Conecte-se

Bibliografias temáticas / Vaikutus / Artigos de revistas

Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Vaikutus.

Artigos de revistas sobre o tema "Vaikutus"

Autor: Grafiati

Publicado: 4 de junho de 2021

Última modificação: 6 de fevereiro de 2022

Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos

Selecione um tipo de fonte:

Veja os 50 melhores artigos de revistas para estudos sobre o assunto "Vaikutus".

Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.

Veja os artigos de revistas das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.

1

Partanen, Kirsi, Marja-Liisa Sevón-Aimonen, Markku Honkavaara, and Heikki Hassinen. "Syntymäpainon vaikutus porsaiden menestymiseen teurastukseen saakka." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75574.

Texto completo da fonte

Resumo:

Emakon pahnuekoko vaihtelee suuresti, ja pahnuekoon kasvaessa myös kuolleena syntyneiden porsaiden lukumäärä kasvaa. Suurin osa elävänä syntyneiden porsaiden kuolemista tapahtuu ensimmäisten elinpäivien aikana. Pieni syntymäpaino ja heikko elinvoima lisäävät porsaan riskiä menehtyä ensimmäisten elinpäivien aikana joko emakon ruhjomana tai nälkiintymisen ja kylmettymisen seurauksena. Toisaalta pienikin porsas voi kasvaa normaalisti teurastukseen saakka, mutta isompana syntyneitä hitaammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pahnuekoko vaikuttaa porsaan syntymäpainoon ja sen hajo

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

2

Hupaniittu, Outi. "Kuviteltu vuosien 1916-1919 katkos ja kesä 1918 - suomalaisen elokuva-alan varsinainen kohtalonhetki." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 1 (2018): 12–28. http://dx.doi.org/10.23994/lk.70449.

Texto completo da fonte

Resumo:

Artikkeli tarkastelee suomalaista elokuva-alaa vuonna 1918. Kansallisiin historiatulkintoihin kytkeytyneet suomalaiset elokuvahistoriat ovat itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä esittäneet, että varhaisen suomalaisen elokuvan ja itsenäisen Suomen elokuvan välillä on katkos, ja varsinainen suomalainen elokuva olisi syntynyt 1920-luvulla. Artikkelin argumentti on, että käsitys katkoksesta 1910-luvulla on virheellinen. Ideologisten syiden ohella taustalla ovat muutokset elokuvateollisuudessa. Artikkelissa käsitellään ensimmäisen maailmansodan vaikutusta suomalaiseen elokuvateollisuuteen ja osoitetaan

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

3

Mäntysaari, Päivi, Hannele Khalili, Juha Sariola, and Juha Takala. "Ruokintakertojen vaikutus maidontuotantoon seosrehuruokinnalla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76685.

Texto completo da fonte

Resumo:

Ruokintatyöpanoksen vähentämiseksi jaetaan seosrehutiloilla rehu usein vain kerran päivässä. Onko seoksen jakokerroilla vaikutusta syöntiin ja maitotuotoksiin ei paljoa ole selvitetty. Joissakin kokeissa on todettu, että jaettaessa seosrehu useamman kerran päivässä saadaan positiivinen vaikutus syöntiin ja tuotoksiin, mutta toisissa kokeissa on havaittu, että harvemmin ruokitut lehmät käyttäytyvät rauhallisemmin, syövät ja tuottavat enemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää seosrehun ruokintakertojen määrän vaikutusta lehmien syöntiin, maidontuotantoon, maidonkoostumukseen ja käyt

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

4

Liesivaara, Petri, Sami Myyrä, and Minna Väre. "Valtion katastrofiapu ja satovahinkovakuutusten kysyntä Suomessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75421.

Texto completo da fonte

Resumo:

Epävakaat sääolosuhteet vaikuttavat satovahinkovakuutusten markkinoihin merkittävästi. Satoriskien systeemisyyden takia valtion osallistuminen myös satovahinkojen vakuuttamiseen on usein välttämätöntä. Valtioiden yleisesti käytössä olevia keinoja ovat vakuutusmaksujen tuki, satoriskien jälleenvakuuttaminen ja valtion antama katastrofiapu. Satovakuutuksiin yleisesti liittyvien moraalikadon ja haitallisen valikoitumisen lisäksi satovahinkovakuutusmarkkinoiden syntymiseen vaikuttaa myös valtion viljelijöille antama katastrofiapu. Suomessa satovahinkoja korvataan valtion kokonaan rahoittaman satov

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

5

Kekkonen, Piia, Sari Peltonen, and Pirjo Mäkelä. "Viljelytoimenpiteiden kannattavuuden arviointi Lohkotietopankkitietojen perusteella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76853.

Texto completo da fonte

Resumo:

Lohkotietopankki on ProAgria Keskusten Liiton ylläpitämä tietokanta, jonne on kerätty lohkokohtaistatietoa käytännön viljelmiltä vuodesta 2002 alkaen. Lohkotietopankkitiedot kattavat lohkokohtaisetviljelytiedot tehdyistä viljelytoimenpiteistä aina saavutettuun satoon ja laatuun sekä taloudellisiintunnuslukuihin saakka viljelykasveittain. Aineisto mahdollistaa niin tilakohtaisten, alueellisten kuinvaltakunnallisten vertailutietojen analysoinnin viljelyn kehittämiseksi sekä kannattavuuden jakilpailukyvyn parantamiseksi.Lohkotietopankista analysoitiin tietoa rehuohraviljelmiltä vuosilta 2003-2005

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

6

Seppänen, Mervi M., Markku Niskanen, Venla Jokela, Juha Luhtanen, Juha Kontturi, and Pirjo Mäkelä. "Syyskylvöisten ja monivuotisten lajien ja lajikkeiden sopeutuminen Suomen talveen – kylmänkestävyyden ja vernalisaatiovaatimuksen merkitys." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75625.

Texto completo da fonte

Resumo:

Syyskylvöisten ja monivuotisten kasvien viljelyn edellytyksenä on onnistunut talvehtiminen. Syksyn ja talven aikana kasvien kylmänkestävyys lisääntyy ja kevättä kohti myös niiden vernalisaatiovaatimus täyttyy ja kukinta virittyy. Hyvän talvehtimisen kannalta on tärkeää, että viljelykasveilla on riittävän hyvä kylmänkestävyys ja että ajoitus niiden kukinnan virittymisessä on oikea. Tässä tutkimuksessa selvitettiin syysvehnä, -ruis ja -öljykasvilajikkeiden sekä nurmiheinien kylmänkestävyyden ja kukintavalmiuden kehittymistä Viikissä ja Ylistarossa järjestetyissä kenttäkokeissa. Tulosten perustee

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

7

Hannukkala, Asko, Marjo Keskitalo, Jaana Laamanen, and Marika Rastas. "Kuminaöljyn vaikutus perunaruttoon." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77040.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

8

Wilson, Paula, Eliisa Ketola, Paavo Ahvenniemi, Mari J. Lehtonen, and Jari Valkonen. "Patovyöhyke perunaseitin (Rhizoctonia solani) biologisen torjunnan tutkimuksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76135.

Texto completo da fonte

Resumo:

Perunaseittiä aiheuttava maalevintäinen Rhizoctonia solani Kühn –sieni on moni-isäntäinen kasvipatogeeni, joka infektoi perunaa (Solanum tuberosum L.) joko siemenperunasta (seittirupi) tai maasta tulleen tartukkeen kautta. Perunaseitti heikentää satoa ja sen laatua, laskee tärkkelyspitoisuutta ja muuttaa mukulasadon kokojakaumaa. Epämuotoisten, halkeilleiden ja vihertyneiden mukuloiden osuus kasvaa. Tauti on levinnyt laajalle koko perunanviljelyalueella. Peittaus kemiallisilla torjunta-aineilla hoitaa siemenperunasta lähtöisin olevan seittitartunnan (seittirupi), mutta maalevintäiseen tartukke

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

9

Keränen, Lassi, and Juhani Niskanen. "Hitsiliitoksen geometrian vaikutus väsymismitoituksessa." Rakenteiden Mekaniikka 53, no. 3 (2020): 281–303. http://dx.doi.org/10.23998/rm.83365.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahdella eri lämmöntuonnilla MAG-hitsattujen päittäisliitosten poikkileikkausten geometriaa sekä hitsiliitoksen geometrian vaikutusta väsymiskestävyyteen lovenvaikutuslukujen avulla S700-lujuusluokan rakenneteräksellä. Hitsiliitosten poikkileikkausten geometriat tuotiin elementtimenetelmäohjelmistoon, jossa määritettiin malli lovenvaikutuslukujen laskemiseksi. Laskettuja lovenvaikutuslukuja verrattiin kirjallisuuteen, sekä lovenvaikutuslukujen avulla määritettiin S‑N ‑käyrät, joita verrattiin mitoitusohjeiden S-N -käyriin. Lisäksi tarkasteltiin elementtikoon v

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

10

Kairenius, Piia, Vesa Toivonen, Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo, and Kevin J. Shingfield. "Rypsirehujen vaikutus maidon rasvahappokoostumukseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75852.

Texto completo da fonte

Resumo:

Maitorasvan rasvahappokoostumusta voidaan muuttaa varsin tehokkaasti lehmien ruokintaa muuttamalla. Lisäämällä rehuun kasvirasvaa vähennetään lyhytketjuisten, tyydyttyneiden rasvahappojen (C12:0, C14:0 ja C16:0) pitoisuutta maidossa ja lisätään pitkäketjuisten, kerta (MUFA)- ja monityydyttymättömien (PUFA) rasvahappojen osuutta. Lisättäessä rehuun suuria annoksia rasvaa, esimerkiksi öljynä, rehun monityydyttymättömät rasvahapot pelkistyvät pötsissä epätäydellisesti ja pötsiin kertyy erilaisia reaktiovälituotteita, kuten trans-rasvahappoja. Öljykasvinsiemenien kuoret suojaavat monityydyttymättö

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

11

Niemi, Jarkko. "Maatalouspolitiikan vaikutus pellon käyttöön." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 18 (January 31, 2002): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76403.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

12

Katajajuuri, Juha-Matti, Kirsi Usva, Yrjö Virtanen, and Pasi Voutilainen. "Elintarviketuotannon vaikutus ilmastonmuutokseen ketjuvaiheittain." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76656.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kasvava kulutus ja kansalaisten käyttämät tuotteet ovat ympäristöongelmien takana. Suomessa elintarvikekulutus aiheuttaa valtaosan kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista. On tärkeää tuntea, mistä elintarvikeketjun osista ja prosesseista ympäristövaikutukset syntyvät, jotta niihin voidaan puuttua. Tässä artikkelissa tarkastellaan elinkaaren eri osien merkityksiä ympäristövaikutusten synnyssä käyttäen esimerkkinä muutamaa erityyppistä elintarviketta, nimittäin juustoa, kaurahiutaleita ja -puuroa, perunagratiinia ja virvoitusjuomia. Tarkastelu perustuu näistä tuotteista tehtyihin elinka

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

13

Särkijärvi, Susanna, Seppo Hyyppä, Anniina Karvinen, and Markku Saastamoinen. "Kuivikkeen vaikutus hevosen hyvinvointiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77135.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

14

Myllymäki, Elli. "Tunnustuksen vaikutus rangaistuksen määräämiseen." Helsinki Law Review 13, no. 2 (2020): 8–31. http://dx.doi.org/10.33344/vol13iss2pp8-31.

Texto completo da fonte

Resumo:

Artikkeli keskittyy määrittämään rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan, pyrkimys edistää rikoksensa selvittämistä -lieventämisperusteen tarkoittaman käyttäytymisen ajoituksen merkitystä. Artikkelissa analysoidaan, voidaanko tunnustuksen ajoittamiselle asettaa ajallista takarajaa, eli toisin sanoen milloin tunnustus on viimeistään annettava, jotta sillä olisi vaikutusta rangaistusta lieventävänä perusteena. Vastauksen löytämiseksi tutkimuksen kohteena ovat myös ne taustasyyt, jotka ovat vaikuttaneet rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan lieventämisperusteeksi säätämiseen. Artikkeli esittelee tutkimukseen

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

15

Forsman, Kristian, Elina Virtanen, and Janne Pulkkinen. "Biotiitin käyttökelpoisuus perunanviljelyssä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76722.

Texto completo da fonte

Resumo:

Biotiittia saadaan Kemira GrowHow'n Siilinjärven lannoitetehtaalta. Kemira-Biotiittina myytävä maanpa-rannusaine sisältää kaliumia 5 %, kalsiumia 7 % ja magnesiumia 10 %. Biotiitin vaikutusta perunamaalla on seurattu MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman toimesta vuodesta 2002.Biotiitin sisältämä kalsium on suurelta osin kalkkia, joten biotiitilla on maata neutraloivaa vaiku-tusta. Biotiitin kalkitusvaikutus on kuitenkin vaatimaton. Kevään 2002 biotiittilisä 10 t/ha nosti maan pH:ta kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana vain 0,2 pH-yksikköä (p<0,10) verrattuna muutokseen käsittelemättö

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

16

Rinne, Marketta, Kaisa Kuoppala, Seppo Ahvenjärvi, and Aila Vanhatalo. "Rypsi soijaa parempi lypsylehmien valkuaistäydennys myös apilapitoista säilörehua syötettäessä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76115.

Texto completo da fonte

Resumo:

Suurin osa lypsylehmien valkuaistäydennystä selvittävistä tutkimuksista on suoritettu nurmiheinäkasveista tehtyyn säilörehuun perustuvia ruokintoja käyttäen. Puna-apilapitoisen säilörehun käyttäminen on kuitenkin tyypillistä luomutuotannossa. Puna-apilan typpiomavaraisuus, myöhäisempi kehitysrytmi ja lehmien kyky syödä sitä runsaasti ovat ominaisuuksia, jotka puoltavat sen käyttöä myös tavanomaisessa viljelyssä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin valkuaislähteen (rypsi- tai soijapuriste) ja valkuaisrehun määrän vaikutusta lypsylehmien ravintoaineiden saantiin ja maidontuotantoon fysiologisessa k

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

17

Parikka, Päivi, Veli Hietaniemi, Sari Rämö, and Heikki Jalli. "Viljelytekniikan vaikutus viljan punahomeisiin ja toksiineihin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75885.

Texto completo da fonte

Resumo:

Peltokasvien viljelytekniikka on viime vuosina muuttunut suorakylvön lisääntyessä ja yksipuolisen viljanviljelyn lisääntyessä. Hometoksiinien lisääntymisestä viljasadoissa on saatu viitteitä. Viljelytekniikan muutosten vaikutusta punahomeisiin ei ole aikaisemmin meillä tutkittu. Maanmuokkauksen ja kasvitautitorjunnan vaikutusta kauran ja ohran Fusarium- tartuntaan ja sadon mykotoksiinipitoisuuksiin tutkittiin kenttäkokeessa Jokioisilla 2003-2006. Kentällä verrattiin kyntöalustaan perustetun ja suorakylvetyn viljan Fusarium-tartuntaa tähkälletulosta valmiiseen satoon asti. Mykotoksiinit määrite

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

18

Koistinen, L., E. Pouta, J. Heikkilä, et al. "Lihalajin, rasvaprosentin, tuotantotapojen ja hiilijalanjälkitiedon vaikutus kuluttajien jauhelihan valintaan." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75508.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kasvanut huolestuneisuus muun muassa ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksista on lisännyt kuluttajien kiinnostusta elintarvikkeiden tuotantomenetelmistä ja muista ominaisuuksista. Aiempien tutkimusten mukaan erityisesti ruoan turvallisuus, luonnonmukainen tuotanto, eläinystävällisyys ja kotimaisuus ovat olleet toivottuja piirteitä lihatuotteilla. Useat tutkimukset ovat korostaneet kuluttajien heterogeenisuuden huomioimisen tärkeyttä, mutta hiilijalanjälkitiedon vaikutusta kuluttajien lihatuotteiden valintaan ei tietääksemme ole tutkittu. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa kuluttajie

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

19

Salminen, Mikko, Mikko Nieminen, and Mikko Malaska. "Sprinklerilaitteiston luotettavuuden vaikutus teräsrakenteiden palomitoitukseen." Rakenteiden Mekaniikka 52, no. 1 (2019): 23–37. http://dx.doi.org/10.23998/rm.74512.

Texto completo da fonte

Resumo:

Automaattiset sprinklerilaitteistot ovat tehokas keino pienentää rakennuspaloihin liittyviä riskejä. Ympäristöministeriön uusi asetus rakennusten paloturvallisuudesta on avannut uusia mahdollisuuksia sisällyttää sprinklereiden vaikutus rakennussuunnitteluun. Useissa kohteissa on voitu osoittaa, että esimerkiksi teräsosien palosuojauksen määrää voidaan vähentää merkittävästi tai jopa jättää kokonaan pois, silloin kun sprinklerijärjestelmä toimii suunnitellulla tavalla. Toimintavarmat ja palonkestävät suunnitteluratkaisut edellyttävät, että sprinklereille käytetyt luotettavuustasot sekä oletet

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

20

Hakonen, Tuomas. "Kosteuden vaikutus energiapuun polton kannattavuuteen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75442.

Texto completo da fonte

Resumo:

Maatilat ovat merkittäviä hakkeen käyttäjiä, joten energiapuun polton taloudellisuus on niille erityisen tärkeää. Kosteus on yksi merkittävimmistä hakkeen käytön kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kosteus vaikuttaa hakkeesta saatavaan energiamäärään sekä tehollisen lämpöarvon että polton hyötysuhteen kautta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin laskennallisesti eri kosteusprosentteja omaavien tasakokoisten hake-erien energiasisältöjä. Puun lämpöarvo eri kosteuksissa on selvitetty aiemmalla tutkimuksella varsin kattavasti ja myös polttolaitosten energiasta saama keskimääräinen hinta on tiedo

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

21

Jalli, Marja, Erja Huusela-Veistola, Heikki Jalli, and Lauri Jauhiainen. "Viljelykierron vaikutus vehnän kasvintuhoojien esiintymiseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75471.

Texto completo da fonte

Resumo:

Viljelyn tehostaminen on lisännyt yksipuolista viljelyä. Vaikka viljelykierron edut mm. maan viljavuuden lisääjänä ja kasvintuhoojien hillitsijänä tiedostetaan, yksipuolinen vehnän viljely on yleistä Suomessa. Siirtyminen perinteisestä muokkauksesta suorakylvöön muuttaa kasvintuhoojien elinympäristöä. On oletettavaa, että yksipuolisen viljelyn ongelmat korostuvat, kun yksi kasvintuhoojia rajoittava viljelytoimenpide eli muokkaus jää pois. Viljelykasvien monipuolinen viljely voi vähentää kasvintuhoojien haittavaikutuksia. Viljelykierto on merkittävä osa integroitua kasvinsuojelua, koska se on y

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

22

Kärkkäinen, Leena, Matti Ylätalo, Jarmo Juga, Risto Kauppinen, and Hilkka Kämäräinen. "Jalostuksen tehostamisen vaikutus maidontuotannon kannattavuuteen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75494.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida sukupuolilajitellun siemenen käytön ja genomisen valinnan vaikutusta maidontuotannon kannattavuuteen ja laatia ohjeet eläinaineksen optimaaliseen uudistukseen ja taloudellisesti järkevään liharotusiemenen käyttöön maidontuotantotiloilla. Asiantuntija-arvioiden perusteella liharotusiemennysten määrää lypsykarjatiloilla on mahdollista nostaa huomattavasti nykyisestä 6 prosentista. Valtakunnallisesti pyrkimyksenä on tuottaa enemmän lihaa samoilla resursseilla. Tässä hankkeessa tarkastelu aiotaan tehdä kuitenkin tilatasolla. Tarkoituksena on laatia ohjelma lihar

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

23

Arovuori, Kyösti, Hanna Karikallio, and Perttu Pyykkönen. "Integroituvien markkinoiden vaikutus Suomen elintarvikeketjulle." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–9. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75689.

Texto completo da fonte

Resumo:

Muualla maailmassa tapahtuvat vaikutukset tuntuvat entistä voimakkaampina myös Suomen markkinoilla. Markkinoiden integraatio on tullut jäädäkseen, ja sen voi odottaa myös syvenevän. Maatalousmarkkinoilla tämä näkyy käytännössä siten, että maailmanmarkkinoilla tapahtuvat hintamuutokset näkyvät suoraan myös kotimaisissa tuottajahinnoissa. Markkinoiden integraatio ja sitä kautta maailmanmarkkinoilta Suomeen välittyvät vaikutukset vaihtelevat kuitenkin eri raaka-aineilla ja eri tuotteilla hyvinkin paljon. Tarkastelun kohteena ovat markkinoiden integraation vaikutukset Suomen maito-, liha- ja vilja

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

24

Juntti, Lauri, Anna-Maija Heikkilä, Reetta Palva, Mika Peltonen, Veli-Matti Tuure, and Merja Manninen. "Ruokintafrekvenssin vaikutus täysikasvuisten emolehmien tuotantoon." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76010.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tämä tutkimus selvitti, voidaanko täysikasvuisten emolehmien ruokintakertoja harventaa pidettäessä eläinten energian saanti samana kuin päivittäisessä ruokinnassa ja voidaanko näin menetellen parantaa tuotannon taloudellista tulosta. Tutkimus jakaantui tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia sekä työnmenekkiä ja tuotannon taloutta käsitelleisiin osioihin. Tässä osiossa tarkastellaan harvennetun ruokinnan vaikutusta työnmenekkiin ja sitä kautta emolehmätilan taloudelliseen tulokseen. Emolehmien hoitotöihin kuluvaa aikaa mitattiin ruokintakokeen eri vaiheissa MTT:nn emolehmänavetalla Tohmajärv

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

25

Erjala, Matti. "Suurten akselipainojen vaikutus sokerijuurikaspellon tiivistymiseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 18 (January 31, 2002): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76356.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

26

Voutila, Liisa, Kirsi Partanen, Marja-Liisa Sevón-Aimonen, and Hilkka Siljander-Rasi. "Eläinaineksen vaikutus porsaiden tuotanto-ominaisuuksiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76881.

Texto completo da fonte

Resumo:

Rotuja vertailevien tutkimusten puutteiden vuoksi ei ole selvää käsitystä siitä, mikä käytettävissäolevista rotuyhdistelmistä on koko tuotantoketjun kannalta taloudellisesti järkevin. Rotuja vertailtaessaon tarkasteltava niiden eroja koko tuotantoketjussa, ei vain yksittäisiä ominaisuuksia jossaintuotantovaiheessa. Tässä raportoidut porsaiden tuotantotulokset ovat tutkimuksesta, jossa selvitetäänlihantuotanto-ominaisuuksien sekä lihan laadun taloudellinen arvo koko tuotantoketjun kannalta sekäkokonaisuuden kannalta kustannustehokkain risteytysohjelma.Kokeeseen tuotettiin yhteensä 81 pahnuetta

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

27

Turakainen, Marja, Helinä Hartikainen, and Mervi Seppänen. "Seleenirikastuksen vaikutus siemenperunan fysiologiseen ikään." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76946.

Texto completo da fonte

Resumo:

Suomen oloissa siemenperunan varastointijakso on pitkä ja sen aikana siemenperunan fysiologinen ikälisääntyy eli se vanhenee hiljalleen. Samalla siemenperunan elinvoima alenee ja se tuottaa pienen sadon.Siksi elinvoiman säilyminen varastoinnin aikana mahdollisimman hyvänä on tärkeää.Vaikka seleeniä ei pidetä kasveille välttämättömänä mikroravinteena, nousevien seleenilisäysten onosoitettu parantavan kasvien kasvua, sadon määrää ja laatua sekä lisäävän kasvisolujen antioksidatiivistapuolustuskykyä. Kasvit tarvitsevat puolustusmekanismeja suojautuakseen sisäisten tai ulkoistenstressitekijöiden a

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

28

Kallela, Marja, Petri Vanhala, and Anna Talvitie. "Pakasteherneen fysikaalisten rikkakasvintorjuntamenetelmien vaikutus satoon." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77057.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

29

Korhonen, Hannu T., Pekka Eskeli, and Juhani Sepponen. "Ruokinnan vaikutus siniketun jalkojen taipuneisuuteen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75173.

Texto completo da fonte

Resumo:

Sinikettujen koko on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Koon kasvaessa myös jalkojen heikkous ja jalkaongelmat ovat lisääntyneet. Tämän kokeen tarkoituksena oli selvittää ruokinnan voimakkuuden (rajoitettu vs vapaa) ja Ca:P.suhteen (1.5.1 vs 2:1 vs2.9.1) vaikutusta siniketun jalkaterveyteen. Kokeen aikana mitattiin eläinten kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät muuttujat sekä rehunkulutus. Eläinten liikuntavaikeudet ja taipuneisuus arvioitiin. Etujaloista otettiin röntgenkuvat. Kokeessa onnistuttiin tuottamaan painon suhteen kaksi hyvin erilaista ryhmää; (1) lihavat, vapaasti ruokitut, ja (2)

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

30

Kymäläinen, Hanna-Riitta, and Risto Kuisma. "Hygienisointikäsittelyjen vaikutus pilkottujen tuorekasvisten laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75210.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kiinnostus pilkottuja tuorekasviksia kohtaan on kasvanut viime vuosina. Pilkkomisessa tapahtuva kasviksen solurakenteen rikkoutuminen edistää mikrobien lisääntymistä ja tuotteiden pilaantumista aiheuttaen haasteita kasvisten säilyvyydelle. Hygieniaa ja säilyvyyttä on yritetty parantaa paitsi raakaainevalinnoilla, myös erilaisilla kemiallisilla käsittelyillä (mm. hapot, vetyperoksidi, otsoni ja elektrolysoitu vesi), fysikaalisilla menetelmillä (mm. lämpökäsittely, ultraviolettivalo ja korkea paine), pakkausmateriaaleilla ja -kaasuilla sekä varastointiolosuhteilla. Kemiallisilla ja fysikaalisill

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

31

Lätti, Markku. "Suorakylvön vaikutus kevätviljojen viljelyn työnmenekkiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77084.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

32

Laurinen, Pasi, Helle Nygaard Laerke, Mette Skou Hedemann, et al. "Rehun hiilihydraattikoostumuksen vaikutus porsaiden ruoansulatukseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77085.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

33

Hellén, Anna Emilia. "Kielimaiseman vaikutus maahanmuuttajien liikkuvuuteen pääkaupunkiseudulla." Alue ja Ympäristö 48, no. 1 (2019): 85–100. http://dx.doi.org/10.30663/ay.71010.

Texto completo da fonte

Resumo:

Olemme arjessa tekstien ympäröimiä. Tekstiä ja kirjoitusta tulee vastaan kadulla kävellessämme muun muassa kauppojen ikkunoissa, mainoksissa ja katukylteissä. Ympärillämme olevan kirjoituksen määrään emme tavallisesti kiinnitä erityistä huomiota, vaan hyödynnämme kirjallisessa muodossa olevaa informaatiota ikään kuin ohimennen. Tilanne on täysin toinen, jos kielimaisema on meille tuntematon. Tässä artikkelissa tarkastellaan kielimaiseman vaikutusta Suomeen tulleiden luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien liikkuvuuteen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajia haa

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

34

Jaakkola, Seija, Eeva Saarisalo, and Terttu Heikkilä. "Säilöntäaineen ja kuiva-ainepitoisuuden vaikutus säilöheinän laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75724.

Texto completo da fonte

Resumo:

Säilöheinä on kuiva-ainepitoisuudeltaan (450–800 g/kg) säilörehun ja kuivan heinän välimuoto, jota käytetään runsaasti erityisesti hevosten ruokinnassa. Säilöheinän tekotapa vastaa enemmän säilörehua, koska kostea rehu säilötään ilmatiiviisti, yleensä muovitettuihin paaleihin. Säilöheinän säilöntäprosessia ja säilyvyyteen sekä erityisesti jälkipilaantumisalttiuteen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu selvästi vähemmän kuin tuoreemman rehun. Nurmikasvien vesiliukoisten hiilihydraattien, sokereiden, pitoisuus voi vaihdella suuresti. Hevosen ruokinnassa vesiliukoisiin hiilihydraatteihin kuuluvien f

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

35

Toropainen, Tanja. "Typografian vaikutus yhdyssubstantiivien oikeinkirjoitukseen Agricolan teoksissa." Sananjalka 58, no. 1 (2016): 175–98. http://dx.doi.org/10.30673/sja.86751.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

36

Jantunen, Jarmo Harri. "Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan: astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina." Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 25 (October 29, 2015): 105–36. http://dx.doi.org/10.5128/lv25.05.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

37

Elo, Kari, Zohaib Gulzar, Fabian Hoti, et al. "Ummessaoloajan ruokintatason vaikutus lypsylehmien maksan geenitoimintaan." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75436.

Texto completo da fonte

Resumo:

Ummessaolokaudella kahta kahdeksan ayrshire-lehmän ryhmää ruokittiin joko rajoitetusti tai vapaasti. Lehmät saivat pelkästään säilörehua 6–4 viikkoa ennen odotettua poikimista. Tänä aikana rajoitetusti ruokitut lehmät saivat 100 % (ryhmän keskiarvo 95 MJ/d) ja vapaasti ruokitut käytännössä 150 % (keskiarvo 144 MJ/d) laskennallisesta energiantarpeestaan. Tunnutusruokinnan alkaessa kolme viikkoa ennen odotettua poikimista, vapaasti ruokitun ryhmän energian saantia alettiin rajoittaa siten, että laskennallinen energian saanti aleni vertailuryhmän tasolle ennustettuun poikimapäivään mennessä. Mole

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

38

Häggman, Johanna, and Jarmo Juga. "Navetan olosuhteiden vaikutus lypsylehmien sorkkaterveyteen parsinavetoissa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75440.

Texto completo da fonte

Resumo:

Hyvä sorkkaterveys on lypsylehmille tärkeää, koska useat sorkkasairaudet ovat kivuliaita ja aiheuttavat ontumista. Pihattojen yleistymisestä huolimatta vuonna 2010 Suomessa tuotantoseurannassa olevista lypsykarjatiloista 74,3 % oli parsinavetoita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin parsinavetoiden erilaisten ympäristöolosuhteiden vaikutuksia suomalaisten ayrshire- ja holstein-rotuisten lypsylehmien sorkkaterveyteen. Tutkimuksessa käytettiin sorkkahoitajien vuosien 2005 ja 2009 välisenä aikana keräämää aineistoa, joka sisälsi tiedot 18 038 ayrshire- ja holstein-rotuiselta lehmältä yhteensä 609 p

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

39

Kokkonen, Tuomo, Siru Salin, Kari Elo, Rashid Safari, Juhani Taponen, and Aila Vanhatalo. "Ummessaolokauden ruokinnan koostumuksen vaikutus lypsylehmien insuliiniresistenssiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75512.

Texto completo da fonte

Resumo:

Liian runsas energian saanti poikimista edeltävänä ummessaoloaikana nostaa veren insuliinipitoisuutta huomattavasti, mikä saattaa voimistaa kudosten insuliiniresistenssiä. Rasvakudoksen insuliiniherkkyyden väheneminen voi lisätä rasvahappojen mobilisaatiota poikimisen läheisyydessä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten ummessaolokauden ruokinnan energiasisältö vaikuttaa lehmien kuntoluokan kehittymiseen sekä insuliiniresistenssiin ja rasvahappojen mobilisaatioon tiineyden loppuvaiheessa ja tuotoskauden alussa. Kokeessa oli mukana 16 vähintään toista kertaa poikivaa ay-lehmää. Lehmiä ruokittiin 8

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

40

Rahkonen, Terhi, and Elina Juutinen. "Voikukan vaikutus säilörehun säilöntälaatuun ja rehuarvoihin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75585.

Texto completo da fonte

Resumo:

Voikukka on yleinen rikkakasvi säilörehunurmipelloilla ja etenkin vanhoilla nurmilla (Kajan ja Nousiainen 2006). Syväjuurinen voikukka levittäytyy nopeasti nurmen aukkopaikkoihin vieden valoa, vettä ja ravinteita nurmikasveilta. Karjatilan kannattava peltoviljely-hanke järjesti kesällä 2010 MTT Maaningalla timotei-voikukka-minisiilokokeen. Minisiilokokeen tavoitteena oli selvittää, kuinka eri voikukkapitoisuudet (0, 25, 50, 75 ja 100 % tuorepainosta) vaikuttavat timoteisäilörehun säilönnälliseen laatuun, kemialliseen koostumukseen ja rehuarvoihin ensimmäisessä sadossa. Timotein ja voikukan raa

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

41

Kapuinen, Petri, Paula Perälä, and Kristiina Regina. "Mädätyksen vaikutus naudan lietelannan lannoitusominaisuuksiin nurmella." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75876.

Texto completo da fonte

Resumo:

Mädätyksen vaikutus lietelannan lannoitusarvoon on keskeinen kriteeri harkittaessa maatalouden biokaasutuotannon tukemista. Sen on väitetty parantavan merkittävästi lannan ravinteiden käyttökelpoisuutta ja hygieniaa korjattavan rehun laadun kannalta. Väitteiden todenperäisyyden selvittämiseksi perustettiin 2-vuotinen kenttäkoe timotei-nurminata –nurmelle Jokioisiin. Nurmea lannoitettiin keväällä väkilannoitteella 92 kg N/ha. Ensimmäisenä vuonna 1. niitto oli puhdistusniitto, mutta 2. vuoden ruuduittainen edellisen vuoden käsittelyiden jälkivaikutusten selvittämiseksi. Tämän jälkeen koeruudut l

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

42

Tuomisto, Leena, Paula Martiskainen, Arto Huuskonen, Leena Ahola, Jaakko Mononen, and Risto Kauppinen. "Maitorotuisten sonnien laiduntaminen b) Vaikutus käyttäytymiseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76761.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laiduntamisen vaikutusta maitorotuisten sonnien käyttäytymiseen. Kokeessa käytettiin yhteensä 19 maitorotuista ayrshire- ja holstein-friisiläissonnia. Laidunkauden alkaessa sonnit olivat noin 15 kuukauden ikäisiä. Kaksi ryhmää (4 ja 5 sonnia) siirrettiin kahdelle laidunlohkolle (0,1 ha/eläin). Kaksi viiden sonnin ryhmää jätettiin eristämättömään pihattoon kahteen osakuivikepohjaiseen ryhmäkarsinaan (6,4 m2/eläin). Laitumet kasvoivat yksivuotista kaura-raiheinänurmea tai monivuotista timoteinurmea. Pihatossa sonneille annettiin vapaasti säilörehua.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

43

Vanhatalo, Aila, Pirjo Pursiainen, and Mikko Tuori. "Puna-apilasäilörehun korjuuajan vaikutus maidon rasvahappokoostumukseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76999.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tutkimuksessa selvitettiin puna-apilasäilörehunkorjuuajankohdan vaikutusta maidonrasvahappokoostumukseen. Apilarehujen syöntiä, sulavuutta ja maidontuotantovaikutusta koskevattutkimustulokset on esitetty aikaisemmin (Pursiainen ym. 2006). Koerehut tehtiin puhtaasta puna-apilanurmestaensikasvun aikaisesta (AA) ja myöhäisestä (AM) kehitysvaiheesta sekä näidenjälkikasvuista (AAJ ja AMJ, vastaavasti). Kontrollina oli timotei-nurminatakasvustostaaikaisessa(TNA) ja myöhäisessä (TNM) kehitysvaiheessa tehty säilörehu. Rehut oli säilötty pyöröpaaleihinmuurahaishappopohjaista säilöntäainetta käyttäen. T

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

44

Harmanen, Heikki, and Jussi Esala. "Takapyöräkonekylvön vaikutus satoon helposti liettyvillä mailla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75145.

Texto completo da fonte

Resumo:

Viimevuosikymmeninä muokkaus- ja kylvökalusto ovat kehittyneet tehokkaimmiksi ja työvaiheet ovat vähentyneet. Valtamenetelmäksi on noussut kylvölannoitus takapyöräkoneella, jolla kylvettäessä siemenrivin tiivistäminen tapahtuu suuren osan koneen massasta kantavilla takapyörillä. Halusimme selvittää, lisääkö kylvötapa liettymis- ja kuorettumariskiä. Maassamme on runsaasti helposti liettyviä ja kuorettuvia maita, joissa savespitoisuus on 15–40 %. Kyseiset maat ovat ruotsalaisluokittelun mukaan kevyt- ja keskisavia. Suomalaisen luokituksen mukaan kyseiset maalajit ovat lähinnä: Hs, He, HHt, HsS,

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

45

Räty, Mari, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi, and Maarit Hyrkäs. "Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75337.

Texto completo da fonte

Resumo:

Viljelymaille on tyypillistä, että fosforipitoisuus on suurempi maan muokkauskerroksessa kuin sen alapuolella pohjamaassa. Nurmenviljelyssä pintaan levitetty lannoitefosfori ja lietelanta kasvattavat helppoliukoisen fosforin määrää maan pintakerroksessa ja lisäävät niiden kuormituspotentiaalia. MTT Maaningalla testattiin "Ravinnehävikit euroiksi" RAE -hankkeessa voidaanko kyntösyvyyttä lisäämällä sekoittaa fosforiköyhää pohjamaata pintamaahan ja siten pienentää helppoliukoisen fosforin pitoisuutta maan pintakerroksessa. Tutkimus toteutettiin peltolohkolla, jonka muokkauskerroksen maalaji vaiht

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

46

Outa, Pia, and Kalle Kankaanhuhta. "Tihkukastelun ja kastelulannoituksen vaikutus mansikanviljelyn talouteen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–2. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77109.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

47

Outa, Pia, and Liisa Särkkä. "Hiilidioksidilannoituksen vaikutus leikkoruusun viljelyn kannattavuuteen – tilamallitarkastelu." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–2. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77110.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

48

Sairanen, Auvo, Jenni Hakosalo, Perttu Virkajärvi, et al. "Osittaislaidunnuksen vaikutus lehmien tuotokseen ja hyvinvointiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 19 (January 31, 2004): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77131.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

49

Nousiainen, Juha, Marketta Rinne, and Pekka Huhtanen. "Rehuannoksen koostumus ja ruokintataso vaikuttavat lypsylehmien rehuannoksen sulavuuteen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75695.

Texto completo da fonte

Resumo:

Useimmissa rehuarvojärjestelmissä naudoille käytettyjen rehujen energia-arvot pohjautuvat lampailla tehtyihin sulavuuskokeisiin, joissa kyseistä rehua tarjotaan yksinään niin että eläinten ylläpitoenergian tarve täyttyy. Tämä standardoitu sulavuuskoe kuvaa hyvin kullekin rehulle ominaista potentiaalista energia-arvoa märehtijöillä, ts. eläin ei voi valita syömäänsä rehua eikä mikään tekijä vaikututa sulavuutta heikentävästi. Näin saatuja sulavuusarvoja ei voi kuitenkaan suoraan käyttää lypsylehmillä kuvaamaan absoluuttista energiansaantia, koska rehujen välillä on yhdysvaikutuksia ja lehmät sy

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

50

Forsman, Kristian, and Väinö Mäntylahti. "Vaihtohappamuutta lisäävän lannoitteen vaikutus maahan, perunan satoon ja sadon laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76723.

Texto completo da fonte

Resumo:

Maan vaihtohappamuudella tarkoitetaan liukoisten happamien kationien määrää maassa. Se on japanilaisten tutkimustulosten mukaan erinomainen muuttuja kuvaamaan perunaruven ilmenemistä sadossa. Vaihtohappamuuden ja sadon rupisuuden yhteys on ollut selvempi kuin maan pH:n ja sadon rupisuuden yhteys, jota on vanhastaan pidetty yhtenä tärkeimmistä maan rupiriskiä ennustavista tekijöistä.Maan vaihtohappamuuden manipuloimiseksi Kemira GrowHow Oyj valmisti koelannoitteen ammoniumsulfaatista, ferrosulfaatista, mangaanisulfaatista ja kalsiumsulfaatista. Tuotteen pH on 3,6 ja sen ravinnepitoisuudet ovat

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Oferecemos descontos em todos os planos premium para autores cujas obras estão incluídas em seleções literárias temáticas. Contate-nos para obter um código promocional único!