Готові списки джерел за темами / Työyhteisöt / Статті в журналах
Щоб переглянути інші типи публікацій з цієї теми, перейдіть за посиланням: Työyhteisöt.

Статті в журналах з теми "Työyhteisöt"

Автор: Grafiati
Опубліковано: 25 липня 2024
Оновлено: 31 липня 2025

Оформте джерело за APA, MLA, Chicago, Harvard та іншими стилями

Оберіть тип джерела:

Ознайомтеся з топ-50 статей у журналах для дослідження на тему "Työyhteisöt".

Біля кожної праці в переліку літератури доступна кнопка «Додати до бібліографії». Скористайтеся нею – і ми автоматично оформимо бібліографічне посилання на обрану працю в потрібному вам стилі цитування: APA, MLA, «Гарвард», «Чикаго», «Ванкувер» тощо.

Також ви можете завантажити повний текст наукової публікації у форматі «.pdf» та прочитати онлайн анотацію до роботи, якщо відповідні параметри наявні в метаданих.

Переглядайте статті в журналах для різних дисциплін та оформлюйте правильно вашу бібліографію.

1

Holopainen, Mika. "Työ ja työyhteisöt muutoksessa — entä työn merkityksellisyys?" Signum 55, no. 4 (2022): 3. http://dx.doi.org/10.25033/sig.125654.

Повний текст джерела
Анотація:
Olemme viime vuosina tottuneet vastaamaan kyselyihin etä- tai monipaikkatyön aiheuttamista muutoksista sekä niiden tuottamista eduista ja haitoista. Työyhteisöissä keskustelua käydään usein lähinnä konkreettisista työtapoihin, -tiloihin ja -välineisiin liittyvistä muutoksista tai muutossuunnitelmista. Näiden pohdintojen varjoon voi jäädä vaikeampia kysymyksiä, joista yksi tärkeimpiä on työn merkityksellisyyden kokemus ja sen mahdollinen heikentyminen muutosten keskellä.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
2

Kemppainen, Birgitta, and Anne Laajalahti. "Viestintätoimijuuden edellytykset ja tukeminen asiantuntijatyössä." Prologi 12, no. 1 (2016): 6–23. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95910.

Повний текст джерела
Анотація:
Toimijuus on noussut viime aikoina keskeiseksi kiinnostuksen kohteeksi työssä oppimista ja ammatillisia identiteettejä koskevassa keskustelussa sekä laajemminkin aikuiskasvatustieteissä. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan toimijuutta työyhteisöviestinnän näkökulmasta ja pohditaan, mitä viestintätoimijuus on tai voisi olla asiantuntijatyössä. Artikkelissa pyritään näin ollen valottamaan asiantuntijoiden viestinnällisen toimijuuden edellytyksiä ja tukemista. Artikkeli perustuu eräässä Väli-Suomen julkishallinnollisessa asiantuntijaorganisaatiossa tehtyyn haastattelututkimukseen. Tutki
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
3

Salovuori, Anton, Joonas A. Pesonen, Kukka-Maaria Polso, and Petri Ihantola. "Vaikuttavuutta yhteisöllisyydellä? Työpaikan tuen merkitys tietojenkäsittelytieteen MOOC-kursseilla." Ammattikasvatuksen aikakauskirja 24, no. 2 (2022): 11–27. http://dx.doi.org/10.54329/akakk.120726.

Повний текст джерела
Анотація:
Aikaisemman tutkimuksen perusteella työpaikan tuki liittyy työssäoppimisen tuloksiin. Avointen ja skaalautuvien (MOOC) verkkokurssien osalta ilmiötä on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Selvitimme, miten työssäkäyvät avoimille verkkokursseille osallistuneet opiskelijat erosivat toisistaan työpaikan tuen suhteen, miten osallistujat kuvasivat kurssien vaikutuksia, ja miten työpaikan tuki oli yhteydessä kokemuksiin kurssien vaikutuksista. Kysymyksiin vastattiin analysoimalla noin kuudensadan työssäkäyvän ICT-alan MOOC-kursseja suorittaneen vastaukset sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn.
 Kluste
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
4

Komppa, Johanna. "Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja." Työelämän tutkimus 21, no. 3 (2023): 475–93. http://dx.doi.org/10.37455/tt.129334.

Повний текст джерела
Анотація:
Osallistun puheenvuorollani korkeakoulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymisestä käytävään keskusteluun ja esittelen Kielitietoisen työyhteisön portaat -mallin. Malli kuvaa sitä, miten työyhteisö voi edetä kielenoppimista ja monimuotoisuutta tukevaksi työyhteisöksi. Sen lähtökohtana on kielen oppimisen tutkimuksessa vallalla oleva näkemys, jonka mukaan kieli opitaan parhaiten siinä yhteisössä, jossa kieltä käytetään. Näin ollen työssä tarvittavaa kieltä ei voi oppia yksin kielikursseilla, vaan keskeinen rooli on yhteisöllä, jossa kieltä on tarkoitus käyttää. Jotta yhteisö voi tukea työkiele
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
5

Kajanto, Anneli. "Tarvitaan läpinäkyvyyttä." Aikuiskasvatus 25, no. 4 (2005): 327–29. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93653.

Повний текст джерела
Анотація:
Yliopisto on autonominen, puolueeton ja lahjomaton totuudenetsijä. Sitäkin. Työyhteisönä se on usein julma ja epäoikeudenmukainen. Se on hierarkkinen järjestelmä, missä vallankäytön keinot ovat mitä moninaisimmat. Laittomuuden raja rikkoutuu harvoin. Mutta epäeettinen käyttäytyminen on tiedeyhteisöjen arkea. Etenkin hierarkian alemmilla portailla olevien tutkijain työtä saatetaan omia siekailematta. Ani harva epäeettinen tapaus tai käytäntö johtaa valitukseen ja vielä harvempi plagioinnin tunnistamiseen. Pinnan alla muhii jännitteinen työyhteisö.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
6

Venninen, Tuulikki. "Koskenlaskua työyhteisössä." Aikuiskasvatus 29, no. 1 (2009): 14–23. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94166.

Повний текст джерела
Анотація:
Seison joen rantatörmällä ja tarkkailen sen näennäisen tyyntä pintaa. Kohta olen työntävä kanoottini sen matkaan. Pitkään toiminut työyhteisö on kuin joki, joka on muovannut uomansa ainutlaatuiseksi. Sen kulttuuri on syntynyt aikojen saatossa eikä sitä käy hetkessä muuttaminen, ei edes sen omien jäsentensä taholta. Pinnan alla väreilee pyörteitä, jotka on kohdattava kunnioittaen niiden olemassaoloa, muuten matkaajan kanootti voi karahtaa kiville. – Artikkelissa kuvataan päiväkotityöyhteisössä toteutettua toimintatutkimusta. ”Yhteisen suunnan etsiminen, hyvään nykyhetkeen pyrkiminen ja jännitte
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
7

Korpela, Eveliina, Johanna Komppa, and Katriina Eronen. "Yhteisöllisen kielenoppimisen mahdollisuudet erikoissairaanhoidon yksikössä." Työelämän tutkimus 22, no. 4 (2024): 431–60. https://doi.org/10.37455/tt.142658.

Повний текст джерела
Анотація:
Tarkastelemme tässä artikkelissa kielityöpajoja, jotka on suunnattu monikielisistä taustoista tuleville hoitajille. Kielityöpajoihin osallistuvat hoitajat puhuvat työssään suomea toisena kielenä ja toimivat vaativassa hoitoalan asiantuntijatyössä eräässä erikoissairaanhoidon yksikössä. Työpajoja on järjestetty vuodesta 2022 niin, että työyhteisö osallistuu kielenoppimiseen ja mahdollistaa hoitajien kielenoppimisen työajalla. Toiminta pohjautuu ruotsalaiseen Språkombudmalliin. Aineisto koostuu 18 videoidusta kielityöpajakokoontumisesta (yhteensä 27 tuntia). Selvitämme, millaisiksi ammatillisen
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
8

Aspvik, Ulla, and Irja Lepola. "Yhteistyötahojen näkemyksiä psyykkisesti vajaakuntoisten työkuntoutuspalvelujen järjestämisestä Keski-Pohjanmaalla." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 38, no. 3 (2001): 260–68. https://doi.org/10.23990/sa.153363.

Повний текст джерела
Анотація:
Psyykkisesti vajaakuntoisten työ kuntoutuspalvelujen kehittäminen on haaste tämän päivän Suomessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osaltaan vastata kyseiseen haasteeseen. Tutkimustehtävänä on kuvata ja analysoida Avotyöprojektin yhteistyötahojen edustajien näkemyksiä työ kuntoutuspalveluista ennen avotyötoiminnan aloittamista. Tutkimusaineistona on Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Avotyöprojektin yhteistyötahojen (n = 23) edustajilta (n = 49) kerätty haastatteluaineisto. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Haastateltujen näkemyksiä psyykkisesti vajaakuntoisten työ k
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
9

Chydenius, Heidi, and Sanna Vehviläinen. "Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan harjoittelunohjaus päiväkodin työyhteisössä." Ammattikasvatuksen aikakauskirja 27, no. 2 (2025): 12–31. https://doi.org/10.54329/akakk.162785.

Повний текст джерела
Анотація:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kokevat päiväkodin työyhteisössä toteutuvan harjoittelunohjauksen. Tutkimus ottaa osaa ajankohtaiseen keskusteluun, jossa ohjausta tarkastellaan työyhteisön yhteisöllisenä toimintana sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostui varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden päättöharjoittelun aikana kirjoittamista oppimispäiväkirjoista ja niitä täydentävistä esseistä (N = 24). Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisen refleksiivisen temaattisen analyysin keinoin. Tutkimuskysymyksemme
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
10

Rautvuori, Marjo. "Tunnistettu ikävoima ravitsee koko työyhteisöä." Aikuiskasvatus 32, no. 3 (2012): 232–33. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93998.

Повний текст джерела
Анотація:
Ikävoimaa työhön / Susanna Lundell, Eva Tuominen, Tomi Hussi, Soili Klemola, Eija Lehto, Elina Mäkinen, Rita Oldenbourg, Tiina Saarelma-Thiel & Juhani Ilmarinen. Helsinki : Työterveyslaitos, 2011.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
11

Chydenius, Heidi, Sanna Vehviläinen, and Elina Fonsén. "Opetusharjoittelun ohjaus harjoittelupäiväkodin työyhteisön toimintana." Kasvatus 55, no. 2 (2024): 113–28. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.130978.

Повний текст джерела
Анотація:
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen sisältyvä opetusharjoittelu toteutetaan aina yliopiston kanssa yhteistyössä toimivassa harjoittelupäiväkodissa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan opetusharjoittelua ohjataan parhaiten harjoittelupäiväkodin työyhteisön yhteisenä toimintana. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme harjoittelupäiväkodin työyhteisön jäsenten kuvaamaa ohjaustoimijuutta sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Aineistomme koostui varhaiskasvatuksen eri ammattilaisten fokusryhmähaastatteluista, joita lähestyimme semioottisen analyysin välinein (aktanttimalli ja toimijuuden modaliteetit). T
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
12

Heinonen, Jarna. "Sisäinen yrittäjyys organisaation kehittämisen välineenä." Aikuiskasvatus 21, no. 2 (2001): 122–32. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93352.

Повний текст джерела
Анотація:
Sisäisellä yrittäjyydellä haetaan tehokkuutta niin työyhteisön toimintaan, kuin sen jäsenten omaan kasvuun. Sisäinen yrittäjyys ilmentää työyhteisön yrittäjämäistä ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin kahta kunnallista yksikköä, hammashoitolaa ja vanhainkotia, jotka eroavat johtamisja toimintakulttuureissaan tuntuvasti toisistaan.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
13

Kantola, Jenni. "Miten kääntää työyhteisön konfliktit oppimiskokemukseksi töyhteisösovittelulla?" Aikuiskasvatus 39, no. 4 (2019): 303–11. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88083.

Повний текст джерела
Анотація:
Vaikka puuttuminen työpaikan konflikteihin on todettu välttämättömäksi työntekijöiden hyvinvoinnille, konfliktien ratkaisumenetelmiä tunnetaan huonosti. Suosiotaan kasvattaneen työyhteisösovittelun uskotaan prosessina kehittävän koko organisaation vuorovaikutustaitoja.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
14

Pennanen, Eveliina. "Hoitohenkilöstön käsitykset työyhteisön vuorovaikutuksen merkityksestä työhyvinvoinnille." Prologi 11, no. 1 (2015): 52–74. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95903.

Повний текст джерела
Анотація:
Sairaalaorganisaatiossa hoitohenkilöstön työhyvinvointi kohtaa monenlaisia haasteita, jotka kumpuavat sekä työn luonteesta että organisaation rakenteista ja hierarkiaverkostoista. Tämän artikkelin tavoitteena on ymmärtää työhyvinvoinnin rakentumista sairaalatyöyhteisön vuorovaikutuksessa jäsentämällä hoitohenkilöstön käsityksiä vuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. Tutkimusasetelma on laadullinen. Tutkimusaineistona oli yhdeksän hoitohenkilöstön jäsenen respondenttihaastattelua. Aineisto kerättiin erään suomalaissairaalan yhdestä työyksiköstä. Analyysin lähtökohtana käytettiin fenom
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
15

Pohjola, Mikko Juhani, Virpi-Liisa Kykyri, and Aarno Laitila. "Neuvottelu vastuusta ja toimijuudesta yhteistyön kehittämiseen liittyvässä konsultaatiossa." Psykologia 53, no. 5-6 (2025): 386–401. https://doi.org/10.62443/psykologia.v53i5-6.70027.

Повний текст джерела
Анотація:
Organisaatiot toivovat työterveyshuollolta usein tukea työyhteisön toimivuuden edistämiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme työyhteisön yhteistyön parantamiseksi järjestettyä konsultaatiota vuorovaikutuksen näkökulmasta. Konsultaatio toteutettiin suomalaisessa sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Tutkimuksen aineiston muodosti yhdestä konsultaatiotapaamisesta tehty äänitallenne. Analyysissä olemme hyödyntäneet diskurssianalyysin ja keskustelunanalyysin metodologiaa ja käsitteitä. Tutkimme tapaamisessa käytyä neuvottelua yhteistyön sujumiseen liittyvästä vastuusta, konsultin vuorovaikutukselli
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
16

Arajärvi, Miina Liisa, Kaarina Mönkkönen, Taru Kekoni, and Timo Toikko. "Sosiaalityön psykososiaalinen asiantuntijuus nuorisopsykiatrian moniammatillisen työyhteisön määrittelemänä." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, no. 4 (2020): 357–73. http://dx.doi.org/10.30668/janus.77900.

Повний текст джерела
Анотація:
Sosiaalityöntekijät työskentelevät nuorisopsykiatriassa erityistyöntekijöinä tuoden sosiaalista näkökulmaa moniammatilliseen vuoropuheluun. Nuorisopsykiatriassa on viime vuosina kehitetty hoitomalleja. Samalla erityistyöntekijöiden työnkuvaa on pyritty vahvistamaan. Artikkelissa sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden jäsentymistä tarkastellaan nuorisopsykiatrian avohoidon monialaisessa ja muuttuneessa toimintaympäristössä. Tutkimuksen aineisto koostuu nuorisopsykiatrian ammattilaisille järjestetyistä fokusryhmähaastatteluista. Nuorisopsykiatriassa psykososiaalinen sosiaalityö jäsennetä
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
17

Paltamaa, Jaana, Eija Janhunen, and Riitta Räsänen. "Työyhteisö ja omavalvonta vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvointia tukemassa." Gerontologia 37, no. 4 (2023): 334–54. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.127396.

Повний текст джерела
Анотація:
Tutkimuksemme kohdentui vanhuspalveluiden henkilöstön työkykyyn. Pyrimme ymmärtämään, miksi ja miten työtä tehdään ammatillisesti hyvällä ja samalla työhyvinvointia vahvistavalla asenteella ja tavalla. Tapaustutkimuksemme kohdistui kahteen vanhuspalveluita tarjoavaan yritykseen. Henkilöstön työkykyä selvitimme Webropol-kyselyllä tutkimuksemme alku- ja loppuvaiheessa. Työkykyä tarkastelimme Työterveyslaitoksen Työkykytalo-mallin mukaisesti. Sen perusta ‒ henkilöstön kokema työkyky ja osaaminen ‒ oli hyvä. Yhteiskehittämisen teemoiksi nousivat arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen ja työ
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
18

Totro, Timo. "Runsas reppu työkaluja." Aikuiskasvatus 19, no. 1 (1999): 111–13. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93214.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
19

Koivuniemi, Päivi. "Työhyvinvoinnistako menestystä?" Aikuiskasvatus 23, no. 3 (2003): 240–41. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93501.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
20

Salminen, Simo. "Vuosikello esimiehelle." Psykologia 51, no. 3 (2025): 232–33. https://doi.org/10.62443/psykologia.v51i3.145018.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
21

Törmä, Taina. "Asiantuntijuutta tukevaa johtamista." Aikuiskasvatus 31, no. 2 (2011): 148–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93928.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
22

Järvensivu, Anu. "Tutkijalta työyhteisöille." Aikuiskasvatus 32, no. 3 (2012): 238. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94001.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
23

Gardemeister, Susanna. "Teesejä ja vastakkaisargumentteja työn ja oppimisen murroksesta." Aikuiskasvatus 29, no. 1 (2009): 70–71. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94175.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
24

Juuti, Pauli. "Johtamisen ja työskentelyn uutta ajattelutapaa etsimässä." Aikuiskasvatus 20, no. 1 (2000): 65–66. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93268.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
25

Välke, Riitta. "Miten synnyttää halu muutokseen ennen kuin siihen tulee tarve?" Aikuiskasvatus 27, no. 2 (2007): 144–46. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93753.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
26

Minkkinen, Anna-Maija, Seppo Mönkkönen, Kalevi Paldanius, Petri Kainulainen, and Pirjo Suhonen. "Yhteisnavettayritysten johtamiskäytäntöjä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75423.

Повний текст джерела
Анотація:
Maatilojen rakennekehitys jatkuu voimakkaana ja vaatii yhä suurempia investointeja tulevaisuudessa. Suomessa on kuitenkin vielä paljon pieniä ja keskikokoisia maatiloja, jotka haluaisivat jatkaa maidontuotantoa. Useamman tilan yhteinen navetta voisi olla yksi ratkaisumalli näille maitotiloille. Yhteisellä navetalla voisivat pienemmätkin maatilat saavuttaa ison yksikön edut kustannustehokkuudessa ja pysyä kilpailukykyisinä tulevaisuudessa. Monen omistajan yritys asettaa johtamiselle erityisvaatimuksia ja vaatii myös asennemuutosta osakkailtaan verrattuna entiseen maatilayrittämiseen. Tämän tutk
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
27

Lahti, Pirkko. "Työyhteisön hyvinvointi voi vaatia ryhmä- tai jopa hallinnollisia ratkaisuja." Aikuiskasvatus 18, no. 2 (1998): 158–59. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92503.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
28

Nikkola, Tiina, and Esko Harni. "Sisäistyneet ristiriidat, tunnetyö ja tietotyöläissubjektiviteetin rakentuminen." Aikuiskasvatus 35, no. 4 (2015): 244–53. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94154.

Повний текст джерела
Анотація:
Yliopistotyö on esimerkki uuden työn muodoista, joissa työ kiinnittyy aiempaa vahvemmin yksilöön. Samalla vastuu työelämän vaatimuksiin yltämisestä siirtyy työntekijälle itselleen. Työyhteisön ristiriitatilanteissa organisaation ongelmat sisäistyvät työntekijän yksityisiksi ja tunne-elämän ongelmiksi.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
29

Kärkkäinen, Riitta, Terhi Saaranen, Merja Sallinen, and Kimmo Räsänen. "Biopsykososiaalinen lähestymistapa työuupuneiden työntekijöiden työkyvyn tuessa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa." Työelämän tutkimus 19, no. 3 (2021): 402–25. http://dx.doi.org/10.37455/tt.103362.

Повний текст джерела
Анотація:
Biopsykososiaalista eli kokonaisvaltaista lähestymistapaa suositetaan kroonistuneiden terveysongelmien hoidossa, mutta työuupumuksen hoidossa siitä tiedetään vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan biopsykososiaalisen lähestymistavan ilmenemistä työpaikoilla ja työterveyshuolloissa työuupuneiden työkyvyn tuessa painottaen tukea vaikeuttavia tekijöitä. Aineisto koostuu sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukeen osallistuvien ammatti­laisten haastatteluista ja kirjoitelmista yliopistoissa ja keskussairaaloissa (n = 15) sekä työterveyshuolloissa (n = 25). Aineistot kerättiin vuosina 2
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
30

Pohjola, Mikko Juhani, Aarno Laitila, Virpi-Liisa Kykyri, and Juha Holma. "Moraalisen dilemman rakentuminen ja käsittely työyhteisön yhteistyön kehittämistä koskevassa konsultointikeskustelussa." Psykologia 56, no. 1 (2025): 50–66. https://doi.org/10.62443/psykologia.v56i1.90110.

Повний текст джерела
Анотація:
Asiakkaita osallistavaa ja dialogista työotetta hyödyntävät konsultit kohtaavat työssään tilanteita, joissa työyhteisön jäsenten konsultointikeskustelussa esittämät työtä ja siihen liittyviä kehittämistarpeita koskevat näkemykset ovat keskenään ristiriitaisia. Keskustelua voi tällöin uhata juuttuminen vastakkainasetteluun, jossa konsultoinnin ihanteiden mukainen uusien näkökulmien löytäminen tulee haasteelliseksi. Tässä artikkelissa havainnollistamme, miten moraalisia järjestyksiä eri tavalla tuottavien diskurssien törmääminen tuotti tällaisen tilanteen. Tutkimuksen aineiston muodostavat yhdes
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
31

Puhakka, Mari, Mirja Tarnanen, and Emma Kostiainen. "Yhtenäiskoulua kohti – opettajien ja rehtorien diskursseja koulukulttuurin muutoksesta." Prologi 17, no. 1 (2022): 8–29. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.111551.

Повний текст джерела
Анотація:
Tässä artikkelissa tarkastellaan yhtenäiskoulun opettajayhteisön sosiaalista todellisuutta, jota rakennetaan ja ylläpidetään vuorovaikutuksen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia konstruktioita tulevan yhtenäiskoulun opettajat ja rehtorit luovat yhtenäisen koulukulttuurin rakentamisesta ja muutokseen sitoutumisesta. Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Uutta luova asiantuntijuus -hanketta. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä tulevan yhtenäiskoulun opettajan ja rehtorin teemahaastattelusta, ja se on analysoitu diskurssianalyysin keinoin. Yhtenäisen ko
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
32

Holopainen, Mika. "Kohti normaalimpaa arkea." Signum 54, no. 1 (2022): 3. http://dx.doi.org/10.25033/sig.116003.

Повний текст джерела
Анотація:
Koronaviruspandemian asteittain hiipuessa on paluu normaalimpaan arkeen alkanut. Toisaalta pandemian aikana tapahtuneet muutokset työssä ovat tulleet jäädäkseen. Muutoksiin sopeutuminen voi viedä oman aikansa. Hybridityö eli etä- ja lähityönyhdistelmä vaatii vielä totuttelua, ja muutokseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia joudutaan pohtimaan sekä yksilöllisesti että työyhteisön kannalta.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
33

Ylinen, Tyyne, Mervi Ruokolainen, Mari Huhtala, and Kirsi Juhila. "Sosiaalityön hyveet – millaisia haasteita hyveiden mukainen toiminta sosiaalityössä kohtaa?" Psykologia 56, no. 1 (2025): 20–32. https://doi.org/10.62443/psykologia.v56i1.90124.

Повний текст джерела
Анотація:
Hyveet ovat niitä yksilön ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä hyvän ihmisen ja saavat hänet toimimaan hyvin ja eettisesti. Työntekijän hyveiden ajatellaan olevan vastaavasti niitä työntekijän ominaisuuksia, jotka saavat hänet toimimaan hyvin, oikein ja eettisesti työssään. Hyveitä ovat esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja myötätunto. Hyveiden ajatellaan takaavan toiminnan eettisyyden eettisiä periaatteita, arvoja ja toimintaohjeita paremmin. Sosiaalityö on ala, jonka laatu ja eettisen työn toteuttamismahdollisuudet ovat herättäneet viime vuosina paljon keskustelua. Tässä tutkimuksessa tarkastella
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
34

Senvall, Nora, Soili Keskinen, and Esko Keskinen. "Johtaminen työntekijöiden arviomana ja esimiehen itsearvioimana päiväkotityössä." Aikuiskasvatus 25, no. 4 (2005): 281–87. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93646.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa kuvatussa tutkimuksessa selvitettiin kolmea peruskysymystä: miten esimiehet itse ja heidän alaisensa arvioivat esimiehen johtamista, ovatko nämä arviot keskenään yhtenevät vai yli- tai aliarvioivatko esimiehet omaa johtamistaan alaisten arvioon verrattuna, sekä onko johtamisen arvioiden yhtenevyydellä yhteyttä työyhteisön hyvinvointiin ja toimivuuteen. Tutkimuskohteena oli mitä naisvaltaisin ala: päiväkodit.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
35

Koli, Annarita. "Työn ongelmatilanteiden tulkinnat." Aikuiskasvatus 31, no. 1 (2011): 25–34. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93909.

Повний текст джерела
Анотація:
Tarkastelen artikkelissa, miten työn kehittäminen etenee erään ammatillisen oppilaitoksen opettajien keskusteluissa. Tutkin, millaisia tulkintoja ja selityksiä opettajat antavat käytännön opetuksessa toistuvalle ongelmalle ja millaisia ratkaisuvaihtoehtoja erilaisiin tulkintoihin liitetään. Opetustyö muuttuu hitaasti monista kehittämisponnisteluista huolimatta, mutta voiko työyhteisö löytää ongelman jäsentämisen tapoja, jotka vievät kehittämistä eteenpäin?
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
36

Harni, Esko, Tiina Nikkola, and Antti Saari. "Rakenteen ja kokemuksen komplementaarisuus laadullisen aineiston tulkinnassa ja analyysissa." Aikuiskasvatus 38, no. 1 (2019): 30–45. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88123.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa käsitellään yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodologiassa esiintyvää, yhteiskunnallishistoriallisten rakenteiden ja yksilön kokemusten välistä rakennetta. Se kiinnittyy hallinnan ja ideologioiden kriittisen tutkimuksen metodologiaan. Ongelmakentän tarkentamiseksi analysoidaan kahden tutkimusperinteen tarjoamia välineitä rakenteen ja kokemuksen yhdistämiseen tutkimusmetodiikassa. Perinteet ovat hallinnan analytiikka ja psykoanalyyttinen, yksilöllisiä kokemuksia painottava tutkimustraditio. Erityisesti tarkastellaan mahdollisuutta tuottaa analyysia, jossa otetaan huomioon sekä yhteisk
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
37

Pesonen, Pete. "Luvalla tai ilman. Firabelityöt 1900-luvun alusta 1960-luvulle." Väki Voimakas, no. 28 (November 2, 2023): 231–46. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122913.

Повний текст джерела
Анотація:

 
 
 
 Pete Pesonen toteaa artikkelissaan, että teollisuuden työpaikoissa tehdyt niin sanotut firabelityöt saattoivat erityisesti poikkeusaikoina olla kaivattu lisä perheen talouteen. Toisaaltaerilaisten arkipäivän tarvekalujen tekeminen oli osa työyhteisön kulttuuria ja ”me-hengen” luomista. Pesonen uskoo, että firabelitöiden tekeminen nousi uuteen kukoistukseen toisen maailmansodan jälkeen. Monilla tehtailla elvytettiin myös perinteisiä luontaisetuja, kuten työntekijöiden yhteisiä perunamaita. Kiinnostavaa on, että työntekijät tekivät selkeän eron varastamisen ja firabel
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
38

Jouhki, Jukka. "Suomalaisjohtajat intiassa: sopeutumisia hiearkkiseen työkulttuuriin." Työelämän tutkimus 22, no. 3 (2024): 292–315. http://dx.doi.org/10.37455/tt.142252.

Повний текст джерела
Анотація:
Intialaiset organisaatiot ovat suomalaisiin organisaatioihin verrattuna hierarkkisesti hyvin jäykkiä. Myös käsitykset johtajan auktoriteetista ja työntekijän oma-aloitteisuudesta ovat merkittävästi erilaisia Intiassa kuin Suomessa. Intiassa sijaitsevissa kansainvälisissä yrityksissä tasapainoillaan usein erilaisten työkulttuurien välillä. Näissä työyhteisöissä työskentelee johtotehtävissä myös monia suomalaisia, jotka kohtaavat suomalaiseen työelämään verrattuna monin tavoin erilaisia käytäntöjä ja arvoja. Käsittelen artikkelissani 12 avoimen haastattelun pohjalta Intiassa johtotehtävissä olev
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
39

Korhonen, Satu-Mari. "Analyysi kehittämishankkeen keskusteluista." Aikuiskasvatus 25, no. 2 (2005): 100–109. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93616.

Повний текст джерела
Анотація:
Mitä enemmän asioita yritetään muuttaa, sitä enemmän ne pysyvät ennallaan (Seymour Sarason 1971, 2). Perinteiset muutosta ja kehittämistä koskevat teoriat lähtevät liikkeelle ajatuksesta, että muutos toteutetaan ylhäältä-alas (ks. Kotter 1996). Tällaiselle käsitykselle on ollut ominaista tulkita työntekijöiden rooli muutoksen toteutumista estävänä tekijänä. Käsitys nojautuu perinteiseen vastarinta-metaforaan. Työyhteisöä ja työtä on mahdollista kehittää osallistavallakin tavalla, jolloin työntekijät itse toteuttavat kehittämistyötä. Osallistavassa kehittämismenetelmässä kohdataan kuitenkin haa
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
40

Pitkänen, Taina, and Johanna Vaattovaara. "Osalliseksi toisella kielellä? Laillistamisprosessissa olevien lääkäreiden kokemuksia osallisuudesta terveydenhuollon työyhteisöissä." Työelämän tutkimus 22, no. 4 (2024): 461–89. https://doi.org/10.37455/tt.142703.

Повний текст джерела
Анотація:
Tarkastelemme artikkelissamme EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden lääkäreiden osallisuuden kokemuksia ja osallisuuteen liittyviä esteitä suomalaisen terveydenhuollon työyhteisöissä. Fokusryhmäkeskusteluihin perustuvan tutkimuksen osallistujat ovat ulkomailla tutkintonsa suorittaneita, aikuisena Suomeen muuttaneita lääkäreitä, joilla tutkimusajankohtana on ollut laillistamisprosessi Suomessa kesken. Fokusryhmäkeskustelut toteutettiin laillistamiskokeeseen valmentavan koulutuksen puitteissa osallistamalla lääkärit tutkimaan omaa ammatillista kehittymistään työssä tarvittavan suomen kielen tai
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
41

Ukskoski, Tuija, Emma Kostiainen, and Matti Rautiainen. "Mikä juttu tää on, onko tää joku projekti vai mitä?" Aikuiskasvatus 45, no. 2 (2025): 90–105. https://doi.org/10.33336/aik.147193.

Повний текст джерела
Анотація:
Kouluyhteisön hyvinvointi vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen, koulun toimintakulttuurin uudistumiseen sekä oppilaiden oppimiseen ja hyvinvointiin. Toimintatutkimuksellisessa interventiossa tarkastelimme, mitkä elementit opettajat kokevat merkityksellisiksi kouluyhteisön hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin kehittämisessä. Tutkimusaineisto koostui havaintomuistiinpanoista ja opettajien yksilöteemahaastatteluista (n = 11), jotka analysoimme refleksiivisen temaattisen analyysin menetelmällä. Merkitykselliset elementit jäsentyivät kolmeksi teemaksi: 1) kouluhyvinvoint
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
42

Pastuhov, Annika, and Petri Salo. "Kansalaisuus osallisuutena puutyökurssilla." Aikuiskasvatus 39, no. 3 (2019): 182–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.85699.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa paneudutaan kansalaisuuteen ja siihen, miten se ilmenee kansalaisopiston kurssilla. Tutkimuskysymykseen, millä tavoin kansalaisuus ilmenee osallisuutena kansalaisopiston senioreiden puutyökurssilla, haetaan vastausta etnografisella tutkimusmenetelmällä. Etnografinen kenttätyö toteutettiin senioreiden puutyökurssilla yhden kevätlukukauden aikana. Kurssi oli harrastusperustainen ja omaehtoinen työyhteisö, jossa korostui tekemisen itseisarvo. Sen keskeiset kulttuuris-sosiaaliset erityispiirteet olivat huolenpito, avuliaisuus, avoimuus, toisten arvostus ja suvaitsevaisuus. Ne loivat v
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
43

Peltola, Maria, Teemu Suorsa, Jutta Karhu, and Hannu Soini. "Huoli kytkeytyy osallisuuden rajapintoihin." Aikuiskasvatus 40, no. 2 (2020): 127–38. http://dx.doi.org/10.33336/aik.95453.

Повний текст джерела
Анотація:
Tutkimuksessa tarkastellaan, ensinnäkin millaisia ulottuvuuksia huoli ja huolehtiminen saavat oppilashuollon ammattilaisten ohjatuissa vertaisryhmäkeskusteluissa. Toiseksi mallinnetaan teoriaa ammattilaisen arjesta ja hahmotellaan huolipuheen ydintä. Tutkimuksessa analysoitiin 24 oppilashuollon ammattilaisen 48 työnohjauksellista keskustelua, joissa he puhuivat omaa työtään koskevista ajankohtaisista ratkaisemattomista kysymyksistä. Keskusteluista koostettiin yhdessä ammattilaisten kanssa tiivistelmiä. Tutkimus toteutettiin ankkuroidun teorian periaatteita hyödyntäen rakentamalla aluksi katego
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
44

Toivanen, Minna. "Mistä syntyvät onnekkaat löydöt asiantuntijatyössä?" Työelämän tutkimus 18, no. 4 (2020): 305–22. http://dx.doi.org/10.37455/tt.89014.

Повний текст джерела
Анотація:
Uudistuminen ja uudet ratkaisut voivat syntyä yllättävien sattumien kautta. Tähän liittyy käsite serendipisyys, jolla tarkoitetaan yksilön kohtaamaa yllättävää, sattuman ja viisauden ohjaamaa hyödyllistä havaintoa, ideaa, tietoa, esinettä tai ilmiötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa serendipisyyskokemuksia eli onnekkaita löytöjä asiantuntijatyössä Suomessa sekä selvittää, missä onnekkaita löytöjä tehdään ja missä määrin ne liittyvät yksilön toimintatapaan ja missä määrin taas työyhteisön ilmapiiriin (psykologiseen turvallisuuteen) ja organisaatiokulttuuriin. Tutkimus pohjautuu vuo
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
45

Aho, Annukka. "Kestävän hyvinvoinnin mahdollisuuksia osuuskuntatyössä." Alue ja Ympäristö 50, no. 1 (2021): 70–88. http://dx.doi.org/10.30663/ay.99661.

Повний текст джерела
Анотація:
Kestävän työn kysymyksiä on kiinnostavaa lähestyä osuustoiminnan näkökulmasta, sillä osuuskuntia yritysmuotona luonnehtii usein jäsendemokratiasta juontuva tarvelähtöisyys ja muun kuin voiton tavoittelu. Tässä artikkelissa tarkastelen neljän melko pienen ja uuden osuuskunnan jäsenten teemahaastatteluja lähilukien, miten neuvottelu erilaisista, kestävän hyvinvoinnin HDLB-mallin avulla jäsennellyistä, tarpeista muovaa osuuskunnissa tehtävää moninaista työtä. Kestävän työn kannalta lupaavia piirteitä osuuskunnissa voi kuvata vastuulliseksi tekemiseksi, jossa tarpeiden tunnistaminen rakentaa merki
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
46

Tiitinen, Sanni, Elina Weiste, Sanna Vehviläinen, Johanna Ruusuvuori, Sirpa Lusa, and Jaana Laitinen. "Reflektoinnin välttämistä ja vertaistukea." Aikuiskasvatus 38, no. 3 (2018): 208–22. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88350.

Повний текст джерела
Анотація:
Työn reflektointi ja keskusteleva työkulttuuri ovat avainasemassa työyhteisöjen osaamisen kehittämisessä ja työkyvyn tukemisessa. Ohjaus on keino, jolla voidaan tukea sekä yksilöiden oman työn reflektointia että työyhteisön yhteisöllistä oppimista. Koska ohjaus perustuu keskusteluun, sen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin vuorovaikutus toteuttaa ohjauksen päämääriä. Tässä artikkelissa tutkimme vuorovaikutusta työkyvyn tukemiseen tähtäävässä lähijohtajien ryhmäohjauksessa. Tutkimuksen aineisto koostuu videoiduista lähijohtajien ryhmäohjaustapaamisista, joita analysoimme käyttäen jäsenkate
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
47

Tervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen." Puhe ja kieli, no. 2 (October 5, 2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.65094.

Повний текст джерела
Анотація:
Työelämän kielitaidon koulutuksen ja testauksen tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri aloilla ja ammateissa vaaditaan. Nykyään vallalla on näkemys, jossa kielitaitoa pidetään tilanteisena taitona, mutta tilanteen käsitettä ei ole juurikaan määritelty eikä tilanteiden ominaisuuksia eritelty. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärin työtehtävien kielellistä vaativuutta työyhteisön jäsenten haastatteluiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluista (n = 32) etsittiin temaattisen sisällönanalyysin avulla sellaisia työtilanteiden ominaisuuksia, jotka
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
48

Tervola, Maija. "Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen." Puhe ja kieli, no. 2 (October 5, 2018): 83–107. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75368.

Повний текст джерела
Анотація:
Työelämän kielitaidon koulutuksen ja testauksen tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri aloilla ja ammateissa vaaditaan. Nykyään vallalla on näkemys, jossa kielitaitoa pidetään tilanteisena taitona, mutta tilanteen käsitettä ei ole juurikaan määritelty eikä tilanteiden ominaisuuksia eritelty. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärin työtehtävien kielellistä vaativuutta työyhteisön jäsenten haastatteluiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluista (n = 32) etsittiin temaattisen sisällönanalyysin avulla sellaisia työtilanteiden ominaisuuksia, jotka
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
49

Selander, Kirsikka, Risto Nikunlaakso, and Jaana Laitinen. "Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä?" Työelämän tutkimus 21, no. 2 (2023): 239–66. http://dx.doi.org/10.37455/tt.115055.

Повний текст джерела
Анотація:
Vanhuspalveluissa työn kuormitus on ollut suurta jo pidemmän aikaa, mikä korostaa työssä jaksamisen merkitystä. Tutkimuksemme tuottaa tietoa työn kuormitus­ ja voimavaratekijöistä vanhuspalveluissa ja niiden suhteesta huonoon työkykyyn. Tietoa voidaan hyödyntää ylläpidettäessä vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä ja jaksamista. Aineistona käytimme vuonna 2020 julkisista sosiaali­ ja terveysalan (sote) organisaatioista (sairaanhoitopiirejä ja kuntayhtymiä) kerättyä kyselyaineistoa (n = 22 528). Vastaajista 4 347 työskenteli vanhuspalveluissa ja 18 155 muussa sotessa. Logistisen regressioa
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
50

Rossi, Eeva. "Tutkija vai sosiaalityöntekijä? Autoetnografinen tarkastelu tutkijasosiaalityöntekijän positioista." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 29, no. 1 (2021): 37–53. http://dx.doi.org/10.30668/janus.85027.

Повний текст джерела
Анотація:
Tutkimuksessa tarkastellaan tutkijasosiaalityöntekijän toiminnallista ja tutkimuksellista asemoitumista iäkkäiden asumispalvelukeskuksessa. Tutkimus paikantuu etnografian autoetnografiseen perinteeseen. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan kokemuksiin tutkijasosiaalityöntekijänä ja aineistona ovat päiväkirjamerkinnät vuosien 2014-2016 kenttäjaksolta. Tutkimuksessa kysytään, millaisia positioita tutkijasosiaalityöntekijän rooliini asumispalvelukeskuksessa liittyy ja miten ne paikantuvat suhteessa organisaatioon, henkilökuntaan ja asiakkaisiin. Tutkimuksessa positio paikantui kolmeen toisiinsa liitt
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Ми пропонуємо знижки на всі преміум-плани для авторів, чиї праці увійшли до тематичних добірок літератури. Зв'яжіться з нами, щоб отримати унікальний промокод!

До бібліографії