To see the other types of publications on this topic, follow the link: E JA.
Dissertations / Theses on the topic 'E JA'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'E JA.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Karppinen, E. (Eerika). "Parodontiitti ja aivohalvaus ja TIA." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802071168.
Full textAbstract:
Tässä syventävien opintojen tutkielmassa tarkastellaan parodontiitin yhteyttä aivohalvaukseen ja ohimenevään aivoverenkiertohäiriöön eli TIA:an kirjallisuuskatsauksen muodossa. Parodontiitti on hampaan kiinnityskudostuhoa aiheuttava tulehdussairaus, jonka on todettu aiheuttavan myös systeemisiä verisuonimuutoksia. Verisuonten endoteelivauriot voivat johtaa aivoverenkierron häiriintymiseen ja näin ollen parodontiitti voi edesauttaa aivohalvauksen kehitystä. Parodontiitin yhteydestä aivohalvaukseen ja TIA:an on tehty useita tutkimuksia, mutta kausaalista yhteyttä sairauksien välillä ei ole pystytty osoittamaan. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan parodontiitin roolia aivoverenkiertohäiriöiden itsenäisenä riskitekijänä tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan. Lisäksi tarkastellaan mekanismia, jolla parodontiitin aiheuttama systeeminen tulehdus vaikuttaa aivohalvauksen ja TIA:n syntyyn sekä parodontiitin hoidon ja hyvän suuhygienian vaikutuksia aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseen. Kirjallisuutena on käytetty meta-analyysejä ja systemaattisia katsauksia sekä tapaus-verrokki-, kohortti- ja poikkileikkaustutkimuksia.
Kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen tutkimusten mukaan parodontiitti voi lisätä riskiä aivohalvaukselle tai TIA-kohtaukselle. Parodontiitin patogeenit voivat suoraan vahingoittaa verisuonten endoteeliä systeemiseen verenkiertoon päästessään tai tulehduksen aktivoimana sytokiinit voivat epäsuorasti tuhota verisuonten seinämiä. Parodontiitti aktivoi myös adaptiivista immuniteettiä, jonka seurauksena vasta-ainetuotanto tehostuu ja verisuonissa tapahtuu ateroskleroottisia muutoksia, jotka altistavat esimerkiksi aivohalvaukselle. Tutkimusten mukaan parodontiitin hoito laskee systeemisiä tulehdusarvoja, joten parodontiitin hoito, säännölliset parodontiumin tarkastukset ja hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen ovat tärkeitä aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi. Vaikeuksia parodontiitin ja aivohalvauksen ja TIA:n yhteyden selvittämiseen tuovat erilaiset parodontiitin määrittelytavat sekä sairauksien useat yhteiset riskitekijät. Kausaalisuuden osoittamiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa aiheesta.
2
Haapalainen, J. (Jaakko). "Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntien elinvoimaan ja talouteen." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706062597.
Full textAbstract:
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen odotettuja ja todennäköisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen. Lisäksi tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä esitetään niitä ilmiöitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomen aluekehitykseen ja siten siihen tulemaan, miksi sote- ja maakuntauudistus on vireillä.
Tutkimus on toteutettu toimeksiantona BDO Oy:lle osana yrityksen verkosto- ja kehittämishankkeeseen kuuluvaa HYVE 2018 -kuntaohjelmaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sote- ja maakuntauudistuksen mahdollisia ja todennäköisiä vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja talouteen. Tutkimukseni tulokset auttavat ymmärtämään näiden teemojen ympärillä olevia ilmiöitä, joiden pohjalta voidaan ohjelmatyön sisältöjä kehittää edelleen kuntalähtöisesti. Tutkimusongelmana on, miten paikallisen itsehallinnon roolin muutos vaikuttaa kuntien elinvoimaan, talouteen ja niiden rakenteisiin?
Tutkimuksen aineisto on kerätty HYVE 2018 -ohjelmatyössä mukana olevien kuntien alkukyselyn tuloksista, joita on täydennetty kahdella teemahaastattelulla. Kyselyn vastaajat ovat pienien ja keskisuurien kuntien johtoryhmään kuuluvia henkilöitä ja haastatellut henkilöt ovat kunnanjohtajia. Tällöin voidaan olettaa, että tutkittavat henkilöt tietävät mahdollisimman paljon tutkittavasta ilmiöstä ja uudistuksella on suoria vaikutuksia tutkittaviin. Täten tutkimuksen tulokset ovat pääsääntöisesti yleistettävissä pienten kuntien osalta.
Tulokset osoittavat, että sote- ja maakuntauudistus koetaan sekä uhkana että mahdollisuutena. Keskeisimpänä mahdollisuutena koetaan olevan kunnan tehtävien vähentyminen, jolloin kunnat voivat keskittyä paremmin alueensa elinvoiman edistämiseen. Kunnan tehtävän alueensa elinvoiman edistäjänä oletetaan kasvavan. Tulosten perusteella kuntia koskevaa lainsäädäntöä tulisi muokata niin, että kunnat voivat harjoittaa ja toteuttaa paremmin niille laissa säädettyä tehtävää. Kuntatalous vakautuu kiinteistöveron osuuden kasvun ja erikoissairaanhoidon menojen poistumisen myötä. Lisäksi etäällä palveluyksiköistä asuvien ihmisten palveluiden saavutettavuus ja laatu parantuvat liikkuvien palveluyksiköiden ja etäpalveluiden myötä. Selkeästi suurin uhkaskenaario koskee palveluiden keskittämistä ja epätietoisuutta kuntien tulevaisuudesta. Pahimmassa tapauksessa palveluiden keskittäminen aiheuttaa hoitoalan ja myös muiden toimialojen työpaikkatarjonnan siirtymisen entisestään pienistä kunnista kasvaviin kaupunkeihin. Sote-palveluyksiköiden lakkauttaminen voi tarkoittaa kokonaisen kunnan palveluiden laadun ja saavutettavuuden heikkenemistä. Lisäksi palveluiden keskittäminen mahdollisesti kiihdyttää talouden ja väestön keskittävää kehitystä.
Tuloksia voidaan hyödyntää ensisijaisesti BDO:n HYVE 2018 -ohjelmatyön sisällön kehittämisessä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää sote- ja maakuntauudistusta sekä Suomen aluekehityksen ja -politiikan kehittämistä koskevassa päätöksenteossa.
3
Toivanen, J. (Julia). "Konekehoja ja supersankareita, pikkuäitejä ja prinsessoita:lasten mainosten tyttö- ja poikakuva." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512082271.
Full textAbstract:
Elämme pitkälle medioituneessa maailmassa, jossa jatkuva mediatulva on erottamaton osa arkea. Mediakulttuuri on muodostunut keskeiseksi sosiaalistajaksi perinteisten sosiaalistajien rinnalle. Se on globaali ja elämysvoimainen kasvuympäristö, josta lapset omaksuvat varsin tehokkaasti arvoja, normeja, käsityksiä ja toimintatapoja ja sisäistävät nämä osaksi maailmankuvaansa ja identiteettiään. Mainokset ovat kaupallistuneen median keskeinen muoto. Lisäksi ne ovat tarkoituksellisesti vaikuttamaan pyrkiviä mediatekstejä, jotka läpikotaisin kulttuurisina kuvina kiteyttävät, heijastavat ja vahvistavat kulttuurimme keskeisimpiä arvoja ja ihanteita ja kytkevät ne ostettaviin kulutushyödykkeisiin. Eräs mainonnan runsaasti hyödyntämä ihmisyyden osa-alue on sukupuoli, jota koskevia stereotyyppisiä ihanteita mainokset usein myyvät. Erityisesti Suomessa lasten mainoksia on tutkittu varsin vähän siitä huolimatta, että ulkopuolisille vaikutteille ja oman ikäryhmän mielipiteille herkät lapset ovat nykyään keskeinen markkinoiden mielenkiinnon kohde, jolle mainostetaan yhä enemmän erilaisia pitkälle brändättyjä tuotteita. Omassa työssäni selvitänkin, millaista on lapsille suunnattujen mainosten sukupuolittunut ideaalilapsuus ja millä tavalla mainosten multimodaalinen diskurssi rakentaa ihanteellista tyttömäisyyttä ja poikamaisuutta.
Televisiomainosten lapsikuvaa on tutkittu vuoden 2012 joulukuussa MTV3:n lauantaiaamujen lastenohjelmien mainoskatkoilta kerätyn aineiston pohjalta. Aineisto koostuu 40:stä pojille ja 27:stä tytöille tarkoitetusta mainoksesta, joista suurin osa on lelu- ja pelimainoksia. Multimodaalista aineistoa on tarkasteltu kriittisen diskurssianalyysin keinoin kiinnittäen huomiota kielenkäytön ja vallan välisiin kytköksiin sekä kielenkäytön ideologisuuteen. Lapsille suunnattu televisiomainonta nähdään sukupuoliteknologiana, joka muokkaa tiettyjen esittämisen tekniikoiden jäsentämänä käsityksiämme sukupuolesta ja tuottaa samalla meidät ruumiillisina subjekteina vakiinnuttaessaan juuri tiettyjä olemisen tapoja toisten kustannuksella. Tutkimukseni osoittaa, että lasten mainokset ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa varsin vähän. Aineistossani lapsuus määrittyy ennen kaikkea sukupuolen perusteella ja lapsille myydään leluja nimenomaan sukupuoltansa koskevien ihanteiden varjolla. Dikotominen sukupuolijärjestelmä ja hegemoninen maskuliinisuus muodostavat hegemonisen diskurssin, jonka mukaisesti tyttömäisyys ja poikamaisuus nähdään toistensa vastakohtina hierarkiassa, jonka ylimmällä portaalla seisoo hypermaskuliininen poika. Tyttörepresentaatioissa on sen sijaan enemmän moninaisuutta ja liikkumavaraa, mikä kertoo hegemonisesta kamppailusta ja sukupuolijärjestelmän laajentumisesta. Mainonnan lapsikuva paljastaa jotakin olennaista kulttuurimme lapsikäsityksestä. Toisaalta se vaikuttaa lasten elämään aivan konkreettisesti ohjaamalla niin lasten itsensä kuin aikuistenkin kuvaa ihanteellisesta ja normaalista lapsuudesta. Kriittisen mainonnan lukutaidon tulisikin olla osa mediakasvatusta, ja sen tulisi sisältää sukupuolinäkökulma.
4
Simonen, J. (Joel), and V.-M. (Ville-Matti) Tokola. "Tieto- ja viestintäteknologia ja toiminnallisuus alakoulussa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905282217.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkielman tavoitteena oli syventyä kirjallisuuskatsauksen keinoin toiminnalliseen oppimiseen, sen hyötyihin ja haittoihin sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttöön alakoulussa. Tutkielmassa tarkasteltiin mobiililaitteiden käyttöä ja tvt-taitoja alakoulun opettajilla ja oppilailla. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, miten toiminnallisia oppimismenetelmiä voitaisiin tukea tieto- ja viestintäteknologian keinoin. Erityisesti tutkielmassa haluttiin selvittää mahdollisia erilaisia sovelluksia, joiden avulla toiminnallista oppimista voisi tukea alakoulussa.
Tutkielmassa kävi ilmi, että tieto- ja viestintäteknologialla on merkittävä asema nykypäivän alakoulussa, ja sen käyttäminen on jossain määrin jopa välttämätöntä. Tvt:n tarjoamat mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti uusien tekniikoiden ja sovellusten myötä. Monet oppimateriaalien valmistajat tarjoavat yhä enemmän materiaalia digitaalisessa muodossa verkossa. Mobiililaitteille on saatavilla erilaisia digitaalisia sovelluksia, joita voi käyttää oppimisen toiminnallistamiseen ja oppilaiden aktivoimiseen koulupäivän aikana. Toiminnallisuuden merkitys opetuksessa kasvoi ja korostuu edelleen etenkin vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden myötä. Toiminnallisuuden hyödyt liikunnan ja liikkumisen näkökulmasta näyttävät kiistattomilta, vaikka oppimisen kannalta tutkimusten tulokset olivat osin epäselviä.
Toiminnallista oppimista on syytä tutkia edelleen myös oppimisen näkökulmasta, koska osa tähänastisista tutkimuksista on ristiriidassa. Tieto- ja viestintäteknologia on nykyään jo välttämätön osa alakoulun arkea ja opetusta, jolloin sen tarjoamia hyötyjä opetukseen ja oppimiseen kannattaa tutkia ja kehittää edelleen. Jatkossa tutkimuksissa kannattaa huomioida yhä enemmän erilaiset digitaaliset sovellukset, joilla oppimista voidaan monipuolistaa ja tehostaa.
5
Aho, A. (Anni). "Tilaus- ja toimitusketjun kehittäminen ja mallintaminen." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405281536.
Full textAbstract:
Yrityksillä on tarve kehittää liiketoimintaprosesseja saavuttaakseen ja pitääkseen yllä kilpailukykyään. Tilaus-toimitusketjun merkitys ja toimivuus on noussut yritysmaailmassa tärkeäksi tekijäksi. Tähän liittyen tehokkuus ja innovaatiot ovat tärkeitä tekijöitä kilpailukyvyn säilytyksessä. Tässä diplomityössä tutkitaan miten talotuotantoalalla toimivan kohdeyrityksen tilaus- ja toimitusketjusta voidaan tehdä tehokkaampi. Rakennusalan yrityksiä kritisoidaan tuotteiden huonosta laadusta ja ylenmääräisestä standardisoinnista, mikä ei vastaa olemassa olevan kysynnän monipuolisuutta. Rakennusalan teollisuus on monesti jäljessä tuote- ja valmistusprosessien sekä tilaus-toimitusketjun kehityksessä. Rakennusalan kehittämisessä käytetään liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelu -menetelmää, jolla tavoitellaan parempaa tehokkuutta, laatua ja kapasiteettia laajempaan tuotetarjontaan markkinoilla. Myös teollistetun tuotannon keinoja on yritetty implementoida alalla paremman läpimenoaikojen, laadun ja kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Tämän tutkimuksen mukaan suurin ongelma tilaus- ja toimitusketjun läpimenoajassa oli pitkät joutoajat eri toimintojen välissä. Tavoitteena oli löytää kriittiset pisteet ja tekijät joutoajan synnylle sekä poistaa ne. Tutkimus on tehty kohdeorganisaatiossa, joka valmistaa kotimaisista raaka-aineista taloja Suomessa. Työssä pyrittiin luomaan toimintamalli, joka lyhentää tilausten läpimenoaikaa. Tilaus- ja toimitusketjun uudelleensuunnittelua lähdettiin kehittämään prosessijohtamisen kautta. Tämä diplomityö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus liiketoimintaprosessin uudelleensuunnittelusta ja mallintamisesta. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruussa hyväksi haastatteluita, työpajaa, prosessin mallintamista sekä kohdeyrityksen tietojärjestelmiä tilauskannan tutkimisessa. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän yksi tärkeitä työtapoja ovat osallistuvuus ja kenttätyö. Näitä sovellettiin myös tässä tutkimuksessa. Jonotusaikoja syntyi lähes jokaisen toiminnon välisessä tilaus-toimitusprosessissa. Suurimmaksi ongelmaksi koettiin huono dokumentaatio tilauksien käsittelyssä, mikä aiheutti hankaluutta koko tilauksen käsittelyn ajan. Tästä syystä tilaus-toimitusketjun uudelleensuunnittelussa keskityttiin tilauksien vastaanoton kehittämiseen. Toisena kehitystarpeena koettiin suunnittelun kehittäminen tuotteiden vakioinnin avulla. Ratkaisevana tekijänä tässä oli dokumentaation ja järjestelmien systemaattisuuden lisääminen tilauksien käsittelyssä. Kohdeyrityksessä tehtiin organisatorisia sekä toimintamallin muutoksia prosessiin. Tilauksen läpimenoaika tuotteissa on pidempi kuin monella muulla teollisuuden alalla. Kokeellisia tutkimuksia tehtiin kevään 2014 tilauskantaan, jonka perusteella läpimenoaikaa pystyttiin parantamaan uuden toimintamallin mukaan toimivissa tilauksissa. Läpimenoaika ei vielä noussut toivotulle tasolle, mutta tuotteiden teollistetun tuotannon keinoja hyödyntämällä, kuten tuotteiden vakioinnin avulla, pystytään jatkossa saavuttamaan läpimenoajan merkittävä lyhentäminen. Tulokset antavat vahvan viitteen siitä, että tilaus- ja toimitusketjun uudelleensuunnittelun rakennusalalla tuottaa yritykselle tehokkuutta ja lyhyemmän läpimenoajan, mikä johtaa myös parempaan kustannustehokkuuteenCompanies need to improve their business processes so as improve to and maintain their competitiveness. The importance of supply has become a significance issue in modern business world. Nowadays efficiency and innovations are meaningful factors to maintain the competitiveness. The aim of this Master’s Thesis is to clarify how to improve the efficiency of the case company’s supply chain. Construction business is often criticized about poor quality and excessiveness of standardization, which do not respond a versatility of customer demand. The construction industry is usually behind many other sectors in its development of production and supply chain. Construction industry utilizes the business process re-engineering method in its development, which aims at better efficiency, quality and capacity to offer bigger product supply for markets. Also industrialized production is tried to implement in field to achieve better delivery cycle, quality and cost efficiency. According to this research the biggest problem in the delivery cycle of supply chain is long waiting times between different functions. The aim is to find critical time points and factors, which are generating waste of time in the process. Attention is paid also to elimination of these problem factors. This research is done in case company, which products domestic houses in Finland. The aim was to create new operation model, which shortens the delivery cycle of orders. The re-engineering of supply chain bases on process management. This Master’s Thesis is a qualitative study about re-engineering and modelling of the business processes. In qualitative research was exploited interviews, workshop, process modelling and case company’s information systems in studying the order book. Fieldwork and observing participation are important work methods in qualitative research. These were also applied in this research. Waste time was generated between almost every function in the process. The main problem was poor documentation in handling of orders, which causes difficulties in the whole supply chain. Therefore, development of the receipt process of orders was taken as focus in re-engineering the supply chain. The second development need was the development of the design department for standardization of the products. Also in this case the decisive issue was to increase the systematic documentation and information systems in handling the orders. The case company made organizational and operational changes in its processes. The delivery cycle time in construction business is longer than in many other industries. An experimental research was made on the basis of the order book in spring 2014. This study indicated that delivery cycle can be improved with orders handled by new operational model. The delivery cycle has not yet achieved the desired level, but utilizing the production methods of the industrialized production, for example standardization of the products, it is possible to achieve significant improvements in the delivery cycle time. The results give strong evidence that by re-engineering of the supply chain in the case company efficiency and shorter delivery cycle can be achieved. This also leads to better cost efficiency
6
Perälä, J. (Jenni). "Lomaketyöt:gammasäteilymittauksia ja äänen ja valon nopeus." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503171178.
Full textAbstract:
Tässä tutkimuksessa uudistetaan kahden Oulun yliopistossa järjestettävän fysiikan laboratoriotyön työohjeet. Uudistettavat työt ovat gammasäteilymittauksia ja äänen ja valon nopeus ilmassa, jotka kuuluvat fysiikan laboratoriotyöt 2 -kurssiin. Työohjeiden uudistukset perustuvat tässä tutkielmassa esitettyyn kartoitukseen siitä, millainen työohje edistää opiskelijan oppimista mahdollisimman hyvin.
Uudistetut työt ovat niin kutsuttuja lomaketöitä. Ne eroavat tavallisista työselostustöistä tulosten raportoinnin osalta. Työselostustyön suorittamiseen kuuluu kolme vaihetta: työhön valmistautuminen, mittausten tekeminen opetuslaboratoriossa ja työselostuksen kirjoittaminen työvuoron jälkeen. Lomaketyöt puolestaan ovat kaksivaiheisia, eli työselostusta ei kirjoiteta. Vaadittu mittaustulosten käsittely tehdään työvuoron aikana ja työ on kokonaisuudessaan suoritettu työvuoron päättyessä.
Työohjeen merkitys oppimisen kannalta korostuu siis lomaketöissä erityisesti, koska työvuoron jälkeen tehtävä työn ja tulosten pohdinta jää pois.
Tässä tutkielmassa tehdyn kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että käytettäessä niin sanottuja avoimia työohjeita, voidaan saavuttaa paremmat oppimistulokset kuin perinteisiä, suljettuja ohjeita käyttämällä. Perinteisissä ja suljetuissa työohjeissa opiskelijalle annetaan tutkittava ilmiö ja käytettävät tutkimusmenetelmät ongelman ratkaisemiseksi. Avointa ohjetta käytettäessä opiskelija itse pohtii keinot tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Avoimen työohjeen käyttö voi kuitenkin olla ongelmallista, jos opiskelijalla on vain vähän aiempaa kokemusta laboratoriotyöskentelystä.
Työohjeisiin tehtyjen uudistusten onnistumista tutkittiin toisen työn (äänen ja valon nopeus ilmassa) osalta. Tutkimus tehtiin haastattelemalla kahta opiskelijaa, jotka suorittivat kyseistä työtä. Lisäksi uuden työohjeen oltua käytössä jo pidemmän aikaa, järjestettiin kysely kahdelle työn ohjaajalle. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että työohjetta saatiin muutettua avoimemmaksi, kuitenkaan tekemättä siitä liian haastavaa opiskelijoille, joilla ei ole paljon aiempaa kokemusta laboratoriotyöskentelystä.
7
Kivi, Pertti. "Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet olkaluun epikondyliitin sekä käden ja kyynärvarren tenosynoviitin ja peritendiniitin kliininen ja työlääketieteellinen tutkimus /." Tampere : Tampereen yliopisto, 1986. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/15507116.html.
Full text
8
Neuvonen, J. (Jaakko). "Hammasperäiset ja ei-hammasperäiset suun- ja kaulanalueen infektiot:mikrobiologia, sairaala- ja tehohoidon tarve." University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604271562.
Full textAbstract:
Hammasperäiset, eli odontogeeniset infektiot muodostavat merkittävän osan suuonteloperäisistä infektioista. Komplisoituessaan ne aiheuttavat vakavan uhkan potilaan terveydelle. Paikallisesti levitessään odontogeeninen infektio muodostaa märkäkertymiä. Se voi myös aiheuttaa vaikeita etäinfektioita, joista vakavimmat ovat aivoabskessi, endokardiitti ja sepsis. Infektiopesäkkeen hoitaminen vaatii usein sairaalahoitoa ja kirurgisia interventioita. Toisinaan potilaan vitaalielintoimintojen turvaaminen vaatii hoitoa teho-osastolla. Yleisimmät syyt tehohoidolle ovat hengitystieongelmat ja sepsis sekä niihin liittyvät hemodynaamiset ongelmat.
Toisinaan hammaslääketieteelliset toimenpiteet aiheuttavat potilaalle sairaalahoidon tarpeen. Osalla potilaista hampaan poistot ja juurihoidot alamolaareiden alueella aiheuttavat infektion leviämisen. Mikäli potilas on immunosupressiossa lääkityksen tai sairauden vuoksi, on infektion leviämisen riski kohonnut. Oikea-aikaisella ja riittävän laajakirjoisella mikrobilääkityksellä voidaan syvän infektion kehittymistä vähentää. Sairaalahoidon aikana potilaat tarvitsevat usein infektiosaneerausta kirurgisesti.
Tässä tutkimuksessa selvitetään vakaviin suun- ja kaulanalueen infektioihin liittyviä tekijöitä sekä odontogeenisen infektion erityispiirteitä. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään hammaslääketieteellisten toimenpiteiden vaikutusta potilaiden sairastumisessa vakaviin hammasperäisiin infektioihin. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille mikrobiologisten tekijöiden vaikutusta sairaalajakson pituuteen ja hoidon intensiteettiin. Tutkimuksen potilasaineisto kerättiin takautuvasti sairaalainfektiorekisteristä ajalta 1.1.2009–31.5.2013 (53kk). Haku tuotti yhteensä 1241 tulosta. Aineistosta rajattiin pois alaikäiset, syöpätautipotilaat ja elektiivistä hoitoa saavat potilaat, jolloin lopulliseksi tutkimusaineistoksi jäi 436 tapausta. Niille potilaille, jotka tarvitsivat tehohoitoa sairaalajakson aikana, haettiin tehohoidon tietojärjestelmästä hoidon tarvetta ja intensiteettiä kuvaavia riskipisteitä (Liite 1). Odontogeeninen infektio määritettiin potilaan tulodiagnoosista, sairaalajaksoa edeltävästä hammaslääketieteellisestä toimenpiteestä ja sen ajankohdasta sekä sairaalajakson aikaisesta hammaslääketieteellisestä toimenpiteestä ja diagnoosista. Odontogeenisiä infektioita aineistossa esiintyi 64 (14,7 %) tapausta, joista 8 (4 %) joutui tehohoitoon. Kaikista sairaalahoitoon joutuneista odontogeenisistä potilaista puolet (n=32) olivat perusterveitä.
Tutkimus osoittaa odontogeenisen infektion johtavan herkemmin tehohoitoon kuin muut suun- ja kaulanalueen infektiot. Odontogeenisten infektioiden yhteydessä hengityslaitehoito ja verenkierrontukilääkkeiden tarve on suurempaa sekä sairaalajakson kesto on pidempi verrattuna ei-hammasperäisiin infektioihin. Mikrobiologisissa tutkimuksissa penisilliiniresistenssitekijän ilmenemistä esiintyy useammin, mikä heikentää antibioottien tehokkuutta. Tutkimustulokset antavat viitettä siitä, että hammaslääketieteessä yleisesti käytettyjen antibioottien kirjo voi olla riittämätön suojaamaan potilasta syvien infektioiden kehittymiseltä tietyillä potilailla. Tämä huomio vaatii kuitenkin laajemman tutkimuksen aiheesta. Tulokset osoittavat odontogeenisen infektion vakavuuden myös perusterveillä potilailla.
9
Hirvonen, E. (Essi). "Kasvatustieteellisiä ja -sosiologisia näkökulmia lasten ja nuorten syrjäytymisriskeihin ja -prosesseihin peruskoulun kontekstissa." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711103095.
Full textAbstract:
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset asiat vaikuttavat lasten ja nuorten syrjäytymiseen, millainen rooli peruskoululla on lasten ja nuorten syrjäytymisprosessissa sekä millaisia haasteita koulu instituutiona asettaa syrjäytymisprosessin näkökulmasta. Tarkastelukulma on syrjäytymistä tuottavissa mekanismeissa. Aiheen tutkiminen on perusteltua, sillä yleisesti syrjäytymistä on tarkasteltu yhteiskunnallisesta näkökulmasta, jolloin varhaislapsuuden merkitys syrjäytymisprosessissa jätetään helposti taka-alalle. Huomion keskittäminen kouluun voidaan perustella sillä, että se instituutiona arvottaa, muovaa ja rakentaa lapsuutta ja nuoruutta voimakkaasti ja toimii merkittävänä paikkana sosiaalisten verkostojen ja minuuden rakentumiselle ja muovautumiselle. Tutkimuksen taustalla on myös tutkijan omalla halu selvittää syrjäytymisen sumeaa käsitettä sekä lisätä omaa ammatillista ymmärrystä syrjäytymistä tuottavista mekanismeista.
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusmetodi on Finkin (2009) mallin mukaan tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tekoprosessissa vaikuttaa hermeneuttinen lähestymistapa. Tutkimuksen näkökulma on relationaalinen eli suhteita ja yhteyksiä hakeva. Tässä yhteydessä se tarkoittaa, että syrjäytymisen tarkastelukontekstina on lapsuus ja suomalainen kouluinstituutio. Vastauksia tutkimuskysymyksiin haetaan näkökulmista, joita kartoitetaan laajasti valitusta kirjallisuudesta. Tutkimus koostuu pääasiallisesti suomalaisesta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta, joiden käyttöä perustellaan syrjäytymisilmiön ja siihen liittyvän käsitteistön kulttuurisidonnaisuudella sekä valitulla näkökulmalla ja näin ollen luotettavuuden lisäämisellä.
Yksilötasolla syrjäytymisen juuret ovat varhaislapsuuden vuorovaikutuskokemuksissa, varhaislapsuudessa kehittyvissä yksilön kyvyissä ja taipumuksissa muodostaa ja ylläpitää sosiaalisia verkostoja sekä yksilön persoonassa kokonaisvaltaisesti: itsetunnossa, minäkäsityksissä, temperamentissa, asenteissa ja taidoissa. Myös yksilön perhe- ja kulttuuritaustalla ja lastensuojelun asiakkuudella on merkitystä. Koulun tasolla syrjäytymistä tuottavia mekanismeja on useita, jotka toisaalta voidaan nähdä myös mahdollisuuksina ehkäistä syrjäytymistä. Tällaisia asioita ovat kouluhyvinvointi, osallisuus, ongelmiin puuttumisen ja myönteisen tunnistamisen keinot, kasvatusyhteistyö, opettajan toiminta ja ammattitaito sekä oppilaiden yksilöllisten taipumusten huomiointi. Kouluinstituution haasteita syrjäytymisen näkökulmasta ovat yhteiskunnallinen sosialisaatiotehtävä sekä koulun kulttuurinen ja historiallinen jäykkyys. Myös resurssipula ja koulun koko ovat haasteita lasten ja nuorten syrjäytymisprosessille. Voidaan todeta, että syrjäytyminen on monisäikeinen ja prosessinomainen ilmiö, jonka syyt kietoutuvat monelle osa-alueelle aina yksilötasolta yhteiskunnallisiin rakenteisiin saakka, eikä yksittäisiä osia voida selkeästi erottaa niiden muodostamasta kokonaisuudesta syrjäytymistä aiheuttaviksi tekijöiksi.
10
Kytömäki, P. (Päivi). "Yliopistojen tietoaineistot ja niiden saatavuus ja hyödynnettävyys EU:n ja Suomen tietoyhteiskuntapolitiikan valossa." University of Oulu, 2000. http://urn.fi/urn:isbn:9514255178.
Full textAbstract:
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään EU:n ja Suomen viranomaisten julkisen sektorin tietoaineistojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä koskevaa politiikkaa ja edellä mainitun politiikan mahdollisia vaikutuksia yliopistojen ja yritysten toimintaan esimerkkien avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista analyysia ja teemahaastattelua. Aineistopohjaisella analyysilla EU:n ja Suomen viranomaisten asiakirjoista saatiin esiin tutkimusaiheeseen liittyvät teemat. Teemat loivat pohjan tutkimuksen ja haastattelujen sisällölle ja tavoitteille. Haastatteluaineisto kerättiin kahden yliopiston yhteensä yhdeksän laitoksen ja kolmen yrityksen edustajien haastatteluilla.
Haastatteluissa kartoitettiin sitä, millaisia tutkimusaineistoja yliopistoissa syntyy niiden tutkimustoiminnassa, ja millaisia hyödyntämistämismahdollisuuksia aineistoilla olisi aineistot keränneen tutkimusryhmän ulkopuolella. Lisäksi selvitettiin aineistojen keräämiseen, ylläpitämiseen, luovuttamiseen, saamiseen ja hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä. Yrityksien edustajilta kartoitettiin yritysten tietoaineistojen hankintaa ja hankinnan toimivuutta sekä EU:n esittämien julkista tietoa koskevien periaatteiden ja palvelujen vaikutuksia yritysten toiminnalle. Haastattelut analysoitiin avoimella koodauksella.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että EU:n komissio on jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt saattamaan jäsenmaittensa julkisen sektorin tietoaineistot nykyistä laajemmin yksityisen sektorin ja kansalaisten käyttöön. Julkinen sektori on merkittävin tietoaineistojen tuottaja Euroopassa. EU arvioi, että näitä tietoaineistoja voitaisiin käyttää yksityisen sektorin sisältöteollisuuden raaka-aineena ja näin edistää tietoteollisuutta ja työllisyyttä EU:n jäsenmaissa. Suomen viranomaiset ovat huomioineet EU:n pyrkimykset 1990-luvun puolivälistä lähtien yrittäen edistää pyrkimyksiä Suomessa.
Eri tieteen alojen tutkijat kuvasivat tutkimusryhmiensä tai laitoksensa tietoaineistot. Kaikkia kuvattuja aineistoja voisi vastaava muu tutkimus hyödyntää ja seitsemän tutkimuksen edustajan aineistoja myös yritykset. Noin puolta esitellyistä aineistoista oli jo käytetty tutkimusryhmän ulkopuolella. Yliopistojen tietoaineistot olivat laadullisesti hyviä ja niiden päällekkäiskeräys on vähenemässä. Usein aineistojen luovuttamisen ehtona muille tahoille pidettiin kuitenkin yhteistyötä. Lähes kaikki haastatellut tutkijat hankkivat myös itse tietoaineistoja yliopiston ulkopuolelta. Hankinta tapahtui yleensä ostamalla. Hankinnan esteenä pidettiin yleisimmin tietoaineistojen kalleutta. Haastatteluissa mukana olevien yrityksien tietoaineistojen tarpeet erosivat paljon toisistaan. Hankittavien aineistojen hinnoittelu ei ollut esteenä isojen yrityksien tietoaineistojen hankinnalle.
EU:n esittämä tietoaineistojen hakemisto ja ilmoitusvelvollisuus sekä perustietopalveluajatus saivat laajan kannatuksen sekä yliopistojen tutkijoilta että yrityksien edustajilta. Perustietopalveluun esitettiin yleisimmin lainsäädäntöä, väestötietoja, yleensä tilastotietoja, ympäristöön ja meteorologiaan liittyviä tietoja sekä erilaisia karttoja. Perustietopalvelun arvioitiin edistävän opetusta ja tutkimusta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen tietoaineistoja varten perustettavat valtakunnalliset tietoaineistokeskukset saivat kaikkien haastateltujen tutkijoiden kannatuksen.
11
Piispanen, Peter Sauli. "Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista." Thesis, Stockholm University, Department of Baltic Languages, Finnish and German, 2008. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:su:diva-8495.
Full text
12
Kurikka, M. (Mari). "Juuret ja hedelmät:unkarinsuomalaisten kielellisestä ja kansallisesta identiteetistä." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303121095.
Full textAbstract:
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Unkarissa asuvien suomalaisten kielellistä ja kansallista identiteettiä. Selvitän, millä tavalla unkarinsuomalaiset kuvaavat suomalaisuutta ja unkarilaisuutta sekä suomen kieltä ja unkarin kieltä ja millaisia merkityksiä he niille antavat. Tutkimusaineistoni koostuu 24 vastauksesta sähköiseen kyselylomakkeeseen, jonka lähetin unkarinsuomalaisten yhdistyksen viikkokirjeen mukana yli sadalle henkilölle. Kaikki informanttini ovat ensimmäisen polven maahanmuuttajia, ja heidän äidinkielensä on suomi. Informanttini ovat iältään 20–64-vuotiaita, ja he ovat asuneet Unkarissa vajaasta vuodesta 43 vuoteen. Noin puolet informanteista on muuttanut Unkariin paikallisen puolison vuoksi. Lisäksi osa on muuttanut maahan työkomennukselle, osa opiskelemaan ja osa muista syistä. Tutkielmani on kvalitatiivinen ja sosiolingvistinen tutkimus. Puran ja luokittelen aineistoani diskurssianalyysin keinoin. Tarkastelen informanttien kielellisiä valintoja ja niiden kautta muodostuvia diskursseja. Diskurssien pohjalta hahmottelen informanttien kielellisiä ja kansallisia identiteettejä. Käytän tulkinnassa apuna Kielitoimiston sanakirjaa (KS) ja Ison suomen kieliopin verkkoversiota (VISK). Aineistossani hahmottuu useita kieleen ja kansallisuuteen liittyviä diskursseja. Aineistoni perusteella informanttieni suhde kieleen on enimmäkseen yksilökeskeinen. Kansalaisuuden informantit puolestaan näkevät enimmäkseen kollektiivisena asiana. Suomen kieli nähdään yleisimmin identiteetin rakentajana. Kaksi kolmasosaa vastaajista pitää suomen kieltä tärkeänä osana omaa minuuttaan. Lähes yhtä moni näkee suomen kielen sympatian kohteena. Suomi nähdään myös vaikeasti opittavana kielenä ja eksoottisena taitona. Suomen kieltä kuvaillaan hyvin tunnepitoisilla adjektiiveilla ja siihen liitetään positiivisia mielikuvia. Vain kaksi informanttia antaa suomen kielelle välinefunktion, mutta hekin näkevät kielellä myös muita arvoja. Suomalaisuus nähdään ylpeydenaiheena ja suomalaisten katsotaan olevan perinteisten stereotypioiden mukaisesti rehellisiä ja pidättyväisiä. Suomalaisia pidetään myös unkarilaisiin verrattuna yksilökeskeisinä ja epäkohteliaina. Unkarin kieleen liitetään ajatus kielestä välineenä selvästi useammin kuin suomen kieleen. Lähes puolet informanteista pitää unkarin kieltä välineenä. Unkarin kieltä pidetään myös vaikeana kielenä. Yleisimmin unkarin kieli nähdään kuitenkin sympatian kohteena. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista liittää unkarin kieleen positiivisia ja tunteellisia mielikuvia. Ainoastaan yksi informantti pitää unkarin kieltä identiteetin rakentajana. Unkarilaisia pidetään perhekeskeisinä ja kohteliaina ja unkarilaisuuteen suhtaudutaan ihailevasti. Suomalaisiin verrattuna unkarilaisia pidetään puheliaina ja epärehellisinä. Suomen ja unkarin kielisukulaisuudella ei katsota olevan itseisarvoa, mutta sen koetaan helpottaneen unkarin kielen oppimista ja olevan osatekijänä siihen, että unkarilaiset ja suomalaiset suhtautuvat toisiinsa positiivisemmin kuin muihin kansoihin. Suomen kielen ja suomalaisuuden merkitys on kasvanut ulkomailla asumisen aikana yli puolella aineistoni informanteista. Globalisaation myötä kielellinen ja kansallinen identiteetti on noussut entistä ajankohtaisemmaksi tutkimusaiheeksi. Erityisesti kielivähemmistöjen osalta kysymys ei ole pelkästään henkilökohtainen vaan myös yhteiskunnallinen ja poliittinen. On tärkeää saada lisää tietoa kielellisen ja kansallisen identiteetin merkityksestä.
13
Holmberg, P. T. (Paul-Thor). "Mennä ja tulla -verbit ja asiaintilan ikkunointi." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201701121060.
Full textAbstract:
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sitä, millä tavoin mennä ja tulla -verbien ilmaiseman muuttujan reitti ikkunoidaan suomen kielessä. Muuttuja reitin voi käsitteistää ikään kuin liikepolkuna, joka sisältää sekä alku-, keski- että loppuosan riippuen siitä, mitä osia polusta nostetaan huomion ikkunaan. Huomion ikkunointi on kielitieteilijä Leonard Talmyn kehittämä teoria, ja hän on käyttänyt seuraavaa esimerkkilausetta liikepolun havainnollistamiseen: laatikko, joka oli lentokoneen lastiruumassa, putosi koneesta ilman halki mereen. Lauseessa muuttujana toimii putoava laatikko, ja tämän alkupisteeksi määrittyy erosijainen paikan adverbiaali koneesta. Itse ilmalento määrittyy puolestaan polun keskikohdaksi (ilman halki), ja päätepisteeksi kuvatussa tapahtumassa hahmottuu meri, johon laatikko lopulta putoaa.
Liikepolun kaikkien osien nostaminen huomion ikkunaan on kuitenkin harvinaista, koska pyrimme yleensä valikoimaan tuottamaamme informaatioon vain itsemme mielestä kaikista olennaisimman osan. Jos edellisestä esimerkkilauseesta nostettaisiin huomion ikkunaan ainoastaan sen loppuosa, esiintyisi se siis muodossa laatikko, joka oli lentokoneen lastiruumassa, putosi mereen. Tutkimukseni perusteella pelkästään polun loppuosan nostaminen huomion ikkunaan onkin kaikista yleisin tapa esittää liikepolku; kaikkiaan 400 esimerkkilauseesta tai -virkkeestä koostuvasta aineistostani 237 tapausta edusti kyseistä ikkunointityyppiä.
Maksimaalista, kaikki liikepolun osat huomion ikkunaan nostavaa ikkunointityyppiä edusti aineistossani ainoastaan 14 lausetta tai virkettä. Loput tapaukset edustivat muita mahdollisia ikkunointitapoja. Liikepolun alku-, keski- ja loppuosat voivat esiintyä lauseessa yhteensä seitsemällä eri tavalla riippuen siitä, mitä osia siihen sisällyttää ja mitä siitä jättää pois. Tilastoinnin lisäksi olen kiinnittänyt huomiota siihen, millaisia keinoja huomion ikkunoimiseen käytetään ja sitä, millä tavoin konkreettinen ja abstraktinen liike eroavat toisistaan huomion ikkunoinnin osalta. Olen myös tehnyt havainnon, jonka mukaan huomion ikkunoinnin tarkastelua ei ole tarpeellista rajoittaa pelkästään lauseen mittaisiin kokonaisuuksiin, vaan virkkeen eri verbien omat argumentit voivat yhdessä muodostaa liikepolun. Kutsun tätä ilmiötä polun kerrostuneisuudeksi.
Olen kerännyt aineistoni CSC:n kielipankin Korp-työkalun avulla. Korpin avulla on mahdollista tehdä konkordanssihakuja kieliopillisesti jäsennetyistä tekstikorpuksista. Sen kautta pääsee myös käyttämään kirjoitetun ja puhutun nykysuomen sekä varhaisnykysuomen ja vanhan kirjasuomen aineistoja. Oma aineistoni on peräisin pääasiassa Kansalliskirjaston suomenkielisten lehtien kokoelmista sekä Europal-korpuksesta, joka sisältää Euroopan parlamentissa käytyjen keskustelujen käännöstekstejä. Aineistoni lauseista ja virkkeistä puolet ovat mennä-verbillisiä ja puolet tulla-verbillisiä.
14
Holma, T. (Tuomo). "Symmetristen ja alternoivien ryhmien yksinkertaisuus ja ratkeavuus." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201802211256.
Full textAbstract:
Tämän tutkielman pääaiheina on symmetristen ja alternoivien ryhmien yksinkertaisuuden ja ratkeavuuden tarkastelu. Jotta näiden asioiden tarkastelu olisi mahdollista, on tunnettava symmetriset ja alternoivat ryhmät ja tiedettävä jonkin verran niiden ominaisuuksia. Lisäksi on tunnettava permutaatiot, joista edellä mainitut ryhmät koostuvat. Tutkielma eteneekin permutaatioiden ja ryhmien tarkasteluista symmetristen ja alternoivien ryhmien yksinkertaisuuden ja ratkeavuuden tarkasteluun.
Permutaatiot ovat lyhyesti sanottuna sellaisia bijektiivisiä kuvauksia, joiden lähtö- ja maalijoukot ovat samat. Koska permutaatiot ovat tässä tutkielmassa kaiken pohjana, käytetään niiden tarkasteluun tutkielman alussa melko runsaasti palstatilaa. Siksipä permutaatiota aiemmin kohtaamattomankin on mahdollista päästä juonesta kiinni. Ilman permutaatioiden käyttäytymisen ja ominaisuuksien hyvää ymmärtämistä olisi mahdoton ymmärtää myöskään alternoivien ja symmetristen ryhmien ominaisuuksia.
Kaikista tietyn joukon permutaatioista koostuva ryhmä, joka on nimeltään symmetrinen ryhmä, on toinen tutkielman pääkäsitteistä. Se kulkee mukana tutkielmassa alusta loppuun asti. Sen sijaan symmetrisen ryhmän puolikkaanakin myöhemmin tunnettu alternoiva ryhmä koostuu pelkästään tietyn joukon kaikista parillisista permutaatioista. Erikokoisia symmetrisiä ja alternoivia ryhmiä on olemassa ääretön määrä ja niiden koko riippuu permutoitavan joukon koosta.
Yksinkertaisilla ryhmillä tarkoitetaan sellaisia ryhmiä, joilla on olemassa ainoastaan niin sanotut triviaalit normaalit aliryhmät eli ryhmä itse ja ryhmän neutraalialkion muodostama yhden alkion ryhmä. Ratkeavuuden käsite on hieman monimutkaisempi, mutta sekin liittyy aliryhmiin. Ryhmä on ratkeava, jos sillä on olemassa sellainen aliryhmien ketju, jossa jokainen aliryhmä on tässä ketjussa edellisenä esiintyvän ryhmän normaali aliryhmä. Lisäksi ketjussa peräkkäin esiintyvistä ryhmistä muodostettujen tekijäryhmien kertalukujen tulee olla alkulukuja.
Alternoivien ryhmien yksinkertaisuuden osalta päädytään sellaiseen lopputulokseen, että ne ovat yhtä lukuun ottamatta yksinkertaisia. Sen sijaan alternoivat ryhmät eivät ole ratkeavia kahta pienintä ryhmää lukuun ottamatta. Lopputulokset symmetristen ryhmien osalta ovat, että ne eivät ole yksinkertaisia ja vähintään astetta viisi olevat symmetriset ryhmät eivät myöskään ole ratkeavia.
15
Pöykiö-Reinikainen, S. (Susanna). "Tukat nutturalle ja rahkamokokkoilemaan:taitoluistelun erikoiskieli ja slangi." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201810112918.
Full textAbstract:
Olen tutkinut pro gradu -työssäni taitoluistelun erikoiskieltä ja slangia ennen kaikkea yksinluistelun osalta. Tavoitteenani oli selvittää, millaista yhteisön sisällä käytetty kieli on. Teoriataustana tutkimuksessani on sosiolingvistiikka. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2013, ja se koostuu kaikkiaan 975 slangi-ilmauksesta. Tutkimukseen osallistui 247 informanttia, joista yli puolet sijoittuvat maantieteellisesti Uudellemaalle, 55 % on iältään 16–30-vuotiaita ja yli 60 % heistä toimii yhteisön sisällä joko urheilijana tai valmentajana.
Tutkimukseni lingvistisessä analyysiosiossa olen luokitellut aineistoni sanastoa Kari Nahkolan luoman sanastolähdejaottelun periaatteita noudattaen. Olen muokannut luokittelumenetelmän omaan aineistooni sopivaksi. Karkeasti kolmannes aineistoni sanoista oli vanhoja sanoja uudessa merkityksessä. Niin ikään kolmannes aineistosta koostui vanhoista sanoista, joita on fonologisesti modifioitu. Loppu kolmannes oli lyhennesanoja ja uusia sanoja, joiden osuudet keskenään olivat lähestulkoon yhtä suuret. Selvästi vahvimmat slanginmuodostuskeinot aineistossani ovat slangijohdokset ja metaforat. Vähiten aineistossani esiintyi vartalonsisäisen muuntelun avulla muodostettuja sanoja.
Tutkimukseni on mielenkiintoinen läpileikkaus taitoluisteluyhteisön erikoiskielestä ja slangista. Sen avulla sain selvitettyä, millaista kieltä tutkimuksen kohteena oleva alakulttuuri käyttää. Tulokset noudattelevat paitsi nuorisoslangin myös stadin slangin ominaispiirteitä. Tutkimukseni ei kuitenkaan kerro slangin käytön laajuudesta tai yleisyydestä niin yksittäisen puhujan kuin koko puhujayhteisönkään näkökulmasta, sillä suurin osa — lähes 90 % — aineistoni sanoista on mainittu alle viisi kertaa ja vain reilu prosentti koko aineiston sanoista on mainittu yli sata kertaa.
16
Heikka, H. (Helena). "Sosiaali- ja terveysjohtajan työn sisältö ja kompetenssit." Doctoral thesis, University of Oulu, 2008. http://urn.fi/urn:isbn:9789514287886.
Full textAbstract:
Abstract The aim of this study was to analyse the content and related competences of the work of the manager of municipal social and health services. In the theoretical part of the research, management tasks and the context and theoretic tendencies of management are examined. The management of social and health services is examined from the point of view of competence. The competences were formed based on general models of management and the analysis of managerial tasks in social and health services. The competences of social and health services management consist of those of operation, human resources and financial management, network cooperation and communication. Empirical study was executed in two phases. In the first phase, data were collected by an online and postal survey questionnaire aimed at managers of social and health services (n = 169). The data were analysed using SPSS statistical analysis software. When selecting the methods for data analysis, measuring the level and distribution of variables in the data were taken into consideration. In the analysis of the variables, both parametric and non-parametric statistical tests were exploited, taking into account the size and the quality of the data. In the second phase, five social and health service managers were thematically interviewed. The data from the thematic interviews were analysed by content analysis. In the basic duty of social and health managers, the management of change, financial and human resource management, cooperation and networking were emphasized. In change-related development work, working group membership or securing resources for others were emphasized. Compared to other managers, managers of social and health care organisations and managers in the largest municipalities were more often in charge of developing new operations models and producing services jointly with the private and third sector. The challenges of human resource management were related to the management of competence and its development. Cooperative networking seems to be increasing in the future thanks to reform of the service structure and diversification of service production. At present, relating to the managerial competences, the managers of social services needed operational, financial and staff management skills once in a while or quite often, more so than the others. In the near future, the managers of social and health care organisation needed skills in different areas more than managers of social services. In the future, all managerial competences are needed more often than at present. The requirements of the qualifications for a manager were Master's degree, education and experience in management and skills in accordance with managerial competence. The changes in the operational environment of social and health services will change manager's duties and the competence needed. In this study, useful information about the development of managerial competence in social and health services was acquired, and it can also be used in the evaluation and planning of managerial educationTiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen johtajan työn sisältöä ja työhön liittyviä kompetensseja. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan sosiaali- ja terveystoimen johtamisen kontekstia, johtamistehtäviä ja johtamisen teoreettisia suuntauksia. Sosiaali- ja terveystoimen johtamista tarkastellaan kompetenssinäkökulmasta. Johtamistehtävien kompetenssit muodostettiin yleisten johtamiskompetenssimallien ja sosiaali- ja terveystoimen johtamistyön sisällön analyysin perusteella Sosiaali- ja terveystoimen johtamisen kompetensseiksi muodostuivat virkakelpoisuuden lisäksi toiminnan, henkilöstön ja talouden johtamisen, verkostoyhteistyön ja viestinnän sekä projektitoiminnan kompetenssit. Empiirinen tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto kerättiin Internet- ja postikyselyllä kuntien sosiaali- ja terveystoimen johtajilta (n = 169) Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjemistolla. Aineiston analyysimenetelmien valinnassa huomioitiin muuttujien mittaustaso ja jakauma havaintoaineistossa. Muuttujien analyysissä hyödynnettiin aineiston koko ja laatu huomioiden parametrisiä ja parametrittomia tilastollisia testejä. Toisessa vaiheessa suoritettiin teemahaastattelu viidelle sosiaali- ja terveystoimen johtajalle. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällön analyysillä. Sosiaali- ja terveysjohtajan perustehtävän johtamisessa korostui muutosjohtajuus, talous- ja henkilöstöjohtaminen sekä yhteistyö ja verkostoituminen. Muutoksiin liittyvässä kehittämistyössä johtajien toiminta painottui useimmin työryhmän jäsenyyteen tai resurssien turvaamiseen muille. Yhdistetyn organisaation ja suurimpien kuntien johtajat toimivat useammin kuin muut vastuullisessa tehtävässä uusien toimintamallien kehittämisessä ja palvelujen tuottamisessa yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Henkilöstöjohtamisen haasteet liittyvät osaamisen johtamiseen ja sen kehittämiseen. Verkostoyhteistyö näyttäisi lisääntyvän tulevaisuudessa palvelurakenneuudistuksen ja palvelutuotannon monipuolistumisen myötä. Johtamiskompetensseista sosiaalitoimen johtajat tarvitsivat nykytilanteessa tyypillisemmin kuin muut toiminnan johtamisen, talous- ja henkilöstöjohtamisen taitoja silloin tällöin tai melko usein. Yhdistetyn organisaation johtajista useampi kuin sosiaalitoimen johtajista tarvitsi lähitulevaisuudessa eri alueen taitoja jatkuvasti. Tulevaisuudessa kaikkia johtamiskompetensseja tarvitaan nykyistä useammin. Johtajan kelpoisuusvaatimuksena edellytettiin ylempää korkeakoulututkintoa, johtamiskoulutusta ja -kokemusta sekä johtamiskompetenssien mukaisia taitoja. Tuloksissa korostuivat myös johtajan vuorovaikutustaidot hyvän johtajan ominaisuutena ja valintakriteerinä. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaympäristön muutokset muuttavat johtajan työnsisältöä ja työssä tarvittavaa osaamista. Tutkimuksessa saatiin hyödyllistä tietoa sosiaali- ja terveystoimen johtamisosaamisen kehittämiseen ja johtamiskoulutuksen arviointiin ja suunnitteluun
17
Mustonen, E. M. (Eva-Maria). "Ihmisen iloksi ja hyödyksi:laukka- ja metsästyshevosten valitseminen ja jalostus 1700-luvun Isossa-Britanniassa." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201404031236.
Full textAbstract:
Laukka- ja metsästyshevosista on vuosisatojen aikana tullut osa brittiläistä kulttuuria. Brittien vaurastuminen mahdollisti näiden uudentyyppisten hevosten jalostamisen 1700-luvulla. Tuolloin Ison-Britannian ylä- ja keskiluokka ryhtyi jalostamaan hevosia laukka- ja metsästysurheiluun. Laukkakilpailujen ja ketunmetsästyksen suosio johti harrastehevosten jalostamiseen ja englannin täysiverisen kehittymiseen hevosrotuna. Ison-Britannian hevoskannan parantamiseen käytettiin tässä vaiheessa paljon Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tuotuja hevosia.
Tässä Pro gradussa tarkasteltiin, kuinka britit käytännössä jalostivat laukka- ja metsästyshevosia 1700-luvulla, ja miksi näitä hevosia kasvatettiin ja hoidettiin juuri tietyllä tavalla. Tutkimuksen aineistona käytettiin kahtakymmentä 1700-luvun Isossa-Britanniassa julkaistua hevosenhoito-opasta. Hevosenhoito-oppaista tutkittiin niitä ohjeita, joita oppaiden kirjoittajat antoivat laukka- ja metsästyshevosista, etenkin siitoshevosten valitsemisesta ja hoitamisesta.
Tutkimus kuului humanistisen eläintutkimuksen piiriin, ja se oli luonteeltaan teoreettinen ja laadullinen. Tunnetuimpia lähdeteoksia olivat Gervase Markhamin, Jaqcues de Solleyselin, William Cavedishin ja William Osmerin hevosenhoito-oppaat. Tutkimustulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa hevosjalostuksesta ja brittiläisten hevosten kehityksestä 1700-luvulla.
Tutkimuksessa selvisi, että britit jalostivat laukka- ja metsästyshevosia tietoisesti ja valikoiden jo 1700-luvulla. Britit halusivat laukka- ja metsästyshevostensa olevan kauniita ja terveitä, joten jalostustoiminta tähtäsi näiden ominaisuuksien saavuttamiseen. Hevosoppaiden kirjoittajat olivat tietoisia siitä, että tietyt piirteet periytyvät vanhemmilta jälkeläisille. Tammojen ternimaidon saannin rajoittaminen pikkuvarsoilta saattoi vaikuttaa siihen, että Isossa-Britanniassa kasvatetuilla hevosilla oli heikko vastustuskyky. Hevosoppaiden kirjoittajat pitivät hevosten huolellista kouluttamista tärkeänä kautta vuosisadan.
Tutkimus osoitti, että hevoset nähtiin 1700-luvulla tuntevina ja jopa ajattelevina yksilöinä, jotka kehittyivät omaan tahtiinsa. Valistuksen aatteet vaikuttivat selvästi eläinkäsitykseen. Hevosoppaiden kirjoittajat myös tuomitsivat väkivallan eläimiä kohtaan. 1700-luvulla laukka- ja metsästyshevoset olivat ihmisten palvelijoita ja arvokasta omaisuutta. Hevosta pidettiin sekä jalona luontokappaleena että ihmisen uskollisena kumppanina, josta saatiin jalostamisen avulla yhä parempi.
18
Jokelin, J. (Julia). "Aluehallinnon uusi murros:maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen vaikutukset aluehallintoon ja peruspalvelujen arvioinnin kehittämistarpeisiin." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312234.
Full textAbstract:
Suomen valtio on kohtaamassa yhden suurimmista hallinnollisista uudistuksista, mitä itsenäisyytemme aikana on koskaan tehty. 1. tammikuuta 2020 toteutuvaksi aiottu maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus (maakunta- ja sote-uudistus) luo Suomeen uuden hallintotason ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, maakunnat ja kunnat. Maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja, vahvistaa peruspalveluja ja hillitä arvioitua kustannusten kasvua. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä myös laki peruspalvelujen arvioinnista muuttuu, kun aluehallintovirastot ja ELY-keskukset lakkautetaan ja tilalle luodaan valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto Luova. Poliittishallinnollisen päätöksenteonkin kannalta merkittävät peruspalvelujen arvioinnit tarkastelevat peruspalvelujen yhdenvertaista toteutumista alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Tässä Pro -gradu tutkielmassa tarkastelen maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksia valtion aluehallinnon rakenteeseen. Peilaan maakunta- ja sote-uudistusta aluehallinnon historiallisiin kehityspiirteisiin ja tarkastelen uudistusta valtion tilasuhteiden sääntelyn ja valtiostrategioiden avulla. Tarkastelen syntyviä maakuntia myös poliittistaloudellisia skaalateorioita hyödyntäen. Lisäksi vastaan siihen, miten peruspalvelujen arviointia pitäisi kehittää maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen.
Tätä tutkielmaa varten olen haastatellut neljääkymmentä (40) kunta-, maakunta- ja valtiotason päättäjää. Haastattelujen avulla selvitin virkamiesten näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen tuomista rakenteellisista muutoksista ja peruspalvelujen arvioinnin kehittämistarpeista. Sisällönanalyysin avulla virkamiesten näkemyksistä on poimittu tutkimuskysymysteni kannalta olennaisimmat asiat ja peilattu niitä asettamaani teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimustulosteni perusteella maakunta- ja sote-uudistus ilmentää uutta skaalaa ja yhtä aikaa maakuntien vahvistuvaa roolia ja valtiovetoisen hallintotavan kasvua. Lisäksi uudistus saattaa voimistaa kapitalistista kasautumisprosessia ja palauttaa Suomen osittain hajautetun hyvinvointivaltion aikakauteen. Peruspalvelujen arviointia ei sellaisenaan pidä jatkaa, mutta kokonaisvaltaisen arviointiedon merkitys kasvaa maakunta- ja sote-uudistuksen myötä.
19
Ylönen, S. (Saara). "Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ja kirjastoammattilaisten käsitykset informaatiolukutaidosta ja medialukutaidosta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201910313043.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ja kirjastoammattilaiset määrittelevät medialukutaidon ja informaatiolukutaidon sekä miten nämä käsitykset mahdollisesti eroavat toisistaan sekä miten nämä erot näkyvät heidän välisessään yhteistyössään. Tutkimukseni päämääränä on lisätä ymmärrystä koulujen ja kirjastojen välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimuksen aineiston keräsin toteuttamalla teemahaastattelun viidelle opettajalle ja viidelle kirjastoammattilaiselle. Tein aineistolle teoriasidonnaisen sisällön analyysin.
Tutkimukseni tuloksista kävi ilmi, että kirjastoammattilaiset korostivat medialukutaidon määritelmissään enemmän eri kanavia, kun taas opettajien käsityksissä esille nousivat tekstit ja eri tekstilajit. Kriittinen asennoituminen oli sekä opettajien että kirjastoammattilaisten käsityksissä tärkein medialukutaidon kohdalla. Informaatiolukutaidon kohdalla opettajat korostivat enemmän lähteiden käyttöä ja kirjastoammattilaiset tiedonkäyttöä. Informaatiolukutaidon tärkeimpänä osa-alueena pidettiin tiedonhakutaitoja. Kaikkien kirjastoammattilaisten käsitys medialukutaidon tärkeimmästä osa-alueesta poikkesi heidän käsityksestään siitä, mikä kirjaston opetuksessa painottuu toisin kuin opettajilla. Parhaana opetusmetodina pidettiin osallistavaa opetusta.
Yhteistyössä ei oltu asetettu yhteistä tavoitetta, eikä yhteistä suunnittelua ollut juurikaan. Yhteistyö hyödyissä korostuivat kirjastoammattilaisilla kirjastolle koituva hyöty ja opettajilla oppilaille koituva hyöty. Kumpikin osapuoli koki olevansa aktiivisempi osapuoli yhteistyössä. Sekä opettajat että kirjastoammattilaiset näkivät yhteistyön esteenä olevan ajan puute, aikataulujen yhteensovittaminen, välimatkat sekä tiukkaopetussuunnitelma. Vastuun medialukutaidon ja informaatiolukutaidon opettamisesta kirjastoammattilaiset näkivät jakautuvan kirjaston, koulun ja kodin välille. Opettajat pitivät kirjaston roolia kirjastoammattilaisia pienempänä.
20
Levanen, Leo. "Realismi ja eläytyminen : Mihail Štšepkin, Konstantin Stanislavski ja Sergei Obraztsov teatteriperinteensä luojina ja kehittäjinä /." Oulu : Oulun yliopisto, 1995. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb414905178.
Full text
21
Ahto, M. (Merja). "Sepelvaltimotauti ja elämänlaatu iäkkäillä:sepelvaltimotaudin vallitsevuus, ilmenemismuodot ja yhteydet fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn." Doctoral thesis, University of Oulu, 1999. http://urn.fi/urn:isbn:9514253647.
Full textAbstract:
Abstract
The prevalence of coronary heart disease (CHD) and associated manifestations with ischaemic resting electrocardiogram (ECG) changes, clinical findings and sociodemographic factors were studied in 1990–1991 among an elderly population in southwestern Finland. One of the specific
aims was to describe the health-related quality of life of elderly coronary heart disease patients, i.e. the associations between CHD and physical, psychological, cognitive and social functioning. 488 men and 708 women aged 64 years and over (93% of those eligible) participated in this cross-sectional epidemiological survey in the rural district of Lieto. The participants were examined and interviewed during two visits to the local health centre. An ECG and a chest x-ray were taken and a clinical examination was made by a doctor. The Rose questionnaire was used to determine the prevalence of angina pectoris (AP). The Minnesota codes were used in the analyses of ECG findings. The medical records were reviewed.
The prevalence of AP was 9.1% (95% Confidence Interval 6.7–12.0) among men and 4.9% (3.5–6.8) among women. The respective figures for past myocardial infarction (MI) (based on the medical records or a major or moderate Q/QS item on ECG, codes 1.1–1.2) were 13.9% (10.9–17.0) and 6.5% (4.8–8.6). Ischaemic ECG findings (codes 1.1–1.3, 4.1–4.4, 5.1–5.3, 7.1) were common: 32.9% (28.7–37.1) of men and 39.3% (35.7–43.0) of women had such changes. The total prevalence of CHD, including AP, MI, past coronary bypass surgery or angioplasty or ischaemic ECG findings, was 37.7% (33.4–42.0) in men and 42.0% (38.3–45.6) in women.
The patients and controls were mainly aged, non-institutionalized, community-living persons. The patients with CHD (AP and/or a past MI) had more difficulties in physical functioning than their age- and sex-matched controls. According to logistic regression analyses, CHD was not independently associated with difficulties in physical functioning. However, physical disability was associated with the use of cardiovascular drugs and also with old age, the use of psychotropic drugs, depression and cancer. More male patients than controls had depression measured on the Zung Self-Rating Depression Scale. The depression had often gone undiagnosed, especially among men. Among men, the most important factors associated with depression were difficulties in physical functioning and widowhood or divorce, while among women, previous depression and the use of ACE inhibitors emerged as significant. There were no differences between the patients and controls in cognitive functioning. The male patients had a higher frequency in visiting activity than the controls. Old age, difficulties in physical functioning, CHD and chronic obstructive pulmonary disease were associated with impaired social functioning.
In conclusion, CHD is common in the Finnish elderly. The clinical picture of CHD in elderly people is varying. It seems that CHD has no independent impact on functional disability in the elderly. Old age, sociodemographic factors, medication and other chronic diseases are also contributors.
22
Nahkiaisoja, T. (Tarja). "Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi:asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella vuosina 1749–1925." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2016. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210506.
Full textAbstract:
Abstract The land use rights of the Sami were based on collectively agreed immemorial rights of use. Land areas were inherited, bought and sold, fishing waters were shared between families. Disputes about land areas were settled at the so-called Sami court. Only rarely did the actual court system settle disputes between the residents on Inari and Utsjoki. In the mid-16th century, the government did not have much control, but their influence increased gradually. The border closing of 1852 was the final act that established government control over the region. It closed the border between Norway and Finland. The first settlements were established in Inari as early as the 16th century. The first settlement was built in Utsjoki in 1831. The Sami tried to establish their rights of ownership and use for the land areas they had used for ages by establishing fishing settlements. They clearly derived from the old form of dwelling and land use. Fishing settlements were only established in Finnish Lapland in the 1840s and 1850s in Inari and Utsjoki. However, the solution was only temporary. The government took administrative actions to increase the pace of settlement. One of these actions was the organisation reform of 1858, which resulted in the authorities starting regional reviews. At the same time, land estates were transferred closer to winter dwellings. The extensive areas which the Sami had rights to use according to the seasons were limited. The term “settlement” is often thought to refer to new estates built on the crown's land. However, this was not the case in Inari and Utsjoki. There the Sami found new estates on the land areas they had inherited. The imperial decree of 1866 gave the Forestry Board control of Inari's and Utsjoki's forests. The area was placed temporarily under the Forestry Board's control. The separation of the surplus land of the state was carried out in Inari in 1902–1906. The government was free to sell timber, whereas similar rights to sell timber were not issued to the landowners. After the Forestry Board started to control people's land use, the standing of people outside the land ownership system weakened. Establishing new estates became more difficult and felling and collecting lichen was restricted. With the help of the Forestry Board, government directed settlement towards crofts in crown forestsTiivistelmä Saamelaisten maankäyttöoikeudet perustuivat yhteisesti määriteltyihin ikimuistoisiin nautintaoikeuksiin. Maita perittiin, ostettiin ja myytiin, kalavedet olivat jaettuja sukujen ja perheiden kesken. Maista syntyneet kiistat ratkaistiin kotakäräjillä. Varsinainen käräjälaitos ratkoi vain harvoin inarilaisten ja utsjokelaisten riitoja. Valtiovallan ote vielä 1700-luvun puolivälissä oli hyvin heikko mutta vahvistui vähitellen. Vallan vakiintuminen tapahtui viimeistään vuoden 1852 rajasulussa. Siinä Norjan ja Suomen vastainen raja suljettiin. Ensimmäiset uudistilat perustettiin Inariin jo 1700-luvulla. Utsjoelle ensimmäinen uudistila perustettiin vuonna 1831. Saamelaiset yrittivät vakiinnuttaa omistus- ja nautintaoikeutensa vanhastaan käyttämiinsä maihin perustamalla kalastustiloja. Ne olivat vanhan asumismuodon ja maankäytön selkeitä perillisiä. Kalastustiloja perustettiin Suomen Lapissa 1840- ja 1850-luvulla vain Inariin ja Utsjoelle. Ratkaisu oli kuitenkin vain tilapäinen. Uudisasutusta kiihdytettiin hallinnollisilla toimilla. Tällainen oli vuoden 1858 organisaatiouudistus, jonka seurauksena viranomaiset ryhtyivät pitämään aluekatselmuksia. Samassa yhteydessä tiluksia siirrettiin lähemmäksi talvipaikkaa. Laajat vuosikierron mukaiset nautinta-alueet supistuivat pienemmiksi. Uudistiloista puhuttaessa syntyy yleensä kuva kruunun maille perustetuista tiloista. Inarissa ja Utsjoella näin ei ollut, sillä saamelaiset perustivat uudistilat vanhoille perintömailleen. Inarin ja Utsjoen metsät otettiin metsähallituksen valvontaan 1866 annetulla keisarillisella kirjeellä. Alue asetettiin väliaikaisesti metsähallinnon alaiseksi. Kruunulle otetun liikamaan erottaminen tehtiin Inarissa vuosina 1902–1906. Valtio pääsi vapaasti myymään puuta, kun vastaavaa puunmyyntioikeutta ei annettu tilallisille. Kun metsähallitus alkoi valvoa asukkaiden maankäyttöä, tilajärjestelmän ulkopuolella olevien asema heikkeni. Uudistilojen perustaminen vaikeutui, puun- ja jäkälänottoa alettiin rajoittaa. Valtiovalta metsähallinnon avustuksella ohjasi asutuksen kruununmetsätorppiin
23
Taikina-aho, T. (Tanja). "Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905171814.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tarkoitus: Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamista kansainvälisen tutkimustiedon perusteella.
Aineisto ja menetelmät: Aineiston keruu toteutettiin tietokantahakuna Medic-, CINAHL-, ProQuest-, Scopus- ja PubMed-tietokantoihin. Aineisto koostuu 25 kansainvälisestä tieteellisessä lehdessä julkaistusta vertaisarvioidusta alkuperäistutkimuksesta. Kyseessä on narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin periaatteita soveltaen.
Tulokset: Monialainen koulun, terveydenhuollon ja oppilaan tai opiskelijan sekä perheen tiivis yhteistyö on monin tavoin hyödyllistä, kuin myös terveyspalveluita tarjoavien toimijoiden keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyö. Kouluterveydenhoitajalta odotetaan hoidon koordinaattorina toimimista. Hyvän saavutettavuuden näkökulmasta palveluiden tulisi olla koulun yhteydessä. Eri terveyspalvelut voivat olla yhdistettynä koulun yhteydessä sijaitseviin kouluterveyskeskuksiin. Henkilöstön vastuita voidaan jakaa uudelleen siirtäen rutiinitehtäviä hoitajilta ja lääkäreiltä avustavalle henkilökunnalle. Etäyhteyden hyödyntäminen ja päällekkäiset aikojen varaukset voivat myös parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa toisaalta myös tarjoamalla enemmän ilman ajanvarausta toimivaa vastaanottoa. Asiakkaan yksityisyys on oltava turvattuna, kun ja jotta hän hakeutuu palveluihin. Palvelun sisältöä voidaan parantaa vastaamaan tarpeisiin kouluttamalla henkilöstöä kulttuurien erityispiirteistä, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta sekä erityislasten kompleksisista terveydellisistä tarpeista. Palveluiden sisältöä on tärkeää markkinoida näkyvämmin.
Johtopäätökset: Kansainvälistä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisen tutkimustietoa voidaan hyödyntää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisessä.
24
Keltamäki, S. (Sonja). "Animeilija, konmaritus ja sushittaa:japanilaiset lainasanat ja niiden johdokset." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201902021121.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani japanilaisia lainasanoja ja niiden johdoksia. Aineistoni koostuu 17 japanilaisesta lainasanasta, jotka olen koonnut Kielitoimiston sanakirjassa esiintyvien japanilaisten lainasanojen lisäksi Google-hakutyökalua apuna käyttäen. Yhteensä tutkimuksessani esiintyy 99 esimerkkiä, joissa aineistoni lainasanoja on käytetty. Kaikki aineistoni lainasanat ovat kulttuurisanoja. Tutkimuksessani selvitän, millaisia johtimia aineistoni lainasanoissa on käytetty ja miten ja missä konteksteissa lainasanoja käytetään. Tutkimuksessani käy ilmi, että verbijohdokset ovat aineistoni produktiivisimpia johdoksia.
25
Toppinen, A. (Anne). "Työntekijöiden ja esimiesten kokemuksia ja näkemyksiä työyhteisön toimivuudesta." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905141767.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden ja esimiesten kokemuksia ja näkemyksiä työyhteisön toimivuudesta Oulun yliopiston kirjastossa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vahvuuksia sekä haasteita työyhteisössä koetaan tällä hetkellä ja millainen on työntekijöiden ja esimiesten näkemys toimivasta työyhteisöstä. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka on toteutettu puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin yhteensä yhdeksälle henkilölle. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja apuna on käytetty myös teemoittelua ja osassa tuloksissa kvantifiointia.
Teoriapohja rakentuu työyhteisön käsitteen ympärille. Käsitteet toimiva työyhteisö, työyhteisön ilmapiiri, vuorovaikutus työyhteisössä sekä ammatillinen käyttäytyminen liittyvät tutkimukseen ja ne on määritelty teoriaosuudessa. Myös aiempaa tutkimusta kirjastoalan työyhteisöistä käydään läpi. Lisäksi käsittelyssä on työelämän muutoksen teema ja siihen liittyen myös esimiestyön muutokset ja työyhteisön kehittäminen.
Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijät ja esimiehet kokevat työyhteisön vahvuuksia ja haasteita viidessä eri kategoriassa: työn vaatimissa resursseissa, ilmapiirissä ja suhteissa, esimiestyössä, organisaatioon ja käytäntöihin liittyvissä asioissa sekä työn sisällössä ja työnjaossa. Ajatuksia toimivasta työyhteisöstä nousee esille kolmesta eri kategoriasta: työyhteisön ilmapiiriin ja työntekijöiden asenteeseen, organisaatioon ja sen käytäntöihin sekä työn sisältöön liittyviä.
Tuloksissa nousee erityisesti esille työntekijöiden pitkät työurat, jotka koetaan toisaalta vahvuutena vahvan osaamisen, ammattitaidon ja pitkän yhteisen historian myötä mutta toisaalta haasteena, koska eläköitymistä tapahtuu työyhteisössä koko ajan. Ilmapiirin koetaan olevan pääosin hyvä, mutta haastateltavien mukaan erilaiset henkilökemiat ja epäammattimainen käytös tuovat haasteita siihen. Näkemys tämän hetken työyhteisön tilanteesta suhteessa tavoitteeseen näyttäytyy melko positiivisena; koetaan, että työyhteisö on jo pääosin toimiva mutta siinä nähdään myös parantamisen varaa. Näkemykseen toimivasta työyhteisöstä liitetään vahvasti avoimuus, arvostus, työn mielekkyys sekä käytäntöjen sujuvuus.The views and experiences of employees and supervisors of the functioning of their workplace. Abstract. This study examines the experiences and views of employees and supervisors of the functioning of their workplace in Oulu University Library. The aim in this study is to find out what strengths and challenges is currently experienced in the workplace and what is employees’ and supervisors’ vision of the workplace that works well and healthy. This study is a qualitative case study conducted with semi-structured individual interviews for a total of nine participants. The data is analyzed with content analysis but also thematizing and quantification is used in some results.
The theory is built with the concept of work community. The concepts of functioning and the atmosphere of the workplace, communication and organizational behavior are related to the study and defined in the theoretical part. Previous research in library workplaces is also presented. In addition, the topic of changes in working life is discussed with changes in leadership and developing workplaces.
According to the results of my study, employees and supervisors perceive the strengths and the challenges in their workplace in five different categories: the required resources, the atmosphere and relationships, leadership, organizational and practical issues and the content and division of the work. Thoughts of functioning and healthy workplace was emerged in three different categories: the atmosphere and attitudes in the workplace, organizational and practical issues and work content.
Especially long careers are experienced as a strength by employees’ strong knowledge and skills but also as a challenge because retirement is happening all the time. The atmosphere is perceived to be mostly good, but there are also different personal chemistry and unprofessional behavior. The view of the current situation of the workplace compared with the goal was quite positive: they experience that the workplace is already functional but there is also space for improvement. Openness, appreciation, meaningful work and fluent practices are strongly associated with the workplace that works well.
26
Valta, A. (Anne). "Äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen synty ja toteutuminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131775.
Full textAbstract:
Tässä kandidaatin tutkielmassa aiheena ovat varhainen vuorovaikutus sekä äitiys. Tavoitteena on selvittää, miten varhainen vuorovaikutus syntyy äidin ja vauvan välille ja miten se toteutuu. Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, ja aineistoksi on kerätty kirjallisuutta varhaiseen vuorovaikutukseen ja äitiyteen liittyen. Kirjallisuuden avulla vastaan tutkimuskysymyksiin.
Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä alkaa jo raskauden aikana ja siihen vaikuttaa moni asia, kuten esimerkiksi äidin mielentila ja hänen saama tuki. Raskauden aikana äiti käy läpi kehityksellisiä vaiheita ja lopulta saavuttaa äitiyden tunteen. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus on merkittävää; sen avulla on saatu tietoa varhaisen vuorovaikutuksen yleis- ja ominaispiirteistä. Tämän tiedon avulla voidaan tukea ja ohjata vauvan kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla.
Varhainen vuorovaikutus rakentuu monien tekijöiden kautta. Pohjana vuorovaikutukselle on äidin kokema raskaus, sen aikaiset mielikuvat tulevasta lapsesta sekä mielentila. Jo raskauden aikana äiti ja sikiö ovat tietynlaisessa vuorovaikutuksessa, sillä he tuntevat toistensa liikkeet ja sikiölle tulee tutuksi esimerkiksi äidin sydämen syke ja puheääni. Vuorovaikutussuhteeseen vaikuttaa sekä äidin että vauvan ominaisuudet ja käytös. Tärkeää varhaisessa vuorovaikutuksessa ovat fyysinen läheisyys ja äidin ja vauvan välille muodostuva kiintymyssuhde. Vuorovaikutuksessa voidaan havaita myös yleisiä piirteitä esimerkiksi äidin käytöksessä. Jokainen varhainen vuorovaikutussuhde on kuitenkin omanlaisensa jokaisen äidin ja lapsen välillä.
27
Ahonen, A. (Anne). "Taikoja ja taitoja:koulukiusaaminen ja selviytymiskeinot kahdessa valitussa nuortenkirjassa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612173310.
Full text
28
Latvala, M. (Maarit). "Vanhempien ja opettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201701131080.
Full textAbstract:
Kodin ja koulun yhteistyöllä on todettu olevan lukuisia myönteisiä vaikutuksia. Yhteistyöstä puhutaan yhä useammin kasvatuskumppanuutena, joka korostaa kodin ja koulun aiempaa tasa-arvoisempaa asemaa yhteistyössä. On siis tärkeää, että aihetta tutkitaan sekä vanhempien että opettajien näkökulmasta, jotta yhteistyötä voidaan toteuttaa molempien kannalta mielekkäällä tavalla.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää vanhempien ja opettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä sekä etsiä käsitysten yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutkimusaineistoni olen kerännyt verkkokyselyllä, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Tutkimusmetodina käytän fenomenografiaa, joka ohjaa myös aineiston analyysia.
Sekä vanhempien että opettajien käsitysten mukaan hyvä yhteistyö on avointa, positiivista ja luontevaa. Tiedonkulun tulee olla monipuolista ja tehokasta. Opettajat mainitsevat lisäksi, että sen tulee olla säännöllistä. Hyvässä yhteistyössä vanhemmat ja opettaja pyrkivät yhdessä lapsen parhaaseen, ja se rakentuu keskinäisestä kunnioituksesta. Vanhemmat vaativat yhteistyöltä lisäksi tasa-arvoa ja opettajat luottamusta. Työnjaon tulee olla selvä. Yksi vanhemmista toteaa, että lapsella tulee olla tieto yhteistyöstä. Yksi opettaja mainitsee lapsen osallistamisen hyvän yhteistyön piirteenä.
Hyviä yhteistyömuotoja vanhempien ja opettajien käsitysten mukaan ovat etenkin Wilma, vanhempainvartit, puhelut ja oman luokan vanhempainillat. Sen sijaan huonoina yhteistyömuotoina esiin nousevat koko koulun vanhempainillat, reissuvihko ja tekstiviestit. Yhteistyötä vaikeuttavina tekijöinä vanhemmat ja opettajat pitävät sitä, jos osapuolten henkilökemiat eivät toimi tai he eivät tavoita toisiaan. Lisäksi yhteistyötä vaikeuttavat negatiivinen ilmapiiri ja kiire. Myös aiemmat kokemukset voivat olla esteenä. Opettajien mukaan yhteistyötä vaikeuttaa lisäksi kiinnostuksen puute. Vanhempien käsityksissä suurin yhteistyötä vaikeuttava tekijä on opettajan ammattitaito ja koulun toiminta. Vastaavasti opettajien käsityksissä yhteistyön vaikeuttajana mainitaan usein vanhemmat.
Sekä vanhempien että opettajien käsityksissä hyvästä yhteistyöstä näkyy piirteitä kasvatuskumppanuudesta, jonka puute taas nousee esiin yhteistyötä vaikeuttavissa tekijöissä. Vanhempien ja oppilaiden syvä osallisuus yhteistyössä ei näy aineistossani. Tutkimuksen luotettavuutta olen pyrkinyt parantamaan muun muassa selkeällä kysymyksenasettelulla, aineiston analyysin läpinäkyvyydellä ja suorilla lainauksilla aineistosta. Yhteiskunnan muutokset näkyvät myös kodin ja koulun yhteistyön vaatimuksissa ja tavoitteissa. Olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi niitä yhteistyön piirteitä, joita uusi opetussuunnitelma nostaa esiin. Kuinka niihin suhtaudutaan ja näkyvätkö ne käytännössä?
29
Mäkikangas, M. (Marjukka). "Aiheet, yleisöt ja argumentaatio lasten ja nuorten mielipidekirjoituksissa." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071466.
Full textAbstract:
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani lasten ja nuorten mielipidekirjoitusten aiheita, yleisöjä ja argumentaatiota. Keskeiset tutkimuskysymykseni ovat: mistä aiheista nuoret kirjoittavat, kenelle he kirjoittavat ja miten he perustelevat mielipiteitään. Tutkimuksen aineisto koostuu 55 mielipidekirjoituksesta, jotka on julkaistu neljässä eri sanomalehdessä (Aamulehti, Helsingin Sanomat, Kaleva ja Lapin Kansa) vuosina 2013–2014. Keräsin aineiston keväällä 2014 pyytämällä kirjoituksia lehdistä ja hankkimalla niitä itse lehtien arkistosta. Nuorin kirjoittaja on neljäsluokkalainen ja vanhin abiturientti. Suurin osa kirjoittajista on noin 14–15-vuotiaita nuoria.
Johdannossa perustelen aihevalintaani ja sitä, miksi lapsia ja nuoria tulisi kuulla ja kuunnella. Tarkastelen myös nuorten suhdetta sanomalehteen ja lukemiseen sekä esittelen työni tavoitteet.
Toisessa luvussa kerron käyttämistäni tutkimusmenetelmistä: sisällönanalyysista, diskurssianalyysista, retoriikan tutkimuksesta ja argumentaatioanalyysista. Kolmannessa luvussa esittelen tutkimusaineiston ja kerron, mitä mieltä haastattelemani toimittajat ovat lasten ja nuorten mielipidekirjoittamisesta sanomalehdissä.
Nuorten käsittelemiä aihepiirejä tarkastelen neljännessä luvussa ja peilaan niitä lapsi- ja nuorisotutkimuksen havaintoihin. Yleisöjä käsittelevässä viidennessä luvussa painottuvat diskurssianalyysi ja retorinen analyysi. Kirjoitusten perusteluita tutkin kuudennessa luvussa argumentaatio- ja diskurssianalyysin keinoin.
Tutkimuksessa käy ilmi, että lapset ja nuoret kirjoittavat sanomalehtien yleisönosastoille yleisimmin aiheista, jotka ovat lähellä heidän arkipäiväänsä: harrastukset ja koulumaailma ovat suosituimmat aihepiirit. Muita aiheita aineistossa ovat eettiset kysymykset, sosiaalinen media, tasa-arvo, kiusaaminen sekä paikalliset, poliittiset kysymykset. Aiheet ovat myös sellaisia, joihin nuorilla itsellään tai kirjoitusten kohdeyleisöillä on mahdollisuuksia vaikuttaa. Tarkastelemissani teksteissä ei juurikaan kirjoiteta henkilökohtaisen elämän ongelmista.
Lapset ja nuoret kohdistavat kirjoituksensa useimmin vertaisilleen eli toisille nuorille. Toisaalta samassa tekstissä voi olla useita eri yleisöjä. Tämä kertoo siitä, etteivät nuoret välttämättä pohdi juurikaan sitä, kenelle ovat tekstiä ja asiaansa kirjoittamassa. Perusteluissaan lapset ja nuoret vetoavat enemmän järkeen kuin tunteisiin. Argumentoinnissa he käyttävät esimerkiksi yleistyksiä ja vetoavat tasa-arvoon, terveyteen ja muihin arvoihin. Mielipiteitä perustellaan myös koulunkäyntiin liittyvillä vaikutuksilla.
Tutkimukseni on kurkistus nuorten maailmaan ja ajattelun tapoihin, ei kattava eikä yleistettävä raportti. Koska aineisto on pienehkö ja avoimin mielin valittu, siitä ei voi tehdä kauaskantoisempia ja laajalle ulottuvia päätelmiä.
30
Ahonen, A. (Antti). "Kuitubetonisten liittopilareiden ja -paalujen mitoittaminen ja käyttömahdollisuuksien arviointi." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704131482.
Full textAbstract:
Teräskuitubetonin suunnitteluun on Suomessa vain muutamia ohjeita tai suosituksia. Lisäksi kokemusta kuitubetonin käytöstä liittorakenteisessa pilareissa tai paaluissa on vähän saatavilla. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, mitä kuitubetoni on, ja onko siitä hyötyä liittorakenteessa. Lisäksi työssä selvitetään kuitubetonin vaikutus rakenteen kestävyyteen ja sillä saatavaan hyötyyn. Liittorakenteella tarkoitetaan betonitäytteistä teräsputkea. Työssä perehdytään teräskuitubetonin mekaanisiin ominaisuuksiin. Lisäksi teoriaosassa esitellään kuitubetonin sekä liittorakenteisen pilarin ja paalun mitoitusmenetelmät eurokoodien vaatimusten mukaisesti. Työn kokeellisessa osassa pohditaan kuitubetonin soveltuvuutta, ja tarkastellaan kuitubetonin vaikutusta liittorakenteen mitoituskestävyyteen. Työssä keskitytään teräskuitubetoniin sekä paalupoikkileikkausten liittorakennemitoitukseen. Mitoitustarkastelut laaditaan Eurokoodi 4: mukaisella yksinkertaistetulla menetelmällä. Työn tuloksena saatiin selvitys kuitubetonin ominaisuuksista ja mitoitusmenetelmistä. Kuitubetonirakenteiden mitoitukseen voidaan soveltaa kahta menetelmää: RILEM TC 162-TDF ja FIB Model Code 2010:n mukainen menetelmä. Molemmat menetelmät soveltuvat Eurokoodi 4 mukaiseen liittorakenteen mitoitukseen. Kuitubetonilla voidaan lisätä liittorakenteen poikkileikkauksen kestävyyttä. Parhaiten kuiduilla saadaan hyötyä liittorakenteessa, kun betonin ja teräksen poikkipinta-alojen suhde on suuri. Kuiduilla on mahdollista kasvattaa liittorakenteen taivutusjäykkyyttä. Lisätutkimusta tulee tehdä, mikäli tätä suurempaa jäykkyyttä halutaan hyödyntää. Diplomityön avulla voidaan kuitubetonia soveltaa liittorakenteeseen. Kuitujen vaikutus on kuitenkin pieni, joten kuitubetonin käytön kannattavuus voi olla kyseenalainenThere are very few instructions or recommendations in Finland for the design of steel fibre reinforced concrete (SFRC). Furthermore, there is a little experience available from the use of SFRC in the composite of steel and concrete column or pile. The objective of this thesis is to investigate what SFRC is and how it can be utilised in composite structures. Also, the effect of SFRC on the strength of composite structures is investigated. In this thesis, the mechanical properties of SFRC are examined and, furthermore, the design methods of fibre reinforced concrete and composite structured columns and piles are presented in accordance with the requirements of Eurocodes. In the experimental part of the work the suitability of fibre concrete is contemplated, and the effect of SFRC on the design strength of a composite structure is examined. The focus of this thesis is on SFRC and on the composite design of steel and concrete. The design examinations are made with Eurocode 4 and its simplified design method. A report on the properties and design methods of SFRC was obtained as a result of the thesis. SFRC can be designed in accordance with RILEM TC 162-TDF or FIB Model Code 2010. Both methods are suitable for the composite structure design under Eurocode 4. SFRC can be used to increase the cross-sectional strength of composite structures, and it gives the best effect to a composite structure when the ratio of the cross-sectional areas of concrete and steel is big. With the fibres, it is possible to increase the bending stiffness of a composite structure a little. The thesis can be used to adapt SFRC for composite structures. However, the effect of fibres is small, so the profitability of using SFRC can be questionable
31
Väntti, S. (Sami). "3D tulostetun vastuksen ja toroidin valmistus ja karakterisointi." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704041426.
Full textAbstract:
Tässä työssä valmistettiin 3D-tulostamalla kahdenlaisia elektroniikan komponentteja, toroideja ja vastuksia. Työssä on käytetty kahta Black Magic 3D:n valmistamaa tulostemuovia. Käytetyt tulostemuovit ovat PLA-muoveja, joista toiseen on lisätty rautaa ja toiseen grafeenia. Grafeenipohjaisesta tulostemuovista valmistettiin vastuksia ja rautapohjaisesta toroideja. Kaikki tutkimuksessa valmistetut kappaleet on 3D-tulostettu MakerBotin Replicator 2 tulostimella. Tutkielma sisältää käytetyt tulostusparametrit, joita käytettiin komponenttien tulostamiseen. Lisäksi tutkielmassa esitellään tarvittavat tietokoneohjelmistot, joiden avulla komponentit suunniteltiin sekä mittalaitteet, joilla komponentit karakterisoitiin valmistuksen jälkeen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kuinka hyvin 3D-tulostetukseen tarkoitetut grafeenia ja ferromagneettinen rautaa sisältävät muovit toimivat vastuksien ja toroidien valmistuksessa. Mittatulokset on taulukoitu sekä esitetty graafisina kuvaajina. Tuloksia tarkasteltaessa on verrattu tulostettujen komponenttien ominaisuuksia niiden kaupallisiin vastineisiin, mutta myös huomioitu 3D-tulostamisen tee-se-itse henkiThis report will cover the process of making and measuring 3D-printed resistors and toroids. Both filaments used in this report is made by Black Magic 3D. Other one was conductive graphene PLA filament and another one was ferro-magnetic iron based PLA filament. All components used in this research were printed using MakerBot Replicator 2 printer. This report covers printing parameters that were used for both filaments. Report covers also computer software used for designing and printing the components as well as measurement equipment used in measurements. The goal of this report is to find out if these special filaments are useable materials to make resistors and toroids. Measurements and results were compared against commercial component’s properties. In results the DIY attitude of 3D printing is also taken into account
32
Jaurakkajärvi, E. (Eveliina). "Adventitian tulehdussolut ja varhaiset sepelvaltimotautimuutokset lapsilla ja nuorilla." University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201403071151.
Full textAbstract:
Tutkimuksessa selvitetään adventitian tulehdussolujen ja varhaisten sepelvaltimotautimuutosten yhteyttä. Tutkimuksen kohteina tulehdussoluista olivat makrofagit adventitiassa. Aineistona käytettiin vuosina 1996–-2003 5–25-vuotiailta henkilöiltä oikeuslääketieteellisissä obduktioissa valikoimattomasti kerättyjä sepelvaltimonäytteitä. Henkilöiden pituus, paino, painoindeksi (BMI), vyötärönympärys, vyötärö–lantiosuhde, vyötärö–pituussuhde, omentumin ja mesenteriumin rasvan paino sekä sydämen paino dokumentoitiin muuttujiksi. Näytteistä tehtiin Verhoeff-Masson-värjäykset ja identifioitiin suonen seinämän kerrokset ja plakkien morfologia. Morfologisesti pisimmälle edennyt leesio kustakin tapauksesta tutkittiin immunohistokemiallisesti tunnistamalla makrofagit CD68-vasta-aineella (DAKO). Makrofagien määrä kvantitoitiin sekä intimasta että adventitiasta. Näytteet jaettiin kontrolli- ja leesioryhmään intiman makrofagitiheyksien perusteella. Tuloksista analysoitiin tilastollisesti koko aineistossa sekä erikseen sukupuolilla muuttujien keskiarvot, keskihajonnat ja ikävakioidut korrelaatiot. Ryhmiä vertailtiin Mann-Whitneyn testillä. Leesioryhmäläiset olivat pidempiä ja painavampia ja BMI oli merkitsevästi korkeampi. Vyötärön ympärysmitta oli merkitsevästi suurempi leesioryhmässä. Sydän oli merkittävästi kookkaampi leesioryhmässä. Intiman ja adventitian makrofagitiheys oli leesioryhmässä merkitsevästi suurempi kuin kontrolliryhmässä. Tulokset eri sukupuolten välillä olivat samansuuntaisia kuin koko materiaalissa. Miehillä painossa, pituudessa, BMI:ssa ja vyötärömitassa oli tilastollisesti merkittävät erot ryhmien välillä. Sydämen paino ja makrofagien tiheys adventitiassa olivat miehillä suurempia leesioryhmässä kuin kontrolliryhmässä. Intiman makrofagien osalta ero oli tilastollisesti merkitsevä ryhmien välillä. Naisilla leesioryhmässä BMI oli merkitsevästi korkeampi kuin kontrolliryhmässä, mutta muissa lihavuuden indikaattoreissa ei ollut eroja ryhmien välillä. Intiman makrofagitiheys oli merkitsevästi pienempi kontrolliryhmässä. Adventitian makrofagitiheydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Intiman ja adventitian makrofagitiheyden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita leesioryhmässä. Kontrolliryhmässä korrelaatiot olivat merkitseviä intiman ja adventitian välillä, samoin koko aineistoa analysoitaessa.
Tutkimuksessa todettiin leesioryhmässä adventitiassa tilastollisesti merkitsevästi suurempi makrofagitiheys kuin kontrolliryhmässä. Adventitiassa oli nähtävissä varhainen tulehdusprosessi liittyen ateroskleroottisten leesioiden kehittymiseen. Kontrolliryhmässä oli merkitsevät korrelaatiot intiman ja adventitian makrofagitiheyksien välillä, mikä tukee ajatusta adventitian ja intiman välisestä tulehdukseen liittyvästä kommunikaatiosta jota tapahtuu jo ennen varsinaisten leesioiden kehittymistä. Tähän potentiaalisesti palautuvaan varhaisvaiheeseen vaikuttamalla voidaan kenties estää tulevaisuudessa oireisen sepelvaltimotaudin kehittyminen.
33
Jurvelin, A. (Antti). "Liiketoimintaprosessien ja informaatiojärjestelmien kontekstipainotteinen uudelleensuunnittelu ja demonstrointi puuelementtitehtaassa." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231268.
Full textAbstract:
Tutkielman tarkoitus oli selvittää liiketoimintaprosessien ja informaatiojärjestelmien uudelleensuunnittelun parhaita käytänteitä. Tutkielman aikaisemmat tutkimukset osiota varten kerättiin aihealueeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita. Artikkelit käsittelevät liiketoimintaprosessien ja informaatiojärjestelmien uudelleensuunnittelun riippuvuuksia. Artikkelit käsittelevät myös liiketoimintaprosessien uudelleensuunnittelumenetelmiä ja ERP (Enterprise resource planning) ja BPR (Business process reengineering) prosessien menestystekijöitä. Lisäksi artikkeleissa käsitellään ISO 9001:2000-standardia (International Standard Organization) ja UML-notaatiota (Unified Modeling Language). Aikaisempien tutkimuksien perusteella tutkielmassa luotiin liiketoimintaprosessien ja informaatiojärjestelmien kontekstipainotteinen uudelleensuunnittelumenetelmä. Menetelmä perustuu S-A-yhdistelmämalliin (State-Activity framework), jonka ovat kehittäneet Kettinger, Teng ja Guha (1997).
Tutkielman tutkimusmetodi oli DS (Design science). Tutkielmassa noudatettiin kaikkia DS menetelmän vaiheita. Tutkielmassa kehitettyä uudelleensuunnittelumenetelmää demonstroitiin puuelementtitehtaan myyntiprosessin uudelleensuunnittelussa. Kehitetty uudelleensuunnittelumenetelmä evaluoitiin aikaisempien tutkimustulosten, tutkielman tavoitteiden ja tutkielmaan osallistuneen puuelementtitehtaan suunnittelijan haastattelun perusteella. Evaluointivaiheessa arvioitiin demonstroitujen suunnittelumenetelmien hyödyllisyyttä ja suorituskykyä teoriassa ja käytännössä.
Tutkielman tulosten mukaan liiketoimintaprosessien ja informaatiojärjestelmien uudelleensuunnitteluprojekti sisältää seuraavat vaiheet: visiointi, alustus, diagnosointi, uudelleensuunnittelu, toteutus ja evaluointi. Tutkielmassa demonstroitiin kaikkien uudelleensuunnitteluvaiheiden suunnittelumenetelmiä käytännön suunnittelutilanteessa. Lisäksi tutkielman tulosten mukaan uudelleensuunnittelussa kannattaa noudattaa seuraavia käytänteitä. Suunnitelmien tallentaminen ja ylläpito pilvipalvelussa, iteratiivinen ja vähitellen kasvava uudelleensuunnitteluprosessi. Uudelleensuunnittelussa kannattaa käyttää projektitoiminnan periaatteita, moniammatillisia uudelleensuunnittelutiimejä ja muutosjohtamisen menetelmiä, jotta organisaation henkilökunnan tietämys voidaan sisällyttää uusiin prosesseihin ja järjestelmiin.
34
Pulkkinen, A. (Anni). "Adjektiivit ja diskurssit morsianten ja sulhasten kirjoittamissa blogiteksteissä." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503191185.
Full textAbstract:
Tutkin pro gradu -työssäni adjektiiveja ja diskursseja morsianten ja sulhasten kirjoittamissa blogiteksteissä. Tutkimuskysymyksinäni tarkastelen sitä, millaisia morsianten ja sulhasten käyttämät adjektiivit ovat ja millaisissa diskursiivisissa ympäristöissä ne esiintyvät. Lisäksi vertailen morsianten ja sulhasten käyttämiä adjektiiveja: tutkin sitä, käyttävätkö morsiamet ja sulhaset samanlaisiin semanttisiin ryhmiin sijoittuvia adjektiiveja samanlaisissa diskursseissa. Tutkimusmateriaalini koostuu kahden morsiamen ja kahden sulhasen yli sadan sanan mittaisista blogiteksteistä. Jokaiselta kirjoittajalta on tutkimusaineistossani yhteensä 27 tekstiä. Kaikki tekstit olen kerännyt yhden päivän (25.6.2013) aikana.
Teoreettisena ja metodisena lähtökohtana tutkimuksessani ovat leksikaalinen semantiikka ja kriittinen diskurssianalyysi. Leksikaalisen semantiikan avulla tarkastelen adjektiivien merkityksiä. Käytännössä adjektiivien merkityksiin syvennyn etenkin Kielitoimiston sanakirjan verkkoversion (2012) avulla. Diskurssianalyysin osalta nojaan työni etenkin Norman Fairclough’n (esim. 1989) ajatuksille. Diskurssianalyysin avulla tarkastelen, millaisia diskursiivisia merkityksiä adjektiiveihin liittyy.
Adjektiivien luokittelussa käytän Eila Leppäjärven ja Tuomo Jämsän (1976) luokittelumallia. Tässä semanttisessa luokittelussa adjektiivit jaetaan fyysisiin ja psyykkisiin adjektiiveihin sekä niiden alaryhmiin. Kaikista aineistoni adjektiiveista 72 % on psyykkisiä ja 28 % fyysisiä. Määrällisesti morsianten ja sulhasten tekstien adjektiiviesiintymät vastaavat toisiaan: kaikista aineistoni adjektiiveista 51 % on sulhasten teksteissä ja 49 % morsianten teksteissä.
Aineistostani nousi esiin kaksi päädiskurssia, [tunteet] sekä [konkreettiset järjestelytoimenpiteet]. [tunteet] -päädiskurssin taajimmin esiintyviksi aladiskursseiksi nousivat [stressi ja huolet] sekä [kiire]. [konkreettiset järjestelytoimenpiteet] -päädiskurssissa aineistossani korostuivat aladiskurssit [pukeutuminen], [koristelu], [tarjoilu] ja [juhlapaikka]. Analyysissani tarkastelen morsianten ja sulhasten käyttämiä adjektiiveja näissä diskursseissa.
Morsianten ja sulhasten käyttämät adjektiivit eroavat hieman toisistaan eri diskursseissa. Häiden aiheuttamista tunteista sekä morsiamet että sulhaset kirjoittavat ainoastaan psyykkisin adjektiivein. Häiden konkreettisista järjestelytoimenpiteistä morsiamet ja sulhaset kirjoittavat käyttäen sekä fyysisiä että psyykkisiä adjektiiveja. Useimmissa [konkeettiiset järjestelytoimenpiteet] -päädiskurssin aladiskursseissa morsiamet käyttävät adjektiiveja useammasta adjektiivien semanttisesta ryhmästä kuin sulhaset. Ainoastaan diskurssissa [tarjoilu] sulhaset käyttävät adjektiiveja useammasta adjektiivien semanttisesta ryhmästä kuin morsiamet.
Sekä morsiamet että sulhaset käyttävät tutkimusaineistoni teksteissä enemmän psyykkisiä kuin fyysisiä adjektiiveja. Morsianten käyttämistä adjektiiveista 70 % ja sulhasten käyttämistä adjektiiveista 79 % on psyykkisiä. Psyykkisistä adjektiiveista taajimmin aineistossani esiintyivät psyykkiset emotionaaliset adjektiivit, joka on sekä morsianten että sulhasten teksteissä eniten esiintyvä psyykkisten adjektiivien alaryhmä. Fyysisistä adjektiiveista suurin aineistossani esiintyvä semanttinen alaryhmä on fyysiset reseptiiviset adjektiivit.
35
Leinonen, A. (Annika). "Työrauhan ja työrauhattomuuden kolme koota:kaverit, koulukulttuuri ja kontrolli." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042306.
Full textAbstract:
Huoli koulujen työrauhasta heijastuu niin kotimaisen kuin myös ulkomaisen tutkimuksen kenttään. Lisäksi työrauhan ylläpitämisen haasteet ovat vaikuttaneet Suomen lainsäädäntöön. Koulujen työrauhatutkimus Suomessa oli vilkkaimmillaan peruskoulu-uudistuksen aikaan 1970- ja 80-luvuilla. Ominaista aiemmille tutkimuksille on se, että luokan työrauhaa on peilattu pääasiassa opettajan näkökulmasta käsin. Lisäksi tutkimukset ovat painottuneet lähinnä yläkouluihin. Alakouluikäisten lasten näkökulmasta löytyy vain vähän tutkimustietoa.
Tässä tutkielmassa selvitän, millaisia merkityksiä alakouluikäiset lapset antavat työrauhalle ja työrauhattomuudelle. Tarkastelen myös, poikkeavatko eri ikäryhmien tai tyttöjen ja poikien käsitykset toisistaan. Tutkielmaani osallistuu yhden oululaisen alakoulun 3- ja 5-luokkalaiset lapset.
Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka taustalla vaikuttaa lapsinäkökulmainen tutkimusperinne. Lapsuuden erityispiirteet ja pyrkimys tuoda lapsen ääni kuuluviin vaikuttavat tämän tutkimuksen metodologisiin ratkaisuihin. Aineistonkeruu tapahtuu kirjoitelmatyyppisesti eläytymismenetelmän periaattein. Aineiston analyysissa esittelen lasten erilaiset käsitykset fenomenografisen tutkimussuuntauksen mukaisesti. Lisäksi analyysissani nostan lasten äänen esiin kerronnallisten menetelmien keinoin.
Tutkimustulosten perusteella lasten käsitykset niin työrauhasta kuin myös työrauhattomuudesta myötäilevät sukupuoleen ja ikätasoon katsomatta pitkälti koulukulttuurin mukaisia sääntöjä ja rutiineja. Käsityksistä heijastuu vahvasti opettajan läsnäolo näkökulmineen ja kontrolleineen. Verraten työrauhaan, lasten käsitykset työrauhattomuudesta poikkeavat vähemmän toisistaan ja käsityksissä esiintyy vähän yksilöllisiä tulkintoja. Työrauhan ja työrauhattomuuden taustatekijöiksi lapset kertovat yhtäältä oppilaiden vireystilan, motivaation tai kuuliaisuuden, joista jokainen on sidoksissa opettajan luokanhallintakeinoihin tai oppiainekseen. Toisaalta oppilaiden itsekontrolli ja kaverit nousevat taustatekijöistä esiin. Lasten käsityksistä selviää, kuinka lapset osoittivat kokevansa työrauhaa ja työrauhattomuutta luonnehtivan ilmapiirin henkilökohtaisella tavallaan.
Tämän tutkielman ollessa lyhytkestoinen ja tulosten edustaessa vain pienen osallistujajoukon käsityksiä tutkimushetkellä, eivät tulokset ole yleistettävissä. Lisäksi aineistonkeruun rajoittuessa yksinomaan kirjoitelmiin, jää tutkielmani ulkopuolelle lukuisia lapselle luontaisia viestintäkeinoja, jotka olisivat voineet tuoda lisää ulottuvuuksia tutkimusprosessiin ja -tuloksiin. Tulosten antina on kuitenkin nimenomaan kasvatusalan ammattilaisille suunnattu arvokas tieto lasten käsityksistä työrauhaan ja työrauhattomuuteen. Tutkimustulokset mahdollistavat opettajan näkemään itsensä, opetusmenetelmänsä sekä vallitsevan koulukulttuurin lapsen näkökulmasta käsin, edistäen samalla opettajan oman toiminnan arviointia ja kehittämistä.
36
Lehto, A. (Antto). "Kansalaisosallistuminen ja -vaikuttaminen aluekehittämisessä ja -suunnittelussa:esimerkkinä Oulun kaupunki." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605211842.
Full textAbstract:
Tutkielmassa tarkastellaan kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen merkitystä sekä mahdollisuuksia ja haasteita aluekehittämisessä ja -suunnittelussa. Esimerkkialueena toimii Oulun kaupunki.
Tarkoituksena on tutkia miten kansalaisosallistuminen/-vaikuttaminen toimii Oulussa kaupungin tarjoamien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä -keinojen puitteissa aluekehittämisessä ja -suunnittelussa. Toinen, kriittisempi tarkastelu kohdistuu kysymyksiin aktiivisesta kansalaisuudesta: mitä sillä tarkoitetaan ja mitä sillä — kansalaisosallistuminen/-vaikuttaminen — haetaan julkishallinnon taholta? Kolmas, kansalaisosallistumisen ja -vaikuttamisen toteuttamisen haastavampaan puoleen liittyvä tutkimuskysymys koskee Oulussa vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeistä kaupunki–maaseutu-suhdetta.
Tutkimuskysymyksiin etsitään tutkielmassa teoreettisia näkökulmia sosiologiasta, politiikan tutkimuksesta ja yhteiskuntatieteellisistä julkaisuista. Keskeisiksi avainkäsitteiksi aluepolitiikan sekä aluekehittämisen ja -suunnittelun yhteyteen nousivat aktiivinen kansalaisuus, kansalaisyhteiskunta, kaupunki–maaseutu-suhde sekä uusliberalismi. Teoriaosaa ja käsitteistöä peilataan Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan, valtionhallinnon sekä Euroopan unionin eri julkaisuihin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi internet-sivut, infopaketit ja esitteet.
Tutkielmassa päädyttiin lopputulokseen, että globaalin uusliberalismin käsitys vapaista, rationaalisista ja individualistista kansalaisista ohjaa monessa suhteessa kotimaista ja eurooppalaista aluepolitiikkaa ja -kehittämistä. Luottamalla kansalaisten poliittisiin kykyihin, julkishallinto pystyy jakamaan hallinto-/kehittämisvastuutaan myös heille. Karsimalla raskaita julkishallinnon rakenteita, saadaan aikaan myös taloudellisia säästöjä.
Oulun kaupunki tarjoaa varsin monipuoliset mahdollisuudet kansalaisosallistumiseen ja -vaikuttamiseen. ICT-teknologiaa ja internetiä hyödynnetään aktiivisesti ja kaupunkilaisille järjestetään yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja foorumeita (esim. Oulun Raadit). Asukastupa- ja kylätaloverkko täydentävät kokonaisuutta. Kehittämiskohteita löytynee silti toimien kattavuudesta, tiedotuksesta ja digitalisaatiosta.
Kaupunki–maaseutu-suhteessa ongelmakohtia on Oulussa kuntaliitoksen jälkeisten harvaan asuttujen alueiden asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismotivaatiossa sekä heidän mahdollisuuksissaan osallistua ja vaikuttaa. Eheyttävillä ja luottamusta kaupunginhallintoon lisäävillä toimilla tilannetta voitaneen parantaa.
37
Määttä, M. (Mikko). "Liikuntaharrastusten vaikutus lasten ja nuorten koulumenestykseen ja kouluviihtyvyyteen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606042364.
Full textAbstract:
Tutkimuksessa tarkastasteltiin liikuntaharrastusten vaikutuksia lasten ja nuorten koulumenestykseen ja kouluviihtyvyyteen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen muodossa aiempiin tutkimuksiin tutustuen. Tavoitteena oli selvittää, onko liikuntaharrastuksilla ja fyysisellä aktiivisuudella yhteyttä koulumenestykseen ja -viihtyvyyteen sekä onko havaittavissa eroja aktiivisesti liikuntaa harrastavien ja vähän tai ei ollenkaan liikkuvien koulumenestyksessä ja -viihtyvyydessä.
Aktiivisella liikunnan harrastamisella on tutkitusti positiivinen vaikutus ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Säännöllisesti liikuntaa harrastavat ihmiset kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin vähän liikkuvat. Lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen määrä sekä päivittäisen fyysisen aktiivisuuden väheneminen on ollut jo pitkään yleinen huolenaihe niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Liikuntaharrastuksilla on lasten ja nuorten elämään myös muita hyötyjä kuin terveyden kannalta positiiviset vaikutukset. Tutkimusten mukaan säännöllisellä liikunnan harrastamisella voi olla vaikutusta myös lasten ja nuorten koulunkäynnin kannalta olennaisten taitojen kehitykseen. Liikuntaharrastusten myötä oppilas voi oppia ja harjoitella muun muassa yhteistyötaitoja, tiedonkäsittely- ja työskentelytaitoja, keskittymiskykyä, muistia ja tavoitteellisuutta, jotka kaikki ovat olennaisia tekijöitä koulussa menestymisen kannalta. Liikunnan harrastamisen on todettu myös vähentävän erilaisia tunne-elämän häiriöitä sekä käytöshäiriöitä, jotka ovat koulunkäynnin kannalta epäedullisia ominaisuuksia. Aktiivinen liikkuminen ja liikuntaharrastukset näyttäisivät tutkimusten mukaan myös jossain määrin edistävän oppilaiden kouluviihtyvyyttä. Kouluviihtyvyys on kuitenkin varsin moniulotteinen käsite, johon vaikuttavat useat ja jatkuvasti muuttuvat tekijät yhdessä, joten pelkkä liikunnan harrastaminen ei tutkimusten mukaan takaa oppilaan kouluviihtyvyyttä.
38
Översti, K. (Kirsi). "Kävelyn ja pyöräilyn yhdyskuntarakenteelliset edellytykset:tapaustutkimuksena Kajaani ja Utajärvi." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505081497.
Full textAbstract:
Tutkimuksessa on selvitetty, minkälainen yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kävelylle ja pyöräilylle, millaiset olosuhteet Kajaanilla ja Utajärvellä on kävellen ja pyöräillen liikkumiseen ja miten niitä voitaisiin kehittää. Tutkimusteoriassa on tarkasteltu yhdyskuntarakenteen ja -suunnittelun roolia kestävässä kehityksessä ja liikkumiskäyttäytymisessä. Karkeasti sanottuna yhdyskuntarakenteen hajautuminen hankaloittaa kestävin liikkumismuodoin kulkemista. Eheä yhdyskuntarakenne, tarkoittaen tässä tutkimuksessa hyvää elinympäristön laatua, fyysistä saavutettavuutta sekä infrastruktuurin eheyttä, tarjoaa hyvät edellytykset jaloin ja pyöräillen liikkumiseen.
Aineistona on hyödynnetty yhdyskuntarakennetta kuvailevia paikkatietoaineistoja sekä Kajaanin ja Utajärven asukkaille kohdistettua liikkumiskyselyä. ArcGIS-paikkatieto-ohjelmiston Network Analyst -työkalulla on laskettu yhden, kahden, viiden ja kymmenen kilometrin saavutettavuusvyöhykkeet tutkimuskohteiden toiminnallisista keskuksista. Muodostetut saavutettavuusvyöhykkeet kuvastavat matkapituudeltaan erityisesti jalankulkuun ja pyöräilyyn sopivia alueita. Paikkatietoaineistojen avulla on selvitetty tutkimuskohteiden väestötiheyttä, palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista sekä jalankulku- ja pyöräilyverkostoja. Tilastollisissa analyyseissä liikkumiskyselyn vastauksia on tutkittu ristiintaulukoinnin, χ²-testin, Monte-Carlon metodin sekä Kruskall-Wallisin testin avulla. Kyselyn avoimia vastauksia on käsitelty sekä kvalitatiivisesti että kvantifoimalla ne aineistolähtöistä teemoittelua hyödyntäen.
Tutkimuksen tulokset kertovat, että tutkimuskohteissa on vielä kehitettävää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteissa: Kajaanissa pyöräilyreittien jatkuvuudessa ja yhdistävyydessä, Utajärvellä asutusrakenteessa ja kävely- ja pyöräilyväylissä. Kävelyn ja pyöräilyn liikkumisosuudet ja asukkaiden tyytyväisyys olosuhteisiin ovat suhteellisesti suurempia lähempänä toiminnallista keskusta sijaitsevilla vyöhykkeillä. Utajärvellä selvästi eniten olosuhteisiin tyytymättömiä on 2–5 kilometrin vyöhykkeellä. Avointen vastausten mukaan yhdyskuntarakenne ja ympäristö ovat keskeisimpiä tekijöitä liikkumiskäyttäytymisessä. Tutkimus viittaa siihen, että yhdyskuntarakenteellisilla piirteillä on olennainen vaikutus liikkumiskäyttäytymiseen ja -tyytyväisyyteen, puolestaan vastaajien asenteella ei todettu olevan yhtä suurta merkitystä.
Suurin osa Kajaanin ja Utajärven väestöstä asuu sellaisen välimatkan päässä toiminnallisista keskuksista, että niihin on mahdollista kulkea jalan tai pyörällä. Tutkimusalueilla on siis hyvät edellytykset vielä lisätä kävellen ja pyöräillen liikkumista. Fyysisen kävely- ja pyöräily-ympäristön kehittämisen ohella tulee tehdä toimenpiteitä, joilla ihmisten asenteita ja yleistä kulttuuria muutetaan positiivisemmaksi kestäviä liikkumismuotoja kohtaan. Lisäksi eheyttäminen tarvitsee tarkempaa valtakunnallista ja paikallista määrittelyä, varsinkin pienempiä ja maaseutumaisia kuntia koskien, jotta sitä olisi helpompi soveltaa käytäntöön tukemaan kävellen ja pyöräillen liikkumista. Tutkimuksen näkökulmaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden tarkastelussa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää hyvin myös muissa kunnissa.
39
Leinonen, J. (Juho). "Opettajan ja oppilaan välinen luottamus ja sosiaalinen vuorovaikutus." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201804201510.
Full textAbstract:
Tutkielmani aihe on opettajan ja oppilaan välinen luottamus ja sosiaalinen vuorovaikutus. Kandidaatintyössäni keskityn tutkimaan, millaisia tekijöitä toimivaan opettajan ja oppilaan väliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen kuuluu, sekä miten opettaja voi omalla toiminnallaan ja persoonallaan vaikuttaa opettajan ja oppilaan väliseen luottamussuhteeseen. Haluan nostaa esiin myös luottamuksen ja vuorovaikutuksen suhdetta koulussa viihtymiseen, hyvinvointiin ja oppimiseen.
Tutkielma keskittyy koulukontekstin ympärille, mutta käsittelen sosiaalista vuorovaikutusta ja luottamusta myös yleisellä tasolla ihmisten välisissä suhteissa. Koulussa työskenteleminen perustuu ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin ja koulu toimii sekä opettajille että oppilaille työpaikkana. Kun tiedostetaan toimivan sosiaalisen vuorovaikutuksen ja hyvien luottamussuhteiden suuri merkitys, se on askel oikeaan suuntaan. Oppilaat ovat koulun merkityksen kannalta keskiössä — koulua pidetään yllä ja kehitetään oppilaita varten. Opettajat ovatkin tässä kokonaisuudessa avainhenkilöitä, jotka voivat omilla valinnoillaan ja suhtautumisellaan vaikuttaa merkittävästi yksittäisenkin oppilaan opiskeluun ja myös vapaa-ajan elämään koulun ulkopuolella. Koulussa opiskellaan tietysti eri aineiden tietoja ja taitoja, mutta erittäin tärkeää on myös saada toimivia malleja sosiaalisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen rakentamisesta.
Koulumaailmassa puhutaan usein vain opettajista ja oppilaista ja se tuntuu jokseenkin viileältä. Sekä oppilaat että opettajat täytyy nähdä ja kokea ihmisinä, joiden välillä vallitseva vuorovaikutus on aina inhimillistä. Myös ihmisten persoonallisuudet eroavat toisistaan, minkä vuoksi toimintamallien kopiointi ei välttämättä ole helppoa. Ei siis ole olemassa absoluuttisia tapoja, joita pitkin opettaja voi rakentaa hyvän luottamussuhteen oppilaaseen. Tietynlaisia toimintaa edistäviä piirteitä ja tyylejä on kuitenkin mahdollista nostaa esiin, joita jokainen opettaja voi työssään hyödyntää tavalla, jotka sopivat joustavasti yhteen oman persoonan kanssa. Vuorovaikutuksen ja luottamuksen kenttään panostaminen luo voittoisan tilanteen kaikille koulun ihmisille, sillä sen kokonaisuuden hyvä toteutuminen kasvattaa osapuolten viihtyvyyttä, hyvinvointia ja oppimista.
40
Kyllönen, H. (Heini). "”Unelmoija ja runoilija”:taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411262012.
Full textAbstract:
Tässä tutkielmassa tutkimusaiheena on taiteilijakuvat sekä taiteen kuvaaminen Dan Simmonsin tieteisromaanissa Hyperion. Teoreettisena viitekehyksenä on intertekstuaalisuus ja metodina vertaileva lukeminen. Taiteilijakuvia ja taiteen kuvaamista tarkastellaan suhteessa romantiikan ihanteisiin ja näkemyksiin taiteista. Erityisesti Hyperionin taiteilijakuvia peilataan vasten John Keatsin elämää, runoutta ja taidekäsityksiä. John Keatsin elämä ja runous ovat tutkielmassa tärkeä subteksti. Toinen subteksti, jota vasten Hyperionia peilataan, on Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinat.
Dan Simmonsin Hyperion lainaa rakenteensa Geoffrey Chaucerin Canterburyn tarinoilta. Canterburyn tarinoiden tapaan Hyperion muodostuu kehyskertomuksesta ja pyhiinvaellusmatkalaisten kertomista sisäkertomuksista, joiden kerrontavuoro määrätään arvalla. Canterburyn tarinat oli oman aikansa intertekstuaalinen iloittelu, mitä Hyperion edelleen toisintaa. Olen tarkastellut Hyperionin kehyskertomusta ja sisäkertomuksia suhteessa Canterburyn tarinoiden kehyskertomukseen ja sisäkertomuksiin ja löytänyt joitakin vastaavuuksia henkilöhahmojen kuvausten sekä tarinoiden tematiikan suhteen.
John Keatsin runous muodostaa myös olennaisen subtekstin Hyperionissa. Olen tarkastellut Hyperion-romaania erityisesti suhteessa Keatsin runoihin ”Hyperion”, ”The Fall of Hyperion” ja ”Lamia”. Dan Simmonsin romaanit Hyperion ja The Fall of Hyperion käsittelevät samoja aiheita kuin John Keatsin runot ”Hyperion” ja ”The Fall of Hyperion”. Sekä Simmonsin romaanit että Keatsin runot kuvaavat eri valtaryhmittymien välistä sotaa ja sodan seurauksia. Olen yrittänyt myös tavoittaa vastaavuuksia runoissa esiintyvien ja romaanissa esiintyvien tahojen välillä. Tulokset ovat kuitenkin erilaiset ”Hyperion” ja ”The Fall of Hyperion” runojen pohjalta. Olen myös suhteuttanut John Keatsin runoa ”Lamia” Hyperion-romaanin ”Etsivän tarinaan”.
Hyperion-romaanissa piirtyy esiin kaksi erilaista taiteilijakuvausta: unelmoijan ja runoilijan. Jaottelu unelmoijaan ja runoilijaan perustuu John Keatsin runossaan ”The Fall of Hyperion” tekemään jakoon. Unelmoijaa edustaa ”Etsivän tarinassa” esiintyvä kybridi Johnny ja runoilijaa edustaa ”Runoilijan tarinan” kertoja Martin Silenus. John Keats -kybridi Johnny on taiteilijana vasta nupullaan, potentiaalia, joka ei ole vielä toteutunut. Johnny on hauras ja herkkä. Kuitenkin Johnny uneksuu Hyperionin mysteeristä tavalla, joka lähenee olemukseltaan taiteilijuutta. Runoilija Martin Silenus puolestaan on jo juhlittu runoilija. Hän suhtautuu runouteensa vakavasti, jopa pakkomielteisesti. Siinä missä Johnny näkee unia, Silenus kirjoittaa todellisuutta toimien jumalallisen ilmoituksen välikappaleena. Molemmat, unelmoija ja runoilija, heijastavat romantiikan ihanteita, vaikka ovat monessa mielessä toistensa vastakohtia: toinen on potentiaalia — toinen aktualisoitumista, toinen herkkä — toinen rietas. Keskeneräisten ”Hyperion-laulujensa” kautta Silenus vertautuu historialliseen John Keatsiin ja tämän keskeneräisiin runoihin. Molemmat jakavat romantiikan taidekäsitykset ja epäonnistumisen kultin.
41
Typpö, A. (Asser). "Pellon alarajan muutos ja sen vaikutukset viljelyyn ja ympäristöön Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa." Doctoral thesis, University of Oulu, 2005. http://urn.fi/urn:isbn:9514277570.
Full textAbstract:
Abstract This research examines the lower edge of arable land in cultivating littoral land and its effects on spring sowing Central Ostrobothnia and in the southern areas of Northern Ostrobothnia. This doctoral thesis develops methods to raise the lower edge of arable land in low littoral land. The methods are based on contribution margin, the gross profil of yield, the relocation of dry margin and the realigning of littoral land's area descriptor. In addition, outdated littoral land profil and loss evaluation criteria are renewed. The objective of the research is to decrease environmental damages and to improve cultivation. Another objective in raising the lower edge of arable land is to enhance the forming of protective noncultivated belts. Ten lakes from the hydrologic areas of the rivers Perhonjoki, Kalajoki and Pyhäjoki were chosen for the research, one half of them were in their natural state and the other half were regulated. The research consisted of comparing the sowing dates and patch yields (moisture content 14%) of the sample parcels (104 observations) chosen from littoral land around the lakes to the corresponding figures of sample parcels selected from outside the areas influenced by water level variation. The findings are from 1985–1991 and 1996–1998. The cultivated plants were barley, oats and hay. The sample area research was completed with interviews. Furthermore, the research examined the dependence of air pore space of the soil cultivation layer on the dry margin. The research result indicate that the lower edge of arable land has to be raised, for lakes in their natural state the rise would be on average 35 ± 4 cm (67 observations) and for regulated lakes on average 39 ± 4 cm (61 observations). The minimum dry margins required by soil cultivation and sowing will be 69 ± 5 cm (67 observations) and 78 ± 5 cm (61 observations). Thus, the lowest part of the waterfront will not be cultivated anymore. The contribution margin of the field is not changed. Sowing can be done earlier and air pore space and viability increase. The condensation detriment of the soil cultivation layer, the workload needed for cultivation and the nutrient load in hydrologic areas will be decreased. Measuring and locating protective non-cultivated belts becomes easier. The state of environment is improved. The evaluation of profit and loss is modernizedTiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan rantamaiden viljelyksessä pellon alarajaa ja sen vaikutuksia kevätkylvöihin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä osalla. Työssä kehitetään katetuottoon, sadon bruttotuottoon, kuivavaran siirtoon ja rantamaan pinta-alan kuvaajan oikaisuun perustuvat menetelmät pellon alarajan määrittämiseksi alavilla rantamailla. Samoin pyritään nykyaikaistamaan rantamaiden hyödyn- ja vahingonarviointia. Tutkimuksen tavoitteena on vähentää viljelyn aiheuttamia ympäristöhaittoja sekä parantaa samalla itse viljelyä. Pellon alarajan määrittämisen yhteydessä on tavoitteena edistää myös suojavyöhykkeiden perustamista. Kohdejärvinä oli Perhonjoen, Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöjen kymmenen järveä, joista puolet oli luonnontilaisia ja puolet säännösteltyjä. Järvien rantatiloilta valittujen koelohkojen (104 kpl) kylvöaikoja ja ruutusatoja (kosteuspitoisuus 14 %) verrattiin vedenkorkeuksien vaihteluista riippumattomien vertailulohkojen vastaaviin arvoihin. Havaintovuodet olivat 1985–1991 sekä 1996–1998. Viljelykasveja olivat ohra ja kaura sekä heinä. Koealuetutkimuksia täydennettiin haastatteluina. Lisäksi tarkasteltiin muokkauskerroksen ilmahuokostilan riippuvuutta kuivavarasta määritettynä järven vedenkorkeudesta. Tutkimustulosten mukaan pellon alarajaa on korotettava nykyisestään luonnontilaisilla järvillä keskimäärin 35 ± 4 cm (n = 67) ja säännöstellyillä järvillä keskimäärin 39 ± 4 cm (n = 61). Kylvön vaatimat kuivavarat määritettyinä järvien vedenkorkeuksista tulevat olemaan vastaavasti 69 ± 5 cm (n = 67) ja 78 ± 5 cm (n = 61). Tällöin rantalohkon alavimmalta osalta viljely poistuu. Pellon katetuotto ei muutu. Kylvö aikaistuu, ilmahuokostila kasvaa ja kulkukelpoisuus paranee. Muokkauskerroksen tiivistymishaitta ja viljelyn työnmenekki sekä vesistöön kohdistuva ravinnekuormitus vähenevät. Suojavyöhykkeiden mitoitus ja sijoitus helpottuvat. Ympäristön tila paranee. Hyödyn ja vahingon arviointi nykyaikaistuu
42
Häivälä, E. (Elina). "Rakenteilla olevan kauramyllyn elintarviketurvallisuus- ja gluteenittomuusstandardin valinta ja käyttöönotto." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905101702.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Työn tarkoituksena oli valita Kinnusen Mylly Oy:n rakenteilla olevaan gluteenittomia kauratuotteita valmistavaan myllyyn elintarviketurvallisuus- ja gluteenittomuusstandardit. Työn kuluessa standardit oli tarkoitus myös ottaa käyttöön niin pitkälle, että molempien standardien mukaan tehtävän sertifiointiarvioinnin tekopäivä voitiin sopia.
Myllyssä valmistettavat kauratuotteet tullaan todennäköisesti ainakin osittain viemään ulkomaille. Siksi standardien valinnan tueksi työssä tutustuttiin kirjallisuuden avulla eri maiden ja eri ryhmien gluteenittomille tuotteille ja niiden valmistukselle asettamiin vaatimuksiin. Tarkastellut ryhmät olivat viranomaiset, asiakkaat ja kuluttajat. Viranomaisvaatimusten selvittämiseksi tutustuttiin lakeihin ja julkisiin standardeihin, asiakasvaatimukset saatiin markkinointihaastattelujen ja asiakaskeskustelujen perusteella ja kuluttajavaatimuksina käsiteltiin keliakialiittojen gluteenittoman tuotteen merkkien käyttöoikeuteen edellytettyjä toimia. Elintarviketurvallisuusstandardeista lähemmin tutustuttiin BRC Global foods issue 7, IFS food version 6.1, FSSC 22000 versio 4.1 ja ISO 22000:2005. Näihin päädyttiin niiden tultua esille tehdyssä markkinointihaastattelussa ja asiakastapaamisissa ja koska ne ovat kansainvälisestikin laajalti hyväksyttyjä. Gluteenittomuusstandardeista tutustuttiin päällisin puolin NSF:n gluteenittomuusstandardiin ja perusteellisemmin AOECS-standardiin, BRC Global food issue7, Voluntary model 12 ja muutamien keliakialiittojen gluteenittoman merkin käyttöoikeuden edellyttämiin toimiin.
Kauramyllyssä käytettäväksi valittiin FSSC 22000 versio 4.1 ja AOECS -standardi. FSSC 22000 versio 4.1 täyttää asiakasvaatimukset, kun on GFSI hyväksytty ja rakentuu HACCP-järjestelmän ympärille. AOECS-standardin vaatimukset pohjautuvat EU:n gluteenittomia tuotteita määrittävään lainsäädäntöön. Näin valittuna tuleva tuotteiden sertifiointi saa laajan hyväksynnän suurella käyttöalueella. Standardien mukaan rakennetun laatujärjestelmän tekoaikataulu muodostui myllyn rakentamisaikataulusta. Käyttöönotto tehtiin vaiheittain. Järjestelmän hallintaan liittyvät dokumentit tehtiin rakentamisen alkuvaiheessa, koulutukset ja sopimuksia ulkopuolisten kanssa vaativat toimet keskivaiheessa ja kauramyllyn käyttöön ja tuotteiden laadun hallintaan liittyvät dokumentit loppuvaiheessa. Sekä laatujärjestelmän laajennus että tämä lopputyö tehtiin käytännönläheisesti olemassa oleviin dokumentteihin ja niistä saatuihin tietoihin nojaten.
Uudella kauramyllyllä tulee näin olemaan heti ensimmäisistä tuotantoeristä alkaen käytössä sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä ja kaikilla kauramyllyn tuotteilla gluteenittoman tuotteen merkki. Muille gluteenittomien tuotteiden valmistusta suunnitteleville työ antaa kuvan siitä, miten moninaisia, eri tahojen luomia ja eri alueilla hyvin vaihtelevia ohjeita, toiveita ja vaatimuksia gluteenittomiin tuotteisiin kohdistuu.The selection of food safety system and gluten-free standard to the oat mill under construction. Abstract. The aim of this work was to find food safety system and gluten-free standards to an oat mill under construction. The oat mill will be dedicated to gluten-free products. It is meaning to introduce the selected standards to the mill and to agree the audition day of the standards during the work among this master’s thesis.
The gluten-free oat products produced in the mill are most probably purchased to other countries than Finland. Thus, to be sure the selected standards are well enough approved, the requirements of the authorities, customers and consumers set to gluten-free oat products were get known from literature. The requirements of authorities are in laws and in public standards, the customer requirements were collected from marketing interviews and the requirements of the gluten-free symbol licencing standards were interpreted to describe the consumer requirements. BRC Global foods issue 7, IFS food version 6.1, FSSC 22000 version 4.1 and ISO 22000:2005 food safety system standards were selected to possible standards used in oat mill in future. All these standards are internationally approved and were mentioned in marketing interviews and in conversations in fairs. Many different gluten-free standards were read before NSF gluten-free standard, AOECS standard for licencing the use of crossed grain symbol, BRC Global food issue 7, Voluntary model 12 and couple of other standards licencing the use of coeliac associations gluten-free symbols were selected to be part of the comparison.
According to comparation made, FSSC 22000 version 4.1 and AOECS standard for licencing the use of Crossed Grain symbol were selected to be use in oat mill. When it has the GFSI approval and it based to HACCP system, FSSC 22000 version 4.1 fulfils all the important requirements of the customers. The AOECS standard is based on EU legislation regulating gluten-free products and their production methods. The using of these two standards gives very wide approval to oat mill products all around the world. These standards were introduced to the whole organization at the same time as the oat mill was constructed. The timetable of construction give frame to food safety system extensions. The system management documentation was able to do in early stage, employee training and needed contracts with suppliers was made in the middle and the instructions to mill use and quality management was written when the trial runs of the mill was on going. The existing documents and knowledge getting from those were all the time the base of the food safety system extensions and master’s thesis.
This work makes it possible to get certified food safety system to oat mill’s production and gluten-free symbol to use in all the products right from the first production lot. The others, who might plan to start their own gluten-free production, will get from the work an idea of the different requirements the authorities, the customers and the consumers set.
43
Ervasti, J. (Jaakko). "Murhaperjantai ja sissipäällikön seikkailut:sotien ja konfliktien materiaaliset muistot Hailuodossa." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201905282218.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmani käsittelee sotien ja konfliktien muistoja Hailuodossa kolmen kulttuuriperintökohteen näkökulmasta. Perehdyn monenkirjavaan muistitietoon, jota kohteisiin liittyy ja pohdin tarinoiden ja kertomusten merkitystä osana yhteisön kollektiivista muistia. Tulkintaan liittyy myös kohteiden havainnointi maastossa ja sijoittaminen historialliseen kontekstiinsa. Keskeisimpinä kysymyksinä tutkielmani vastaa siihen, minkälaista muistitietoa Hailuodon kolmeen kohteeseen liittyy, kuinka sitä on pidetty yllä vuosisatojen aikana ja minkälainen rooli tarinoilla on yhteisön keskuudessa ollut aikojen saatossa.
44
Karppinen, E. (Emilia), and N. (Niina) Sinko. "Liikuntaa ja musiikkia opettavien luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia musiikkiliikunnasta." Master's thesis, University of Oulu, 2012. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201210191046.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Pro gradu- tutkielman tavoitteena on kuvailla ja kartoittaa liikuntaan, musiikkiin tai molempiin erikoistuneiden luokanopettajien kokemuksia ja käsityksiä musiikkiliikunnasta ja sen opettamisesta. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, miten musiikkiliikunta käytännössä toteutuu alakoulun musiikin- ja liikunnanopetuksessa luokanopettajien toteuttamana.
Tutkimuksen viitekehyksessä on tarkasteltu musiikki- ja liikuntakasvatuksen erityispiirteitä sekä musiikkiliikuntaa osana näitä oppiaineita peruskoulussa. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla kahdeksalta luokanopettajalta. Haastateltavat ovat Kainuun alueelta ja he ovat erikoistuneet opinnoissaan musiikkiin, liikuntaan tai molempiin aineisiin. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaa käytetään tutkimustulosten analysoinnin yhteydessä, mutta pääpaino on kuitenkin aineistosta nousevassa tiedossa.
Luokanopettajien kokemukset omilta peruskouluajoiltaan olivat vähäisiä. Opiskeluajoilta kokemuksia ja valmiuksia musiikkiliikunnan opetukseen oli saatu enimmäkseen liikunnan pakollisista monialaisista opinnoista sekä liikunnan erikoistumisopinnoista. Musiikin opinnot eivät tarjonneet opettajille juurikaan kokemuksia ja valmiuksia, mutta musiikin aineenopettajakoulutuksen suorittanut opettaja koki saaneensa hyvät valmiudet musiikin opinnoistaan.
Luokanopettajat käsittävät musiikkiliikunnan laajaksi ja vaikeasti määriteltäväksi aihealueeksi. Musiikillinen ymmärrys laajentaa musiikkiliikunnan käsittämistä ja tuo sen toteuttamiselle monipuolisuutta. Opettajien mukaan musiikkiliikunta on tavoitteellista musiikin ja liikunnan yhdistämistä, jonka avulla on mahdollista saavuttaa musiikin ja liikunnan tavoitteita. Musiikkiliikunta on oivallinen keino saavuttaa myös yleisiä kasvatuksellisia tavoitteita ja kehittää lapsen ilmaisukykyä ja luovuutta. Musiikkiliikunnan avulla lasta voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti.
Luokanopettajien mukaan musiikkiliikunta jakaa oppilaita motivoivuuden suhteen. Osa nauttii ja osa kokee sen jopa ahdistavana. Luokanopettajien mukaan alkuopetusikäiset pitävät musiikkiliikunnasta erityisen paljon. Motivoivuuden koetaan kuitenkin laskevan luokkatasojen edetessä. Syyksi opettajat epäilevät tottumattomuutta, jota voitaisiin ehkäistä toteuttamalla musiikkiliikuntaa säännöllisesti. He kokevat, että säännöllisesti toteutettuna musiikkiliikunta voisi ehkäistä tarpeettomien estojen syntymistä ja tukea kasvavan nuoren itsetuntoa.
Musiikkiliikunnan opettaminen on luokanopettajien mukaan tärkeää, mutta se koetaan osittain haastavaksi. Suunnittelun työläys sekä puutteelliset aika- ja tilaresurssit nousivat esiin monessa vastauksessa. Suurin osa haastatelluista toteuttaa musiikkiliikuntaa monin eri toimintamuodoin ja opetus on monipuolisinta molempiin sekä musiikkiin että liikuntaan erikoistuneilla luokanopettajilla. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat luovat toiminnot, tanssit, jumppa sekä kehorytmit. Arviointia tehdään musiikkiliikunnassa hienovaraisesti ja opettajat arvioivat lähinnä oppilaan yrittämistä sekä asennetta varsinaisten taitojen sijaan.
Kohdejoukon pieni koko ei oikeuta yleistämiseen, mutta tulosten avulla voidaan tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä. Sellaisinaan tutkimuksen tulokset pätevät koskemaan vain tämän tutkimuksen kohdejoukkoa omassa kontekstissaan. Tutkimuksen luotettavuutta lisää kohdejoukon huolellinen valinta, perustellut tutkimuksen toteutusmenetelmät, tulosten samansuuntaisuus sekä yhteys olemassa olevaan teoriaan.
Musiikkiliikunnasta on tehty menneinä vuosikymmeninä muutamia oppaita, mutta varsinaista tutkimustietoa on hyvin vähän ja se on lähinnä Pro gradu -tasoista. Musiikkiliikunnan kiinnostavuus lisääntynee taito- ja taideaineita sekä ilmaisullisuutta korostavien perusopetuksen uusien tavoitteiden ja tuntijaon myötä.
45
Niemelä, M. (Mira). "Hiekoittumisen ja purokunnostusten vaikutukset metsäpurojen hajottajayhteisöjen rakenteeseen ja toimintaan." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605131771.
Full textAbstract:
Puroympäristöt ovat monimuotoisuuskeskittymiä, jotka tarjoavat monipuolisia elinympäristöjä niin purouomassa, veden ja rannan rajapinnassa kuin rantavyöhykkeelläkin esiintyville eliöille. Valuma-alueen maankäyttö on kuitenkin muuttanut puroekosysteemien tilaa monin paikoin ja niiden eliöstö on uhanalaistunut. Suomessa merkittävin metsäpurojen ekologista tilaa heikentävä tekijä on metsätalouden takia lisääntynyt kiintoainekuormitus. Hienojakoinen aines kulkeutuu purouomiin ja kasautuu uoman pohjalle, eli uomat hiekoittuvat. Tämän seurauksena uoman pohjan rakenne yksipuolistuu ja eliöille tarjolla olevien habitaattien monimuotoisuus vähenee, mikä voi aiheuttaa muutoksia myös eliöyhteisöissä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään metsäojitusten sekä metsäautoteiden rakentamisen takia lisääntyneen hiekkakuormituksen vaikutuksia purojen hajottajaeliöstöön (mikrobeihin ja pohjaeläimiin) ja puroekosysteemin toiminnan kannalta tärkeään lehtikarikkeen hajotusprosessiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko hiekoittumista vähentämään pyrkivillä purokunnostuksilla ollut toivottavia ekologisia vaikutuksia. Tutkimus perustui kunnostettujen, hiekoittuneiden ja luonnontilaisten puroryhmien vertailuun. Lehtikarikkeen hajotusta tutkittiin uomaan sijoitettujen tiheiden ja harvojen lehtikarikepussien avulla, joita vertailemalla voitiin arvioida mikrobien ja pohjaeläinten osuutta hajotuksesta. Hajonneen lehtikarikkeen määrä ja hajotusnopeus määritettiin tuore-, kuiva- ja tuhkapainojen avulla. Mikrobiyhteisöjen (bakteerien ja sienten) koostumus määritettiin lehtikarikkeesta DNA-menetelmin. Pohjaeläimet määritettiin pääosin lajitasolle sekä jaoteltiin toiminnallisiin ravinnonkäyttöryhmiin. Tulosten perusteella metsätaloustoimien takia lisääntynyt hiekkakuormitus oli yksipuolistanut merkittävästi purouoman pohjan rakennetta. Hiekoittumisen vähentämiseen pyrkivät purokunnostukset olivat jokseenkin onnistuneet vähentämään hiekkaa ja monipuolistamaan uoman pohjan rakennetta osassa kunnostetuista puroista. Kunnostettujen purojen joukon sisällä oli kuitenkin suurta vaihtelua: osassa kunnostettuja puroja kunnostukset eivät olleet onnistuneet vähentämään hiekan määrää eikä näin ollen monipuolistamaan uoman rakennetta. Hiekoittuminen oli merkittävästi vaikuttanut pohjaeläinyhteisöjen rakenteeseen. Mikrobiyhteisöissä havaittiin vain heikkoja vasteita. Lehtikarikkeen hajoamisprosessi ei ollut heikentynyt hiekoittumisen seurauksena. Hajottajayhteisöissä tai hajotuksessa ei havaittu vasteita purokunnostuksille. Tulosten perusteella purokunnostukset eivät olleet onnistuneet palauttamaan hiekoittumisen takia muuttuneiden yhteisöjen rakennetta. Kunnostustoimet ovat olleet luultavasti riittämättömiä, ja hiekoittumisen aiheuttama häiriö purouomassa jatkuu.
46
Keränen, J. (Joonas). "Metsäpalojen laajuus ja frekvenssi:esimerkkikohteina boraaaliset havumetsät ja trooppiset metsät." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612153286.
Full text
47
Luomala, V. (Verneri). "Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus:taloudelliset syyt ja tavoitteet sekä valinnanvapaus." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705252115.
Full text
48
Huttunen, M. (Mira). "Yrityksen perustaminen ja kasvu:ammattiopistosta ja ammatikorkeakoulusta valmistuneiden yrittäjien näkökulma." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201402121082.
Full textAbstract:
Tämä tutkimus on tehty Oulun Eteläisen instituutin Mikroyrittäjyys tutkimusryhmälle yhteistyössä Jokilaaksojen koulutusyhtymän ja Centria ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Oulun Eteläisellä alueella toimivien yrittäjien uravalintaan ja yrityksen toimintaan liittyviä kannustimia ja esteitä sekä yrittäjyyteen vaikuttavia piirteitä ja ominaisuuksia. Tutkimuksen avulla selvitetään niitä tapahtumia, joihin oppilaitos voi vaikuttaa toiminnallaan jo koulutusvaiheessa tukien yrittäjän uravalintaa. Oppilaitoksella on tärkeä rooli yritystoiminnan luomisessa, minkä vuoksi yrittäjyys ja sen oppiminen pitäisi olla olennainen osa ammatillista koulutusta. Tutkimus on tapaustutkimus 18 yrittäjästä, jotka ovat valmistuneet Jokilaaksojen koulutusyhtymän oppilaitoksista sekä Centria ammattikorkeakoulusta. Teoriaosa sisältää yrittäjyyteen liittyviä määritelmiä, tilastotietoa yrittäjyydestä Suomessa, yrityksen perustamisen ydinprosessin sekä teoriaa yrittäjyyskasvatuksesta ja oppilaitoksen vaikutuksesta yrittäjyyteen. Teoriaosuuden tarkoituksena on pohjustaa tutkimusta sekä käsitellä tutkimuskysymysten ympärille liittyviä teemoja. Teorian pohjalta on rakennettu haastattelurunko empiiristä tutkimusta varten. Empiirinen osuus sisältää haastatteluista saadut tulokset. Tutkimustulokset käsitellään erikseen ammattiopistopohjaisten ja ammattikorkeakoulupohjaisten yrittäjien kesken. Tulosten mukaan yrittäjien uravalintaan liittyi olennaisesti halu tehdä itselleen työtä. Yrityksen toiminnan aikana kysynnän koettiin olevan vahva kannustin ja ulkopuolelta tulevan avun sekä kannustuksen edistävän yritystoimintaa. Yrittäjät kuvailivat rohkeuden, periksi antamattomuuden ja positiivisuuden olevan sellaisia piirteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti heidän yrittäjyyteensä. Tutkimustulosten perusteella annetaan myös suositukset oppilaitoksille. Tutkimuksella on merkitystä Oulun Eteläisellä alueella toimiville oppilaitoksille. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi alueen oppilaitoksien opetusta suunniteltaessa, jotta yrittäjyyteen valmentavia apuja olisi valmistuvalla opiskelijalla mahdollisimman paljon. Tutkimuksen yleistettävyyttä vahvistavat haastateltavien yrittäjien kesken nousseet toistuvat tapahtumat, joita tutkimuksen tuloksista kävi ilmi. Yleistettävyyttä heikentää haastateltavien pieni otanta sekä rajattu tutkimusalueThis study is conducted for Micro-entrepreneurship Research Group in Oulu Southern Institute in cooperation with Centria University of applied sciences and Federation of Education in Jokilaaksot. The goal of this project is to examine incentives and disincentives which entrepreneurs experience during their entrepreneurship as well as features and traits of them. In addition, this study gives information to education institutions on where to focus education on in order to encourage students to become entrepreneurs. Education institutions have an important role in creating new entrepreneurs. That is why entrepreneurship-training should be essential part of vocational education. This research is case study of 18 entrepreneurs who are graduated from either vocational schools of Federation of Education in Jokilaaksot or Centria University of Applied Sciences. The theoretical part of the study includes definitions, statistics of entrepreneurs in Finland, the core process of company establishment and theory related to entrepreneurship education. The purpose of the theoretical part is to give background information on entrepreneurship and process themes which are related to research questions. Interview framework is created by utilizing the theoretical part. Empirical part of this study contains results from interviews. Study results are divided separately to entrepreneurs who are graduated from vocational school and University of applied science. Conclusion of the study shows that “desire to work to oneself” has affected the most to entrepreneurs’ career choice. During the entrepreneurship the most significant incentive is demand. Also support from third party was experienced to enhance entrepreneurship. Interviewees described features like courage, perseverance and positive attitude to affect positively to their entrepreneurship. Recommendations, which are based on study results, are also given to learning institutes in the conclusion part. This study is significant to education institutions in Oulu Southern area because they can utilize study results in their curriculum planning. The interviews showed same answers repeatedly which increases the reliability of the study. Small number of interviewees and limited research area reduce the reliability of the study
49
Rantanen, P. (Päivi). "Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikon varhaismetallikautiset kivilajilöydöt ja -esineet." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201409181872.
Full textAbstract:
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kuntien rannikkoalueen varhaismetallikautisia kivilajilöytöjä, jotka jakaantuvat kivilajiesineisiin ja muihin löytöihin. Työssä olen keskittynyt erilaisiin liuskeisiin ja hiekkakiviin. Tutkimusaineiston ulkopuolelle on jätetty kaikki silikaattikivet, joita ovat pii, sertti, jasperoidi, kvartsi ja kvartsiitti. Työssä ei tarkastella kiveä rakennusmateriaalina, vaan esineiden valmistusmateriaalina.
Valitsin tutkimusalueeksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueen, koska alueen varhaismetallikautista esineistöä ei ole tutkittu yhtä paljon kuin niin kutsutun rannikon pronssikautista kulttuuripiiriä. Rannikon kulttuuripiirin levintä on Etelä- ja Länsi-Suomen rannikko. Alue on suurin piirtein sama kuin Kiukaisten kulttuurin alue.
Tutkimuksen lähtökohtana oli pyrkimys kartoittaa mitä kiviä on käytetty, mitä niistä on valmistettu ja millä metodeilla. Lisäksi halusin selvittää, onko varhaismetallikauden mukana tullut pronssi vaikuttanut kiviesineiden valmistukseen, eli onko uuden materiaalin omaksuminen syrjäyttänyt kivilajiesineet pois käytöstä?
Käytön ja valmistuksen ohella tarkastelen mahdollisia kulttuurikontakteja, joita esineistä voidaan havainnoida. Pyrin myös selvittämään, mitkä tutkimusaineistoni esineet ovat joko kivikautisia esinetyyppejä, esinetyyppejä, joiden käyttö jatkuu varhaismetallikaudelle, tai kokonaan uusia esinetyyppejä. Mukaan mahtui myös muutama yllätys sellaisten esineiden muodossa, joiden esinetyypit ovat tunnettuja, mutta joiden valmistukseen oli käytetty vaihtoehtoisia raaka-aineita.
Jaottelin esineet typologisesti omiin ryhmiinsä, ja käsittelin jokaisen ryhmän omana alalukunaan. Kuvailin esineet, pohdin niiden käyttötarkoitusta typologian kannalta. Lisäksi tutkin esineiden käyttöjälkiä. Käyttöjälkien avulla pystyin saamana vahvistusta teorioilleni esineiden käytöstä.
Omana alalukuna käsittelin muut löydöt, jotka pitivät sisällään kivilaji-iskokset, tunnistamattomat esineiden katkelmat ja esineet, jotka eivät olleet työkaluja. Lisäksi käsittelin omana lukunaan Oulun Hangaskankaalta löytyneen polttohautauksen hautalöytöjä, jotka tulkitsin statussymboleiksi niiden poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi.
Kivilajiesineiden tutkimus vahvisti yleisen olettamuksen siitä, että pronssin tulo alueelle on aiheuttanut kivilajiesineissä laadun huononemista. Kivilajit, joita käytettiin, ovat pääasiassa Suomen alueelta hankittuja, eivätkä indikoi raaka-aineen kaukokauppaa. Työkirveet ja taltat muistuttavat kivikautisia lähtökohtiaan. Hioimissa näkyy enemmän pieniä hioimia, jotka kertovat esinehuollosta, eivät esinevalmistuksesta. Vaikka kupari- ja pronssilöydöt ovat harvinaisia, näkyy esineistössä niiden vaikutus.
50
Sulander, A. R. (Anna-Riitta). "Matkailukeskus ja päiväkäyntikohteet matkailualueen kehittämisessä:tutkimuskohteena Oulun matkailu- ja virkistysalueet." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410171946.
Full textAbstract:
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee matkailun kohdealueen kehittämistä matkailukeskusten ja päiväkäyntikohteiden näkökulmasta katsottuna. Tutkimuskohteena on joukko Oulun matkailu- ja virkistysalueita: Kierikki, Koiteli, Nallikari-Hietasaari, Varjakka sekä Virpiniemi. Työn tarkoituksena on selvittää kunkin kohteen asema joko matkailukeskuksena tai päiväkäyntikohteena sekä tutkia, miten Oulun matkailua voitaisiin kehittää matkailukeskus-päiväkäynti-jaottelu huomioon ottaen. Teoreettisen taustan muodostavat matkailukeskuksen ja päiväkäyntikohteiden hahmottaminen ytimenä ja periferiana sekä klusteriajattelu matkailutoimijoiden sekä muiden tahojen välillä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä sekä puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Molemmissa tapauksissa aineistonkeruu kohdistui harkinnanvaraisesti valittuun näytteeseen. Tästä johtuen tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä laajempaa perusjoukkoon tai muihin tapauksiin. Kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä sekä sisällön erittelyllä.
Tutkimustulosten mukaan Nallikari-Hietasaari on tutkituista kohteista eniten matkailukeskuksen kaltainen matkailukohde. Muita tutkittuja matkailu- ja virkistysalueita pidettiin ensisijaisesti päiväkäyntikohteina, joissa vieraillaan osana muuta matkaa. Päiväkäyntikohteilla on kuitenkin erittäin tärkeä rooli kohdealueen matkailussa, eikä niitä pitäisi sivuttaa Oulun matkailun kehittämisessä. Tutkimustulokset osoittavat myös, että Oulun matkailua tulisi kehittää matkailukeskusvetoisesti siten, että Nallikari-Hietasaari on matkailukehityksen veturi. Tämän rinnalla pitäisi kuitenkin ottaa huomioon päiväkäyntikohteet ja tunnustaa niiden arvo Oulun matkailulle. Matkailukeskuksen ja päiväkäyntikohteiden välille tulee muodostaa tiivis yhteistyöverkosto, klusteri. Laajempaan yhteistyöverkostoon pitäisi ottaa mukaan matkailuun eri tavalla vaikuttavat tahot (esim. saavutettavuus ja kaupungin organisaatio), jotta matkailu voidaan huomioida kaikessa päätöksenteossa.