Dissertations / Theses on the topic 'Birth cohorts'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'Birth cohorts.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
Minton, Tamara Warner. "Male Socialization Experience in Two Birth Cohorts." Thesis, University of North Texas, 1998. https://digital.library.unt.edu/ark:/67531/metadc279402/.
Full textPrather, Diane. "PUBLIC RELIGIOUS PARTICIPATION: A COMPARISON OF THREE DISTINCT BIRTH COHORTS." Master's thesis, University of Central Florida, 2006. http://digital.library.ucf.edu/cdm/ref/collection/ETD/id/4279.
Full textM.A.
Department of Sociology
Sciences
Applied Sociology
Richmond, Rebecca Claire. "The application and development of causal inference methods in birth cohorts." Thesis, University of Bristol, 2015. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.690899.
Full textBailey, Beth A., David Wood, and Darshan Shah. "Impact of Pregnancy Marijuana Use on Birth Outcomes: Results from Two Matched Population-Based Cohorts." Digital Commons @ East Tennessee State University, 2020. https://dc.etsu.edu/etsu-works/7661.
Full textEdiev, Dalkhat. "Mortality compression in period life tables hides decompression in birth cohorts in low-mortality countries." Sapienza University of Rome, 2013. http://dx.doi.org/10.4402/genus-451.
Full textNykjaer, Camilla. "Dietary patterns in pregnancy and offspring growth outcomes : a multi-country analysis of birth cohorts." Thesis, University of Leeds, 2016. http://etheses.whiterose.ac.uk/16844/.
Full textDecoo, Ellen. "Changing Attitudes Toward Homosexuality in the United States from 1977 to 2012." BYU ScholarsArchive, 2014. https://scholarsarchive.byu.edu/etd/4091.
Full textObolenskaya, Polina. "Attitudes towards family and marriage in time and context : using two British birth cohorts for comparison." Thesis, City University London, 2012. http://openaccess.city.ac.uk/2252/.
Full textMakovac, Marcus. "Conservative shift or business as usual? : A cross-generational study in levels of social conservatism." Thesis, Uppsala universitet, Statsvetenskapliga institutionen, 2019. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-403138.
Full textVafeiadi, Marina 1983. "Effect of hormone disruptors on birth outcomes and child's anogenital distance." Doctoral thesis, Universitat Pompeu Fabra, 2014. http://hdl.handle.net/10803/299377.
Full textIntroducció: Els contaminants orgànics persistents (COPs) inclouen una àmplia gamma de substàncies químiques sintètiques que són omnipresents en el medi ambient i són identificats com pertorbadors endocrins (EDC) que poden alterar la funció dels sistemes endocrins en els éssers humans i els animals. L'exposició a aquests productes químics durant fases crítiques de desenvolupament, com a l'úter, s'ha associat amb efectes adversos en la salut reproductiva i infantil. Objectius: L'objectiu principal d'aquesta tesi és avaluar l'efecte de l'exposició a l'úter als disruptors hormonals sobre el pes en néixer, l’edat gestacional i la distància anogenital dels nens en cinc estudis europeus de cohorts de base poblacional a Grècia, Espanya, Anglaterra, Dinamarca i Noruega . Mètodes: Es va mesurar l'activitat de tipus de dioxines (dioxin-like activity) en mostres de plasma de la sang materna i del cordó recollits en el part mitjançant el bioassaig Dioxin-Responsive Chemically Activated LUciferase eXpression (DR CALUX®). Les concentracions de diversos PCBs i altres compostos organoclorats (dicloroeteno diclorodifenil [DDE], diclorodifenil tricloroetà [DDT] i hexaclorobenzè [HCB]), es van determinar en sèrum matern del primer trimestre amb espectrometria de masses. La informació sobre els parts va ser recuperada dels registres mèdics. Les distàncies anogenitals es van mesurar en nadons i nens joves . Resultats: L'activitat de tipus de dioxines en plasma va ser més alta en les mares que en les mostres de sang de cordó. Els nounats al tercil més alt d'exposició van tenir una reducció d’aproximadament la meitat d'una setmana a l'edat gestacional, en comparació als del tercil inferior. Aquesta associació va ser més forta en els nens que en les nenes, encara que l'evidència estadística per a la interacció era feble. El pes en néixer es va associar negativament amb l'augment dels nivells de HCB i PCB. Ajustant per l'augment de pes matern gestacional explicava només una petita part de l'associació entre els nivells de COPs i el pes en néixer. A més, en una anàlisi estratificada, l'associació entre els contaminants orgànics persistents i el pes en néixer es va observar només en dones amb augment de pes gestacional inadequat o amb augment excessiu. Les distàncies anogenitals eren dimòrfiques, sent majors en els nens que en les nenes. L’activitat en plasma de tipus de dioxines es va associar negativament amb l'AGD (distància anogenital: anus al límit superior del penis) en els nadons mascles. Es van observar associacions negatives però més petites i no significatives per a l’AGD en els nens joves. No es van trobar associacions en les nenes. Es van observar associacions negatives, però no estadísticament significatives per a l’AGD i HCB, DDE i PCBs totals en els nens joves. En les nenes joves, les distàncies ACD (anus fins el clítoris) i AFD (anus a fourchette-llavis menors) es va associar positivament amb tots els COP. Conclusions: Els resultats d'aquests estudis internacionals de població general suggereixen una associació entre l'exposició prenatal de baix nivell als contaminants orgànics persistents i retard del creixement fetal. D'altra banda, els nostres resultats suggereixen que els nens mascles poden ser susceptibles als efectes d'alteració endocrina de dioxines mentre que les associacions amb altres COP són menys evidents.
Lewis, Sarah. "A study of the aetiology of wheezing illness and allergic disease in children using data from the 1958 and 1970 British birth cohorts." Thesis, University of Nottingham, 1997. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.363934.
Full textKatzenellenbogen, Judy Masha. "An historical demographic investigation into mortality in three historical birth cohorts born between 1837 and 1900 in Mamre, with special reference to life expectancy." Master's thesis, University of Cape Town, 1990. http://hdl.handle.net/11427/27192.
Full textKeller, Theresa [Verfasser]. "The prevalence sex-shift in single disease and multimorbid asthma and rhinitis during puberty: an individual participant data meta-analysis of European birth cohorts / Theresa Keller." Berlin : Medizinische Fakultät Charité - Universitätsmedizin Berlin, 2018. http://d-nb.info/1170876374/34.
Full textMilet, Jacqueline. "Étude de la composante génétique de la variabilité des infections palustres simples : Approche génome entier dans deux cohortes de jeunes enfants au Bénin First Genome-Wide Association Study of Non-Severe Malaria in Two Birth Cohorts in Benin Mixed logistic regression in Genome-Wide Association Studies." Thesis, université Paris-Saclay, 2020. http://www.theses.fr/2020UPASR013.
Full textIn spite of numerous prevention and control efforts in recent years, malaria remains a major global public health problem with nearly half a million deaths per year (405,000 in 2018). The key role played by genetic factors of the host in the susceptibility and severity of the disease is is admitted nowadays. However, the molecular basis of susceptibility / resistance to malaria has not been elucidated to date. Over the past decade, research efforts to identify genes involved in malaria susceptibility have focused on severe malaria, with several genome-wide association studies (GWAS) published. This manuscript concerns the extension of this approach to uncomplicated forms of malaria, through the genome wide association study of two birth cohorts in South Benin (800 children), followed for 18-24 months by UMR261 (MERIT IRD / University of Paris).In the first part, we present the results of the first GWAS performed on simple forms of malaria in these two cohorts. The association was tested with the recurrence of malaria attacks and the recurrence of all infections (including malaria attacks and asymptomatic infections) taking into account an environmental risk estimated at the individual level. It highlights several strong association signals, linked to genes whose biological function is relevant for malaria (in particular PTPRT, MYLK4, UROC1 and ACER3). The high genetic diversity within African populations has made it necessary to take into account the potential confounding effect of population structure. In this study we proceeded with a two-step strategy as the Cox mixed model, used for the analysis of longitudinal data, is not applicable to the whole genome due to computational burden. In a first step, an analysis was performed with a Cox mixed model to build an "individual effect" fitted on the covariates, then a linear mixed model were used to test the association with genome polymorphisms. This led us to focus more generally on non-linear mixed models. Two methods allowing the estimation of the effect of polymorphisms with the mixed logistic model are proposed, which may in the future be generalized to other models, including the Cox model.In a final part, malaria having been one of the strongest selection pressures that man has known in recent history, we explore the possibility of exploiting natural selection information to increase the power of analysis, and improve the detection of association signals. The analysis of recent positive selection signals were performed using several genome-scan methods focusing on patterns of long-range haplotype homozygosity (iHS, nsL and XP-EHH). This analysis revealed several chromosomic region of potential interest, where the signals of association and selection co-localized but confirms also the difficulty of highlighting the selection signals linked to malaria with tools currently available
Schwartz, Danielle. "Justice entre classes d’âge. Au-delà de l’égalité entre les vies complètes." Thesis, Sorbonne université, 2019. http://www.theses.fr/2019SORUL151.
Full textJustice between age groups is an understudied aera in political philosophy. What does it mean to treat different age groups as equals ? Should we apply egalitarian comparison to people born at different times at this specifcic point in time or over the course of their lives ? Is it permissible to give higher priority to policies that primarly benefit the youngsters ? Don’t inequalities among age groups matter as well as inequalities between age groups ? Should we take the risk of premature death into account ? The present PhD thesis establishes a theoritical framework for age-group justice and makes explicit its implications for practical policy discussions and proposals
Būtienė, Indrė. "Food allergy in Lithuanian birth cohort." Doctoral thesis, Lithuanian Academic Libraries Network (LABT), 2013. http://vddb.library.lt/obj/LT-eLABa-0001:E.02~2013~D_20131209_091502-26385.
Full textSvarbus vaidmuo, nulemiantis vaikų sveikatą ir vystymąsi, vis dažniau priskiriamas vaiką supančiai aplinkai. Sergamumas alerginėmis ligomis sparčiai didėja, o pastaraisiais dešimtmečiais jis itin išaugo, ypač Vakarų Europoje. Nepaisant daugelio atliktų tyrimų, vis dar lieka neaišku, kodėl alerginių ligų paplitimas nuolat didėja. Alergijos maistui paplitimas įvairiose amžiaus grupėse skiriasi ir yra viena iš anksčiausiai pasireiškiančių alergijos formų. Manoma, kad ji gali būti pirmasis „atopinio maršo“ žingsnis. Norint tiksliai įvertinti galimų rizikos veiksnių įtaką ligos atsiradimui, kuri gali prasidėti jau kūdikystėje ir išnykti iki mokyklinio amžiaus, tinkamiausias tyrimo metodas yra prospektyvinis naujagimių kohortos tyrimas su reguliaria į tyrimą įtrauktų vaikų ir jų šeimų stebėsena. EuroPrevall naujagimių kohorta - tai pirmasis pasaulyje tyrimas, kuriame dalyvavo ir Vilniaus Universitetas, specialiai suformuotas tik alergijos maistui ištyrimui. Šio disertacijoje pateikiamo tyrimo metu Lietuvoje pirmąkart ištirtas padidėjusio jautrumo maistui ir alergijos maistui paplitimas tarp mažų vaikų ir nustatyti dažniausiai alergiją sukeliantys maisto produktai ir sensibilizacijos maisto alergenams kaita pirmaisiais 30 gyvenimo mėnesiais, taip pat išanalizuoti tėvų ir kūdikių rizikos veiksniai, tokie kaip genetinis pagrindas, mamos mityba nėštumo metu ir žindant, gimdymo būdas, infekcijos, vartoti medikamentai, psicho-socialiniai ir aplinkos faktoriai, įtakojantys alergijos... [toliau žr. visą tekstą]
Ghosh, Rebecca. "Asthma and occupation in the 1958 birth cohort." Thesis, Imperial College London, 2011. http://hdl.handle.net/10044/1/9165.
Full textHill, Rebecca. "Internet adoption among older people : a birth cohort study." Thesis, Swansea University, 2008. https://cronfa.swan.ac.uk/Record/cronfa42989.
Full textHeikura, U. (Ulla). "Intellectual disability in the Northern Finland Birth Cohort 1986." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287114.
Full textTiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kehitysvammaisuuden esiintyvyyttä lapsilla, siihen liittyviä lääketieteellisiä etiologisia ja sosiodemografisia tekijöitä, mahdollisia psykiatrisia ongelmia sekä kehitysvammaisuuden esiintyvyydessä ja siihen liittyvissä tekijöissä tapahtuneita muutoksia 20 vuoden aikana. Tutkimusjoukko muodostui kahden syntymäkohortin lapsista, jotka olivat syntyneet Pohjois-Suomessa, Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (NFBC 1986, N = 9432 elävänä syntynyttä lasta) ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (NFBC 1966, N = 12058 elävänä syntynyttä lasta). Kehitysvammaisuudessa tapahtuneita ajallisia muutoksia tutkittiin vertaamalla Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:ta Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:een. Tutkimuksessa käytettiin samaa kehitysvammaisuuden määritelmää (älykkyysosamäärä ≤70, seuranta-aika 11.5 vuoteen saakka), tiedonkeruun menetelmiä ja tietolähteitä. Tiedot kerättiin kyselylomakkeista, rekistereistä ja asiakirjoista. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:ssa kehitysvammaisuuden ilmaantuvuus oli 12.62/1000 11.5 vuoden ikään mennessä ja vallitsevuus 11.23/1000 11.5 vuoden iässä. Kehitysvammaisuuteen liittyvä lääketieteellinen etiologia pystyttiin selvittämään kahdessa kolmasosassa tapauksia. Geneettiset häiriöt muodostivat suurimman etiologisen luokan (36.1%). äitiin liittyvillä epäedullisilla sosiaalisilla tekijöillä (kouluttamaton työntekijä, vain peruskoulutus) oli suurin vaikutus kehitysvammaisuuden ilmaantuvuuteen, kun taas yksittäisistä sosiodemografisista tekijöistä korkein riski (vaarasuhde 2.8, luottamusväli 1.5, 5.3) oli äidin lihavuudella (painoindeksi ≥30) raskauden alussa. Koulussa opettajien arvioiden mukaan kehitysvammaisilla lapsilla esiintyi mahdollisia käytöshäiriöitä 4.9 kertaa useammin kuin ei-kehitysvammaisilla lapsilla. 20 vuoden aikana Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1986 ja 1966 välillä ei ollut tapahtunut muutoksia kehitysvammaisuuden kokonaisilmaantuvuudessa eikä -vallitsevuudessa. Kuitenkin tuli esiin siirtymä vaikeammasta lievempään asteeseen siten, etta lievän kehitysvammaisuuden ilmaantuvuus ja vallitsevuus lisääntyivät noin 50%, kun taas vaikeamman väheni 50%. Lääketieteellisten etiologisten luokkien osuuksissa tuli esiin ajallisia muutoksia (Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 vs. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966) siten, että Downin syndrooman sekä syntymän aikaan ajoittuvan vamman ja hapenpuutteen osuudet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi. Keskushermoston epämuodostumien sekä muiden kromosomihäiriöiden kuin Downin syndrooman osuudet kasvoivat. Kehitysvammaisuuteen liittyvistä sosiodemografisista tekijöistä sosioekonomisen huono-osaisuuden osoittimet säilyttivät asemansa suurimpana ryhmänä. 20 vuoden aikana äidin naimattomuus, asuminen syrjäseudulla sekä korkeampi ikä lapsen syntymän aikaan olivat menettäneet yhteytensä kehitysvammaisuuteen. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:n ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n välillä tuli esiin vain yksi uusi kehitysvammaisuuteen tilastollisesti merkitsevästi liittyvä sosiodemografinen tekijä, äidin lihavuus raskauden alussa. Yhteevetona voidaan todeta, etta vaikka kehitysvammaisuuden kokonaisesiintyvyys oli pysynyt samana Pohjois-Suomessa 20 vuoden aikana niin esiintyvyyteen liittyvät etiologiset ja sosiodemografiset tekijät olivat osittain muuttuneet. Tämänkaltaiset tutkimukset, joissa peräkkäisinä ajanjaksoina kerätään tietoja samalla maantieteellisellä alueella ja jotka kuvaavat kehitysvammaisuuden esiintyvyyttä sekä analysoivat siihen liittyviä lääketieteellisiä ja sosiodemografisia tekijoitä, ovat hyödyllisiä arvioitaessa terveydenhoidossa ja palvelujärjestelmässä tapahtunutta kehitystä. Niitä voidaan hyödyntää myös suunniteltaessa tulevaisuudessa palveluja kehitysvammaisille henkilöille
Alves, Elisabete Cristina Macedo. "Cardiovascular risk profile in mothers of a portuguese birth cohort." Tese, Faculdade de Medicina da Universidade do Porto, 2011. http://hdl.handle.net/10216/63791.
Full textKarvonen, J. T. (Juha T. ). "Somatization in young adults:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2007. http://urn.fi/urn:isbn:9789514285547.
Full textTiivistelmä Somatisaatio on yleinen ilmiö, josta aiheutuu subjektiivista kärsimystä ja toimintakyvyn laskua. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli arvioida somatisaatiohäiriön ja somatisaatio-oireilun yleisyyttä nuorilla aikuisilla sekä näiden ilmiöiden yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin, aleksitymiaan, temperamenttiin ja psykiatriseen sairastavuuteen. Somatisaation käsitteellistämiseksi on esitetty useita vaihtoehtoja mutta mikään niistä ei ole osoittautunut muita paremmaksi. Tässä tutkimuksessa käytetiin kahta määritelmää: DSM-III-R -diagnoosiluokituksen mukaista somatisaatiohäiriön diagnoosia tai somatisaatio-oireilua, jossa esiintyy neljä tai useampia DSM-III-R:n 35 somatisaatiohäiriön oireesta. Tutkimusaineiston muodostivat Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin ne jäsenet, jotka asuivat Oulussa 1. tammikuuta 1997 (N = 1,609). Alkuperäinen kohortti koostuu 12,058 elävänä syntyneestä tutkittavasta, mikä kattaa 96.3 % kaikista synnytyksistä Pohjois-Suomessa. Niin kutsutun best-estimated -menettelyn avulla arvioitiin tutkittavien psykiatrista sairastavuutta mukaan lukien somatisaatiohäiriö ja -oireilu. Tietoa kerättiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteristä. Avohoidon sairauskertomustieto koottiin kattavasti. Koulutusasteesta saatiin tieto Tilastokeskukselta. Muita sosiodemografisia tekijöitä, aleksitymiaa ja temperamenttia arvioitiin vuoden 1997 kenttätutkimuksen ja aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla. Somatisaatiohäiriön esiintyvyys oli 1.1 % (N = 18). Somatisaatio-oireita todettiin 6.1 % (N = 97) tutkittavista. Naisten osuus oli somatisaatiohäiriössä 5:1 ja somatisaatio-oireilussa 6:1. Osoittautui, että lääkärit eivät tunnistaneet somatisaatiohäiriötä, ainakaan sitä ei oltu kirjattu sairauskertomuksiin. Havaitut somatisaatiohäiriön ja -oireilun esiintyvyydet ovat sopusoinnussa aiempien kansainvälisten tutkimusten kanssa. Somatisaatio-oireilu ei liittynyt masennukseen tai aleksitymiaan eikä somatisaatio-oireilusta kärsiville tutkittavilla todettu tyypillistä temperamenttiprofiilia. Somatisaatio liittyi psyykkiseen stressiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lääkäreille tulisi tarjota koulutusta somatisaatiohäiriön ja -oireilun tunnistamisessa. On tärkeää tunnistaa somatisaatio ja siihen liittyvä oheissairastavuus. Havainnot korostavat yleissairaaloiden yhteistyöpsykiatrian ja muiden erikoisalojen yhteistyön merkitystä somatisaatiosta kärsivien potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa. Somatisaatiohäiriön ja -oireilun etiologian ja kehittymisen selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimuksia
Kantojärvi, L. (Liisa). "Personality disorders in the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514288487.
Full textTiivistelmä Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyden ongelmia, joihin liittyy usein psykiatrista oheissairastavuutta ja toimintakyvyn laskua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida persoonallisuushäiriöiden yleisyyttä nuorilla aikuisilla. tehtävänä oli arvoida yhteyksiä lapsuuden perherakenteeseen ja yleisimpiin psykiatrisiin häiriöihin sekä arvioida persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä temperamenttitekijöihin. Tutkimus on osa Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin psykiatrista osaprojektia, Oulu Studyä. Tutkimusaineiston muodostivat Oulu Studyn otokseen kuuluvat kaikki 1. tammikuuta 1997 Oulussa asuneet kohortin jäsenet (N = 1 609) sekä sairaalahoidossa olleiden persoonallisuushäiriö- diagnoosin saaneiden osalta koko alkuperäisen syntymäkohortin (N = 12 058) jäsenet. Tutkimus koostui kaksivaiheisesta psykiatrisesta kenttätutkimuksesta, jossa tietoja tutkittavilta kerättiin sekä kyselylomakkeiden ja haastattelututkimuksen avulla. Lisäksi tutkittavilta kerättiin tiedot heidän elinaikanaan toteutuneesta julkisten psykiatristen sairaala- ja avohoitopalvelujen käytöstä sairauskertomustietojen perusteella. Niin kutsutun best-estimated -menetelmän avulla arvioitiin tutkittavien psykiatrista sairastavuutta mukaan lukien persoonallisuushäiriöt. Tutkittavien lapsuuden perherakennetta ja sosiodemografisia tekijöitä arvioitiin aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla. Tutkimuksessa persoonallisuushäiriöt luokiteltiin DSM-III-R-diagnoosiluokituksen mukaisesti kolmeen eri pääryhmään ja niiden mukaisiin alaryhmiin: Ryhmä A (epävakaa, eristäytyvä ja psykoosipiirteinen persoonallisuus), ryhmä B (epäsosiaalinen, epävakaa, huomionhakuinen ja narsistinen persoonallisuus) ja ryhmä C (estynyt, riippuvainen, pakko-oireinen ja passiivis-aggressiivinen persoonallisuus). Oulu Studyn väestöotoksessa yleisimpiä näistä olivat ns. C-ryhmän persoonallisuushäiriöt, kun taas sairaalahoidetuilla henkilöillä B-ryhmän persoonallisuushäiriöt olivat yleisimpiä. Persoonallisuushäiriöiden todettiin liittyvän yleisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä päihteiden käyttöön. Vanhemman yksinhuoltajuuden todettiin liittyvän persoonallisuushäiriöihin, etenkin B-ryhmän persoonallisuushäiriöihin. Persoonallisuushäiriöryhmät erosivat toisistaan temperamenttiprofiilien perusteella. Eri persoonallisuushäiriöistä kärsivillä tutkittavilla ei todettu tyypillisiä temperamenttiprofiileja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että persoonallisuushäiriöiden ja niihin yleisesti liittyvän psykiatrisen oheissairastavuuden tunnistaminen on tärkeää. Havainnot korostavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön merkitystä persoonallisuushäiriöistä ja psykiatrisista häiriöistä kärsivien henkilöiden tutkimuksessa ja hoidossa. Persoonallisuushäiriöille altistavien lapsuuden tekijöiden tunnistaminen on tärkeää vaikeiden persoonallisuushäiriöiden ehkäisemiseksi. Persoonallisuushäiriöiden etiologian ja kehittymisen selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimuksia
Alves, Elisabete Cristina Macedo. "Cardiovascular risk profile in mothers of a portuguese birth cohort." Doctoral thesis, Faculdade de Medicina da Universidade do Porto, 2011. http://hdl.handle.net/10216/63791.
Full textMiller, B. (Brian). "Paternal age, psychosis, and mortality:the Northern Finland 1966 Birth Cohort, Helsinki 1951–1960 Schizophrenia Cohort, and Finnish Nonaffective Psychosis Cohort." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514295898.
Full textTiivistelmä Isän korkean iän (advanced paternal age, APA) on havaittu olevan yhteydessä laajaan kirjoon eri terveysongelmia. Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin APA:n liittyvän tyttärien ylikuolleisuuteen, mutta pojilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tätä yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu väestöpohjaisessa otoksessa. APA:n on myös havaittu olevan yksi skitsofrenian riskitekijöistä, mutta vaikutuksen suuruutta sairastumisriskiin, mahdollisia sukupuolieroja, kliinisiä piirteitä tai yhteyttä kuvantamislöydöksiin ei tunneta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää APA:n vaikutusta lasten skitsofreniariskiin ja kuolleisuuteen. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti (Northern Finland 1966 Birth Cohort, NFBC 1966) käsittää 12 068 raskaana olevaa naista ja heidän 12 058 elävänä syntynyttä lastaan. Tässä tutkimuksessa käytetty tieto on kerätty prospektiivisesti 11 058 kohortin jäsenestä, jotka asuivat Suomessa yhden vuoden ikäisinä eivätkä olleet kaksosia. Helsingin vuosien 1951–1960 skitsofreniakohortin 529 Helsingissä 1951–1960 syntynyttä jäsentä seurattiin tätä tutkimusta varten prospektiivisesti kesäkuuhun 2006 asti. Suomalaiseen psykoosikohorttiin (The Finnish Nonaffective Psychosis Cohort, Finnish NAP Cohort) kuuluu 13 712 psykoosia sairastavaa henkilöä, jotka ovat syntyneet 1950–1969. Sekä isän korkea (≥30) että nuori ikä (<25) lisäsivät riskiä sairastua skitsofreniaan. Isän nuori ikä näytti lisäävän riskiä ainoastaan pojilla. Yleisväestössä isän korkea ikä oli yhteydessä lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen ja itsemurhiin naisilla, mutta vastaavaa yhteyttä ei havaittu miehillä. Psykoosia sairastavilla naisilla isän ikä ≥40 oli yhteydessä lisääntyneeseen kokonaiskuolleisuuteen ja luonnollisiin kuolemiin. Yleisväestössä ja psykoosia sairastavilla korkea isän ikä oli yhteydessä äidin skitsofreniaan. Skitsofreniaa sairastavilla korkea isän ikä liittyi pitempään hoitamattoman psykoosin kestoon, huonompaan sosiaaliseen ja ammatilliseen toimintakykyyn sekä lisääntyneeseen päihteiden käyttöön. Tämä tutkimus vahvisti aiempaa käsitystä isän korkean iän yhteydestä kuolleisuuteen ja skitsofreniaan. Löydöksellä on mahdollisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, koska keskimääräinen isän ikä on noussut ja on yleistä väestössä. Isän ikään on mahdollista vaikuttaa. Isän ikä on myös mahdollinen sekoittava tekijä tutkittaessa skitsofrenian kausaalisia tekijöitä ja kehityskulkuja
Lubczyńska, Małgorzata Joanna 1984. "Air pollution exposure, and child's neuropsychological and neurobiological development." Doctoral thesis, Universitat Pompeu Fabra, 2020. http://hdl.handle.net/10803/668730.
Full textLa contaminación del aire es un problema importante de salud pública que provoca morbilidad y mortalidad prematura en todo el mundo. En los últimos años, la exposición a la contaminación del aire también se ha relacionado con enfermedades neurológicas y neuropsicológicas, siendo los fetos y niños identificados como algunas de las poblaciones más vulnerables. Sin embargo, la evidencia es todavía demasiado limitada para extraer conclusiones definitivas. El objetivo de esta tesis fue completar algunas de las lagunas de conocimiento existentes sobre las relaciones entre la exposición durante la vida fetal y la infancia a diversos contaminantes del aire en áreas urbanas, con alteraciones neurológicas y neuropsicológicas en niños. Para este objetivo, utilizamos los datos de contaminación del aire recogidos dentro de proyectos ESCAPE, TRANSPHORM, y MUSiC, y nuestra población de estudio consistió en niños de varias cohortes de nacimientos europeos, con datos disponibles sobre el resultado de salud de interés, así como en aspectos socioeconómicos y las características de estilo de vida de los niños y sus padres. Nuestros resultados reforzaron la noción de que la exposición a la contaminación del aire en los primeros años de vida es perjudicial para el desarrollo neurológico de los niños.
Vogt, Hartmut. "Early life factors and the long-term development of asthma." Doctoral thesis, Linköpings universitet, Pediatrik, 2012. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:liu:diva-85159.
Full textChung, Sai-ho. "Statistical models for catch-at-length data with birth cohort information." Click to view the E-thesis via HKUTO, 2005. http://sunzi.lib.hku.hk/hkuto/record/B39849089.
Full textChung, Sai-ho, and 鍾世豪. "Statistical models for catch-at-length data with birth cohort information." Thesis, The University of Hong Kong (Pokfulam, Hong Kong), 2005. http://hub.hku.hk/bib/B39849089.
Full textMoilanen, K. (Kristiina). "Diagnostics and determinants of schizophrenia:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514296123.
Full textTiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia skitsofrenian diagnostiikan osuvuuteen liittyviä tekijöitä sekä raskauden ei-toivottavuuden, lapsen syntymäpainon ja -pituuden ja skitsofrenian sekä varhaislapsuuden kehityksen ja skitsofrenian ja muiden psykoosien välistä yhteyttä. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti on prospektiivinen, epidemiologinen seurantatutkimus, johon kuuluu 12,058 vuonna1966 syntynyttä lasta. Prospektiivista tietoa on kerätty raskaudesta alkaen elinolosuhteista, elintavoista ja perheestä ja perimästä. Tämä tutkimus perustuu 10,934 henkilöön, jotka ovat asuneet 16-vuotiaana Suomessa eivätkä ole kieltäneet tietojensa käyttämistä tutkimukseen. Kliinisten diagnoosien uudelleen arvioinnissa DSM-III-R:n kriteerit täyttäviä skitsofreniatapauksia 34 ikävuoteen mennessä todettiin 96. Näistä 96 tapauksesta myös 55:n (57 %) kliininen diagnoosi oli skitsofrenia ja 41:n (43 %) kliininen diagnoosi oli muu kuin skitsofrenia. Diagnostiikan epätarkkuus liittyi matalaan sosiaaliluokkaan vuonna 1980, myöhäiseen sairastumisikään, samanaikaiseen kehitysvamma-diagnoosiin, lyhyisiin hoitoaikoihin ja vähäiseen hoitojaksojen määrään. Ei-toivottu raskaus yhdessä vanhemman psykoosisairauden kanssa lisäsi lapsen skitsofrenian riskiä yli 8-kertaiseksi. Matala ja korkea syntymäpaino lisäsivät skitsofrenian riskiä kaksinkertaiseksi ja samansuuruinen riskin kasvu havaittiin myös lapsilla, jotka olivat syntyessään lyhyitä tai pitkiä. J-muotoinen yhteys havaittiin syntymäpainon ja -pituuden sekä skitsofrenian riskin välillä. Ikä, jolloin lapsi oppi seisomaan, kävelemään ja kuivaksi, liittyi myöhempään skitsofreniaan ja sairastumiseen muihin psykooseihin. Varhainen oppiminen laski ja myöhäinen kehitys kohotti riskiä sairastua lineaarisesti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että skitsofrenia on monimuotoinen kliininen oireyhtymä, mikä tekee diagnostiikan haastavaksi. Raskauden ei-toivottavuus liittyneenä vanhemman psykoosisairauteen lisää lapsen skitsofrenian riskiä. Myös poikkeava syntymäpaino ja -pituus lisäävät skitsofrenian riskiä. Psykooseihin voi liittyä kehityksellinen dimensio, joka ilmenee viivästyneenä kehityksenä
Berrington, Ann. "Partnership formation and dissolution in Britain : evidence from the 1958 birth cohort." Thesis, University of Southampton, 1999. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.266523.
Full textPinto, Elisabete Cristina Bastos. "Fetal growth and dietary intake during pregnancy: results of Porto birth cohort." Tese, Faculdade de Medicina da Universidade do Porto, 2009. http://hdl.handle.net/10216/23609.
Full textMelotti, Roberto. "Alcohol patterns through mid-adolescence and socioeconomic position : the ALSPAC birth-cohort." Thesis, University of Bristol, 2015. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.702449.
Full textLankila, T. (Tiina). "Residential area and health:a study of the Northern Finland Birth Cohort 1966." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526206660.
Full textTiivistelmä Harvaan asuttu Suomi on kiinnostava alue väentiheyden ja etäisyyden terveysvaikutusten tutkimiselle. Aiempien tutkimusten mukaan maaseutumaisilla ja syrjäisillä alueilla on monia terveysongelmia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää asuinympäristön merkitystä nuorten aikuisten terveydelle: miten asuinympäristö on yhteydessä terveyteen, mikä rooli etäisyydellä on ja miten terveys on yhteydessä muuttamiseen. Aineistona on Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n 31-vuotisseuranta-aineisto, sisältäen alkujaan kaikki vuonna 1966 Oulun ja Lapin läänissä syntyneet lapset. Asuinympäristö määritettiin 1 km2 väestöruutuaineiston avulla. Etäisyydet kunta- ja terveyskeskuksiin laskettiin Suomen tie- ja katuverkkotietokantaa (Digiroad) käyttäen. Koettua terveyttä tutkittiin maaseutu-kaupunkijatkumolla ordinaalisella logistisella regressiolla; painoindeksin (BMI) ja ylipainon yhteyttä kuntakeskusetäisyyteen ja väentiheyteen yleistetyllä additiivisella mallilla. Terveyspalvelujen käyttöä ja käytön oikeudenmukaisuutta etäisyyden suhteen tutkittiin negatiivisella binomiregressiolla ja konsentraatioindekseillä, ja terveyden yhteyttä muuttamiseen multinomiaalisella logistisella regressiolla. Huono koettu terveys lisääntyi kaupunkikeskustoista haja-asutusalueille. Maalla asuvien miesten huono koettu terveys selittyi psykososiaalisilla ja terveyskäyttäytymistekijöillä; naisilla syy huonoon koettuun terveyteen haja-asutusalueella jäi epäselväksi. BMI ja ylipainoisten osuus alkoivat kasvaa kuntakeskusetäisyyden ylittäessä viisi kilometriä ja väentiheyden vähetessä. Etäisyys ei vähentänyt terveyskeskuspalvelujen käyttöä, eikä etäisyyteen liittyvää epäoikeudenmukaisuutta havaittu. Elämään tyytymättömyys ja elämänaikainen sairastavuus olivat yhteydessä maaseutu-kaupunkimuuttoihin, haittaava sairastavuus maaseudun sisäisiin muuttoihin ja terveyspalvelujen käyttö kaikkiin kaupunkimuuttoihin. Maantieteellinen etäisyys ei estänyt nuorten aikuisten terveyspalvelujen käyttöä. Yksilön terveys oli yhteydessä muuttamiseen, millä voi olla merkitystä myös terveyden alue-eroille. Ruutuaineiston avulla voidaan löytää terveyseroja hallinnollisten alueiden sisältä, mikä kannustaa toimenpiteiden räätälöintiin eri alueille. Kaupunkirakenteen hajautuminen voi vaikuttaa yksilön painoon, joten terveysnäkökulma tulisi huomioida aluesuunnittelussa. Pitkittäinen tutkimusote parantaisi löydösten ennustavuutta
Alaraudanjoki, V. (Viivi). "Erosive tooth wear and associated factors in Northern Finland Birth Cohort 1966." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:isbn:9789526217802.
Full textTiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hampaiden erosiivisen kulumisen yleisyyttä ja vakavuutta suomalaisilla keski-ikäisillä aikuisilla, sekä erosiivisen kulumisen yhteyttä hampaiden reikiintymiseen sekä sosiodemografisiin ja sisäisiin tekijöihin. Lisäksi selvitettiin koko genomin kartoitusta hyödyntäen, voidaanko geneettisellä polymorfismilla (yksittäisillä emäsparin vaihdoksilla) selittää yksilön alttiutta erosiiviselle kulumiselle. Tutkimuksen tavoitteena oli myös validoida erosiivista kulumista arvioiva indeksi (The Basic Erosive Wear Examination, BEWE) 3D-malleilla. Koko Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista kutsuttiin 3 181 henkilöä suun terveystarkastukseen vuosina 2012–2013. Kutsutuista 1 962 osallistui tutkimukseen muodostaen lopullisen tutkimusjoukon. Erosiivista kulumista arvioitiin käyttäen BEWE-indeksiä. Kliinistä tutkimusta täydensivät vuosina 1997–1998 ja 2012–2013 tehdyt postikyselyt, verinäytteet ja hampaiston 3D-mallit. Kliinisesti tutkituista osallistujista yhteensä 586 henkilöä valittiin satunnaisesti BEWE-indeksin validointitutkimukseen 3D-malleilla. Erosiivinen kuluminen oli yleistä suomalaisilla aikuisilla, ja lähes puolella oli erosiivista kulumista, joka vaatisi vähintään ennaltaehkäiseviä toimia. Vakavaa erosiivista kulumista on lähes joka kymmenennellä. Miessukupuoli ja korjaavan hoidon tarve hampaiden karioitumisen vuoksi olivat yhteydessä erosiiviseen kulumiseen, toisin kuin sosiodemografiset tekijät. Sisäisistä tekijöistä päivittäiset reflux-oireet ja vähäinen syljeneritys olivat vahvimmin yhteydessä vakavaan erosiiviseen kulumiseen. Koko genomikartoituksen perusteella vaikuttaa siltä, että alttius erosiiviselle kulumiselle saattaa selittyä osittain geneettisellä polymorfismilla. BEWE-indeksi näyttää olevan luotettava menetelmä niin kliinisessä arvioinnissa kuin arvioitaessa erosiivista kulumista 3D-malleilla. Alkava erosiivinen kuluminen oli helpommin havaittavissa 3D-malleilta kliiniseen arviointiin verrattuna. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että erosiivinen kuluminen on yleistä suomalaisilla aikuisilla, etenkin miehillä. Jo tiedettyjen riskitekijöiden lisäksi yksilöllinen alttius erosiiviselle kulumiselle tulisi pitää mielessä riskikartoitusta tehdessä. Erosiivisen kulumisen aikainen diagnosointi on tärkeää hyvän suun terveyden ylläpitämiseksi, ja BEWE-indeksi vaikuttaa soveltuvan diagnosointiin niin kliinisesti kuin 3D malleillakin
Pinto, Elisabete Cristina Bastos. "Fetal growth and dietary intake during pregnancy: results of Porto birth cohort." Doctoral thesis, Faculdade de Medicina da Universidade do Porto, 2009. http://hdl.handle.net/10216/23609.
Full textReynaud, Eve. "Étude des réveils nocturnes et du comportement de l’enfant de 2 à 5 ans dans la cohorte EDEN : une approche développementale." Thesis, Sorbonne Paris Cité, 2017. http://www.theses.fr/2017USPCB108/document.
Full textContext: The structure of sleep evolves greatly in the first years of life. Occasional nightwaking is thus normal in young children, but waking-up every other night or more is considered adversely frequent. The scientific literature suggests that frequent night-waking is associated with concomitant behavioral difficulties in children. Yet, little is known about the evolution of night-waking in preschool years and its longitudinal association with behavior. Objectives: To model the evolution of night-waking between the age of 2 and 5-6 years and explore the association with family and child related factors. To analyze the associations between night-waking trajectories and behavior before school entry. Population and methods: Analyses were based on the French birth-cohort study EDEN, which recruited 2 002 pregnant women between 2003 and 2006 in the maternity of Poitiers and Nancy. Information regarding night-waking and behavior were assessed using parental questionnaires at the ages of 2, 3 and 5-6 years. The « group based trajectory modeling » method allowed us to model the evolution of night-waking and of inattention/hyperactivity, describing different developmental trends between the age of 2 and 5-6 years. The associations between night-waking trajectories, family and child related factors and behavior, were analyzed using logistic regressions, adjusted on potential confounding factors. Results: Two distinct night-waking trajectories were identified in children between the age of 2 and 5-6 years. One, named « rare night-waking », represented 77% of the children. This group followed a linear trajectory, which was close to zero and slightly declining with time. The second trajectory, named « common night-waking », represented 23% of the children. It was higher than the first trajectory at each time-point, and a peak was observed at age 3. Risk factors for belonging to the « common night-waking » trajectory were life-style related factors: exposures to second hand smoking, collective care arrangement, and time spent in front of the television. Children belonging to the common night-waking trajectory had higher risk of having emotional symptoms, conduct problems and inattention/hyperactivity at age 5-6. No associations were found with prosocial behavior nor peer-relationship problems. Three trajectories of inattention/hyperactivity were identified, a low, an intermediate and a high one, all stable in time. The risk of belonging to a high inattention/hyperactivity trajectory, compared to a low one, were four time more important for children with a « common night-waking » trajectory. Conclusion: Night-waking and inattention/hyperactivity persist in preschool years. A common night-waking trajectory during this period is a risk factor of diverse behavioral difficulties: emotional symptoms, conduct problems and inattention/hyperactivity. The latter co-evolves with night-waking. Our results highlight the importance of identifying sleep problems in early years, especially in the presence of behavioral difficulties
Cavanah, Cassidy R. "Genre, Birth Cohort, and Product Perception: Responses to Background Music in Commercial Advertising." Scholarship @ Claremont, 2013. http://scholarship.claremont.edu/scripps_theses/198.
Full textDesmond, Katharine J. (Katharine Joanna) 1949. "Traffic injuries in children : a secondary analysis of the 1958 British birth cohort." Thesis, McGill University, 1988. http://digitool.Library.McGill.CA:80/R/?func=dbin-jump-full&object_id=61732.
Full textChow, Wing-shan Claudia. "Maternal exposure to environmental tobacco smoke and birth weight a retrospective cohort study /." Click to view the E-thesis via HKUTO, 2003. http://sunzi.lib.hku.hk/hkuto/record/B31970989.
Full textDeverell, Marie. "Risk factors for persistent asthma in adolescents : a community based longitudinal birth cohort." University of Western Australia. School of Paediatrics and Child Health, 2007. http://theses.library.uwa.edu.au/adt-WU2007.0171.
Full textAllin, Matthew. "The prevalence and significance of neurological abnormalities in a young premature birth cohort." Thesis, University of Oxford, 2005. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.427640.
Full text周詠珊 and Wing-shan Claudia Chow. "Maternal exposure to environmental tobacco smoke and birth weight: a retrospective cohort study." Thesis, The University of Hong Kong (Pokfulam, Hong Kong), 2003. http://hub.hku.hk/bib/B31970989.
Full textVon, Fintel Dieter. "Rising unemployment in South Africa : an intertemporal analysis using a Birth Cohort Panel." Thesis, Stellenbosch : University of Stellenbosch, 2007. http://hdl.handle.net/10019.1/3308.
Full textA new political dispensation in 1994 heralded a period of optimism for many ordinary South Africans, who hoped for freedom and an escape from poverty. Since this transition, however, South Africa has registered steady increases in unemployment, which was already high and widespread at that stage. The new policy environment introduced a mix of legislation which changed the way in which South African society was to be structured: separate development was abandoned, the pillars of Apartheid dismantled, and equitable access to education and jobs was enacted. At the same time, the Reconstruction and Development Programme (RDP), as well as the Growth Employment and Redistribution (GEAR) document addressed, amongst other issues, socioeconomic and labour market disparities. Economic growth was to bolster employment generation. Rising unemployment is, in light of these diverse changes, a source of considerable concern to labour market participants and policymakers alike: the benefits of better understanding the dynamic forces at play are potentially large. Given the many and farreaching changes referred to above, it is a complex task to disentangle specific reasons for the outcomes realised in the labour market, and more so the manner in which these have interacted to arrive at the status quo...
Lee, Sue Jean. "The seasonality of preterm birth in a British cohort : a time-series investigation." Thesis, London School of Hygiene and Tropical Medicine (University of London), 2005. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.420467.
Full textRaza, Abid. "Epidemiology of adolescent asthma : risk and prognosis in a birth cohort over adolescence." Thesis, University of Southampton, 2011. https://eprints.soton.ac.uk/376796/.
Full textKoen, Nastassja. "Psychological trauma and posttraumatic stress disorder in a South African birth cohort study." Doctoral thesis, University of Cape Town, 2015. http://hdl.handle.net/11427/20264.
Full textRissanen, I. (Ina). "Nervous system medications and suicidal ideation and behaviour:the Northern Finland Birth Cohort 1966." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526208077.
Full textTiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hermostoon vaikuttavien lääkkeiden, lähinnä psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden, bentsodiatsepiinien sekä epilepsialääkkeiden, yhteyttä itsetuhoisiin ajatuksiin, itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin. Aihetta tutkittiin eri diagnoosiluokissa suuressa väestöaineistossa, Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa. Tieto tutkimushenkilöiden lääkkeenkäytöstä vuodelta 1997 kerättiin Kelan lääkeostorekisteristä sekä postikyselyn avulla. Itsetuhoisten ajatusten ja muiden masennus- ja ahdistusoireiden vakavuutta mitattiin Hopkins Symptom Checklist-25 -kyselyn avulla vuonna 1997. Tieto itsemurhista kerättiin 15 vuoden seurannassa kuolinsyyrekisteristä ja tieto itsemurhayrityksistä hoitoilmoitusrekisteristä. Psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden ja bentsodiatsepiinien käyttö oli yhteydessä lisääntyneisiin itsetuhoisiin ajatuksiin, itsemurhayrityksiin ja itsemurhiin. Epilepsialääkkeet eivät liittyneet itsetuhoisuuteen. Usean hermostoon vaikuttavan lääkkeen yhtäaikainen käyttö oli yhteydessä lisääntyneeseen itsetuhoisuuteen. Kaikki hermostoon vaikuttavat lääkkeet liittyivät lisääntyneisiin masennus- ja ahdistusoireisiin. Kun lääkityksen yhteys masennus- ja ahdistusoireisiin otettiin huomioon, lääkkeet eivät olleet erityisesti yhteydessä itsetuhoisiin ajatuksiin. Diagnostisten ryhmien välillä ei ollut eroa hermostoon vaikuttavien lääkkeiden ja itsemurhayritysten tai itsemurhien välisessä yhteydessä. Henkilöillä, joilla ei ole psykoosia, suuremmat psykoosilääkeannokset olivat yhteydessä itsetuhoisten ajatusten vakavuuteen kun muiden masennus- ja ahdistusoireiden vakavuus otettiin huomioon. Unettomuudesta kärsivillä henkilöillä masennuslääkkeen käyttö oli liittyi lisääntyneisiin itsetuhoisiin ajatuksiin kun muut oireet huomioitiin. Hermostoon vaikuttavat lääkkeet ovat yhteydessä lisääntyneisiin itsetuhoisiin ajatuksiin, mutta ne ovat myös vahvasti yhteydessä muihin masennus- ja ahdistusoireisiin. Tietyt henkilöt voivat kuitenkin olla erityisen herkkiä nimenomaan itsetuhoisille ajatuksille, ja heitä tulisi seurata erityisen tiiviisti. Tällaisia ovat henkilöt, joilla ei ole psykoosia, mutta jotka käyttävät suuria psykoosilääkeannoksia, sekä vakavasta unettomuudesta kärsivät henkilöt, jotka käyttävät masennuslääkettä
Juola, P. (Pauliina). "Outcomes and their predictors in schizophrenia in the Northern Finland Birth Cohort 1966." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526207728.
Full textTiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia skitsofrenian ennustetta ja ennustetekijöitä meta-analyysin ja Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin avulla. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti on valikoitumaton, yleisväestöpohjainen kohortti, johon kuuluu 12 068 raskaana olevaa naista ja heidän 12 058 elävänä syntynyttä lastaan. Tässä väitöstutkimuksessa hyödynnetiin sairauskertomuksia, kansallisia rekistereitä sekä kahdessa laajassa kenttätutkimuksessa (34- ja 43-vuotistutkimukset) kerättyjä tietoja, jotka koostuvat haastatteluista, useista kyselyistä, neuropsykologisesta tutkimuksesta sekä aivojen magneettikuvauksesta. Tutkimuksen aiheesta riippuen aineiston koko eri osajulkaisuissa vaihteli 43:n ja 103:n välillä. Meta-analyysin perusteella 13,5 % skitsofreniaa sairastavista toipuu sekä kliinisesti että sosiaalisesti, eikä toipuminen ole viime vuosikymmeninä yleistynyt. Toipuneiden osuus oli suurempi köyhissä maissa. Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttitutkimuksissa todettiin, että huonompi ennuste myöhempien sairaalahoitojen ja remission suhteen oli niillä, jotka olivat sairastuessaan nuoria ja naimattomia, joiden psykoosisairaus alkoi hitaasti ja joilla oli sairauden alkuvaiheissa enemmän sairaalahoitoja. Uusi löydös oli yhteys itsetuhoisten ajatusten ja myöhempien sairaalahoitojen välillä. Tiettyjen aivoalueiden tilavuuden ja rakenteen muutokset liittyivät monella tavoin samanhetkiseen taudinkuvaan 34-vuotiaana. Neurokognitiivisessa testauksessa parempi viivästetty kielellinen muisti 34-vuotiaana ennusti parempaa kokonaisvaltaista vointia (oireet, sairaalahoidot, sosiaaliset suhteet ja työssäkäynti yhdistettynä) ja parempi näönvarainen muisti ennusti työssäoloa 9 vuoden seurannassa. Tämän väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että skitsofreniasta toipuminen on mahdollista, vaikkakaan ei kovin yleistä. Vaikka taudinkulun ennustaminen on haastavaa, tutkimuksessa havaittiin useita kliinisesti merkittäviä tekijöitä, joilla on ennustearvoa jopa 20 vuoden seurannassa. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, jotta löydettäisiin sellaisia ennustetekijöitä, joihin kohdistuvalla varhaisella interventiolla voitaisiin parantaa skitsofrenian ennustetta
Timonen, M. (Markku). "The association between atopic disorders and depression:the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study." Doctoral thesis, University of Oulu, 2003. http://urn.fi/urn:isbn:9514271556.
Full textSbihi, Hind. "Childhood asthma and allergies in birth cohort studies : tools for environmental exposure assessment." Thesis, University of British Columbia, 2015. http://hdl.handle.net/2429/54046.
Full textMedicine, Faculty of
Population and Public Health (SPPH), School of
Graduate