY; CYBERCULTURE; ACCELERATION; TECHNICS Azelerazioa: luparen erabilera (egokia)LaburpenaZientzia, Teknologia eta Gizartea ikasketek, ZTG ikasketak deituak, zientzia eta teknologiaren eraginak aztertu eta zehazten dituzte gizarte egituran eta garapen teknozientifikoan. Ikasketa hauek diziplina ezberdinetatik teknokultura ikertzea dute helburu. Hurbilketa gutxi egin dira diziplina artistikoetatik. Hauek teknologia eta artearen lotura eztabaidatzen dute, teknika eta balioen artekoa. Dialektika honek bigarren mailan geratzeko daukan joera aztertzen dute, zernolako joera dagoen teknika gailentzean eta ikuspuntu humanista murriztean. Zientziaren Filosofía arloan gogoeta egiten dute: Teknologia ezagutza bat da edo ezagutzara ailegatzeko tresna soilik?, Teknologia “nola egiteko ezagutza” zehatza da edo “zer egiteko ezagutza”? Gaur egun, badakigu nola egin, baia zertarako egiten den ezagutzaren beharra nabarmentzen dute ikasketa hauek. Hitz gakoak: ZIENTZIA; TEKNOLOGIA; CIBERKULTURA; AZELERAZIOA; TEKNIKA Aceleración: el (buen) uso de la lupa ResumenLos estudios de Ciencia, Tecnología y Sociedad, llamados estudios CTS, exploran y determinan los impactos de la Ciencia y la Tecnología en la estructura social y las influencias en el desarrollo tecnocientífico. Estos estudios tratan de investigar la Tecnocultura desde diversas disciplinas. Existen escasas aproximaciones hechas desde las disciplinas artísticas. Éstas cuestionan el nexo entre la tecnología y el arte, entre la Técnica y los valores. Recalcan cómo actualmente en esta dialéctica queda en un segundo plano el enfoque humanista y se superpone la técnica. Desde la Filosofía de la tecnología se reflexiona si la Tecnología es un conocimiento o una herramienta para acceder a él, si la Tecnología es un “saber cómo” o un “saber qué”. Hoy en día se “sabe cómo” pero se recalca la necesidad de cuestionar acerca del “saber para qué”. Palabras clave: CIENCIA; TECNOLOGÍA; CIBERCULTURA; ACELERACIÓN; TÉCNICA
26
Kouri, Pirkko, e Jukka Seppänen. "eHealth osaamisvaateet terveysalan ammattikorkeakoulukoulutuksessa". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 9, n.º 1 (31 de março de 2017): 46. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.60894.
Texto completo da fonteResumo:
Teknologia mahdollistaa kansalaisten hoidon koordinoinnin eri palveluntuottajien välillä kansallisesti yli hallintorajojen. Myös rajat ylittävää hoitoa voidaan toteuttaa. Sähköinen arkistopalvelu parantaa asiakkaan hoitoa koskevan tiedon saantia sekä mahdollistaa kansalaisen osallisuuden itseään koskevaan päätöksentekoon. Ammattiin valmistuva sairaanhoitaja saa koulutuksensa aikana eHealth perustiedot ja -taidot. Tämän lisäksi sairaanhoitajat tarvitsevat monimuotoista koulutusta koko työuransa ajan. Teknologian kehittymisen myötä sairaanhoitajan työssä korostuu tieto- ja viestintätekniset taidot sekä interaktiivisen online viestintä- sekä vuorovaikutustaidot. Sairaanhoitajan työ muuttuu kohti potilaan omahoidon tukemista. Uusina rooleina ovat mentorointi, valmentaminen ja potilaan kumppanina oleminen. Sairaanhoitajien työolobarometrin (2016) mukaan suositus kuuden päivän vuotuisesta täydennyskoulutuksesta toteutui vain osin, sillä vain 30 prosenttia vastaajista ilmoitti käyneensä täydennyskoulutuksessa vähintään viisi päivää. Artikkeli kuvaa sairaanhoitajan eHealth -koulutusta ja haasteita, joihin koulutuksen on vastattava.
27
Olmo Alonso, Saioa. "GAILU ARTISTIKOAK. Makina sozialak, teknologia bigunak eta arte-praktika garaikideak". Uztaro. Giza eta gizarte-zientzien aldizkaria, n.º 100 (14 de março de 2017): 31–45. http://dx.doi.org/10.26876/uztaro.100.2017.2.
Texto completo da fonte
28
Fudpucker, Wilhem E. "Book Review: Zientzia, Teknologia eta Gizartea (Science, Technology, and Society)". Bulletin of Science, Technology & Society 19, n.º 2 (abril de 1999): 157–58. http://dx.doi.org/10.1177/027046769901900213.
Texto completo da fonte
29
Sirkemaa, Seppo. "Avoin ammattikorkeakoulu monimuotoisena oppimisympäristönä". Aikuiskasvatus 21, n.º 1 (15 de fevereiro de 2001): 36–45. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93337.
Texto completo da fonteResumo:
Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa vaihtoehdon suorittaa ammattikorkeakouluopintoja. Opetusta on muokattu monimuotoisemmaksi, jotta työn ohessa olisi mahdollista opiskella. Oppimisympäristössä korostuu teknologia ja sen soveltaminen opiskeluun. Tämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös ongelmia.
30
Ilonen, Sanna. "Undergroundista kohti valtavirtaa". Aikuiskasvatus 39, n.º 2 (12 de junho de 2019): 164–65. http://dx.doi.org/10.33336/aik.82991.
Texto completo da fonteResumo:
Teos kuvaa suomalaisen start-up-yrittäjyysbuumin syntyä punoen kuvaukseen Aaltoes-opiskelijayrittäjyysyhteisön ja sen keskeisten toimijoiden tarinat. Lisäksi teoksessa ovat kansainvälisesti tunnettujen peliyritysten Supercellin ja Rovion ja vuosittaisen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin synty- ja kasvutarinat.
31
Thessler, Sirpa, Markku Järvenpää e Mari Walls. "MAASÄÄ – teknologia-alusta: Ajantasaista sää- ja vedenlaatutietoa maatalouden ja ympäristöseurannan käyttöön". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76972.
Texto completo da fonteResumo:
Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi on vaadittu tehokkaampia keinoja. Ratkaisuja etsitään myös maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi, sillä suurin osa ihmistoiminnan aiheuttamista typpi- ja fosforipäästöistä tulee maataloudesta. Myös kansalliset ja kansainväliset vesiensuojeluohjelmien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää maatalouden päästöjen vähentämistä ja vesistöseurannan järjestämistä. Toisaalta maatalouden kannattavuus ja elintarviketuotannon laatu – ja jäljitettävyysvaatimukset edellyttävät kasvintuotannon panostusten (lannoitus, kasvinsuojelu) täsmällisempää kohdentamista ja ympäristövaikutusten minimoimista.Teknologia-alusta ympäristötietopalveluiden kehittämiseksi (Maasää) -tutkimushankkeessa näihin haasteisiin pyritään vastaamaan rakentamalla teknologia-alusta, joka luo toimintatavan kerätä, tallentaa, jakaa ja hyödyntää automaattisesti mitattuja ympäristötietoja maataloudessa ja ympäristönseurannassa. Maasää – teknologia-alusta tuottaa ajallisesti jatkuvaa ja alueellisesti tarkkaa säätietoa, mittaustietoja maan ja kasvuston kosteudesta ja veden laadusta ympäri vuoden. Ajantasaisen paikkatietokannan pohjalta kehitetään paikallisesti tarkkoja sääpalveluita, kehitetään maatalouden sovelluksia ja ennustepalveluita (esim. tautiriskiennusteita) sekä tarkennetaan vedenlaadunseurantaa ja vesistö- ja huuhtoumamalleja. Maasää –alustan avulla tarkastellaan myös sään ja viljely- ja vesistösuojelutoimenpiteiden vaikutusta kuormituksen rakentumiseen. Myös sään ajallisen vaihtelun ja ääri-ilmiöiden kuten sadantapiikkien vaikutusta kuormitukseen voidaan arvioida jatkuvatoimisten ja ympärivuotisten sää- ja ravinnemittausten pohjalta. Maasää-alusta luo myös hyvät puitteet testata maatalouden ja ympäristöseurannan automaattista anturointiteknologiaa.Tutkimus kohdistuu Karjaanjoen valuma-alueelle (noin 2000 km2), jonne rakennetaan koko valuma-alueen kattava tiheä sään, maankosteuden ja vedenlaadun mittausverkko käyttäen langattomia ja automaattisia sääasemia ja antureita. Peltolohkokohtaisen mallintamiseen ja seurantaan liittyen alueelle rakennetaan kaksi tihentymää, joissa mittaustietoa kerätään peltolohkokohtaisesti. Yhteensä alueelle sijoitetaan noin 80 sääasemaa, 30 maan kosteusanturia, 11 veden sameusanturia sekä 4 ravinneanturia vuoden 2008 loppuun mennessä. Mittaustiedot siirretään GSM-verkkoa pitkin palvelimelle, josta mittaustietoja voi käyttää ja ladata sovellusten käyttöön Internet-verkon välityksellä.Toukokuussa 2007 alkanut hanke jatkuu vuoden 2008 loppuun. Tarkoituksena on kuitenkin hyödyntää hankkeessa rakennettua mittausverkkoa tutkimuksessa ja liiketoiminnan kehittämisessä myös jatkossa. Tekesin, Maa- ja metsätalousministeriön ja yritysten rahoittamaa hanketta koordinoi MTT, ja siinä ovat mukana lisäksi Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Århusin yliopisto sekä suuri joukko yrityksiä, ympäristö ja maatalousalan organisaatioita ja Ympäristöministeriö.
32
Varis, Tapio. "Globaali oppiminen". Aikuiskasvatus 27, n.º 1 (15 de fevereiro de 2007): 48–55. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93738.
Texto completo da fonteResumo:
”Usean vuosikymmenen ajan on esitetty voimakasta kritiikkiä siitä, että perinteinen sivistysyliopisto on saanut väistyä markkinamallisen ja yrityshenkisen yliopiston tieltä. Olisi kuitenkin outoa, jos sivistyksen ja elinkeinoelämän tarpeiden välillä olisi ylipääsemätön ristiriita. Tiede ja teknologia ovat ihmiskunnan historiassa kukoistaneet erilaisissa kulttuureissa ja niin tapahtuu tulevaisuudessakin”, kirjoittaa Tapio Varis. Globaalia oppimista käsittelevä Varis uskoo, että 2000-luvulla on syntymässä uusi renessanssikasvatus, joka suuntautuu uutta luovaan hyvän elämän rakentamiseen.
33
Mantere, Markus. "Teknologia ja kodittomat taideteokset: Glenn Gouldin ajatuksia musiikin tulkinnasta sen teknisen uusinnettavuuden aikakaudella". Etnomusikologian vuosikirja 15 (1 de dezembro de 2003): 191–212. http://dx.doi.org/10.23985/evk.101148.
Texto completo da fonte
34
Niiranen, Sonja, e Aki Rasinen. "Teknologiakasvatuksen tulevaisuus suomalaisessa perusopetuksessa: Käsityön juurilta kohti uutta". Kasvatus 53, n.º 1 (1 de março de 2022): 33–45. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.113942.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä tutkimus on osa kansainvälistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on selvittää teknologiakasvatuksen nykyisiä ja tulevia kehityssuuntia ja siihen vaikuttavia ilmiöitä. Suomessa tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella asiantuntijoiden näkemyksiä perusopetuksen vuosiluokkien 1–9 teknologiakasvatuksesta ja sen kehittämisestä. Aineiston hankinnassa käytettiin asiantuntijamenetelmiin kuuluvaa Delfoi-menetelmää, ja osallistujiksi kutsuttiin tutkimusaiheen kannalta fokusoituneita henkilöitä, jolloin oli mahdollista saada laaja-alaisesti esiin erilaisia näkökulmia tutkittavasta ilmiöstä. Paneeliin osallistui yhteensä 31 henkilöä (11/2019–4/2020): Suomessa opettajankoulutusta tarjoavien yksiköiden opetus- ja tutkimushenkilöstöä, valtakunnallisen LUMA2020-ohjelman Teknologia ympärillämme -teeman vastuuhenkilöitä ja asiantuntijoita sekä teknologiakasvatuksen kehittämiseen aktiivisesti osallistuvia toimijoita. Panelistit olivat hyvin yksimielisiä siitä, että käsillä tekemisen tulisi säilyä osana teknologiakasvatusta ja että kaikilla oppilailla tulee olla tasa-arvoisesti mahdollisuus kehittää teknologista osaamistaan. He ilmaisivat huolensa siitä, että käsitöiden aikaresurssit eivät ole riittävät laajojen teknologiakasvatuksen sisältöjen opiskelulle. Lisäksi he toivat esille, että yliopistojen opettajakoulutuksen tulisi panostaa enemmän käsitöiden ja teknologiakasvatuksen opetukseen. Peruskoulujen opettajille pitäisi niin ikään olla tarjolla nykyistä laajemmin teknologiakasvatukseen liittyvää täydennyskoulutusta.
35
Nissinen, Sari Päivikki, Erja Sormunen e Timo Leino. "Työpaikkaselvityksen digitaaliset ratkaisut ja kehittämistarpeet työterveyshuollossa". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 14, n.º 1 (14 de abril de 2022): 104–18. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.111725.
Texto completo da fonteResumo:
Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön lähtökohta ja osa työpaikan työsuojelutoimintaa. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto arvioi toistuvin työpaikkakäynnein työhön, työympäristöön ja työyhteisöön liittyvien terveysvaarojen, kuormitustekijöiden ja voimavaratekijöiden terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Muuttunut työelämä ja digitalisaatio ovat kuitenkin lisänneet työn monimuotoisuutta ja työtä tehdään yhä enemmän virtuaalisissa työyhteisöissä. Siksi digitalisoitu työpaikkaselvitys on yleistynyt työterveyspalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työterveyshuollon digitalisoidusta työpaikkaselvityksestä. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena elo-syyskuussa 2019. Tutkittavat (n = 18) olivat työterveysammattilaisia, jotka työskentelivät kahdeksalla eri työterveyshuollon palveluntuottajalla. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluina (n = 8), joiden teemat liittyivät työterveyshuollon työpaikkaselvitysprosessin eri vaiheisiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Haastattelujen mukaan digitalisoitu työpaikkaselvitys sisälsi yleisimmin esihenkilöille ja työntekijöille kohdennetun sähköisen kyselyn työn vaara- ja kuormitustekijöistä sekä digitaalisen alustan työterveyshuollon ja työpaikan yhteiseen dokumenttien hallintaan ja yhteydenpitoon. Kehitystarpeina mainittiin sähköisten kyselyjen yhtenäistäminen sekä mahdollisuus hyödyntää aiempia työpaikkaselvitysraportteja. Lisäksi työpaikkaselvitysraportit pitäisi pystyä näyttämään työpaikoille visuaalisemmassa muodossa. Digitalisoitu työpaikkaselvitys on useimmiten sähköinen kyselylomake. Vaikka teknologian käytössä on tapahtunut pientä edistystä, on välttämätöntä jatkaa työpaikkaselvitysprosessin digitaalista kehittämistä. Teknologia mahdollistaa työn reaaliaikaisen havainnoinnin, jopa niillä työpaikoilla, joissa työterveyshuollon ammattilaiset eivät voi käydä fyysisesti paikalla.
36
Zabala-Lekuona, Andoni. "Iman Molekularrak: Informazio unitate txikienaren bila". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 35 (2 de maio de 2019): 85–99. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.19692.
Texto completo da fonteResumo:
Ahalik eta informazio gehien ahalik eta espazio murritzenean gordetzea gizartearen gaur egungo beharra eta nahia da, aldi berean. Zentzu honetan teknologia dezente aurreratua badago ere, 1993. urtean Mn12-ac koordinazio konposatua aurkitu zenean sekulako aurrerapausoa eman zen. Izan ere, Iman Molekular (SMM, Single Molecule Magnet) deituriko konposatu hauek informazio unitatea molekula bakar batera murriztea ahalbidetzen dute. Ondorioz, material hauekin sortutako gailuek askoz ere potentzial handiagoa izango lukete. Lan honetan 1993. urtetik gaur arte emandako aurrerapauso garrantzitsuenak laburbiltzen dira.
37
Von Weymarn, Niklas, e Eemeli Hytönen. "Etanolia korsibiomassoista: Prosessi ja kannattavuus lopputuotteen kannalta". Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, n.º 23 (31 de janeiro de 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75868.
Texto completo da fonteResumo:
VTT:n ja MTT:n yhteisessä kaksivuotisessa projektissa tutkittiin kotimaisten korsibiomassojen soveltuvuutta etanolivalmistuksen raakaaineina. Tutkimuksessa perehdyttiin eritoten olkeen ja ruokohelpeen. Teknologia korsibiomassojen muuttamiseksi etanoliksi on olemassa. Laboratorioolosuhteissa päästiin etanolisaannoissa raakaaineesta hyvin lähelle arvioituja maksimiarvoja. Toisaalta, kun siirryttiin kohti teollisuudessa todennäköisesti käytettäviä olosuhteita (korkeampi kuivaainepitoisuus, vähemmän entsyymejä, runsaasti inhibiittoreita, jne.) maksimiarvoista jäätiin hieman. Näitä ”teollisia” tuloksia käytettiin tehtyjen laskelmien lähtötietona.Kriittiseksi tekijäksi muodostui biomassan saatavuus Suomessa. Arviomme mukaan raakaaineita, olkea ja ruokohelpeä, saisi Suomesta parhaimmillaan kerättyä, 50 km keskisäteellä tehtaalta, noin 160 000 tonnia vuodessa (kuivapaino). Tästä nykytekniikalla voisi tuottaa noin 31 000 tonnia etanolia, eli tehdas olisi maailmalla suunniteltuihin tehtaisiin verrattuna hyvin pieni. Olki ja ruokohelpi olisi myös erikseen kerättävä ja kuljetettava tehtaalle. Tämä nostaa raakaainehintaa.Laitoksen investointimenoksi arvioitiin noin 110 miljoonaa euroa. Tämä olisi selvästi enemmän kuin mitä vastaavankokoinen jyvää raakaaineena käyttävä etanolitehdas maksaisi. Tuotantokuluiksi arvioitiin noin 1 €/litra tuotettua etanolia. Suurimmat kustannustekijät olivat investoinnin kuoletus, pääraakaaineen hinta ja entsyymien valmistukseen liittyvät kulut. Etanolin myyntihinta EU:ssa on viimeisen vuoden aikana liikkunut 0,55..0,65 €/litra välillä. On siis selvää että käytetyillä lähtöravoilla tehdasinvestointi ei olisi kannattava.Prosessikonsepteja ja teknologiaa kehittämällä selluloosapohjaisen etanolituoton kannattavuus on todennäköisesti kuitenkin mahdollista saavuttaa. Jatkokehitystyön keskeisempiä suuntaviivoja ovat i) toisenlaisten prosessikonseptien löytäminen, ii) entsyymikulujen alentaminen tai vaihtoehtoisten hydrolyysiratkaisujen kehittäminen, iii) etanolisaannon parantaminen, iv) investointimenojen alentaminen ja/tai v) arvokkaampien sivutuotteiden identifiointi.
38
Sierra, Andres Mauricio, Edorta Ibarra, Iñigo Kortabarria, Jon Andreu e Joseba Lasa. "Hegazkinen elektrifikazioa: aktuatzaile elektromekanikoak eta propultsio elektrikoa". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 35 (2 de maio de 2019): 257–75. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.19780.
Texto completo da fonteResumo:
Gaur egun, elektrifikazio-maila altuak dituzten hegazkinak (MEA, More Electric Aircraft, ingelesez) kontuan hartzen dira aireko garraio ekologikoagoa, jasangarriagoa eta eraginkorragoa lortzeko. Alde horretatik, tradizionalak diren sistema pneumatikoak, hidraulikoak, eta mekanikoak sistema elektrikoengatik ordezkatu nahi dira, denborarekin, MEA kontzeptuaren helburuak lortzeko. Bi aplikazio elektriko nabarmentzen dira MEA motako hegazkinetan: aktuadore elektromekanikoak (EMA, Electro Mechanical Actuator, ingelesez) eta propultsio elektrikoa/hibridoa. Teknologia horien teknologiaren egoera garatzen da lan honetan, eta egileek EMA prototipo erreal batean lortutako emaitzak azaltzen dira. Horrez gain, sistema horien elementu nagusi diren potentzia-sistemak eta motor elektrikoak aztertzen dira, industria aeronautikoaren beharrizan zorrotzak direla-eta egokienak izan daitezkeen fase anitzeko topologietan zentratuz.
39
ALONSO ESPINOSA, CARLES. "LA INFORMACIÓN EN LA RED Y EL PRINCIPIO DE NEUTRALIDAD TECNOLÓGICA: LA LIBERTAD DE EXPRESIÓN Y LA DIFUSIÓN DE INFORMACIÓN ADMINISTRATIVA". RVAP 81, n.º 81 (1 de agosto de 2008): 15–61. http://dx.doi.org/10.47623/ivap-rvap.81.2008.01.
Texto completo da fonteResumo:
El uso de las nuevas tecnologías está revolucionando el mundo de la comunicación en nuestras sociedades. Dos cambios de paradigma representan esta revolución: por un lado, la mayor apertura y horizontalidad de la comunicación pública y, de otro, la difusión de información administrativa constituyen dos de los principales cambios para el derecho público. Este trabajo intenta contribuir al debate jurídico mediante la presentación de una norma de nuevo cuño: se trata del principio de neutralidad tecnológica. Adoptado por las leyes pero desconocido por los juristas, este principio nos ayudará a comprender la nueva posición de Administración y ciudadanos en la construcción de una sociedad autogobernada de acuerdo con el principio democrático. Teknologia berrien erabilerak iraultza ekarri du gure gizarteetako komunikazio mundura. Iraultza horrek bi paradigma-aldaketa ekarri ditu: batetik, komunikazio publikoa zabalagoa eta horizontalagoa izatea, eta bestetik, administrazio-informazioaren zabalkundea. Biak aldaketa handiak dira zuzenbide publikoren arloan. Lan honek ekarpena egin nahi dio eztabaida juridikoari sortu berria den arau bat aurkeztuz: teknologia-neutraltasunaren printzipioa, hain zuzen ere. Legeek jadanik onartutako printzipioa baina legelariek oraindik ezagutzen ez dutena, printzipio horrek lagunduko digu ulertzen Administrazioaren eta herritarren zeregin berria printzipio demokratikoa ardatz duen gizarte autogobernatua eraikitzeko orduan. The use of new technologies is revolutionizing the world of communications in our societies. Two changes of paradigm express this revolution: on the one hand, the broader openess and over-arching effects of public communication, and on the other hand the diffusion of administrative information are two of the main changes for Public Law. This work tries to contribute to the legal debate by means of the introduction of a brand new norm: it is
the principle of technological neutrality. Incorporated in Acts but unknown among jurists, this principle will help us to understand the new position of Administration and citizens in the construction of a self-ruled society in conformity with the democratic principle.
40
Hautala, Mia, Mari Ervasti, Minna Pikkarainen, Jarmo Reponen, Iita Daavittila, Lasse Raatiniemi, Matti Martikainen, Johanna Tuukkanen e Juha Korpelainen. "Tulevaisuuden yhdistetyt terveysteknologia mahdollisuudet ensihoidon ei kiireellisten tehtävien hoitamisessa". Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, n.º 1-2 (10 de março de 2019): 139–49. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.70242.
Texto completo da fonteResumo:
Ensihoitopalvelujen tarve kasvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteessa tapahtuvien uudistusten sekä väestön ikääntymisen myötä. Uusimmat teknologia- ja analytiikkaratkaisut auttavat palveluiden uudelleen organisoimisessa ja hoitopolkujen kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tulevaisuuden yhdistettyjen terveys teknologioiden mahdollisuuksia pohjautuen asiantuntija työpajoihin liittyen ei-kiireellisiin ensihoidon tehtäviin. Tapauksen nykytilanne ja tulevaisuuden hoitopolut kuvattiin ja analysoitiin yhdessä terveysalan asiantuntijoiden, teknologiatoimittajien, tutkijoiden ja potilasnäkökulman edustajien kanssa. Kuvattu potilastapaus keskittyi kotisairaanhoidon piirissä olevaan ikääntyneeseen henkilöön, joka kärsii toistuvista virtsatieinfektioista. Tutkimuksen tuloksena löydettiin mm., että potilas tapauksiin liittyviä hoitopolkuja voidaan parantaa tukemalla hätätilanteen tunnistamista, lisäämällä terveystietämystä ja kehittämällä ratkaisuja, jotka mahdollistavat ensi- ja lääkehoidon nopeamman aloituksen sekä tehokkaamman yhteistyön potilaan, kotisairaanhoidon, sairaalan ja ensihoidon välillä. Lisäksi havaittiin, että tulevaisuudessa etämittarit mahdollistavat kotimittaustulosten nopeamman hyödyntämisen ja uusien teknologiaratkaisujen myötä tietoa on paremmin saatavilla.
41
Aarnikoivu, Melina, e Taina Saarinen. ""Kuuluuko täältä, kuuluuko nyt?": Tohtoriopiskelijoiden verkkovälitteisen kirjoitusopetuksen ongelmatilanteiden neksusanalyysi". Puhe ja kieli, n.º 1 (5 de junho de 2020): 41–60. http://dx.doi.org/10.23997/pk.95498.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa selvitimme, millaisia ongelmatilanteita tohtoriopiskelijoiden monikanavaiseen seminaaritoimintaan sisältyi. Lisäksi tutkimme, millaisia seurauksia tilanteista aiheutui. Tutkimuksen teoreettismetodologisena viitekehyksenä käytimme neksusanalyysiä (Scollon & Scollon, 2004). Tutkimusaineistomme koostui tohtoriopiskelijoille järjestettyjen ”kirjoitusklinikoiden” aikana tehdyistä etnografisista havainnoista, klinikoissa käytetyn AdobeConnectin välityksellä käydyistä chat-keskusteluista, klinikoihin liittyvistä Yammer-keskusteluista sekä tohtoriopiskelijoille ja ohjaajille suunnatun verkkokyselyn tuloksista. Analyysimme perusteella tunnistimme kolme laajempaa kategoriaa, joihin tutkitun kontekstin ongelmatilanteet liittyivät: teknologia, toimijat ja kieli. Ongelmatilanteet veivät aikaa pois käsiteltävältä asialta, vaikeuttivat osallistumista, estivät sen kokonaan, vaikuttivat osallistumisen mielekkyyteen tai koettuun hyödyllisyyteen ja aiheuttivat muita negatiivisia tuntemuksia osallistujissa. Tutkimus ja sen tulokset siirtävät huomion siihen, mitä tapahtuu, kun haluttu tai odotettu välitteinen sosiaalinen toiminta jostain syystä estyy ja auttaa siten suunnittelemaan sitä, miten monikanavaista seminaaritoimintaa voitaisi tohtoriopinnoissa sekä muussa yliopisto-opetuksessa kehittää.
42
Alvarez Meaza, Izaskun, Enara Zarrabeitia Bilbao, Itziar Martinez de Alegria Mancisidor e Jasone Aranburu. "Ia zero energia kontsumitzen duten eraikinen ezagutza zientifikoaren analisia". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 36 (10 de janeiro de 2020): 225–37. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.20421.
Texto completo da fonteResumo:
Eraikuntza-sektorearen energia-kontsumoa jaistera bideratutako ahaleginek energia balantzea ia zero energia kontsumitzen duten eraikinen (Nearly Zero Energy Buildings, NZEB) kontzeptuaren garapena ekarri dute Europar Batasunean. Lan honen helburuak dira, batetik, ia zero energia kontsumitzen duten eraikinen inguruko ezagutza zientifikoaren joeraren ikuspegi orokorra eskuratzea, eta, bestetik, Passivhaus etxebizitzen ezaugarri energetikoak definitzen dituzten parametroen arteko erlazioek jarraitzen dituzten ereduak edo patroiak aztertzea. Web of Science (WoS) datu-basea erabiliz, zientziaren ikerketa-esparrua garatu eta bistaratu da, eta analizatu dira argitalpen urteak, herrialde, aldizkari eta erakunde garrantzitsuenak, gehien aipatu diren artikuluak eta teknologia-jardueren bideak. Emaitza orokorrek adierazten dute ia zero energia kontsumitzen duten eraikinen filosofia aditasun handia ari dela eskuratzen zientziaren arloan. Ikerketa-lanak nagusiki Europan bildu dira, bai eta artikulu gehien argitaratzen dituzten erakundeak ere.
43
Wahyudi, Imam, e Rangga Kala Mahaswa. "Metafisika Mediasi Teknologis: Kritik Atas Filsafat Teknologi Klasik". Jurnal Filsafat 30, n.º 2 (31 de agosto de 2020): 202. http://dx.doi.org/10.22146/jf.52321.
Texto completo da fonteResumo:
This paper aims to propose philosophical criticism toward 'classical' thinking on philosophy of technology. This set of thinking tends to be trapped in the distinction between subject-object and romantic-pessimisms on the existence of technological dominance. The authors objective is to provide comprehensive understanding through contemporary approaches in philosophy concerning technological mediation. The study employs factual historical analysis and philosophical reflection to understand technological mediation patterns. The result maps point of view that develops a metaphysical orientation of technological mediation in terms of several approaches. Postphenomenological approaches technological mediation in a relational and intentional context rather than providing a subject-object distinction. Actor-network theory improves the asymmetrical relation of humans and non-humans. Simondon and Harman provide for ontological analysis of tools and technology in human relationships. Critical theory of technology opens the chance that technological relations are not only neutral-instrumental but have transformative and emancipatory power. Therefore, the technological mediation approach can become a new subject in the metaphysics of technology discourse in overcoming the limitations of the classical philosophy of technology.
44
Sahari, Aaro. "Ruotsinsalmen aaveet – 1700-luvun merisodan virtuaalisen mallintamisen ja immersiivisen esittämisen haasteet". Tekniikan Waiheita 38, n.º 3-4 (22 de dezembro de 2020): 48–68. http://dx.doi.org/10.33355/tw.100576.
Texto completo da fonteResumo:
Virtuaaliteknologialla voidaan rakentaa museoon kokemus kadonneesta fyysisestä menneisyydestä ja antaa nykyihmisille mahdollisuus aistia kadonnutta historiaa ja kulttuuriperintöä. Teknologia tehostaa historiallisen kulttuuriperinnön ja siitä lähteiden varassa tehtyjen tulkintojen saavutettavuutta. Virtuaali historia eroaa kirjallisesta historiasta ja perinteisistä museotuotannoista erityisesti siinä, että virtuaali teknologialla toteutettu menneisyyden uudelleentulkinta vaatii tutkijoiden ja virtuaaliteknologian am mattilaisten saumatonta yhteistyötä. Merikeskus Vellamossa Kotkassa avautui kesällä 2020 näyttely Kohtalona Ruotsinsalmi, joka avaa Kustaan sodan (1788–1790) kulkua merellä ja seurauksia ranni kolla sekä esittää Ruotsinsalmen toisen meritaistelun monimediaisesti. Yksi näistä on peliteknologialla toteutettu Savua aalloilla elämys, jossa sodan päättänyt Ruotsinsalmen toinen meritaistelu tuodaan museokävijän nähtäville virtuaalisesti. Elämystä varten tehtiin merkittävä määrä historiantutkimusta, jotta saaristolaivastojen alukset ja miehistöt voitiin rakentaa digitaalisesti uudelleen tulkittuina. Täs sä katsauksessa esittelen Ruotsin ja Venäjän Itämerellä 1700luvun lopussa toimineiden saaristo laivastojen alusten digitaalista mallintamista, siihen liittyviä tiedollisia ongelmia ja sitä käsittelevää virtuaalitodellisuushanketta.
45
Purhonen, Pipsa. "Kollaboratiivisen vuorovaikutuksen karikoita pk-yritysten kansainvälistymisessä". Prologi 7, n.º 1 (15 de dezembro de 2011): 25–43. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95972.
Texto completo da fonteResumo:
Kansainvälistyminen, yksittäisten toimijoiden riittämättömät resurssit ja organisaatioiden keskinäinen riippuvuus ovat lisänneet yhteistyön tarvetta yhteiskuntamme kaikilla sektoreilla. Artikkelissani1 tarkastelen suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä, joka edellyttää kollaboratiivista vuorovaikutusta. Pohdin kollaboratiivisen vuorovaikutuksen haasteita ja ongelmia sekä niiden hallintaa erityisesti pk-yritysten ja kansainvälistymisessä keskeisten välittäjäorganisaatioiden, kuten kauppayhdistysten ja teknologia- sekä innovaatiokeskusten, edustajien yhteistyösuhteissa. Tavoitteenani on selvittää, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia pk-yritysten ja välittäjäorganisaatioiden edustajilla on kollaboratiivisen vuorovaikutuksen karikoista suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymisessä Kiinaan. Tutkimusaineistoni (N = 91) on laadullista, ja se on kerätty verkkokyselyllä Suomesta ja Kiinasta vuonna 2009. Sisällönanalyysi pk-yritysten (n = 34) ja välittäjäorganisaatioiden edustajien (n = 57) vastauksista avoimiin kysymyksiin osoittaa, että kollaboratiivisen vuorovaikutuksen karikot pk-yritysten kansainvälistymisessä liittyvät 1) relationaalisen viestinnän ja tehtäväviestinnän riittämättömyyteen tai epätasapainoon, 2) viestintäeettisiin ongelmiin ja 3) yhteistyön toimintaympäristöstä nouseviin vuorovaikutushaasteisiin. Avaan ja analysoin näitä tutkimuksen keskeisiä tuloksia erityisesti dialogisen viestintäetiikan ja vuorovaikutusosaamisen näkökulmista. Tutkimustulokset lisäävät niin teoreettista kuin käytännönkin ymmärrystä yhteistyöstä interpersonaalisena viestintänä.
46
Remiro, Aingeru, Lide Oar-Arteta e Ana G. Gayubo. "Hidrogeno-ekoizpena bio-oilaren erreformatze katalitikoaren bidez". EKAIA Euskal Herriko Unibertsitateko Zientzia eta Teknologia Aldizkaria, n.º 32 (7 de novembro de 2017): 35–50. http://dx.doi.org/10.1387/ekaia.17272.
Texto completo da fonteResumo:
H2-aren eskariaren igoerak, petrokimikako lehengai eta erregai garbi gisa erabiltzeko, petrolioaz bestelako lehengaiak jatorri duten prozesuen garapena bultzatu du. Prozesu horien artean, biomasak arreta berezia bereganatu du haren erabilgarritasunagatik eta berriztagarritasunagatik. Biomasatik H2-a lortzeko zeharkako bideek gero eta jakin-min handiagoa eragin dute, esate baterako, biomasatik eratorritako oxigenatuen bidezko lurrun erreformatzeak. Horien artean, bio-oilak interes handia dauka, beste bideek baino bideragarritasun ekonomiko handiagoa izan baitezake. Izan ere, bio-oilak ekoizpen deslokalizatua izan dezake biomasaren ekoizpen-fokoetan eta ondoren, unitate zentralizatuetara garraia daiteke balioztatzeko. Dena dela, prozesu honetan kontuan hartu beharra dago lignina pirolitikoak sortzen dituen arazoak, zehatzago, erreakzio ekipoan eta katalizatzailean depositatzen den hondakin solidoa bio-oila lurruntzen denean. Arazo hori gainditzeko, beharrezkoa da teknologia eskalagarria. Horretaz gain, katalizatzaile aktibo, selektibo eta iraunkorren garapena funtsezkoa da prozesu honen bideragarritasuna lortzeko. Lan honetan, bibliografian dauden bio-oilaren erreformatzearen estrategia nagusiak aurkezten dira, ikerketa taldearen emaitza originalak nabarmenduz.
47
SIMÓN CASTELLANO, Pere. "La modernización tecnológica de la Administración de Justicia". RVAP 92, n.º 92 (30 de abril de 2012): 295–317. http://dx.doi.org/10.47623/ivap-rvap.92.2012.08.
Texto completo da fonteResumo:
LABURPENA: Espainiako Justizia Administrazioa pausoz pauso egokitzen joan da informazio eta komunikazio teknologia berrien garapenak (IKT) eskatzen duen aldaketa girora. Teknologiak aurrera egin ahala, zabalagoak dira eskura ditugun aukerak. Epaitegien eremuari gagozkiola, teknologien erabilerak gure justiziak pairatzen dituen gaitzetako batzuk konpontzen lagundu dezakete. Lan honetan, Espainian justizia modernizatzeko bidean egon den lege-oinarriaren eta borondate politikoaren bilakaera aztertuko dugu, eta oraindik orain indarrean jarri den 18/2011 Legearen indarguneei erreparatuko diegu —besteak beste, herritarrek Justizia Administrazioarekin harremanak elektronikoki izateko duten eskubidea—, bai eta konpontzeke dauden arazoak ere. Azkenik, Cyberjustice Laboratory zentroak eskaintzen dituen irakasbide nagusien laburpena egingo dugu, zentro hori aitzindaria baita egoitza judizialeko IKTen ikerketan. RESUMEN: La Administración de Justicia española se ha ido adaptando paulatinamente al cambio exigido por el desarrollo de las nuevas tecnologías de la información y de la comunicación (TIC). A mayor avance tecnológico mayores son las posibilidades que estas nos ofrecen; en el ámbito estrictamente judicial, su empleo puede ayudar a paliar algunos de los males endémicos de nuestra justicia. En este trabajo observaremos la evolución del sustrato legal y de la voluntad política por modernizar la justicia en España, apuntando los puntos fuertes de la reciente Ley 18/2011, entre los que sin duda se encuentra el reconocimiento del derecho del ciudadano a relacionarse electrónicamente con la Administración de Justicia, y la cuestiones pendientes. Finalmente, mostraremos un extracto de las principales lecciones a las que ha llegado el Cyberjustice Laboratory, centro pionero en el estudio de las TIC en sede judicial. ABSTRACT: Spanish Justice Administration has been gradually adapting to the change demanded by the development of new Information and Communication Technologies (ICTs). The more technological advance, the more chance these offer us. The use of ICTs in judicial context can help us to fix up some of the endemic problems of our justice. In this paper we observe the evolution of the legal substrate and the political decisions to modernize the justice in Spain, pointing out the strengths of the recent Law 18/2011 —the recognition of the right of citizens to interact electronically with the Administration of Justice— and the outstanding issues. Finally, we will show an extract of the main lessons that we could drawn from Cyberjustice Laboratory, pioneer in the study of ICT in Court.
48
JÁUREGUI BERECIARTU, Gurutz. "Democracia y sociedad tecnológica". RVAP 99-100, n.º 99-100 (30 de dezembro de 2014): 1775–90. http://dx.doi.org/10.47623/ivap-rvap.99.100.2014.074.
Texto completo da fonteResumo:
LABURPENA: Ziberespazioak eta sare sozialek sinbolikoki ordezkatzen duten iraultza teknologikoaren ezaugarri nagusia ez da teknologia bera, baizik eta horrek gaur egungo gizartearen egoera kulturalean eta politikoan duen lekua edo eginkizuna. Azken iraultzak ekarritako berritasunen artean, teknologia politikaren, ekonomiaren, nazioarteko lehiaren, norgehiagokaren, gerraren eta gizakiak mehatxatzen dituzten arrisku masiboen erregulazio globalaren edo estatalaren muin bihurtu dela azpimarratu daiteke. Labur esanda, laugarren iraultzaren ezaugarria da teknologiak jarduera politikoa eta ekonomiko erabat menderatzen dituela. Iraultzak aurrekaririk gabeko aurrerabide globala ekarri dio gizateriari. Hala ere, ez du lortu askatasunaren hobekuntzarik, berdintasun eta gizakien berdintasun ekonomiko eta sozial handiagoa ekartzea, kontrakoa baizik. Garapen teknologikoaren eta burokratikoaren protagonistek ezin izan dute teknologia berriek gure bizitzetan benetan duten eraginari buruzko oso zalantza serioak argitu. Egia da, sare sozialen bidez, Internetek kontsumitzaileei informazioaren sortzaile izatea ahalbidetzen diela. Gainera, Internetek hainbat erabakitan parte hartzeko aukera ematen duen espazio soziala sortu du. Azkenik, partaidetza horrek ondorio positiboak eta arrakasta nabariak eragin ditu zenbait kasutan (udaberri arabiarrak, 15M, etab.). Hala ere, horrek ez du esan nahi sarea berez espazio demokratikoa denik. Interneten ez dago botere publikorik eta demokratikorik. Aitzitik, espazio sozial berria demokraziaren kontroletik kanpo dauden erakunde pribatu boteretsuek menderatzen dute. Horrenbestez, espazio horretan herritar kategoria lortzetik urrun gaude oraindik. RESUMEN: La peculiaridad de la actual revolución tecnológica, representada simbólicamente por el ciberespacio y las redes sociales, no radica en la tecnología en sí misma considerada sino el lugar o papel jugado por ella en el contexto cultural y político de la actual sociedad. Lo nuevo en esta última revolución es el hecho de que la tecnología se ha convertido en la cuestión central, el nudo gordiano de la política, de la economía, de la competencia internacional, de la rivalidad, de la guerra, o de la regulación global o estatal de los riesgos masivos que amenazan a los seres vivos. Lo específico, en definitiva, de la cuarta revolución es, precisamente, el dominio aplastante de la tecnología sobre la actividad política y económica. Esta revolución está dando lugar a un progreso global sin precedentes de la humanidad, pero, sin embargo, no ha logrado favorecer, sino todo lo contrario, una mejora de la libertad ni un aumento de la igualdad económica y social de los seres humanos. Los protagonistas del desarrollo tecnológico y burocrático no han sido capaces de ahuyentar numerosas dudas e inquietudes muy serias acerca del impacto real de las nuevas tecnologías sobre nuestras vidas. Es cierto que, a través de las redes sociales, internet permite a los consumidores convertirse en productores de información. No es menos cierto que internet ofrece un nuevo espacio social que abre unas mayores posibilidades de participación en determinadas decisiones. También es cierto, por último, que esa participación ha producido, en algunos casos, consecuencias positivas y éxitos evidentes (primaveras árabes, 15M, etc.). Pero eso no significa necesariamente que la red constituya por sí misma un espacio democrático. No existe un poder público y democrático en internet. Bien al contrario, el nuevo espacio social está controlado y dominado por entidades privadas poderosas que escapan al control democrático. No hallamos lejos, por lo tanto, de alcanzar en ese espacio la categoría de ciudadanos. ABSTRACT: The peculiarity of the current technological revolution, symbolicaly represented by the cyberspace and social networks, does not lie on the technology itself but on the place or role played by it within the cultural and political context in the present society. The novelty in this revolution is the fact that technology has become a central issue, the guardian knot of the politics, economy, international competition, rivalry, war or global and state regulation of the massive risks that threat human beings. The specific, all in all, of the fourth revolution is specifically the overwhelming power of technology over political and economic action. This revolution gives place to an unprecedented global advance for humanity but nevertheless it has not been able, but the opposite, to boost an improvement in freedom nor an upgrading of economic and social equality of human beings.The protagonist of the technological and bureaucratic development has not been able to dispel many serious doubts and concerns about the real impact of new technologies in our lifes. It is true that by means of social networks internet allows consumers to become information providers. It cannot be denied that internet offers a new social space which opens some greater possibilities for participation in some decisions. It is also true, last but not least, that in some cases that participation has produced positive consequences and obvious successes (Arab spring, 15 May, etc.). But that does not necessarily mean that the net is to be considered a democratic space. There does not exist a public and democratic power in internet. On the contrary, the new social space is controlled and dominated by powerful private entities which scape from democratic control. We are accordingly far away from reaching the category of citizens in that space.
49
Talvensuu, Taru Tuulia. "Miesten hyvinvointi ja affektit luontoympäristöissä – humanismin jälkeinen näkökulma". Alue ja Ympäristö 50, n.º 1 (15 de junho de 2021): 111–23. http://dx.doi.org/10.30663/ay.103056.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkimusten perusteella luonnossa oleskelulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Ihmisten luonnosta saamaa hyvinvointia ja luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkitaan monella tieteenalalla. Tässä artikkelissa tarkastelen luonnon ja hyvinvointien kytkentöjä humanismin jälkeisestä näkökulmasta. Humanismin jälkeinen ajattelu sekä siihen usein liittyvä monistinen ontologia kyseenalaistavat ihmiskeskeisen ajattelun sekä luonnosta irrallaan olemisen ja ’luontoon menemisen’. Tässä artikkelissa tarkastelen miten ja minkälaisissa tapahtumissa hyvinvointi lisääntyy luonnossa. Hyvinvoinnin ymmärrän spinozalaisittain kyvyksi vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi. Tutkimusmateriaalina artikkelissa on viiden miehen kanssa luonnossa tekemäni yhdessäkuljeskelut, eli vapaamuotoiset kävellen tehdyt keskustelut. Analyysimenetelmänä käytän post-kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen kuuluvaa käsite metodina -analyysia ja analysoin tutkimusmateriaalia affektin käsitteen avulla. Tulokset osoittavat, että luonnossa tapahtuu monenlaisia siirtymisiä, joissa kehomielen kyvyt vaikuttaa ja tulla vaikutetuiksi lisääntyvät. Luontoympäristöt affektoivat kehomieltä, saaden aikaan niin rauhoittumista kuin liikkumisen lisääntymistäkin. Luonnossa kohdataan kasveja, eläimiä, niiden jälkiä ja artefakteja. Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ja tukee myös eläinten affektoimiksi tulemisessa ja eläimeksi-tulemisessa. Kuljeskelut toimivat luontevana tapana kuulla miesten kokemuksista ja ajatuksista. Luonnossa olemisessa toimintakyky on merkittävässä osassa siinä, minkälaisia suhteita materiaalisen ympäristön kanssa voidaan muodostaa. Affekteja analysoimalla voidaan toimintakyky ymmärtää monimuotoisena ja yksilökohtaisena, moniaineksisten tekijöiden kanssa tapahtuvana hyvinvoivemmaksi-tulemisena.
50
Grosen, Sidsel Lond. "Indflydelse på teknologi forudsætter kvalificeret fantasi". Tidsskrift for Arbejdsliv 23, n.º 2 (18 de agosto de 2021): 56–61. http://dx.doi.org/10.7146/tfa.v23i2.128243.
Texto completo da fonteResumo:
At teknologiske forandringer har betydning for arbejdet – dets betingelser og indhold samt de ansattes oplevelse af arbejdets formål og mening – er ikke til at komme udenom (se fx Badham, 2005; Grosen et al., 2021 under udgivelse). Samtidig er teknologi dog ret upolitiseret med hensyn til ansattes indfl ydelse på arbejdspladsernes valg og anvendelse af teknologier. Hvis der for alvor skal gøres noget ved dét, er det dog ikke nok at kræve, at de ansatte bliver hørt. Det er også nødvendigt at klæde de ansatte på til at kunne tage reel indflydelse, der kan gøre en forskel og som med inddragelse af de ansattes viden om arbejdets udførelse kan kvalificere valg og anvendelse af teknologi. Jeg vil i denne kronik diskutere, hvad det kræver af de ansatte at tage en sådan indfl ydelse på arbejdspladsernes teknologi. Det vil jeg gøre ved at argumentere for, at dét, man kan kalde kvalifi ceret fantasi, er en forudsætning for reel indflydelse. For at kunne forholde sig til hvilken teknologi og teknologianvendelse, der er hensigtsmæssig, må man nemlig være i stand til at forestille sig fremtiden med en teknologi – forestille sig hvad teknologien vil betyde for måden, det daglige arbejder former sig, for hvordan teknologien vil gribe ind i den måde, man tænker og udfører arbejdet og for den måde, man relaterer til kolleger, ledelse, borgere, kunder, elever etc. Det drejer sig altså ikke om hvilken som helst fantasifuld fabuleren, men om fantasi kvalificeret af erfaring med arbejdet.