Увійти

Готові списки джерел за темами / Maaseutuväestö

Зміст

Статті в журналах
Книги

Добірка наукової літератури з теми "Maaseutuväestö"

Автор: Grafiati

Опубліковано: 25 липня 2024

Оновлено: 31 липня 2025

Оформте джерело за APA, MLA, Chicago, Harvard та іншими стилями

Оберіть тип джерела:

Ознайомтеся зі списками актуальних статей, книг, дисертацій, тез та інших наукових джерел на тему "Maaseutuväestö".

Біля кожної праці в переліку літератури доступна кнопка «Додати до бібліографії». Скористайтеся нею – і ми автоматично оформимо бібліографічне посилання на обрану працю в потрібному вам стилі цитування: APA, MLA, «Гарвард», «Чикаго», «Ванкувер» тощо.

Також ви можете завантажити повний текст наукової публікації у форматі «.pdf» та прочитати онлайн анотацію до роботи, якщо відповідні параметри наявні в метаданих.

Статті в журналах з теми "Maaseutuväestö"

1

Sallinen-Gimpi, Pirkko. "Ruoan valinta siirtokarjalaisten ja kantaväestön kohdatessa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 23, no. 2 (1986): 117–24. https://doi.org/10.23990/sa.154792.

Повний текст джерела

Анотація:

Suomen siirtoväki asutettiin ripeästi toisen maailmansodan jälkeen. Luovutetun alueen maaseutuväestö hajaantui ympäri muuta Suomea perustetuille uudistiloille kantaväestön joukkoon. Tällöin syntyi ainutlaatuinen perinteiden kohtaamistilanne, sillä esimerkiksi karjalainen ruokatalousperinne oli alkuperäiseen perinteeseen verrattuna erilaista ja omaleimaista. Artikkelissa käsitellään kahden laajan aineiston pohjalta ruokatalouden alalla tapahtunutta kohtaamista, vaihtoa ja vaikutteita siirtokarjalaisten ja paikkakuntalaisten kesken sekä sitä, miten karjalainen ruokatalousperinne on jatkunut ja s

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

2

Uotila, Merja. "Maaseutuväestön matkat muualle." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 21, no. 3 (2021): 7–23. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.107727.

Повний текст джерела

Анотація:

Analysoin artikkelissani maaseutuväestön liikkuvuutta 1840-luvun aikana kahdessa maaseutupitäjässä: Hämäläisessä Hollolassa ja karjalaisessa Jaakkimassa. Lähdeaineistona toimivat niin kutsutut annettujen todistusten diaarit, joihin papit kirjasivat muistiin heiltä pyydetyt erilaiset todistukset. Lähdeaineisto antaa kuitenkin vain tilaisuuden hahmottaa liikkuvuuden rajoja, sillä kirkon hallintoarkistoon kuuluvia annettujen todistusten diaareja ei ole pidetty tai säilynyt kovinkaan monesta seurakunnasta. Artikkelissani kysyn, ketkä yleensä lähtivät liikkeelle oman kotipitäjän ulkopuolelle, miksi

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

3

Laine, Kirsi. "Väistyvien perillisten elämänkulku ja lounaissuomalaisten maatilojen perinnönjakostrategia 1700–1900." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 24, no. 2 (2024): 3–20. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.143264.

Повний текст джерела

Анотація:

Lounais-Suomen peltoviljelyalueella käytetty perinnönjakostrategia pyrki säilyttämään maatilat jakamattomina ja suosi vanhinta poikaa maatilan jatkajaksi. Perinnönjako kohteli perillisiä epätasa-arvoisesti, ja jatkajan sisaruksia uhkasi aleneva säätykierto. Tämä artikkeli käsittelee perinnönjakostrategian sosiaalisia seurauksia väistyvien perillisten kannalta. Jatkajien sisarusten elämänkulkuja seurataan Huittisissa ja Loimaalla 1700- ja 1800-luvuilla. Elämänkulkujen avulla esitetään, minkälaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja oli niillä maatilojen lapsilla, jotka eivät jatkaneet kotitilansa

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

4

Jumppanen, Aapo. "Maaseutu on kaupungin äiti." Maaseutututkimus 29 (December 30, 2021). http://dx.doi.org/10.51807/maaseutututkimus.112888.

Повний текст джерела

Анотація:

Tässä poliittisen historian alaan kuuluvassa artikkelissa tarkastellaan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun ulottuvuuksia Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä vuosina 1916–1918. Käytettyä argumentaatiota arvioidaan suhteessa modernisaatiokehitykseen, joka 1860-luvulta eteenpäin alkoi muokata Suomen agraaria elinkeino- ja yhteiskuntarakennetta. Maaseudun ja talonpoikien yhteiskunnallisen merkityksen ja elämäntavan nähtiin vaarantuvan. Tilalliset järjestäytyivät puolustamaan etujaan maalaisliiton ja Maataloustuottajain Keskusliiton ympärille. Maaseudun Tulevaisuus oli tärkeä näiden järjestöjen

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

5

Kanerva, Kirsi. "”Hirvittävät unet”: Käsityksiä pahoista unista 1800-luvun lopun Suomessa." Historiallinen Aikakauskirja 120, no. 4 (2022). http://dx.doi.org/10.54331/haik.122167.

Повний текст джерела

Анотація:

Artikkelissa tarkastellaan käsityksiä painajaisista 1800-luvun lopun Suomessa. Tapaustutkimuksen aineistona on Anders Allardtin (1855–1942) vuonna 1886 ilmestynyt tarina Släktingar emellan, jossa Allardt kuvaa uusmaalaisen maaseutuväestön elämää ja ahdinkoja. Tutkimus osoittaa, että aikalaiskäsitys painajaisista muodostui monista ajallisista ja aatteellisista kerrostumista. Vanhempi, kansanomainen käsitys painajaisista ulkoisen painajaisolennon aikaansaamana tilana tunnistettiin yhä. Samoin katsottiin yhä melankolisen luonteen altistavan painajaisille. Tarina ilmentää kuitenkin myös jo psykolo

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

Книги з теми "Maaseutuväestö"

1

1956-, Kietäväinen Asta, ed. Kunnailta salomaille: Metsät asutustilallisten elämässä. Metsäkustannus, 2008.

Знайти повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

2

Esi-isien työ. Mediapinta, 2008.

Знайти повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

3

Kuriton suutari ja kiistämisen rajat: Työväenliikkeen läpimurto hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899-1909. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.

Знайти повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

4

"Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vain elettiin": Köyhyyden kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010.

Знайти повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

Ми пропонуємо знижки на всі преміум-плани для авторів, чиї праці увійшли до тематичних добірок літератури. Зв'яжіться з нами, щоб отримати унікальний промокод!