Dissertations / Theses on the topic 'Countryside change'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 20 dissertations / theses for your research on the topic 'Countryside change.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
Ricci, Erin Michelle. "Cultivating change new products from Costa Rica's countryside /." Lexington, Ky. : [University of Kentucky Libraries], 2008. http://hdl.handle.net/10225/760.
Full textTitle from document title page (viewed on March 18, 2008). Document formatted into pages; contains: x, 223 p. : ill. (some col.). Includes abstract and vita. Includes bibliographical references (p. 201-220).
Ricci, Erin Michelle. "CULTIVATING CHANGE: NEW PRODUCTS FROM COSTA RICAS COUNTRYSIDE." UKnowledge, 2008. http://uknowledge.uky.edu/gradschool_diss/579.
Full textOglethorpe, J. S. "Change and memory : the Central Italian countryside, 1945-1970." Thesis, University College London (University of London), 2009. http://discovery.ucl.ac.uk/18716/.
Full textGuhl, Andrés. "Coffee and landscape change in the Colombian countryside 1970-2002." [Gainesville, Fla.] : University of Florida, 2004. http://purl.fcla.edu/fcla/etd/UFE0003960.
Full textPotter, C. "Countryside change in lowland England : A survey of farmer investment behaviour." Thesis, University of East Anglia, 1985. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.370394.
Full textGaisford, John. "Capital in the countryside : social change in West Wiltshire, 1530-1680." Thesis, Birkbeck (University of London), 2015. http://bbktheses.da.ulcc.ac.uk/143/.
Full textBlain, Alasdair Peter. "Understanding and Modelling Large-Scale Change in the Vegetation of the British Countryside." Thesis, University of Newcastle upon Tyne, 2010. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.512156.
Full textHalseth, Greg Rae. "Cottage country in transition : a social geography of change and contention in the rural-recreational countryside /." Montreal ; Kingston ; London : McGill-Queen's university press, 1998. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb370779228.
Full textYu, Mei [Verfasser], and Flemming [Akademischer Betreuer] Christiansen. "“Constructing a New Socialist Countryside” in Contemporary China : Strategic Groups and Institutional Change / Mei Yu. Betreuer: Flemming Christiansen." Duisburg, 2016. http://d-nb.info/1099910331/34.
Full textMartins, Inês Isabel Santos [Verfasser]. "Understanding species responses to habitat change across scales using the countryside species-area relationship : [kumulative Dissertation] / Inês Isabel Santos Martins." Halle, 2018. http://d-nb.info/1180387783/34.
Full textŠuška, Milan. "Taktiky pre vidiek, možnosti regulácie: región Kysuce." Doctoral thesis, Vysoké učení technické v Brně. Fakulta architektury, 2015. http://www.nusl.cz/ntk/nusl-233276.
Full textMäkiniemi, K. (Kaisa). "Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylien muuttuva kulttuuriympäristö:osa I." Doctoral thesis, University of Oulu, 2012. http://urn.fi/urn:isbn:9789514297946.
Full textTiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani Pohjois-Pohjanmaan maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristölle ominaisia piirteitä sekä kulttuuriympäristössä tapahtuneita muutoksia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kirkonkylien kulttuuriympäristö on aikojen kuluessa muuttunut ja miksi: tavoitteena on rakentaa havainnollinen ja analyyttinen kuva pohjoispohjalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristöstä, sen kehityksestä ja sille eri aikoina tyypillisistä ominaispiirteistä sekä kehityksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelen kirkonkylien kulttuuriympäristöä sekä osatekijöidensä kautta että kokonaisuutena. Tutkin miten eri tekijät – taajamarakenne, mittakaava ja tilarakenne, rakentamistapa, rakennusten ominaispiirteet ja taajaman suhde maisemaan – ovat muuttuneet, mikä on eri osatekijöiden todellinen painoarvo ja niiden vaikutus sekä toisiinsa että kulttuuriympäristöön kokonaisuutena. Tutkin maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristöä esimerkkien avulla. Esimerkkikohteiksi olen valinnut neljä pohjoispohjalaista kirkonkylää: Rantsilan, Kärsämäen, Tyrnävän ja Haapaveden. Kulttuuriympäristön tutkimuksessa pohjana on kulttuuriympäristön käsite ja sen määritelmä. Kulttuuriympäristön käsitteeseen sisältyvät ajallinen ulottuvuus, ajan myötä syntynyt kerroksellisuus sekä ihmisen toiminta, sen jättämät jäljet ja sen taustalla vaikuttavat tekijät. Tarkastelussa kiinnitän huomiota näkyvään, havaittavaan ympäristöön, joka myös heijastaa taustalla vaikuttavia tekijöitä, arvoja ja merkityksiä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tarkastelen kulttuuriympäristöä laajana ja moniulotteisena, pitkän ajan kuluessa muodostuneena kerroksellisena ja alati muuttuvana kokonaisuutena, jossa eri tekijät vaikuttavat ja sulautuvat toisiinsa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Analysoin maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön historiaa ja kehitysvaiheita, kulttuuriympäristölle eri aikoina ominaisia piirteitä, kulttuuriympäristössä ajan mittaan tapahtuneita muutoksia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä kirjallisten aineistojen, eri-ikäisten valokuvien ja ilmakuvien ja niistä koostuvien kuvaparien ja kuvasarjojen, eri-ikäisten kartta-aineistojen ja niiden pohjalta laatimieni analyysikarttojen avulla sekä kirkonkylissä paikan päällä tekemieni maastoanalyysien avulla. Eri-ikäiset ja erityyppiset lähdeaineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuutena monipuolisen ja ajallisesti moniulotteisen, kulttuuriympäristöä muuttuvana kokonaisuutena kuvaavan aineiston. Merkittävä osa tutkimustani on kirkonkyliin vahvistettujen rakennuskaavojen ja asemakaavojen analysointi paitsi kulttuuriympäristön kehitystä ohjaavina taustatekijöinä myös rakentamista ja kaavoitusta ohjaavien määräysten ja suunnitteluohjeiden sekä omana aikanaan vallitsevien arvojen kuvastajina. Pohjoispohjalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön kehityksessä näkyvinä ja toisistaan poikkeavina ajanjaksoina erottuvat kiinteän asutuksen muodostumisen aika (ennen vuotta 1860), kirkonkylien synnyn ja kasvun aika (1860–1940), jälleenrakennuskausi ja aika ennen ensimmäisten rakennuskaavojen laatimista (1940–1960), kirkonkylien voimakkaan kasvun aika rakennuskaavojen laatimisen jälkeen (1960–1990) sekä kirkonkylien eriarvoistumisen aika (1990–2008). Kulttuuriympäristön ja sen ominaispiirteiden muodostumiseen ovat taustatekijöinä vaikuttaneet toisaalta yhteiskunnallinen tilanne ja siinä tapahtuneet muutokset sekä tietoinen ohjaus, kuten asutuspolitiikka, maanjakotoimenpiteet, elinkeinojen kehittäminen, lainsäädäntö ja kaavoitus, toisaalta paikalliset olosuhteet ja niiden määrittelemät lähtökohdat, kuten sijaintipaikan ominaispiirteet sekä paikkakunnan sijainnin vaikutukset elinkeinojen kehitykseen ja väestökehitykseen. Kulttuuriympäristön kehityksessä selkeimpänä taitekohtana erottuu 1950- ja 1960-lukujen vaihde. Sen jälkeen, 1900-luvun jälkipuoliskolla, tapahtuneina muutoksina kulttuuriympäristössä näkyvät taajamarakenteelle ominaisen tilarakenteen katoaminen ja asutusrakenteessa tapahtuneet muutokset, rakennettujen alueiden ja viljelysalueiden välisissä suhteissa tapahtuneet muutokset sekä kirkonkylien keskusta-alueilla sijaitsevien viljelysalueiden katoaminen ja muuttuminen viheralueiksi, rakennuskannan – erityisesti liikerakennusten – ominaispiirteiden muutokset sekä tieympäristön ja katutilan mittakaavan muutokset. Kulttuuriympäristön kehitykseen merkittävimmin vaikuttaneina taustatekijöinä korostuvat 1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneet yhteiskunnalliset ja elinkeinopoliittiset muutokset: toisaalta kirkonkylien nopea kasvu kuntakeskuksiksi 1960- ja 1970-luvuilla ja sen myötä tapahtunut asukasluvun kasvu, palvelujen lisääntyminen ja keskittyminen sekä liikenteen merkityksen lisääntyminen ja liikennemäärien kasvu, ja toisaalta 1990- ja 2000-luvuilla voimakas alueellinen eriarvoistuminen sekä taantuma ja sen seuraukset, kuten palvelujen vähentyminen, uudisrakentamisen määrän huomattava vähentyminen ja ympäristön hoidon laiminlyönti. Taantuva kehitys ja sen vaikutukset korostavat osaltaan kirkonkylien kulttuuriympäristössä 1960- ja 1970-lukujen kuluessa toteutettujen muutosten merkitystä. Kulttuuriympäristössä näkyvä hajanaisuus, epäyhtenäisyys ja keskeneräisyys sekä uudelle ja vanhalle rakentamiselle tyypillisten ominaispiirteiden väliset ristiriitaisuudet ovat seurausta paitsi kasvun aikana laadituista kulttuuriympäristön kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tähtäävistä suunnitelmista myös kehittämistyön pysähtymisestä taantuman myötä
Mäkiniemi, K. (Kaisa). "Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylien muuttuva kulttuuriympäristö:pohjoispohjalaiset kirkonkylät muutosten kuvaajina – Rantsila, Kärsämäki, Tyrnävä ja Haapavesi. Osa II." Doctoral thesis, University of Oulu, 2012. http://urn.fi/urn:isbn:9789514297939.
Full textTiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani Pohjois-Pohjanmaan maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristölle ominaisia piirteitä sekä kulttuuriympäristössä tapahtuneita muutoksia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kirkonkylien kulttuuriympäristö on aikojen kuluessa muuttunut ja miksi: tavoitteena on rakentaa havainnollinen ja analyyttinen kuva pohjoispohjalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristöstä, sen kehityksestä ja sille eri aikoina tyypillisistä ominaispiirteistä sekä kehityksen taustalla vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelen kirkonkylien kulttuuriympäristöä sekä osatekijöidensä kautta että kokonaisuutena. Tutkin miten eri tekijät – taajamarakenne, mittakaava ja tilarakenne, rakentamistapa, rakennusten ominaispiirteet ja taajaman suhde maisemaan – ovat muuttuneet, mikä on eri osatekijöiden todellinen painoarvo ja niiden vaikutus sekä toisiinsa että kulttuuriympäristöön kokonaisuutena. Tutkin maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristöä esimerkkien avulla. Esimerkkikohteiksi olen valinnut neljä pohjoispohjalaista kirkonkylää: Rantsilan, Kärsämäen, Tyrnävän ja Haapaveden. Kulttuuriympäristön tutkimuksessa pohjana on kulttuuriympäristön käsite ja sen määritelmä. Kulttuuriympäristön käsitteeseen sisältyvät ajallinen ulottuvuus, ajan myötä syntynyt kerroksellisuus sekä ihmisen toiminta, sen jättämät jäljet ja sen taustalla vaikuttavat tekijät. Tarkastelussa kiinnitän huomiota näkyvään, havaittavaan ympäristöön, joka myös heijastaa taustalla vaikuttavia tekijöitä, arvoja ja merkityksiä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tarkastelen kulttuuriympäristöä laajana ja moniulotteisena, pitkän ajan kuluessa muodostuneena kerroksellisena ja alati muuttuvana kokonaisuutena, jossa eri tekijät vaikuttavat ja sulautuvat toisiinsa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Analysoin maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön historiaa ja kehitysvaiheita, kulttuuriympäristölle eri aikoina ominaisia piirteitä, kulttuuriympäristössä ajan mittaan tapahtuneita muutoksia ja niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä kirjallisten aineistojen, eri-ikäisten valokuvien ja ilmakuvien ja niistä koostuvien kuvaparien ja kuvasarjojen, eri-ikäisten kartta-aineistojen ja niiden pohjalta laatimieni analyysikarttojen avulla sekä kirkonkylissä paikan päällä tekemieni maastoanalyysien avulla. Eri-ikäiset ja erityyppiset lähdeaineistot täydentävät toisiaan ja muodostavat kokonaisuutena monipuolisen ja ajallisesti moniulotteisen, kulttuuriympäristöä muuttuvana kokonaisuutena kuvaavan aineiston. Merkittävä osa tutkimustani on kirkonkyliin vahvistettujen rakennuskaavojen ja asemakaavojen analysointi paitsi kulttuuriympäristön kehitystä ohjaavina taustatekijöinä myös rakentamista ja kaavoitusta ohjaavien määräysten ja suunnitteluohjeiden sekä omana aikanaan vallitsevien arvojen kuvastajina. Pohjoispohjalaisten maaseutukirkonkylien kulttuuriympäristön kehityksessä näkyvinä ja toisistaan poikkeavina ajanjaksoina erottuvat kiinteän asutuksen muodostumisen aika (ennen vuotta 1860), kirkonkylien synnyn ja kasvun aika (1860–1940), jälleenrakennuskausi ja aika ennen ensimmäisten rakennuskaavojen laatimista (1940–1960), kirkonkylien voimakkaan kasvun aika rakennuskaavojen laatimisen jälkeen (1960–1990) sekä kirkonkylien eriarvoistumisen aika (1990–2008). Kulttuuriympäristön ja sen ominaispiirteiden muodostumiseen ovat taustatekijöinä vaikuttaneet toisaalta yhteiskunnallinen tilanne ja siinä tapahtuneet muutokset sekä tietoinen ohjaus, kuten asutuspolitiikka, maanjakotoimenpiteet, elinkeinojen kehittäminen, lainsäädäntö ja kaavoitus, toisaalta paikalliset olosuhteet ja niiden määrittelemät lähtökohdat, kuten sijaintipaikan ominaispiirteet sekä paikkakunnan sijainnin vaikutukset elinkeinojen kehitykseen ja väestökehitykseen. Kulttuuriympäristön kehityksessä selkeimpänä taitekohtana erottuu 1950- ja 1960-lukujen vaihde. Sen jälkeen, 1900-luvun jälkipuoliskolla, tapahtuneina muutoksina kulttuuriympäristössä näkyvät taajamarakenteelle ominaisen tilarakenteen katoaminen ja asutusrakenteessa tapahtuneet muutokset, rakennettujen alueiden ja viljelysalueiden välisissä suhteissa tapahtuneet muutokset sekä kirkonkylien keskusta-alueilla sijaitsevien viljelysalueiden katoaminen ja muuttuminen viheralueiksi, rakennuskannan – erityisesti liikerakennusten – ominaispiirteiden muutokset sekä tieympäristön ja katutilan mittakaavan muutokset. Kulttuuriympäristön kehitykseen merkittävimmin vaikuttaneina taustatekijöinä korostuvat 1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneet yhteiskunnalliset ja elinkeinopoliittiset muutokset: toisaalta kirkonkylien nopea kasvu kuntakeskuksiksi 1960- ja 1970-luvuilla ja sen myötä tapahtunut asukasluvun kasvu, palvelujen lisääntyminen ja keskittyminen sekä liikenteen merkityksen lisääntyminen ja liikennemäärien kasvu, ja toisaalta 1990- ja 2000-luvuilla voimakas alueellinen eriarvoistuminen sekä taantuma ja sen seuraukset, kuten palvelujen vähentyminen, uudisrakentamisen määrän huomattava vähentyminen ja ympäristön hoidon laiminlyönti. Taantuva kehitys ja sen vaikutukset korostavat osaltaan kirkonkylien kulttuuriympäristössä 1960- ja 1970-lukujen kuluessa toteutettujen muutosten merkitystä. Kulttuuriympäristössä näkyvä hajanaisuus, epäyhtenäisyys ja keskeneräisyys sekä uudelle ja vanhalle rakentamiselle tyypillisten ominaispiirteiden väliset ristiriitaisuudet ovat seurausta paitsi kasvun aikana laadituista kulttuuriympäristön kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tähtäävistä suunnitelmista myös kehittämistyön pysähtymisestä taantuman myötä
Pettersson, Örjan. "Socio-economic dynamics in sparse regional structures." Doctoral thesis, Umeå universitet, Centrum för regionalvetenskap (CERUM), 2002. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-94119.
Full textDiss. (sammanfattning) Umeå : Univ., 2002
digitalisering@umu
Tverin, Tea Marika. "Giving children a chance to be children : care, memory and identity in the countryside." Thesis, University of Exeter, 2014. http://hdl.handle.net/10871/18165.
Full textSoares, Vivian Cristiany Oliveira. "Histórias e superstições: narrativas e experiências de transformações da cultura popular de Catalão (GO)." Universidade Federal de Uberlândia, 2006. https://repositorio.ufu.br/handle/123456789/16455.
Full textEste trabalho propõe considerar as superstições pelo viés das transformações sociais e culturais e como parte essencial do ser humano, por fazerem parte da cultura que o expressa. Nele, problematizamos a transformação das superstições na sociedade moderna, com base na fala de sujeitos que saíram da zona rural para residir na cidade de Catalão (GO). Buscamos identificar a leitura que fazem das superstições, o passado vivido na zona rural, calcado na oralidade e nas crenças populares, e, assim, saber que releituras das superstições a cultura popular passou a ter. Na fala dos sujeitos, percebemos concepções de passado zona rural, atraso e de presente cidade, modernidade que nos levaram a repensar esses espaços como diferenciados e complementares.
Mestre em História
Guimond, Laurie. "Lorsque les nouvelles populations rurales rencontrent les plus anciennes : l’expérience géographique au cœur de la nouvelle ruralité au Québec." Thesis, Université d'Ottawa / University of Ottawa, 2012. http://hdl.handle.net/10393/20585.
Full textHracs, Brian Jennings. "Culture in the countryside : a study of economic development and social change in Prince Edward County, Ontario /." 2005.
Find full textTypescript. Includes bibliographical references (leaves 143-152). Also available on the Internet. MODE OF ACCESS via web browser by entering the following URL: http://gateway.proquest.com/openurl?url%5Fver=Z39.88-2004&res%5Fdat=xri:pqdiss &rft_val_fmt=info:ofi/fmt:kev:mtx:dissertation&rft_dat=xri:pqdiss:MR11813
Chen, Kun-Yi, and 陳昆誼. "The influence of the change of Heterogeneous soil moisture content on Stability of Slope: focusing on the landslide in Pin-Ding Village in Lin-Nei countryside." Thesis, 2007. http://ndltd.ncl.edu.tw/handle/52573402503543944008.
Full text國立雲林科技大學
防災與環境工程研究所
95
In Pin-Ding Village, Lin-Nei’s countryside, torrential rains or earthquakes have caused landslides in Yun-Lin County for many years and it is difficult to prevent completely. We have managed the collapsed land and analyzed the problem of slope stability recently without regard to the influence on the strength parameters of the soil (cohesion C & the angle of friction φ) with the change of the soil moisture content. The research proposal recommends the use of the automatic method of analysis on the influence of the mechanical behavior of the soil due to the change of the soil moisture content, which is our main initiative. This research establishes a relationship between the mechanical parameters (unit weigh, cohesion, the angle of friction) of all the soil layers involved: silty clay, colluvium, gravel and muddy stone with moisture content. In order to combine the moisture content and the mechanical parameters of the soil layers by the assumption of the variations of the moisture content, we used the Mohr-Column failure criteria to estimate the influence of the moisture content in situ on the slope stability. We took into consideration the distribution of the soil layers and the high potential of landslides and then selected three sections of the site (A-A’, B-B’, C-C’).We estimated the interaction of raising the moisture content and the stability of the slope by using the control variable method to regard the moisture content of the specific soil layers. The A-A’ and B-B’ sections showed more sensitivity to the variation of the moisture content on the muddy stone layer when the moisture content was raised to 2%, which caused the slope to become unstable. The C-C’ section showed that the safety factor of the slope stability dropped only when the moisture content of the colluvium was above 37%. Consequently, the slope slid and the failure plane rested on the colluvium layer. We have found that the slope of the site and the soil layer positions have a significant influence on slope stability.
Chao, Hsien Chiao, and 趙絃喬. "The Changes and Effects of the Life in Countryside Evoked by an Enterprise's Continuous Support to Community Development-A Case Study of Depo Enterprise and Nice Community, Lugang." Thesis, 2015. http://ndltd.ncl.edu.tw/handle/5kqg29.
Full text大葉大學
設計暨藝術學院碩士班
103
The Council for Cultural Affairs gave impetus to the Community Development Movement since 1994. Many communities developed energetically, but usually suspended due to the lack of outside resources. The study aimed to explore the relationship between DEPO AUTO PARTS IND. CO., LTD. and Nice community at Lukang Township and how the DEPO supporting the long-term development of Nice community, as well as the effectiveness and benefits of the cooperation for business and community. This study applied the depth interviews with leaders in community organization, residents. The findings of this study were concluded as followings: 1. business involvement approach: DEPO was a local firm at Nice community, and the CEO had personal deep affection for this place. The CEO provided budget, manpower, technology, space, devices, business development approach, local culture preservation, social welfare development to the community organization. 2. the cooperation benefit: the long-term cooperation of local firm and community organization brought the win-win situation for both units. DEOP might not have real economic benefits, but promote its business public relation image. Nice community earned lot of benefits, including space rebuilding, the continuing education of community human resources, the comprehensive activities held in community, the development of community industry, et al. Further suggestions were advised for the community development of local firm and community organization, as well as for the future researcher on the research results.