Gotowa bibliografia na temat „Lasten kehitys”

Utwórz poprawne odniesienie w stylach APA, MLA, Chicago, Harvard i wielu innych

Wybierz rodzaj źródła:

Zobacz listy aktualnych artykułów, książek, rozpraw, streszczeń i innych źródeł naukowych na temat „Lasten kehitys”.

Przycisk „Dodaj do bibliografii” jest dostępny obok każdej pracy w bibliografii. Użyj go – a my automatycznie utworzymy odniesienie bibliograficzne do wybranej pracy w stylu cytowania, którego potrzebujesz: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver itp.

Możesz również pobrać pełny tekst publikacji naukowej w formacie „.pdf” i przeczytać adnotację do pracy online, jeśli odpowiednie parametry są dostępne w metadanych.

Artykuły w czasopismach na temat "Lasten kehitys"

1

Asumaniemi, Hannele, Petriina Munck, Helena Lapinleimu, and Suvi Stolt. "Pikkukeskosena syntyneiden lasten eleiden ja esinetoimintojen kehitys yksivuotiaana ja sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana." Puhe ja kieli, no. 2 (October 5, 2018): 49–63. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75365.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Pikkukeskosena syntyneiden (syntynyt < 32 raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino ≤ 1500 grammaa) lasten varhaista eleiden ja esinetoimintojen kehitystä on tutkittu vähän ja sen yhteyttä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen ei ole tutkittu lainkaan, vaikka mahdollinen yhteys antaisi tärkeää erotusdiagnostistatietoa kliiniseen työhön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa pikkukeskosena syntyneiden lasten eleiden kehityksestä sekä tarkastella ele-esinetoimintojen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen välistä yhteyttä. Pikkukeskosten (N = 57) eleiden ja esinetoimintojen kehitystä
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Alatalo, Pauliina, Petriina Munck, Helena Lapinleimu, and Suvi Stolt. "Pikkukeskosena syntyneiden lasten ymmärretyn sanaston kehitys vuoden iässä ja sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana." Puhe ja kieli, no. 2 (October 5, 2018): 65–82. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75366.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Pikkukeskosena (syntymäpaino < 1500 g ja/tai syntynyt < 32 raskausviikolla) syntyneiden lasten varhaisen ymmärretyn sanaston kehitystä on tutkittu vähän, ja ymmärretyn sanaston ja myöhemmän kognitiivisen kehityksen välistä mahdollista yhteyttä ei tietääksemme ollenkaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa pikkukeskosena syntyneiden lasten varhaisen ymmärretyn sanaston koosta ja koostumuksesta sekä tutkia varhaisen ymmärretyn sanaston ja myöhemmän kognitiivisen kehityksen välistä yhteyttä. Tähän rekisteritutkimukseen otettiin mukaan ne vuosina 2007–2009 Turun yliopistolli
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Punamäki, Raija-Leena. "Kehitys- ja mielenterveyspsykologia: sotatraumoja, kehtolauluja ja ihmisoikeuksia." Psykologia 57, no. 5-6 (2025): 440–46. https://doi.org/10.62443/psykologia.v57i5-6.122501.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Jäähyväisluento käsittelee kehitys- ja mielenterveyspsykologiaa. Tutkimustuloksissa tarkastellaan sotateollisuuden käyttämien raskasmetallien mahdollisia yhteyksiä lapsen varhaiseen kehitykseen ja äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen mahdollisia suojaavia vaikutuksia. Äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta on tutkittu kehtolaulujen ja lasten laulujen akustisten ja emotionaalisten piirteiden avulla. Lisäksi tarkastellaan mahdolisuuksia ennaltaehkäistä sotatraumojen mielenterveys- ja kehitysongelmia lapsilla. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat symboliset prosesit kuten unennäkeminen, lei
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
4

Koivula, Krista. "Yhdessä eteenpäin – vakavasti sairaiden lasten vanhempien parisuhderesilienssi." Psykologia 51, no. 6 (2025): 455–68. https://doi.org/10.62443/psykologia.v51i6.145259.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa tarkastellaan vakavasti sairaiden lasten vanhempien resilienssiä eli pärjäävyyttä dyadisena ilmiönä. Viime vuosina lääketieteellisen osaamisen ja teknologian kehitys ovat mahdollistaneet lasten selviytymisen aikaisemmin kuolemaan johtaneista sairauksista. Lasten vakavien sairauksien vaikutuksia vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin ja parisuhteeseen on tutkittu jo monen vuosikymmenen ajan, mutta vasta viime vuosikymmenen aikana on vahvistunut käsitys siitä, että yhdessä kohdattu vastoinkäyminen voi myös vahvistaa näitä vanhempia ja koko perhettä. Viimeai
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
5

Kanerva, Kaisa, Marja Laasonen, and Kuntoutuksen vaikuttavuustyöryhmä (KVT). "Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus lasten ja nuorten muistitoimintoihin." Psykologia 56, no. 2 (2025): 210–26. https://doi.org/10.62443/psykologia.v56i2.97475.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tässä tutkimuksessa selvitetään aiemmin tehtyjen kokoavien katsaustutkimusten perusteella, onko neuropsykologisella kuntoutuksella vaikutusta lasten ja nuorten muistitoimintojen vahvistamisessa. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti 16 katsausta, joissa oli mukana 5479 lasta tai nuorta. Osallistujat olivat iältään 1,4—20 vuotiaita ja heidän päädiagnoosejaan olivat aivovammat, ADHD ja oppimisvaikeudet. Kuntoutuksen kohdetaito oli yksittäinen muistin osa-alue, kuten työmuisti tai prospektiivinen muisti, näiden yhdistelmä tai kokonaisvaltainen kognitiivinen kehitys. Interventioiden kokonaiskesto
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
6

Viisainen, Kirsi. "Kansankätilöt Nicaraguan äitiyshuollossa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 29, no. 5-6 (1992): 293–99. https://doi.org/10.23990/sa.156261.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Kehitysmaiden naisten ja lasten terveys on kansainvälisen terveydenhuoltotyön tärkeimpiä kohteita ja huolenaiheita. Suuri lapsikuolleisuus ja voimakas väestönkasvu ovat aikaansaaneet yhä enemmän terveydenhuollon kehitys- ja tutkimusprojekteja kolmannen maailman maihin. Samaan aikaan kun tietoisuus valtavista ongelmista on lisääntynyt, on myös tajuttu, ettei länsimaisen teknologian siirto sellaisenaan voi ratkaista niitä. Kehitysmaiden terveysviranomaiset ovatkin viimeisten reilun kymmenen vuoden ajan tietoisesti etsineet ainakin osittaisia ratkaisuja terveydenhuollon ongelmiin omista voimavaro
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
7

Minkkinen, Jaana, Risto Hotulainen, and Arja Rimpelä. "Maahanmuuttajataustaisten nuorten psykososiaalinen oireilu Helsingin metropolialueella." Psykologia 53, no. 2-3 (2025): 89–107. https://doi.org/10.62443/psykologia.v53i2-3.144463.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Voimistuneen maahanmuuton myötä yhä useampi suomalainen nuori tai hänen vanhempansa ovat maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykososiaalisten oireiden tutkimus on siten yhä tarpeellisempaa, mutta se on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Tarkoituksemme oli tutkia, poikkeaako maahanmuuttajataustaisten nuorten psykososiaalinen oireilu valtaväestön nuorten oireilusta. Lisäksi tutkittiin oireiden kehitystä ja pysyvyyttä. Psykososiaalisia oireita mitattiin SDQ-kyselyllä. Aineistona käytettiin Metropolitan Longitudinal Finland -aineistoa (MetLoFIN), joka on kerätty Helsingin
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
8

Soini, Anne, and Arja Sääkslahti. "Liikuntakasvatuksen merkitys varhaiskasvatusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa." Journal of Early Childhood Education Research 12, no. 3 (2023): 237–67. http://dx.doi.org/10.58955/jecer.126730.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysi
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
9

Nupponen, Ritva. "Leikki-ikäisten lasten neuvolakontaktit ja yksilöllisen huomion tarve." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 18, no. 5-6 (2024): 218–26. https://doi.org/10.23990/sa.152652.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Leikki-ikäisten lasten kontakteja lastenneuvolaan selvitettiin 133 tamperelaislapsen terveyskorteista ja niiden liitteistä. Asiakirjoista poimittiin sisällönanalyysiin yksilöllisen seurannan, neuvonnan tai neuvolan muiden toimien tarvetta kuvaavat tiedot. Ikävuosina 3–4 ja 5–6 ne osoittivat yksilöllisen huomion tarvetta todetun 3/4:llä lapsista. Puolella lapsista tarvetta oli terveyden, kasvun ja fyysisen kehityksen tai sairastelun vuoksi. Kumpanakin kaksivuotiskautena oli samoin puolella lapsista ollut kasvatusta ja psyykkistä kehitystä koskevaa huomion tarvetta. Yksilöllistä huomion tarvetta
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
10

Puhakka, Riikka, Marja Roslund, Mira Grönroos, Laura Soininen, Anirudra Parajuli, and Aki Sinkkonen. "Luontopohjaisia ratkaisuja immuunijärjestelmän häiriöihin." Alue ja Ympäristö 48, no. 2 (2019): 106–11. http://dx.doi.org/10.30663/ay.83398.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Uudenlaisia keinoja luontokosketuksen lisäämiseksi ja immuunijärjestelmän häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan erityisesti kaupunkiympäristössä. Altistuminen elinympäristön monimuotoiselle mikrobiomille on erityisen tärkeää varhaisina elinvuosina, sillä immuunijärjestelmä kehittyy pitkälti lapsuudessa. Lahdessa, Tampereella ja Espoossa päiväkotien pihoille tuotiin kunttaa (siirrettävää metsämaata), siirtonurmea, istutuslaatikoita ja turveharkkoja. Lapset olivat kosketuksissa materiaaleihin niin ohjatussa toiminnassa kuin vapaan ulkoilun aikana. Selvitimme pihojen vihertämisen vaikutusta lasten
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Więcej źródeł

Rozprawy doktorskie na temat "Lasten kehitys"

1

Niemi, J. (Jaana). "Sisäkorvaistutetta käyttävien ja normaalikuuloisten lasten ääntelyn kehitys 6–12 kuukauden (kuulo)iässä." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201309281763.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sisäkorvaistutetta käyttävien lasten ääntelyn kehitystä 6, 9 ja 12 kuukauden kuuloiässä (istutteen aktivoinnista kulunut aika) ja verrata kehitystä normaalikuuloisten lasten ääntelyn kehitykseen vastaavissa ikäpisteissä. Lisäksi verrattiin kahden käytetyn menetelmän antamien tulosten keskinäistä vastaavuutta. Tutkimuksessa oli koehenkilöinä kaksi erittäin vaikea-asteisesti kuulovikaista lasta, joilla molemmilla oli käytössään kaksi sisäkorvaistutetta. Heidän verrokkeinaan toimi neljä normaalikuuloista lasta. Istutetta käyttävät lapset osallistuva
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
2

Alatalo, P. (Pauliina). "Hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina syntyneiden lasten ymmärtävän sanaston kehitys vuoden iässä ja sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512172302.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen on hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina, eli niin sanottuina pikkukeskosina, syntyneiden lasten ymmärtävän sanaston kehitys korjatussa vuoden iässä ja millainen on sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana. Ymmärtävän sanaston kehitystä tutkittiin sanaston kokoa ja koostumusta tarkastelemalla. Tutkimus on osa ”Hyvin ennenaikaisina ja/tai hyvin pienipainoisina syntyneiden lasten varhaisen reseptiivisen sanaston ja ele-esinetoimintojen kehitys, tämän kehityksen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotia
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
3

Hirsikorpi, H. (Hannele). "Hyvin ennenaikaisena ja/tai hyvin pienipainoisena syntyneiden lasten eleiden ja esinetoimintojen kehitys yksivuotiaana ja sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512112294.

Pełny tekst źródła
Streszczenie:
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää nk. pikkukeskosina syntyneiden lasten (syntyneet < 32 raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino ≤ 1500 grammaa) varhaisten eleiden ja esinetoimintojen kehitystasoa yhden vuoden korjatussa iässä. Lisäksi selvitettiin, ennustavatko varhaiset eleet ja esinetoiminnot kognitiivista kehitystä kahden vuoden korjatussa iässä. Tämän pro gradu -työn aineisto on osa laajempaa hyvin ennenaikaisena ja/tai hyvin pienipainoisena syntyneiden lasten rekisteritutkimusta. Tutkimusaineisto on kerätty osana keskosten kliinistä seurantaa. Tutkimukseen valikoitui yht
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.

Książki na temat "Lasten kehitys"

1

Jämsä, Juha. Sateenkaariperheet ja hyvinvointi: Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. PS-kustannus, 2008.

Znajdź pełny tekst źródła
Style APA, Harvard, Vancouver, ISO itp.
Oferujemy zniżki na wszystkie plany premium dla autorów, których prace zostały uwzględnione w tematycznych zestawieniach literatury. Skontaktuj się z nami, aby uzyskać unikalny kod promocyjny!