Статті в журналах: "Värtan"

1

Reichel, Jane. "Judicial Control in a Globalised Legal Order – A One Way Track? An Analysis of the Case C-263/08 Djurgården-Lilla Värtan." Review of European Administrative Law 3, no. 2 (December 1, 2010): 69–87. http://dx.doi.org/10.7590/real_2010_02_05.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

2

Laaksonen, Nina. "Värin relationaalisuus. Matka värin aistisuuteen ja ontologiaan." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, no. 2 (June 1, 2022): 62–77. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.112479.

Повний текст джерела

Анотація:

Värin olemista maailmassa on tutkittu pitkään perustieteiden näkökulmista, ja siitä saatu tieto antaa ymmärtää sen luonnetta erilaisina mitattavina yksikköinä ja väriavaruuksina. Värin olemassaoloa lähestyttäessä relationaalisen ontologian näkökulmasta tulevat eteen toisenlaiset kysymykset. Aikaisempi tieto ei ole enää riittävää tämän näkökulman selvittämiseksi, vaan tarvitaan värin uudelleenajattelua ajan ilmiöiden ja niistä käytävän keskustelun kanssa. Värin olemista maailmassa voidaan tulkita jatkuvana liikkeenä ja kommunikaationa muiden entiteettien kanssa. Huomio kiinnittyy tällöin havaitsijaan, havainnon prosessiin ja vuorovaikutuksessa syntyvään tapahtumiseen. Historiallisesti katsottuna välitöntä värihavainnointia tehneen Johann Wolfgang von Goethen tutkimuksista kantautuu kaikuja näihin päiviin. Goethen tapa tutkia väriä ja luottaa omiin havaintoihinsa toimii inspiraationa värin havaintoprosessin ja -kokemuksen tutkimisessa taiteen ja taidepedagogiikan näkökulmasta. Goethen tutkimustuloksia seurasivat monet väritulkinnat ja -teoriat, joista lähtivät liikkeelle myös tunnetuimmat värin opetuksessa edelleen käytettävät teoriat. Artikkeli pohjautuu tekeillä olevaan väitöskirjaan, jossa värin ja värikokemuksen ontologiset kysymykset otetaan uudelleenajattelun kohteeksi. Väitöskirjassa väriä lähestytään taiteellisen tutkimuksen ja postkvalitatiivisen metodologian avulla. Väriä tarkastellaan suhteessa ihmiseen, luontoon, olemiseen ja elämiseen erilaisissa ilmastoissa ja ympäristöissä. Posthumanistisen viitekehyksen avulla väriä lähestytään aktiivisena toimijana muiden toimijoiden joukossa. Vuorovaikutteisina ja aktiivisina toimijoina värit voivat näin opettaa näkemään maailmaa uudella tavalla. Kysymys värien kautta rakentuvista suhteista on ajankohtainen juuri nyt, kun ihmisen ekologista toimintaa tarkastellaan kriittisesti.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

3

Frigård, Johanna. "Värillisten luontovalokuvien näyttely Lintujen paratiisi 1977–1982." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, no. 2 (June 1, 2022): 44–61. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.113737.

Повний текст джерела

Анотація:

Seppo Keräsen ja Kari Soverin Lintujen paratiisi -näyttely 1977 oli varhainen värivalokuvien näyttely Suomessa. Luontovalokuvillaan se osallistui ajan ympäristökeskusteluun ja liittyi 1970-luvulla lisääntyneeseen luontovalokuvausharrastukseen. Artikkelissani sijoitan sen mustavalkoisen ja värillisen valokuvauksen konteksteihin kiinnittäen huomiota erityisesti värin merkityksellistymisen ja vaikuttamisen tapoihin, joissa teknisillä ja materiaalisilla tekijöillä on osuutensa. Mustavalkoisiin valokuviin liittyneet käytännöt ja arvot pyrkivät yhdistämään ne totuudellisuuteen ja luotettavuuteen, kun taas kaupallisuus ja viihteellisyys leimasivat julkisia värivalokuvia. Kaikkein yleisin värivalokuvauksen ala, perhevalokuvaus, ei ollut arvostettua, koska se yhdistyi henkilökohtaiseen ja tunteikkuuteen. Värien yhdistyminen länsimaisessa kulttuurissa tunteisiin ja aistimellisuuteen ei sekään ollut omiaan vahvistamaan värikuvien totuudellisuutta, vaikka värien välittämä informaatio olikin luonnontuntemuksen kannalta tärkeää. Toisaalta värillisten kuvien mieltyminen realistisiksi ja arjessa opittuja havaitsemisen tapoja noudattaviksi teki niistä helposti lähestyttäviä. Tämä oli oleellista tavoiteltaessa luonnonsuojelullista vaikuttavuutta, vaikka samalla se toi mukanaan vähempiarvoiseksi mielletyksi populaarikulttuuriksi luokittelemisen vaaran. Luontokuvien tiedollisen, teknisen ja esteettisen tason korostaminen pyrki sijoittamaan luontokuvat ensisijaisesti totuudellisen dokumentaarisuuden piiriin, mutta vaikuttavuus edellytti myös tunteisiin vetoamista.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

4

G Jónasdóttir, Anna. "Kvinnors intressen och andra värden." Tidskrift för genusvetenskap 6, no. 2 (June 27, 2022): 17–33. http://dx.doi.org/10.55870/tgv.v6i2.5608.

Повний текст джерела

Анотація:

Har kvinnor speciella intressen som kan särskiljas från mäns? Kan kvinnorna betraktas som en intressegrupp i det politiska systemet? Anna G Jonasdöttir diskuterar här det politiska intressebegreppets relevans för kvinnor. Hon lanserar en intressesyn som både visar begreppets fruktbarhet och dess begränsningar.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

5

Frigård, Johanna. "Väri ja historia." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 22, no. 2 (June 1, 2022): 1–2. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.119443.

Повний текст джерела

Анотація:

”Väri ja historia” -teemanumeron artikkelien kirjoittajat lähestyvät väriä taloushistorian, maisematutkimuksen, valokuvahistorian ja taiteentutkimuksen näkökulmista. Artikkelien yhdistävänä juonteena on materiaalisuuden huomioiminen. Värit ovat tiettyihin materiaaleihin, väriaineisiin ja objekteihin kiinnittyneitä, mutta ne ovat materiaalisia myös siinä mielessä, että värit ovat sosiaalisiin käytäntöihin ja materiaalisiin toimijoihin kytkeytyneitä. Artikkelien yhteisenä lähtökohtana on myös ajatus värien historiallisuudesta. Tavat tuottaa ja käyttää värejä muuttuvat ajassa, ja niin muuttuvat myös tavat tulkita värien merkityksiä ja jopa havaita ja käsitteellistää värejä.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

6

Peura, Jussi, and Ismo Strandén. "Sinikettujen jalostusarvostelu." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76694.

Повний текст джерела

Анотація:

Turkisjalostuksen tavoitteena on kasvattaa nahan kokoa ja pentuekokoa sekä parantaa nahan laatua ja värin puhtautta. Jalostettavista ominaisuuksista 6 (gradeerausominaisuudet: eläimen koko, värin puhtaus, värin tummuus, massakkuus, peittävyys ja laatu) mitataan eläviltä eläimiltä ja 4 (nahkalajitteluominaisuudet: nahan koko, värin tummuus, värin puhtaus ja laatu) kuivatuista nahoista. Koon ja laatuominaisuuksien lisäksi jalostetaan pentuekokoa ja luonnetta. MTT:llä alkoi vuonna 2002 projekti, jonka lopputuloksena uudistettiin SAMPO:ssa käytettävät jalostusarvostelumallit. Vanhassa arvostelussa kaikille ominaisuuksille käytettiin samaa mallia, jossa ainoa kiinteä tekijä oli tila-vuosi ja ainoat satunnaistekijät jalostusarvo ja jäännöstekijä. Pentuekoossa havaintona käytettiin naaraan kaikkien pentuehavaintojen keskiarvoa, kuitenkin niin, että ensimmäistä pentuekokoa kasvatettiin 20 %. Kaikkien ominaisuuksien periytymisasteeksi oletettiin 0.20. Uudessa arvostelussa gradeerausominaisuuksien malliin lisättiin kiinteiksi tekijöiksi sukupuoli, syntymäajankohta ja emän ikä. Lisäksi pentue lisättiin uudeksi satunnaistekijäksi. Nahkalajitteluominaisuuksien malliin tehdyt muutokset vastasivat gradeerausominaisuuksilla tehtyjä muutoksia, lukuun ottamatta sukupuolta. Kaikkien laatu- ja koko-ominaisuuksien jalostusarvot lasketaan eläinmallilla. Pentuekoon malliin lisättiin uusiksi kiinteiksi tekijöiksi naaraan ikä, paritustapa ja paritusten lukumäärä. Uusiksi satunnaistekijöiksi lisättiin pentue ja naaraan pysyvät ympäristövaikutukset joten uudessa arvostelussa pentuekoon jalostusarvot lasketaan toistuvuuseläinmallilla. Luonteen malli jätettiin vähäisen aineiston vuoksi toistaiseksi ennalleen. Periytymisasteissa tapahtuneet muutokset olivat nahan kokoa, pentuekokoa sekä värin tummuutta lukuun ottamatta maltillisia. Eläinten keskinäisessä paremmuusjärjestyksessä tapahtuneet muutokset olivat suurimmat pentuekoossa.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

7

Frigård, Johanna. "Värin lumous Villilintujen parissa -elokuvassa." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 35, no. 1-2 (April 22, 2022): 9–28. http://dx.doi.org/10.23994/lk.116475.

Повний текст джерела

Анотація:

Elokuva Villintujen parissa (1927) oli Aho & Soldan -elokuvayhtiön ensimmäinen pitkä elokuva. Se oli varhainen ja melko yksinäinen luontoelokuvan edustaja, vaikka luonnonmaisemat olivat vastakin yhtiön elokuvissa tärkeitä. Villilintujen parissa -elokuva keskittyi luonnonvaraisten eläinten kuvaamiseen, ja se otti avoimesti kantaa luonnonsuojelun puolesta.Ajan tavan mukaan elokuva on värjätty. Elokuvan värit ovat ”itsenäisiä” siinä mielessä, että ne eivät liity kuvattujen kohteiden väreihin, vaan mustavalkoinen filmi on lopuksi kylvetetty väriliuoksessa siten, että kuvaruudut värjäytyvät yhdellä värillä kokonaisuudessaan. Eri väriset jaksot rytmittävät elokuvan kulkua. Paikoin värit saavat representatiivisia tehtäviä, mutta toteutustekniikastaan johtuen ne on myös helppo nähdä esittävästä sisällöstä irrallisina. Tällöin värin emotionaaliset ja affektiiviset toimintatavat korostuvat.Elokuvan tekijät, Heikki Aho ja Björn Soldan, oletettavasti tunsivat oman aikansa vitalistisia ja energeettisiä ajattelutapoja, joten nykyisen vitaalisen materialismin edustajan Jane Bennettin ajatukset eivät tunnu vierailta elokuvan yhteydessä. Bennettin kirjassaan The Enchantment of Modern Life (2001) esittelemä lumouksen käsite nostaa huomion keskiöön arkisen luonnon kauneuden edessä koetun ihmetyksen ja sen aiheuttaman luonnon ja ihmisen välisten rajojen hälvenemisen kokemuksen. Luonnon suojelun kannalta lumoavuus on tärkeää, sillä sen tuottama energialataus antaa voimia tarttua toimeen. Villilintujen parissa -elokuvassa lumoavuus liittyy lähikuvien ja eläinten inhimillistämisen taipumukseen kuroa umpeen katsojan ja luonnon kohteiden välistä etäisyyttä, mutta etenkin väreillä on luonnon ihailtavuuden tunteen nostattajana keskeinen rooli. Elokuvan tarinan ja värien käytön huipentuma on kuululla lintukosteikolla Äyräpäänjärvellä koettu joutsenten ylilento, johon latautuu tunteikkaita kulttuurisia, esteettisiä ja nationalistisia merkityksiä. Niiden vaikuttavuus ja koskettavuus synnytetään kuitenkin ensisijaisesti affektiivisen värien käytön avulla.Elokuva ei pyri vain tarjoamaan tietoa kuvaamistaan eläimistä ja luonnon ympäristöistä, vaan sen tavoitteena on moniin aisteihin vetoavan ja kehollisesti vaikuttavan luontokokemuksen välittäminen. Elokuva ei pitäytynyt opetuselokuvan rajoissa, vaan tekijöiden tavoitteena vaikuttaa olleen myös elokuvan taiteellisten ulottuvuuksien koettelu.Avainsanat: Aho & Soldan, luontoelokuva, värien affektiivisuus, vitaalinen materialismi, lumousThe Enchantment of Colour in the Film Villilintujen parissaVillilintujen parissa (“Among the Wild Birds”, Finland 1927) is the first feature-length film by a company called Aho & Soldan. The film is a rather lonely representative of early Finnish natural history film. It concentrates on birds and makes a clear stand for the protection of nature.It was common to add colouring to films at that time, and Villilintujen parissa is no exception. The colours are autonomous, that is, they are produced by dyeing the black and white film with a monochrome tone. The colours in the film may have representational functions, but they retain their independent role due to the dyeing technique. In this way, the emotional and affective functions of colour are highlighted.The makers of the film, Heikki Aho and Björn Soldan, probably knew the vitalistic theories of their time, so the thoughts of Jane Bennett, a contemporary representative of vitalistic materialism, do not seem out of place in this context. Bennett introduces the concept of enchantment by which she refers to the feelings of wonder in nature. The result can be a disappearance of borders between humans and non-human creatures. The affective boost of energy that enchantment gives is required in transforming the moral call for the protection of nature into action. The close-ups of animals and anthropomorphic narrative features produce enchantment in the film, but especially the effects of the colours strive for admiration toward nature. The narrative climax, an overflight of swans, is situated at the Lake Äyräpäänjärvi, famous for its birdlife. The scene carries various cultural, aesthetic, and ideological meanings which are accentuated by the emotional and sensual effects of the colours.The film conveys knowledge of natural environments and aims at a multi-sensuous experience of nature. Villilintujen parissa is a natural history film that also explores the artistic possibilities of film.Keywords: Aho & Soldan, natural history film, affective colour, vitalistic materialism, enchantment

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

8

Nielsen, Ruth. "Per Norberg: Arbetsrätt och konkurrensrätt. En normativ studie av motsättningen mellan marknadsrättsliga värden och sociala värden." Tidsskrift for Rettsvitenskap 117, no. 04-05 (April 4, 2005): 636–38. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3096-2004-04-05-13.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

9

Koivula, Minna, and Ismo Strandén. "Minkkien uusi jalostusarvostelu." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.77003.

Повний текст джерела

Анотація:

Turkistuotannossa jalostuksen tavoitteena on kasvattaa nahan kokoa ja pentuekokoa sekä parantaanahan laatua ja värin puhtautta. Minkeillä jalostus perustuu pääsääntöisesti pentuekokoon sekä elävistäeläimistä arvioitaviin gradeerausominaisuuksiin, joita ovat eläimen koko, värin puhtaus, värintummuus, karvan massakkuus, peittävyys ja laatu.Minkkien jalostusarvostelussa käytettävät tilastolliset mallit muutettiin alkuvuonna 2007.Vanhassa arvostelussa kaikille ominaisuuksille käytettiin samaa mallia. Mallissa kiinteänä tekijänä olitila-vuosi ja satunnaistekijöinä perinnöllinen eläintekijä sekä jäännöstekijä. Pentuekoossa havaintonakäytettiin naaraan kaikkien pentuehavaintojen keskiarvoa. Kaikkilla ominaisuuksillaperiytymisasteena oli 0,20.Uudessa arvostelussa gradeerausominaisuuksien malliin otettiin mukaan kiinteiksi tekijöiksieläimen sukupuoli, syntymäajankohta ja emän ikä. Lisäksi pentue lisättiin satunnaistekijäksi.Pentuekoon malliin lisättiin uusiksi kiinteiksi tekijöiksi naaraan ikä ja paritusten lukumäärä.Satunnaistekijäksi lisättiin naaraan pysyvät ympäristövaikutukset. Uudessa arvostelussa pentuekoonjalostusarvot lasketaan siis toistuvuuseläinmallilla. Periytymisasteet muuttuivat melko vähän paitsipentuekoolla ja värin puhtaudella. Vaikka uusien mallien myötä eläinten jalostusarvot muuttuvat,käytännössä uudet minkkimallit vaikuttavat eläinten valintaan melko vähän. Muutosten suuruusvaihtelee tietenkin tiloittain, mutta keskimäärin muutokset ovat melko hillittyjä.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

10

Sangadzhieva, Inna. "Putins värsta fiende: Aleksej Navalnyj och hans anhängare." Nordisk Østforum 36, no. 2022 (2022): 54. http://dx.doi.org/10.23865/noros.v36.3633.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

11

Oster, Rose-Marie G., and Petra Östergren. "Att komma till ro med det allra värsta." World Literature Today 71, no. 3 (1997): 612. http://dx.doi.org/10.2307/40152939.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

12

Halsaa, Beatrice. "Reproduktion, omsorgsrationalitet och estetik - en feministisk utopi." Tidskrift för genusvetenskap 9, no. 4 (June 23, 2022): 42–52. http://dx.doi.org/10.55870/tgv.v9i4.5344.

Повний текст джерела

Анотація:

Den feministiska kritiken av kvinnors villkor här och nu måste tydligare peka mot framtiden. Hur ser våra visioner av det goda samhället ut? Kring vilka värden och principer skall det byggas? Och hur ska vi nå dit ? Beatrice Halsaa svarar med att teckna en alternativ framtid.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

13

Lindström, Dag. "Göran Gruber: Medeltider: Samtida mobiliseringsprocesser kring det förflutnas värden." Current Swedish Archaeology 19, no. 1 (June 10, 2021): 225–27. http://dx.doi.org/10.37718/csa.2011.14.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

14

Forsberg, Anette. "Bygdedrömmar möter byråkrati. Kamp för lokala perspektiv och värden." Utbildning & Demokrati – tidskrift för didaktik och utbildningspolitk 18, no. 3 (January 1, 2009): 49–68. http://dx.doi.org/10.48059/uod.v18i3.913.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

15

Lago, Lina, Helene Elvstrand, Britta Antesten, Johanna Källman, Emma Rydell, Kim Vall, and Ann-Sofie Waldeck. "Ett gemensamt fokus: Att bygga kulturer för samverkan mellan förskoleklass, fritidshem och grundskola." Nordisk tidsskrift for utdanning og praksis 16, no. 2 (November 3, 2022): 22–40. http://dx.doi.org/10.23865/up.v16.3737.

Повний текст джерела

Анотація:

I denna text undersöks vad som skapar förutsättningar för och främjar samverkanskulturer på en skola, med fokus på hur samverkan beskrivs av lärare i förskoleklass, fritidshem och grundskola. Resultaten bygger på en analys av 67 kvalitativa enkäter besvarade av personal på tre skolor som under tre år deltagit i ett aktionsforskningsprojekt för att utveckla samverkan mellan förskoleklass, fritidshem och grundskola. Dessa bearbetades i en skrivprocess i vilken lärare från dessa tre skolor deltog tillsammans med forskare. Resultaten visar på tre olika fokus för samverkan: organisering av gemensamma elever, gemensamma aktiviteter och gemensamma värden. Dessa fokus för samverkan är ömsesidigt beroende av varandra, men beroende på vilket fokus som sätts främst framstår samverkan i lärarnas beskrivningar vara mer eller mindre hållbar i relation till förändring. Gemensamma aktiviteter och gemensamma elever är en viktig grund för samverkan, men för att bygga hållbara samverkanskulturer framstår gemensamma värden vara av central betydelse. Det innebär att lärare i förskoleklass, fritidshem och grundskola behöver ges möjlighet till gemensamma former för kunskapsutbyte, diskussioner och samtal.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

16

Helgason, Jon. "Anders Mortensen (red.), Litteraturens värden (Eslöv: Symposion, 2009). 352 s." Sjuttonhundratal 7 (October 1, 2010): 252. http://dx.doi.org/10.7557/4.2451.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

17

Bergh, Andreas, and Emma Arneback. "Hur villkorar juridifieringen lärarprofessionens arbete med skolans kunskaper och värden?" Utbildning & Demokrati – tidskrift för didaktik och utbildningspolitk 25, no. 1 (January 1, 2016): 11–31. http://dx.doi.org/10.48059/uod.v25i1.1048.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

18

Lindberg, Hanna. "Att värna om en minoritet inom en minoritet." Historiska och litteraturhistoriska studier 95 (November 9, 2020): 191–217. http://dx.doi.org/10.30667/hls.87662.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

19

Adman, Per. "Vem värnar om skolans demokratiuppdrag? - En textanalys av 2009 års svenska gymnasiereform." Nordic Studies in Education 35, no. 02 (June 18, 2015): 102–15. http://dx.doi.org/10.18261/issn1891-5949-2015-02-03.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

20

Liljestrand, Johan. "Fostran mot bestämda värden och värdepluralism - två oförenliga teman i Lpo-94?" Utbildning & Demokrati – tidskrift för didaktik och utbildningspolitk 8, no. 1 (January 1, 1999): 127–37. http://dx.doi.org/10.48059/uod.v8i1.1173.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

21

Lindqvist, Martti. "Har det Sanna Livet en Smak av Brännvin – Livets Värden och Alkohol." Alkoholpolitik 2, no. 3 (August 1985): 141–44. http://dx.doi.org/10.1177/145507258500200308.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

22

Illman, Ruth. "Finlandssvensk och judisk." Nordisk judaistik/Scandinavian Jewish Studies 33, no. 2 (December 19, 2022): 19–37. http://dx.doi.org/10.30752/nj.125093.

Повний текст джерела

Анотація:

Artikeln undersöker hur frågor om finlandssvenskhet och judiskhet kopplas samman, kontrasteras och diskuteras i intervjuer med personer som – på skiftande vis – identifierar sig med bägge identitetsmarkörer. Artikeln söker svara på frågan hur det svenska i Finland uppfattas av intervjupersonerna: rymmer detta också det judiska och känner de sig hemma i den föreställda finlandssvenskheten? Med vardagsreligiositet (vernacular religion) som analytisk ram söker artikeln belysa de svåra val som uppkommer i vardagen för personer som vill leva judiskt på svenska i Finland idag, samt lyfter fram hur finlandssvenska kulturtraditioner värnas och förs vidare i judisk tappning i dagens Finland.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

23

Uimari, Pekka, Sini Wallén, and Marja-Liisa Sevon-Aimonen. "Sianlihan laatuominaisuuksien genominen analyysi SNP-markkereiden avulla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75657.

Повний текст джерела

Анотація:

Sianlihan laadulla on tärkeä merkitys teollisten lihatuotteiden eri prosessointivaiheissa ja kuluttajien käyttäessä tuorelihaa ruuan valmistukseen. Sianlihasta valmistetun ruuan tulee olla sekä maukasta, terveellistä että rakenteeltaan hyvää. Lihan laatuun vaikuttavat ominaisuudet mm. lihan pH ja väripisteet ovat olleet kansallisesti jalostettavia ominaisuuksista jo noin 20 vuoden ajan. Nykyinen lihan laatuominaisuuksien jalostaminen perustuu koeasemalla kasvatettujen eläinten ruhoista mitattuihin sisäpaistin ja kyljyksen pH-arvoon (noin 20h teurastuksesta), lihan vaaleuteen (L*) ja lihan punaisuuteen (a*). Lihan laatuominaisuuksiin vaikuttaa oletettavasti suuri joukko eri geenejä, tosin joitain suurivaikutteisia geenimuotoja esim. halotaanigeenissä ja RN-geenissä on myös olemassa eri osuuksilla eri roduissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää kromosomialueita ja geenejä, jotka vaikuttavat lihan laatuominaisuuksiin. Tutkimuksessa määritettiin 328 Suomalaisen maatiaisrotuisen keinosiemennyskarjun ja 295 yorkshire-rotuisen keinosiemennyskarjun genotyypit noin 50 000 SNP (single nucleotide polymorhism) suhteen käyttämällä kaupallista Illumina PorcineSNP60 sirua. Tutkittavina muuttujina käytettiin kansallisesta jalostusarvostelusta saatuja jalostusarvon ennusteita eri lihanlaatuominaisuuksien suhteen. SNP assosiaatio lihanlaatuominaisuuksien suhteen testattiin painotetun lineaarisen mallin avulla, joka sisälsi SNP-vaikutuksen lisäksi eläinten sukulaisuudet huomioivan polygeenisen tekijän. Mallin painokerroin perustui jalostusarvojen ennusteiden luotettavuudelle. Tilastollisesti merkitseviksi SNP:ksi katsottiin SNP, jonka P-arvo oli alle 2,0E-06 (merkitsevyysraja määritetty Bonferroni-korjauksen avulla). Maatiaisrodulla kaksi SNP kromosomissa 7 (ASGA0037025, 130470366bp, P-arvo=8,6E-07 ja MARC0045334, 133942365bp, P-arvo=1,8E-06) olivat merkitseviä kyljyslihan a*-värin suhteen ja yksi SNP kromosomissa 15 (INRA0050276, 114169040 bp, P-arvo=7,1E-07) oli tilastollisesti merkitsevä sisäpaistin pH-arvon suhteen. Sama kromosomin 15 alue oli myös tilastollisesti merkitsevä yorkshirerodulla (15 eri SNP:ä, joista paras SNP. ALGA0087116, 113451557bp, P-arvo 4,7E-09) sekä kyljyksestä että sisäpaistista mitatun pH:n suhteen. Tilastollisesti merkitsevä alue on 2Mb pitkä ja se sisältää mm. tunnetun RN-geenin (PRKAG3-geeni). Yorkshirerodulla oli myös tilastollisesti merkitsevä SNP kromosomissa 6 (M1GA0008574, 46347641pb, P-arvo= 7,5E-07) kyljyksen a*-värin sekä kuuden SNP määrittämä alue kromosomissa 2 (paras SNP, MARC0005485, 26930095bp, P-arvo= 7,0E-08) kyljyksen L*-värin suhteen. Tulokset osoittavat, että kummassakin kotimaisessa sikarodussa on mahdollista muuttaa lihan laatuominaisuuksia haluttuun suuntaan myös SNP-markkeritiedon avulla.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

24

Martinsson, Lena. "Social mångfald? Om förutsägbar bildning och om demokrati som sätter värden på spel." Tidskrift för genusvetenskap 30, no. 1 (June 14, 2022): 41–58. http://dx.doi.org/10.55870/tgv.v30i1.3763.

Повний текст джерела

Анотація:

The object of this article is to analyse the liberal discourse repeated in a report from the Swedish National Agency for Higher Education. The aim of the report was to evaluate the work to recruit young people from working class or non-academic backgrounds to the universities. The goal is to create social diversity at the universities. Social diversity is understood as good because it brings students from different backgrounds together and makes them get to know each other. It is maintained that this sort of experience is good to have in working life. The goal of learning is to make the students employable. There is no attempt to challenge the hierarchical construction of classes in society or to understand university or learning as something challenging and unpredictable. In the report classes are reconstructed as unlike the middle class, the working class is understood as a category of non-rational people.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

25

Pihlajaniemi, Henna, and Mirja Siuruainen. "Puuvartisten viherrakentamisen kasvien erikoismuotoja pohjoiseen, esimerkkinä punakoivu (Betula pubescens f. rubra)." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75800.

Повний текст джерела

Анотація:

Puista ja pensaista tavataan toisinaan kasvutavan, lehtien värin tai muodon, tai kukkien värin tai kerrannaisuuden suhteen alkuperäisestä lajista poikkeavia yksilöitä. Nämä erikoismuodot ovat arvokkaita sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön viherrakentamisen kannalta. Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa lukuisia tällaisia muotoja ja lajikkeita. Punalehtisiä taksoneita ovat esimerkiksi punakoivu (Betula pubescens f. rubra) ja punaharmaaleppä (Alnus incana f. rubra). Koivuista kasvavat myös liuskalehtinen loimaankoivu (B. pendula f. crispa) sekä pensasmainen rauduskoivu. Myös harmaalepästä kasvaa pensasmainen muoto. Kasvutavaltaan pylväsmäisiä muotoja on mm. pihlajissa. Tuomesta kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa kaunis kertokukkainen muoto (Prunus padus f. plena). Havukasveista on useita kasvutavaltaan tai väritykseltään peruslajeista eroavia muotoja hopeakuusesta (Picea pungens f. glauca) mattomaisiin kääpiökatajiin. Tunnetuin lehtipuun erikoismuoto pohjoisessa Suomessa lienee punakoivu, joka löydettiin vuonna 1978 Ylikiimingistä. Tämä hieskoivun muoto onnistuttiin mikrolisäämään Oulun yliopistolla 1980-luvun lopulla, jonka jälkeen se alkoi yleistyä viherrakentamisen kasvina. Kaikki istutetut puut ovat yhden ja ainoan luonnossa kasvavan puun kasvullisesti tuotettua jälkeläistöä. Emonpuu ei tuohon aikaan tuottanut siemeniä, mutta mikrolisättyihin puihin muodostuu toisinaan itämiskykyisiä siemeniä. Punakoivun lehdet puhkeavat heleän vihreinä, tosin lehden reunat ovat jo hiirenkorvalla tummanpunaiset. Silmusuomut ovat kauniin tummanpunaiset. Punainen väriaine leviää nopeasti koko lehteen sen auetessa täyteen mittaansa. Lehden punainen ulkoasu johtuu sen pintakerroksessa eli epidermissä olevista antosyaanipigmenteistä. POHKAS (POHjoisen kestävät KASvit) kenttäkokeissa puun fenologiaa ja menestymistä on tutkittu pohjoisimmillaan Sallan Naruskassa asti. Viherrakentamisen kannalta puu on kestävyytensä vuoksi arvokas erikoismuoto pohjoisessa Suomessa. Se on saavuttanut suosiota viherrakentamisen kasvina myös Ruotsissa. Tieteellisessä tutkimuksessa puuta käytetään selvitettäessä antosyaanien toiminnallista roolia pohjoisissa puuvartisissa kasveissa.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

26

Ojala, Maria. "Känslor, värden och utbildning för en hållbar framtid: Att främja en kritisk känslokompetens i klimatundervisning." Acta Didactica Norge 13, no. 2 (June 18, 2019): 1. http://dx.doi.org/10.5617/adno.6440.

Повний текст джерела

Анотація:

SammanfattningKlimatförändringarna är ett av de mest allvarliga hållbarhetsproblem som mänskligheten står inför och är en viktig del av utbildning för hållbar utveckling. Genom dess existentiella, politiska och moraliska/etiska karaktär är klimatfrågan värdeladdad och även förknippad med en mängd känslor. Många människor oroar sig över klimatförändringarna och studier har visat att känslor ofta uppväcks i klassrummet då man undervisar om detta problem och andra hållbarhetsutmaningar. Syftet med denna artikel är att genom en genomgång av teorier och tidigare empiriska studier visa på att inte bara känslor utan också känslohanteringsstrategier är en viktig del av klimatundervisningen och att lärare spelar en viktig roll för om dessa strategier kommer att främja eller hindra läroprocesser inom detta område. Lärare har betydelse både genom att vara förebilder och genom hur de bemöter ungas känslor i klassrummet. I artikeln argumenteras för vikten av att inkludera främjandet av en ”kritisk känslokompetens” dels i lärarutbildningen och dels i utbildning för hållbar utveckling i skolan. Avslutningsvis ges några konkreta exempel på hur detta kan genomföras.Nyckelord: utbildning för hållbar utveckling, klimatförändringar, känslor, känslohanteringsstrategier, meningsfokuserad coping, lärandeEmotions, values and education for a sustainable future:Promoting critical emotional awareness in climate educationAbstractClimate change is one of the most serious sustainability problems facing humanity today. It is also an important part of education for sustainable development. Through its existential, political and moral/ethical nature, the climate issue is value laden and also associated with a multitude of feelings. Many people worry about climate change, and studies have shown that emotions are often evoked in the classroom when teaching about this problem and other sustainability challenges. The purpose of this article is to show, through a review of theories and previous empirical studies, that not only emotions but also emotion regulation strategies are an important part of climate change education and that teachers play a vital role in whether these strategies will promote or hinder learning processes. Teachers are important both by being role models and by how they respond to the feelings of young people in the classroom. The article argues for the importance of including and promoting "critical emotional awareness" in teacher education and in teaching about education for sustainable development in schools. In the end of the article some concrete examples of how this can be done are presented.Keywords: education for sustainable development, climate change, emotions, emotion regulation strategies, meaning-focused coping, learning

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

27

Nygren-Landgärds, Christina. "Forskning på bredden av vetenskapsområdet." Techne serien - Forskning i slöjdpedagogik och slöjdvetenskap 28, no. 4 (December 23, 2021): 165–78. http://dx.doi.org/10.7577/technea.4734.

Повний текст джерела

Анотація:

De flesta skolämnen har på universitetsnivån en moderdisciplin som värnar om forskningen i ämnets substansfrågor. Slöjd är ett skolämne som saknar en motsvarande moderdisciplin. Till exempel i Finland är slöjd ett eget vetenskapsområde, men placerat inom de pedagogiska vetenskaperna. Slöjd är dock ett mångfasetterat fenomen som behöver studeras i hela sin bredd för att utvecklas, inte enbart som ett skolämne. Syftet med denna artikel är att diskutera behovet av och utmaningar med forskning på bredden, d.v.s. forskning som tar fasta på både slöjdens kärna, den skapande processen och andra slöjdperspektiv. I artikeln diskuteras problematiken på ett teoretiskt allmänt plan. Den teoretiska diskussionen konkretiseras med tre utexaminerade masters reflektioner kring planeringen och genomförandet av en masteruppsats på bredden av vetenskapsområdet, d.v.s. forskning som inkluderar både en egen skapande process och pedagogisk/didaktiska perspektiv.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

28

Wiklund, Eva, Timothy R. Manley, and Roger P. Littlejohn. "Glycolytic potential and ultimate muscle pH values in red deer (Cervus elaphus) and fallow deer (Dama dama)." Rangifer 24, no. 2 (April 1, 2004): 87–94. http://dx.doi.org/10.7557/2.24.2.305.

Повний текст джерела

Анотація:

The ultimate pH value of meat (measured at approx. 24 hours post slaughter) gives information about the technological quality, i.e. shelf life, colour, water-holding properties and tenderness and is a direct consequence of muscle glycogen (energy) levels at slaughter. It may therefore also indicate whether or not the animal has been exposed to stressful energy depleting events prior to slaughter. In the present study, 141 animals (130 red deer (Cervus elaphus) and 11 fallow deer (Dama dama) were included to investigate the relationship between ultimate pH and residual glycogen concentration in red deer and fallow deer M. longissimus. In addition, the muscle glycogen content and ultimate pH values in three red deer muscles (Mm. triceps brachii, longissimus and biceps femoris) were studied. M. triceps brachii had higher ultimate pH and lower glycogen content compared with the other two studied muscles. The frequency of intermediate DFD (5.8≤ pH<6.2) was 5.4% in red deer M. longissimus, compared with 9.1% in fallow deer, while the frequency of DFD (pH≥ 6.2) was much lower in red deer (3.8%) than in fallow deer (54.5%). A curvilinear relationship between ultimate pH and total glucose concentration (glycogen and glucose) 30 min post slaughter in red deer and fallow deer M. longissimus was found. The relationship between muscle pH and lactic acid concentration however, was indicated to be linear. A significant variation in total glucose concentration at ultimate pH below 5.80 was observed, including values in the range from 18 to 123 mmol/kg wet tissue. It was concluded that further studies are needed to further explore the relationship between muscle glycogen content and technological and sensory quality attributes of meat from different deer species.Abstract in Swedish / Sammanfattning:Köttets pH-värde (mätt ca 24 timmar efter slakt) har stor betydelse för den teknologiska kvaliteten som t. ex. hållbarhet, färg, vattenhållande förmåga och mörhet. Glykogenförrådet (energinivån) i djurens muskulatur vid slakt är helt avgörande för köttets slutliga pH-värde. Därför kan pH-värdet också indikera om hanteringen av slaktdjur varit skonsam eller om stora mängder muskelenergi har förbrukats vid stress. I vår undersökning ingick 141 hjortar (130 kronhjortar (Cervus elaphus) och 11 dovhjortar (Dama dama) för att studera sambandet mellan köttets pH-värde och glykogeninnehållet i M. longissimus. Glykogeninnehåll och pH-värden i 3 muskler från kronhjort (Mm. triceps brachii, longissimus och biceps femoris) undersöktes också. M. triceps brachii hade högre pH-värde och lägre glykogeninnehåll jämfört med de två andra musklerna. Det var inte så stor skillnad i frekvensen av intermediär DFD (pH-värden mellan 5,8 og 6,2) mellan de två hjortarterna (5,4% för kronhjort och 9,1% för dovhjort), däremot var frekvensen av DFD (pH-värden över 6,2) mycket låg hos kronhjort (3,8%) jämfört med dovhjort (54,5%). Det fanns ett kurvlinjärt samband mellan slutligt pH-värde i köttet och total glukoskoncentration (glykogen + glukos) mätt i M. longissimus 30 min efter slakt för både kron- och dovhjort. Ett linjärt samband mellan pH-värde och koncentration av mjölksyra i M. longissimus kunde också visas. Vi fann en mycket stor varitation i glukoskoncentration (18−123 mmol/kg våtvikt) när köttets pH-värdet var 5,8 eller lägre. Det behövs fler undersökningar för att vidare klargöra sambanden mellan glykogeninnehåll i muskulaturen och teknologisk och sensorisk kvalitet i olika typer av hjortkött.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

29

Ryall, Áine. "Case C-263/08, Djurgården-Lilla Värtans Miljöskyddsförening v. Stockholms kommun genom dess marknämnd, Judgment of the Court (Second Chamber)." Common Market Law Review 47, Issue 5 (October 1, 2010): 1511–21. http://dx.doi.org/10.54648/cola2010063.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

30

Sharpston, E. "CJCE (2e CH.), 15 Octobre 2009, Djurgârden-Lilla Värtans Miljöskyddsförening c/ Djurgarden-Lilla Värtans Miljöskyddsförening, affaire C-263/08, « Directive n° 85/337/ CEE - Participation du public au processus décisionnel en matière d'environnement - Droit de former un recours contre les décisions d'autorisation de projets susceptibles d'avoir des incidences notables sur l'environnement » . Avec conclusions." Revue Européenne de Droit de l'Environnement 13, no. 4 (2009): 419–49. http://dx.doi.org/10.3406/reden.2009.2127.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

31

Edberg, Hélène, and Jan Stockfors. "Ledare vol. 12 nr. 2 2022." Högre utbildning 12, no. 2 (December 23, 2022): 123–25. http://dx.doi.org/10.23865/hu.v12.5264.

Повний текст джерела

Анотація:

– Äntligen! säger nog de flesta lärare och studenter, är vi tillbaka på campus! Redan i sin ledare till förra numret av Högre utbildning konstaterade Ulrike Schnaas och Per-Anders Forstorp att undervisningen vid våra lärosäten vårterminen 2022 till största del ägde rum på campus igen. Det är härligt att återigen höra sorlet och se grupper av studenter inbegripna i uppsluppna samtal på universitetens öppna ytor eller se dem intensivt arbetande bakom grupprummens glasväggar. Men hur är det egentligen i den postpandemiska vardagen för lärare och forskare? Även om campusaktiviteten har ökat sedan Covid-19 härjade som mest så är fortfarande skillnadenslående mot situationen före pandemin. Vi hoppas att framtida texter i Högre utbildning kommer att avhandla frågor om hur vi ska förvalta de centrala värden i universitetstraditionen som vi håller högt, och samtidigt utveckla nya fruktbara idéer från sådant vi kunnat fokusera på under åren på de digitala plattformarna.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

32

Kempe, Riitta, Nita Koskinen, and Ismo Strandén. "Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75276.

Повний текст джерела

Анотація:

Siniketun tärkeimmät jalostustavoitteet ovat pentue- ja nahkakoko sekä nahan laatu (värin puhtaus, tummuus ja yleislaatu). Merkittävin nahasta maksettavaan hintaa vaikuttava tekijä on koko. Rehu on puolestaan tuotantosuunnan suurin kustannustekijä ja rehukustannusten oletetaan nousevan edelleen. Tämän vuoksi siniketun parempi rehuhyötysuhde on nousemassa uudeksi tärkeäksi jalostustavoitteeksi. Rehun tehoton käyttö lisää myös sonnasta aiheuttavaa ravinnekuormitusta ja nostaa turkistuotannon hiilijalanjälkeä. Rehuhyötysuhteen perinnöllisen vaihtelun suuruus ja yhteydet muihin tuotanto-ominaisuuksiin on tunnettava tarkoin ennen kuin rehuhyötysuhde voidaan lisätä siniketun jalostusohjelmaan. Näin pyritään välttämään valinnan aiheuttamat mahdolliset negatiiviset sivuvaikutukset. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli estimoida nahan laatuominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koko-ominaisuuksien väliset geneettiset ja fenotyyppiset korrelaatiot. Tutkimusaineisto (n=2076) kerättiin vuosien 2005 - 2006 aikana MTT:n Kannuksen koetilalla. Geneettiset tunnusluvut arvioitiin monen ominaisuuden eläinmalleilla REML-menetelmään perustuvalla DMU-ohjelmalla. Nahan koolla oli nykyisen valintaohjelman valossa korkea suotuisa geneettinen korrelaatio eläimen gradeerauskoon, loppupainon, nenänpäästä hännän tyveen mitatun vartalon pituuden ja kasvunopeuden kanssa sekä keksinkertainen positiivinen korrelaatio eläimen kuntoluokan kanssa. Eläimen pituuden ja lihavuutta kuvaavan kuntoluokan välinen geneettinen korrelaatio oli kuitenkin niin matala, että niitä voidaan pitää eri ominaisuuksina. Geneettiset korrelaatiot nahan laatuominaisuuksien ja koko-ominaisuuksien välillä eivät poikenneet nollasta. Rehuhyötysuhteen ja turkin värin puhtauden välillä oli matala geneettinen korrelaatio, minkä vuoksi rehuhyötysuhteen suora valinta voi lisätä punerrusta turkin värisävyyn, mikä alentaa laatua. Nahan pituudella ja kasvunopeudella oli suotuisa geneettinen korrelaatio rehuhyötysuhteeseen, mutta melko korkea epäedullinen geneettinen yhteys rehunkulutukseen. Nykyinen suuren eläin- ja nahkakoon korostaminen valinnassa parantaa epäsuorasti myös rehuhyötysuhdetta, mutta se ei todennäköisesti vähennä oleellisesti rehun kulutusta. Yhä pitempien nahkojen tuottaminen suosii nopeakasvuisia, kookkaita ja lihavia yksilöitä. Nämä ominaisuudet ovat puolestaan yhteydessä lisääntyneeseen rehunkulutukseen. Valinnassa voitaisiinkin painottaa enemmän vartalon pituutta kuin suurta gradeerauskokoa. Myös rehuhyötysuhde olisi kiinnostavaa laskea pituuden ja rehunkulutuksen suhteena. Eläinten terveyden kannalta pitkän hoikan ketun jalostaminen on toivotumpi vaihtoehto kuin nahan pituuden lisääminen eläintä lihottamalla. Rehuhyötysuhteen, rehunkulutuksen, koon ja nahan laatuominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet tulisi huomioida asianmukaisesti siniketun jalostusohjelmassa.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

33

Dahl, Gina. "Marie Lindstedt Cronberg og Catharina Stenqvist (red.): Förmoderna livshållningar. Dygder, värden och kunskapsvägar från antiken till upplysningen." Historisk tidsskrift 89, no. 01 (April 13, 2010): 115–19. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-2944-2010-01-11.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

34

Grijalba Bengoetxea, Julio, Alberto Grijalba Bengoetxea, and Jairo Rodríguez Andrés. "El tiempo detenido en cuatro miradas." VLC arquitectura. Research Journal 6, no. 1 (April 30, 2019): 125. http://dx.doi.org/10.4995/vlc.2019.10973.

Повний текст джерела

Анотація:

<p>According to Lessing’s theory, time and space are the concept bases of aesthetics. Architecture belongs to the realm of space, following this theory. There is no unitary discourse that substantiates the presence and the representation of time in Architecture. Our approach in this paper is based on the idea that the attributes of time and its passage, understood in their deep sense, are nothing but an essential issue of Architectural Project. Thus, the construction of our discourse hinges on four gazes to four projects, as defined in the first of “Four Quarters” by T.S. Elliot, published in 1936. The outside wall of the experimental house of Muuratsalo represents the gaze to a previous ruin, confronted with the detained time by the white that covers everything. The fragment of the wall of Sankt Markus, by Björhagen, evokes the lost unity. The courtyard enclosure of the Värmlan Regional Museum is a look in two different times. Finally, the outside wall of the Särestö Museum explores the bond between Architecture and nature throughout time.</p>

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

35

Leijon, Jennifer, and Cecilia Boström. "Lärarens arbete mot utveckling av generiska färdigheter och variation i teknikvetenskaplig utbildning genom relationsskapande åtgärder." Högre utbildning 9, no. 1 (2019): 85. http://dx.doi.org/10.23865/hu.v9.1452.

Повний текст джерела

Анотація:

För att upprätthålla en god pedagogisk nivå inom vissa utbildningsområden av teknikvetenskaper krävs steg mot förändring och nytänkande. Ett av de generella problemen inom teknikvetenskaper är behovet av att utbilda ingenjörer som även har generiska eller mjuka färdigheter för att möta dagens samhällsutmaningar, men att ingenjörsundervisning i stort främst odlar studenternas hårda färdigheter. I denna text diskuteras hur universitetslärare inom ingenjörsområden kan reflektera kring utveckling av generiska färdigheter med små medel och utifrån tankar kring mellanmänskligt relationsskapande. För att beskriva hur förändringsarbetet kan se ut genomförs en fallstudie av räknelektioner under kursen Kraftelektronik, 5 hp, som ges på avancerad nivå vid Uppsala universitet. Efter förändringsarbetet var en högre andel studenter ganska eller mycket nöjda med kraftelektronikkursen, och fler blev även godkända vid ordinarie tentamen än året innan. Dock uppfattade vissa studenter de nya lektionerna som sämre och mer ostrukturerade än andra lektioner. Materialet är indelat i olika kategorier som kan kopplas till övriga mellanmänskliga relationer och mjuka värden för att kontrastera mot en bild av hårda matematik- eller teknikstudier och för att inspirera till ett verkligt förändringsarbete.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

36

Kivijärvi, Pirjo, Veikko Hintikainen, and Anne Tillanen. "Lupaavia lajikkeita teollisuusporkkanoiksi - tilakokeiden tuloksia lajike-, varastointi- ja lannoitusmenetelmäkokeista." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75504.

Повний текст джерела

Анотація:

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä-Pohjanmaalla- hankkeessa toteutettiin vuosina 2009-2011 teollisuusporkkanan lajike-, varastointi- ja lannoituskokeet käytännön tiloilla. Vuoden 2009 lajike- ja varastointikoe oli Peräseinäjoella. Vuosina 2010-2011 kokeet olivat Teuvalla. Koelajikkeina olivat: Belgrado, Bolero, Caradec, Cupar, Finley, Olimpo (VAC51), Silvano (VAC48), Trafford ja Warmia. Verrannelajikkeina käytettiin Fontana- ja Nigel-lajikkeita. Koelajikkeista selvitettiin satoisuuden ja sadon laadun lisäksi varastointikestävyys pitkässä varastoinnissa sekä aistittava laatu raa’asta ja keitetystä porkkanasta. Lannoituskokeiden porkkanoista analysoitiin myös mikrobiologinen laatu sekä tehtiin kasvianalyysi. Olimpo (VAC51) oli satoisin testatuista lajikkeista. Sen koevuosien keskiarvona laskettu kokonaissato oli 85 779 kg/ha ja jalostukseen kelpaava sato 79 894 kg/ha. Lajike soveltuu myös pitkään varastointiin. Seuraavaksi satoisimpia olivat Silvano (VAC48) ja Finley, joiden jalostukseen kelpaava keskiarvosato oli 66.898 kg/ha ja 62 769 kg/ha. Verrannelajikkeet Fontana ja Nigel olivat satoisimpien lajikkeiden joukossa. Trafford- ja Warmia-lajikkeiden kasvuaika on niin pitkä, että ne eivät sovellu meillä viljeltäviksi. Vuonna 2010 lajikkeet saastuivat pahoin porkkanarupeen lukuun ottamatta Olimpo- ja Silvano-lajikkeita, jotka olivat täysin ruvenkestäviä. Keittokokeissa ja aisteinarvioinneissa suurimmat erot eri lajikkeiden välillä oli keittohävikissä. Vuonna 2009 suurin keittohävikki oli Trafford –lajikkeella, 44 %, ja alhaisin Bolero lajikkeella , 19 %. Seuraavana vuonna Trafford- ja Cupar-lajikkeiden keittohävikit olivat kokeen alhaisimmat, 17 %. Suurin keittohävikki oli Finley-lajikkeella, 23 %. Muut arvioidut ominaisuudet olivat makeus, värin voimakkuus, värin tasaisuus, aromikkuus ja pehmeys keitettynä. Erot näiden ominaisuuksien suhteen eri lajikkeiden välillä olivat vähäisiä. Lannoituskokeiden tavoitteina oli verrata orgaanisen, hidasliukoisen Viljo-lannoitteen soveltuvuutta porkkanan lannoitukseen sekä pyrkiä jaksottamaan typpilannoitusta porkkanan kasvun ja tarpeen mukaan Starttiravinteen käytöllä ja kasvukauden aikaisilla lisälannoituksilla. Levitetty kokonaistyppimäärä oli ensimmäisenä koevuonna 80 kg/ha ja seuraavana 60 kg/ha. Alhaisista typpimääristä huolimatta hehtaarisadot olivat korkeita. Tavanomaisilla, helppoliukoisilla lannoitteilla saatiin korkeammat hehtaarisadot kuin Viljo-lannoitteella molempina koevuosina. Lannoituskokeiden porkkanoista analysoitiin vuonna 2010 enterobakkteerit, E. coli, Yersinia enterocolitica ja Y. pseudotuberculosis-bakteerit ja vuonna 2011 Bacillus cereus, E. coli, Staphylococcus aureus ja Yersinia enterocolitica/Y. pseudotuberculosis. Näytteistä ei löytynyt suosituksia ylittäviä arvoja. Porkkanoiden nitraattipitoisuudessa oli sen sijaan suuri ero molempina koevuosina. Viljo-lannoitettujen porkkanoiden nitraattipitoisuus oli koevuosin 2010 ja 2011 55 mg/kg ja 93 mg/kg. Tavanomaisesti lannoitettujen porkkanoiden nitraattipitoisuudet olivat 390 mg/kg ja 210 mg/kg. Muiden ravinteiden osalta erot eri lannoituskäsittelyjen välillä olivat vähäisiä.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

37

Colnerud, Gunnel. "Grattis grundskolan, till de 50 åren!" Venue 2, no. 1 (October 17, 2013): 1–4. http://dx.doi.org/10.3384/venue.2001-788x.13214.

Повний текст джерела

Анотація:

Förra året skulle en 50-åring ha hyllats. Grundskolan fyllde 50 år! Det blev inte något stort kalas. Man kan fråga sig om de som kunde väntas organisera firandet, till exempel Skolverket, inte tyckte att 50-åringen förtjänade gratulationer. De enda som, mig veterligen, uppmärksammade jubileet var Lärarnas riksförbund, vilket är värt att notera. I synnerhet som det stora motståndet i lärarkåren mot grundskolans införande kom från just Lärarnas riksförbunds dåvarande medlemmar, nämligen adjunkterna. Lärarnas riksförbunds hyllning visar att senare generationer omfattar grundskoleidén.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

38

Rosenberg, Tiina. "Exit: Höger." lambda nordica 23, no. 3-4 (March 27, 2019): 157–77. http://dx.doi.org/10.34041/ln.v23.555.

Повний текст джерела

Анотація:

Denna essä handlar om demokratiska fri- och rättigheter i tider av högerpopulism och argumenterar för att hbtq-rättigheter i likhet med andra minoritetsrättigheter ytterst handlar om demokrati, något som varje ny generation får värva på nytt. I essän framhålls det att högerpopulismen inte är ”en åsikt som alla andra” utan ett uttalat och våldsamt hot mot minoriteters existens i våra samhällen. Det är en viktig distinktion. Där högerpopulismen härskar finns det inte utrymme för alla, i synnerhet inte för minoritetsgrupper som hbtq-personer och rasifierade. Europa, varje dag spottar vita människor efter oss på tunnelbanan. De tror på allvar att sittplatserna är deras födslorätt. Europa, du verkar inte ha återhämtat dig från digerdöden. Europa, det är muslimerna. Det är muslimerna och judarna och romerna och afrikanerna. Och de som ser ut att vara muslimer och afrikaner, men inte är det. Och de som var judar, men gjorde allt för att dölja det. (Athena Farrokhzad, ”Brev till Europa” 2018)

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

39

Bossche, Sara Van den. "Barnlitteraturens värden och värderingar [The values and evaluations of children's literature]. Eds Sara Kärrholm and Paul Tenngart. Lund: Studentlitteratur, 2012. 346 pages." International Research in Children's Literature 6, no. 2 (December 2013): 218–20. http://dx.doi.org/10.3366/ircl.2013.0100.

Повний текст джерела

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

40

Tuunainen, Petra, Erja Koivunen, and Jarmo Valaja. "Sinilupiinin (Lupinus Angustifolius) vaikutus munivien kanojen tuotantoon ja munan laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75306.

Повний текст джерела

Анотація:

Sinilupiini on typpeä sitova palkokasvi. Sen viljelyä on tähän asti rajoittanut pitkä kasvuaika ja siitä aiheutuva viljelyepävarmuus, mutta valkuaisomavaraisuuden tehostamistavoitteet ovat viime vuosina lisänneet kiinnostusta sinilupiinin viljelyyn ja käyttöön rehuvalkuaisen lähteenä. Sinilupiinissa on kuitenkin vain vähän rikkipitoisia aminohappoja ja se sisältää paljon kuitua, mikä rajoittaa sen käyttöä siipikarjan ruokinnassa. Aikaisemmissa kokeissa sinilupiinin sulavuus ja muuntokelpoinen energia olivat broilereilla ja kalkkunoilla heikkoja verrattuna härkäpapuun tai herneeseen. Munivilla kanoilla lupiinilisäys ei vaikuttanut munantuotantoon, kun käyttötaso oli 15 %, mutta suurempi määrä vähensi selvästi munintaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rajoitetulla kanamäärällä sinilupiinin vaikutuksia munantuotantoon ja kanamunan laatuun, erityisesti keltuaisen väriin. Kokeessa oli 108 LSL- kanaa, jotka kokeen alkaessa olivat 40 viikon ikäisiä. Kanat jaettiin koehäkkeihin 3 kanaa per häkki. Koe kesti 6 viikkoa. Koeryhmien kanojen rehuihin lupiinia lisättiin 0, 8 tai 16 %. Kokeessa havaittiin, että kontrolliryhmän munintaprosentti oli huomattavasti pienempi kuin sinilupiiniryhmien munintaprosentit (P<0,0001). Munien tuotanto (g/pv/kana) parani lintujen syödessä sinilupiinia (P=0,019) ja samalla rehunmuuntosuhde (kg/muna-kg) pieneni (P=0,015), koska rehunkulutus (g/pv/kana) ei eronnut ryhmien välillä. Sinilupiinirehuilla ruokitut linnut munivat Haugh- luvultaan suurempia munia kuin kontrolliryhmä. Sinilupiinin määrällä ei havaittu olevan vaikutusta tuotantotuloksiin Tuotannon parantuminen saattoi johtua osittain eläinten välisestä vaihtelusta, ei niinkään sinilupiinin munintaa parantavasta vaikutuksesta. Sinilupiini näyttäisi kuitenkin maistuvan kanoille ja sopivan hyvin munivien kanojen valkuaisrehuksi. Sinilupiinia voidaan tämän kokeen perusteella käyttää munivien kanojen dieetissä ainakin 16 % ilman, että tuotantotulokset huononevat. Sinilupiinia syövät kanat voivat munia keltuaisen väriltään, punaisempi munia kuin tavanomaista rehua syövät kanat.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

41

Tolstikov, Alexander, and Vladimir Rybakov. "The First Russian Interpreters in Early Modern Sweden." Vestnik of Saint Petersburg University. History 67, no. 3 (2022): 800–816. http://dx.doi.org/10.21638/spbu02.2022.308.

Повний текст джерела

Анотація:

The article reconstructs lives of several Russian-language interpreters acting in Sweden during the reign of Gustav I Vasa (1523–1560) on the basis of Swedish and Russian archival sources. The socio-professional group of Russian-language interpreters (ryssetolkar) has been well known in Sweden since late 16th century, and its best times (mainly in the 17th century) are thoroughly studied by the Finnish historian Kari Tarkiainen. The authors suggest that the origins of this group should be sought in late 1530s — early 1540s, and that the Hanseatic environment might have played a part in this process at its earliest stage because the first interpreters known to us by names, Albrecht Tolck and Larens van Värnen, seem to have been of German origin, although we know very little of them. Three other ryssetolkar — Michel Andersson, Hans Larsson Skalm, and especially Bertil Jöransson (Jörensson, Göransson) — ar somewhat better known. The authors conclude that close connections to Finland, especially to the castle of Viborg (Fin. Viipuri, Rus. Vyborg), were typical of the members of this socio-professional group at the very initial phase already. In addition, the sources of the period in question show that prospective interpreters could go to Russia to study Russian and that they sometimes were bound by family ties. The two latter features were not so prominent in the first half of the 16th century, but they would become very typical of the ryssetolkar community later on.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

42

Palmér, Anne. "Kvantiteter i kvalitativt bedömda elevtexter – framtida verktyg för rättvis bedömning?" Acta Didactica Norge 12, no. 4 (December 12, 2018): 9. http://dx.doi.org/10.5617/adno.6357.

Повний текст джерела

Анотація:

Ett problem i bedömning av skrivprov är bristande samstämmighet mellan bedömare. Att fler än en person bedömer samma skrivprov är ett vanligt sätt att öka samstämmigheten, men denna metod är tidskrävande och kostsam. Ett automatiskt bedömningsverktyg, som ger bedömaren stöd på ett effektivt och förutsägbart sätt, vore därför ett användbart hjälpmedel. I artikeln presenteras en pilotundersökning inför ett framtida arbete med automatisk bedömning av skrivprov, där användbarheten av fyra olika textmått i automatisk bedömning undersöks: textlängd, ordlängd, ordvariationsindex och nominalkvot. Materialet utgörs av två korpusar med benchmarktexter från nationella prov, Np 1 och Np 3. Varje prov ges i två olika skolämnen, svenska och svenska som andraspråk. I analysen beräknas medel- och medianvärden samt korrelationer för textmåtten och texternas betyg. Resultatet visar att skillnaderna mellan textmåttens värden i de två korpusarna är relativt stora. I Np 3 uppmäts generellt högre värden för de fyra textmåtten än i Np 1. Vidare korrelerar samtliga undersökta textmått med betyg i Np 1, medan de textmått som visar starkast korrelation i Np 1 inte på ett signifikant sätt korrelerar med betyg i Np 3. Dessutom visar analysen att texter från ett av proven, som har samma betyg men har tillkommit inom olika svenskämnen, ligger nära varandra utifrån de objektiva textmåtten. I ett framtida arbete inför automatisk bedömning av skrivprov måste användningen av textmåtten anpassas till det specifika provet. Vidare bör en automatisk bedömning omfatta många fler textegenskaper än de som mäts med de undersökta måtten.Nyckelord: skrivbedömning, automatisk bedömning, nationella prov, elevtexter, bedömning i svenska och svenska som andraspråkAnalyzing Quantity in Qualitatively Assessed Student Texts – a Future Tool for Fair Assessment?AbstractIn assessing writing one problem is the lack of rater consistency. Letting more than one rater take part in the assessment of the same test is one way of improving rater consistency, but this method is time-consuming and expensive. A tool for automated assessment, giving the human rater support in an effective and predictable way, would therefore be useful. In this article a pilot study is presented, where the usefulness of four automatic text measures in the assessment of writing tests are investigated: text length, word length, word variation and nominal ratio. The data consists of two corpora with benchmark texts from two national tests, Np 1 and Np 3. Each test is given in both Swedish and Swedish as a second language. Mean and median values are calculated, as well as correlations for the text measures and the assessment grades of the texts. The results show important differences between the values of the text measures from the two tests. In Np 3 the values for text measures are generally higher than in Np 1. Further, the four text measures correlate significantly with grades in Np 1, but the measures correlating strongest in Np 1 do not show a significant correlation in Np 3. In one of the tests, the texts with the same assessment grade but different school subjects are very similar according to the text measures. The conclusion is that a tool for automated assessment must be adapted to a specific writing test. Furthermore, an automated assessment should include the analysis of a greater amount of text qualities than those having been the focus of this study.Keywords: assessing writing, automated assessment, national tests, student texts, assessment in Swedish and Swedish as a second language

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

43

Löfdahl, Annica, and Solveig Hägglund. "”Och jag har redan fyllt fyra år!” – kunskaper om och användning av ålder bland förskolebarn." BARN - Forskning om barn og barndom i Norden 24, no. 4 (November 17, 2021): 45–63. http://dx.doi.org/10.5324/barn.v24i4.4374.

Повний текст джерела

Анотація:

Under 1990-talet har den svenska förskolan förändrats. Flera stora reformer har genomförts (t.ex. läroplan och maxtaxa) och den venska förskolan har kommit att framstå som ”barnens egen” förskola där barn har rätt till deltagande i pedagogiska verksamheter. Det framträder också nya synsätt på barn och barndom där barnen numera betraktas som aktiva, självständiga individer som inte bara tillåts utan också förväntas ha inflytande över sin vardag (se t.ex. Kampmann 2004). Arbetet med normer och värden betonas särskilt i förskolan, barnen ska utvecklas till demokratiska medborgare som har förståelse för och kan handskas med den kulturella mångfald och de olikheter som samhället består av. I denna decentraliserade förskola har ansvar för innehåll i verksamheten till stor del flyttats från centralt håll till de pedagoger och de praktiker där verksamheten tar form. På så vis har förskolan blivit en institution för värdefostran där barn genom sitt deltagande i förskolans verksamheter blir subjekt för genomförandet av centrala politiska idéer om t.ex. allas lika värde. Men hur ser det ut i praktiken? Den här studien är en del av ett större projekt som vi kallar ”Förändring och stabilitet i sociala kunskapsdomäner bland barn i förskolan” och som syftar till att integrera perspektiv på barndom, barns kamratkulturer och förskolan som institution. En mer detaljerad beskrivning av projektets teoretiska grunder finns återgivet i Löfdahl (2005). Syftet med denna artikel är att undersöka och beskriva hur barn i förskolan tillsammans skapar och använder kunskap om ålder i gemensamma aktiviteter. I syftet ingår att utveckla teoretiska begrepp för att tolka och förstå betydelsen av ålder inom dessa sociala kunskapssystem.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

44

Schult, Tanja. "Gestaltningen och etablerandet av Förintelseminnet i Sverige." Nordisk Judaistik/Scandinavian Jewish Studies 28, no. 2 (December 2, 2017): 39–62. http://dx.doi.org/10.30752/nj.67751.

Повний текст джерела

Анотація:

I föregående artikel (publicerad i Nordisk judaistik 27(2)) visades hur minnet av Förintelsen gavs tidigt uttryck för i form av minnesstenar och monument, även i Sverige. Men trots dessa verk fanns det fortfarande ett behov inom den judiska minoriteten efter fler minnesmonument och en växande önskan att också majoritetsbefolkningen skulle minnas Förintelsen. Om detta kan ni läsa här, i del 2. Sammantaget speglar de olika monumenten ett skiftande, men ihållande behov hos i Sverige bosatta överlevande och deras barn som kommit hit i slutet av eller efter kriget och blivit en del av det svenska samhället, om än inte alltid av en judisk församling. De ville ha en plats att sörja och de ville också att deras lidande skulle erkännas som ett identitetsskapande element inom den grupp de var en del av och i det samhälle de levde i. De olika Förintelsemonumenten illustrerar hur minoritets- och majoritetssamhällets minne långsamt närmar sig varandra. Inte minst på grund av de överlevandes engagemang har Förintelsen varit en konstant referenspunkt i det judiska minoritetssamhället. Så småningom har folkmordet också i majoritetssamhället blivit en viktig referenspunkt, som så sent som på 1990-talet, inte minst av institutioner som Forum för levande historia, tagits som utgångspunkt för att värna om demokrati och förmedla vikten av mänskliga rättigheter.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

45

Aaltonen, Marja, Kristiina Antonius, and Marjatta Uosukainen. "Kirsikoiden geenivarakokoelman valinta fenotyyppisten havaintojen ja DNAmarkkerien avulla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76828.

Повний текст джерела

Анотація:

MTT:lle sijoitettu kansallinen kirsikkakokoelma on syntynyt 1980- luvun luumu- jakirsikkakeräysten tuloksena. Hapankirsikat istutettiin alun perin Hämeen tutkimusasemankoekentälle Pälkäneelle ja Ahvenanmaan tutkimusasemalle Jomalaan, jonne sijoitettiin myösmakeita kirsikoita. Kaikki Hämeen kokoelman kirsikkakloonit on kuvattu 1992 kansainvälisestihyväksytyillä UPOV:in määrittelemillä havainnointikriteereillä (deskriptorit), jotka liittyvät kasvinulkomuotoon, kasvutapaan, kestävyyteen ja satoon. Vuonna 2003 osa havainnoista uusittiin niilläpuilla, jotka olivat säilyneet siihen asti.Kesällä 2005 kaikista jäljellä olevista klooneista kerättiin lehtinäytteet mikrosatelliitti-DNA –analyysiin, jossa näytteitä vertailtiin tunnettuihin suomalaisiin hapankirsikkalajikkeisiin japaikalliskantoihin. Lisäksi puista tehtiin satohavaintoja, ja valittiin kasvutavan ja sadon puolestalupaavimmalta vaikuttavat kannat. Hedelmän ja sen mehun värin sekä yleisen kasvutavanperusteella kokoelman puut jaettiin alun perin kolmeen ryhmään: 1) Amarelli –tyyppi, 2) Morelli –tyyppi ja 3) Rymättylä –tyyppi.DNA-markkerianalyysin perusteella Amerellit ja Morellit erottuivat hyvin selkeästi omiksiryhmikseen. Molemmille ryhmille löytyi useita ainoastaan sille ominaisia DNA-merkkejä.Rymättylä –tyyppiä edustavia näytteitä oli jäljellä enää kaksi, ja ne ryhmittyivät molemmat yhteenAmarellien kanssa, joka tulos oli yhdenmukainen v.1993 havaintojen kanssa. DNA –merkkienperusteella 72 tutkittavasta näytteestä löydettiin yhteensä 28 erilaista genotyyppiä eli erillistäkantaa. Sekä Amarellien että Morellien joukossa oli yksi suuri klooniryhmä, johon kuului 19 tai 20täysin identtistä näytettä. Näiden voidaan olettaa kuuluvan samaan lajikkeeseen tai paikalliskantaan,jota hyvin menestyneenä on levitetty kasvullisesti lisäämällä alan harrastajien keskuudessa. Näiden,kuten myös pienempien klooniryhmien, keräyspaikat olivat yleensä melko lähellä toisiaan.Geenivarakokoelmaan valittiin DNA –analyysin tulosten perusteelle mahdollisimman suurtamuuntelua edustavat kirsikkanäytteet. Näiden joukosta tarkistettiin, että mukaan tulivatkenttähavaintojen perusteella kaikkein lupaavimmat näytteet. Valintaperusteissa tärkeimpinätekijöinä olivat sadon laatu ja määrä sekä puun koristearvo. Valitut kannat otettiin MTT Laukaallelisäykseen, ja uudet taimet istutettiin v.2003-2004 osaksi Piikkiön Tuorlan kansallistageenipankkikokoelmaa.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

46

Mäki, Maarit, Pirjo Rantamäki, Juha-Matti Pihlava, Elise Ketoja, Tuomo Tupasela, Marjo Keskitalo, and Anja Lapveteläinen. "Maistuuko tattaripuuro?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76990.

Повний текст джерела

Анотація:

Tattari (Fagopyrum esculentum) on perinteinen suomalainen viljelyskasvi. Uudet tutkimusmenetelmätovat tuoneet esiin sen monia terveyteen edullisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Tattari on hyväantioksidanttien lähde ja eläinkokeiden perusteella sen katsotaan alentavan veren kolesterolia. Se saattaamyös olla hyödyksi tyypin 2 diabeteksen hoidossa sisältämänsä D-chiro-inositolin takia. Tattari ei sisällägluteenia, joten keliakiaa sairastavat voivat myös käyttää tattarituotteita. Tattarin voimakas maku kuitenkinjakaa kuluttajien mielipiteitä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin erittelemään tattarin aistinvaraisia ominaisuuksiaja selvittämään, kuinka paljon tattarilajikkeet eroavat aistinvaraisesti toisistaan.Tutkimuksessa luotiin tattarille aistinvarainen profiili, jota sovellettiin hankkeessa viljeltyihintattarilajikkeisiin. Profiili rakennettiin MTT:n aistinvaraisessa laboratoriossa yhdessä Kuopion yliopistonkanssa. Tutkimusta varten koulutettiin 10 henkilön asiantuntijaraati. Arvioitavaksi tuotteeksi valittiintattaripuuro, joka sisälsi vain tattaria ja vettä. Puuro valittiin, koska se on perinteinen suomalainentattariruoka eikä sisällä tulokseen mahdollisesti vaikuttavia ulkopuolisia ainesosia. Tattaripuurostamääritettiin tyypillisimmät aistinvaraiset ominaisuudet hajun, maun, rakenteen ja ulkonäön suhteen. Puuroonkäytetyistä tattarirouheista analysoitiin myös kemiallinen peruskoostumus.Tattarista määritettiin ja nimettiin kaksi hajua (perunamainen ja viljainen/rukiinen haju), kolmemakua (karvaus, maun yleisvoimakkuus ja tattarin maku), kaksi rakenneominaisuutta (ryynimäisyys jaleseisyys) ja kaksi ulkonäköön liittyvää ominaisuutta (kirjavuus ja tummuus). Erityisesti tattarinominaismaun määrittely osoittautui vaativaksi tehtäväksi. Ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin profiilieräille kaupallisille tattarituotteille. Menetelmän kehittämisen jälkeen tehtiin kaksi lajikkeiden välistävertailua. Ensimmäisessä kokeessa verrattiin kuutta ja toisessa kokeessa neljää MTT:ssä viljeltyä lajiketta.Lajikkeet olivat peräisin Latviasta, Puolasta ja Suomesta.Tutkimuksessa luotiin kullekin mukana olleelle lajikkeelle oma aistinvarainen profiili valittujenyhdeksän ominaisuuden voimakkuusarviointien perusteella. Tilastollisesti merkitseviä eroja tattaripuurojenvälillä havaittiin kuitenkin ainoastaan puuron kirjavuudessa ja värin tummuudessa. Tulokset viittaavat siihen,että nämä Suomen viljelyoloissa satoa tuottavat lajikkeet voi aistinvaraisesti erottaa toisistaan lähinnä niistätuotetun elintarvikkeen ulkonäön suhteen.Tässä MMM:n rahoittamassa Terveyttä tattarista -hankkeessa tutkittiin tattarin aistinvaraistenominaisuuksien ohella eri lajikkeiden satoisuutta, pölyttävien hyönteisten osuutta pähkylöidenmuodostukseen, tattarin pähkylöiden kemiallista koostumusta, prosessoitavuutta ja eri jakeidenantioksidanttiaktiivisuutta.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

47

Ketoja, Elise, Maarit Mäki, Pirjo Rantamäki, Tuomo Tupasela, Marjo Keskitalo, and Anja Lapveteläinen. "Olennaiset vaihtelunlähteet tattaripuurojen aistinvaraisissa kokeissa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76992.

Повний текст джерела

Анотація:

Tutkimus on osa MTT:ssa vuosina 2003-2007 toteutettua tattarihanketta, jossa yhtenä tavoitteena oli uusien tattarituotteiden kehittely. Tuotekehityksessä lajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet ovat tärkeitä satoisuuden, kemiallisen koostumuksen ja prosessoitavuuden lisäksi. Ominaisuuksien arviointiin kehitettiin vedestä ja tattarista valmistetulle puurolle aistinvarainen profiili määrittelemällä yhdeksän tyypillisintä tattaripuuron makua, hajua, suutuntumaa ja ulkonäköä kuvaavaa ominaisuutta. Profiilia sovellettiin kokeessa, jossa vertailtavana oli neljä MTT:ssa viljeltyä lajiketta. Kahdeksan koulutettua arvioijaa arvioi neljän lajikkeen näytesarjan neljällä eri arviointikerralla. Arvioijat satunnaistettiin näytesarjoihin Williamsin latinalaisia 4x4-neliöitä käyttäen. Ominaisuuksien voimak-kuutta mitattiin 10 cm:n jana-asteikolla lukuun ottamatta värin tummuusastetta, joka mitattiin numeerisella (1-10) asteikolla. Lajikevaikutuksen lisäksi tavoitteena oli saada tietoa muiden arviointipisteisiin vaihtelua aiheuttavien tekijöiden merkityksestä. Mielenkiinto kohdistui erityisesti puurojen arviointijärjestyksen vaikutuksen ja edellisen näytteen jälkivaikutuksen suuruuteen.Kokeessa ei saatu näyttöä jälkivaikutuksesta. Tähän pyrittiin ohjeistamalla arvioijat neutraloimaan suu vedellä ja tuorekurkulla näytteiden välillä. Tulos voi selittyä osittain myös siitä, että yksikään lajike ei poikennut paljon muista arvioitujen ominaisuuksien voimakkuuksien suhteen. Järjestysvaikutusta sen sijaan esiintyi kaikilla kolmella makuominaisuudella. Näytesarjoissa ensimmäisinä arvioiduilla näytteillä arviointipisteiden estimoidut keskiarvot olivat kaikkein pienimmät. Sen jälkeen keskiarvoissa oli nouseva trendi kolmansina arvioituihin näytteisiin asti. Toisina ja kolmansina arvioitujen näytteiden keskiarvojen ero ei kuitenkaan ollut enää tilastollisesti merkitsevä millään makuominaisuudella. Ero ensimmäisinä ja myöhemmin arvioitujen näytteiden keskiarvojen välillä oli suurimmillaan noin yksi yksikkö kaikilla makuominaisuuksilla. Muista vaikutuksista arvioijavaikutus oli odotetusti suurin vaihtelunlähde. Yhdysvaikutusten (arvioija x arviointikerta, arvioija x lajike, arviointikerta x lajike) osuudet havaintojen vaihtelusta olivat pieniä, mikä kertoo koeolosuhteiden ja arvioijaraadin toiminnan yhdenmukaisuudesta.Tulokset osoittavat, että erityisesti järjestysvaikutus voi olla aistinvaraisissa kokeissa olennainen vaihtelunlähde, vaikka muut mahdolliset lähteet olisi otettu huomioon. Jälkivaikutustakaan ei voi itsestään selvästi sulkea pois, sillä sen esiintyminen voi riippua tuotteiden ominaisuuksista ja arvioitavien ominaisuuksien määrästä. Tulokset puoltavat sellaisten asetelmien käyttöä aistinvaraisissa kokeissa, jotka ottavat järjestys- ja jälkivaikutuksen esiintymismahdollisuuden huomioon.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

48

Boström, Lena, and Gunnar Berg. "Läroplansimplementering och korstryck i fritidshemmets arbete." Educare - vetenskapliga skrifter, no. 2 (November 27, 2018): 107–31. http://dx.doi.org/10.24834/educare.2018.2.6.

Повний текст джерела

Анотація:

In Swedish leisure-time-centers, there is a daily activity for about half a million children. It is characterized by a complexity including, for example, changes in steering documents, lack of an accentuated pedagogy and a changing profession. Against this background, this study focuses on leisure-time-teachers' perceptions of curriculum implementation and possible impact in the leisure-time-center education practice. The empirical data consists of individual interviews, focus groups and field studies. In the study, theories of curriculum didactics and organizational theory are combined. As an analytical concept, curriculum implementation and cross pressures are used. The result shows that the values and tasks that the leisure-time-teachers emphasize in relation to the steering documents are social skills, professional ambivalence and the status of leisure-time-centers. Strategies personnel use is high leadership structure, reactive confirmation of steering documents and traditional leisure-time activities. Restrictions in the professional practice are the low status of activities in leisure-time-centers compared with traditional school activities, lack of time for implementation, "schooling" and unclearness in the steering documents' descriptions. This means that several stressful cross pressure are experienced in different ways at work, which complicates the realization of the curriculum's intentions. I svenska fritidshem pågår i en daglig verksamhet för cirka en halv miljon barn. Den präglas av en komplexitet omfattande exempelvis förändringar av styrdokument, brist på en accentuerad pedagogik och en förändrad profession. Mot denna bakgrund fokuserar denna studie på fritidspedagogers uppfattningar om läroplansimplementering och eventuell genomslagskraft i den fritidspedagogiska praktiken. Empirin består av individuella intervjuer, fokusgrupper och fältstudier. I studien flätas teorier om läroplansdidaktik och organisationsteori samman. Som analytiska begrepp används läroplansimplementering och korstryck. Resultatet visar att värden och uppgifter som pedagogerna betonar i relation till styrdokumenten är sociala färdigheter, professionell ambivalens samt fritidshemmets status. Strategier personalen använder är hög ledarskapsstruktur, reaktiv bekräftelse av läroplansskrivningar samt traditionella fritidshemsverksamheter. Begränsningar är fritidshemsverksamhetens låga status i jämförelse med traditionell skolverksamhet, brist på tid för implementering, ”skolifiering” samt oklarheter i styrdokumentens innehållsbeskrivningar. Därmed upplevs flera stressande korstryck i olika bemärkelser i arbetet, vilket försvårar realisering av läroplanens intentioner.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

49

Ylä-Ajos, Maria, Marita Ruusunen, and Eero Puolanne. "Hidastaako glykogeenidebranching-entsyymi lihasten teurastuksen jälkeistä pH-arvon laskua?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76780.

Повний текст джерела

Анотація:

Teurastuksen jälkeen lihakset tuottavat energiaa pääasiassa anaerobisella glykolyysillä eli pilkkomallaglykogeenia useiden välivaiheiden kautta laktaatiksi. Laktaatin kertymiseen johtavan reaktiosarjanseurauksena solun pH-arvo laskee. Sekä pH-arvon laskunopeudella että saavutettavalla loppu-pHarvollaon suuri vaikutus lihan laatuun, mm. väriin ja vedensidontakykyyn.Lihasten väliset erot glykolyysin nopeudessa johtuvat pääosin niiden erilaisesta energiametaboliasta.Lihakset voidaan ryhmitellä vaaleisiin nopeasti supistuviin glykolyyttisiin lihaksiin ja tummiinhitaasti supistuviin oksidatiivisiin lihaksiin. Stressitilanteessa vaaleat lihakset tuottavat energiaa herkemminanaerobisella glykolyysillä tummien lihasten pyrkiessä ylläpitämään toimintaansa aerobisesti.Glykogeenimolekyyli rakentuu proteiiniytimeen kiinnittyneistä, haaroittuneista glukoosiketjuista.Sen täydelliseen pilkkomiseen tarvitaan kahden entsyymin, glykogeenidebranching-entsyymin(GDE) ja glykogeenifosforylaasin, yhteistoimintaa. Fosforylaasin tiedetään toimivan erittäin nopeasti,mutta GDEn toimintaa ei ole lihantuotantoeläimillä juurikaan tutkittu. GDEllä saattaa olla merkittävärooli energiavirtojen säätelyssä stressitilanteessa ja teurastuksen jälkeen. Matala GDEn aktiivisuus voihidastaa glykogeenin pilkkoutumista lihaksissa teurastuksen jälkeinen.Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten lämpötila ja pH-arvo vaikuttavat sian tumman poskilihaksen(M. masseter) ja vaalean ulkofileen (M. longissimus dorsi) GDE aktiivisuuteen.Jäähdytyksen aikana lihan lämpötila laskee 42 °C:sta neljään asteeseen. GDEn aktiivisuus lihaksissaoli korkein heti teurastuksen jälkeen esiintyvissä lämpötiloissa (39 °C ja 42 °C) ja laski merkittävästi(p<0,001) lämpötilan laskiessa ruhossa jäähdytyksen aikana esiintyviin lämpötiloihin (4 °C ja15 °C). Lämpötilan laskettua alle 15 asteen, GDE oli käytännössä inaktiivinen. Toisaalta pH-arvollaoli vain vähäinen vaikutus GDEn aktiivisuuteen pH-välillä 7,2 (elävä lihas) - 5,6.On havaittu, että teurastuksen jälkeinen pH-arvon lasku usein pysähtyy ennen kuin kaikki lihaksenglykogeeni on pilkkoutunut. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, ettäruhon lämpötilan laskun aiheuttama GDEn toiminnan hidastuminen saattaa olla eräs pH-arvon laskunpysäyttävistä tekijöistä. Toisaalta GDEn toiminnan riippumattomuus pH-arvosta mahdollistaa nopeanglykolyysin ja pH-arvon laskun heti teurastuksen jälkeen ruhon lämpötilan ollessa vielä korkea. Edellämainitut olosuhteet saattavat johtaa PSE lihaisuuteen. GDE ei siis estä PSE lihan syntymistä, silläentsyymi toimii maksimaalisella nopeudella lämpötilan ollessa korkea ja pH-arvon matala. PSE lihaisuuttavoidaan kuitenkin ehkäistä nopealla jäähdytyksellä, joka laskee myös GDEn aktiivisuutta.Ennakko-odotusten mukaisesti kummankin glykogeenia pilkkovan entsyymin, GDEn ja fosforylaasin,aktiivisuudet olivat korkeammat vaaleassa glykolyyttisessä kuin tummassa oksidatiivisessalihaksessa. GDE saattaa hidastaa glykogeenin pilkkoutumisen nopeutta alhaisissa lämpötiloissa tilanteessa,jossa lihasten glykogeenivarastot ovat alentuneet jo ennen teurastusta. Tämän seurauksena pH-arvonlasku hidastuu ja loppu-pH-arvo saattaa jäädä korkeammaksi, millä on vaikutusta lihan laatuun.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

50

Wiklund, Eva, Gunnar Malmfors, and Greg Finstad. "Reindeer meat – is it always tender, tasty and healthy?" Rangifer 27, no. 3 (April 1, 2007): 71. http://dx.doi.org/10.7557/2.27.3.272.

Повний текст джерела

Анотація:

Meat with high pH values, so called DFD (Dark, Firm, Dry meat, is a persistent quality defect foundmin all meat species. DFD shortens shelf life, especially for vacuum-packed meat and affects meat colour, tenderness and water-holding properties. High pH values in reindeer meat have been related to pre-slaughter handling stress and poor nutritional status of the animals. There are numerous reports that variation in muscle pH and glycogen content give rise to considerable variations in meat tenderness in species such as beef and lamb. In contrast, reindeer meat has been found to be extremely tender regardless of ultimate pH. This phenomenon has been related to the speed of post mortem protein degradation and the small muscle fibre size in reindeer. Previous research has demonstrated that the fatty acid composition of meat changes in response to diets. Generally, a higher proportion of long, unsaturated fatty acids were found in meat from grazing animals compared with animals fed a grain-based diet. Reindeer meat has been found to contain moderate amounts of polyunsaturated fatty acids (PUFA), especially so-called n-3 (or omega-3) PUFAs. The PUFAs are known to be susceptible to oxidation and may therefore be easily oxidized during processing by techniques like smoking and drying. A trained sensory panel concluded that meat from reindeer fed commercial feed scored higher for liverish and sweet flavours and lower for off-flavou (i.e. ‘grass’, ‘wild’ and ‘game’) compared with meat from grazing animals. Consumer preference tests on reindeer meat showed that 50 per cent of the consumers preferred meat from grazing reindeer and 50 per cent meat from pellet-fed animals. Recent reindeer meat research has included new feed mixtures using ingredients like linseed and fishmeal. Crushed linseed in the feed gave meat with a fat composition similar to that of natural pasture, which meant more PUFA than in meat from reindeer fed the normal grain-based mixture. Fishmeal used as a protein source in reindeer feed mixtures demonstrated good feed conversion and weight gain in the animals, and sensory 72 evaluation by both a trained panel and consumers did not show any negative effects on flavour attributes of the meat. The fat composition of the meat changed just slightly when comparing fish- and soybean meal, with more PUFA in the meat from fishmeal fed animals. The control group of free-ranging reindeer had significantly highest PUFA content in the meat. Our knowledge about various factors affecting reindeer meat quality has increased significantly over the last 25 years, but there is still information missing particularly regarding the interaction between production systems, slaughter handling techniques and ultimate meat quality. Renkött - är det alltid mört, gott och nyttigt?Abstract in Swedish / Sammanfattning: Kött med höga pH-värden, DFD-kött (Dark, Firm, Dry), är ett kvalitetsproblem som kan drabba kött från alla djurslag. Detta kött har dålig hållbarhet speciellt i en vakumförpackning, men andra egenskaper som köttets färg, mörhet och vattenhållande förmåga påverkas också av DFD. Höga pH-värden i renkött har visats bero på stress i samband med slakthantering och på dålig näringsstatus hos djuren. Ett flertal undersökningar på t.ex. nöt- och lammkött har rapporterat att en variation i pH-värde och glykogeninnehåll har stor betydelse för köttets mörhet. Renkött har däremot visats vara mycket mört oberoende av pH-värde, vilket har förklarats bero på en hög aktivitet av proteinnedbrytning efter slakt men också på små muskelfibrer i renköttet. Tidigare undersökningar har demonstrerat att fettsyrasammansättningen i kött förändras beroende på vad djuren äter. Allmänt gäller att i kött från betande djur finns en högre andel fleromättade fettsyror (PUFA) jämfört med djur som utfodrats med spannmålsbaserade foder. Renkött har visats ha en relativt hög andel PUFA och särskilt de sk. omega-3 PUFA. En tränad smakpanel bedömde att kött från renar som utfodrats med kommersiellt renfoder smakade mer lever och sött och hade mindre bismaker (som t.ex. gräs, vilt och ren) jämfört med kött från naturbetande renar. I en konsumentundersökning av samma typer av renkött föredrog 50 procent av konsumenterna beteskött och 50 procent föredrog kött från utfodrade renar.Den senaste forskningen har studerat nya foderblandningar där ingredienser som linfrö och fiskmjöl har utvärderats. Linfrökaka som tillsats i renpellets gav köttet en fettsammansättning som påminde om den i kött från naturbetande renar, d.v.s. köttet innehöll mer PUFA än kött från renar som utfodrats med normala pellets. I försök där fiskmjöl har använts som proteintillskott i renfoder visades ett bra foderutnyttjande och god tillväxt hos renarna och inga negativa effekter på renköttets smak kunde påvisas varken av en tränad smakpanel eller vid en konsumentundersökning. Fettsammansättningen i köttet påverkades marginellt av tillsatsen av fiskmjöl jämfört med normalfodret baserat på sojaprotein. Kött från kontrollgruppen av naturbetande renar hade det signifikant högsta innehållet av PUFA. Kunskapen om de olika faktorer som påverkar renköttets kvalitet har ökat påtagligt under de senaste 25 åren, men fortfarande saknas en del fakta när det gäller sambanden mellan produktionssystem, slakthantering och köttkvalitet.

Стилі APA, Harvard, Vancouver, ISO та ін.

Статті в журналах з теми "Värtan"

Оформте джерело за APA, MLA, Chicago, Harvard та іншими стилями