Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Vaikutus.
Teses / dissertações sobre o tema "Vaikutus"
Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos
Veja os 50 melhores trabalhos (teses / dissertações) para estudos sobre o assunto "Vaikutus".
Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.
Veja as teses / dissertações das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.
1
Helttunen, S. (Samuli). "Kulttuurien vaikutus pelisuunnittelussa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903221350.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Peliteollisuuden historia on täynnä eri kulttuurien kohtaamisia. Tappiot ja menestykset olivat ja ovat edelleenkin riippuvaisia ihmisten kulttuurisista tekijöistä, kuten mausta, normeista ja mielipiteistä. Vaikka peli menestyisi Japanissa, se ei välttämättä saisi yhtä positiivista vastaanottoa Amerikassa. Kulttuurit vaikuttavat pelisuunnitteluun. Yhtenä todisteena voidaan esittää roolipeligenreä, joka on halkaistu kahteen aligenreen: länsimaisiin ja japanilaisiin roolipeleihin.
Tässä tutkimuksessa selvitän erilaisten kulttuurien piirteitä, videopelien historiaa ja tutkin niiden vaikutusta videopelien kehittämiseen. Tutkin aihetta käymällä läpi erilaisia artikkeleita. Tutkimuksen tarkoituksena on muun muassa antaa pelisuunnittelijalle uusia näkemyksiä ja ymmärrystä pelien kohdeyleisöistä. Koen aiheen tutkimisen tärkeänä, koska olen huomannut, että lukuisat videopelit ovat epäonnistuneet ja yhtenä syynä epäonnistumiseen voi olla kohdeyleisön ymmärryksen puute. Jos esimerkiksi japanilaisen pelifirman suositun pelisarjan uusin osa poikkeaa edellisistä osista paljon, se ei välttämättä menesty Japanissa, mutta menestyy lännessä edellisiä osia paremmin. Tutkimuksen avulla tutkija voi ymmärtää syyn tälle ilmiölle.
2
Alanärä, K. (Katja). "Kielijänneoperaation vaikutus imetysongelmiin". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201904041419.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Kireästä kielijänteestä puhutaan silloin, kun kielen alainen jänne on niin kireä, että se vaikeuttaa kielen liikkeitä. Riippuen potilaan iästä, kireä kielijänne voi aiheuttaa mm. imettämisvaikeuksia tai äännevihreitä. Kireän kielijänteen esiintyvyys on noin 4 % väestössä ja se on lähes kaksi kertaa yleisempi pojilla. Kireän kielijänteen hoitomuotona on jänteen katkaisu ja se voidaan tehdä polikliinisesti (ilman puudutusta tai paikallispuudutuksessa) tai leikkaussalissa (yleisanestesiassa). Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että polikliinisesti suoritettujen toimenpiteiden jälkeen uusintatoimenpiteiden määrä on selkeästi suurempi, noin neljännes, kun vastaavasti yleisanestesiassa tehdyillä uusintatoimenpiteiden määrä on noin 1 %.
Tutkimuksen tavoitteena oli verrata OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa alle 18 kuukauden ikäisille imetysongelmien vuoksi tehdyn kielijännetoimenpiteen uusintatoimenpiteiden määrää yleisanestesiassa tehtyjen ja polikliinisesti tehtyjen ryhmien välillä. Tällä hetkellä KNK:n klinikassa ei ole rutiiniseurantaa kyseisen toimenpiteen jälkeen. Lisäksi tutkimme mm. komplikaatioiden määrää ja huoltajien tyytyväisyyttä toimenpiteeseen. Kyseessä oli retrospektiivinen tutkimus, jossa lähetimme seurantakyselylomakkeen potilaiden huoltajille. Potilasaineisto koostui 111 potilaasta, joille toimenpide tehtiin tammikuun 2015 ja helmikuun 2018 välisenä aikana. Heistä 108 lopulta lähetettiin seurantakyselylomake.
Potilaiden huoltajista 66 % vastasi kyselyyn. Vastanneista yhdellekään toimenpidettä ei tehty yleisanestesiassa, joten vertailu polikliinisesti ja yleisanestesiassa tehtyjen toimenpiteiden välillä ei alkuperäisen tutkimusasettelun mukaisesti onnistunut. Saimme kuitenkin varsin kattavan kuvan mm. huoltajien tyytyväisyydestä sekä komplikaatioiden, ja uusintatoimenpiteiden määrästä. Suurin osa (86 %) koki toimenpiteen joko korjanneen kokonaan tai ainakin osittain ongelman. Kuudelle (8 %) jouduttiin tekemään uusintatoimenpide. Heistä neljälle (67 %) ensimmäinen katkaisutoimenpide oltiin tehty 1–4 viikon ikäisenä, vaikka suurin ikäryhmä toimenpidehetkellä oli alle yhden viikon ikäiset (31 %). Lisäksi todettiin, että viidelle (83 %) uusintatoimenpiteessä käyneelle, ensimmäinen toimenpide tehtiin ilman puudutusta, vaikka kaikkien vastanneiden kesken ilman puudutetta toimenpide tehtiin 58 %.
Vastausten perusteella Oulun alueella uusintatoimenpiteiden määrä kielijännetoimenpiteen jälkeen on pieni, vain 8 %. Näistä suurimmalle osalle ensimmäinen toimenpide oltiin tehty ilman puudutusta ja 1–4 viikon ikäisenä. Otoskoko oli kuitenkin pieni, joten sattuman mahdollisuus on suuri. Kyseessä on lisäksi retrospektiivinen tutkimus ja aikaviive toimenpiteen ja seurantakyselylomakkeeseen vastaamisen välillä saattoi olla pitkäkin, jolloin huoltajien muistot mm. komplikaatioista ja toimenpiteen hyödyistä on saattanut hämärtyä.
3
Hujanen, H. (Henriikka), e J. (Juuli) Rahikainen. "Johtamisen vaikutus työhyvinvointiin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252144.
Texto completo da fonteResumo:
Kandidaatin työssämme tutkimme johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja lähdekirjallisuudeksi valitsimme joukon suomalaisia sekä kansainvälisiä tutkimuksia ja johtamiskirjallisuutta. Johtamisen ja työhyvinvoinnin käsitteet ovat monella tapaa ajankohtaisia, koska väestö ikääntyy ja työuria pyritään jatkuvasti pidentämään. Mielestämme työhyvinvointia tulee tarkastella yksilön näkökulman lisäksi myös johtamisen kautta, sillä esimiehillä on suuri rooli työhyvinvoinnin kehittäjänä, valvojana ja edistäjänä. Tutkimuskysymyksemme on: Miten johtaminen vaikuttaa työhyvinvointiin?
Aluksi käsittelemme työhyvinvointia yksilön, työyhteisön, organisaation ja johtamisen näkökulmasta. Työhyvinvoinnin tarkoituksena on kehittää työyhteisöä ja luoda henkilöstölle onnistumisen tunteiden kokemuksia. Käytämme viitekehyksenä Karasekin (1979) työn vaatimukset – työn hallinta -mallia sekä sen laajennettua versiota. Määrittelemme myös työkyvyn käsitteen Kauhasen (2016) nelikerroksisen rakennelman kautta. Tuomme työssämme esille johtamisen ja johtajuuden käsitteiden keskeiset erot sekä yhtäläisyydet. Perehdymme myös transformationaaliseen ja transaktionaaliseen johtamistyyliin ja pohdimme niiden yhteyttä työhyvinvointiin. Tärkein edellytys työhyvinvoinnille on tasapaino työn vaatimuksien ja osaamisen välillä.
Työhyvinvoinnin johtaminen on vahvasti nykypäivää, ja se pitää ottaa tietoisesti osaksi organisaation strategiaa ja johtamista. Organisaation näkökulmasta työhyvinvoinnista on tullut ratkaiseva kilpailukykytekijä. Vaikka työhyvinvointiin panostamalla saavutetaankin kilpailuetuja ja kustannussäästöjä, sen edistäminen on kuitenkin paljon enemmän kuin kustannusten vähentämistä ja liikevoiton kasvattamista. Työhyvinvointi tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa yhdistyvät arvostava johtamistyyli, työn mielekkyys sekä työntekijöiden mahdollisuus tuntea itsensä tärkeiksi työyhteisöissä.
4
Kanninen, I. (Iivari). "Omistusasumisen vaikutus talouteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606012103.
Texto completo da fonteResumo:
Omistusasuminen vaikuttaa negatiivisesti työmarkkinoihin, mutta tuo mukanaan myös positiivisia vaikutuksia asukkaan talouteen. Omistusasujilla on heikentyneet mahdollisuudet liikkua työn perässä joka aiheuttaa ei optimaalisisa lopputuloksia työmarkkinoilla. Omistusasumisen yleisyydellä on myös yhteys velan määrään ja rahoitusinstituutioiden toimintaan. Huonoimmassa mahdollisessa tilanteessa omistusasumisen laajuus vie rahoitusvaroja pois kannattavilta hankkeilta. Itse omistusasuja ei silti kärsi näistä negatiivisista vaikutuksista vaan nauttii keskivertoa paremmasta palkasta ja työllisyysasteesta.
5
Lehtonen, P. (Petri). "Liikearvon vaikutus arvosijoittamiseen". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305201266.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää liikearvon suhteellisen taseosuuden vaikutusta osakkeiden tuottoihin. Liikearvon osuus yritysten taseissa on kasvanut merkittävästi ja etenkin arvosijoittamisessa, jossa osakkeen hintaa verrataan yrityksen tasearvoon, on tärkeää, että tasearvo on luotettavasti laskettu. Korkea liikearvon määrä lisää riskiä yllätyksellisiin alaskirjauksiin ja sitä kautta tasearvon alenemiselle.
Tutkielmassa selvitetään onko liikearvon olemassaololla ja määrällä vaikutusta osakkeiden tuottoihin ja voidaanko mahdollinen tuottoero selittää jollakin ennestään tiedetyllä tekijällä. Lisäksi selvitetään onko liikearvon olemassaololla ja määrällä vaikutusta koko- tai arvoanomaliaan.
Tutkimusmenetelminä käytettiin osakkeiden jakoa portfolioihin eri ominaisuuksien mukaan ja keskimääräisten kuukausituottojen laskemista näin muodostetuille portfolioille. Regressioanalyysin avulla selvitettiin muiden kuin liikearvon osuutta selittävinä tekijöinä tuottoeroille. Tulosten luotettavuuden ja tilastollisen merkittävyyden arvioimiseksi käytettiin student-t ja R²-arvoja.
Tutkielman tärkein tulos on se, että liikearvolla on vaikutusta osakkeiden tuottoon. Liikearvon olemassaolo heikentää osakkeiden tuottoa ja tuoton heikennys korostuu kasvuyritysten kohdalla. Vaikutus korostuu entisestään yrityksissä, joilla liikearvoa on yli 20 % taseen loppusummasta. Liikearvon puuttuminen vastaavasti parantaa etenkin arvoyritysten tuottoa. Liikearvoon liittyvä tuottoero voidaan markkinapainoisissa portfolioissa selittää lähes kokonaan Fama ja Frenchin kolmifaktorimallilla, mutta tasapainotetuissa portfolioissa erot jäivät vielä selittämättä.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sen osalta, että liikearvon määrään yrityksen taseessa on syytä kiinnittää huomiota. Tulosten perusteella yritykset, joiden taseessa on liikearvoa yli 20 %, sisältävät muita enemmän riskiä heikomman tuottokehityksen suhteen. Sijoittajan kannattaa olla varovainen näihin yrityksiin sijoittaessa, etenkin jos yritys on kasvuyritys, eli sen B/M-luku on alhainen. Arvosijoittamisen kannalta on hyödyllistä tietää, että arvoyritykset, joilla ei ole liikearvoa taseessa tuottavat paremmin kuin arvoyritykset, joilla sitä on. Sen sijaan B/M-lukua laskettaessa ei ole väliä otetaanko liikearvo huomioon taseeseen, vai ei.
Tutkimusaineistona käytettiin yhdysvaltalaisia osakkeita aikavälillä 1989–2009. Ajallisesti liikearvon tuottovaikutuksessa ei ollut eroa eri vuosien kesken. Maantieteellisesti tuloksia ei voida yleistää Yhdysvaltojen ulkopuolelle vielä tämän tutkimuksen perusteella.
6
Tuohimaa, R. (Ruut). "Kuvataiteen vaikutus hyvinvointiin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710213008.
Texto completo da fonteResumo:
Kuvataiteen vaikutuksia positiiviseen hyvinvointiin on havaittu monissa tutkimuksissa. Kuvataiteen on tutkittu lisäävän hyvinvointia sosiaalisen luonteensa, ihmisten kohtaamisen sekä kulttuuriaktiivisuuden lisääntymisen vuoksi. Lisäksi sen on havaittu tuottavan oman elämän selviytymiskeinoja ja tulevaisuudenuskoa yksilön tasolla. Saatujen tutkimustulosten hyödyntäminen on kuitenkin haastavaa, mikäli ei ymmärretä kuvataiteen tuottamisen prosessia ja tätä kautta päästä sisälle sen mahdollistavuuteen.
Kuvataide ymmärretään tutkimuksessa aktiivisesti koettavana taiteenalana. Oli kyse sen vastaanottamisesta tai tuottamisesta, tapahtuu taideprosessi kokijassa itsessään. Myöskin hyvinvointi mielletään sen aktiivisen voimauttamiskeinojen rakentamisen kautta passiivisen tarkastelun sijaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuvataidetta tekevien henkilöiden kokemuksellisesta näkökulmasta, aiheuttaako kuvataiteen tuottaminen positiivista tai negatiivista hyvinvointia. Lisäksi on tutkittu, mitkä hyvinvointia rakentavat osatekijät mahdollisesti vahvistuvat kuvallisen tuottamisen parissa. Kyseessä on laadullinen, fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelumetodilla kahdelta kuvataidetta ammatikseen harjoittavalta henkilöltä. Aineistonhankinnassa on hyödynnetty haastateltavalähtöistä menetelmää, jossa on jätetty tilaa haastateltavan omille ajatuksille sekä niiden keskustelua ohjaavalle suunnalle. Näin on varmistettu, että aineiston tulee olla aitoa ja haastateltavasta lähtevää. Aineistoa on käsitelty suhteessa hyvinvoinnin voimauttamiskeinoihin analysoimalla ja tulkitsemalla. Lisäksi tulkittu aineisto on tarkastettu haastateltavilla moneen otteeseen ja hiottu näin haastattelun tuottaman aineiston oikeellisuuden varmentamiseksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että aktiivisen kuvataiteen harjoittaminen tuottaa niin hedonistista kuin eudaimonistakin hyvinvointia. Sen havaitaan olevan kiinteästi yhteydessä myöskin hyvinvoinnin rakentumisen osatekijöihin. Kuitenkin kuvataiteen tuottamisen hedonistiset vaikutukset näyttävät tulevan vahvimmin esille silloin, kun elämä ei ole täysin eristetty kuvataiteelle, vaan sitä harjoitetaan osana muun hyvinvoinnin tukemisen kontekstia.
7
Lietsalmi, T. (Teppo). "Maahanmuuton vaikutus talouskasvuun". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312305.
Texto completo da fonte
8
Lehtoniemi, H. (Heikki). "Määrällisen elvytyksen vaikutus osakemarkkinoihin". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906052429.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Finanssikriisin aikana keskuspankkien tavanomaiset toimet, kuten ohjauskoron laskeminen, eivät kykene elvyttämään taloutta. Tavanomaisten toimien sijaan keskuspankit ryhtyivät ostamaan markkinoilta sijoitusinstrumentteja, minkä seurauksena kiertävän rahan määrä lisääntyi. Toimista voidaan käyttää termiä määrällinen elvytys.
Tämä tutkimus keskittyy määrällisen elvytyksen lyhyen aikavälin vaikutuksiin osakemarkkinoilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reagoivatko osakemarkkinat määrällisen elvytyksen ilmoituksiin. Osakkeiden reaktiota tutkitaan tapahtumatutkimuksella, jossa kohdeindeksien tapahtumapäiville määritetään ensin normaalituotto estimointiajanjaksolla, mitä verrataan päivien toteutuneeseen tuottoon. Tuottojen erotuksesta saadaan tapahtumien epänormaali tuotto, joka on seurausta markkinoiden reaktiosta ilmoitukseen.
Käyttäen neljän Euroopan suurimman talouden, Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan viiteindeksien päivittäisiä tuottoja, ja Euroopan keskuspankin antamia määrällisen elvytyksen ilmoituksia 2008–2018, indeksien reaktiot havaitaan olevan positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Indeksien reaktio ilmoituksiin on välitön, mutta tiedon täydelliseen omaksumiseen kestää kahdesta kolmeen päivään. Lisäksi huomataan, että Espanjan ja Italian viiteindeksit reagoivat vahvemmin ilmoituksiin. Ryhmitellessä ilmoitukset positiivisiin ja negatiivisiin, positiivisilla ilmoituksilla havaitaan epänormaalin tuoton ja tilastollisen merkitsevyyden kasvua, kun taas negatiivisilla ilmoituksilla merkitsevyys on heikko ja tuotot negatiivisia. Yllättäen negatiivisten ilmoitusten lyhyimmän tapahtumaikkunan tuotot ovat positiivisia. Jaettaessa aineisto kahteen osaan, huomataan epänormaalien tuottojen kasvua siirryttäessä aikavälille 2014–2018.
Tulokset lisäävät ymmärrystä määrällisen elvytyksen toiminnasta ja vaikutuksia osakemarkkinoihin. Tulosten avulla tulevaisuuden elvytystoimien lyhyen aikavälin vaikutuksia voidaan arvioida aiempaa tarkemmin. Tulokset koskevat vain hyvin lyhyttä aikaväliä sekä tutkittuja kohdeindeksejä ja -maita. Tuloksista ei voida päätellä määrällisen elvytyksen kokonaisvaikutuksia tai mitkä määrällisen elvytyksen vaikutuskanavista ovat olleet osallisena.
9
Alakärppä, E. (Eemil). "Itsekriittisyyden vaikutus esittävässä taiteessa". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201904181503.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tutkin itsekriittisyyden vaikutusta esittävässä taiteessa, ja sen roolia erilaisten ihmisten elämässä. Otan tutkielmassani huomioon itsekriittisyyden myönteiset- ja haitalliset puolet. Itsekriittisyyttä on sivuttu muutamissa tutkimuksissa, mutta eniten siihen perehdyttiin Grandellin (2018) teoksessa ”irti itsekritiikistä”, jota lainaankin tutkielmassani melko paljon. Avaan itsekriittisyyteen liittyvää käsitteistöä ja käsittelen aihetta mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Näen itse aiheen hyvin ajankohtaisena, sillä elämme hyvin suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, joka sisältää monia erilaisia vaatimuksia lainsäädäntöjen lisäksi arjen keskellä. Näiden vaatimusten kanssa täytyy opetella elämään. Saatamme asettaa itsellemme aika suuret vaateet, jolloin niiden täyttäminen voi olla hyvin vaikeaa. Tässä tilanteessa itsekriittisyys tulee mukaan, jolloin joudumme kasvotusten itselle asettamien vaatimustemme kanssa.
Kirjallisuuskatsauksessa keskityn pääasiassa Suomalaisiin itsekriittisyyden kulttuuripiirteisiin. Itsekriittisyys koskee jokaista ihmistä, mutta kulttuurien välillä itsekriittisissä suhtautumistavoissa voi olla eroavaisuuksia. Olen lainannut tutkielmaani sekä kotimaisia että kansainvälisiä lähteitä. Aiheeseen liittyvää taustatietoa on löytynyt todella monesta lähteestä, vaikka aluksi niiden löytäminen tuntui vaikealta.
Taustavaikutukset itsekriittisyyden kehittymiseen ovat moninaiset ja tutkielmani selittää joitain näitä tekijöitä auki. En voi kuitenkaan sanoa, että kirjallisuuskatsaus antaa tarpeeksi riittävän kuvan itsekriittisyyden moninaisesta luonnosta, sillä monia huomioita oli jätettävä tutkielman ulkopuolelle. Tarkoitus on syventyä aiheeseen enemmän pro gradu -tutkielman kautta. Lukija voi saada välineitä itsekriittisyyden eri puolien huomaamiseen ja mahdolliseen reflektointiin.
10
Kallio, S. (Sami). "Pelolla johtamisen vaikutus organisaatioon". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601141019.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä opinnäytetyö käsittelee pelolla johtamista organisaation näkökulmasta. Pelolla johtamisen juuret johtavat pitkälle historiaan ja historia vaikuttaa organisaatiokulttuurin kautta myös organisaatioiden nykypäivään. Työssä käsitellään tapausesimerkkien (Disney, Apple) avulla sitä miksi pelolla johdetut organisaatiot ovat menestyneet ja johtajan roolia tässä yhtälössä.
11
Kiiski, H. (Henri). "Purentarasituksen vaikutus rustosolun muotoon". University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601201067.
Texto completo da fonteResumo:
Leukanivel on elimistössä ainutlaatuinen nivel. Välilevy jakaa leukanivelen ylempään ja alempaan nivelvälitilaan, jotka toimivat ikään kuin omina itsenäisinä nivelinään. Ylemmällä pinnalla tapahtuu liukuvaa liikettä ja alemmalla pinnalla puolestaan saranaliikettä. Muista nivelistä poiketen kondyylin nivelpinta ei koostu hyaliinirustosta, vaan tiheästä säikeisestä sidekudoksesta, syyrustosta. Kondyylin rusto toimii paitsi nivelpintana, myös alaleukaluun kasvukeskuksena. Rustosolut syntyvät esiastesoluista, jotka jakauduttuaan ja kypsyttyään alkavat tuottaa ekstrasellulaarimatriksia. Viimein kondrosyytit mineralisoituvat kalsifikaatiovyöhykkeellä ja kuolevat. Osteoklastien esiasteet täyttävät niiden tilan, ja hajottavat solun ulkoisen matriksin ja muodostavat tilalle luuta.
Monet seikat vaikuttavat kondyyliruston solujen erilaistumiseen ja kypsymiseen ja tätä kautta myös kondyylin ja koko alaleuan kasvuun ja purennan kehitykseen. Tutkielmani tarkoituksena on tutkia purentarasituksen vaikutusta kondyylin rustosolujen muotoon ja sitä kautta niiden muodostaman ekstrasellulaarimatriksin koostumukseen.
Aineistoni on Oulun koe-eläinkeskuksessa kasvatettu rottapopulaatio, jotka jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin ravinnon kovuuden sekä sukupuolen ja kokeen keston mukaan. Koeryhmän rotat joutuivat näkemään enemmän vaivaa ravintonsa eteen, mikä johti lisääntyneeseen kondyyliruston rasitukseen. Kondyyleistä valmistettiin leikkeet, jotka valokuvattiin ja solujen muotoa analysoitiin.
Tutkimuksessa saatiin viitteitä purentarasituksen vaikutuksesta rustosoluihin. Muissa paitsi yhdessä koeryhmässä purentarasitus sai aikaan litteämpiä rustosoluja hypoteesin mukaisesti. Mekanismit ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia ja tyhjentävän mallin muodostaminen on hyvin vaikeaa. Lisätutkimukset ovat tarpeellisia, jotta malleja voidaan tarkentaa.
12
Kairento, P. (Paavo), e S. (Stiina) Pakonen. "Eriyttämisen vaikutus oppilaiden liikuntamotivaatioon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605031602.
Texto completo da fonteResumo:
Kandidaatintutkielmamme on kirjallisuuskatsaus, joka käsittelee eriyttämisen ja motivaation merkitystä liikunnanopetuksessa. Tämän lisäksi tutkimme eriyttämisen ja motivaation välistä suhdetta toisiinsa. Lähdemme tutkielmassamme liikkeelle liikunnanopetuksen määrittelemisestä, jonka jälkeen selvitämme mitä on eriyttäminen ja kuinka sitä toteutetaan liikunnanopetuksessa. Käymme myös läpi eri motivaatioteorioiden avulla miten motivaatio syntyy ja miten opettaja voi vaikuttaa oppilaidensa liikuntamotivaatioon. Lopuksi perehdymme siihen, kuinka eriyttäminen vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaatioon.
Aiheemme on todella ajankohtainen, sillä nykypäivänä oppilasryhmät ovat yhä heterogeenisempiä oppilaiden liikunnallisten taitojen vaihdellessa suuresti, minkä vuoksi eriyttäminen nousee todella tärkeäksi elementiksi liikuntatunneilla. Opettajan on osattava tarjota sopivan haastavia tehtäviä jokaiselle oppilaalle yksilöllisesti, ja tätä painotetaan myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014. Lisäksi opettajan on tärkeää olla tietoinen soveltavan liikunnan mahdollisuuksista, mikä tarkoittaa oppilaiden erityistarpeiden ja vammojen huomioimista. Liikunnanopetuksen tarkoituksena on ottaa jokainen ryhmän jäsen huomioon parhaalla mahdollisella tavalla.
Oppilaiden yksilöllisyys tulee ilmi myös oppilaiden motivaatiossa, sillä toisten oppilaiden liikuntamotivaatio on paljon suurempi kuin toisten. Opettajalla on mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden motivaation kasvuun pitämällä huoli, että tunneilla tarjotaan kaikille autonomian tunnetta, pätevyyden kokemuksia sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Opettajan rooli myönteisen motivaatioilmaston luomisessa on suuri. Opettajan on hyvä pyrkiä luomaan liikuntatunneille enemmin tehtäväsuuntautunut motivaatioilmasto, jossa vertailu perustuu itsevertailuun, kuin minäsuuntautunut motivaatioilmasto, jossa oppilaat vertailevat suorituksia toisiinsa. Korostamalla tehtäväsuuntautuneisuutta tehdessään pedagogisia ratkaisuja opettaja voi vaikuttaa oppilaiden motivaatioon eriyttämisen kautta.
13
Lehto, J. (Joonas). "Masennuksen vaikutus elämänlaatuun vanhusväestössä". University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504021303.
Texto completo da fonteResumo:
Masennus on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveysongelmista, siitä kärsii arviolta noin 121 miljoonaa ihmistä. Maailmanlaajuisen tautitaakan (Global Burden of Disease, GBD) aiheuttajana se on GBD 2010 -tutkimuksen mukaan kahdeksas, jättäen taakseen mm. liikenne-onnettomuudet ja keuhkoahtaumataudin (Ferrari ym. 2013).
WHO esitti vuonna 1991 elämänlaadun määritelmäksi ”yksilön näkemys hänen asemastaan elämässä kontekstina kulttuuri ja arvomaailma jossa he elävät ja suhteessa heidän tavoitteisiinsa, odotuksiinsa, arvoihinsa ja huoliinsa”, ja aloitti kehitystyön tavoitteenaan työkalu, jolla elämänlaatua voitaisiin määrittää. Kehitystyön tuloksena syntyi World Health Organization Quality Of Life — 100 (WHOQOL-100) ja siitä lyhennetty 26 kohtainen versio WHOQOL-BREF (WHO, 1998). Se on osoitettu soveltuvaksi myös vanhusväestöä tutkittaessa (Naumann ja Byrne 2004).
Masennuksen on osoitettu olevan tärkeä elämänlaatua alentava tekijä (da Silva Lima ja de Al-meida Fleck 2007, Ohaeri ym. 2009, Sung ja Yeh 2007). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin vaihtelevuutta masennusdiagnoosin luotettavuuden sekä tutkimuspopulaation valikoinnin suhteen, eikä asiaa ole juuri tutkittu iäkkäillä.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli osoittaa luotettavasti diagnosoidun masennuksen elämänlaatua heikentävä vaikutus valikoitumattomassa väestössä. Ainestoina on Oulu35-kohortti, jota on tarkemmin kuvattu aiemmin (Rajala ym. 2002). Masennus diagnosoitiin käyttäen Mini International Neuropsychiatric Interview -haastattelua, joka on strukturoitu diagnostinen haastattelu psykiatristen häiriöiden diagnostiikkaan. Elämänlaatu määritettiin WHOQOL-BREF-mittarilla.
Tutkimuksessa osoitettiin, että elämänlaatu oli masentuneilla heikompi kaikissa neljässä elämänlaadun osa-alueessa (fyysinen, psykologinen, sosiaalisten suhteiden sekä ympäristön osa-alue), eniten psykologisessa, ja että tämä ero on tilastollisesti merkitsevä. Tämä osoittaa, että aiempien tutkimusten esittämä vaikutus on todettavissa myös valikoitumattomassa vanhusaineistossa luotettavaa diagnostiikkaa käytettäessä.
14
Määttä, K. (Kalervo). "Ylimääräisten kassavarojen vaikutus yrityskauppoihin". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802071165.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä tutkimuksessa tutkitaan johtavatko yrityksen ylimääräiset kassavarat huonompiin yritysostoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös vaikuttaako yrityksen hallitus siihen, johtavatko ylimääräiset kassavarat huonompiin yritysostoihin.
Tutkimus jakautuu kirjalliseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisessa osassa käsitellään tutkimusongelman kannalta olennaisimpia aiheita ja etsitään ongelmaan ratkaisua aikaisemmasta kirjallisuudesta. Empiirisessä osassa tutkitaan ylimääräisten kassavarojen vaikutusta yritysosto-tapahtumien määrään ja alaskirjaus-tapahtumien määrään probit-mallin avulla, sekä tutkitaan ylimääräisten kassavarojen vaikutusta yritysostojen suuruuteen ja alaskirjauksien suuruuteen lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi tutkitaan hallituksen vaikutusta lisäämällä malliin Dittmara ja Mahrt-Smithin (2007) käyttämä ylimääräisten kassavarojen ja hallituksen paremmuutta kuvaavien muuttujien interaktiotermi. Ylimääräiset kassavarat määritetään Opler, Pinkowitz, Stulz ja Williamsonin (1999) käyttämällä lineaarisella regressiomallilla. Tutkimuksen aineistossa ovat mukana Suomen, Ruotsin ja Norjan julkisesti noteeratut yhtiöt.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ylimääräiset kassavarat eivät lisää yritysosto-tapahtumien määrää, vaan jopa laskee sitä. Ylimääräisillä kassavaroilla ei ole vaikutusta alaskirjaus-tapahtumien määrään. Ylimääräiset kassavarat kuitenkin lisäävät yritysostojen suuruutta ja lisäävät alaskirjauksien suuruutta. Tulokset antavat myös viitteitä hyvän hallituksen pienentävän ylimääräisten kassavarojen vaikutusta alaskirjauksien suuruuteen.
Tutkimus löysi suurempien yrityksien tekevän yrityskauppoja useammin, mutta suuruudeltaan yrityskaupat ovat pienempiä suhteessa nettotasearvoon. Tästä syystä suuremmat yritykset myös tekevät useammin alaskirjauksia, jotka ovat suuruusluokaltaan pienempiä suhteessa nettotasearvoon. Tutkimus löysi myös suuremman velkaantumisasteen lisäävän alaskirjauksien määrää ja vähentävän alaskirjauksien suuruutta suhteessa nettotasearvoon. Velkaantumisasteen vaikutuksen syitä ei kuitenkaan voitu todistaa tehdyn tutkimuksen perusteella.
Tulokset vahvistavat ylimääräisten kassavarojen johtavan huonompiin yritysostoihin myös Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinoilla, sekä antaa viitteitä hyvän hallituksen kyvystä pienentää tätä ongelmaa. Lisäksi tulokset antavat uutta tietoa yrityksen koon ja velkaantumisasteen vaikutuksista liikearvon alaskirjauksiin. Tutkimuksen antamia tuloksia voidaan hyödyntää yrityksen päätöksenteossa ja myöhemmissä tutkimuksissa.
15
Karjalainen, M. (Matti). "Automaation vaikutus pelien viihdyttävyyteen". Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305271345.
Texto completo da fonteResumo:
Peliala on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä ala ja tieteen puolella aiheeseen on viime aikoina alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen on tarkoitus perehtyä pelien kehittymisen myötä lisääntyneiden automaatioiden vaikutuksista viihdyttävyyteen olivat ne sitten negatiivisia tai positiivisia.
Viihdyttävyys on hankalasti tutkittava aihe siinä mielessä, että se on hyvin henkilökohtainen. Viihtymiseen vaikuttaa ihmisten luontainen halua oppia erilaisia asioita, kulttuuri joka kannustaa kilpailemaan ja yksilö itse. Yksi tärkeimmistä viihdyttävyyttä kuvaavista teorioista on flow-teoria, jonka mukaan ihminen voi nauttia mistä tahansa tekemisestä kun tietyt ehdot täyttyvät.
Automaatiot ovat lisääntyneet kaikkialla ja useimmat länsimaiset ihmiset ovat nähneet erilaisia automaatteja, olivat ne sitten yksinkertaisia juoma-automaatteja tai sitten monimutkaisempia robotteja. Myös pelit sisältävät automaatiota, vaikka toisinaan rajanveto pelistä puuttuvan sisällön ja automatisoinnin välillä voikin olla hankala, mutta siitä huolimatta automaatteja on olemassa ja löydettävissä.
Kysymys kuuluukin missä vaiheessa automaatit ovat jo ihmisiä haittaavia tekijöitä pelien kohdalla ja milloin ne ovat hyödyllisiä. Automaatioita ja flow-teoriaa yhdistellen voidaan pohtia mahdollisia hyviä ja huonoja puolia, jotka on vahvistettava tai kumottava tutkimuksella.
Automaatioiden vaikutuksia tutkittiin määrällisellä tutkimuksella, johon osallistui Oulun yliopiston opiskelijoita. Tutkimusta varten tehtiin tietokonepeli ja peliin liittyvä kysely, johon pelaajat vastasivat peliä pelattuaan. Tutkimuksessa saatiin selville yksinkertaisimpien automaatioiden toimivan yhteisvaikutukseltaan hyvinä mutta monimutkaisempien toimintojen automatisoinnin vaikuttavan negatiivisesti.
16
Isohätälä, J. (Jaana). "Kielenoppimisympäristön vaikutus oppijansuomen sanastoon". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291585.
Texto completo da fonteResumo:
Pro gradu -tutkielmassani tutkin kielenoppimisympäristön vaikutusta oppijansuomen sanastoon. Tavoitteeni on selvittää, vaikuttaako kielenoppimisympäristö aikuisten suomenoppijoiden sananvalintoihin. Etsin vastausta tutkimuskysymykseen vertailemalla sanastoa suomea toisena tai vieraana kielenä oppineiden kielenkäyttäjien teksteissä. Tutkimukseni on näin ollen kontrastiivista oppijankielen tutkimusta.
Tutkimusaineistoni muodostuu kahdesta osasta. Suomi toisena kielenä -aineisto koostuu suomea Suomessa oppineiden maahanmuuttajien mielipideteksteistä. Tekstit on kerätty Yleisten kielitutkintojen korpuksesta. Suomi vieraana kielenä -aineisto puolestaan koostuu suomea ulkomailla oppineiden opiskelijoiden esseistä, jotka on saatu Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskukselta. Esseet on myös liitetty Kansainväliseen oppijansuomen korpukseen (ICLFI). Molemmissa aineistoissa informantit ovat keskitason (B1–B2) kielenkäyttäjiä. Yhteensä suomi toisena kielenä -aineistoon kuuluu 92 tekstiä ja 14 994 sanetta. Suomi vieraana kielenä -aineistoon kuuluu 66 tekstiä ja 14 951 sanetta. Kaikki tekstit on annotoitu Connexorin Fi-fdg-jäsentimellä, joka on lisännyt aineistoon muun muassa tiedon kunkin sanan perusmuodosta ja sanaluokasta.
Tutkimusmenetelmäni on korpuslingvistinen, sillä tutkimus perustuu sähköisen aineiston analyysiin korpustyökalujen avulla. Aineistoni käsittelyssä olen hyödyntänyt WordSmith Tools -korpusohjelmaa ja Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaa. Määrällisessä analyysissa tarkastelen sanoja sanaluokittain ja etsin potentiaalisia avainsanoja, jotka ovat toisessa aineistossa yliedustuvia eli merkitsevästi taajempia kuin vertailuaineistossa. Aineiston laadullisessa analyysissa pohdin, johtuvatko frekvenssierot todella kielenoppimisympäristöstä.
Tutkimustulokset kertovat, että kielenoppimisympäristöllä on vaikutusta oppijoiden sanastoon. Usein frekvenssierot aineistojen välillä johtuvat tehtävänannosta, mutta monissa tapauksissa eroja selittää oppimisympäristö. Tutkimuksen perusteella suomea ulkomailla oppineille tyypillisiä avainsanoja ovat erityisesti LUULLA, SUURI, OIKEIN, MINUSTA ja ERIKOISESTI. Suomessa kieltä oppineiden avainsanoja ovat puolestaan etenkin ISO, SEMMOINEN, SEKÄ, IHAN ja partikkelina käytetty VAIKKA. Sanaston vertailu osoittaa, että suomea toisena ja vieraana kielenä oppineet käyttävät eri ilmauksia samojen merkitysten ilmaisemiseen. Suomessa asuneiden sananvalinnoissa näkyvät arkikielen vaikutus ja sanojen varianttien tuntemus. Suomea ulkomailla opiskelleet puolestaan suosivat tiettyjä sanoja silloinkin, kun jokin toinen vaihtoehto olisi mahdollinen tai sopivampi.
Tulosten perusteella suomenoppijan sanastoon voi vaikuttaa se, oppiiko hän suomea toisena vai vieraana kielenä. Oppijankielen kannalta kielenoppimisympäristö ei siis ole yhdentekevä. Tämän vuoksi molempien kielenkäyttäjäryhmien kieltä on syytä sisällyttää tutkimuksiin, joissa tavoitellaan päätelmiä oppijankielestä yleensä.
17
Kyytsönen, M. (Maiju). "Jaetun johtamisen vaikutus hoitotyöntekijöihin". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712203367.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielma kartoittaa jaettua johtamista terveydenhuollon kontekstissa. Tarkoitus on kuvata, mitä vaikutuksia jaetulla johtamisella on hoitotyöntekijöihin. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena neljässä tietokannassa, jotka ovat Medline, CHINAHL, Medic ja ABI/INFORM Collection. Tulokset analysoidaan sisällön analyysia mukaillen. Haasteena tutkielman tekemiselle on myös jaetun johtamisen teoreettinen konteksti, koska aiheesta ei juuri löydy suomalaisia tutkimuksia.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhdeksän artikkelia vuosilta 2013–2017, jotka tuottivat neutraaleja tai positiivisia tuloksia. Yhteenvetona voidaan todeta, että kahdessa artikkelissa jaettu johtaminen ei tuottanut merkittäviä positiivisia tuloksia. Muut tulokset olivat lupaavia; jaetun johtamisen vaikutuksista hoitotyöntekijöihin nousi kolme teemaa, jotka ovat hoitohenkilöstön kasvanut kyky suoriutua työstä, henkilöstön yhteistyö ja työhön sitoutuminen.
Jaetulla johtamisella voi olla positiivisia vaikutuksia hoitotyöntekijöihin. Se voitaisiin valjastaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käytäntöönpanon välineeksi terveydenhuollon organisaatioissa, koska valtioneuvoston selvitysryhmä nostaa henkilöstön osallisuuden avainasemaan muutosjohtamisessa. Jaetun johtamisen tutkimiseen ja käyttöönottoon pitäisi kohdentaa resursseja, jotta käytettävissä olisi suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvaa aineistoa.
18
Auvinen, N. E. (Nina-Emilia). "Lukukoiran vaikutus oppilaan lukumotivaatioon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805251937.
Texto completo da fonteResumo:
Tämän kasvatustieteen kandidaatin -tutkielman tarkoituksena on tutkia kirjallisuuskatsauksen menetelmin, minkälainen vaikutus lukukoiratoiminnalla on oppilaan lukumotivaatioon. Lisäksi tarkoituksena on selventää lasten lukumotivaatioon vaikuttavia seikkoja ja avata lukukoiratoiminnan periaatteita ja siitä saatuja tutkimustuloksia.
Suomalaislasten lukutaito sekä lukuharrastuneisuus ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi, joten erilaisten lukemaan motivointikeinojen etsiminen ovat tulleet osaksi opettajan työtä. Lukuelämysten ja -kokemusten luominen lapselle on myös yksi perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteista.
Lukumotivaatio rakentuu pitkälti samalla tavalla kuin motivaatio yleensäkin. Tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat oppilaan tavoitteet, tunteet, uskomukset ja kiinnostus, myös motivaatio-orientaatiolla on vaikutusta lukumotivaation kehittymiseen. Lisäksi tärkeä rooli on myös luettavilla kirjoilla sekä opettajan kannustuksella.
Lukukoiratoiminnan pääperiaatteena on tarjota oppilaalle kuunteleva korva, joka ei arvostele virheitä tai lukemisen hitautta. Koiralle lukemisen on huomattu rentouttavan oppilaita sekä vähentävän ääneen lukemisesta johtuvaa jännitystä. Motivaatioteorioiden mukaan itseensä uskomisen parantuessa ja tunteiden muuttuessa tehtävää suorittaessa positiivisemmaksi, motivaation tulisi parantua. Lukukoiratoiminnalla pyritään vaikuttamaan juurikin näihin seikkoihin, jotta oppilas innostuisi lukemisesta. Tämän hetkisten tutkimusten valossa, lukukoiratoiminta vaikuttaa osan oppilaiden lukumotivaatioon positiivisesti.
19
Savola, U. (Ulla). "Tuloksen laadun vaikutus tilintarkastuspalkkioihin". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404241296.
Texto completo da fonteResumo:
Kirjanpidon tulosta pidetään yrityksen tärkeimpänä suorituskyvyn mittarina ja erityisesti tästä syystä tuloksen laadun tunnistaminen ja arvioiminen on tärkeää. Tuloksen laadun ja tilintarkastuspalkkioiden välisen yhteyden tutkiminen on mielenkiintoinen aihe tilintarkastuksen hinnoittelun näkökulmasta.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia kuinka tuloksen laatu vaikuttaa tilintarkastuspalkkioihin. Tuloksen laadun mittarina tässä pro gradu -tutkielmassa käytetään tuloksen volatiliteettia. Tuloksen volatiliteetin ja tuloksen laadun välillä on havaittu olevan negatiivinen riippuvuus. Tutkielman tarkoituksena on tarjota lisänäkökulmia tilintarkastuksen hinnoitteluun liittyvään tutkimukseen ja erityisesti siihen, mikä on tuloksen volatiliteetin vaikutus tilintarkastuspalkkioihin. Tarkoituksena on selvittää, ottavatko tilintarkastajat tilintarkastuspalkkioiden hinnoittelupäätöksissään huomioon tuloksen volatiliteetin ja tuloksen laadun. Tutkimushypoteesissa ennustetaan, että tuloksen volatiliteetin ja tilintarkastuspalkkioiden välillä on positiivinen riippuvuus.
Tutkimusaineistona käytetään Audit Analytics- ja Compustat -yritystietokantojen dataa vuosilta 1995–2012. Tutkimusmenetelmänä käytetään regressioanalyysia. Tässä tutkimuksessa tuloksen volatiliteetin mittarina käytetään deflatoidun tuloksen keskihajontaa viimeiseltä viideltä vuodelta. Regressioyhtälöitä käyttäen tutkitaan, onko tuloksen keskihajonnalla selitysarvoa tilintarkastuspalkkion suuruuteen kontrollimuuttujien lisäksi. Tutkimuksessa käytetään niin sanottua poolattua regressiomallia ja toimialaregressioita, jotka nimensä mukaisesti ottavat huomioon yrityksen toimialan.
Tutkimustulokset osoittavat, että tuloksen volatiliteetin ja tilintarkastuspalkkioiden välillä on positiivinen riippuvuus. Saadut tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä ja vastaavat asetettua tutkimushypoteesia. Myös regressioyhtälöiden selitysasteet osoittavat, että mallit selittävät tilintarkastuspalkkioiden vaihtelua melko hyvin. Aikaisemmat tutkimukset tuloksen laadun ja tilintarkastuspalkkioiden väliltä ovat ristiriitaisia. Tämän tutkielman tulokset antavat tukea tuloksen laadun ja tilintarkastuspalkkioiden väliselle negatiiviselle yhteydelle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tuloksen volatiliteetin kasvaessa tuloksen laatu heikkenee ja tilintarkastuspalkkiot kasvavat. Tutkimuksen perusteella vaikuttaakin siltä, että tilintarkastajat huomioivat hinnoittelupäätöksissään tuloksen volatiliteetin vaikutuksen tuloksen laatuun ja tilintarkastusriskiin. Tilintarkastajat voivat hyödyntää tässä tutkimuksessa saatuja tutkimustuloksia hinnoittelupäätöksissään. Tuloksia voidaan pitää merkityksellisenä myös tilintarkastusasiakkaiden ja sijoittajien kannalta.
20
Vuorentausta, K. (Kalle). "Brändijohtamisen vaikutus asiakkaiden brändimielikuvaan:tapaustutkimus". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312266.
Texto completo da fonte
21
Airaksinen, E. (Eveliina). "Ihmisen vaikutus suden saalistuskäyttäytymiseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201812203313.
Texto completo da fonte
22
Kauppi, M. (Marita). "Opettajan temperamenttipiirteiden vaikutus opetustyöhön". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201910032951.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Opetus on tarkoituksenmukaisesti ja suunnitelmallisesti toteutettua toimintaa, jolla pyritään antamaan oppilaalle valmiuksia omaksua pätevää tietoa. Vaatimus opetustoiminnan tavoitteellisuudelle sekä systemaattisuudelle on syynä sille, miksi sitä toteuttavan opettajan asema on ammatillistunut, ja miksi tällaiselta ammatin harjoittajalta vaaditaan joitain erityisominaisuuksia.
Ennen kaikkea opetustoiminta näyttäytyy sosiaalisesti ja emotionaalisesti vaativana työnä, jota opettajan pitäisi pystyä tekemään. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen kirjallisuuskatsauksen keinoin sitä, miten opettajan temperamenttipiirteet, eli synnynnäiset sekä suhteellisen pysyvät reagointitaipumukset, voivat vaikuttaa hänen opetustoimintaansa. Temperamenttipiirteiden tarkastelu perustuu Chessin ja Thomasin kliiniseen traditioon, Rothbartin näkemykseen temperamentista reaktiivisuutena ja itsesäätelynä, sekä Five Factor Model-persoonallisuusteorian mukaisiin piirteisiin.
Näyttäisi siltä, että matala neuroottisuus ja emotionaalinen tasapainoisuus auttavat opettajaa käsittelemään opetustyön stressiä, sekä helpottavat emotionaalisen työn tekemistä. Siten ne ovat myöskin yhteydessä oppilaiden parempaan oppimiseen. Myös korkea sosiaalisuus tai ekstroversio voi osoittautua hyödylliseksi, sillä se auttaa oppimisen kannalta tärkeän opettaja-oppilas-suhteen muodostumista. Lisäksi korkea temperamenttiin liittyvä itsesäätely sekä matala reaktiivisuus auttavat opettajaa hänen toiminnassaan, mistä kertoo tunnollisuuden piirteen merkitys opetustyön tuloksille.
Toisaalta opettajan temperamentti ei täysin sanele hänen mahdollisuuksia menestymiseen, vaan hän voi saavuttaa työssään Goodness of fit-tilanteen, eli ympäristön sekä omien ominaisuuksiensa tasapainon, vaikuttamalla muihin ominaisuuksiinsa. Muun muassa oman ammatillisen kompetenssin sekä tietoisen itsesäätelyn kehittäminen voivat auttaa ketä tahansa opettajaa vastaamaan paremmin opetustyön haasteisiin.
23
Torvinen, M.-E. (Marja-Ellen). "Imetyksen vaikutus purennan kehitykseen". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201911273188.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tutkielmassa käsitellään imetyksen vaikutuksia purennan kehitykseen laajan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineistona toimivat kansainväliset tutkimukset, joissa käsitellään imetyksen, pulloruokinnan ja ei-ruokinnallisen imemisen vaikutuksia ja niiden vaikutusten eroavaisuuksia purennan kehityksen kannalta. Mukana on yhteensä 18 tieteellistä tutkimusta, joiden otoskoko vaihteli 60 ja 1451 välillä. Merkittävä osa tutkimuksista oli brasilialaisia, mutta osa oli tehty Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Tutkimustiedon keräämiseen käytettiin enimmäkseen Pubmedia, Duodecimin terveyskirjastoa, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekstejä ja suosituksia.
Tutkimusmateriaalin avulla havaitaan, että imetyksellä on erilaisilta purentaongelmilta ja ei-ruokinnallisilta imemistottumuksilta (tutti/peukalo) suojaava vaikutus. Useissa tutkimuksissa on todettu imetyksen pitkäkestoisuuden ehkäisevän sivualueen ristipurentaa ja avopurentaa, vaikkakin myös poikkeavia tuloksia oli havaittavissa. Sivualueen ristipurennan riskin on todettu kasvavan, kun imetys kestää alle kuusi kuukautta. Myös alle yhdeksän kuukautta kestävä imetys on riskitekijä sivualueen ristipurennalle. Imetyksen vaikutusta avopurennan kehitykseen on tutkittu enemmän kuin imetystä ja sivualueen ristipurentaa. Tulokset aiheesta olivat kaikki samansuuntaisia ja niissä todettiin, että imetyksen keston lisääntyessä avopurennan riski laski. Suurimmat erot olivat havaittavissa täysin imettämättömien ja yli 12 kuukautta imetystä saaneiden lasten riskeissä saada avopurenta. Riski avopurennan saamiselle oli eräässä tutkimuksessa noin yhdeksän kertaa suurempi imettämättömillä lapsilla kuin yli 12 kuukautta imetetyillä (Romero ym. 2011). Kobayashin ym. (2010) tutkimuksessa vastaava riski oli noin 20-kertainen.
Ei-ruokinnallisten imemistottumusten esiintyvyyden on todettu laskevan imetyksen keston kasvaessa. Kahdessa laajassa tutkimuksessa määritettiin kuusi kuukautta imetyksen rajapyykiksi ei-ruokinnallisten imemistottumusten kehitykselle. Alle kuusi kuukautta kestävä imetys lisää riskiä haitallisten imemistottumusten kehitykselle, kun taas yli kuusi kuukautta kestävä täysimetys toimii ei-ruokinnallisilta imemistottumuksilta suojaavana tekijänä. Imetyksen keston vaikutuksesta ei-ruokinnallisen imemistottumuksen kehitykseen on hieman ristiriitaista näyttöä, mutta lukuisissa laajaotantaisissa tutkimuksissa kyseinen yhteys on todettu. Ei-ruokinnallisilla imemistottumuksilla on epäedullisia vaikutuksia purennan kehitykseen. Ne lisäävät avopurennan, sivualueen ristipurennan ja Angle II -luokan purentasuhteiden riskiä.
24
Palokangas, I. (Iina). "Musiikillisen luovan tuottamisen vaikutus minäkuvaan". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905221895.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämä kandidaatintutkielma käsittelee musiikillisen luovan tuottamisen tapojen kuten säveltämisen, laulunkirjoittamisen ja improvisoinnin vaikutuksia minäkuvan kehitykseen. Tutkielman tavoite on tarkastella luovan tuottamisen ja itseilmaisun merkitystä sille, mitä yksilö ajattelee itsestään ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristöönsä. Luovuuden, minäkuvan ja musiikillisen luovan tuottamisen käsitteisiin pohjautuva tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta tehtyihin kansainvälisiin ja kotimaisiin tutkimuksiin.
Tutkielma osoittaa, että musiikillisen luovan tuottamisen ollessa tekijän omista motiiveista lähtevää hänelle itselleen merkityksellistä ilmaisua, sillä on vaikutus minäkuvan muodostumiseen. Musiikillinen luova tuottaminen tuo näkyväksi tekijän minuutta, joka herättää minätietoisuutta, itsetuntemusta ja tätä myötä myös vahvistaa yksilön eheää minäkuvaa.
25
Korkiakoski, E. (Essi), e S. (Sini) Ponnikas. "Vanhemman itsetunnon vaikutus lapsen itsetuntoon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905242061.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tutkielma selvittää vanhemman itsetunnon vaikutusta lapsen itsetuntoon. Sen tarkoituksena on tutkia, millä tavoin vanhemman itsetunto ja sen laatu vaikuttaa lapsen itsetuntoon, onko epäsuotuisan itsetunnon omaavalla vanhemmalla negatiivinen vaikutus lapsen itsetunnon kehitykseen ja terveen itsetunnon omaavalla vanhemmalla puolestaan positiivinen vaikutus, sekä vaikuttaako lapsen lähiympäristön vuorovaikutussuhteiden laatu itsetunnon kehittymiseen. Suoritimme tutkielman kirjallisuuskatsauksena, joka tarkastelee keskeistä kirjallisuutta tutkimuskysymysten näkökulmasta.
Itsetunnolla on hyvin kokonaisvaltainen vaikutus ihmiseen, sillä se määrittää henkistä ja psyykkistä hyvinvointia, ohjaa käyttäytymistä sekä selittää ihmisen ajatuksia itsestä ja toisista. Vanhemmilla on suuri rooli lapsen kehityksessä ohjaajana, ja näin ollen lapsi tarvitsee myös itsetuntonsa kehittymiseen tukea sekä rohkaisua.
Tutkielmassa käytettyjen tieteellisten lähteiden pohjalta voimme nähdä vanhemman itsetunnolla olevan merkitystä lapsen itsetunnon kehittymisen kannalta. Vahvan itsetunnon omaava vanhempi näyttäisi pystyvän paremmin toimimaan lapsen ohjaajana ja auttajana, kuin huonon itsetunnon omaava vanhempi. Lisäksi tällainen vanhempi vaikuttaisi myös kykenevän positiivisempaan vuorovaikutussuhteeseen lapsensa kanssa. Tutkimuksissa korostui myös mallioppimisen vaikutus, sillä se miten vanhempi ajattelee itsestään ja kyvyistään on verrannollinen lapsen ajatuksiin omasta pystyvyydestään ja arvostaan.
26
Keino, L. (Laura). "Sidosryhmien vaikutus yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905252094.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aiheena oli sidosryhmien vaikutus yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen. Tutkielmassa tutkittiin erilaisia mahdollistajia ja estäjiä, jotka vaikuttavat yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen sidosryhmänäkökulmasta sekä sitä, mitkä tekijät aiheuttavat yritykselle uudelleenbrändäystarpeen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukijalle mitä yrityksen uudelleenbrändäyksellä tarkoitetaan ja miten siitä saadaan mahdollisimman menestyksekäs kohdistaen huomion erityisesti yrityksen sidosryhmiin. Tätä aihetta ei oltu tutkittu sen tarkemmin aikaisemmissa tutkimuksissa, joten tähän tutkielmaan löydettiin näin ollen hyvä näkökulma juuri sidosryhmistä.
Tutkielmassa löydettiin viisi erilaista sidosryhmätekijää, jotka vaikuttivat suorasti yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen sekä kolme epäsuorasti vaikuttavaa tekijää. Suorat tekijät olivat vertikaalinen vs. horisontaalinen kommunikointi yrityksen sidosryhmille, sidosryhmien erilaiset intressit, brändin jatkuvuus, sisäiset brändäystoimet sekä asiakkaiden mieltymykset. Epäsuorat tekijät olivat uudelleenbrändäyksen johtaminen, markkinointi sekä tutkiminen. Näitä kaikkia tekijöitä tutkittiin sidosryhmänäkökulmasta niin, että saatiin käsitys siitä, miten yrityksen sidosryhmät ja niiden kohtelu vaikuttaa uudelleenbrändäyksen lopputulemaan.
Tutkielmassa myös selvitetään, miten uudelleenbrändäyksen menestystä voidaan mitata vai voidaanko sitä edes mitata. Lukija saa myös tutkielmasta käsityksen mitä perustoimenpiteitä yrityksen uudelleenbrändäykseen tulee aina kuulua. Kokonaisuutena tutkielma perehdyttää lukijan yrityksen uudelleenbrändäyksen ymmärtämiseen sekä sidosryhmätekijöihin, jotka vaikuttavat yrityksen uudelleenbrändäyksen menestyksellisyyteen.
27
Kauppila, P. (Pauliina). "Kätilön työkokemuksen vaikutus synnytyksen lopputulokseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905231978.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän mukaillun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvailla kätilön työkokemuksen vaikutuksia synnytyksen lopputulokseen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tutkittavasta ilmiöstä, jota terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä asiasta kiinnostuneet voivat hyödyntää käytännön työelämässä.
Tutkielma toteutettiin mukailtuna kirjallisuuskatsauksena keväällä 2019. Aineistohaku suoritettiin PubMed-, Scopus- ja CINAHL-tietokannoista. Katsaukseen otettin mukaan neljä vertaisarvioitua alkuperäisartikkelia. Tutkielman aineisto analysoitiin induktiivisella kuvailevalla luokittelulla.
Aineistosta nousi esiin kolme teemaa, jotka vaikuttivat synnytyksen lopputulokseen. Nämä teemat olivat kätilön työkokemuksen vaikutus toimenpidesynnytyksiin, vaikutus vauvan vointiin ja vaikutus perinataalikuolleisuuteen. Tulokset ovat osittain ristiriitaisia toistensa kanssa. Tutkimustuloksista voidaan kuitenkin todeta, että kätilön lisääntyvällä kokemuksella saattaa olla positiivisia vaikutuksia synnytyksen lopputulokseen.
28
Rantala, N. (Niina). "Maaperän vaikutus puron rantavyöhykkeen mikrobeihin". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201908062745.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka maaperän ominaisuudet vaikuttavat purojen rantavyöhykkeiden mikrobeihin, erityisesti bakteereihin. Lisäksi tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella pyrittiin arvioimaan, voiko maaperän kosteusindeksiä käyttää perusteena puron suojavyöhykkeen määrityksessä.
Tutkimus suoritettiin monivaiheisesti kesän 2018 – kevään 2019 aikana. Tutkimusnäytteet kerättiin kuuden eri metsäpuron varrelta Pudasjärven alueelta. Jokaisen puron rannasta mitattiin neljä tutkimuslinjaa, joista kaksi oli kuivaa ja kaksi kosteaa. Kaikilta tutkimuslinjoilta otettiin neljä näytettä 1 m, 3 m, 9 m ja 20 m etäisyyksiltä. Kenttätutkimusten jälkeen näytteille suoritettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, joihin lukeutuvat mm. maaperäanalyysit ja R-pohjaisella koodausohjelmalla tehdyt Enfit- ja Bioenv-analyysit.
Analyyseista saatujen tulosten perusteella pystyttiin varmistumaan, että mikrobiyhteisöjen määrä ja runsaus korreloi erityisen vahvasti alueen kosteuden kanssa. Sekä kvantitatiivisten tilastollisten että visuaalisten tulosten perusteella pystyttiin toteamaan, että mitä kauemmas puron rannasta siirrytään, sitä suurempi merkitys kosteudella on. Mikrobiyhteisöjen määrä ja runsaus oli sitä suurempi, mitä kosteampi tutkimuslinja oli. Maaperän olosuhteet puolestaan vaikuttivat siihen, kuinka kosteaa alueella oli. Orgaaninen maaperä sisältää runsaasti bakteerien käytettävissä olevia ravinteita ja sitoo hyvin kosteutta itseensä, mikä on bakteerien lisääntymisen ja selviytymisen kannalta hyvin oleellista. Maaperän vaikutus korostui kauimmaisissa näytepisteissä, koska siellä puron läheisyys ei enää vaikuttanut niin paljon alueen kosteuteen.
Tutkimuksen valossa voidaan todeta, että vaikka puroille on määritetty suojavyöhyke, se ei välttämättä riitä estämään esim. lähellä tapahtuvien hakkuutöiden vaikutusta puroon ja sen mikrobilajistoon. Avohakkuilla on todennäköisesti kuivattava vaikutus ranta-alueisiin, mikä puolestaan voi heijastua paikalliseen lajistoon ja ekosysteemitoimintoihin.
29
Koivurova, P. (Petteri). "Ennenaikaisen syntymän vaikutus lapsen kasvuun". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201803011281.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Suomessa noin 6 % syntyneistä lapsista syntyy vuosittain ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Maailmassa vuosittain ennenaikaisena syntyy noin 15 miljoonaa lasta. Ennenaikaisena syntyneet selviävät syntymän jälkeen aikaisempia vuosikymmeniä paremmin kehittyneestä keskosten tehohoidosta johtuen. Ennenaikaisena syntyneen lapsen pituuskasvu poikkeaa monella tavoin täysiaikaisena syntyneestä lapsesta. Ennenaikainen syntymä voi johtaa syntymän jälkeiseen kasvun häiriintymiseen. Keskoslapsilla nopein kohdunsisäinen kasvuvaihe jää ennenaikaisuudesta johtuen vajaaksi. Tätä ennenaikaisena syntyneet lapset kompensoivat varhaislapsuudessa kiinniottokasvulla. Osa ennenaikaisina syntyneistä lapsista jää lyhytkasvuisiksi (yli 2 SD alle väestön keskimääräisen pituuden kyseisessä iässä) aikuisiässä. Lyhytkasvuisuuden riski on suurentunut, mikäli ennenaikaisena syntynyt lapsi on lisäksi syntyessään pienikokoinen raskausviikkoihin nähden.
30
Kangasharju, J. (Jyri). "Ketterien projektinhallintamenetelmien vaikutus projektin menestykseen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201812213315.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Projektien keskeinen tavoite on menestys. Hyvin iso osa yritystoiminnasta on projektimuotoista. Menestys on niin projektinhallinnan kuin koko yritystoiminnan keskeinen pyrkimys. Menestyksen saavuttamiseksi on tärkeää määrittää, mitkä ovat projektin tavoitteet ja menestyskriteerit. Tässä työssä esitellään menetelmiä projektin suorituskyvyn mittaamiseksi ja niitä hyödynnetään ketterien projektinhallintamenetelmien menestyksen arvioinnissa.
Tämän työn tarkoituksena on tutkia ketterien projektinhallintamenetelmien vaikutuksia projektin menestykseen. Erityisesti työssä selvitetään projektin kriittisiä menestystekijöitä ja menestyskriteereitä. Työssä myös esitellään ja arvioidaan tilanteita, mihin ketterät menetelmät soveltuvat parhaiten.
Tutkimuskysymykset tässä työssä ovat:
— Miten ketterät menetelmät vaikuttavat projektin menestykseen?
— Minkälaisiin tilanteisiin ketterät menetelmät soveltuvat?
— Mitkä ketterät ominaisuudet parantavat menestystä?
Tutkimusmenetelmänä työssä käytetään pääsääntöisesti kirjallisuuskatsausta. Tehtyjen tutkimusten ja olemassa olevaan kirjallisuuteen pohjautuen arvioidaan ketteriä menetelmiä projektissa hyödyntäneiden menestystä ja menestykseen johtavia tekijöitä. Menestykseen johtavien tekijöiden pohjalta muodostetaan malli, joka kuvaa mitkä ketteryyden periaatteista ovat tärkeimpiä, ja miten niitä voidaan hyödyntää osana perinteistä projektinhallintaa.
Ketterillä menetelmillä on havaittu selkeä vaikutus menestykseen erityisesti ohjelmistoprojekteissa ja ainutlaatuisissa projekteissa, kuten uuden tuotteen kehityksessä. Projektin ympäristön tulee siis sisältää epävakautta tai projektin tulee olla tyyliltään ainutlaatuinen. Suurin hyöty ketterillä menetelmillä saadaan asiakasvaatimusten huomioimisen osalta. Ketterät projektinhallintamenetelmät painottavat jatkuvaa kehitystä ja korostavat asiakkaan roolia. Ketterälle projektitiimille on tyypillistä sen pieni koko, tiimijäsenten ammattitaito ja kokemus.
Tämän työn tuloksia voidaan käyttää hyödyksi projektinhallintamenetelmän valinnassa ja arvioinnissa. Tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää jokaiseen tapaukseen, sillä tutkimus tehtiin pääsääntöisesti ohjelmistokehityksen kontekstiin. Tulokset ovat siis suuntaa antavia.Impact of agile project management methods on project success. Abstract. Success is a common goal for projects. A significant part of the activities in organizations are project-based. Success is a common ambition both in project management and in organizations in general. Regarding project’s success it is also necessary to determine the key success factors for project management. In this thesis methods for measuring project’s success are presented. These measures are used to evaluate the success of agile project management methods.
The aim in this thesis is to study the impacts agile methods have on project success. Especially this study aims to find critical success factors regarding projects success and to find situations in which the agile methods are particularly useful.
The research questions for this study are following:
— What kind of impacts do agile methods have on project success?
— In what kind of situations are agile methods effective?
— What agile characteristics improve project success?
Research method used in this thesis is literary survey. Based on existing researches and literature the goal is to measure the impacts of agile methods. The factors resulting to successful projects are identified. Based on them the goal is to form a model of the characteristics leading to successful projects. The single characteristics identified can be included as part of traditional methodology to improve project performance.
Agile methods are perceived to have a positive impact on project success especially in the field of software development and other unique type of projects. The project environment must contain uncertainty to get the most out of agile methodology. The most significant benefit gained with agile methods is responding to customer requirements. Agile methods emphasize continuous improvement and the role of a customer. Typical agile team is relatively small, professional and experienced.
The results of this thesis can be used to choose and evaluate methods for project management. These results can’t be generalized in every situation as the research was done mainly in software development context. The results are therefore suggestive.
31
Väänänen, S. (Sami). "Määrällisen keventämisen vaikutus Yhdysvaltojen bruttokansantuotteeseen". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601141037.
Texto completo da fonte
32
Kinnunen, M. (Matias). "Verkkosivuston latautumisnopeuden vaikutus käyttäjän tyytyväisyyteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201603311368.
Texto completo da fonteResumo:
Verkkosivuston latautumisnopeus vaikuttaa selvästi käyttäjän tyytyväisyyteen niin kyselytutkimusten mukaan kuin erilaisilla mittareilla mitattuna. Tyytyväisyyden lisäksi latautumisnopeus vaikuttaa muun muassa käyttäjän tehokkuuteen, asenteisiin ja luottamukseen. Käyttäjät voivat pitää nopeammin latautuvia sivuja mielenkiintoisempina ja niiden silmäiltävyyttä (skannattavuutta) parempana. Nopea latautuminen kannustaa sivuston monipuolisempaan tutkiskeluun ja vähentää tehtyjen virheiden ”rankaisevuutta”. Hidas latautuminen voi puolestaan saada käyttäjän poistumaan sivustolta ja hylkäämään sivulatauksen.
Käyttäjän lisäksi latautumisnopeus vaikuttaa verkkosivuston menestyksekkyyteen. Käyttäjät häipyvät sivustolta latautumisajan venyessä liian pitkäksi, ja hitaus heikentää verkkosivuston orgaanista sijoitusta Googlen hakutuloksissa ja saa käyttäjän kokeilemaan vähemmän eri vaihtoehtoja.
Mobiililaitteet ovat niiden käytön voimakkaan yleistymisen vuoksi ajankohtainen aihe verkkosivuston latautumisnopeudesta puhuttaessa. Toisaalta ne ovat myös haasteellisia muun muassa niiden alhaisen suorituskyvyn ja mobiiliverkkojen latenssin vuoksi.
Sopiva tavoiteltava latautumisaika voisi olla noin kaksi sekuntia, ja siedettävän latautumisajan yläraja kymmenen sekuntia. Verkkosivuston siedettävä latautumisaika ei ole kuitenkaan ikinä vakio, sillä siedettävyyteen voi vaikuttaa niin moni asia: muun muassa olosuhteet, käyttäjän ominaisuudet sekä muut verkkosivuston tekijät. Hidasta latautumista voi kompensoida parantamalla muita verkkosivuston tekijöitä, ja toisaalta nopealla latautumisella voi kompensoida verkkosivuston muita kehnosti suoriutuvia osa-alueita. Lopulta tärkeintä onkin verkkosivuston kokonaisuus, jonka osana myös latautumisnopeutta tulisi tarkastella.
33
Aura, S. (Satu). "Ilmastonmuutoksen vaikutus pienten varpuslintujen pesyekokoon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201608182650.
Texto completo da fonte
34
Salo, A. (Aapo). "Pelimotivaatio ja sen vaikutus peliaddiktioon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609172811.
Texto completo da fonteResumo:
Koska videopeleistä on tullut osa jokapäiväistä elämää, on niiden parissa vietetty aika lisääntynyt runsaasti. Pitkien pelisessioiden myötä huoli addiktion syntymisestä on kasvanut. Pelimotivaatiota on tutkittu jonkin verran, ja merkittävimmiksi tekijöiksi on löydetty pelien saavutukset, sosiaalinen interaktio ja immersio eli pelimaailmaan uppoaminen. Lisäksi vaikuttavat pelien miellyttävyys, hauskuus, ja haastavuus. Myös peliaddiktiota on tutkittu paljon, mutta sen useista näkökulmista johtuen sen luonteesta ei ole olemassa yksimielisyyttä. Pelimotivaation vaikutusta peliaddiktion syntyyn on tutkittu hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa selvisi, että sosiaalinen interaktio, eskapismi ja pelien palkintorytmitys, joista kukin ovat motivaatiollisia tekijöitä, ovat myös pääasiallisia addiktoivia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on tutustuttaa online-pelien pelimotivaatioon, pelimotivaation vaikutuksesta addiktion syntyyn sekä paremmin selvittää addiktion luonnetta.
35
Moilanen, P. (Piia). "Vanhempien etunimien vaikutus lasten nimeämisessä". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602161203.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkin tässä kandidaatintutkielmassani vanhempien etunimien vaikutusta lasten etunimiin. Tutkin, ovatko vanhempien ja lasten nimet samanlaisia keskenään, antavatko vanhemmat lapsilleen omien nimiensä kaltaisia nimiä tietoisesti vai tiedostamatta ja muistuttavatko lasten nimet enemmän äidin vai isän nimiä.
Tutkimukseni edustaa sosio-onomastiikkaa. Alalla on aikaisemmin tutkittu muun muassa nimenantoperusteita, mutta nimenantoa ei ole tutkittu juuri tästä näkökulmasta aiemmin. Tutkimusotteeni on kvantitatiivinen. Aineistona tutkimukseen on 107 vastausta kyselyyn, jossa kysyn vastaajien omat ja lasten etunimet sekä lasten nimenantoperusteita. Aineistossa on 107 pohjoispohjanmaalaista perhettä, joissa on yhteensä 215 vanhempaa ja 257 lasta. Aineiston analyysissa vertaan vanhempien ja lasten nimiä toisiinsa perheittäin. Tarkastelen erityisesti nimien äännerakennetta eli alku-, sisä- ja loppusointua sekä äännejonoja. Lisäksi tarkastelen nimien lukumäärää ja viskurilain toteutumista.
Tutkimuksessa käy ilmi, että vanhemmat antavat lapsilleen sellaisia nimiä, jotka ovat samanlaisia heidän omien nimiensä kanssa. Vanhempien ja lasten nimien samankaltaisuus on pääosin tiedostamatonta. Eroa siinä, kumman vanhemman nimiä lasten nimet muistuttavat enemmän, ei juuri ole.
36
Jäntti, V. (Ville). "Maisemarakenteen vaikutus maakotkan poikastuottoon Suomessa". Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406061687.
Texto completo da fonteResumo:
Maisemaekologia tutkii maisemarakenteen ja ekologisten prosessien vuorovaikutuksia, joiden ymmärtäminen vaatii maisematason mittakaavan tarkastelun. Lajien ja ympäristömuuttujien välisiä suhteita voidaan tutkia tilastollisilla analyysi-, GIS- ja kaukokartoitusmenetelmillä. Maankäytön suunnittelulla pyritään poistamaan maisemarakenteen muutosten negatiiviset vaikutukset eliöihin.
Tässä tutkielmassa selvitetään onko maisemarakenteella vaikutusta maakotkan poikastuottoon Suomessa. Menetelminä käytetään yleistettyjä additiivisia malleja (generalized additive models, GAM) ja hierarkkista ositusta. GAM-mallinnuksessa vastemuuttuja on binaarisena tietona (”hyvä reviiri = 1” ja ”huono reviiri = 0”), joka on luokiteltu maakotkareviirien (n = 469) poikastuoton perusteella käyttäen raja-arvoa 0,5. Vastemuuttujia on yhteensä 469 reviiriä, joita selittävät maanpeitettä, ihmistoimintaa ja topografiaa kuvaavat ympäristömuuttujat. GAM:lla laaditaan malleja kolmella eri etäisyysvyöhykkeellä (200, 2500 ja 6000 metriä). Laadittuja malleja arvioidaan tilastollisilla testeillä. Hierarkkisella osituksella selvitetään ympäristömuuttujien suhteelliset selitysvoimat.
GAM-mallinnuksessa maakotkan poikastuottoa selittivät 6000 metrin vyöhykkeellä havumetsät, avoimet alueet ja keskikorkeus (selitysaste 2,99 %). Hierarkkisessa osituksessa keskikorkeus oli selvästi tärkein muuttuja ja avoimet alueet toiseksi tärkein. 2500 metrin vyöhykkeen GAM-mallin hyvien ja huonojen reviireiden vaihtelua selitti keskikorkeus (selitysaste 0,41 %). Myös hierarkkisessa osituksessa keskikorkeuden suhteellinen selitysvoima oli selvästi suurin. 200 metrin vyöhykkeen GAM-mallissa poikastuottoa selittivät lehtimetsät, havumetsät ja avosuot (selitysaste 3,34 %). Hierarkkisessa osituksessa selvästi suurimmat suhteelliset selitysvoimat olivat avoimilla alueilla ja keskikorkeudella.
Tämän tutkielman tulosten perusteella maisemarakenteella ei näytä olevan vaikutusta maakotkan poikastuottoon Suomessa, koska (1) ympäristömuuttujien erot hyvin ja huonosti tuottavien reviireiden välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, (2) GAM-mallien selitysasteet olivat alhaiset ja (3) jokaisen vyöhykkeen GAM-mallilla oli huono kyky erotella reviirit poikastuoton perusteella toisistaan.
37
Kumpulainen, L. (Laura), e M. (Marjo) Kuosmanen. "Koululiikunnan vaikutus sijoitettujen lasten terveyteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705061705.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään koululiikunnan vaikutusta sijoitettujen lasten kokonaisvaltaiseen terveyteen. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat koululiikunta ja sen yhteys sijoitettuihin lapsiin, sillä aihe on ajankohtainen ja aihe yhdistää tekijöiden mielenkiinnon kohteet. Aihetta ei ole tutkittu ennen, mutta sitä sivuavia tutkimuksia löytyy entuudestaan. Sijoitettuja lapsia on tutkittu hyvin vähän, vaikka heitä on kouluissa melko paljon. Ennakko-oletuksena on, että koululiikunnalla voi olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveysvaikutuksia sijoitettuihin lapsiin. Tutkielman tavoitteena on saada sellaista tietoa aiheesta, jota voidaan hyödyntää sekä jatkotutkimuksissa että tulevaisuudessa työelämässä.
Kandidaatintutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa tutustutaan laajasti aihetta koskevaan kirjallisuuteen ja tutkimustietoon. Tutkielman teoreettisessä viitekehyksessä käsitellään terveyttä, koululiikuntaa ja sijoitettuja lapsia. Terveyttä käsitellään yleisellä tasolla tiiviisti, mutta kuitenkin huomioiden terveyden eri osa-alueet (fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen). Tutkielmassa käsitellään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista 2014 (2016) liikunnan osaa. Koululiikunnalla käsitetään tutkielmassa ainoastaan koulun liikuntatunteja. Sijoitettuja lapsia tarkastellaan lastensuojelun, lapsen taustatekijöiden sekä sijoitetulla lapsella yleisimmin ilmenevien ongelmien ja vaikeuksien näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään myös Bolwbyn (1979) kiintymyssuhdeteoriaa sekä muita aihetta sivuavia tutkimuksia.
Tutkielman perusteella voi tehdä oletuksen, että koululiikunnalla voidaan vaikuttaa positiivisesti sijoitettujen lasten terveyteen ja sen eri osa-alueisiin. Empiiristä tutkimusta aiheesta ei ole kuitenkaan tehty. Aihetta olisi syytä tutkia vielä empiirisesti. Näin ollen saataisiin luotettavampaa ja yleistettävämpää tietoa. Aineiston perusteella voi päätellä, että koululiikunnalla voidaan edistää sijoitettujen lasten terveyttä, koska useissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan liikunnan myönteinen vaikutus terveyteen. Myös koululiikunnan tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia. Sijoitettujen lasten osalta on tutkittu, että liikunnalla yleisesti voidaan edistää heidän terveyttään. Näiden eri tutkimustulosten perusteella oletetaan, että myös koululiikunnalla voidaan vaikuttaa sijoitettujen lasten terveyteen.
38
Hirvonen, P. (Pekka). "Psykologisen sopimuksen rikkomisen vaikutus organisaatioon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312309.
Texto completo da fonte
39
Jalonen, S. M. (Sanna-Mari). "Lapsuuden kokemusten vaikutus myöhempään rikollisuuteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602111178.
Texto completo da fonteResumo:
Rikollisuus on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa toimijana nähtävä henkilö luokitellaan rikolliseksi. Rikos on lainvastainen teko.
Rikollisuutta on pyritty selittämään erilaisin teorioin ja selitysmallein, ja vuosien saatossa uudet näkökulmat ovat seuranneet toisiaan. Rikollisen käyttäytymisen syitä tarkasteltaessa nykytutkimus painottuu ihmisen perimän ja ympäristötekijöiden yhdysvaikutukseen.
Kandidaatintyöni on kirjallisuuskatsaus, jossa aiempien tutkimuksiin sekä lähdekirjallisuuteen nojaten tarkastelen erilaisia selitysmalleja rikollisuudelle, pyrkien löytämään yhteyksiä lapsuusiän kokemusten ja myöhemmän rikollisen käyttäytymisen välille.
40
Tahkola, P. (Pasi). "Eettisen johtajuuden vaikutus työtyytyväisyyteen:tapaus Naava". Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704131481.
Texto completo da fonteResumo:
Tämä opinnäytetyö tutkii eettisen johtajuuden vaikutusta työtyytyväisyyteen. Aihetta on tutkittu aikaisemmin vain joiltain osin, minkä vuoksi koin tarpeelliseksi tehdä asioita yhdistävää ja kokoavaa tutkimusta. Tutkielman pyrkimyksenä on selvittää johtajan näkökulmasta eettisen johtajuuden vaikutuksia työtyytyväisyyteen.
Tutkielma noudattaa teoriaohjautuvaa laadullista tutkimusmenetelmää, jossa on abduktiivinen tutkimuksen tarkastelutapa. Tapauksen empiirisen aineiston hankinta toteutettiin Naava Oy:ssä (entinen NaturVention) kesä-heinäkuun vaihteessa 2016. Tapaustutkimukseen haastateltiin 11 prosenttia koko organisaation henkilöstömäärästä. Haastateltavien joukossa oli sekä esimiehiä että työntekijöitä.
Tutkielman empiiristen tutkimustulosten mukaan eettinen johtajuus vaikuttaa työtyytyväisyyteen positiivisesti. Henkilöstöjohtamisessa eettinen johtajuus näyttäytyy positiivisena esimies–alainen -kokemuksena, joka ilmenee muun muassa tasavertaisuutena, oikeudenmukaisuutena ja turvallisuuden tunteena työyhteisössä. Toisaalta eettisen johtajuuden puute näyttäytyy päinvastaisesti.
Tutkimustulosten tarkastelu osoittaa, että liikkeenjohdon näkökulmasta voidaan eettistä johtamista kehittää panostamalla vuorovaikutussuhteisiin työyhteisössä, kuten kuuntelemalla työntekijöitä sekä keräämällä palautetta omasta suoriutumisesta esimiehenä. Tuloksista ilmeni myös, että esimiehen olisi hyvä antaa rakentavaa palautetta johdettavilleen myös silloin, kun kaikki on mennyt hyvin. Lisäksi johtajan oman toiminnan reflektoinnin tärkeys korostui tuloksissa. Tutkimustulosten yleistettävyys on mahdollista kohdeorganisaatiossa tutkimukselliset rajoitteet huomioiden.
41
Alatalo, A. P. (Anssi-Pekka). "Osakemarkkinoiden vaikutus talouskasvuun kehittyvissä talouksissa". Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201610062891.
Texto completo da fonteResumo:
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan empiirisesti osakemarkkinoiden ja talouskasvun välistä yhteyttä kehittyvien valtioiden aineistolla. Työssä testataan tilastollisia menetelmiä käyttäen talouskasvua ja rahoitusmarkkinoita kuvaavien muuttujien välistä selitysvoimaa. Tutkimuksessa käytetään BRICS-maiden eli Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan sekä Etelä-Afrikan aineistoa. Aineistot ovat neljännesvuosittaisia ja niiden pituudet ovat maakohtaisia, ulottuen keskimäärin 90-luvulta 2010-luvulle. Taloudellista kasvua kuvaava muuttuja on bruttokansantuotteen muutos, osakemarkkinoilla osaketuotto ja rahoitusmarkkinoilla lyhyt korko.
Työn tavoitteena on selvittää, voidaanko osake- ja rahoitusmarkkinoiden muuttujilla selittää muutoksia talouskasvussa, tai löytyykö niiden väliltä käänteistä tai muuta yhteyttä. Käänteisessä vaikutussuunnassa talouskasvulla on vaikutusta muihin muuttujiin. Jokaiselle maalle on rakennettu vektoriautoregressiivinen malli talouskasvua, osakemarkkinoita ja rahoitusmarkkinoita kuvaavista muuttujista, ja käytetty niitä granger-kausaalisuuksien selvittämiseen. Lisäksi tarkastellaan mallien impulssivasteanalyysejä ja varianssihajotelmia vaikutussuhteiden suuruuksien selvittämiseksi.
Tuloksien perusteella osakemarkkinoilla on vaikutusta talouskasvuun kahdessa aineiston maassa, Brasiliassa ja Venäjällä. Muissa maissa vaikutusta ei joko löytynyt tai se oli hyvin heikkoa. Muista muuttujien välisistä vaikutussuunnista havaittiin kvantitatiivisesti merkittävästi ainoastaan bruttokansantuotteen muutoksen vaikutusta osaketuottoon. Havainto tehtiin Venäjän aineistosta. Lisäksi havaittiin korkomuuttujan selittävän osaketuoton vaihtelua Kiinassa.
Aiemman kirjallisuuden perusteella rahoitusmarkkinoiden vaikutus reaalitalouden kasvuun ei välttämättä ole yhtä merkittävä kehittyvissä talouksissa kuin kehittyneissä talouksissa. Syiksi tähän on esitetty kehittyvien maiden tehottomampia rahoitusmarkkinoita ja korruptoituneisuutta. Tämä olisi hyvin linjassa tulosten kanssa, joiden mukaan selvää linkkiä rahoitusmarkkinoiden ja talouskasvun välillä ei kaikissa tarkastelluissa maissa ole. Tuloksia tulkitessa tulee muistaa, että valitut aineistot ja menetelmät saattavat tuoda rajoituksia havaintoihin. Esimerkiksi finanssikriisi ja maakohtaiset talousongelmat voivat vaikuttaa tuloksiin. Tällaisten tilanteiden selvittäminen ja huomioon ottaminen mallinrakennuksessa on yksi mahdollinen vaihtoehto myöhemmälle tutkimukselle aiheesta.
42
Syrjä, H. (Hanna). "Tilintarkastuksen rotaation vaikutus tilintarkastuksen laatuun". Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502191107.
Texto completo da fonteResumo:
Tilintarkastus on arvokas osa yrityksen taloudellista raportointia. Tilintarkastuksella pyritään lisäämään todennäköisyyttä, että tilinpäätöstiedot eivät sisältäisi olennaisia virheitä. Luotettavan tilinpäätösinformaation avulla yrityksen intressiryhmät, tärkeimpänä oman pääoman sijoittajat, pystyvät tekemään perusteltuja päätöksiä yrityksen talouden tilasta. Tilintarkastuksen laadun arvioimisessa ulkoapäin haasteellista on, että tilintarkastuskertomus on ainoa julkisesti havaittava tulos tarkastuksen suorittamisesta. Siksi onkin kehitetty erilaisia mittareita, joiden avulla pyritään kuvaamaan tilintarkastuksen laatua.
Tilintarkastuksen laadulla on todettu olevan yhteys tuloksen laatuun. Korkeaa laatua noudattava tilintarkastaja pystyy todennäköisemmin havaitsemaan kyseenalaiset tilinpäätöskäytännöt ja rajoittamaan negatiivista tuloksen järjestelyä. Tilintarkastuspalkkioiden tason uskotaan myös kertovan laadusta. Korkealaatuisesta tilintarkastuksesta joudutaan lähtökohtaisesti maksamaan enemmän. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia, vaikuttaako päävastuullisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön vaihtaminen tilintarkastuksen laatuun. Laadun mittareina käytetään kokonaismuuntoeroja ja tilintarkastuspalkkioita. Tarkoituksena on selvittää, muuttuvatko laadun mittarit rotaatiota ympäröivänä aikana. Rotaation sääntely on kiristynyt 2000-luvulla, mutta tutkimuksissa ei ole pystytty yksiselitteisesti osoittamaan, että rotaatio parantaisi laatua. Aihe on erittäin ajankohtainen kiristyvän sääntelyn vuoksi. Uudet säännökset tulevat määräämään myös pakollisesta rotaatiosta koskien tilintarkastusyhteisön vaihtamista.
Tutkielmassa käytetään regressioanalyysiä tutkimusmenetelmänä, ja käytetään kolmea eri regressioyhtälöä, joista ensimmäisen laadun mittari on kokonaismuuntoerojen taso, toisessa laatua mitataan kokonaismuuntoerojen muutoksella edelliseen vuoteen verrattuna. Kolmannessa regressioyhtälössä laatua arvioidaan tilintarkastuspalkkioiden avulla. Kaikissa yhtälöissä laatua selitetään rotaatiota kuvaavalla muuttujalla, joka on tutkimuksen ensisijainen kiinnostuksen kohde. Sen lisäksi mallit sisältävät useita kontrollimuuttujia, joilla huomioidaan muun muassa yrityksen koko, ikä, riskisyys ja toimiala. Aineistona käytetään suomalaisia pörssiyhtiöitä aikavälillä 2001–2013. Alkuperäinen aineisto on kerätty Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun käytössä olevista Thomson Reuters Knowledge Direct ja Worldscope -tietokannoista, ja sitä on täydennetty keräämällä tietoja yritysten vuosikertomuksista.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että rotaation ja kokonaismuuntoerojen tason välillä on positiivinen yhteys rotaatiota ympäröivänä aikana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön vaihtaminen kasvattaa kokonaismuuntoerojen tasoa, ja vaihtamatta jättäminen pienentää kokonaismuuntoerojen tasoa. Tulos osoittaa siten, että rotaatiolla on tilintarkastuksen laatua heikentävä vaikutus, kun laatua mitataan tuloksen järjestelyä kuvaavan kokonaismuuntoerojen tason avulla. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä tuloksia, että vaihtamisella olisi vaikutusta kokonaismuuntoerojen muutokseen eikä tilintarkastuspalkkioihin. Tutkielmassa käytetty aineisto on ainutlaatuinen tutkimuskohde rotaation osalta eikä tutkimuksia vaihtamisen vaikutuksesta laatuun ole suomalaisella aineistolla tehty kovinkaan paljon. Tutkimus antaa lisänäkökulmia julkiseen keskusteluun suomalaisessa elinkeinoelämässä rotaatiosääntelyn vaikutuksista tilintarkastuksen laatuun.
43
Mäkelä, K. (Katariina). "Ohjausinterventioiden vaikutus aikuisen astmapotilaan omahoitoon". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712213392.
Texto completo da fonteResumo:
Tutkielman tarkoituksena oli kuvata ohjausinterventioiden vaikutusta aikuisen astmapotilaan omahoitoon. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa potilasohjauksen kehittämiseen. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena syksyllä 2017. Tiedonhaku tehtiin CINAHL, Scopus, Medic ja Medline -tietokannoista. Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi (n=6) alkuperäistä kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia.
Tutkielman tuloksista nousi esille potilasohjauksen merkittävä rooli astman omahoidossa, joka sisältää astman lääkehoidon sekä lääkkeettömän omahoidon. Tulokset osoittivat ohjausinterventioiden merkitsevän vaikutuksen aikuiselle astmapotilaalle parantamalla astmaoireiden tunnistamista ja astman lääkehoidon säätelyä. Ohjaus auttoi astmapotilasta tekemään myös terveyttä edistäviä elämäntapamuutoksia erityisesti tupakoinnin osalta. Tuloksista kävi ilmi, että ohjausinterventiot lisäsivät potilaan astmatietoa muun muassa sairauden luonteesta ja lääkehoidon merkityksestä sekä oikeasta lääkkeen inhalointitekniikasta. Tulokset osoittivat ohjauksen hyödyn akuuttia astmanhoitoa vaativien hoitokäyntien vähenemisessä, jota osaltaan selittää astman pahenemista ilmentävien oireiden varhainen tunnistaminen ja astman lääkehoidon tehostaminen. Hyvän omahoidon ohjauksen ansiota astmapotilaan sairauden hallinta -ja elämänlaatu paranivat.
Aikuisen astmapotilaan omahoitoa tulisi jatkossa tutkia perusterveydenhuollossa käytössä olevan astman hoitopolun näkökulmasta. Jatkossa olisi tarpeellista selvittää astman hoitopolun vaikutuksia astmapotilaan omahoitoon ja verrata tuloksia ohjausinterventioiden vaikutuksista omahoitoon tehtyihin johtopäätöksiin.
44
Lehtinen, T. (Tuomas). "Öljyn hinnan vaikutus Venäjän talouteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312304.
Texto completo da fonte
45
Alho, N. (Niklas). "Tilintarkastussuhteen keston vaikutus tilintarkastuksen laatuun". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811072990.
Texto completo da fonteResumo:
Tilintarkastussuhteen keston vaikutus tilintarkastuksen laatuun on ollut suosittu tutkimusaihe siitä saakka, kun yleisessä keskustelussa alettiin väitellä pakollisten rotaatiosäädösten tarpeellisuudesta. Vuonna 2016 koko Euroopassa voimaan astunut uusi tilintarkastuslaki pitää sisällään yleisen edun kannalta merkittävien yhtiöiden pakolliset rotaatiosäädökset, joiden mukaan pörssiyhtiöillä maksimi tilintarkastussuhteen kesto on nykyään 10 vuotta. Rotaatiosäädöksen tarpeellisuudesta, sekä hyödyistä ja haitoista on alalla käyty kiivaasti keskustelua ja yleisellä tasolla mielipiteet ovat olleet varsin jakautuneita. Huomattava osa empiirisistä tutkimuksista on kuitenkin päätynyt lopputulokseen, että lyhyellä tilintarkastussuhteella olisi negatiivinen vaikutus tilintarkastuksen laatuun. Tähän pohjasin myös tämän tutkimuksen hypoteesin: ”Mitä lyhyempi tilintarkastussuhde on, sitä heikompaa on tilintarkastuksen laatu”.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilintarkastuksen laadun muutosta suhteessa tilintarkastussuhteen keston muutokseen. Tutkimuksen otokseen valittiin suomalaiset pörssiyhtiöt ja näiden tilikaudet aikaväliltä 2002–2016. Empiirisen tutkimuksen pohjana käytettiin Jacksonin, Moldrichin & Roebuckin vuoden 2008 tutkimusta: Mandatory audit rotation and audit quality ja tutkimuksessa esiteltyä tilintarkastuksen laadun regressiokaavaa. Regressiot tehtiin samalla kaavalla, mutta tulokset tallennettiin erillisinä jakamalla nämä lyhyeen, keskipitkään ja pitkäkestoiseen tilintarkastussuhteisiin. Tilintarkastuksen laadun kuvaajana tutkimuksessa toimi harkinnanvaraiset jaksotukset. Mitä enemmän yhtiön tilinpäätösinformaatioon sisältyy harkinnanvaraisuutta, sitä heikompaa tilinpäätösinformaation laatu ja siten tilintarkastuksen laatu. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään edellä mainitun lisäksi myös tilintarkastuspalkkioiden ja oheispalveluiden tarjoamisesta saatujen palkkioiden yhteyttä tilintarkastuksen laatuun. Lisäksi aiemmista tutkimuksista havaittiin merkittäväksi tilintarkastuksen laadun mittariksi tilintarkastusyhteisön koko ja tilintarkastajan kyky lausua toiminnan jatkuvuudesta, eli kyky antaa going concern -opinion oikea-aikaisesti.
Tutkimustuloksena havaittiin, että lyhyt ja keskipitkä tilintarkastussuhde vaikuttivat positiivisesti harkinnanvaraisten jaksotusten määrään ja siten negatiivisesti tilintarkastuksen laatuun. Pitkillä 9 vuotta ja yli tämän kestäneillä tilintarkastussuhteilla ei havaittu tilastollisesti merkittävää yhteyttä tilintarkastuksen laatuun.
46
Räikkönen, A. (Aleksi). "Yritysjohdon palkitsemisen vaikutus yrityksen kannattavuuteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811133025.
Texto completo da fonte
47
Perunka, J. (Janita). "Ajoneuvojen sisäisten tietojärjestelmien käyttöliittymien vaikutus ajoturvallisuuteen". Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905151790.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Useimmissa ajoneuvoissa on erilaisia ajoneuvotietojärjestelmän käyttöliittymiä, joiden tarkoitus on parantaa ajoturvallisuutta ja helpottaa auton hallintaa. Niiden ulkoasu, sijainti ja käyttötapa ovat vaihtelevia. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää ajoneuvojen tietojärjestelmiin liittyvien käyttöliittymien merkitystä etenkin ajoturvallisuuden kannalta. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus, jossa tavoitteena on tarkastella analyyttisesti kyseiseen aihepiiriin liittyviä tutkimuksia. Kirjallisuuskatsaus luo teoreettisen kehyksen pohtia ajoturvallisuutta eri käyttäjäryhmien kannalta. Vaikka auton tietojärjestelmät tarjoavat kuljettajalle paljon hyödyllistä tietoa, ne voivat myös häiritä kuljettajan keskittymistä ajon aikana ja näin vaarantaa ajoturvallisuuden. Tietojärjestelmän käyttöliittymällä on suuri vaikutus käytettävyyteen ja sitä kautta myös ajoturvallisuuteen.
48
Hintsala, K. (Kari). "Rautakaupan brändipersoonan vaikutus brändi-imagoon kuluttajamarkkinoilla". Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201906052439.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Brändipersoona on suhteellisen tuore tutkimussuunta markkinoinnin tutkimuksessa ja se on osoittautunut rohkaisevaksi mahdollisuudeksi brändin erottautumiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on määrittää rautakaupan brändipersoonan ulottuvuudet ja niiden vaikutus brändi-imagoon kuluttajamarkkinoilla Suomessa.
Tutkimusongelmaa tarkastellaan perehtymällä laajasti aikaisempaan tutkimukseen brändipersoonan ulottuvuuksista ja ominaisuuksista sekä brändipersoonan suhteesta brändi-imagoon. Teoria brändipersoonan ulottuvuuksista ja vaikutuksesta brändi-imagoon koostetaan taulukkoon ja teoreettiseen malliin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa tapauksena oli ilmiö: brändipersoonan ulottuvuuksien vaikutus brändi-imagoon rautakaupan toimialalla kuluttajamarkkinoilla Suomessa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita ja haastateltaviksi valikoitui viisi henkilöä.
Tutkimustulosten pohjalta voidaan perustellusti todeta että brändipersoonan ulottuvuuksia tutkimuksen kontekstissa ovat vilpitön, ajantasainen, pätevä, jalostunut, rouhea, rauhallinen, intohimoinen ja tiukka. Rautakaupan brändipersoona on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa brändi-imagoon suoraan ja brändin fysiikan kautta. Brändipersoonaan suoraan vaikuttavia tekijöitä ovat brändin fysiikka, toimittajien brändipersoonat, käyttäjämielikuva ja henkilöstön persoonat. Epäsuorasti brändipersoonaan vaikuttavia tekijöitä ovat toimialakonteksti, brändin visio ja arvot, minäkuva ja kulttuurikonteksti.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää brändipersoonan suunnittelussa, kehittämisessä ja ohjaamisessa. Tutkimuksen tulokset ovat kohtuullisesti yleistettävissä rautakaupan brändipersoonan ulottuvuuksiin ja brändipersoonan vaikutukseen brändi-imagoon kuluttajamarkkinoilla Suomessa.
49
Tuomikoski, A. M. (Anna-Maria). "Sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaaminen ja ohjaajakoulutuksen vaikutus osaamiseen". Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2019. http://urn.fi/urn:isbn:9789526222998.
Texto completo da fonteResumo:
Abstract The purpose of this study was to describe and explain nurse mentors’ competence in mentoring nursing students and to evaluate the effects of an educational intervention on nurse mentors’ competence in mentoring. The purpose was to also evaluate the reliability of an instrument measuring competence in mentoring nursing students. The study aimed to develop new knowledge on nurse mentors’ competence that can be used to improve mentoring education. This study included four phases. In the first phase, nurse mentors’ experiences of mentoring nursing students were described using a systematic review. Data were collected from seven electronic databases and were selected by titles, abstracts and full-texts. The quality of the included studies (n=21) was evaluated and the Joanna Briggs Institute Qualitative Assessment and Review Instrument (JBI-QARI) extraction tool was used to extract and synthesize the studies. In the second phase, the psychometric properties of Mentor Competence Instrument (MCI) were tested. Data were collected from mentors (n=3355) at five university hospitals in Finland using an electronic version of the MCI. The construct validity and reliability of the instrument were tested using exploratory factor analysis (EFA) and Cronbach’s alpha. In the third phase, mentors’ level of competence in mentoring and distinct mentor profiles were identified using a cross-sectional study. The same data were used as in the second phase of this study and analyzed using multivariate statistical methods. In the fourth phase, the effect of mentoring education on nurse mentors’ competence in mentoring nursing students was evaluated using a quasi-experimental study. Data were collected from nurses (n=150) using the MCI instrument before and after mentoring education. Data were analyzed using statistical methods. According to the systematic review, nurse mentors' competence in mentoring nursing students contained eight competence areas. The MCI instrument exhibited acceptable psychometric properties. Nurse mentors evaluated their level of competence in various categories from satisfactory to good. Three distinct profiles of mentor competence were identified from skilled developer, competent adapter and beginner. Mentoring education had an effect on mentoring competenceTiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista sekä arvioida ohjaajakoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamiseen. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida opiskelijaohjausosaamisen mittarin luotettavuutta. Tavoitteena oli vahvistaa hoitotieteen tietoperustaa ja tuottaa uutta tietoa opiskelijaohjaajien osaamisesta ohjaajakoulutuksen kehittämiseksi. Tutkimus oli nelivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kuvailtiin järjestelmällisen katsauksen avulla sairaanhoitajien kokemuksia opiskelijoiden ohjaamisessa tarvittavasta osaamisesta ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana. Tiedonhaku toteutettiin seitsemästä tietokannasta. Aineisto valittiin otsikoiden, tiivistelmien ja koko tekstien perusteella. Mukaan otettujen alkuperäistutkimusten (n=21) laatu arvioitiin sekä tulosten yhdistämisessä ja analyysissä käytettiin apuna Joanna Briggs Instituutin JBI-QARI -uuttamismenetelmää. Toisessa vaiheessa arvioitiin opiskelijaohjausosaamista arvioivan mittarin luotettavuutta. Aineisto kerättiin poikkileikkaustutkimuksena Suomen viidessä yliopistollisessa sairaalassa työskenteleviltä sairaanhoitajilta (n=3355) sähköisesti opiskelijaohjausosaamisen mittarilla. Mittarin rakennevaliditeettia arvioitiin eksploratiivisella faktorianalyysillä ja sisäistä johdonmukaisuutta Cronbachin Alfa -kertoimella. Kolmannessa vaiheessa kuvattiin sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamisen tasoa ja selitettiin profiileita poikkileikkaustutkimuksella. Aineisto oli sama kuin tutkimuksen toisessa vaiheessa. Aineisto analysoitiin tilastollisilla monimuuttujamenetelmillä. Neljännessä vaiheessa arvioitiin ohjaajakoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamiseen kvasikokeellisella tutkimusasetelmalla. Aineisto kerättiin sairaanhoitajilta (n=150) Opiskelijaohjausosaaminen -mittarilla ennen ja jälkeen koulutuksen. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Järjestelmällisen katsauksen mukaan sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaaminen muodostui seitsemästä osaamisen alueesta. Opiskelijaohjausosaamisen mittarin psykometriset ominaisuudet todettiin hyviksi. Sairaanhoitajat arvioivat opiskelijaohjausosaamisen tason tyydyttäväksi tai hyväksi. Sairaanhoitajat profiloituivat ohjausosaamisensa osalta taitavaan kehittäjään, osaavaan soveltajaan ja aloittelijaan. Ohjaajakoulutus edisti ohjausosaamista
50
Lankinen, M. (Markus). "Ensihoitolääkäritoiminnan vaikutus status epilepticus -potilaiden hoitoon". Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201806132563.
Texto completo da fonteResumo:
Tiivistelmä. Pitkittynyt epilepsiakohtaus on hengenvaarallinen tila, jonka hoito suositusten mukaisesti on kolmiportaista. Kolmiportaisen hoidon toteutumiselle oman haasteensa tuo lääkkeiden heikko säilyvyys, jolloin sairaalan ulkopuolella potilaita hoitavat ensihoitolääkärit eivät voi noudattaa hoitosuosituksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ensihoitolääkäreiden hoito sairaalan ulkopuolella vaikuttaa potilaiden hoitoon kokonaisuudessa Oulun yliopistollisen sairaalan alueella.
Tutkimusryhmään kerättiin vuosilta 2011–2012 ensihoitolääkärin hoitamat potilaat, joiden luokse hätäkeskus oli lähettänyt ensihoitolääkärin pitkittyneen kouristuskohtauksen takia hälytyskoodilla 722B ja ensihoitolääkäri oli saattanut potilaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Lisäksi huomioitiin muutamat verrokkiryhmästä löytyneet aluesairaalasta lääkärin saattamina yliopistolliseen sairaalaan saapuneet potilaat. Kokonaisuudessaan tutkimusryhmään päätyi 30 lääkärin saattamaa potilasta. Verrokkiryhmä koostui Oulun yliopistollisen sairaalan ensiapupoliklinikalla vuonna 2012 hoidetuista potilaista, joiden diagnoosiksi oli todettu ICD-10 järjestelmän mukaan G41 epileptinen sarjakohtaus. Verrokkiryhmään ei hyväksytty potilaita, jotka olivat tulleet sairaalaan lääkärin saattamina. Verrokkiryhmään päätyi 19 potilasta. Lapset rajattiin kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimus on taannehtiva tapaus-verrokkitutkimus.
Tärkeimpänä tutkimustuloksena todettiin ensihoitolääkärien hoitamilla potilailla vähemmän uusiutuneita kohtauksia. Lisäksi ensihoitolääkärin intuboimat potilaat saivat todennäköisemmin keuhkokuumeen kuin sairaalassa intuboidut. Sairaalassa intuboiduilla potilailla oli pitempi kokonaishoitoaika kuin ensihoitolääkärin intuboimilla tai ilman intubaatiota hoidetuilla potilailla.