Готові списки джерел за темами / Väittely / Статті в журналах
Щоб переглянути інші типи публікацій з цієї теми, перейдіть за посиланням: Väittely.

Статті в журналах з теми "Väittely"

Автор: Grafiati
Опубліковано: 25 липня 2024
Оновлено: 19 липня 2025

Оформте джерело за APA, MLA, Chicago, Harvard та іншими стилями

Оберіть тип джерела:

Ознайомтеся з топ-26 статей у журналах для дослідження на тему "Väittely".

Біля кожної праці в переліку літератури доступна кнопка «Додати до бібліографії». Скористайтеся нею – і ми автоматично оформимо бібліографічне посилання на обрану працю в потрібному вам стилі цитування: APA, MLA, «Гарвард», «Чикаго», «Ванкувер» тощо.

Також ви можете завантажити повний текст наукової публікації у форматі «.pdf» та прочитати онлайн анотацію до роботи, якщо відповідні параметри наявні в метаданих.

Переглядайте статті в журналах для різних дисциплін та оформлюйте правильно вашу бібліографію.

1

Aaltonen, Jouko. "Tuhon ja toivon väitteet." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 26, no. 3 (2013): 25–43. http://dx.doi.org/10.23994/lk.119931.

Повний текст джерела
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
2

Marttunen, Miika. "Sähköpostin avulla perustelevaan keskusteluun?" Aikuiskasvatus 17, no. 4 (1997): 283–90. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92463.

Повний текст джерела
Анотація:
Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa edistää argumentointitaitojen ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Entä kun vuorovaikutus tapahtuu sähköpostin avulla? – Kirjoittaja väitteli kasvatustieteiden tohtoriksi 7.6.1997 Jyväskylän yliopistossa. Väitöskirjan aiheena oli Studying argumentation in higher education by electronic mail.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
3

Toimituskunta. "Aikuiskoulutus virkistää ja nuorentaa." Aikuiskasvatus 20, no. 4 (2000): 352–53. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93320.

Повний текст джерела
Анотація:
Arja Kilpeläisen väitöstutkimus Naiset paikkaansa etsimässä : aikuiskoulutus naisen elämänkulun rakentajana / Arja Kilpeläinen. Väitöskirja : Jyväskylän yliopisto. (Jyväskylä studies in education, psychology and social research ; 163) Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2000. 155 s.
 Arja Kilpeläinen väitteli 12.5.2000 Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä tohtori Leena Koski.
 yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa vastaväittäjänä
 tohtori Leena Koski. Kirjan myynti: myynti@library.jyu.fi.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
4

Haapakorpi, Arja. "Yhteiskunnallisen taustan merkitys asiantuntija-aseman rakentumisessa." Aikuiskasvatus 30, no. 4 (2010): 256–66. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93894.

Повний текст джерела
Анотація:
Mikä merkitys kodin sosiaalisella ja kulttuurisella taustalla, etnisellä taustalla ja sukupuolella on asiantuntija-aseman rakentumisessa? Asiantuntijuuden kehittymistä tutkinut Arja Haapakorpi väitteli joulukuussa 2009 asiantuntijuuden rakentumisesta työelämässä. Artikkelissa analysoidaan sekä korkeakoulutusta että työmarkkinoilla asiantuntija-asemaan pääsyä. Artikkeli on myös kirjoittajan tieteellinen puheenvuoro asiantuntijoiden taustan yhteiskunnallisesta merkityksestä. – Arja Haapakorven väitöskirja Sulkeuman ja neuvottelun ehdoilla : asiantuntija-aseman rakentuminen työelämässä (Helsingin
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
5

Saarivirta, Toni. "Koulutus on kannattava investointi niin yksilöille kuin aluetaloudellekin." Aikuiskasvatus 24, no. 3 (2004): 234–37. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93569.

Повний текст джерела
Анотація:
”Koulutuksen ja talouden välisiä suhteita käsittelevä aihepiiri ei ole uusi tutkimusalue. Uutta on sen sijaan painotus”, kirjoittaa Toni Saarivirta lektiossaan. Hän väitteli toukokuun lopussa Tampereella tutkimuksellaan koulutuksen ja tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä. Siinä hän tutki yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä seitsemällä alueella. – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Koulutuksen ja tutkimuksen taloudellinen merkitys : vertaileva tutkimus yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen taloudellisesta merkityksestä seitsemälle alueelle (Tampereen
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
6

Laukkanen, Erkki. "Koulutusta ja työkokemusta arvostetaan, mutta rahamääräiset tuotot laskevat." Aikuiskasvatus 32, no. 1 (2012): 29–38. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93967.

Повний текст джерела
Анотація:
”Työuran aikana hankittu ammatillinen aikuiskoulutus on vaikuttanut eniten työpaikan sisäiseen liikkuvuuteen, jonka kanssa myös aikuiskoulutuksen palkkavaikutus vahvasti korreloi. Mutta ammatillisten siirtymien tukena, kuten työpaikan tai ammatin vaihdossa, aikuiskoulutuksen rooli on pysynyt vaatimattomana”, kirjoittaa Erkki Laukkanen, joka väitteli vuonna 2010 koulutuksen ja työkokemuksen vaikutuksesta tulokehitykseen. Työsuhdeturva ja urakehitys ovat palkansaajille palkkaa tärkeämpiä arvoja. – Erkki Laukkasen väitöskirja Wage returns to training : evidence from Finland (Åbo Akademi 2010).
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
7

Lambert, Pirjo. "Rajaviiva katoaa." Aikuiskasvatus 19, no. 3 (1999): 244–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93237.

Повний текст джерела
Анотація:
Väitöskirjatutkimuksessani olen lähestynyt ammatillisten oppilaitosten opettajien työtä opettajankoulutuksen kautta. Rinnakkaisina prosesseina kulkevat näin ollen opettajankoulutuksen sekä opettajan työn kehittäminen. Kysymyksessä on omaa työtäni koskevasta tutkimus- ja kehittämisprojektista, jossa olen nostanut opettajan työn lähikuvaan opettajankoulutustyötä tekemällä, sitä rinnan tutkimalla ja kehittämällä. – Lectio praecursoria. Pirjo Lambert väitteli Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 18.6.1999 tutkimuksellaan Rajaviiva katoaa. Innovatiivista oppimista ammatillisen
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
8

Tuomola-Karp, Päivi. "Laatu on myös luottamuksen rakentamista." Aikuiskasvatus 25, no. 4 (2005): 334–39. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93655.

Повний текст джерела
Анотація:
Päivi Tuomola-Karp väitteli 11. maaliskuuta 2005 kansanopistojen laatukäsityksestä. Käsitykset laadusta olivat kertomuksia hyvästä kansanopistotyöstä ja sen puutteista, mutta ne olivat myös oman työn ja opiston legitimointia. Laadun parantamisen katsottiin edellyttävän toisaalta vakiintuneiden toimintatapojen kehittämistä, toisaalta jyrkkää toimintaorientaation muutosta. Laatu ei osoittautunut monoliittiseksi käsitteeksi ja ilmiöksi: se, mikä yhdestä näkökulmasta tarkasteltuna on myönteinen haaste, on toisesta näkökulmasta uhka. – Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Laatu luottamukse
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
9

Paju, Petri. "Ensimmäiset suomalaiset tekniikan tohtorit." Tekniikan Waiheita 42, no. 2 (2024): 29–33. https://doi.org/10.33355/tw.153477.

Повний текст джерела
Анотація:
Petri Pajun katsaus käsittelee ensimmäisiä suomalaisia tekniikan tohtoreita, jotka valmistuivat Saksasta 1900-luvun alussa. Ensimmäinen suomalainen tekniikan tohtori oli Gunnar Heikel, joka väitteli Hannoverin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1904. Hänen jälkeensä useat muut suomalaiset, kuten Veikko Niiranen ja Verner Neovius, väittelivät kemian alalta Karlsruhen teknillisestä korkeakoulusta. Katsaus tarkastelee myös suomalaisten tohtori-insinöörien unohtuneita vaiheita ja heidän merkitystään tekniikan alan kehityksessä. Lisäksi se käsittelee varhaisten väittelijöiden kohtaamia haasteita j
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
10

Jokivuori, Pertti. "Sitoutuminen työorganisaatioon ja luottamus." Aikuiskasvatus 24, no. 4 (2004): 284–94. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93582.

Повний текст джерела
Анотація:
Väitteet, joiden mukaan kollektiiviset siteet ovat jälkiteollisessa, yksilökeskeisessä yhteiskunnassa heikkoja ja hauraita, ov at osaltaan samaa ”postmodernia melua” kuin puheet siitä, että yhteiskuntaluokat olisivat kadonneet, kirjoittaa Pertti Jokivuori suomalaisten palkansaajien työorganisaatioon sitoutumista koskevasta tutkimuksesta. Erik Allardtia lainaten hän sanoo: Sitoutumisessa organisaatioon on kyse yhteisyyssuhteista, jotka ovat keskeinen elementti yksilön pyrkimyksessä rakentaa arjestaan mielekästä.
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
11

Heikka, Taneli. "Miten Minä ja Sinä voivat kohdata journalistisissa dialogeissa? Dialogikokeilut haastavat kansalaisjournalismin käsitystä hyvästä keskustelusta." Media & viestintä 44, no. 4 (2021): 20–45. http://dx.doi.org/10.23983/mv.112866.

Повний текст джерела
Анотація:
Journalismi on reagoinut yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymiseen luomalla uusia dialogiin perustuvia toimintamalleja. Dialoginen journalismi erottuu tässä tutkimuksessa muista kansalaisjournalismin pohjalta ponnistavista uudistusliikkeistä. Kansalaisjournalismi on pitänyt dialogia esivaiheena punnitsevalle keskustelulle ja demokraattiselle päätöksenteolle. Dialoginen journalismi puolestaan kytkeytyy hetkellisesti irti demokraattisista tavoitteista, kuten deliberaatiosta ja päätöksenteosta, ja suuntaa huomion kokemuspuheen tuottamiseen. Dialoginen journalismi rakentaa eksklusiivisia dialo
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
12

Säynäjoki, Sakari. "Antroposeeni, kapitaloseeni, fossiilikapitalismi." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 42–67. http://dx.doi.org/10.55294/tk.116874.

Повний текст джерела
Анотація:
Antroposeenin käsitteen on kritisoitu syyllistävän universaalia ”ihmiskuntaa” ekokatastrofista ja samalla häivyttävän ympäristötuhojen yhteiskunnallista taustaa. Ihmiskunnan sijaan syylliseksi on esitetty kapitalismia, ja keskustelua käydään siksi useimmiten antroposeenin ja kapitaloseenin käsitteiden välillä. Artikkelissa esitetään, että kapitaloseenin näkökulmasta esitetty kritiikki antroposeenia kohtaan ohittaa liiaksi aikamme ekokatastrofin kannalta ratkaisevan tekijän, fossiilienergian ja siihen kytkeytyneen kapitalismin eli fossiilikapitalismin. Artikkelin pääväite on, ettei fossiilikapi
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
13

Sampolahti, Timo, and Katja Kurri. "RCT-tutkimukset psykoterapiatutkimuksen ”kultaisena standardina”?" Psykologia 60, no. 1-2 (2025): 83–89. https://doi.org/10.62443/psykologia.v60i1-2.160695.

Повний текст джерела
Анотація:
Kysymys siitä miten tutkia psykoterapiaa on aina herättänyt voimakkaita intohimoja. Jo Hans Eysenckin (1952) ensimmäinen tilastolliseen meta-analyysiin perustunut tutkimus The effects of psychotherapy: An evaluation oli aikanaan sekä kiistelty että samalla seurauksiltaan merkittävä. Eysenck väitti, ettei mikään psykoterapia ollut vaikuttavaa, eivätkä psykoterapian tulokset merkittävästi eroa spontaanista paranemisesta. Eysenckin tutkimuksesta käydyssä keskustelussa oli kaksi painopistettä. Toisaalta oltiin kiinnostuneita tutkimuksen tasosta sinänsä, ja toisaalta taas pidettiin tärkeänä sen sel
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
14

Huhtanen, Jouni. "Tiede tienristeyksessä." Tutkimus & kritiikki 5, no. 1 (2025): 50–70. https://doi.org/10.55294/tk.127545.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa tutkitaan marxilaisen tieteenhistorian alkuna pidetyn neuvostoliittolaisen fyysikon Boris Hessenin (1893–1936) 1930-luvulla esittämien teesien tieteenhistoriallista painoarvoa suhteessa Hessenin teesin ensimmäisiin arvostelijoihin lukeutuneen englantilaisen George Clarkin (1890–1979) esittämään kritiikkiin ja pohditaan lopuksi Hessenin asemaa tieteenhistorian kentällä. Clarkin mukaan marxilaisen tieteenhistorian ongelmana oli se, että se katsoi tieteen ratkaisevan kaikki teknologian asettamat ongelmat kehittämiensä teoreettisten mallien avulla. Tieteen kehitys edelsi tällöin aina
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
15

Laitila, Teuvo. "Kirjailijan todistus juutalaisten joukkomurhista Kiovassa 1941–1943." Teologinen Aikakauskirja 129, no. 2 (2024): 155–71. http://dx.doi.org/10.62442/ta.142584.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa tarkastellaan holokaustin ja antisemitismin käsitteen tulkin-toja Anatoli Kuznetsovin romaanissa Babi Jar. Teoksen sensuroitu versio ilmestyi Neuvostoliitossa vuonna 1967. Sensuroimaton versio julkaistiin kolme vuotta myöhemmin englanniksi ja venäjäksi. Kirjailija oli tuolloin jo loikannut Britanniaan. Neuvostoliitossa holokausti yhdistettiin neuvostokansalaisten surmaamiseen toisessa maailmansodassa.Natsi-Saksa ei tulkinnan mukaan pyrkinyt surmaamaan juutalaisia vaan sosialistisen valtion siviilejä. Luokkayhteiskunnan lakkauttaneessa Neuvostoliitossa ei valtion väitteen mukaan ol
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
16

Havu, Sauli. "Minkä taakseen jättää..." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 88–102. http://dx.doi.org/10.55294/tk.128609.

Повний текст джерела
Анотація:
Hiljattain edesmennyt Bruno Latour (1947–2022) oli yhteiskuntatieteiden kiistanalaisimpia hahmoja. Latour on tullut tunnetuksi niin sanotun toimijaverkkoteorian kehittäjänä. Keskeistä toimijaverkkoteoriassa on ”ei-inhimillisten” toimijoiden ottaminen mukaan sosiaalista rakentaviksi elementeiksi. Latour tunnetusti asetti teoriasuuntauksensa tiukasti kriittistä yhteiskuntatiedettä – ja yhteiskuntatieteellistä traditiota laajemminkin – vastaan. Vasemmistossa suhtautuminen Latouriin on tämän vuoksi ollut jännitteistä. Kuten Alyssa Battistoni (2023) toteaa: ”Latour nautti vasemmiston antagonisoinni
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
17

Sorsa, Santeri. "Vaihtoehtoja kasvulle ja fossiilikapitalismille." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 103–16. http://dx.doi.org/10.55294/tk.128626.

Повний текст джерела
Анотація:
Ilmastonmuutos ja ekokriisi(t) ovat aikamme suurimmat haasteet. Uutiset, tieteelliset artikkelit, asiantuntijahaastattelut, internet-meemit ja lukuisat muut tiedonvälityksen muodot jakavat tietoa ja näkemyksiä ilmastonmuutoksen tuomasta vääjäämättömästä tuhosta. Toisaalta IPCC:n (2023) tuore raportti kertoi, ettei toivoa kuitenkaan ole syytä heittää kokonaan metsään – ainakaan 1,5 celsiusasteen rajoissa pidettävän ilmaston lämpenemisen suhteen. Tässä kat­sausartikkelissa tarkastelen kolmea paljon keskustelua herättänyttä teosta, jotka kaikki tunnustavat tilanteen vakavuuden, mutta pyrkivät tar
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
18

Arjoranta, Jonne, Katja Kontturi, Essi Varis, and Tanja Välisalo. "Nörttikulttuurin identiteettikriisi." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 33, no. 3-4 (2020): 92–111. http://dx.doi.org/10.23994/lk.100442.

Повний текст джерела
Анотація:
Nörttikulttuuri on identiteettikriisissä. Perinteisesti nörttimäisinä pidetyt käytänteet ja kulttuurituotteet ovat siirtyneet lähemmäs valtavirtaa, mikä on häivyttänyt rajaa nörttien ja muiden median ja teknologian käyttäjien välillä. Nörttikulttuurin sisälle tämä on heijastunut kiistaksi siitä, kuka saa osallistua nörttikulttuurin kuluttamiseen, tuottamiseen ja määrittelyyn, ja millä tavoin. Stereotypia nörttikulttuurista valkoisten heteromiesten maskuliinisena kenttänä ei koskaan ole pitänyt täysin paikkansa, mutta 2000-luvulla väitteen totuudellisuus on murentunut entisestään.
 Tässä a
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
19

Lehtonen, Tommi. "The semantic role of perspective in declarative sentences." VAKKI Publications 2, no. 1 (2013). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149120.

Повний текст джерела
Анотація:
Tämä artikkeli tekee selkoa siitä, miten väitteen esittämisen näkökulma vaikuttaa väitteen sisältöön. Kysymystä käsitellään François Recanatin käyttämän ”Holmes ja Watson” -esimerkin avulla sekä artikkelin tekijän kehittämän näkökulman käsitteen rakenneanalyysin avulla. Näkökulmien semanttinen rooli väitelauseissa voidaan ymmärtää seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla. ”Intensionaalisen” tulkinnanmukaan näkökulma on väitteiden sisältöön kuuluva, mutta usein lausumatta jäävä osatekijä. ”Ekstensionaalisen” tulkinnan mukaan näkökulma on rakenneosa tilanteissa tai tapahtumissa, joita väitteet kosk
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
20

Heino, Saska. "Käsitteellisestä epämääräisyydestä puuttuvaan selitysvoimaan: Pikettyn Pääoman pääoma." Poliittinen talous 9 (October 4, 2021). http://dx.doi.org/10.51810/pt.111104.

Повний текст джерела
Анотація:
Käsitteen pääoma käyttö on laventunut historian saatossa merkittävästi. Yhä useampi asia, ominaisuus ja yhteiskunnallinen suhde on nimetty pääomaksi. Käsitteen muutokset kuvastavat osittain pääoman reaalisia muutoksia. Kyse on suurelta osin kuitenkin käsitteen epämääräistymisestä eli saman termin käytöstä yhä uusissa asiayhteyksissä. Käsitteen merkitys on korostunut viime vuosien tulo- ja varallisuuserokeskusteluissa. Keskusteluista on kiittäminen suurelta osin Thomas Pikettyä, jonka teokset Capital in the Twenty-First Century ja Capital and Ideology ovat synnyttäneet maailmanlaajuista väittel
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
21

Havu, Sauli. "Tuhlatun silmänräpäyksen jälkeen." Tutkimus & kritiikki, August 5, 2021, 67–87. http://dx.doi.org/10.55294/tk.92299.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa tarkastellaan Theodor W. Adornon ajattelua. Vastoin kuvaa Adornosta käytännölle vihamielisenä teoreetikkona artikkeli tuo esiin Adornon teoriaymmärrykselle konstitutiivisen poliittisen ja käytännöllisen luonteen. Artikkeli tarkastelee Adornon suhdetta Hegeliin sekä esittelee Adornon Marx-tulkinnan keskeisiä piirteitä. Artikkelin pääteesi on, että Adorno kehittää uutta tapaa ymmärtää teoria. Hänelle teoria on käytännön muoto, joka on olemassa vain interventioina yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Tämä tarkoittaa luopumista pyrkimyksestä teoreettisiin systeemeihin sekä radikaalia kr
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
22

Hietasaari, Marita. "Leo Ågrenin Kungsådern ja När gudarna dör aikalaiskritiikin valossa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti 20, no. 3 (2023). http://dx.doi.org/10.30665/av.128892.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkeli tarkastelee Leo Ågrenin romaaneja Kungsådern (1957) ja När gudarna dör (1959) aikalaiskritiikin valossa ja analysoi sitä, miten kriitikot sijoittavat kirjailijan ja teokset kirjallisuuden kentälle ja mitä vertailukohteita he mainitsevat. Teoksista kirjoitettiin arvioita niin Suomessa kuin Ruotsissa, jossa ne ilmestyivät niin sanottuina osapainoksina. Ågren on yksi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta 1950-luvulla nousseista kirjailijoista, jotka käsittelivät teoksissaan työläisten ja maaseudun köyhälistön oloja. Hän oli myös perustamassa Liftraser-kirjailijaryhmää, joka syksyllä 1957 väitt
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
23

Lehtonen, Tommi. "The Concept of Alternative Facts." VAKKI Publications 9, no. 1 (2018). http://dx.doi.org/10.70484/vakki.149271.

Повний текст джерела
Анотація:
Tässä artikkelissa tehdään selkoa vaihtoehtoisen totuuden käsitteestä. Tulokseksi saadaan vaihtoehtoisen totuuden 18 merkitystä, jotka eivät ole toisiaan poissulkevia vaan osittain päällekkäisiä. Tarkastelu perustuu uutisointeihin, jotka koskevat presidentti Donald Trumpin hallinnon synnyttämää mediakeskustelua vaihtoehtoisista totuuksista, totuuden jälkeisestä ajasta ja valeuutisista. Lisäksi hyödynnetään esimerkkejä kaunokirjallisuudesta (mm. George Orwellin kirja ”Vuonna 1984” sekä ”Sokeat ja norsu” -kertomus) ja filosofisesta keskustelusta (mm. klassinen tiedon määritelmä, tieto-opillinen
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
24

Kaski, Liisa. "Alussa oli vaikeasti kääntyvä sana." Tiede & edistys, no. 4 (December 31, 2022). http://dx.doi.org/10.51809/te.119958.

Повний текст джерела
Анотація:
Miten suomentaa käsite, jonka tulkintahistorian ympärille kysymys elävän olennon arvosta on eurooppalaisessa ajattelussa kiertynyt? Jos lähdetekstin kieli ei osaa esineellistää muunlajisia eläimiä, saako myös nykysuomeksi puhua heistä niiden sijaan?
 Artikkelini lähtökohta on uusplatonisti Porfyrioksen (n. 234–305) Sielullisten vahingoittamista vastaan -teoksen käännöstyön äärellä konkretisoitunut pulma. Teos on antiikin moniäänisen mutta fragmentaarisesti säilyneen eläinkeskustelun eräänlainen kooda: se lainaa edeltäjiään vuosisatojen ajalta ja väittelee näiden kanssa, ja osittain teksti
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
25

Korventausta, Miikka, Tero Järvinen, Tomi Jaakkola, and Marjaana Veermans. "Yhteiskuntaopin opetus ja poliittinen kiinnittyminen peruskoulun yläluokilla." Ainedidaktiikka 5, no. 1 (2021). http://dx.doi.org/10.23988/ad.101344.

Повний текст джерела
Анотація:
Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen kohteena on peruskoulun yhteiskuntaopin opetuksen yhteys nuorten poliittiseen kiinnittymiseen, joka jaetaan tutkimuksessa neljään ulottuvuuteen: poliittiseen kiinnostukseen, poliittiseen tietämykseen ja itsearvioon tietämyksestä, poliittiseen osallistumishalukkuuteen sekä politiikkaa koskeviin käsityksiin. Tutkimusaineistona on peruskoulun yläkouluikäisten nuorten vastaukset poliittista kiinnittymistä mittaavaan kyselyyn kahtena eri ajankohtana. Osallistujat olivat ensimmäisen mittauksen aikana kahdeksannella luokalla (n = 67) ja toisen mittauksen aikana
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
26

Vitikka, Elina. "Referointi rajatyönä." Sananjalka 65, no. 65 (2023). http://dx.doi.org/10.30673/sja.128161.

Повний текст джерела
Анотація:
Julkinen keskustelu terveydestä on kiivasta ja täynnä monenlaisia, ristiriitaisiakin väitteitä. Tutkijoilta kaivataan kannanottoja siihen, mikä tieto pitää paikkansa ja mikä ei. Keskeinen keino osallistua keskusteluun on muiden osallistujien lausumien referoiminen ja evaluoiminen sekä oman kannan esittäminen. Yksi keskusteluun osallistumisen kanava puolestaan on tietokirja. Tämä artikkeli tarkastelee kolmea tutkijan kirjoittamaa tietokirjaa, joiden eksplikoitu tavoite on korjata virheellisiä terveysväitteitä ja opastaa lukijaa tunnistamaan epäluotettava tieto. Tutkimuskysymykset ovat, minkälai
Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.
Ми пропонуємо знижки на всі преміум-плани для авторів, чиї праці увійшли до тематичних добірок літератури. Зв'яжіться з нами, щоб отримати унікальний промокод!

До бібліографії