Conecte-se

Bibliografias temáticas / Yliopistot / Artigos de revistas

Siga este link para ver outros tipos de publicações sobre o tema: Yliopistot.

Artigos de revistas sobre o tema "Yliopistot"

Autor: Grafiati

Publicado: 4 de junho de 2021

Última modificação: 31 de julho de 2024

Crie uma referência precisa em APA, MLA, Chicago, Harvard, e outros estilos

Selecione um tipo de fonte:

Veja os 50 melhores artigos de revistas para estudos sobre o assunto "Yliopistot".

Ao lado de cada fonte na lista de referências, há um botão "Adicionar à bibliografia". Clique e geraremos automaticamente a citação bibliográfica do trabalho escolhido no estilo de citação de que você precisa: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

Você também pode baixar o texto completo da publicação científica em formato .pdf e ler o resumo do trabalho online se estiver presente nos metadados.

Veja os artigos de revistas das mais diversas áreas científicas e compile uma bibliografia correta.

1

Halttunen, Nina, e Marika Alho-Malmelin. "Suurten ikäluokkien toinen mahdollisuus?" Aikuiskasvatus 27, n.º 3 (15 de setembro de 2007): 173–83. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93763.

Texto completo da fonte

Resumo:

Artikkelissa tarkastellaan aikuisia, jotka ovat hakeutuneet yliopisto-opiskelijoiksi 50-vuotiaina tai sitä vanhempina. Kysymyksessä on sukupolvi, joka massoitti 1960-luvulla yliopistot. Keitä tässä sukupolvessa ovat myöhäiskeski-iällä yliopisto-opintonsa aloittaneet? Ovatko he toisen opiskelumahdollisuuden saaneita vai niitä, jotka jättivät nuorena mahdollisuutensa käyttämättä? Problematiikkaa valotetaan artikkelissa myös tapauskuvauksesta käsin.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

2

Halttunen, Nina. "Aikuisten hakeutuminen yliopistojen tutkinto-opiskelijoiksi". Aikuiskasvatus 27, n.º 1 (15 de fevereiro de 2007): 4–14. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93733.

Texto completo da fonte

Resumo:

Mutta mitkä yliopiston alueet imevät aikuisia ja mitkä torjuvat heidät tehokkaimmin? Valtakunnallisten tilastoaineistojen avulla on tutkittu aikuisten hakeutumisreittejä ja niiden laajuutta. Seulana eivät ole vain yliopistot, vaan koulutukseen hakevien aikuisten mielenkiinto ja arvio omista sisäänpääsymahdollisuuksista.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

3

Välimaa, Jussi. "Suomalainen korkeakoulutus kriisissä?" Aikuiskasvatus 25, n.º 1 (15 de fevereiro de 2005): 70–74. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93607.

Texto completo da fonte

Resumo:

”Voi liioittelematta sanoa, että kaikki suomalaiset yliopistot kuuluvat ’maailmanluokan’ yliopistoihin. Mistä siis nousee Jorma Rantasen ja Anne Brunilan raporteissa esitetty ehdotus luoda Suomeen muutama ’maailmanluokan’ yliopisto, joiden ohella olisi kansallisen tai maakunnallisen tason opinahjoja? Kysymys näyttäisi olevan koulutuspolitiikan suunnan muutosyrityksistä kohti markkinatalouden kilpailuun perustuvaa arvomaailmaa”, kirjoittaa professori Jussi Välimaa.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

4

Ohashi, Yutaro, Heikki Kynäslahti e Fumitoshi Kato. "Japanilaisen noviisiopettajan näkökulma japanilaiseen ja suomalaiseen elinikäiseen oppimiseen". Aikuiskasvatus 32, n.º 3 (15 de setembro de 2012): 211–16. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93993.

Texto completo da fonte

Resumo:

Japanilaiset yliopistot panostavat nykyisin aikuisopiskelijoihin kokopäiväopiskelijoina. Japanissa on maailman alhaisin syntyvyys, ja yliopistot kilpailevat uusista opiskelijoista. Noin 80 prosenttia suurten ikäluokkien työntekijöistä, jotka olivat rakentamassa sodan jälkeistä hyvinvointia, haluaisi jatkaa työntekoa eläkeiän jälkeenkin. Ikäihmisille elinikäinen oppiminen on keino pysyä aktiivisina kansalaisina ja tuoda elämään ”ikigai’ta”, elämäniloa. Yliopistot siis ottavat aikuisopiskelijoita niin yhteiskunnallisista syistä kuin lisätäkseen opiskelijamääriään.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

5

Pehkonen, Aini, e Eeva Jokinen. "Ovatko yliopistot syrjinnästä vapaita tiloja?" Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, n.º 2 (2 de junho de 2019): 109–10. http://dx.doi.org/10.30668/janus.82701.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

6

Taipale, Maria Elina. "Pedagoginen johtajuus uudistamisen välineenä". Aikuiskasvatus 28, n.º 1 (15 de fevereiro de 2008): 51–54. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93800.

Texto completo da fonte

Resumo:

Globaalissa kilpailussa yhteiskunnan odotukset koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioiden toimintaa kohtaan ovat kasvaneet. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä ammatilliset oppilaitokset ovat kumppaneina niin elinkeinoelämän hankkeissa ja projekteissa kuin eri seutukuntien ja alueidenkin kehittämisessä. Verkostoissa asiantuntijayhteisöiltä odotetaan näkyvää panosta ja niiden asiantuntijoilta kykyä johtaa ja ohjata aktiivisesti erilaisia yhteisiä prosesseja. Koulutuksen ja tutkimuksen avulla pyritään saavuttamaan lisäarvoa ja parantamaan kilpailukykyä. Mutta miten avoimiin verkostoihin luodaan yhteinen tahtotila ja kuinka ihmisiä johdetaan yli perinteisten organisaatiorajojen? Miten oppimisympäristöjä uudistetaan vastaamaan vaatimuksia, joita muuttuva työelämä ja elinkeinoelämän koveneva kilpailu asettaa? – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Työnjohtajasta tiimivalmentajaksi : tapaustutkimus esimiehistä tiimien ohjaajina ja pedagogisina johtajina prosessiorganisaatiossa (Tampereen yliopisto 2004).

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

7

Muhonen, Reetta. "Opinteitä ikääntyvien yliopistoon". Aikuiskasvatus 34, n.º 4 (1 de dezembro de 2014): 312–16. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94116.

Texto completo da fonte

Resumo:

Suomessa vanhempien ja nuorempien ikäluokkien väliset koulutuserot ovat suuria. Vielä muutama sukupolvi sitten koulua käytiin sisällissodan voimakkaasti kahtia repimässä maassa. – Reetta Muhosen väitöskirja Opinteitä ikääntyvien yliopistoon : sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys (Jyväskylän yliopisto 2014).

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

8

Poikela, Esa. "Yliopistopedagogisen asiantuntemuksen jäljillä". Aikuiskasvatus 25, n.º 1 (15 de fevereiro de 2005): 58–66. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93605.

Texto completo da fonte

Resumo:

Yliopiston tärkein olemassaolon oikeutus on ollut tiedon tuottaminen, ja tieto itsessään on yliopistoinstituution päämääränä. Tieto itseisarvona on kuitenkin ammentunut legitimaatiolähteenä tyhjiin. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa yliopisto on menettänyt asemansa tärkeimpänä tiedon tuottamisen ja jakamisen instituutiona, väittää aikamme tunnettu sosiologi, professori Gerard Delanty. Artikkelissa pohdiskellaan yliopistoa tietoinstituutiona yliopistopedagogiasta ja sen uudistumisesta käsin. Pedagogisen reformin vaikeus on kuitenkin kulttuurisen muutoksen vaikeudessa, kirjoittaja toteaa.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

9

Immonen, Jarkko. "Julman optimistinen mallitarina kotimaisten yliopistojen kansainvälisessä hakijamarkkinoinnissa". Kasvatus 55, n.º 3 (13 de junho de 2024): 303–18. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.145790.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tässä artikkelissa tarkastelen yliopistojen kansainvälisessä hakijamarkkinoinnissaan käyttämiä opiskelija- ja alumnitarinoita (42) tarinatalouden ja yliopistokoulutuksen kansainvälistymisen konteksteissa esimerkkikertomuksen ja mallitarinan käsitteitä hyödyntäen. Aineisto on kerätty viiden suomalaisen yliopiston verkkosivuilta sekä Facebook- ja Instagram-tileiltä. Kysyn, millaisia mallitarinoita opiskelusta ja elämästä Suomessa kertomuksissa rakentuu ja miten nämä mallitarinat suhteutuvat työllistettävyyden, niin kutsutun hyvän maahanmuuttajan ja opiskelija-asiakkaan uusliberaaleihin ihanteisiin. Kertomusten narratiivisen analyysin perusteella aineistossa rakentui mallitarina, jonka tarinamaailmassa ei ollut häiriötiloja ja jossa työllistyminen Suomeen näyttäytyy tarinan onnellisena loppuna. Yliopistot toisintavat hakijamarkkinoinnissaan uusliberalistisia yksilöihanteita ja tuottavat julman optimistista mielikuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta tasa-arvoisena meritokratiana. Mallitarina myös toisintaa hyvän maahanmuuttajan ihannetta, vahvistaa mielikuvaa yliopistokoulutuksesta tuotteistettuna palveluna ja esittää rajatun kuvan suomalaiseen yhteiskuntaan osallistumisen tavoista. Tulokset lisäävät ymmärrystä yliopistojen hakijamarkkinoinnin eettisistä ulottuvuuksista, ja niillä on käytännön implikaatioita yliopistojen hakijamarkkinoinnin kehittämiselle.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

10

Kantasalmi, Kari. "Kesäyliopistolaitos alueellisena ilmiönä". Aikuiskasvatus 30, n.º 3 (15 de setembro de 2010): 185–95. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93881.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kesäyliopiston juuret ovat ylioppilaiden valmentamisessa yliopisto-opiskeluun sekä sittemmin myös kansakoulunopettajien jatko-opintotarpeissa. Nimestään huolimatta kesäyliopisto ei ole eikä ole ollut osa yliopistoa, vaan se on paikallinen yhdistys, jonka merkitys on valtakunnallinen. Nykyisin kesäyliopisto sijoittuu vapaan sivistystyön ja yliopiston kiinnostavaan rajamaastoon. Kirjoittaja tarkastelee, miten erilaiset sisäisen ja ulkoisen alueellistamisen muodot ovat vaikuttaneet kesäyliopistolaitoksen synnyssä ja myöhemmässä muutoksessa. – Artikkelissa esitetään sosiologis-historiallista analyysia kesäyliopistolaitoksen alueellisesta luonteesta.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

11

Perämäki, Riikka, Anni Kuosmanen e Ari Tuhkala. "Perheellisten ja lapsettomien yliopisto-opiskelijoiden opintoihin kiinnittyminen keskellä koronaviruspandemiaa". Kasvatus 54, n.º - (20 de maio de 2023): 40–55. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.130127.

Texto completo da fonte

Resumo:

Keväällä 2020 yliopistot joutuivat siirtämään suurimman osan opetuksesta verkkoon koronapandemian vuoksi. Opiskeluolosuhteiden äkillinen muutos sekä pandemian pitkittyminen ovat aiheuttaneet huolta opiskelijoiden hyvinvoinnin heikkenemisestä ja sen myötä opintojen etenemisestä. Tässä artikkelissa tutkimme perheellisten ja lapsettomien opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä koronapandemian aikana syksyllä 2021. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä hyödyntäen University student engagement inventory (USEI) -mittaria, joka mittaa opintoihin kiinnittymistä kolmessa ulottuvuudessa: kognitiivinen, emotionaalinen ja behavioraalinen. Tutkimusaineisto sisälsi vastaukset 392 Jyväskylän yliopiston opiskelijalta, joista 44 oli perheellisiä ja 348 lapsettomia. Kerätty aineisto analysoitiin rakenneyhtälömallinnuksella, jonka mittamalli testattiin ensin konfirmatorisella faktorianalyysilla. Tuloksiemme mukaan perheelliset opiskelijat olivat emotionaalisesti vahvemmin opintoihinsa kiinnittyneitä kuin lapsettomat opiskelija. Muita kiinnittymiseen vaikuttaneita tekijöitä olivat opiskelijan ikä ja aloitusvuosi. Vahva emotionaalinen kiinnittyminen oli myös yhteydessä matalampaan opintojen keskeyttämisaikomukseen. Tuloksemme korostavat sitä, että yliopistojen henkilökunnan on tärkeää tarjota opiskelijoille emotionaalista tukea erilaisten kriisiaikojen aikana.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

12

Puro, Emilie, e Reijo Byman. "“Varmasti kyl sain luennoista enemmän irti mitä ei ois saanu…lähiopetuksella”: Monimenetelmällinen tutkimus tilastollisten menetelmien etäopetuksesta keväällä 2020". Kasvatus 54, n.º 4 (20 de outubro de 2023): 354–69. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.138071.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on monimenetelmällisen sekvenssitutkimuksen mallin mukaisesti selvittää, oliko Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 -kurssin suoriutumisessa eroa perinteisen ja etäopetuksen välillä. Kurssi järjestettiin etäopetuksena keväällä 2020, jolloin Suomen yliopistot joutuivat koronapandemian vuoksi siirtymään hyvin nopealla aikataululla etäopetukseen. Aiempien perinteistä ja etäopetusta keskenään vertaavien tutkimuksien tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tulokset sen sijaan osoittivat, että etäopetus vaikutti positiivisesti opiskelijoiden akateemisen suoriutumiseen. Tutkimuksen kvalitatiivisen haastatteluaineiston mukaan opiskelijoiden hyvät kokemukset etäopetuksesta liittyivät esimerkiksi luentotallenteiden tuoman ajan ja paikan riippumattomuuteen, jolloin oli mahdollista kerrata ja tehdä muistiinpanoja laadukkaammin. Etäopetuksen huonoihin puoliin kuuluivat vuorovaikutuksen puute, oman työskentelyn organisoimisen haasteet ja tietotekniset ongelmat. Tulokset kyseenalaistavat ne yleiset uskomukset, joiden mukaan pandemian aikana annetulla etäopetuksella olisi ollut pelkästään negatiivinen vaikutus oppimiseen. Artikkelissa pohditaan, miten etäopetuksen negatiiviset vaikutukset voidaan yliopisto-opiskelussa minimoida sekä mitkä ovat toimivia ja hyviä käytänteitä etäopetukseen.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

13

Lahtomaa, Mervi, Nina Haltia e Arto Jauhiainen. "”Hinta hieman rajoittaa käsitystä kaikille tasavertaisesta koulutusmahdollisuudesta” – opiskelijoiden kokemuksia avoimen yliopiston opintomaksuista". Kasvatus 55, n.º 2 (15 de abril de 2024): 167–85. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.126094.

Texto completo da fonte

Resumo:

Korkeakoulutuksen tasa-arvon yhtenä peruspilarina on Suomessa pidetty tutkintokoulutuksen maksuttomuutta. Avoimen yliopiston tehtäväksi on nähty koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Tutkintoon johtamaton avoin yliopisto-opetus on kuitenkin lähtökohtaisesti maksullista. Avoimen väylä puolestaan on opiskelijavalintatapa, joka perustuu avoimessa yliopistossa suoritettuihin opintoihin. Tämä tutkimus tarkastelee, 1) miten avoimen yliopiston opiskelijat kokevat opintomaksut, 2) mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden maksuissa kokemiin haasteisiin ja 3) millaisia näkökulmia opiskelijoilla on avoimen yliopiston opintomaksuihin. Aineistona oli vuonna 2018 toteutettu valtakunnallinen opiskelijakysely (N=4709). Tutkimustulosten mukaan opintomaksut aiheuttivat haasteita osalle opiskelijoista. Eniten haasteita opintomaksuissa kokivat matalasti koulutetut, nuoremmat ikäluokat, työttömät ja pienituloiset. Avointen vastausten analyysissa tunnistettiin kolme näkökulmaa opintomaksuihin: 1) maksut eriarvoistavana tekijänä, 2) opiskelija maksavana asiakkaana ja 3) taloudellinen tuki opintojen mahdollistajana. Opintomaksut eriarvoistavat mahdollisuuksia opiskella avoimessa yliopistossa ja vahvistavat koulutuskuluttajuuteen kytkettyjä käsityksiä koulutuksesta yksityisenä hyödykkeenä. Tutkimus tuo avointa yliopistoa käsittelevään tutkimukseen uuden näkökulman: opiskelijoiden kokemukset avoimen yliopiston opintomaksuista.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

14

Toimituskunta. "Monipuolisen ja -muotoisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta". Aikuiskasvatus 32, n.º 1 (15 de fevereiro de 2012): 69–72. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93972.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

15

Halttunen, Nina. "Avoimen yliopiston historian murroskohdat". Aikuiskasvatus 25, n.º 1 (15 de fevereiro de 2005): 6–16. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93600.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kirjoittaja on analysoinut avointa yliopistoa koskevaa julkipuhetta avoimen yliopiston kolmikymmenvuotisen historian aikana ja löytänyt siitä neljä eri perusdiskurssia. Niiden kautta on pyritty määrittämään avoimen yliopiston asemaa yliopistomaailmassa. Diskurssien avulla kirjoittaja hahmottelee artikkelissaan avoimen yliopiston historiallisia murroskohtia. Murroskohdissa jokin aikaisempi ”ongelma” saa ratkaisunsa, mutta samalla syntyy jokin uusi jännite.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

16

Poutanen, Mikko, Tuomas Tervasmäki e Auli Harju. "Katse sisäänpäin". Tiede & edistys, n.º 1-2 (21 de junho de 2021): 28–46. http://dx.doi.org/10.51809/te.109599.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tutkijoiden omat työorganisaatiot, yliopistot, ovat muuttuessaan luonnollisen kiinnostavia mutta yhtäaikaisesti haastavia tutkimuskohteita. Positivististen etäisyys- ja objektiivisuusvaateiden ohella tutkijat kohtaavat organisaation sisäiset poliittiset jännitteet. Tämän ei kuitenkaan tulisi estää tutkijoita perehtymästä oman organisaationsa muutokseen. Hyödyntäen läheisyyden ja osallistuvuuden mahdollistavia tutkimusmetodologioita, kuten kotietnografiaa, tutkijan on mahdollista luodata organisaatiota muutoksessa jännitteet tiedostaen ja samalla reflektoida aktiivisesti omaa asemaansa. Tässä artikkelissa yliopistoreformiin syventyvää tutkimushanketta kuvataan kotietnografian viitekehyksen kautta. Saavutettavan laajemman ymmärryksen ja tiedon potentiaali avaa uusia näkökulmia paitsi tutkimuskohteeseen, myös tutkimukseen ja tutkijoihin itseensä.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

17

Matilainen, Pekka. "Sivistystä vai tulostehtailua?" Aikuiskasvatus 23, n.º 1 (15 de fevereiro de 2003): 70. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93463.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

18

Varila, Juha. "Onko oppiminen elämänkokemusta?" Aikuiskasvatus 20, n.º 1 (15 de fevereiro de 2000): 67–69. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93270.

Texto completo da fonte

Resumo:

Persoonallisesti merkittävät oppimiskokemukset : tutkimus luokanopettajaksi opiskelevien oppimiskokemuksista / Raimo Silkelä. (Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja ; 52) Väitöskirja. Joensuu : Joensuun yliopisto, 1999.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

19

Kallioniemi-Chambers, Virve. "Kulttuuriset ajan mallit yliopiston pedagogisessa projektitoiminnassa". Aikuiskasvatus 30, n.º 3 (15 de setembro de 2010): 224–27. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93885.

Texto completo da fonte

Resumo:

Virve Kallioniemi-Chambersin väitöskirjatutkimuksen kohteena oli pedagoginen yhteistoiminta, jota yliopisto tekee lisääntyvässä määrin erilaisten organisaatioiden ja toimijaosapuolten kanssa. Pedagogisen yhteistoiminnan kulttuurista ulottuvuutta hän käsitteellisti ajan näkökulmasta. Tutkimuksen innoittajana on yliopistotyön vetovoimatekijänä esitetty niin sanottua ajattoman ajan lupaus. Tutkimus kysyy, millainen on yliopiston pedagogisen projektitoiminnan aikakulttuuri. Tutkimus oli tapaustutkimus, jonka kohteena on kaksi yliopiston ammattikasvatuksellista yhteistyöprojektia.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

20

Toimituskunta. "Aikuiskoulutus virkistää ja nuorentaa". Aikuiskasvatus 20, n.º 4 (1 de dezembro de 2000): 352–53. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93320.

Texto completo da fonte

Resumo:

Arja Kilpeläisen väitöstutkimus Naiset paikkaansa etsimässä : aikuiskoulutus naisen elämänkulun rakentajana / Arja Kilpeläinen. Väitöskirja : Jyväskylän yliopisto. (Jyväskylä studies in education, psychology and social research ; 163) Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2000. 155 s. Arja Kilpeläinen väitteli 12.5.2000 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä tohtori Leena Koski. yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä tohtori Leena Koski. Kirjan myynti: myynti@library.jyu.fi.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

21

Wolf-Knuts, Ulrika. "Jag tror nästan". Budkavlen 93 (19 de maio de 2023): 105–6. http://dx.doi.org/10.37447/bk.129738.

Texto completo da fonte

Resumo:

Recension av: Enges, Pasi 2012. ”Minä melkein uskon.” Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Turun yliopisto, Turku. (Turun yliopiston julkaisusarja C, 338.) 532 s. Ill.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

22

Taponen, Jari. "Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen". Kriminologia 3, n.º 2 (9 de novembro de 2023): 148–53. http://dx.doi.org/10.54332/krim.138659.

Texto completo da fonte

Resumo:

Lectio praecursoria Jari Taposen väitöskirja ”Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 25.8.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Elsa Saarikkomäki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/563391

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

23

Huhta, Helena. "Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons". Kriminologia 3, n.º 2 (9 de novembro de 2023): 137–40. http://dx.doi.org/10.54332/krim.138657.

Texto completo da fonte

Resumo:

Lectio praecursoria Helena Huhdan väitöskirja ”Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 7.4.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Torsten Kolind Aarhusin yliopistosta ja kustoksena vanhempi yliopistolehtori Tarja Tolonen Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/340907

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

24

Tanskanen, Maiju. "Criminological Perspectives into Intimate Partner Violence: Uncovering Commonalities between Partner Violence and General Crime". Kriminologia 3, n.º 2 (9 de novembro de 2023): 141–47. http://dx.doi.org/10.54332/krim.138658.

Texto completo da fonte

Resumo:

Lectio praecursoria Maiju Tanskasen väitöskirja ”Criminological Perspectives into Intimate Partner Violence: Uncovering Commonalities between Partner Violence and General Crime” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 26.5.2023. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Susanne Strand Örebron yliopistosta ja kustoksena professori Janne Kivivuori Helsingin yliopistosta. Väitöskirjan yhteenveto on luettavissa verkko-osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/357552

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

25

Heikkinen, Anja, Niina Lilja e Anna Metteri. "Yliopiston eetosta etsimässä". Aikuiskasvatus 38, n.º 4 (30 de novembro de 2018): 326–32. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88389.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tampereen yliopistossa järjestettiin turvapaikanhakijoille avoin kurssi, jonka taustalla oli huoli nyky-yliopiston eetoksesta ja kysymys siitä, miten yliopisto toteuttaa kasvatusvastuutaan maapalloisten kriisien ja niiden paikallisten vaikutusten edessä. Tavoite oli pohtia kriittisesti maahanmuuton kysymyksiä monitieteisissä ryhmissä ja kyseenalaistaa monikulttuuristumista ja työelämän muutosta koskevia valtavirtadiskursseja.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

26

Heikkinen, Anja, Niina Lilja e Anna Metteri. "Yliopiston eetosta etsimässä". Aikuiskasvatus 38, n.º 3 (30 de novembro de 2018): 320–25. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88376.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tampereen yliopistossa järjestettiin turvapaikanhakijoille avoin kurssi, jonka taustalla oli huoli nyky-yliopiston eetoksesta ja kysymys siitä, miten yliopisto toteuttaa kasvatusvastuutaan maapalloisten kriisien ja niiden paikallisten vaikutusten edessä. Tavoite oli pohtia kriittisesti maahanmuuton kysymyksiä monitieteisissä ryhmissä ja kyseenalaistaa monikulttuuristumista ja työelämän muutosta koskevia valtavirtadiskursseja. näkökulmia.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

27

Pietilä, Maria. "Suomalaisten yliopistojen tutkijanuraa koskevat tasa-arvotoimet pohjoismaisessa vertailussa". Työelämän tutkimus 19, n.º 4 (7 de dezembro de 2021): 520–45. http://dx.doi.org/10.37455/tt.112499.

Texto completo da fonte

Resumo:

Vaikka naiset ja miehet ovat suorittaneet suomalaisissa yliopistoissa tohtorintutkintoja jo pitkään saman verran, naiset ovat edelleen vähemmistö ylimmissä akateemisissa positioissa, kuten professuureissa. Analysoin artikkelissa, mitä institutionaalisia tasa-arvotoimia yliopistot ovat hyödyntäneet edistääkseen sukupuolten tasa-arvoa tutkijanuralla. Tämän lisäksi tutkin tasa-arvon edistämisen haasteita. Hyödynnän tarkastelussa analyyttista kategorisointia, joka jakaa yliopistojen henkilöstöpoliittiset tasa-arvotoimet neljään luokkaan. Vertaan analyysissa suomalaisten yliopistojen aikavälillä 2000–2018 hyödyntämiä tasa-arvotoimia ruotsalaisten ja norjalaisten yliopistojen vastaaviin toimiin. Tutkimuksen kyselymuotoinen aineisto on kerätty haastatteluin yliopistoista; päävastaajina olivat henkilöstöpalveluiden edustajat. Tulosten mukaan suomalaisissa yliopistoissa on käytetty tasa-arvotoimia keskimäärin vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa. Suomalaisten yliopistojen yleisimpiä tasa-arvotoimia ovat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskomiteat, menettelyprosessit häirinnästä ilmoittamiseksi sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutus. Radikaalimpia ja poliittisesti kiistanalaisempia tasa-arvotoimia, kuten positiivista erityiskohtelua rekrytoinnissa tai pelkästään naistutkijoille kohdennettuja toimia, ei ole hyödynnetty juuri lainkaan. Analyysin mukaan sukupuolineutraali näkemys sukupuolten tasa-arvosta kaventaa suomalaisten yliopistojen keinovalikoimaa edistettäessä naisten tutkijanuria.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

28

Mykkänen, Arttu, Susanna Itäkare, Salla Paasovaara-Pösö e Laura Rantavuori. "Konkari kaapissa – ideaaliopiskelija työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden diskursseissa". Journal of Early Childhood Education Research 12, n.º 2 (7 de abril de 2023): 98–123. http://dx.doi.org/10.58955/jecer.v12i2.121376.

Texto completo da fonte

Resumo:

Opiskelijat, joilla on aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta, ovat olleet viime vuosina kasvava joukko varhaiskasvatuksen yliopistokoulutuksessa. Aikaisempi tutkimus on antanut viitteitä, että kyseisen opiskelijaryhmän odotukset opiskelulta ja toiminta opettajankoulutuksen kannalta keskeisissä opetusharjoitteluissa voivat poiketa opiskelijoista, jotka edustavat traditionaalista yliopisto-opiskelijan normia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisempaa varhaiskasvatuksen alan työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden tuottamia diskursiivisia subjektipositioita opetusharjoittelun kontekstissa. Haastatteluaineisto (n = 12, haastatteluiden kesto 10 h 13 min) analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tuloksissa tuotettiin kuusi subjektipositiota: oppimiseen orientoitunut opiskelija, työkokemusasiantuntija, mentorin kollega, konkari kaapissa, mentorin tai yliopiston kriitikko ja noviisiopettajaopiskelija. Lisäksi tutkimuksessa tuotettiin subjektipositioiden synteesinä ideaaliopiskelijan diskurssi. Ideaaliopiskelijan diskurssi on ristiriitaisten ominaisuuksiensa vuoksi saavuttamattomissa, ja se haastaa aikaisempaa traditionaalista yliopisto-opiskelijan ideaalia. Tulosten perusteella esitetään ehdotuksia varhaiskasvatuksen opetusharjoittelun kehittämiseen ja monenlaisista taustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

29

Perkins, Marc C., Johanna Ennser-Kananen, Petteri Laihonen e Taina Saarinen. "“Mitä tummempi sininen, sitä stressaantuneempi olen”". Tiedepolitiikka 49, n.º 2 (9 de junho de 2024). http://dx.doi.org/10.58957/tp.142677.

Texto completo da fonte

Resumo:

Yliopistot ovat etenkin COVID-19-pandemian jälkeen olleet kiinnostuneita henkilöstön hyvinvoinnista. Hyvinvointi on iso osa yliopistojen tavoitteita ja strategioita, ja yliopistot tekevät kyselyjä hyvinvoinnista. Yliopiston työntekijöiden hyvinvointi on myös tämän artikkelin aihe. Analysoimme tässä aineistopohjaisessa artikkelissa aineistoa, jonka keräsimme taidetyöpajassa. Työpajassa osallistujat piirsivät ja maalasivat. Samalla he keskustelivat tutkijoiden kanssa hyvinvoinnista. Kun olimme analysoineet aineistoa, löysimme useita hyvinvointiin liittyviä teemoja, joista tarkastelemme tarkemmin neljää: työn imu, “reipas työntekijä”, yliopiston rakennukset ja tilat sekä kieli. Osallistujat pitivät työpajasta menetelmänä. Lopuksi me kirjoittajat pohdimme, miten yliopistotyötä voisi muuttaa, jotta hyvinvointi paranisi. Artikkeli on kirjoitettu selkosuomen tapaisella kielellä, jotta mahdollisimman monet ymmärtävät sen.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

30

Poutanen, Mikko. "Vieraannuttavat, toivottomat yliopistot?" Aikuiskasvatus 43, n.º 3 (12 de outubro de 2023). http://dx.doi.org/10.33336/aik.136889.

Texto completo da fonte

Resumo:

Korkeakoulutuksen kaupallistumisesta, ja siihen liitetyistä ongelmista on kirjoitettu viime vuosien aikana lukuisia kirjoja ja arvioita. Pääasiassa akateemikkojen itsensä kirjoittamat kirjat toistavat samankaltaista rakennetta: ongelman kuvailu on syvää ja vakuuttavaa, mutta järjestelmä jatkaa entisellään, kenties vieläkin pahempana. Ongelmanratkaisuun löytyy yhä vähemmän paukkuja. Toisinaan korkeakoulutuksen uusliberalisoinniksi tai akateemiseksi kapitalismiksi määritelty kehitys on tunnetusti pidemmällä englanninkielisessä maailmassa, mikä näkyy näiden kirjojen määrässä. Yliopistot ja yliopistolaiset ovat olleet ahtaalla jo 1990-luvulta lähtien.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

31

Härme, Juho. "Ajanilmausten sijainnit suomessa ja venäjässä(tulossa)". Virittäjä 123, n.º 4 (15 de dezembro de 2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.83954.

Texto completo da fonte

Resumo:

Juho Härmeen venäjän käännöstieteen alaan kuuluva väitöskirja Ajanilmausten sijainnit suomessa ja venäjässä: kvantitatiivinen konstruktiotason näkökulma tarkastettiin Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 14.06.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Ruprecht von Waldenfels Jenan yliopistosta ja kustoksena professori Mikhail Mikhailov Tampereen yliopistosta. Juho Härme: Ajanilmausten sijainnit suomessa ja venäjässä: kvantitatiivinen konstruktiotason näkökulma. Tampereen yliopiston väitöskirjat 69. Tampere: Tampereen yliopisto 2019. Kirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1106-3.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

32

Räikkönen, Juulia, e Miia Grénman. "Akateeminen historia, kulttuuriperintö ja tieteellinen tutkimus elävän ja elämyksellisen kaupunkikulttuurin voimavarana". Yhdyskuntasuunnittelu 60, n.º 4 (7 de junho de 2023). http://dx.doi.org/10.33357/ys.129007.

Texto completo da fonte

Resumo:

Yliopistot tuovat kaupungeille historiallista jatkuvuutta, uskottavuutta sekä osaamis- ja yrittäjyysleimaa, jotka lisäävät kaupunkien kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kaupungit puolestaan tarjoavat yliopistoille toimintaympäristön lisäksi monenlaisia tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan akateemista historiaa, kulttuuriperintöä ja tieteellistä tutkimusta osana kaupunkikulttuurin elävöittämistä, luovien kaupunkien kehittämistä sekä kaupunkien vetovoiman edistämistä. Lisäksi tarkastellaan kahta perinteistä yliopisto- ja kulttuurikaupunkia – Turkua ja Tartoa – joiden kaupunkikulttuureissa ja -brändeissä välittyy selvä yliopistoleima, Tartossa jopa Turkua vahvemmin. Luovien toimialojen ja tiedematkailun kehittämisen avulla akateeminen historia, kulttuuriperintö ja tiede voidaan nostaa entistä näkyvämmäksi osaksi elävää ja elämyksellistä kaupunkikulttuuria.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

33

Pulkkinen, Tuija. "USA:n yliopistot ja poliittinen sopivuus". Tiede & edistys 16, n.º 4 (1 de abril de 1991). http://dx.doi.org/10.51809/te.104223.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

34

Laasanen, Mikko. "Näkökulmia variationistiseen sosiolingvistiikkaan". Virittäjä 125, n.º 3 (13 de outubro de 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.110438.

Texto completo da fonte

Resumo:

Mikko Laasasen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa torstaina 17. kesäkuuta 2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti Tommi Kurki Turun yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pajunen Tampereen yliopistosta. Laasanen, Mikko: Meneillään oleva kielenmuutos ja kielellinen vaihtelu. Variationistisen sosiolingvistiikan teoriaa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 429. Tampere: Tampereen yliopisto 2021. Kirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1992-2

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

35

Lahikainen, Johanna. "Pääkirjoitus: OVATKO KORKEAKOULUT JA YLIOPISTOT AHDISTUSKONEITA?" Signum 51, n.º 3 (4 de novembro de 2019). http://dx.doi.org/10.25033/sig.86979.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kollegani, metriikka-asiantuntija Eva Isaksson kannusti lukemaan ajatushautomo Higher Education Policy -instituutin raportin Pressure Vessels: The Epidemic of Poor Mental Health Among Higher Education Staff. Raportti on karua kieltä brittiläisestä korkeakoulujärjestelmästä, erityisesti sen opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvoinnista – tai oikeastaan pahoinvoinnista.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

36

Kuparinen, Olli. "Helsingin puhekielen muutos ja muutosten teoretisointi". Virittäjä 125, n.º 4 (21 de dezembro de 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.109596.

Texto completo da fonte

Resumo:

Olli Kuparisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa perjantaina 18. kesäkuuta 2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti Heikki Paunonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Unni Leino. Olli Kuparinen: Muutoksen mekanismit. Kolmen aikapisteen reaaliaikatutkimus Helsingin puhekielestä. Tampereen yliopiston väitöskirjat 428. Tampere: Tampereen yliopisto 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1990-8

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

37

Yurayong, Chingduang. "Pääsanan jälkeiset demonstratiivit itämerensuomalaisissa ja pohjoisvenäjän murteissa (tulossa)". Virittäjä 125, n.º 1 (16 de março de 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.101376.

Texto completo da fonte

Resumo:

Chingduang Yurayongin suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnanssa lauantaina 14. marraskuuta 2020. Vastaväittäjänä toimi professori Renate Pajusalu Tarton yliopistosta ja kustoksena Riho Grünthal. Chingduang Yurayong: Postposed demonstratives in Finnic and North Russian dialects. Helsinki: Helsingin yliopisto 2020. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6692-0.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

38

Kaiponen, Pälvi. "Research Libraries as an Open Science Hub: from Strategy to Action – LIBER 2018". Signum 50, n.º 3–4 (11 de dezembro de 2018). http://dx.doi.org/10.25033/sig.77230.

Texto completo da fonte

Resumo:

Liberin (Association of European Research Libraries) 47. vuotuinen konferenssi järjestettiin 4.–6.7.2018 Lillessä Ranskassa. Kokousisäntänä toimi University of Lille, joka on uudessa muodossaan aloittanut tammikuussa 2018. Yliopistoon on yhdistetty kolme aiemmin itsenäistä yliopistoa. Pääosa kokousesityksistä järjestettiin uudessa vuonna 2016 valmistuneessa lilliad Learning Center Innovationissa, joka toimii yliopiston pääkirjastona. Kokousosallistujia oli ennätykselliset 440 ja 34 eri maasta.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

39

Carlson, Jöns. "Yliopistot ja tutkimuslaitokset vai vapaa ja riippumaton". Elore 10, n.º 1 (1 de maio de 2003). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78391.

Texto completo da fonte

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

40

Toropainen, Tanja. "Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa". Virittäjä 122, n.º 1 (20 de março de 2018). http://dx.doi.org/10.23982/vir.65945.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tanja Toropaisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 25. elokuuta 2017. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kaarina Pitkänen-Heikkilä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori emerita Kaisa Häkkinen. Tanja Toropainen: Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa. Annales Universitatis Turkuensis C 439. Turku: Turun yliopisto 2017. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa on luettavissa osoitteessa http://www.doria.fi/handle/10024/143331

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

41

Paananen, Jenny. "Yhteisymmärryksen rakentaminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla". Virittäjä 123, n.º 2 (19 de junho de 2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.79924.

Texto completo da fonte

Resumo:

Jenny Paanasen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun ylipistossa perjantaina 15. maaliskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi professori Esa Lehtinen Jyväksylän yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo. Jenny Paananen: Yhteisymmärryksen rakentaminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis C 465. Turku: Turun yliopisto 2019. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7557-0

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

42

Tervola, Maija. "Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet". Virittäjä 123, n.º 4 (15 de dezembro de 2019). http://dx.doi.org/10.23982/vir.85295.

Texto completo da fonte

Resumo:

Maija Tervolan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Tampereen ylipistossa perjantaina 6. syyskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi filosofian tohtori Tapani Möttönen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pajunen. Maija Tervola: Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet. Erityisalan kielitaidon näkökulma lääkärin työhön. Tampereen yliopiston väitöskirjat 92. Tampere: Tampereen yliopisto. Kirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1164-3.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

43

Aalto, Tiina. "Ukon jäljet paikoissa ja paikannimissä (tulossa)". Virittäjä 124, n.º 1 (14 de março de 2020). http://dx.doi.org/10.23982/vir.85800.

Texto completo da fonte

Resumo:

Tiina Aallon suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin ylipistossa lauantaina 21. syyskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi FT, Suomen Akatemian tutkijatohtori Taarna Valtonen, Giellagas-instituutista Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Terhi Ainiala. Tiina Aalto: Ukon jäljet paikoissa ja paikannimissä: tutkimus ukko-elementin sisältävästä nimistöstä. Helsinki: Helsingin yliopisto 2019. Kirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304967.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

44

Suomalainen, Karita. "Sinä, minä ja muut". Virittäjä 125, n.º 2 (17 de junho de 2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.101349.

Texto completo da fonte

Resumo:

Karita Suomalaisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina 11. joulukuuta 2020. Vastaväittäjänä toimi dosentti Hanna Lappalainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo. Karita Suomalainen: Kuka sinä on? Tutkimus yksikön 2. persoonan käytöstä ja käytön variaatiosta suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis C 499. Turku: Turun yliopisto 2020. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8238-7.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

45

Toimituskunta. "Ajankohtaista". Aikuiskasvatus 13, n.º 2 (15 de maio de 1993). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96887.

Texto completo da fonte

Resumo:

Kansalaisopistot ovat sivistyspoliittisia vastuunkantajia ; Vapaan sivistystyön lainsäädäntö uudistuu ; Yliopistot avaavat oviaan ; Aikuisten kielitaitotutkinnot uudelle pohjalle ; Aikuisten oppimisen uudet muodot ; Aikuiskasvatus sidottuna laitoksena

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

46

Rantasaari, Jukka, e Päivi Kanerva. "”A Change Is Gonna Come” – Avoimen tieteen palveluita rakentamassa Turun yliopiston kirjastossa". Signum 49, n.º 3 (20 de dezembro de 2017). http://dx.doi.org/10.25033/sig.68833.

Texto completo da fonte

Resumo:

Yliopistojen toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin 2010-luvulla. Sen myötä tutkimuksen arvioinnille, näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle asettavat tavoitteita niin yhteiskunnalliset päättäjät kuin yliopistot itse. Yliopistokirjastoissa tämä näkyy siinä, että luodaan uusia tehtäviä ja jo olemassa olevia tehtäviä uudistetaan, kuten julkaisutiedonhallinta, metriikka- ja arviointipalvelut sekä avoimen tieteen palvelut.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

47

Rytinki, Markus. "Musiikkialan tekijänoikeudet, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus". Informaatiotutkimus 38, n.º 1 (1 de abril de 2019). http://dx.doi.org/10.23978/inf.79788.

Texto completo da fonte

Resumo:

FM Markus Rytinki väitteli 7.12.2018 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä". Vastaväittäjänä toimi professori Tarja Rautiainen-Keskustalo (Tampereen yliopisto), ja kustoksena professori Erkki Karvonen (Oulun yliopisto). Informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora, ja se on luettavissa myös Oulun yliopiston Julkari-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526221182.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

48

Kämäräinen, Juha. "Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus". Informaatiotutkimus 37, n.º 1 (20 de abril de 2018). http://dx.doi.org/10.23978/inf.70171.

Texto completo da fonte

Resumo:

FM Juha Kämäräisen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus (Information use phenomena in bachelor theses at the Finnish universities of applied sciences. Qualitative data driven approach toward a conceptual model) tarkastettiin 13.1.2018 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjinä toimivat ylikirjastonhoitaja, dosentti Kimmo Tuominen (Helsingin yliopisto) ja dosentti Seppo Raiski (Tampereen yliopisto) ja kustoksena kirjastonjohtaja, dosentti Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopisto). Väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora ja se on luettavissa myös Oulun yliopiston Jultika-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526217536

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

49

Multas, Anna-Maija. "Uudet terveystiedon lukutaidot". Informaatiotutkimus 41, n.º 1 (25 de março de 2022). http://dx.doi.org/10.23978/inf.115402.

Texto completo da fonte

Resumo:

FM Anna-Maija Multaksen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja New health information literacies : a nexus analytical study (Uudet terveystiedon lukutaidot. Neksusanalyyttinen tutkimus) tarkastettiin 4.3.2022 Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Olof Sundin (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena apulaisprofessori Noora Hirvonen (Oulun yliopisto). Väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis. B, Humaniora ja se on luettavissa myös Oulun yliopiston Jultika-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/urn:isbn:9789526232157.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

50

Rousi, Antti. "Musiikki-informaatiomoodien tilannerelevanssi muusikkojen ja musiikinopiskelijoiden tiedonhankinnassa". Informaatiotutkimus 39, n.º 2–3 (28 de outubro de 2020). http://dx.doi.org/10.23978/inf.98415.

Texto completo da fonte

Resumo:

FM Antti Rousi väitteli 16.10.2020 Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestintätieteiden tiedekunnassa aiheesta "Music information modes and their situational relevance among musicians and music students". Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Audrey Laplante (Montrealin yliopisto), ja kustoksena professori emeritus Pertti Vakkari (Tampereen yliopisto). Informaatiotutkimuksen ja interaktiisen median alaan kuuluva väitöskirja on luettavissa Tampereen yliopiston Trepo-palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1499-6. Lektiota on kevyesti toimitettu kirjallisessa muodossa julkaisemista varten.

Estilos ABNT, Harvard, Vancouver, APA, etc.

Oferecemos descontos em todos os planos premium para autores cujas obras estão incluídas em seleções literárias temáticas. Contate-nos para obter um código promocional único!