Готові списки джерел за темами / Refraktometrie

Добірка наукової літератури з теми "Refraktometrie"

Автор: Grafiati
Опубліковано: 13 вересня 2021
Оновлено: 6 лютого 2022

Оформте джерело за APA, MLA, Chicago, Harvard та іншими стилями

Оберіть тип джерела:

Ознайомтеся зі списками актуальних статей, книг, дисертацій, тез та інших наукових джерел на тему "Refraktometrie".

Біля кожної праці в переліку літератури доступна кнопка «Додати до бібліографії». Скористайтеся нею – і ми автоматично оформимо бібліографічне посилання на обрану працю в потрібному вам стилі цитування: APA, MLA, «Гарвард», «Чикаго», «Ванкувер» тощо.

Також ви можете завантажити повний текст наукової публікації у форматі «.pdf» та прочитати онлайн анотацію до роботи, якщо відповідні параметри наявні в метаданих.

Зміст

  1. Статті в журналах
  2. Дисертації
  3. Частини книг

Статті в журналах з теми "Refraktometrie":

1

Harbich, Karl-Wolfram, Axel Lange, and Manfred P. Hentschel. "Röntgen-Rotations-Refraktometrie." Materials Testing 37, no. 1-2 (January 1, 1995): 19–21. http://dx.doi.org/10.1515/mt-1995-371-207.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
2

Neuvonen, Mirjami, Kaisa Hartikainen, Hilkka Kämäräinen, Risto Kauppinen, Arja Korhonen, Pirjo Suhonen, Petri Kainulainen, Arto Huuskonen, and Tuomas Herva. "Ternivasikoiden seerumin totaaliproteiinipitoisuuden mittaaminen refraktometrillä - pilottitutkimus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75550.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
Naudan istukka ei läpäise vasta-aineita, ja tästä syystä niitä on vastasyntyneen vasikan veressä vain vähän. Emon vasta-aineita erittyy sen ternimaitoon. Vasikan ternimaidosta saamat vasta-aineet suojaavat sitä ulkoisia taudinaiheuttajia vastaan ensimmäisten elinviikkojen ajan. Ternimaidosta vasikan seerumiin imeytyvien vasta-aineiden vasikalle antamasta suojasta käytetään nimitystä passiivinen immuniteetti. Ternimaitojuoton onnistumista voidaan seurata mittaamalla vasikan seerumin IgG1(immunoglobuliini1)-pitoisuus joko suorilla tai epäsuorilla menetelmillä. Epäsuorasti IgG1-pitoisuutta voidaan mitata muun muassa seerumin totaaliproteiinin avulla. Totaaliproteiinipitoisuutta voidaan mitata ominaispainomittarin eli refraktometrin avulla. InnoNauta-hankkeen yhteydessä toteutettiin pilottitutkimus vasikoiden seerumin totaaliproteiinin määrityksestä refraktometrillä. Pilottitutkimuksen aineisto kerättiin Atrian ternivasikkakasvattamoon tulleista välitysvasikoista nupoutuskäynnin yhteydessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli mitata ternimaitojuoton onnistumista totaaliproteiinipitoisuuksien avulla välitysvasikoilta. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin ottamalla verinäytteet 64 välitysvasikalta totaaliproteiinin mittaamista varten. Totaaliproteiini määritettiin veren seerumista RHC-200ATC-refraktometrillä. Määrittämistä varten verinäytteitä seisotettiin jääkaappilämpötilassa noin vuorokauden ajan, jolloin seerumi erottui putkien yläosaan. Refraktometriin asetettu seeruminäyte tulkittiin refraktometrin näyttämän asteikon perusteella. Näytteen tuloksena refraktometri ilmoitti totaaliproteiinien määrän välillä 0–12 mg/dl (0-120 g/l) yhden desimaalin tarkkuudella. Vasikoiden totaaliproteiinipitoisuudet vaihtelivat välillä 38,0–64,0 g/l. Totaali-proteiinipitoisuuksien keskiarvo oli 48,4 g/l, mediaani oli 48,0 g/l ja keskihajonta oli 4,74. Seerumin totaaliproteiinipitoisuutta 50 g/l pidetään yleisesti riittävän hyvän passiivisen immuniteetin rajana nuorilla, alle 10 vuorokauden ikäisillä vasikoilla. Tätä raja-arvoa käyttämällä 59,4 % tutkimuksen vasikoista kärsi puutteellisesta passiivisesta immuniteetistä. Tässä tutkimuksessa olleiden vasikoiden ikäjakauma oli 17 – 54 vuorokautta keskiarvon ollessa 29,8 vuorokautta, mediaanin 28,5 vuorokautta sekä keskihajonnan 8,2 vuorokautta. Näin vanhoilla vasikoilla seerumin totaaliproteiinipitoisuuksia on tutkittu vähemmän, mutta tutkimukset viittaavat siihen että 30 vuorokauden ikäisillä vasikoilla puutteellisen passiivisen immuniteetin raja-arvo 45 g/l olisi oikeampi. Tätä raja-arvoa käyttämällä 21,9 % tutkituista vasikoista kärsi puutteellisesta passiivisesta immuniteetistä.
3

ŠAVEL, Jan, Petr KOŠIN, Adam BROŽ, and Karel SIGLER. "Convenient Monitoring Of Brewery Fermentation Course By Refractometry." Kvasny Prumysl 55, no. 4 (April 1, 2009): 94–99. http://dx.doi.org/10.18832/kp2009009.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
4

Hampe, Marian, and Axel Wehrend. "Bestimmung der Immunglobulin-G-Versorgung beim neugeborenen Kalb." Tierärztliche Praxis Ausgabe G: Großtiere / Nutztiere 47, no. 02 (April 2019): 97–109. http://dx.doi.org/10.1055/a-0858-4038.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
ZusammenfassungEine ausreichende Versorgung mit kolostralen Antikörpern innerhalb der ersten Lebensstunden ist für die Entwicklung und den Gesundheitsstatus junger Kälber entscheidend. Es ist sinnvoll, im Rahmen der Bestandskontrolle und -beratung die Immunglobulinaufnahme beim Einzeltier, insbesondere aber auf Herdenebene zu überprüfen, um eine tierschutzgerechte und wirtschaftliche Kälberaufzucht zu ermöglichen. Aufgrund der aufwendigen laborgebundenen und zum Teil zeitintensiven direkten Messung der aufgenommenen Immunglobuline mittels radialer Immundiffusion (RID) oder ELISA wurde in zahlreichen Studien versucht, indirekte Methoden zu entwickeln, die vor allem kostengünstig und vor Ort verfügbar sein sollen. Diese versuchen, durch korrelierte Messgrößen einen Rückschluss auf die aufgenommene Menge kolostraler Antikörper zu ermöglichen. In zahlreichen Überprüfungen zeigten sich bei den einzelnen Methoden allerdings zum Teil erhebliche Differenzen hinsichtlich Spezifität und Sensitivität im Vergleich mit den direkten Nachweisverfahren. In diesem Artikel werden neben RID und ELISA die Aktivitätsmessung der γ-Glutamyltransferase (GGT), die Bestimmung der Gesamtproteinkonzentration im Serum mittels Refraktometrie sowie des Zinksulfattrübungstests vorgestellt und ihre Vor- und Nachteile in der Anwendung dargelegt. Insbesondere die Refraktometrie und eingeschränkt die Messung der GGT-Aktivität stellen für den Praktiker eine Alternative zur laborgebundenen IgG-Messung dar. Trotz alledem existiert keine ideale Schnellmessmethode, sodass bei den jeweiligen Verfahren Störfaktoren beachtet werden müssen.
5

Kananen, Elina, Marja Viitala, Arja Korhonen, Petri Kainulainen, and Pirjo Suhonen. "Ternimaidon laatu ja laatuun vaikuttavat tekijät itäsuomalaisilla lypsykarjatiloilla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75166.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
Kestävän ja pitkäaikaisen lehmän pohja luodaan jo vasikkavaiheessa ja siksi alkukasvatuksen merkitys on hyvin tärkeää. Vasikka syntyy ilman immuniteettiä eli sillä ei ole vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan, koska lehmän istukka ei läpäise vasta-aineita emän verestä sikiöön. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit (IgG) vasikka saa syntymänsä jälkeen hyvälaatuisesta emän ternimaidosta. Suomessa ei ole toteutettu aikaisemmin ternimaidon laatuun liittyvää tutkimusta ja siksi tässä työssä haluttiin selvittää, minkä laatuista ternimaitoa itäsuomalaisten lypsykarjatilojen lehmät lypsävät ja löytyykö tekijöitä, jotka oleellisesti vaikuttavat ternimaidon laatuun. Tutkimus tehtiin osana Kestävä karjatalous -hanketta. Lypsykarjatiloihin oltiin yhteydessä ItäMaidon tuottajakirjeen kautta sekä osaan tiloista suoralla kontaktilla. Tutkimukseen osallistui 103 maitotilaa. Tutkimuksesta kiinnostuneille tiloille lähetettiin kyselykaavakkeet sekä ternimaitonäytteitä varten tarvikkeet. Tutkimuksen aluksi suoritettiin pilottikoe, jossa kerättiin maitotiloilta 49 ensimmäisen lypsyn ternimaitonäytettä (40 dl ja 10 ml näytteet), joista 4 dl näytteiden avulla testattiin ternimaitotutkimukseen soveltuvat laitteet (kolostrometri ja Brix 32 % -refraktometri). Pienemmät 10 ml:n näytteet tutkittiin Movetin Kuopion laboratoriossa, josta saatiin vertailukelpoiset tulokset refraktometrille (r=0.86). Varsinaisessa tutkimuksessa tutkittiin 1 232 ternimaitonäytettä refraktometrin avulla 103 maitotilalta ja selvitettiin laatuun vaikuttavia tekijöitä tilojen täydentämien taustatietokaavakkeiden avulla. Taustatiedot käsiteltiin Webropol-kyselytyökalulla. Tuottajat ottivat ternimaitonäytteet mahdollisimman pian poikimisen jälkeen ensimmäisestä lypsystä ja pakastivat näytteet. Pakastetut näytteet noudettiin tiloilta myöhemmin analysoitavaksi. Brix %:n arvot vaihtelivat 6% - 32 %:iin, ka 21,3 %. Tavoitteellinen Brix % -tulos on 22 %, jolloin ternimaito on laadultaan hyvää ja sisältää 50g/l immunoglobuliinejä . Lehmän poikimakerralla näyttäisi olevan vaikutusta ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen (p= 0,001). Vasta-ainepitoisuudeltaan hyvälaatuista ternimaitoa tuottivat 4 tai yli 4 kertaa poikineet lehmät. Lehmän rodulla todettiin olevan myös vaikutusta vasta-ainepitoisuuteen (p=0,003). Holstein-rotuisilla vasta-ainepitoisuus oli keskimäärin korkeampi kuin muilla roduilla. Saatujen tulosten perusteella ternimaidon laatua tulisi ehdottomasti tutkia tiloilla, koska ternimaidon laatu vaihteli kovasti lehmien välillä. Vastasyntyneelle vasikalle tulisi antaa vain hyvälaatuista ternimaitoa mahdollisimman pian syntymästä ja riittävän paljon, jotta vasikan hyvä alkulähtö elämään olisi turvattu
6

Sievert, Maren, Judith Krohn, and Axel Wehrend. "Immunglobulinkonzentration im equinen Kolostrum und im Blut neugeborener Fohlen sowie klinisch relevante IgG-Bestimmungsmethoden." Tierärztliche Praxis Ausgabe G: Großtiere / Nutztiere 47, no. 05 (October 2019): 298–307. http://dx.doi.org/10.1055/a-1005-0004.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
ZusammenfassungDurch den speziellen Aufbau der equinen Plazenta sind Fohlen post natum auf eine adäquate Aufnahme von Kolostrum guter Qualität angewiesen, um die Entwicklung einer passiven Immunität zu sichern. Die Qualität des Kolostrums hängt insbesondere von seinem IgG-Gehalt ab. Dieser lässt sich durch direkte und indirekte Methoden (Dichte und Brechungsindex) ermitteln. Die Dichte des Kolostrums wird durch ein Kolostrometer bestimmt und sollte mindestens 1060 g/l betragen. Zur Bestimmung der relativen Dichte bzw. des Brechungsindex eignet sich die Refraktometrie. Kolostrum ausreichender Qualität weist einen Brix-Wert von mindestens 20 % auf. Die Bestimmung der IgG-Konzentration im Blut des Fohlens kann ebenfalls über direkte und indirekte Verfahren erfolgen. Eine direkte semiquantitative Messmethode ist der SNAP®-Test, wobei Werte von > 800 mg/dl für eine adäquate Versorgung anzeigen. Als alternative direkte Messverfahren können ein auf radialer Immundiffusion basierender Test, der Latexagglutinationstest und die Immunturbimetrie angewendet werden. Zu den indirekten Verfahren zählen der Zinksulfattrübungstest, der Glutaraldehyd-Koagulationstest, die Bestimmung der Gesamtproteinkonzentration, der Globulinkonzentration und der Aktivität der γ-Glutamyltransferase.
7

Maier, M., I. Lanzl, M. Obermaier, and T. Schmidt. "Wie zuverlässig ist die objektive Refraktometrie mit dem Nidek AR 800 Autorefraktometer verglichen mit dem Koinzidenzrefraktometer nach Hartinger?" Spektrum der Augenheilkunde 9, no. 6 (December 1995): 247–50. http://dx.doi.org/10.1007/bf03164020.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
8

Schmidt-Bacher, A., C. Kahlert, and G. Kolling. "Zur Messung der objektiven Refraktion in Zykloplegie im Kindesalter mit Skiaskopie und automatischer Refraktometrie mit dem Pediatric Autorefractor und dem Retinomax." Klinische Monatsblätter für Augenheilkunde 227, no. 10 (October 2010): 792–97. http://dx.doi.org/10.1055/s-0029-1245734.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
9

KOŠIN, Petr, Jan ŠAVEL, and Adam BROŽ. "Vertical Refractometer for the Monitoring of Main Fermentation." Kvasny Prumysl 62, no. 3 (March 25, 2016): 90–93. http://dx.doi.org/10.18832/kp2016014.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
10

Darojati, Harum Azizah, Sugili Putra, and Fahril Putera Zulprasetya. "Pengaruh Iradiasi Gamma pada Konversi Biomassa Lignoselulosa Sabut Kelapa Menjadi Bioetanol." Jurnal Teknik Kimia dan Lingkungan 3, no. 2 (October 25, 2019): 87. http://dx.doi.org/10.33795/jtkl.v3i2.121.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
Sabut kelapa adalah salah satu limbah lignoselulosa yang dapat dikonversikan menjadi bioetanol. Konversi bioetanol pada penelitian ini dilakukan melalui beberapa tahapan yaitu proses pre-treatment, proses Saccharification and Simultaneous Fermentation (SSF), dan proses pemurnian. Proses pre-treatment sebagai proses pemecahan ikatan lignoselulosa menjadi poin utama dalam proses konversi biomassa lignoselulosa. Penelitian ini dilakukan untuk mengetahui pengaruh iradiasi gamma terhadap pemecahan ikatan lignoselulosa pada proses pre-treatment tersebut. Proses iradiasi gamma divariasikan pada dosis sebesar 0 kGy, 100 kGy, 150 kGy, 200 kGy, 250 kGy dan dilanjutkan pre-treatment secara kimia menggunakan NaOH 4%. Kemudian dilanjutkan proses pemurnian setelah proses SSF selama 72 jam. Kadar bioetanol yang diperoleh setelah proses pemurnian diukur menggunakan metode refraktometri dan piknometri. Pada penelitian ini diperoleh kadar bioetanol tertinggi pada dosis iradiasi gamma 200 kGy, yaitu 35,15% untuk metode refraktometri, dan 36,77% untuk metode piknometri. Hasil tersebut jauh lebih tinggi bila dibandingkan dengan kadar bioetanol tanpa iradiasi gamma yaitu 2,45% untuk metode refraktometri, dan 6,92% untuk metode piknometri. Penelitian ini menunjukkan bahwa metode pre-treatment dengan iradiasi gamma dapat menghasilkan kadar bioetanol yang lebih tinggi dibandingkan tanpa menggunakan iradiasi gamma.Coconut husk is one of lignocellulosic wastes that can be converted into bioethanol. Bioethanol conversion in this study was carried out through several stages, namely the pre-treatment process, the Saccharification and Simultaneous Fermentation (SSF) process, and the purification process. The pre-treatment process as the process of breaking lignocellulosic bonds becomes the main point in the process of lignocellulosic biomass conversion. This research was conducted to determine the effect of gamma irradiation to breaking lignocellulosic bonds on the pre-treatment process. Gamma irradiation process was varied in doses of 0 kGy, 100 kGy, 150 kGy, 200 kGy, 250 kGy and continued with chemical pre-treatment using 4% NaOH. Then the purification process was continued after the SSF process for 6 days. Bioethanol levels obtained after the purification process were measured using refractometry and picnometry methods. In this study, the highest levels of bioethanol were obtained at a gamma irradiation dose of 200 kGy, namely 34.93% for the refractometry method, and 26.67% for the picnometry method, respectively. These results are much higher when compared to bioethanol levels without gamma irradiation, which is 2.25% for the refractometry method, and 5.49% for the picnometry method, respectively. This study shows that the pre-treatment method with gamma irradiation can produce higher levels of bioethanol than without using gamma irradiation.

Дисертації з теми "Refraktometrie":

1

Mrůzková, Karolína. "Využití polarimetrie a refraktometrie ke stanovení koncentrace invertního cukru v invertních sirupech." Master's thesis, Vysoké učení technické v Brně. Fakulta chemická, 2021. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-449740.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
Invert syrup is a liquid sweetener, which is produced by sucrose hydrolysis to form fructose and glucose. Important qualitative parameter of invert syrup is the sucrose inversion – weight percentage of invert sugar (sum of fructose and glucose) in invert syrup dry mass. This diploma thesis presents a possibility of sucrose inversion determination by polarimetry in combination with refractometry in invert syrups of 70–78 % dry mass produced at 80 °C and pH 2,4. New relationship describing the sucrose inversion as a function of polarization and refractometric dry mass was determined. The results of sucrose inversion determined using this new relationship were compared to results obtained by HPLC/RI, which was used as a reference method. The difference between these 2 determination methods was 0,1 ± 0,5 %. The new relationship was detemined with reference to the fact, that under the processing conditions, more glucose than fructose is formed. The fructose : glucose concentration ratio formed under processing conditions was observed to be equal 0,96 ± 0,02.
2

Markus, Ralf Georg [Verfasser]. "Bestimmung der Immunglobulin-G-Konzentration mittels Refraktometrie, Kolostrometrie und ELISA-Technik sowie Untersuchung weiterer Inhaltsstoffe im Stutenkolostrum / vorgelegt von Ralf Georg Markus." 2005. http://d-nb.info/976391708/34.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
3

Jahoda, Petr. "Využití polarizace a refrakce světla v technických přístrojích." Master's thesis, 2009. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-95934.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
4

Macek, Marek. "Vliv koncentrace močoviny na index lomu kapaliny pro selektivní katalytickou redukci." Master's thesis, 2014. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-179809.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
This diploma thesis focuses on checking of impact of urea concentration on refractive index of the liquid for selective catalytic reduction. The attention in the introduction part is paid on basic optical terms and laws, particularly on refractive index. Furthermore, the measurement of refraction index is described through particular refractometers and utilization of the refractive index of the liquid in technical practice. In the second part the thesis is focused on problematics of creation of nitrogen oxide emissions, aqueous solution of urea and on description of the construction of the system of selective catalytic reduction. The last, practical part of the thesis includes methodics of measuring of the refractive index of the aqueous solution of urea in various concentrations of urea. The experimental measurement was carried out in laboratories of the Department of Technology and Automobile Transport of Mendel University in Brno. In the conclusion of the practical part are data gained by measuring graphically and statistically evaluated and they are commented appropriately.
5

KRUPKA, Martin. "Hodnocení úrovně pasivní imunizace u masných telat ve vybraném chovu." Master's thesis, 2018. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-375854.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Анотація:
The aim of the thesis was to evaluate the influence of selected factors on the level of passive immunization of calves (expressed in total protein, g/l in blood serum) in selected beef cattle breeding. In the monitored period 2014-2016, a total of 205 samples of calf serum were evaluated. The selected factors were: the length of dry period and parity, colostrum quality, the time of first intake of colostrum after birth, the weight and sex of the calf. An adequate level of passive immunity was found in 90.2% of calves. This result was also reflected in low calf mortality rates in monitored years: 1.16% (2014), 1.15% (2015) and 1.23% (2016). At the level of passive immunization, the time of the first colostrum intake (P < 0,001), parity (P = 0,0002), colostrum quality (P = 0,0061) and the length of dry period (P = 0,0008) were the most important factors. The other evaluated factors (sex and birth weight of calves) were not statistically significant. Colostrum period management is essential for the rearing of healthy calves and profitability of breeding.

Частини книг з теми "Refraktometrie":

1

Heine, A., W. Haigis, and R. Guthoff. "Intraoperative Refraktometrie versus Ultraschallbiometrie -vergleichende Untersuchungen zur Kunstlinsenberechnung." In 10. Kongreß der Deutschsprachigen Gesellschaft für Intraokularlinsen-Implantation und refraktive Chirurgie, 275–80. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 1997. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-60558-1_44.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
2

"13 Refraktometrie." In Sensor-Technologien, 165–80. De Gruyter, 2021. http://dx.doi.org/10.1515/9783110702040-013.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
3

"2.1 Manuelle Refraktometrie." In Auge – Brille – Refraktion, edited by Bernhard Lachenmayr, Dieter Friedburg, Erwin Hartmann, and Annemarie Buser. Stuttgart: Georg Thieme Verlag, 2006. http://dx.doi.org/10.1055/b-0034-34766.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
4

"7.2 Zur Messung der objektiven Refraktion in Zykloplegie im Kindesalter mit Skiaskopie und automatischer Refraktometrie mit dem Pediatric Autorefractor und dem Retinomax." In Schlaglicht Augenheilkunde: Linse, Katarakt und refraktive Chirurgie, edited by Thomas Kohnen, Gerhard K. Lang, and Gabriele E. Lang. Stuttgart: Georg Thieme Verlag, 2016. http://dx.doi.org/10.1055/b-0036-138943.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

До бібліографії