Готові списки джерел за темами / Arkistot / Статті в журналах
Щоб переглянути інші типи публікацій з цієї теми, перейдіть за посиланням: Arkistot.

Статті в журналах з теми "Arkistot"

Автор: Grafiati
Опубліковано: 25 липня 2024
Оновлено: 31 липня 2025

Оформте джерело за APA, MLA, Chicago, Harvard та іншими стилями

Оберіть тип джерела:

Ознайомтеся з топ-50 статей у журналах для дослідження на тему "Arkistot".

Біля кожної праці в переліку літератури доступна кнопка «Додати до бібліографії». Скористайтеся нею – і ми автоматично оформимо бібліографічне посилання на обрану працю в потрібному вам стилі цитування: APA, MLA, «Гарвард», «Чикаго», «Ванкувер» тощо.

Також ви можете завантажити повний текст наукової публікації у форматі «.pdf» та прочитати онлайн анотацію до роботи, якщо відповідні параметри наявні в метаданих.

Переглядайте статті в журналах для різних дисциплін та оформлюйте правильно вашу бібліографію.

1

Paloposki, Outi. "Arki löytyy arkistosta: arkistot ja niiden käyttö käännöstutkimuksessa." Mikael: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen aikakauslehti 8 (December 1, 2014): 119–33. http://dx.doi.org/10.61200/mikael.129510.

Повний текст джерела
Анотація:
To write about past translators, we need to rely on archival material. This article sets out to look at Finnish archives and how they can be used in translation research to produce a microhistory of translators and translations. Archives are first discussed on a more general level and examples are then given to illustrate the different aspects of translators’ lives that become visible through archival study. The examples are from different archives and by different translators and are based on previous research of the present author. The aim is, thus, to give an overview of the aspects that a
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
2

Hokka, Jenni, and Kimmo Laine. "Audiovisuaaliset arkistot." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 25, no. 1 (2012): 3–6. http://dx.doi.org/10.23994/lk.121123.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
3

Nissinen, Sari Päivikki, Satu Soini, Timo Leino, Hanna Hakulinen, and Kaija Saranto. "Kanta-arkiston käyttökokemuksia työterveyshuollossa." Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10, no. 1 (2018): 102–12. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.67815.

Повний текст джерела
Анотація:
Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman Sote-tieto hyötykäyttöön -strategian tarkoituksena on mahdollistaa, että terveydenhuollon ammattilaisella on käytössään ajantasainen potilastieto ja työtä tukevat tietojärjestelmät. Tietojen vaihto yli organisaatiorajojen toteutetaan valtakunnallisen Potilastiedon arkiston (Kanta-arkiston) avulla. Arkistoon on tallennettu tietoja lähes kaikista suomalaisista ja sen käyttö lisääntyy terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa koko ajan.
 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kanta-arkiston käyttöä työterveyshuollossa. Sähköinen kysely lähetettiin
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
4

Miettinen, Hanna, and Suvi Raatinen. "Arkistot ja kirjallisuudentutkimus – metodisia avauksia." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 3 (September 1, 2008): 84–86. http://dx.doi.org/10.30665/av.74744.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
5

Toivanen, Anna-Leena. "Kirjallisuudentutkijain Seuran historian keruukutsu." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 16, no. 1 (2019): 91. http://dx.doi.org/10.30665/av.79344.

Повний текст джерела
Анотація:
Hyvä KTS:n jäsen, entinen jäsen tai seuran toiminnassa mukana ollut,
 Onko Sinun hallussasi tai oppiaineesi hyllyssä Kirjallisuudentutkijain Seuran historiaan liittyvää materiaalia – valokuvia, pöytäkirjoja, valmisteluaineistoa, kirjeenvaihtoa, vuosiseminaariohjelmia tms.? KTS kokoaa aineistoaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon, jossa sitä on ennestään KTS:n perustamisvuodesta 1927 lähtien. Toivomme aineiston karttuvan jatkossakin mahdollisimman täydellisenä.
 Tieteellisten seurojen aineistojen arkistointi oli esillä myös Tieteiden talolla 2.11.2018 järjestetyssä tieteelli
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
6

Lappi, Seppo. "Vesilahti 1918." Väki Voimakas, no. 4 (June 5, 2025): 277–84. https://doi.org/10.55286/vv.162515.

Повний текст джерела
Анотація:
"Tämän artikkelin lähdeaineistona on käytetty kapinaan liittyvää kirjallisuutta, torppariliikkeestä tehtyjä teoksia ja Vesilahden kirkkoherranviraston sekä kunnan arkistoa: Lähdeaineistoon on liittynyt monta ongelmaa. Kirjallisuus on pääasiallisesti liikkunut koko maan tasolla, joten tiedot ovat olleet kovin hajallaan. Tietoja löytyy kymmenistä teoksista pieninä paloina. Aikalaisten kertomukset lehdissä ja kirjoissa ovat värittyneitä, kokemuksista johtuen, joten todellisia tapahtumia on ollut hankalaa jäljittää ristiriitojen vuoksi. Kirkonkirjojen osalta esimerkiksi taudinmääritykset olivat pa
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
7

Hirvelä, Jesse. "Suomalaiset siirtolaisopiskelijat Leningradissa 1922–1936." Väki Voimakas, no. 37 (September 4, 2024): 319–49. http://dx.doi.org/10.55286/vv.147700.

Повний текст джерела
Анотація:
Lännen vähemmistökansallisuuksien kommunistisen yliopiston (LVKY, ven. KUNMZ) Leningradin osaston suomalaisella sekto-rilla opiskeli vuosina 1922–1936 yhteensä satoja työläistaustaisia Suomen kansalaisia. Yliopistolla ja sen suomalaisella sektorilla oli keskeinen asema Suomen kommunistisen puolueen (SKP) maan-alaisessa toiminnassa sekä kommunistisen etujoukon, ns. kaade-rien kouluttamisessa. Artikkelissa on hyödynnetty VenäjältäSuomen Kansallisarkistolle hankittuja SKP:n ja LVKY:n arkistoja (RGASPI),Etsivän keskuspoliisin (EK-Valpo) materiaaleja sekä Kansan Arkiston muisti-tietoaineistoja. Tut
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
8

Ijäs, Ulla. "Eljas Orrman & Jyrki Paaskoski (eds.), Vanhan Suomen arkistot – Arkiven från Gamla Finland, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1385/Tieto, Arkistolaitoksen toimituksia 13 (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012). 400 pp." Sjuttonhundratal 10 (August 31, 2013): 230. http://dx.doi.org/10.7557/4.2654.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
9

Ruotsalainen, Hille. "Suurten kuvakokoelmien saatavuuden parantaminen - esimerkkikokoelmana SA-kuva-arkisto." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, no. 4 (2022): 67–74. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.124798.

Повний текст джерела
Анотація:
SA-kuva-arkisto on ainutlaatuinen valokuvakokoelma vuosilta 1939-1945. Artikkeli esittelee Tampereen yliopiston IPALIA-tutkimusprojektia, jonka esimerkkikokoelmana oli SA-kuva-arkisto. Tutkimusprojektissa selvitettiin, miten suurten kuvakokoelmien saatavuutta olisi mahdollista parantaa. Suosituin hakutapa käyttäjien keskuudessa oli sanahaku. Käyttäjät olivat suhteellisen tyytyväisiä SA-kuvan hakutoimintoihin, vaikka eivät aina löytäneet etsimäänsä. SA-kuvan käyttäjistä löydettiin aiemmin vähän tutkittu käyttäjäryhmä, ns. serious leisure -käyttäjät.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
10

Sund, Ann-Helen. "Konsten att sticka." Budkavlen 99 (November 10, 2020): 193–95. http://dx.doi.org/10.37447/bk.99547.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
11

Piipponen, Timo. "Pyydä mahdotonta : Kansanperinteen arkiston kokemuksia äänimateriaalin säilytyksestä." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 25, no. 1 (2012): 70–76. http://dx.doi.org/10.23994/lk.121131.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
12

Lillbroända-Annala, Sanna. "Stadsbilder i tid." Budkavlen 85 (June 13, 2023): 101. http://dx.doi.org/10.37447/bk.130432.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
13

Ritvanen, Juha-Matti. "Empivä kumppani." Lähihistoria 4, no. 2 (2025): 70–91. https://doi.org/10.61559/lh.146055.

Повний текст джерела
Анотація:
Tämä artikkeli tarkastelee Suomen Nato-politiikan varhaisia vaiheita vuosina 1994–1997. Miten syntyi rauhankumppanuuteen (Partnership for Peace, PfP) pohjautuva Nato-ratkaisu? Millainen yhteistyökumppani Suomi oli? Artikkelin keskeistä aineistoa ovat ulkoasiainministeriön arkisto, Kansallisarkistossa säilytettävät presidentti Mauno Koiviston ja presidentti Martti Ahtisaaren yksityisarkistot sekä tasavallan presidentin kanslian arkisto. Artikkeli osoittaa, ettei Suomen hakeutuminen yhteistyöhön Naton kanssa ollut mutkatonta. Se herätti suomalaisessa keskustelussa jännitteitä, jotka poliittisen
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
14

Storå, Nils. "Renskötsel i förändring 1930–1995." Budkavlen 84 (June 13, 2023): 76–77. http://dx.doi.org/10.37447/bk.130532.

Повний текст джерела
Анотація:
Recension av: Helena Ruotsala. Muuttuvat palkiset. Elo, työ ja ympäristö Kittilän Kyrön paliskunnassa ja Kuolan Luujärven poronhoitokollektiiveissa vuosina 1930–1995. Helsinki, Suomen Muinaismuistoyhdistys 2002 (Kansatieteellinen arkisto 49). 472 s., ill.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
15

Aatsinki, Ulla. "Vallankumouksen ja sosialismin lapset. Uuden työläissukupolven kasvattaminen Suomessa ja Tampereella 1919–1930." Väki Voimakas, no. 31 (June 1, 2018): 181–212. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122433.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa tutkitaan työväenliikkeen kasvatustyötä Järjestönuorten kautta sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Artikkelissa on kolme teemaa, joista ensimmäinen käsittelee kasvatukseen liittyviä valtakysymyksiä sekä niiden käytännön vaikutuksia työväenliikkeessä. Kiistoja kasvatustyössä aiheuttivat tavoitteiden asettelu ja toimintamallit, joiden taustalla vaikuttivat milloin ideologiset suuntaukset, milloin sukupuolittuneet tai sukupolvittuneet eriävät näkemykset. Mitä nämä kiistat olivat, miten ne konkretisoituivat ja miksi ne pääsivät kehittymään? Toinen teema käsittelee sosialistisen kasvat
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
16

Pirhonen, Lotta. "Isorokko vuoden 1918 Urjalassa." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 23, no. 2 (2023): 88–97. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.129404.

Повний текст джерела
Анотація:
Vuosina 1918–1919 esiintyi Suomessa poikkeavan korkeaa kuolleisuutta, johon olivat syinä sisällissota, poikkeusoloista johtuva ravinnon puute, monet kulkutautiepidemiat, lääkkeiden ja lääkärien vähyys ja rokotussuojan puutteet. Yksi vakavista ja paljon kuolleisuutta aiheuttavista kulkutaudeista oli isorokko. Tämä katsaus käsittelee isorokkoepidemiaa Pirkanmaalla Urjalassa vuonna 1918. Tarkastelen aihetta kirjallisuuden lisäksi Urjalan vuoden 1918 kunnalliskertomuksen, Tammelan piirilääkärin arkiston ja vuoden 1918 Urjalan Sanomien avulla.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
17

Keinonen, Heidi. "KAVA:n radio- ja tv-arkisto : ohjelmavirtaa ja talletuksia tutkimuskäyttöön." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 25, no. 1 (2012): 53–57. http://dx.doi.org/10.23994/lk.121127.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
18

Jormanainen, Vesa. "Valtakunnallisten Kanta-palvelujen käyttöönotto apteekeissa ja kuntien julkisessa perusterveydenhuollossa vuosina 2010–2016." Finnish Journal of eHealth and eWelfare 11, no. 3 (2019): 169–82. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.77601.

Повний текст джерела
Анотація:
Tutkimuksessa selvitettiin valtakunnallisten Kanta-palvelujen (resepti-palvelu ja Potilastiedon arkisto) käyttöönottoa apteekkien ja terveyskeskusten käyttöönottojen päivämäärien aineistossa vuosina 2010–2016. Palvelujen käyttöönottoa tarkasteltiin valtakunnallisesti, erityisvastuualueittain (erva) ja sairaanhoitopiireittäin (shp) sekä sähköisten potilaskertomusten tuotemerkkien ja terveyskeskusten lukumäärän mukaan. Kaksi valtakunnallista Kanta-palvelua saatiin käyttöön 5,5 vuodessa (keskimäärin 4,6 vuodessa erva:lla ja 3,6 vuodessa shp:ssä). Resepti-palvelu saatiin käyttöön apteekeissa ja te
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
19

Huttunen, Suvi. "”Juhannuksena sää saattaa olla lämmin”." Alue ja Ympäristö 49, no. 1 (2020): 3–18. http://dx.doi.org/10.30663/ay.83871.

Повний текст джерела
Анотація:
Ilmasto konkretisoituu ihmisten arkeen sään kautta; ilmaston merkitys välittyy sään kokemisessa ja säälle annetuissa paikallisissa merkityksissä. Näin sään ja sille annettujen kulttuuristen merkitysten tutkiminen tuo arvokkaan lisän ilmastonmuutoksen arkisten seurausten hahmottamisessa ja voi auttaa ymmärtämään erilaisia ilmastonmuutosnäkemyksiä ja näistä juontuvia ilmastopolitiikan konflikteja. Tämän vuoksi kiinnostus arkisten sääkokemusten tutkimukseen on kasvanut viime vuosina. Artikkeli tarjoaa katsauksen tähän kansainvälisesti kehittyvään kulttuurisen ilmastotutkimuksen kenttään, sekä tar
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
20

Korkiakangas, Pirjo. "The Many-Voiced Factory Community." Ethnologia Fennica 45 (December 25, 2018): 118–22. http://dx.doi.org/10.23991/ef.v45i0.76837.

Повний текст джерела
Анотація:
Maria Vanha-Similä 2017. Yhtiöön, yhtiöön! Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla. [To the firm, to the firm! The everyday life of families who worked in the Forssa textile industry from the 1950s to the 1970s.] Kansatieteellinen Arkisto 58. Helsinki: The Finnish Antiquarian Society. 250 pp. Diss. ISBN 978-952-6655-05-5 (print). ISBN 978-952-6655-06-2 (electronic). ISSN 0355-1830.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
21

Korkiakangas, Pirjo. "Multidisciplinary and collaborative questionnaire activity." Ethnologia Fennica 51, no. 2 (2025): 157–60. https://doi.org/10.23991/ef.v51i2.143767.

Повний текст джерела
Анотація:
Anna Kirveennummi 2023. Kutsu osallistua tieteelliseen toimintaan. Etnografisia näkökulmia monitieteisen kyselytoiminnan yhteistyöhön ja käytäntöihin. [An invitation to participate in scientific activity: ethnographic perspectives on collaboration practices in multidisciplinary questionnaire activity.] University of Turku: School of History, Culture and Arts Studies, European Ethnology. Kansatieteellinen Arkisto 64. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, Finska Förnminnesföreningen. 275 pp. ISBN 978-951-29-9296-6 (print). ISBN 978-951-29-9297-3 (PDF). ISSN 0355-1830.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
22

Holmqvist, Carolina. "Röster, intervjuer och tolkningar." Budkavlen 88 (June 1, 2023): 108–9. http://dx.doi.org/10.37447/bk.130181.

Повний текст джерела
Анотація:
Recension av: Outi Fingerroos & Tuulikki Kurki (toim.) 2008: Ääniä arkistosta. Haastattelut ja tulkinta [Röster ur arkiven. Intervjuer och tolkning]. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1194.) Helsinki, SKS. 298 s.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
23

Moilanen, Teppo. "Moottoriajoneuvot museoajoneuvoina ja museo-objekteina." Tekniikan Waiheita 39, no. 1 (2021): 44–57. http://dx.doi.org/10.33355/tw.103128.

Повний текст джерела
Анотація:
Tässä artikkelissa käsittelen moottoriajoneuvojen museaalisuutta. Museaalisten esineiden merkitykset muodostuvat hyvin erilaisista lähtökohdista. Museoajoneuvoiksi entisöityihin vanhoihin moottoriajoneuvoihin liittyvä keskeinen pyrkimys on niiden toiminnallisuuden ylläpitäminen. Hyötyajoneuvojen kohdalla museoajoneuvoksi entisöimisen lopputulos on ristiriitainen. Kun ajoneuvo entisöidään, se palautetaan tilaan, jollainen se ei ole koskaan ollut. Tiettyä käyttötarkoitusta varten valmistetun laitteen käytön jäljet ja käytettävyyden menneisyys katoavat. Museokokoelmien objekteilla toiminnallisuus
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
24

Kaisto, Heta, and Katja Lautamatti. "Satavuotias yö: Radioteos sisällissodan muistitietoarkistoista." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 1 (2018): 64–72. http://dx.doi.org/10.23994/lk.70452.

Повний текст джерела
Анотація:

 
 
 Aalto-yliopiston tohtoriopiskelijat Heta Kaisto ja Katja Lautamatti tekivät radioteoksen ”Satavuotias yö” (2018), joka julkaistiin Yle Radio 1:n Radio Variaatiossa sunnuntaina 6.5.2018. Radioteos on molempien väitöstutkimusten taiteellinen osuus. Teos on osa laajempaa monialaista Koneen säätiön rahoittamaa hanketta ”Hysteeriset oireet – Suomen sisällissodan ylimääräiset liuskat”, jossa tutkitaan taiteen ja journalismin keinoin sisällissodan arkistoja. 
 
 
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
25

Kuokkanen, Tiina, and Noora Hemminki. "Varjakan saha (1900–1929) lasten ja nuorten työympäristönä." Tekniikan Waiheita 41, no. 1 (2023): 6–27. http://dx.doi.org/10.33355/tw.120463.

Повний текст джерела
Анотація:
Teollisuusarkeologia on keskittynyt pitkään rakennetun ympäristön tutkimiseen. Viime vuosikymmeninä nouseva tutkimustrendi on ollut teolliseen menneisyyteen liittyvien kysymysten laajentaminen sosiaaliarkeologian alueelle; enää ei olla kiinnostuneita vain teollisuuskohteiden rakennuksista ja niiden suojelusta, vaan myös noilla kohteilla eläneistä ja työskennelleistä ihmisistä. Myös menetelmät ovat laajentuneet. Edelleen tutkimuksen keskiössä on materiaalinen kulttuuri, mutta tutkittavien ilmiöiden lisäksi käytettävät aineistot voivat olla yhä moninaisemmat. Tässä tutkimuksessa Varjakan sahalla
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
26

Mutka, Sari, and Mirja Satka. "Uudenmaan läänin terveydenhuollon opetuskentän jännitteet sosiaalityön pioneerin näkökulmasta." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, no. 1 (2018): 21–39. http://dx.doi.org/10.30668/janus.63231.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa analysoidaan sosiaalityön näkökulmasta Uudenmaan läänin terveydenhuollon opetuskentän toimijoiden välisiä jännitteitä 1950-luvulla. Rockefeller-säätiön tukeman ja ohjaaman opetuskentän ta­voitteena oli terveydenhuoltotyön käytännönopetuksen tehostamisen lisäksi edistää kansanterveyttä koko maassa hyödyntämällä innovatiivisesti eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Analyysi lähestyy tätä vähän tutkittua aihetta ensimmäistä kertaa sosiaalityön näkökulmasta, sillä tutkimusaineistona ovat opetusken­tällä toimineen sosiaalityöntekijän, pitkäaikaisen sosiaalityön vaikuttajan, Helmi M
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
27

Kippola-Pääkkönen, Anu, Aila Järvikoski, and Kristiina Härkäpää. "ICF ja käyttäytymisen muutosteoriat kuntoutuksessa." Kuntoutus 45, no. 3 (2022): 38–48. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.122240.

Повний текст джерела
Анотація:
Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF) tarjoaa eri ammattiryhmien käyttöön soveltuvan biopsykososiaalisen viitekehyksen ja luokitusjärjestelmän toimintakyvyn arviointiin ja kuvaamiseen. Kuntoutuksessa ja kuntoutumisprosessissa tavoitellaan usein myönteistä muutosta ihmisen toimintakykyyn ja selviytymiseen. Muutosteorioilla pyritään selittämään sitä, kuinka ja millaisin keinoin muutosta saadaan aikaan ja millaisia yksilöön ja ympäristöön liittyviä mekanismeja muutosten taustalla on vaikut
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
28

Rantala, Heli. "Ylioppilaan matkassa." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, no. 1 (2022): 38–55. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.113431.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkeli käsittelee kävelemistä 1800-luvun alun Suomen maantiellä sekä kaupungissa. Kävelemistä tarkastellaan artikkelissa ensisijassa mikrotason ilmiönä, yksilön kirjoittamana kokemuksena. Lähdemateriaalina artikkelissa hyödynnetään Anders Johan Sjögrenin (1794–1855) päiväkirja-aineistoa. Vuonna 1813 Sjögren käveli noin 26 peninkulman pituisen matkan kotiseudultaan Iitistä Turkuun aloittaakseen yliopisto-opinnot. Tämän yksittäisen kävelyn lisäksi Sjögren merkitsi päiväkirjaansa arkista liikkumistaan Turussa opiskeluvuosiensa aikana. Sjögrenin kävelyrutiinien kautta artikkeli nostaa esille kä
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
29

Takala-Roszczenko, Maria. "Papin käskyläisistä ammattimuusikoiksi?" Koulu ja menneisyys 60, no. 1 (2023): 50–83. http://dx.doi.org/10.51811/km.129830.

Повний текст джерела
Анотація:
Suomen ortodoksien asema muuttui ratkaisevasti sosialistisen vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksena, kun yhteys kirkon venäläiseen hallintoon katkesi. Paasikiven hallituksen asetuksella 26.11.1918 järjestetyn kirkkokunnan odotettiin todistavan lojaalisuutensa Suomen valtiolle. Sotienvälistä kautta määrittivätkin kirkollisten rakenteiden ja ilmaisumuotojen suomalaistamispyrkimykset. Kansallistamisen kaudella kirkkolauluun kiinnitettiin erityistä huomiota, koska sen toivottiin sitouttavan ortodokseja kirkkoonsa. Sen myös uskottiin torjuvan ortodoksien näkökulmasta huolestuttavia u
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
30

Heikkinen, Hannu L. T., Tomi Kiilakoski, Mervi Kaukko, and Stephen Kemmis. "Miten muuttaa käytäntöjä ihmisen ja luonnon kannalta kestäviksi? Ekososiaalinen sivistys käytäntöarkkitehtuuriteorian valossa." Kasvatus 54, no. 1 (2023): 64–76. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.127187.

Повний текст джерела
Анотація:
Aikamme suurin haaste ei ole luotettavan tiedon puuttuminen vaan toimintatapojemme muuttaminen. Kasvatus ja koulutus ovat ratkaisevia, jotta käytäntöjämme voisi muuttaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmiksi maapallon ekosysteemien ollessa kriisissä. Tässä artikkelissa hahmotellaan käytäntöteoreettista näkökulmaa kestävän elämänmuodon edistämiseksi kasvatuksen ja sivistyksen avulla. Ratkaisuksi ongelmaan on ehdotettu ekososiaalisen sivistyksen lisäämistä. Perinteinen tulkinta sivistyksestä on kuitenkin ongelmallinen sen ollessa kognitiivisesti painottunutta, abstraktia ja ihmiskeskeistä.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
31

Tikkanen, Jorma. "Äidin raskaudenaikaisen hypertermian yhteys lapsen sydänepämuodostuman vaaraan." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 27, no. 2 (1990): 135–42. https://doi.org/10.23990/sa.156342.

Повний текст джерела
Анотація:
Monien arkisten, korkeaan lämpötilaan liittyvien tekijöiden – kuten vesisankossa mäkkumisen, saunomisen, hellekausien ja työpaikan lämpötilan – on uskottu vaurioittavan sikiötä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin äidin raskaudenaikaisen työpaikan lämpötilan, vuodenajan, saunomisen ja kuumeilun vaikutusta vastasyntyneen terveydentilaan. Aineisto kerättiin vuosina 1982-1984. Sen muodostivat 573 synnynnäistä vikaista lasta ja 1055 tervettä verrokkilasta. Lasten äidit haastateltiin neuvolassa keskimäärin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen. Työpaikan lämpötilalla, vuodenajalla tai saunomisella ei ol
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
32

Punamäki, Raija-Leena, and Hanna Aschan. "Terveyskeskusasikkaiden terveyden hallinta." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 31, no. 3 (1994): 262–71. https://doi.org/10.23990/sa.152017.

Повний текст джерела
Анотація:
Tutkimus kuvaa terveyskeskusasiakkaiden terveyden hallinnan sisältöä. Tehtävänä oli kuvata miten asiakkaat päivittäin pitävät yllä terveyttään, hoitavat itseään ja läheisiään, mitkä he kokevat voimanlähteikseen ja mitkä asiat herättävät heissä avuttomuuden tunteita. Tutkimusjoukon muodosti 142 asiakasta kuudelta paikkakunnalta. He olivat 33-64-vuotiaita miehiä ja naisia. Tutkimusmenetelmä oli kaksiviikkoinen päiväkirja. Tulokset osoittavat, että asiakkaiden terveyden hallinnan rakennusaineita ovat hoidollisen ulottuvuuden lisäksi sosiaaliset, psykologiset ja filosofiset tekijät. Terveyden hall
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
33

Gustafsson Burgmann, Marianne. "Suomalainen kirkkokonsertti 1850–1917 ja keskieurooppalaiset asetelmat: näkökulma Suomen musiikkikulttuurin muotoutumiseen ja katsaus esitettyyn urkuohjelmistoon." Trio 13, no. 1 (2024): 7–33. http://dx.doi.org/10.37453/tj.143603.

Повний текст джерела
Анотація:
Kirkkokonsertit eli hengelliset konsertit olivat tärkeä osa suomalaisen musiikkielämän rakentumista Suomen autonomian aikana. Miten vuosina 1850–1917 esitetty urkuohjelmisto poikkeaa nykypäivän konserttiohjelmistosta, ja mitkä syyt olivat muutoksen takana? Artikkelin kirjoittaja tarkastelee artikkelin tutkimuskysymyksiä aikakauden aatteiden ja ideoiden kautta. Tutkimusaineisto koostuu kansalliskirjaston sanomalehtien digitaalisesta tietokannasta ja Sibeliusmuseon arkistosta kerätyistä konserttiohjelmista, lehtiarvosteluista ja muista lehtikirjoituksista, jotka kertovat paitsi esitetystä ohjelm
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
34

Niukko, Kirsi, and Katri Viitasalo. "Tiedostavan ajattelun seurauksena tapahtuva taloudellinen vapautuminen." Aikuiskasvatus 44, no. 2 (2024): 94–105. http://dx.doi.org/10.33336/aik.131892.

Повний текст джерела
Анотація:
Moni taloudellisesti heikkoon asemaan joutunut ihminen tarvitsee tukea talousvaikeuksista selviytymiseen, velkaantuneisuudesta ja vähävaraisuudesta irti pääsemiseen ja saavuttaakseen taloudellisen itsenäisen elämän. Sosiaalipalveluissa on totuttu tukemaan avunhakijoita rahansiirtoina toteutettavan toimeentulotuen keinoin, mutta taloudellisen emansipaation näkökulma on uusi. Tarkastelemme taloudellista voimaantumista talousvaikeuksiin joutuneiden sosiaalityön asiakkaiden kertomana. Tutkimus toteutuu kriittiseen realismiin pohjautuvassa teoreettisessa viitekehyksessä. Kysymme, kuinka taloudellis
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
35

Krylov, Pavel Valentinovich. ""Как жить хорошо в "тёмное время". Рецензия на сборник статей: Hyvä elämä keskiajalla. Toim. K.Kanerva, M.Lamberg // Historiallinen arkisto. 140. Helsinki, 2014. 268 S". Петербургский исторический журнал, № 1 (2015): 254. http://dx.doi.org/10.51255/2311-603x-2015-00014.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
36

Hyppönen, Annikki, Merja Koskela, and Minna-Maarit Jaskari. "Verkkopankkipalveluiden saavutettavuus: emotionaalisen ulottuvuuden huomioiminen asiakaskokemuksen kehittämisessä." Kulutustutkimus.Nyt 17, no. 1-2 (2023): 122–48. http://dx.doi.org/10.54333/kulutustutkimus.128096.

Повний текст джерела
Анотація:
Digitalisaation myötä asiakaskokemus syntyy yhä useammin vuorovaikutuksessa digitaalisen sovelluksen kanssa. Tavanomaiset, arkiset pankkipalvelut eivät ole tästä poikkeus. Saavutettavuudella pyritään varmistamaan, että palvelu on tasa-arvoisesti kaikkien asiakkaiden käytettävissä heidän mahdollisista tiedollisista, taidollisista tai muista rajoituksistaan huolimatta. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat kuluttajat saattavat jäädä joko kokonaan palvelujen ulkopuolelle tai heidän asiakaskokemuksensa ei rakennu positiiviseksi. Tämän artikkelin tavoitteena on rakentaa ymmärrystä saavutettavu
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
37

Karhunen, Maria, and Tarja Orjasniemi. "Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa - Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 32, no. 2 (2024): 114–31. http://dx.doi.org/10.30668/janus.128877.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkeli tarkastelee huumeita käyttävien ihmisten kokemuksia toiseutta tuottavista rakenteista palvelujärjestelmissä rakenteellisen sosiaalityön viitekehyksessä. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä suonenisisäisesti huumeita käyttävien tai käyttäneiden haastattelusta. Heidän kokemusten pohjalta esitetään toimenpide-ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi. Toiseutta tuottavat rakenteet konkretisoituvat sivuuttamisena, pallotteluna, poiskäännyttämisenä ja -jättäytymisenä, epäluottamuksena, leimautumisena, vastuuttamisena, salailuna sekä erilaisina sääntöinä, kategorioina ja olettamuksina. Nämä ra
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
38

Parikka, Raimo. "Malmi-Tapanilan työläisyhteisö 1920-luvun alussa." Väki Voimakas, no. 4 (June 5, 2025): 285–316. https://doi.org/10.55286/vv.162516.

Повний текст джерела
Анотація:
""Kun eräänä heinäkuun päivänä 1918 tulin tänne hiljaiseen ja murheiden painamaan kylään, oli ensi vaikutelmani niin myymälästä kuin paikkakunnastakin melko kielteinen."Näin synkäksi muisteli Malmin Osuuskaupan hoitaja Emil Ilola ensimmäistä päiväänsä uudessa toimessaan. Murhe, hiljainen kaipuu ja usein toivoton odotus asustivat useimmassa Malmin-Tapanilan alueen mökissä ja talossa. Lähes 300 miestä ja muutamia naisia oli huhti-toukokuussa viety vankileirille, jotkut ammuttu heti. Monista ei ollut sen jälkeen kuulunut mitään.Tilanne oli samanlainen kuin monella muullakin työläispaikkakunnalla.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
39

Valtonen, Heli. "LTaina Syrjämaa and Janne Tunturi (eds.),Eletty ja muistettu tila[Lived and Remembered Space] (Helsinki:Historiallinen Arkisto 115, SKS, 2002). 356 pp. ISBN 951-746-374-X." Scandinavian Journal of History 28, no. 3-4 (2003): 297. http://dx.doi.org/10.1080/03468750310001994.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
40

Halonen, Maija. "Jälkiteolliset luontoarvot ja materialismit metsätalouden muokkaamassa maisemassa." Alue ja Ympäristö 49, no. 2 (2020): 44–65. http://dx.doi.org/10.30663/ay.94540.

Повний текст джерела
Анотація:
Luontosuhteen materialistisuutta määritettäessä huomio kiinnittyy tyypillisimmin teolliseen tuotantoon ja luontomateriaaleista valmistettuihin hyödykkeisiin. Jälkiteollista luontosuhdetta kuvaavat materialistisuudet jäävät tällöin herkemmin määrittelemättä tai tulevat niputetuiksi jälkimaterialistisina materiaalittomiksi. Tavoitteenani ei ole hylätä luonnon teollista käyttöä ja luonnosta valmistettuja hyödykkeitä materialistisen luontosuhteen arkkityyppeinä vaan rikastuttaa käsitystä jälkiteollisiksi määrittyvien hyödyntämistapojen materialistisesta perustasta ja luonnon välineellisyydestä. Tu
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
41

Joutseno, Astrid. "Säveltaiteilijat kotioloissaan: Kerttu Wanne, Astrid Joutseno ja 1930-luvulla pilkahteleva outous." SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti 18, no. 1-2 (2024): 19–38. http://dx.doi.org/10.23980/sqs.146456.

Повний текст джерела
Анотація:
Tässä artikkelissa nostan esiin viulisti Kerttu Wanteen (1905–1963) ja pianisti Astrid Joutsenon (1899–1962). He olivat säveltaiteilijoita ja elämänkumppaneita, jotka suomalainen musiikinhistoria on unohtanut. Elinaikanaan Wanne ja Joutseno olivat tunnettuja kansainvälisiä ammattitaiteilijoita. Joutseno on myös isoisotätini. Artikkelissa analysoin 1930-luvulla Wanteesta ja Joutsenosta kirjoitettuja suomalaisia sanomalehtiartikkeleita syventyen siihen, miten naisten taiteilijuus ja saman sukupuolinen elämänkumppanuus kerrotaan ja merkityksellistään. Pohdin myös aukkoja, sitä mikä jää vaille ilm
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
42

Sjö, Karoliina, and Maarit Leskelä-Kärki. "”12.7. Selim tulee luokseni” – menneiden elämien tarkastelua queer-näkökulmasta." SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti 18, no. 1-2 (2024): 1–18. http://dx.doi.org/10.23980/sqs.146455.

Повний текст джерела
Анотація:
Tarkastelemme artikkelissamme menneiden elämien tutkimista queer-näkökulmasta. Lähestymme aihetta elämänkerronnan metodologisesta kehyksestä ja pohdimme aihetta aineistonamme olevissa päiväkirjoissa, almanakoissa ja kirjeissä. Pohdimme, miten queeria eli erilaisia normeja haastavaa elämää kerrotaan ja miten se näkyy tai ei näy käyttämissämme aineistoissa. Käytämme esimerkkinä kemiöläisen kansakouluopettajan Nils Oskar Janssonin (1862–1927) päiväkirjoja ja almanakkoja sekä hänelle lähetettyjä kirjeitä. Janssonin aineistot on arkistoitu pääasiassa Kemiössä sijaitsevaan Sagalundin museoon, jonka
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
43

Gottelier, Lena Maria. "Nykyrunouden yhteisöllisyys ja Juha Jyrkkään eeppinen soturirunoelma Ouramoinen." Sananjalka 61, no. 61 (2019): 223–42. http://dx.doi.org/10.30673/sja.76278.

Повний текст джерела
Анотація:
Nykyrunouden yhteisöllisyys ja Juha Jyrkkään eeppinen soturirunoelma Ouramoinen 
 Suomenkielinen nykyrunous on luonteeltaan monin tavoin yhteisöllistä, mikä ilmenee niin runoudessa itsessään, siihen liittyvässä toiminnassa ja niissä tavoissa, joilla runoudesta puhutaan. Runouden kenttä on kuitenkin jakautunut moniksi pieniksi toimijoiksi, joiden intressit runoutta kohtaan ovat osin yhteisiä ja osin eriäviä. Tutkin artikkelissani sitä, miten yhteisöllisyyden tuntu muodostuu itse runoudessa sekä puheessa runoudesta. 
 Juha Jyrkkään eeppinen soturirunoelma Ouramoinen (2014) edustaa hyvi
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
44

Valkonen, Ahti. "Jälkimaterialistinen arvokumous nuorliberaalien periaateohjelmissa." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 24, no. 4 (2024): 2–17. https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.145746.

Повний текст джерела
Анотація:
Toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenten nuorisoradikaali liikehdintä on tutkimuskirjallisuuden perusteella jaettavissa kolmeen vaiheeseen: 1960-luvun antiautoritaariseen alkuvaiheeseen, 1960- ja 1970-lukujen vaihteen autoritaarisproletaariseen käänteeseen ja 1970-luvun jälkipuolen ekologisvaihtoehtoiseen käänteeseen. Ronald Inglehart on tarjonnut liikehdinnän selittäjäksi ns. hiljaista ”jälkimaterialistista” arvokumousta. ”Jälkimaterialismilla” Inglehart tarkoittaa itseilmaisun ja -ohjautuvuuden sekä elämänlaadun aineettomien osatekijöiden korostamista ja perinteisesti vallinneilla ”mat
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
45

Forsberg, Hannele, and Milla Uusitupa. "Yksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa." Sananjalka 62, no. 62 (2020): 7–32. http://dx.doi.org/10.30673/sja.91124.

Повний текст джерела
Анотація:
Asiasanat: avoin viittaus, yksikön 2. persoona, imperatiivi, suomen murteet
 TiivistelmäYksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa
 Tutkimus käsittelee yksikön 2. persoonan avointa käyttöä suomen murteissa. Avoimilla yksikön 2. persoonan lauseilla ei viitata spesifisti kuulijaan tai kehenkään muuhunkaan vaan kuvataan yleistävästi inhimillisen toimijan kokemusta jossakin tilanteessa. Artikkeli edustaa murremaantieteellistä ja funktionaalista murresyntaksin tutkimusta.Tutkimuksen aineisto käsittää 579 avointa yksikön 2. persoonan lausetta, jotka on kerätty
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
46

Savinotko, Siiri. "Käsinkoskettava arkisto." Elore 32, no. 1 (2025). https://doi.org/10.30666/elore.156232.

Повний текст джерела
Анотація:
Arkistossa tutkimusta tekevä on paitsi tiedon, myös monenlaisen materian äärellä. Tutkijasalin työpöydällä käsillä voi olla paperisia asiakirjoja, pahvikansioita, valokuvia ja monista muista materiaaleista koostuvaa aineistoa. Arkistoaineiston lisäksi arkisto tilana on käyttäjälle affektiivinen ja monella tapaa vaikuttava. Huolimatta arkistojen ainutlaatuisesta ja moniaistisesta ilmapiiristä suurin osa arkistonkäyttäjistä on siirtynyt digitaalisiin arkistoihin sähköisten aineistojen paremman saatavuuden myötä. Käsillä koskettavasta arkistosta voidaan kuitenkin löytää jotakin, mitä mistään muua
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
47

Hannikainen, Juha. "Arkistoja muodostetaan ja rakennetaan – niin myös kulttuuriperintöä." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, no. 1 (2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.127151.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
48

Salonen, Kirsi. "Paavillisten Saksan-lähetystöjen arkistot ja historiantutkimus." Historiallinen Aikakauskirja 101, no. 4 (2003). http://dx.doi.org/10.54331/haik.139077.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
49

Lakomäki, Sami, Sirpa Aalto, and Ritva Kylli. "Näkymättömissä ja kuulumattomissa? : saamelaiset ja koloniaaliset arkistot." Historiallinen Aikakauskirja 118, no. 4 (2020). http://dx.doi.org/10.54331/haik.140756.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
50

Karhu, Hanna, Katri Kivilaakso, and Viola Parente-Čapková. "Tutkimuskohteena arkistot – uutta, vanhaa ja tulevaisuuteen kurottuvaa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, no. 1 (2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.127487.

Повний текст джерела
Анотація:
Tämä Avaimen teemanumero avaa arkistojen merkitystä ja arkistoaineistojen käytön mahdollisuuksia tämän hetken kirjallisuudentutkimukselle tuoreiden näkökulmien ja aineistoesimerkkien kautta. Teksteissä reflektoidaan kirjallisuudentutkimuksen muuttuvaa suhdetta arkistoaineistoihin sekä historiallisiin aineistoihin kohdistuvien uusien tutkimusnäkökulmien myötä että uusien, esimerkiksi syntysähköisten aineistojen kautta. Numero esittelee myös, mitä arkistoihin kohdistuva kiinnostus voi tulevaisuudessa tarjota kirjallisuudentutkimukselle. Sillä aikaa kun kirjallisuudentutkimuk
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Також вас можуть зацікавити добірки на тему "Arkistot" для інших типів джерел:
Книги
Ми пропонуємо знижки на всі преміум-плани для авторів, чиї праці увійшли до тематичних добірок літератури. Зв'яжіться з нами, щоб отримати унікальний промокод!

До бібліографії