Dissertations / Theses on the topic 'English philology'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'English philology.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
Weaver, Sarah Anne. "Fossil poetry : Tennyson and Victorian philology." Thesis, University of Cambridge, 2015. http://ethos.bl.uk/OrderDetails.do?uin=uk.bl.ethos.708871.
Full textRautio, T. (Teija). "How do Finns regard different Englishes?:a study of Finnish students’ perceptions of seven varieties of English." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201611102984.
Full textTutkimuksen päämääränä oli tutkia suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä seitsemästä englannin varieteetista: amerikan-, skotlannin-, australian-, intian- ja kanadanenglannista sekä brittiläisestä yleiskielestä ja USA:n eteläosien englannista. Tutkimukseen osallistui 14 vastaajaa, jotka kuulivat yhden puhenäytteen jokaisesta varieteetista. Vastaajat arvioivat varieteetit kahteen kategoriaan liittyen: puhetapaa arvioitiin viiden ominaisuuden perusteella ja puhujan persoonallisuutta 13 ominaisuuden perusteella. Kaikki ominaisuudet arvioitiin numerolla yhdestä kuuteen, 1 tarkoittaen ”ei lainkaan” ja 6 ”hyvin”. Tutkimus tehtiin kahdessa osassa: kuultuaan näytteen kerran vastaajat täyttivät ensiksi puhetapaosion, ja toisen kuuntelukerran jälkeen he täyttivät puhujan persoonallisuus -osion keskustellen samanaikaisesti puhujaa koskevista mielipiteistään parin kanssa. Vastaajat ohjeistettiin yrittämään selittää, mitkä tekijät muovasivat heidän näkemyksiään puhujista. Tutkittavat ominaisuudet jaettiin kahteen ulottuvuuteen: statukseen ja solidaarisuuteen. Nämä kaksi ulottuvuutta ovat olleet läsnä useimmissa kansandialektologian tutkimuksissa. Niiden perinteinen päätelmä on ollut, että yleensä standardien varieteettien (britti- ja amerikanenglanti) puhujat arvioidaan arvovaltaa, pätevyyttä ja statusta omaaviksi, mutta vähemmän helposti lähestyttäviksi, huumorintajuisiksi ja solidaarisiksi — ja ei-standardien varieteettien (alueelliset murteet) puhujat päinvastoin. Tämä oletus todettiin jossain määrin paikkansapitäväksi tämän tutkimuksen tuloksissa: standardien varieteettien puhujat arvioitiin korkeammalle statukseen kuin solidaarisuuteen liittyvissä ominaisuuksissa. Kuitenkin myös niiden solidaarinen ulottuvuus arvioitiin melko korkealle, minkä voitaisiin nähdä kertovan standardien varieteettien vallitsevuudesta englanninopetuksessa: se, mikä on tuttua, on myös helposti lähestyttävää. Sitä paitsi kaikkia murteisia puhujiakaan ei arvioitu erityisen solidaarisiksi; skotlannin- ja intianenglanti saivat hyvin vaatimattomat arvostelut molemmissa ulottuvuuksissa. Toisaalta australianenglanti ja eteläisen USA:n englanti arvioitiin aiempaa tutkimusta mukaillen korkealle erityisesti solidaarisuuden suhteen, mutta myös statusulottuvuudeltaan se sai melko korkeat arvioinnit. Tutkimuksen tulokset ovat vain suuntaa antavia tutkimuksen suppeasta otannasta johtuen. Siitä huolimatta ne viittaavat siihen, että Suomessa laajalle levinneintä englantia ovat juuri standardit varieteetit. Vallalla oleva varieteetti ei näytä kielitieteilijöiden ennustuksista huolimatta vielä vaihtuneen brittienglannista amerikanenglanniksi; brittienglanti arvioitiin huomattavasti korkeammalle statuksen suhteen kuin muut varieteetit. Vastaajat pitivät kuitenkin amerikanenglantia hyvin tuttuna ja arvostettuna varieteettina, mikä saattaa osoittaa muutoksen tapahtuvan lähitulevaisuudessa
Mamane, M. (Michelle). "Teaching English in a multilingual classroom." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710102966.
Full textGarnier, Mélodie. "English phrasal verbs : usage, knowledge, acquisition." Thesis, University of Nottingham, 2016. http://eprints.nottingham.ac.uk/38662/.
Full textPekkarinen, A. M. (Anne-Maria). "Basic English and a young foreign language learner." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306061555.
Full textTutkielman aiheena on englannin kielen sanaston opettaminen suomalaisen peruskoulun ala-asteella kolmen opiskeluvuoden jälkeen. Tutkimuksen kohderyhmänä on 77 11-vuotiasta ei-syntyperäistä englannin kielen oppijaa. Aineistona ovat sanastotehtävät, joihin oppilaat vastasivat kirjallisesti. Tutkimusongelma on ottaa selville, ovatko sanalistat soveltuvia opetustarkoituksiin ja tutkia kokeellisesti nuoren, ei-syntyperäisen oppijan sanaston osaaminen. Teoriaosa koostuu Charles Kay Ogdenin Basic English sanalistasta ja kielen opettamiseen liittyvistä kysymyksistä. Empiirisessä osassa käytetty tutkimusmenetelmä oli laskea sanatiheyksiä oppijoiden vastauksista ja verrata niitä Basic English sanalistaan. Keskeiset tutkimusmenetelmät ilmoitettiin sanalöydöksinä jaettuna sanaluokkiin ja selitettiin sanallisesti ja taulukoiden muodossa Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko oppijoiden käyttämä kieli perusenglantia vai ei
Lindholm, T. (Tapio). "Influence of English in Finnish televised football commentary." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411262013.
Full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella englannin kielen vaikutusta suomalaiseen televisioituun jalkapalloselostukseen. Tätä aihetta ei ole Suomessa eikä maailmallakaan liiemmin aiemmin tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin tutkia, millä tavalla englannin kieli on vaikuttanut suomalaisen jalkapalloselostuksen kieleen, tarkastella miten lainatut elementit ovat mukautuneet suomen kieleen, etsiä syitä lainaamiselle, sekä muodostaa lähtökohta tulevalle tarkemmalle tutkimukselle aiheesta. Teoriataustana toimivat kontaktilingvistiikka ja urheiluselostuksen erityisvaatimukset erikoiskielenä, sekä suomen ja englannin äänne- ja muoto-opilliset erot. Kielten kontakti todettiin kevyeksi, mutta englannin kielellä havaittiin sosiaalisesti dominantti asema kielellisesti dominanttiin suomen kieleen nähden, sekä tietty arvostus jalkapallopiireissä. Tarkastelun kohteeksi valikoitui neljä keväällä 2013 Suomen televisiossa esitettyä jalkapallopeliä, joiden studio- ja selostusosiot nauhoitettiin ja muutettiin myöhemmin äänitiedostoiksi. Nämä äänitiedostot kuunneltiin, ja kaikki havaitut mahdollisesti englannin kielestä peräisin olevat elementit kerättiin. Nämä jaoteltiin karsien lopulta kahteen pääryhmään: käännöslainat ja raakalainat. Elementtien alkuperä ja mahdolliset välittäjäkielet pyrittiin selvittämään mahdollisimman tarkasti. Tutkimuksen analyysiosiossa jaoteltiin nämä ryhmät vielä tarkemmin osiin käyttötarkoituksen ja yleiskielessä esiintymisen mukaan. Sanaston tyypillisiä piirteitä tarkasteltiin ja ilmiön yleispiirteitä sekä yleisyyttä arvioitiin karkealla tasolla. Raakalainoja analysoidessa kiinnitettiin erityishuomiota lainasanojen mukautumiseen suomen kielen äännejärjestelmään ja muoto-oppiin. Tutkimuksessa selvisi, että englannin kielen vaikutus suomalaiseen jalkapalloselostukseen on varsin monipuolista. Vanha suomalainen jalkapallosanasto koostuu pitkälti käännöslainoista ja näitä sanoja käytetään edelleen yleisesti selostuksessa. Lisäksi jalkapalloselostuksessa esiintyy epäidiomaattisia käännettyjä ilmaisuja, joiden alkuperä voidaan jäljittää englantiin. Näiden lisäksi selostuksessa esiintyy runsaasti mukautuneita raakalainoja, joiden yleisimmät mukautumiskeinot tutkittiin tarkoin. Näistä osa on käytössä myös yleiskielessä, mutta myös jalkapalloselostukselle erityisiä uusia lainasanoja havaittiin. Lainaamiselle havaittiin useita syitä, kuten tarve kielellistää uusia ilmiöitä ja jalkapalloselostukselle ominainen tarve vaihtelevalle ilmaisulle. Kaiken kaikkiaan voitiin todeta, että englannin kielen vaikutus suomalaisessa jalkapalloselostuksessa on suuri, monipuolinen ja selkeästi havaittavissa ja sopii teoriapohjan antamiin ennakko-oletuksiin. Tämä tutkimus antaa lähtökohdan tarkemmalle analyysille todistamalla ilmiön olemassaolon, sekä erittelemällä sen yleisiä piirteitä ja tyypillisiä syitä
Huang, Xiaocong. "Stylistic approaches to literary translation : with particular reference to English-Chinese and Chinese-English translation." Thesis, University of Birmingham, 2011. http://etheses.bham.ac.uk//id/eprint/2949/.
Full textTikkakoski, S. (Saara). "Communicative language teaching as English pronunciation teaching method:developing exercises." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602031107.
Full textKallunki, K. P. (Kari-Pekka). "Learning English in World of Warcraft:perspectives from the players." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201603111310.
Full textTämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, millä tavoin verkossa pelattava moninpeli World of Warcraft edesauttaa englannin oppimista vieraana kielenä. Samalla tavoitteena on kriittisesti arvioida pelaamisen kautta tapahtuvan kielenoppimisen hyötyjä ja haittoja. Videopelien pelaaminen on yleistynyt 2000-luvulta lähtien, ja esimerkiksi World of Warcraftin pelaajakunnasta noin 35 prosenttia on naispuolisia pelaajia. Videopeleillä on alati laajeneva kohderyhmä, ja englantia opitaan yhä enemmän pelien kautta, joten on aiheellista tutkia kielenoppimista peleissä kouluopetuksen näkökulmasta. Tämä tutkimus perustuukin eurooppalaisilla World of Warcraftin pelaajilla teetettyyn kyselyyn, jossa heitä pyydettiin kertomaan ajatuksiaan, mielipiteitään ja kokemuksiaan liittyen englannin oppimiseen World of Warcraftin kautta. Tutkimuksen eräänä tavoitteena on myös selvittää, onko videopelien avulla tapahtuvaa englannin oppimista syytä pitää uhkana koulujärjestelmän asettamien kielenoppimisen tavoitteiden kannalta vai voitaisiinko videopeleistä ottaa jopa vaikutteita kouluopetukseen. Verkossa pelattavat moninpelit ovatkin yksi kätevimmistä keinoista päästä harjoittelemaan englantia kansainvälisessä kontekstissa. Hampel (2006) ja Furstenberg (1997) sanovat, että tietokonepohjaisissa kielenoppimistilanteissa oppija pääsee toimimaan aktiivisena osallistujana ja saa tehdä yhteistyötä muiden oppijoiden kanssa. Sylvén ja Sundqvist (2012) jatkavat, että World of Warcraft tarjoaa pelaajilleen mahdollisuuksia käyttää englantia aidonkaltaisissa vuorovaikutustilanteissa. Gee (2003, 2007) puolestaan sanoo, että videopelit herättävät pelaajassa aitoa motivaatiota oppimista kohtaan. Gee (2007) myös perustelee videopelien tehokkuutta kielenoppimisen välineenä sanomalla, että kieli on peleissä vahvasti kontekstualisoitua. Pelissä suoritetut toiminnot ja pelin tarjoamat kuvalliset ja äänelliset vihjeet siis tukevat kielen ymmärtämistä ja helpottavat oppimista. Saarenkunnas (2006) toteaakin, että tästä syystä myös nuoret lapset kykenevät pelaamaan englanninkielisiä pelejä. Tutkimuksesta saadut tulokset kuitenkin antavat ristiriitaisen kuvan kielenoppimisesta World of Warcraftissa. Toisaalta pelaaminen on helppo ja mielenkiintoinen tapa oppia uutta ja monimutkaista sanastoa. World of Warcraft myös tarjoaa pelaajilleen sosiaalisen ympäristön, jossa harjoitella englannin puhumista autenttisissa kielenkäyttötilanteissa. Toisaalta taas pelaajien puhuman englannin taso vaihtelee puhujakohtaisesti, eikä pelissä puhuttu kieli noudata aina kaikkia englannin kielioppi- tai oikeinkirjoitussääntöjä. Pelissä myös törmää usein epäsoveliaaseen kielenkäyttöön ja käytökseen, joten pelin kannustavuus kielenoppimisympäristönä voidaan kyseenalaistaa. Kouluopetuksessa voitaisiin kuitenkin ottaa mallia videopelien tavasta luoda motivoivia ja autenttisia kielenkäyttötilanteita. Jatkotutkimuksessa voitaisiinkin selvittää, miten videopeleistä saadut kielenoppimisen hyödyt voitaisiin valjastaa kouluopetuksen käyttöön siten, että vain kielenoppimisen kannalta myönteiset vaikutukset siirtyvät pelistä oppijaan
Kiernan, Patrick James. "Deconstructing narrative identity in English language teaching : an analysis of teacher interviews in Japanese and English." Thesis, University of Birmingham, 2008. http://etheses.bham.ac.uk//id/eprint/164/.
Full textLuonua, M. M. (Matti-Mikael). "Transfer of meaning in tourist brochure translations." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303191112.
Full textTutkielman aihe on matkailuesitteiden käännökset ja miten alkuperäisen viestin sisältö ja sen tarkoitettu tehtävä ja perlokuutio siirtyvät toiselle kielelle. Pääosin gradussa tarkastellaan käännöksiä suomesta englanniksi. Poikkeuksina olivat kaksi tapausta, joissa tarkasteltiin vertailun vuoksi miten sama käännös oli tehty italiaksi, saksaksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Käännökset löytyivät kymmenestä matkailuesitteestä, jotka oli kerätty Tornion ja Pellon matkailutoimistoista sekä kahdesta nettisivusta, joista toinen edustaa torniolaista ja toinen muoniolaista matkailuyhtiöitä. Esitteet edustavat pääosin Lapissa sijaitsevia matkailukohteita mutta yksi esite käsittelee koko Suomen ruokakulttuuria. Teoreettisena tukena tutkielmalle toimivat relevanssiteoria ja kielitieteen käsitteet lokuutio, illokuutio ja perlokuutio. Analyysissa käytettiin myös käännöstieteen käsitteitä, jotka olivat funktionaalinen, kulttuurillinen ja deskriptiivinen ekvivalentti, transferenssi, sekä piilokäännös ja ilmikäännös. Analyysin päämäärä on tutkia miten yllämainittuja käännöstieteen käsitteitä käytetään matkailuesitteissä siirtämään alkuperäiskielisen tekstin tarkoitus käännökseen ja se onko käännösprosessilla negatiivinen vaikutus käännetyn esitteen relevanssiin ja perlokuution siirtymiseen, jotka vaikuttavat vuorollaan esitteen vetovoimaan. Päämäärään kuului myös tutkia yrittävätkö kääntäjät välttää tätä negatiivista vaikutusta ja jos yrittävät, millä tavoilla sitä pyritään välttämään. Tutkimuksen tulokset paljastivat sen, että joissain tapauksissa kääntäjät saattoivat tunnistaa relevanssin sekä tarkoitetun perlokuution siirtymisen tärkeyden ja täten pyrkivät parantamaan relevanssia sekä käyttämään toimenpiteitä, jotka auttoivat tarkoitetun perlokuution siirtymisessä. Esimerkiksi ylimääräisen tiedon lisääminen käännösversioon voi lisätä relevanssia ja täten myös tarkoitetun perlokuution siirtymistä. Toisissa tapauksissa kääntäjät eivät pitäneet korkeaa relevanssia tai tarkoitettua perlokuutiota kovin tärkeänä. Näissä tapauksissa relevanssi saattoi jopa laskea eikä tarkoitettu perlokuutio siirtynyt käännettyyn tekstiin kovin hyvin. Kävi ilmi, että negatiivisin vaikutus käännökseen syntyy kun tekstiä jätetään pois. Tutkielman tuloksia voisi käyttää esimerkiksi opettamaan mainosalan kääntäjille millä tavoin käännösten relevanssia ja tarkoitetun perlokuution siirtymistä voisi parantaa ja miten niiden heikkenemistä voisi välttää
Aaltonen, T. (Tommi). "Conflict sequences and social structures in online communication:a case study of the Sherdog.com forum." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411131997.
Full textTämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja selittää nettiyhteisöjen toimintaa tarkastelemalla niissä käytettyä kieltä ja kommunikointia. Yksi päämääristä oli selvittää takaako pitkäaikainen yhteisön jäsenyys muiden keskustelupalstan käyttäjien kunnioituksen. Tarkastelun kohteena olleesta foorumista löytyi alkeellisen hierarkian perusteet ja käyttäjät, joiden kommunikointi oli selkeää ja asiantuntevaa olivat arvostetummassa asemassa kuin käyttäjät, joilla saattoi olla suuri määrä lähetettyjä viestejä, joiden sisältö ei välttämättä ollut halutulla tasolla. Yhteisön rakenteiden lisäksi tämä tutkimus käsittelee foorumin viestien kielellistä sisältöä. Teoreettisena viitekehyksenä toimii konfliktisekvenssi-teoria, jonka mukaan kommunikointia voidaan analysoida kolmen tai useamman toistensa kanssa ristiriidassa olevien viestien sekvensseissä. Konfliktien laukaisijana näyttää toimivan eroavat mielipiteet, eikä analysoiduista viesteistä löytynyt todisteita siitä, että laukaisijana toimisi jokin extra-lingvistinen elementti, kuten alkuperäinen konfliktisekvenssi-teoria antaa ymmärtää. Konfliktien sovittelijana toimi usein sekvenssin kokenein jäsein, mikä vahvistaa käsitystä siitä, että kokeneemmat ja hyväkäytöksiset käyttäjät ovat yhteisössä arvostetussa asemassa. Puhtaasti lingvistisestä näkökulmasta foorumilla käytetty kieli on hyvin alkeellista ja puhekieltä muistuttavaa. Kirjoitus- ja kielioppivirheet olivat hyvin yleisiä, eikä keskusteluista löytynyt juurikaan johdonmukaisia argumentteja. Tutkimuksen tekee tärkeäksi juuri näiden kielellisten vajaavaisuuksien suuri määrä ja niiden analysointi, mikä antaa osviittaa kielen ja kommunikoinnin kehittymisestä nettiympäristössä
Spets, H. (Heidi). "Connecting iconic gestures with units of speech." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602031106.
Full textWard, J. (Joshua). "A survey of university students’ self-reflections on English register awareness." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602031114.
Full textPantchev, N. (Nikola). "A history of violence:the evolution of violence in American film remakes." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605051637.
Full textTämän pro gradu -tutkielman aiheena on amerikkalainen elokuva ja siinä esiintyvä väkivalta. Tutkielma on ajankohtainen, sillä yhä enemmän huomiota kiinnitetään taiteissa esiintyvään väkivaltaan. Sen lisäksi vaikuttaa siltä, että vallalla on yleinen käsitys elokuvien lisääntyvästä väkivallasta. Ensiksi tutkielma käsittelee amerikkalaisen elokuvan historiaa 1800-luvun lopulta aina tähän päivään saakka samalla analysoiden, miten väkivaltaa on kuvattu ja esitetty elokuvissa. Tutkielmassa otetaan huomioon myös eri tavat, joilla elokuvaa on säädelty (esimerkiksi Tuotantokoodi). Tutkielman ensimmäinen osa kattaa amerikkalaisen elokuvan historian ja jakaa sen neljään periodiin. Löydöksenä on, että väkivalta on ollut osa elokuvaa sen syntyajoista lähtien ja itse asiassa ensimmäiset elokuvat pohjautuivat väkivaltaan. Tutkielma myös selventää miten elokuvan väkivaltaa on säädelty ja miten väkivallan esittäminen on kehittynyt elokuvan satavuotisen historian aikana. Tätä kehitystä tutkitaan lisää tutkielman toisessa osassa, joka keskittyy 11 amerikkalaisen elokuvan sekä uusintaversion analysointiin. Elokuvien uusintaversioita verrataan alkuperäisiin elokuviin. Vertailun tarkoituksena on selvittää miten väkivallan esittäminen on muuttunut erikoistehosteiden sekä eri säädösten muuttuessa. Analysoitavat elokuvat ovat: Psycho (1960) ja Psycho (1998), The Thing From Another World (1951), The Thing (1982) ja The Thing (2011), Evil Dead 2 (1987) ja Evil Dead (2013), RoboCop (1987) ja RoboCop (2014) sekä Total Recall (1990) ja Total Recall (2012). Analyysit eivät voineet osoittaa selvää linjaa elokuvien väkivaltaistumisen puolesta, vaan elokuvien väkivalta analysoitujen elokuvien osalta näytti vain hieman lisääntyneen, pysyneen ennallaan tai jopa vähentyneen. RoboCop ja Total Recall -elokuvien analyysit näyttävät miten väkivaltaa on vähennetty, koska elokuvat on tarkoitettu laajemmalle yleisölle
Roivainen, J. (Jenni). "“The increasing inequality challenges the very essence of who we are as a people”:analyzing political discourse and ideology." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605201821.
Full textTämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Yhdysvaltojen presidentin, Barack Obaman, puhetta maan taloudellisesta tilanteesta, ja selvittää, miten ideologia näkyy puheessa. Teoreettinen viitekehys, joka käsittää poliittisen diskurssianalyysin ja ideologian, muodostuu enimmäkseen Van Dijkin aikaisemmasta tutkimuksesta, kuin myös Maticin aikaisemmasta tutkimuksesta. Puheen sisältöä analysoidaan Sawhillin tutkimuksen perusteella ekonomisesta liikkuvuudesta Yhdysvalloissa. Obamalla on eri rooleja puhetta pitäessään, ja kaikki nämä roolit vaikuttavat Obaman puhetapaan, ja siihen, millaisia ehdotuksia hän tekee parantaakseen ekonomista liikkuvuutta ja tuloepätasa-arvoa. Sen lisäksi, että Obama on presidentti, hän on myös demokraatti ja amerikkalainen. Obaman roolit presidenttinä, demokraattina ja amerikkalaisena näkyvät selvästi puheessa. Obama on osa eri ryhmiä, joihin hän viittaa pronominilla ”me”. Ideologinen vastakkainasettelu demokraattien ja republikaanien välillä näkyy myös puheen sanavalinnoissa, republikaanien avoimessa haastamisessa sekä ehdotuksissa ekonomisen liikkuvuuden parantamiseksi. Demokraattisen ideologian mukaisesti Obama painottaa koulutuksen mahdollistamisen tärkeyttä alemmille sosiaaliluokille, sillä demokraattien mukaan koulutus on määräävä tekijä ekonomiselle liikkuvuudelle. Vaikka Obama enimmäkseen nähdään presidenttinä, ja hän edustaa kaikkia amerikkalaisia, tämän tutkimuksen mukaan hänen demokraattinen ideologiansa on kuitenkin nähtävissä puheessa. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa presidenttien puheiden sekä poliittisen diskurssianalyysin ja ideologian tutkimukseen yleisesti
Kenttä, V. (Ville). "“This ain’t no ancient culture here, mister”:cultural interaction in Jim Jarmusch’s Ghost Dog." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201601231078.
Full textEilittä, T. (Tiina). "“There’s Kanga:she isn’t Clever, Kanga isn’t, but she would be so anxious about Roo that she would do a good thing to do without thinking about it.”:heteronormativity and gender roles in A. A. Milne’s Winnie-the-Pooh (1926)." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602021101.
Full textLehojärvi, E. (Emilia). "“I will give it my all!”:personal pronouns in the announcement speeches of the United States Presidential candidates in 2016." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602031105.
Full textEilola, E. (Eeli). "“I will build a great, great wall on our southern border”:an analysis of non-verbal communication of the winner of the Republican primary elections: Donald Trump." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606102494.
Full textTämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka Donald Trump hyödynsi sanallista ja sanatonta viestintää yhdessä puheessaan. Metodina käytettiin multimodaalista diskurssianalyysia, ja tutkimusmateriaalina käytettiin transkriptioita ja videomateriaalia. Tutkielmassa päästiin lopputulokseen, että vaikka Donald Trump onnistuukin ajoittain välittämään halutun viestin, hän ei aina kiinnitä eleisiinsä riittävästi huomiota. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää tulevissa tutkielmissa, jotka liittyvät joko poliittisiin puheisiin tai multimodaaliseen diskurssianalyysiin
Nivakoski, H. (Henna). "Individualism as a factor in the American gun control debate:a discourse analytical study of two political events." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702231255.
Full textTämän tutkimuksen tarkoitus on ottaa osaa yhdysvaltalaiseen aselakikeskusteluun sosio-psykologisesta näkökulmasta tutkimalla Donald Bramanin and Dan M. Kahanin konseptia Amerikkalaisten ristiriitaisista elämänkatsomuksista aiheeseen liittyen. Tässä tutkimuksessa testattiin heidän teoriaansa individualismin vahvemmasta vaikutuksesta Yhdysvalloissa kollektivismiin verrattuna, sekä miten se on mahdollisesti vaikuttanut amerikkalaisten näkemyksiin aiheesta. Analysoitu data koostui kahdesta amerikkalaisesta aseita käsittelevästä väittelystä vuodelta 2016, joista ensimmäisessä haastateltiin senaikaista presidenttiä Barack Obamaa ja toisessa aiheesta väittelivät presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Hillary Clinton. Näiden keskustelujen transkriptiot analysoitiin semanttisesti käyttäen apuna Carl Graumannin dialogista lähestymistapaa diskurssianalyysiin. Analyysin tulokset tukevat olettamusta siitä, että yhdysvaltalaiset ovat enemmän individualisteja kuin kollektivisteja. Tukea sai myös tutkimuksen hypoteesi siitä, että individualistisia arvoja ilmenee erityisesti aselakien tiukentamista vastustavissa argumenteissa, tosin ei pelkästään niissä
Hakala, M. (Mari). "The representations of Britishness and British characters in the American television series Friends:a case study." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704251546.
Full textEnglantia käyttävät niin sitä äidinkielenään puhuvat kuin hekin, jotka ovat oppineet englantia viestinnällisiin tarkoituksiin vieraana kielenä. Tästä luonnollisesti seuraa, että englantia puhutaan monella eri aksentilla, mikä saattaa synnyttää konflikteja äidinkielenään englantia puhuvien ja englantia vieraana kielenä puhuvien välillä. Diskurssianalyysiä apuna käyttäen tämä kvalitatiivinen kandidaatintutkielma tutkii, miten amerikkalaisen televisiosarjan "Frendit" brittihahmot ja brittiläisyys yleisesti kuvataan muutoin amerikkalaisessa kontekstissa
Sepp, E. (Elari). "The means to the ends of education:technology in the new core curriculum for basic education of Finland." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705312245.
Full textTämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, millainen asema teknologialla on peruskoulun opetussuunnitelman uusissa perusteissa. Opetusteknologiaa tarkasteltaessa avainasemaan nousee tässä keinojen ja tarkoitusten vastakkainasettelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkielman keskiössä on ensinnäkin se, käsitelläänkö teknologiaa opetussuunnitelmassa välinearvona vai itseisarvona, ja toisaalta myös opetussuunnitelmassa annetut syyt teknologian opetuskäytölle. Tutkielma tarkastelee myös sitä, millä tavoin oppilaiden ikäluokat vaikuttavat opetussuunnitelman säädöksiin. Tutkielma perustuu opetussuunnitelman sisällönanalyysiin, jossa analysoidaan merkittävät katkelmat, joita käsitellään tutkimuskysymysten kannalta. Opetusteknologia, tieto- ja viestintäteknologia ja monilukutaito ovat tämän tutkielman keskeisiä käsitteitä. Tutkielman kautta selvisi, että teknologian käyttö opetuksessa perustuu opetussuunnitelman mukaan siihen, että oppilaita valmistellaan sellaista tulevaisuutta varten, jossa teknologia on jatkuvasti heidän elämissään läsnä, etenkin työelämässä. Teknologian koetaan myös olevan alati läsnä yhteiskunnassa yleisesti. Mitä tulee itseisarvoihin ja välinearvoihin, opetussuunnitelman perusteissa teknologia nähdään asiana, joka voi olla erittäin hyödyllinen osa opetusta ja sen opetuskäyttöä tulisi siksi kehittää edelleen
Paananen, A. (Anniina). "The development of the character of Lara Croft as manifested in the dialogue between her and other characters in the Tomb Raider reboot video game." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706072625.
Full textTämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella Lara Croftin hahmon kehitystä analysoimalla hänen dialogiaan neljän muun hahmon kanssa videopelissä Tomb Raider vuodelta 2013. Kyseiset neljä muuta hahmoa ovat Conrad Roth, Samantha “Sam” Nishimura, Alex Weiss ja Dr James Whitman. Dialogin analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä, joka paljasti yhteisiä teemoja Lara Croftin suhteissa muiden hahmojen kanssa. Teemat, jotka dialogista löytyivät, ovat vahvuus, luottamus, kiintymys, syyllisyys ja hyväksyntä. Nämä teemat ilmenevät eri tavoin hänen suhteissaan, joista jokainen paljastaa eri puolen hänen kehityksestään. Dialogin analyysi osoittaa Lara Croftin kehityksen hahmona, kun hän kasvaa kokemattomasta seikkailijasta vahvaksi mutta sulkeutuneeksi selviytyjäksi
Korhonen, S. (Saku). "The rhetoric of blame and bluster:an analysis of how Donald Trump uses language to advance his political goals." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706072635.
Full textTämän tutkielman tarkoitus on tarkastella Donald Trumpin poliittista retoriikka. Aineistona tutkimustani varten käytän hänen twiittejään, vaaliväittelyä hänen ja Hillary Clintonin välillä, sekä Trumpin virkaanastujaispuhetta. Pyrin tunnistamaan ne keinot, joita Trump retoriikassaan käyttää poliittisen agendansa ajamisessa, sekä yleisön mielipiteen ohjailussa. Metodinani käytän poliittisen diskurssianalyysin lähestymistapaa tekstien kriittiseen lukemiseen. Tutkimustuloksistani käy ilmi, että oli kyse mistä median muodosta tahansa, Trump tarvitsee poliittisia vihollisia joita syyttää eri asioista ja että Trump pyrkii esiintymään oikeana henkilönä johtamaan maataan, koska hänellä ei ole kytköksiä perinteiseen valtaapitävään eliittiin. Trump pyrkii myös vaikuttamaan kansan näkemykseen hänestä saattamalla huonoon valoon kaikki ne tahot jotka kritisoivat häntä
Korkiakoski, I. (Iida). "Yoda the powerful Jedi Master:perception of the character of Yoda in five of the first six Star Wars films." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706082641.
Full textTutkimukseni päätavoitteena on analysoida Yodan käsitystä muista hahmoista sekä hänestä itsestään että muiden hahmojen käsitystä Yodasta, kahdessa kolmesta alkuperäisestä Star Wars -elokuvasta sekä kaikissa kolmessa esiosaelokuvassa. Työssäni käytin elokuva-analyysin menetelmiä sekä diskurssianalyysiä. Analysoin käsityksiä erikseen jokaisesta elokuvasta eri kohtauksissa. Tutkimukseni johtopäätökset ovat, että Yoda on hyvin keskeinen ja merkittävä hahmo, ja muut hahmot, samoin kuin Yoda itse, pitävät häntä viisaana ja voimakkaana. Vaikka Yoda onkin voimakas hahmo, hän on hyvin nöyrä ja arvostaa muiden hahmojen mielipiteitä ja sanoja
Vilmi, A. (Arttu). "“The lowest of the fuckin low, the scum of the earth”:identity and Image in Irvine Welsh’s Trainspotting." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291582.
Full textPro gradu -tutkielmani aiheena on Irvine Welshin vuonna 1993 julkaistu romaani Trainspotting ja kuinka siinä kuvataan identiteetin ja imagon muodostumista. Kyseisen romaanin näkyvyys populaarikulttuurissa ja sen asema esimerkkinä skotlantilaisesta nykykirjallisuudesta vaikuttivat sen valintaan tutkielman aiheeksi. Tutkielman teoreettinen tausta jakaantuu kahteen osaan: kulttuurintutkimuksen käsityksiin identiteetin muodostumisesta ja imagologian käsityksiin imagon muodostumisesta. Nämä tutkimusalat käsittelevät jokseenkin samanlaisia ajatuksia, mutta niiden terminologiat eroavat toisistaan. Tarkoituksenani on luoda synteesi tutkimusaloista saadakseni yhden käyttökelpoisen työkalun romaanin tulkitsemiseen imagon ja identiteetin näkökulmasta. Yleisesti ottaen tutkielmassa identiteetillä tarkoitetaan henkilön omaa käsitystä itsestään ja imagolla sitä osaa, jonka muut näkevät ja jonka henkilö näkee muista. Imago on osin kuvitteellinen ja pohjautuu stereotyyppeihin. Identiteettiä ja imagoa ei voida kuitenkaan täysin erottaa toisistaan. Väitteeni on se, että identiteetti ja imago vaativat binäärisen vastakohdan muodostuakseen. Vastakohta käsitetään ”toiseksi” tai ”vieraaksi”, johon ”itseä” tai ”minäkuvaa” verrataan. Vastakohdan toiseus ei useimmiten perustu todellisuuteen, vaan mielikuviin, jotka muodostetaan stereotyyppien perusteella. Romaanissa esiintyvistä vastakohtapareista keskityn englantilaisiin ja skotlantilaisiin, narkomaaneihin ja tavanomaisiin kansalaisiin, katolisiin ja protestantteihin, skotlantilaisiin ja etnisiin vähemmistöihin ja lopulta kertojaan ja muihin skotlantilaisiin. Romaanin kertojat identifioivat itsensä vastakohtaparin toiseen puoleen ja vertaavat itseään toiseen etäännyttäen itsensä siitä. Tarkoituksenani on selvittää, pätevätkö samat imagon ja identiteetin muodostuksen periaatteet jokaisessa vastakohtaparissa. Romaanin analyysi osoittaa kertojahahmojen luovan minäkuvansa asettumalla toiseksi kuviteltuja ryhmiä vastaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että minäkuva on jatkuvassa liikkeessä, sillä toiseuden käsitteitä on useita ja ne muuttuvat. Sulkeutuminen mainittujen yhteisöjen ulkopuolelle vaikuttaa olevan joidenkin hahmojen identiteetin lähde. Minäkuva on moniulotteinen ja muuttuva konsepti, joka muodostuu vertaamalla sitä mielikuviin muista. Seuraavat tutkimukset voisivat keskittyä esimerkiksi yhteen mainituista vastakohtapareista tarkemmin. Lisäksi romaanin käännösten ja sen elokuvasovituksen tutkimus voisi auttaa lisäämään ymmärrystä siitä, miten identiteetti ja imago muodostuvat ja miten ne esitetään
Teperi, S. (Sanna). "Lost in translation?:the arse-mothering, fuck-nosed, bugger-sucking challenge of translating swear words in Stephen Fry’s autobiography “Moab is my Washpot”." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505211615.
Full textTässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään kirosanoihin ja niiden kääntämiseen. Tutkimuksen aineisto on peräisin Stephen Fryn omaelämäkerrasta Moab is my Washpot sekä Titia Schuurmanin siitä tekemästä suomenkielisestä käännöksestä Koppava kloppi. Tutkielma jakautuu kahteen osaan ja sen ensimmäisessä osassa keskitytään analysoimaan sitä, miksi niin paljon kirosanoja on jätetty kääntämättä. Toisessa osassa perehdytään siihen, kuinka alkuperäiskirjailijan itse keksimät oudot kirosanat on käännetty suomeen. Tähän tutkimukseen sovellettuun teoriaan kuuluu Ljungin (2011) määritelmä kirosanoista sekä hänen määrittelemänsä kiroilun käyttötapojen kategoriat. Analyysin apuna on myös Hjortin (2006) tutkimustulokset kirosanojen kääntämisen vaikuttimista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lähilukua, jolla alkuperäisteoksesta ja käännöksestä etsittiin kaikki kirosanailmaukset. Tutkielmassa suomenkielisestä teoksesta löytyneitä vastineita verrataan alkuperäisiin ilmauksiin. Vertailussa tarkastellaan sitä, voidaanko käytettyjä suomenkielisiä sanoja pitää kirosanoina, sekä kääntämättä jätettyjen kirosanojen osalta selvitetään, miksi ne on jätetty kääntämättä. Erikoisempien alkuperäiskirosanailmauksien kohdalla analysoidaan, mitä ominaisuuksia ilmauksista välitetään suomen kielelle. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kiroilua käännetään omaelämäkertateoksessa, jonka alkuperäiskirjailija on tunnettu kielelläleikittelytaidoistaan ja joka käyttää kiroilua teoksessaan huomattavan paljon. Aineisto on pieni ja perustuu yhden alkuperäiskirjailijan ja yhden kääntäjän tuotoksiin, joten tutkielman tarkoitus ei ole esittää yleispäteviä ohjeita tai sääntöjä kiroilun kääntämiseen. Erilaiseen aineistoon pohjautuessaan tutkimuksen tulokset voisivat olla erilaiset. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että kirosanailmauksia jätetään kääntämättä siksi, että alkuperäinen ilmaus yhdistää kirosanan sellaiseen haukkumasanaan tai verbiin, jota ei suomeksi voida ilmaista kirosanan määritelmään sopivalla sanalla. Englannin kielen kiroilussa käytetään lisäksi sellaista haukkumarakennetta, jota suomen kielessä ei ole käytössä. Tästä johtuen alkuperäinen täytesanana käytetty kirosana jää kääntämättä suomen kieleen. Myös se, että alkuperäiskirosana mielletään loukkaavuudeltaan lieväksi näyttäisi vaikuttavan siihen, että ilmaus käännetään suomeen ilman kirosanaa. Alkuperäiskirjailijan itse keksimät, oudot kirosanat on käännetty suomeen pääosin niin, että outouksia on karsittu. Tämän voidaan sanoa johtuvan kääntäjän pyrkimyksestä tuottaa käännöksessään sujuvaa suomen kieltä
Vaara, R. (Ruut). "The importance of web page design:a case study of four business school websites." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201511122136.
Full textTämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella yksityiskohtaisesti neljää kauppakorkeakoulua ja arvioida niiden internetsivujen toimivuutta pohjautuen sivujen rakenteeseen ja sisältöön, yleiseen verkkosivujen suunnitteluun ja ilmeeseen sekä niiden käyttöön markkinointityökaluna ja siihen, kuinka kansainvälisyys on otettu huomioon sivustojen sisällössä. Arvioitavana oli kaksi suomalaista ja kaksi amerikkalaista kauppakorkeakoulua, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Suomesta sekä Harvard Business School ja The Bryan School of Business and Economics Yhdysvalloista. Kauppakorkeakoulujen ilmapiirin amerikkalaistumisesta ja homogenisoitumisesta johtuen ja niiden toimintaympäristön kansainvälisyyden takia oli mahdollista ja jopa suotavaa tutkia kouluja vertailevasti. Koska sivustoja analysoi vain yksi henkilö, saadut tulokset olivat luonnollisesti jokseenkin subjektiivisia. Sen ehkäisemiseksi käytettyjen arviointikriteerien teoreettinen tausta oli huolellisesti rakennettu ja arvioinnin pohjana olleet parametrit olivat mahdollisimman objektiivisia. Internetsivustojen analysoimisen tuloksena ilmeni, että kaikki neljä sivustoa ovat toimivia, kun niitä tarkastellaan tietokoneen kokonäytöltä. Sivustoilla oleva informaatio oli loogisesti järjestetty ja sen sijainti oli ennakoitavissa. Sivustot olivat myös erinomaisen hyviä skannattavan tekstin ja internetympäristöön soveltuvan sisällön tuottamisessa. Harvard oli parempi kaikkia muita säännöllisen, uuden sisällön tuottamisessa. Suomalaiset sivustot olivat yhtenäisempiä visuaaliselta ilmeeltään kuin amerikkalaiset kumppaninsa, Harvardin nettisivustot ollen kaikista vaihtelevimmat yleisilmeeltään. Kaiken kaikkiaan The Bryan Schoolin sivustot olivat ongelmallisimmat. Sivuston valikkojen rakenne, suunnistusta avittavat toiminnot sekä sivustojen yleinen toimivuus ja joustavuus kärsivät pahasti, kun niitä tarkasteli eri alustoilla tai ympäristöissä. Kaikki neljä sivustoa oli suunniteltu myös markkinointia varten, mutta Harvardin ja Aalto-yliopiston sivut olivat priorisoineet kyseisen tehtävän korkeammalle kuin toiset kaksi. Kansainväliset käyttäjät taas oli paremmin otettu huomioon suomalaisilla sivustoilla, koska suomalaisten kauppakorkeakoulujen englanninkieliset internetsivut olivat jo valmiiksi suunnattu vaihto-opiskelijoille. Kuitenkin Harvardin sivuilta oli myös löydettävissä piirteitä, jotka oli tarkoitettu laajemmalle yleisölle kuin vain amerikkalaisille. Näiden tulosten tulevaisuuden käyttökelpoisuutta ajatellen on syytä muistaa, että nettisivuja päivitetään säännöllisesti ja niitä jopa perusteellisesti uudelleen suunnitellaan melko usein. Siksipä tässä työssä tehdyt analyysit pohjautuvat näihin nettisivuihin sellaisina kuin ne olivat tämän Pro gradun kirjoittamisen hetkellä. Olisi mielenkiintoista nähdä vielä lisätutkimusta kauppakorkeakoulujen ja niiden internetsivujen julkisen kuvan osa-alueelta sekä tutkimusta sivustojen varsinaisesta saavuttavuudesta ja vaikutusvallasta
Bergman, F. (Frida). "A non-native speaker of English in the business world:a phenomenographic case study of IT engineers." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201702071130.
Full textTämä case study tutkii kansainvälisessä yrityksessä työskentelevien tietotekniikan insinöörien henkilökohtaisia kokemuksia. Tutkimuksen tavoittena on muodostaa käsitys englantia ei-äidinkielenään puhuvien kokemuksista kansainvälisessä business yhteisössä. Tutkimuksen data on kerätty haastatteluista ja kirjallisesta kyselystä. Fenomenografista metodia käytettiin datan analyysissä, joka perustui Loughland et al. (2002) esimerkkiin. Tämä metodi salli tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kokemukset jaettavaksi neljään eri merkityskategoriaan. Tämä jako antaa ymmärtää, että yli puolella tutkimukseen osallistuneista on jonkinlaisia haasteita englanninkielen käytössä työtarkoitukseen
Brockman, S. (Suvi). "Dutch translations of character names in Harry Potter and the Philosopher’s Stone." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604071409.
Full textTutkielman aihe on hahmojen nimien hollanninkieliset käännökset teoksessa Harry Potter and the Philosopher’s Stone, joka on kertomus siitä, kuinka Harry Potter löytää taikamaailman vietettyään elämänsä tavallisessa maailmassa 11-vuotiaaksi asti. Hollanninkielisen käännöksen on tehnyt Wiebe Buddingh’. Romaanissa on kaiken yhteensä 112 hahmoa, ja tutkielmassa on tarkasteltu kaikkia, koska jokaisen nimen luomiseen ja kääntämiseen on nähty vaivaa. Tutkielman tarkoitus oli tutkia nimien käännöksiä hollannin kielelle: miten ne on käännetty tarkalleen ja mitä selviää, kun hollanninkielisiä nimiä verrataan muunkielisiin nimiin. Nimet on analysoitu tarkastelemalla nimiä huolellisesti. Kohdekielisten nimien alkuperät on selvitetty ja niitä on verrattu lähdekielen nimiin, jotta saadaan selville kääntämismetodi. Sen jälkeen nimet on jaettu kategorioihin kääntämismetodin perustella. Tässä tutkielmassa on käytetty samoja kategroioita kuin Davies (2003), joka tutki kulttuurisidonnaisia elementtejä Harry Potter -kirjoissa. Kategoriat ovat seuraavat: säilyttäminen, lisäys, poistaminen, globalisointi, lokalisointi, transformaatio ja luominen. Yksittäisten nimien analyysin jälkeen käännöksistä muodostettiin yleiskatsaus, jossa analyysin tulokset käydään läpi kategoria kerrallaan. Yleiskatsaus sisältää myös pohdintaa käännökseen liittyvistä käännösteorioista, jotka esitellään tutkielman teoriaosiossa. Vaikka olen opiskellut hollantia muutamia vuosia, en osaa sitä vielä sujuvasti, ja siksi tutkimuksessa on konsultoitu hollantia äidinkielenään puhuvaa henkilöä, jotta nimien tulkinnassa vastaantulevat epäselvyydet on saatu ratkaistua. Tutkimuksen tuloksista selviää, että säilyttämistä on käytetty kaikkein eniten, mikä johtunee siitä, että Hollannin ja Englannin kulttuurit ovat jokseenkin samanlaisia. Transfromaatio oli myös melko yleinen, ja sillä tavalla syntyneet uudet nimet liittyivät usein hahmon luonteeseen tai alkuperäisen nimen kirjoitusasuun. Nimet ovat kuvaavia ja yksiselitteisiä. Lokalisoinnin käyttö käännöksessä paljasti myös pienehkön muutoksen hollantilaiseen kulttuuriin päin: hyvin oudot nimet muutettiin tutummiksi ja jotkin englantilaiset nimet muutettiin hollantilaisiksi. Yleensä ottaen mielleyhtymät olivat kohdetekstissä yksinkertaisempia kuin lähdetekstissä, mistä voidaan päätellä, että käännöksen kohdeyleisöksi on rajattu lapsiin. Se johtuu nimien kääntämisen vaikeudesta, sillä on erittäin haastavaa kääntää nimen kaikki aspektit toiselle kielelle. Yllättävä havainto oli se, että hollanninkieliset ja saksankieliset nimien käännökset erosivat toisistaan, vaikka kulttuurit muistuttavat toisiaan läheisesti. Toisaalta selvisi myös, että suomenkieliset nimet on käännetty samalla tyylillä kuin hollanninkieliset. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä siitä, miten nimet on käännetty kirjasarjan muissa osissa, ja aineistoon voitaisiin myös sisällyttää nimien lisäksi muut kulttuurisidonnaiset elementit
Oksanen, A. (Atte). "“Dead beyond any hope of resurrection?”:Iain M. Banks’ gravitas-defying narratives as a response to the 20th century literary utopian decline." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201609232821.
Full textUtopiakirjallisuus, joka lasketaan alkaneeksi Sir Thomas Moren teoksesta Utopia (1516), on ollut olemassa jo puoli vuosituhatta. Se on selvitytynyt omana tyylilajinaan useasta suosion romahtamisesta huolimatta nousten aina uuden sukupolven myötä tuomaan mielikuvitelmia täydellisistä yhteiskunnista. Kuitenkin tämänhetkinen, jo 1900-luvun alkupuolella alkanut suvantovaihe utopiakirjallisuuden suosiossa on johtanut siihen, että usea tutkija on julistanut tyylilajin kuolleeksi, tai vähintään kuolevaksi. Heidän perustelunaan on se, että sosialismin epäonnistuminen ja kaksi maailmansotaa veivät ihmisiltä uskon positiiviseen tulevaisuuteen ja sen myötä utopiaan. Vaikka tällä pessimismillä on epäilemättä oma roolinsa nykyisessä suvantovaiheessa, se tuskin voi olla sille ainoa syy. Toinen mahdollinen syy saattaa olla mielenkiintoisten tarinoiden puuttuminen. On vaikea kertoa tarinaa täydellisestä yhteiskunnasta, sillä jotta kyseessä olisi utopia ja kaikki täydellistä, kaikki muutos tilanteessa johtaisi väistämättä huonompaan lopputulokseen. Dystopiaan sijoittuvilla tarinoilla ei ole tätä ongelmaa. Tämän tutkielman päätavoite onkin näyttää, että utopiakirjallisuuden suosion hiipuminen ei liity pelkästään yleiseen pessimismiin, vaan että mielenkiintoisten tarinoiden puuttumisella on ollut tähän myös merkittävä vaikutus. Tämän lisäksi tarkoitus on osoittaa, että utopiakirjallisuuden alueella on mahdollista kertoa myös mielenkiintoisia tarinoita, ja että Iain M. Banksin tieteiskirjallisuuteen lukeutuvat teokset Kulttuuri-nimisestä (the Culture) fiktiivisestä utopistisesta yhteiskunnasta ovat yksi mahdollinen ratkaisu suvantovaiheesta nousuun. Tämän tutkimuksen argumentointi koostuu kolmesta osasta: ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan useiden muiden tutkimusten avulla sitä, mitä utopia ja utopiakirjallisuus oikein tarkoittavat. Tämän vaiheen tarkoitus on selvittää syitä utopiakirjallisuuden suosion laskuun tutkimalla mistä utopian perinteet oikein tulevat ja mikä tarkoitus utopiakirjallisuudella on sen historian aikana ollut. Toisessa vaiheessa keskitytään Banksin kuvitteelliseen Kulttuuriin ja sen ominaisuuksiin. Tarkoitus on sekä selvittää onko Kulttuuri tosiaan utopia, että kuinka se eroaa muista, aikaisemmista utopioista. Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa keskitytään utopioiden kerronnallisiin ongelmiin tutkailemalla ensin tyylilajin historiallisia tekstejä eri tarinankerrontaan perustuvien teorioiden pohjalta, jonka jälkeen analysoidaan kaksi Banksin teosta, Excession (1996) ja Use of Weapons (1990). Analyysin tavoitteena on tarkastella kuinka Banks luo kerronnallisia jännitteitä ja kiinnostavia tarinoita utopiakirjallisuuden tyylilajissa, joka on onnistunut tekemään tarinankerronnasta vaikeaa jo vuosisatoja. Vaikka loppujen lopuksi ei ole mahdollista vetää johtopäätöstä siitä, onko Banksin teokset merkki uudenlaisen utopian noususta, niin ainakin ne luovat toivoa, että utopiakirjallisuus ei ole vielä kuolemassa
Tikkanen, T. (Tapio). "“You may have heard of me”:an archetypal analysis of the protagonist of Patrick Rothfuss’ The Name of the Wind." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612103254.
Full textTämä tutkimus tarkastelee Patrick Rothfussin kirjoittaman Tuulen nimi -fantasiaromaanin päähenkilöä. Tavoitteena on osoittaa, että kyseinen päähenkilö ei ole arkkityyppinen sankari- tai pahishahmo, vaan hän ylittää pelkistetyt binaariset määritelmät sankarin ja pahiksen välillä käyttäytymällä ymmärrettävistä syistä ja inhimillisiin pyrkimyksiin nojaten, joista molemmat voivat aiheuttaa sekä hyvää, että pahaa. Tutkielma käyttää useita lähteitä määritelläkseen a) hahmojen tärkeyden, b) arkkityypit ja c) sankareiden ja pahisten luonteenpiirteet. Näitä käytettiin analyysin pohjana. Merkittävimmät käytetyt lähteet ovat Joseph Campbellin, Porter Abbottin ja Mike Alsfordin teokset. Analyysissä paljastui, että päähenkilön kuvaus pysyy suurimmalta osin sankarillisena, mutta pahuus on näkyvillä koko romaanin ajan joko selvästi tai epäsuorasti. Vaikka Tuulen nimi onkin Kuninkaantappajan kronikan ensimmäinen osa, se antaa lukijalle vahvan mielikuvan monimutkaisesta hahmosta, joka ei ole tiukasti hyvä eikä paha, vaan ennemminkin inhimillinen. Tulevaisuudessa koko trilogia tulisi lukea ja tutkia, jotta syvempi analyysi voidaan tehdä ja tämän tutkimuksen johtopäätökset varmistaa perustelluiksi
Väyrynen, V. (Valtteri). "From rage to reconciliation:the portrayal of Northern Ireland’s Troubles in Oliver Hirschbiegel’s Five Minutes of Heaven." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612233345.
Full textTässä tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Pohjois-Irlannin konflikti on esitetty Oliver Hirschbiegelin vuoden 2008 dokudraamaelokuvassa Five Minutes of Heaven. Tutkielmassa selvitetään, onko elokuvassa nähtävissä puolueellisuutta Pohjois-Irlannin katolilaisia/republikaaneja tai protestantteja/lojalisteja vastaan, sekä lisäksi arvioidaan elokuvan suhdetta aiempiin konfliktista kertoviin elokuviin ja niiden konventioihin. Elokuvaa on tutkielmassa analysoitu sekä sisällön että tyylin kannalta keskittyen pääasiassa elokuvan päähenkilöihin ja dokumentaariseen toteutustapaan. Konfliktista kertovien elokuvien historiaa käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta on hyödynnetty elokuvan vertaamisessa edeltäjiinsä. Tutkielmassa esitetään, että Five Minutes of Heaven käsittelee Pohjois-Irlannin konfliktia poikkeuksellisen puolueettomasti ja todenmukaisesti
Vanhala, E. (Eemi). "“The Templars do not fight for the Crown”:the constructing of protagonists and antagonists in Assassin’s Creed III." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704131483.
Full textTässä tutkielmassa tarkastellaan Ubisoftin julkaisemaa videopeliä Assassin’s Creed III vuodelta 2012. Tutkielman päämäärä oli selvittää, esitettiinkö pelin eri ryhmittymät, niin historialliset kuin fiktiivisetkin, yksinkertaisesti ja vääristyneesti, vai reilusti ja monipuolisesti. Tutkielmassa peliä analysoidaan tarkastelemalla, kuinka peli luo protagonistinsa ja antagonistinsa, ja kuinka se luo pelaajan samaistumista pelihahmoon ja muihin hahmoihin. Tutkielma tarkastelee sekä pelin fiktiivisiä ryhmittymiä, eli Assassiineja ja Temppeliherroja, että historiallisia ryhmittymiä, eli Britti-imperiumia sekä heidän Kolmeatoista Siirtokuntaansa, ja pyrkii selvittämään mikäli niiden kuvaukset ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkielman tulokset antavat ymmärtää, että pelin protagonistien ja antagonistien kuvaus on merkittävän monipuolinen ja lisäksi sen historialliset kuvaukset ovat tasapuolisia ja jopa ylineutraaleja
Karjalainen, T. (Tanja). "English in Finnish young women’s magazines:a study of Demi, Trendi and Cosmopolitan." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704131491.
Full textTämä pro gradu -tutkielma käsittelee englannin käyttöä kielellisenä lisäresurssina suomenkielisissä nuorten naisten lehdissä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon englantia lehdet sisältävät ja millä tavoin sitä käytetään suomen kielen rinnalla. Yksi tutkimuksen tavoitteista on myös pohtia aiempien tutkimusten avulla, miksi englantia käytetään näissä tapauksissa suomen sijasta. Tutkimuksen aineisto koostuu Demin, Trendin ja suomenkielisen Cosmopolitanin syyskuun 2016 numeroista, ja kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin keräämällä esimerkkejä englannin kielen käytöstä lehdissä, jaottelemalla esimerkit vastaaviin kategorioihin ja analysoimalla löydökset. Tuloksia verrattiin myös aiemmin alalla tehtyjen tutkimusten havaintoihin. Tutkimus osoitti, että lehdissä käytetään suhteellisen paljon koodinvaihtoa sekä saman lauseen sisällä että eri lauseiden välillä. Tekstit sisältävät myös runsaasti sekä uudempia että vanhempia lainasanoja. Osa lainoista on mukautettu paremmin sopiviksi suomen kielen fonologiseen, ortografiseen ja kieliopilliseen järjestelmään, mutta erityisesti uudempien lainasanojen joukossa on myös monia sitaattilainoja. Koodinvaihdon ja lainasanojen lisäksi artikkelit sisältävät myös runsaasti viittauksia englanninkielisiin yritysten, tuotteiden ja ihmisten nimiin. Lehtien omien artikkeleiden lisäksi lehdet sisältävät useita kaupallisia mainoksia, joiden englannin kielen käyttöä tutkittiin erikseen. Tulokset osoittivat, että suurin osa mainoksista sisältää englantia ainakin jonkin verran. Vain muutama lehdissä julkaistuista mainoksista on täysin englanninkielisiä, mutta englannin käyttö osoittautui erittäin yleiseksi suomen kielen seassa, esimerkiksi yritysten ja tuotteiden nimissä, lainasanoina, koodinvaihtona ja tuotekuvien sisältämissä teksteissä. Tämä tutkimus osoittaa, että englannin kielen käytöstä on tullut osa suomenkielisten nuorten naisten lehtien genreä ja sen käyttö kielellisenä lisäresurssina on sekä erittäin runsasta että monimuotoista. Tutkielman tulokset myös tukevat aiempien tutkimusten havaintoja englannin kielen kasvavasta roolista Suomessa
Kaisanlahti, A. (Anniina). "Scottish independence in the media:“We live in an uncertain world. Our homeland and our interest overseas are subject to constant threats:history shows how quickly and unexpectedly crises can emerge.”." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111797.
Full textSkotlanti järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestään 18. syyskuuta vuonna 2014. Itsenäisyyden puolesta toimi Kyllä -kampanja, jota johti Skotlannin parlamentin johtava puolue, Skotlannin Kansallispuolue. Unionissa pysymistä kannatti Better Together (parempi yhdessä) -kampanja, joka sai tukea muilta Skotlannin pääpuolueilta sekä monilta muilta yksittäisiltä poliitikoilta esimerkiksi Englannissa. Äänestystä käsiteltiin laajasti kaikissa medioissa niin Yhdistyneessä Kuningakunnassa kuin muualla maailmassakin. Tutkielmassa käsitellään median vaikutuskeinoja poliittisessa keskustelussa. Sen tarkoituksena on osoittaa, mitä keinoja käyttäen esimerkiksi sanomalehdet voivat vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Tämän lisäksi käsitellään lyhyesti Skotlannin historiaa, internet uutisia sekä kielen ja median vallankäyttöä. Tutkimusmateriaalina on käytetty kahden Skotlantilaisen sanomalehden nettisivuja, jotka ovat the Scotsman (scotsman.com) ja Herald Scotland (heraldscotland.com). Valitut 17 artikkelia ovat ajalta ennen vuoden 2014 äänestystä. Keskeisinä metodeina tutkielmassa on käytetty niin sanottua presuppositio tai ennakko-otaksuma -teoriaa, jonka mukaan jonkin asian sanotaan tai vihjataan olevan totta ilman enempää selvennystä. Toisena metodina on agenda setting -teoria, jossa esimerkiksi pohditaan, mitä tekstissä korostetaan ja mitä jätetään pois. Viimeisenä tutkielmassa on hyödynnetty viestin kehystämis eli message framing -teoriaa, jonka mukaan viestin esitystapa vaikuttaa siihen, miten yleisö sen ymmärtää. Tutkimusmateriaalista nousi esiin kolme pääteemaa, joita olivat kansallisidentiteetti ja historialliset viittaukset, epävarmuus ja pelko sekä Skotlannin kansallispuolueen johtaja Alex Salmond itsenäisyysaatteen kasvoina. Tutkimuksesta selviää, että nettiartikkeleissa kansallisidentiteettiä ja historiallisia viittauksia käyttivät hyödykseen eniten itsenäisyyden kannattajat, kun taas epävarmuuden ja pelon teemat esiintyivät voimakkaasti unionia puolustavissa teksteissä. Lisäksi unionia kannattavissa lausunnoissa Alex Salmond esitettiin usein koko itsenäisyysaatteen kasvoina, ja usein negatiivisessa valossa. Tutkielman lopuksi pohditaan syitä sille, miksi skotlantilaiset äänestivät itsenäisyydelle Ei vuonna 2014. Tulosten perusteella mahdollisen itsenäisyyden epävarmat seuraukset sekä Alex Salmondin epäluotettavuus poliittisena johtajana olivat suuressa roolissa äänestyksen lopputuloksessa. Toisaalta Kyllä -äänen puoltajia voidaan sano olleen ne ihmiset, jotka kokivat olevansa tyytymöttämiä Iso-Britannian hallituksen tekemiin päätöksiin ja halusivat Skotlannin täyden päätäntävallan sitä koskevissa asioissa
Ronkainen, H. (Heli). "Let’s write this article!:ways to improve cooperation between researchers and language editors in writing journal articles." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012355.
Full textTämän pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää, miten Oulun yliopiston suomenkieliset tutkijat ja editoijat tekevät yhteistyötä tieteellisten artikkeleiden kirjoittamisessa englanniksi. Yhteistyön mahdollisuuksista ja hyödyistä ei ole riittävästi tietoa, vaikka tutkijoille artikkeleiden kirjoittaminen kansainvälisiin julkaisuihin on tärkeä osa työtä. Tämä tutkimus on tapaustutkimus. Ennen tätä tutkimusta tutkijoiden ja editoijien yhteistyötä tieteellisten artikkeleiden kirjoittamisessa ei ollut tutkittu empiirisesti. Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Verkkokyselyn avulla selvitettiin, miten tutkijat itse arvioivat kirjoitusprosessiaan ja sen kielentarkastusta. Tutkijoilta tiedusteltiin, miten he haluaisivat tehdä yhteistyötä editoijien kanssa kirjoitusprosessin alussa, keskivaiheessa ja lopussa. Tämän jälkeen kuusi tutkijaa kutsuttiin haastatteluihin. Haastatteluissa tutkijoilta kysyttiin, miten he tekevät yhteistyötä editoijien kanssa ja millaisesta palautteesta he arvioivat olevan eniten hyötyä kirjoittamiselleen. Vastaukset jaettiin teemoihin analyysia varten. Yli puolet kyselyyn vastanneista tutkijoista arvioi, että heille olisi hyötyä siitä, että he tekisivät enemmän yhteistyötä editoijien kanssa kirjoitusprosessin aikana. Tutkimuksessa haastatellut tutkijat arvioivat, että yhteistyö editoijan kanssa auttaisi löytämään keinoja artikkelin rakenteen muodostamiseen ja tutkimuksen sisällön esittämiseen. Tutkimuksen mukaan tutkijoiden ja editoijien välistä yhteistyötä tulee kehittää Oulun yliopistossa. Yhteistyön kehittämisessä pitää ottaa huomioon tutkijoiden tieteenala, kokemus, tavoitteet ja kielitaito
Sirén, T. (Tea). "Interrupting, patronizing and silencing in the series Teen Mom 2:re-evaluating the stereotypes." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201602031108.
Full textPyhäjärvi, I. (Iiro). "The opinions of students on grades and grading systems, and how they relate to current assessment." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605201824.
Full textOpiskelijoiden arviointi on tärkeä osa nykyistä koulutusmallia, mutta opiskelijoiden mielipidettä arvioinnista ei ole tutkittu paljoa. Tämä tutkimus analysoi Oulun yliopiston opiskelijoille suunnattua kyselyä arvosanoista, niiden muutoksesta ja tutkimuksen kannalta olennaisimpana heidän yleisiä mielipiteitään arvosanoista. Näitä mielipiteitä verrattiin nykyisiin arvioinnin menetelmiin. Vastauksia käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ja teoreettiseksi taustaksi valittiin kielitaidon Eurooppalainen viitekehys, yleiset ja yliopistojen opetussuunnitelmat, sosiologinen näkökulma arviointiin sekä tutkimuksia arvosanojen vaikutuksista oppilaisiin. 39 opiskelijan vastaukset analysoitiin teoreettista taustaa vasten, ja ero numeeristen arvojen ja hyväksytty/hylätty mallien kannattajien välillä löytyi. Numeeristen arvojen kannattajat arvostivat niiden antamaa palautetta omasta osaamisestaan, kun taas hyväksytty/hylätty mallin kannattajat kokivat mallin kannustavan syvempään ymmärtämiseen. Kuitenkin molemmat puolet esittivät oppimisen ja arvioinnin hyvin stereotyyppisellä tavalla, missä opettaja arvioi oppilaiden passiivisesti omaksuman tiedon lopputentin kautta
Richard, M. (Magalie). "Building virtual learning communities:a qualitative study of an online community of practice on the language-learning website Duolingo." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606102493.
Full textMehtälä, H. (Harri). "The affordances of Duolingo for mobile-assisted language learning:a sociocultural and ecological perspective." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512182309.
Full textTietotekniikan rooli opetuksessa on ollut jo pitkään kasvussa. Mobiiliteknologia mahdollistaa oppimisen niin perinteisessä luokkaopetuksessa kuin sen ulkopuolellakin, mikä häivyttää rajaa muodollisen ja epämuodollisen oppimisen välillä. Pelillistämistä hyödyntävät sovellukset pyrkivät tekemään vieraan kielen oppimisesta yhtä viihdyttävää kuin videopelien pelaamisesta. Duolingo on suurella käyttäjäkunnallaan kasvanut lyhyessä ajassa yhdeksi suosituimmista tavoista opetella kieliä verkossa. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Duolingo-sovelluksen Android-älypuhelinversiota. Sen tavoitteena on tutkia Duolingon erilaisia affordansseja (toiminnan mahdollisuuksia) kielen oppimiselle sosiokulttuurisen kielenoppimisteorian ja sen ekologisen lähestymistavan perspektiivistä. Erityishuomiota on kiinnitetty niihin affordansseihin, joita pelillistäminen, kielenoppimisaktiviteetit ja oppijoiden välinen vuorovaikutus tarjoavat. Oppimiseen liittyviä tutkimuksia tietokoneavusteisesta kieltenopetuksesta, mobiiliteknologiasta ja pelillistämisestä on käytetty edellä mainittujen teorioiden tukena, tarkoituksena parantaa analyysin kattavuutta. Sovelluksen kuvaamiseen on käytetty fenomenografista menetelmää. Tutkimuksen aineistona toimii Duolingo itsessään, ja esimerkkikielenä käytetään espanjaa englantia puhuville. Analyysissä esimerkkeinä käytetään kuvakaappauksia sovelluksesta ja otteita tehtävien kommenttiosion keskusteluista. Analyysi osoittaa, että Duolingossa on lukuisia sellaisia affordansseja kielen oppimiseen, jotka ovat samassa linjassa sosiokulttuurisen teorian ja sitä tukevan ekologisen perspektiivin kanssa. Näistä merkittävimmät affordanssit liittyivät oppimiseen lähikehityksen vyöhykkeellä käyttäjien avustaessa toisiaan oppimisessa, sekä kielitietoisuuden kehittymiseen oppijoiden keskustellessa tehtävistä. Tietyt piirteet Duolingossa ovat kuitenkin edellä mainittujen oppimisteorioiden valossa rajoittavia. Sovelluksen viestintämahdollisuudet eivät tue avustettua oppimista kaikilla tasoilla, ja aikavälikertaukseen perustuva harjoittelu (eng. spaced repetition) ei vaikuttaisi täsmäävän sosiokulttuurisen ja ekologisen näkemyksen kanssa, joissa tavoitellaan sosiaalista ja tarkoituksenomaista vuorovaikutusta. Tulokset viittaavat siihen, että ko. teorioiden näkökulmasta tarkasteltuna Duolingon voidaan katsoa soveltuvan muita oppimisen muotoja tukevaksi oppimistyökaluksi. Tutkielman tulokset voivat hyödyttää mobiili-avusteisen tai pelillistetyn kielenoppimisen tutkimuksista kiinnostuneita. Ne osoittavat Duolingon olevan monella tapaa samassa linjassa sosiokulttuurisen kielenoppimisteorian ja sen ekologisen näkökulman kanssa. Kielenopettajat voivat käyttää tuloksia kun he pohtivat yleisesti mobiilisovellusten roolia pedagogiikassaan. Tämän tutkielman vahvuus on fenomenografian suoran kuvaamisen metodissa, joka antaa tukijalle vapauden kerätä aineistoa ja kehittää teoreettista viitekehystä samanaikaisesti. Laadullisen tutkimuksen luonteen takia tuloksia ei voida yleistää laajasti ilman lisätutkimuksia. Jatkotutkimukset voitaisiin kohdentaa Duolingon käyttäjäyhteisöön ja oppijoiden välisen vertaistuen luonteeseen
Leinonen, R. (Rita). "“So that you’re feeling comfortable in speaking the language”:teacher students’ views on teaching the pronunciation of English." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705111805.
Full textTutkielman aihe on opettajaopiskelijoiden näkemykset englannin ääntämisen opettamisesta. Aihe on ajankohtainen, koska englantia käytetään kansainvälisen kommunikoinnin kielenä. Aihetta ei tekijän tietojen mukaan myöskään ole tutkittu aiemmin Suomessa. Tutkielman tarkoituksena on tutkia opettajaopiskelijoiden näkemyksiä englannin ääntämisen opettamisesta ja selvittää, mitkä asiat ovat heidän mielestään aiheessa keskeisiä. Tutkielman empiirisiä tuloksia tarkastellaan sosiokulttuurisen oppimiskäsityksen kautta ja lähestymällä opettamista kommunikatiivisesta näkökulmasta. Myös keskeisiä ääntämiseen ja ääntämisen opettamiseen liittyviä tutkimuksia hyödynnetään, jotta aihetta voidaan käsitellä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää opettajaopiskelijaa, jotka suorittivat englannin aineenopettajan yliopistotutkintoa. He olivat opinnoissaan eri vaiheissa, eikä heillä ollut merkittävää kokemusta opettamisesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina eli haastatteluina, joissa teemat ja täydentävät kysymykset ohjasivat haastattelun kulkua. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkielman sisällönanalyysi toteutettiin etsimällä aineistosta keskeiset yksittäiset ilmaukset ja abstrahoimalla kyseiset yksittäiset ilmaukset ryhmiin, luokkiin ja teemoihin. Keskeiset löydökset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneet opettajaopiskelijat ajattelevat oppimisen olevan prosessi, joka mahdollistaa kehittymisen. He ovat sitä mieltä, että vaikka ääntämisen opettamisessa tulee käydä läpi englannin aksenttien moninaisuus, tulee opettamisessa käyttää vain yhtä kielen normia. Opettajaopiskelijoiden mielestä puhuminen ja tietoisuus ääntämisestä ovat oppimistavoitteita, ja he näkevät puhumisen ja kuuntelemisen keskeisinä metodeina ääntämisen opettamisessa. Löydökset osoittavat myös, että opettajaopiskelijat eivät ole yhtenäinen ryhmä englannin ääntämisen opettamista koskevissa mielipiteissään. Kokonaisuutena löydökset oikeuttavat päätelmän, että opettajaopiskelijat kannattavat oppijalähtöistä näkökulmaa opettamiseen. Heidän näkemyksensä ääntämisen opettamisesta ovat johdonmukaisia: heidän tärkeinä pitämänsä opettamisen tavoitteet, sisällöt sekä metodit ja työkalut ovat keskenään yhteensopivia. Opettajaopiskelijat pystyvät siten hahmottamaan ääntämisen opettamisen kokonaisuutena, vaikka keskittyvätkin sen yksittäisiin elementteihin. Heidän näkemyksensä ovat lisäksi suurelta osin yhteneväisiä aiheeseen liittyvien teorioiden ja aiempien tutkimuksien kanssa. Tämä viittaa siihen, että heillä on oleellista teoreettista tietoa ääntämisen opettamisesta ja että he pystyvät soveltamaan tätä tietoa miettiessään ääntämisen opettamisen käytännön toteutusta
Rissanen, J. (Janne). "A perceptual study of difficulties met by native speakers of English in the production of the durational patterns of Finnish disyllabic word structures." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201410041921.
Full textTässä pro gradu -tutkielmassa esitellään havaintoaineistoon perustuva tutkimus vaikeuksista, joita englanninkieliset suomenoppijat kohtaavat pyrkiessään tuottamaan rakenteeltaan suomen kielen mukaisia kaksitavuisia sanoja. Analyysin päätarkoitus oli selvittää, kuinka viesti muuttuu matkalla tekstistä lausumaksi ja lausumasta havainnoksi, ja sen jälkeen arvioida äidinkielenään suomea puhuvien kuuntelijoiden havaintojen perusteella, kuinka hyvin informantit onnistuivat tuotoksissaan. 70 sanan testiaineisto koostuu sanapareista, joissa on oikeita kaksitavuisia suomen kielen sanoja ja rakenteeltaan samanlaisia hölynpölysanoja satunnaisessa järjestyksessä. Merkitykselliset sanat laadittiin siten, että ennustettava kvantiteetin poikkeama tuottaisi niiden kanssa minimiparin. Kaikki yhdeksän informanttia lausuivat sanat äänieristetyssä studiossa, heidän tuotoksensa tallennettiin, ja tallenteet esitettiin lukioluokan oppilaista koostuville kuulijaryhmille. Heidän välittömät kirjalliset havaintonsa, 14350 yksittäistä näytettä, syötettiin analysoitavaksi tätä tarkoitusta varten räätälöityyn relaatiotietokantaan. Havaintoaineistoa analysoitiin kahdesta näkökulmasta, yhtäältä tarkastellen kvantitatiivisia poikkeamia kussakin tavurakenteessa ja toisaalta kunkin informantin vastaavia yksilöllisiä piirteitä tehden huomioita myös laadullisista poikkeamista. Tarvittaessa havaintojen analyysiä täydennettiin foneettisista mittauksista saaduilla tuloksilla. Analyysi kattoi kaikki mahdolliset kvantitatiiviset poikkeamatyypit, joita tällaisessa aineistossa voivat olla vokaalin piteneminen tai lyheneminen kummassakin tavussa tai konsonantin piteneminen tai lyheneminen tavunrajalla. Selkeästi yleisin ja sitkein poikkeamatyyppi aineistossa on toisen tavun vokaalin lyheneminen. Eniten tätä esiintyy tavurakenteissa, joissa on sekä lyhyitä että pitkiä äännesegmenttejä, ja eritoten silloin, kun tavunrajalla on konsonanttiklusteri. Helpoimpia tuottaa ovat sellaiset sanat, joissa kaikki segmentit ovat joko pitkiä tai lyhyitä. Toiseksi yleisin poikkeamatyyppi on ensitavun pitkän vokaalin lyheneminen. Erilaiset tavunrajan kestopoikkeamat, yleisimpänä niistä kaksoiskonsonantin havaitseminen lyhyenä, ovat kokonaisuudessaan haastava ryhmä. Nämä muutokset liittyvät tyypillisesti yhteen niin, että tavunrajalla tapahtuu samanaikaisesti sekä äännesegmenttien lyhenemistä että pitenemistä, mikä johtaa havaintoihin, jotka ovat kenties kauimpana alkuperäisestä tarkoitteestaan ja siten vaikeita ymmärtää. Tutkimus korostaa suomen kvantiteettiopposition hallinnan merkitystä kommunikaation sujuvuuden kannalta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää koulutusmateriaalin laadinnassa äidinkielenään englantia puhuville suomen kielen oppijoille
Alanko, M. (Mirjami). "How to be a skilled English learner:a sociocultural analysis of Finnish adults’ learner beliefs." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022155.
Full textMonet opettajat ja opettajaksi opiskelevat tietävät, että oppijan uskomuksilla voi olla huomattavan suuri tekijä oppimisessa. Näiden uskomusten tunnistaminen ja tutkiminen on tärkeää, sillä niiden ajatellaan voivan joissakin tilanteissa vaikuttavan toisen tai vieraan kielen oppimiseen joko myönteisesti tai kielteisesti. Uskomukset ja näkökulmat muuttuvat hitaasti, ovathan ne usein tiedostamattomia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia oppijan uskomuksia suomalaisilla aikuisopiskelijoilla on, sekä verrata niitä moderneihin sosiokulttuurisiin ja ekologisiin teorioihin kielestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin löyhästi strukturoidun ryhmähaastattelun kautta, jonka aiheena oli: “Millainen on hyvä kielenosaaja”. Haasteltavina oli neljä suomalaista aikuista, jotka olivat aikaisemmin opiskelleet tämän tutkimuksen tekijän johdolla englannin alkeita viikoittaisilla oppitunneilla. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat aikuiset, sillä heidän oppijan uskomuksiaan on tutkittu vähemmän kuin nuorempien oppijoiden. Lisäksi aikuisten uskomukset ovat usein hyvin hitaita muuttumaan ja voivat juontaa juurensa jopa vuosikymmenien takaisiin kouluvuosiin. Aikuisopetuksen tarve lisääntyy edelleen ja tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä sekä oppijoille että opettajille. Keskusteluhaastattelun aikana nousseet mielipiteet olivat sekä yhteneväisiä että eriäviä sosiokulttuurisen ja ekologisen teorian kanssa. Leo Van Lierin esittelemät yleiset kielenoppimiseen kohdistetut olettamukset, kuten olettamus kielen koostuvan pienemmistä osa-alueista ja siitä, että on olemassa ”väärää” ja ”oikeaa” kieltä, olivat selkeästi näkyvissä tutkimusaineistossa. Keskustelussa esille nousseita kielen osa-alueita olivat sanasto, lukeminen, kirjoittaminen, kielioppi ja ääntäminen. Tämän lisäksi pohdittiin itsevarmuuden tärkeyttä sekä opettamista ja oppimista. Tutkimuksen välittömänä vaikutuksena on edistää tutkimukseen osallistuvien oppijoiden ja opettajan ymmärrystä oppijan uskomuksista. Koska tutkimus ei ole pienen otoksen vuoksi kovin laaja, sen ei ole tarkoitus kattaa koko aihealuetta, vaan tarkastella sitä laadullisesti. Tavoitteena on, että se toimisi hyödyllisenä keskustelunavaajana oppijoiden uskomuksista ja rohkaisisi toisia opettajia, tutkijoita sekä oppijoita tarkastelemaan aihetta ja ottamaan sen huomioon pohtiessaan omia uskomuksiaan, suunnitellessaan ja arvioidessaan tutkimuksiaan, opetustaan, oppimistaan sekä mahdollisesti kehittäessään tulevia oppimateriaaleja
Anttila, J. (Juha). "Language acquisition and linguistic requirements in peacekeeping:a case study." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305201318.
Full textTässä tutkimuksessa perehdytään niihin tapoihin joilla kielen omaksuminen ilmenee rauhanturvatyössä ja mitä kielellisiä vaatimuksia työskentely rauhanturvaorganisaatiossa asettaa. Tutkimus tarjoaa myös muutamia mahdollisuuksia tulosten käyttämiseen rauhanturvaorganisaation kielellisen harjoittelun suunnitteluun ja järjestämiseen, jotta rauhanturvatyön asettamat kielelliset vaatimukset voitaisiin täyttää tehokkaammin. Aineisto koostuu pääosin äänitteistä, jotka on kerätty kahden Afganistanin rauhantuvatyön rotaation aikana ja niiden jälkeen. Kerätty aineisto ensin arvioitiin Eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) arviointiasteikkojen mukaan ja tuloksia verrattiin vastaavanlaiseen asetelmaan, jossa tutkittiin suomalaisia työntekijöitä vieraskielisessa työympäristössä. Aineisto on jaettu kolmeen vaiheeseen, jossa ensimmäinen edustaa koehenkilön lähtötasoa, toinen vaihe edustaa työnteon lomassa kohdekielen aktiivisesta käytöstä johtunutta kielitaitoa, ja kolmas vaihe edustaa kielitaidon kehityksen pysyvyyttä ajanjakson jälkeen jolloin kielenkäyttö on ollut vähemmän aktiivista verrattuna ensimmäisen ja toisen vaiheen väliseen aikajaksoon. Äänitteet arvioitiin kussakin vaiheessa jokaisen CEFR:in viestinnällisyyteen perustuvan kielitaidon arviointiasteikon mukaan. Kunkin arvioinnin tuloksia verrattiin vastaavaan arviointiin seuraavassa vaiheessa, joka mahdollisti kielitaidon kehittymisen tekemisen mittaamiskelpoisemmaksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että CEFR:n luokittelemista kielitaidoista useimmat kehittyivät pysyvästi, tai toisin sanoen, sekä toisen että kolmannen vaiheen tulokset olivat ensimmäisen vaiheen tuloksia parempia. Vain harvat kielitaidoista eivät kehittyneet lainkaan, joka johtuu osittain siitä, että kyseisten kielitaitojen puutteet haittasivat kielenkäytön viestinnällisyyttä vähiten. Tulokset osoittavat, että rauhanturvaajien kielitaidon koulutus voisi tulevaisuudessa olla tehokkaampaa, mikäli rauhanturvaajille tarjottaisiin käytännöllisempiä harjoituksia liittyen englannin kielen käyttöön rauhanturvatyössä. Lisäksi omien kielitaitojen tiedostaminen ja niiden kehittymisen seuraaminen saattaisivat tehdä rauhanturvaajista tehokkaampia vieraan kielen käyttäjiä viestinnällisyyden kannalta
Karvonen, S. (Senni). "On the same page:an analysis of the mommy blogging phenomenon." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201411141999.
Full textTutkimukseni käsitteli nykyisen amerikkalaisen äitibloggausilmiön keskeisiä piirteitä. Tarkastelin blogin Divine secrets of a domestic diva yhtä blogikirjoitusta, jossa ryhmä äitibloggaajia otti kantaa erääseen kiistanalaiseen ilmiöön blogimaailmassa. Pyrin selvittämään, millaisia diskursseja blogikirjoitus loi tai yritti korvata. Tarkoituksenani oli myös selvittää kuinka teksti tulkittiin lukijoiden toimesta ja arvioida mahdollisen yhteisön kehittymistä bloggaajien ja lukijoiden välillä. Tutkimuskysymykseni olivat seuraavat: Mitä diskursseja blogikirjoitus luo ja miten ne on ilmaistu? Miten kyseiset diskurssit vaikuttavat mahdollisen yhteisön muotoutumiseen osanottajien välillä? Lähestyin tutkimuskohdettani kriittisen diskurssianalyysin avulla (Fairclough 2003, 2010). Löysin tekstistä erilaisia näkökulmia eli diskursseja neljään keskeiseen teemaan, jotka nimesin näkemyksiksi äidin roolista, näkemyksiksi sosiaalisesta käyttäytymisestä, näkemyksiksi terveydestä ja näkemyksiksi raskauden jälkeisestä vartalokuvasta ja ulkonäöstä. Löytämäni diskurssit edustivat pitkälti vastakkaisia näkemyksiä, mikä oli osittain odotettavissa kiistanalainen aihe huomioonottaen. Äidin rooliin liittyvät diskurssit rakentavat sosiaalisia käsityksiä äitien ja naisten rooleista, ja nimesin sen sisällä olevat kaksi dominoivaa diskurssia idealistiseksi ja realistiseksi (ei-ideaali) äitiydeksi. Naisten sosiaalista käyttäytymistä kuvaavat diskurssit jakautuivat myös kahteen vastakkaiseen leiriin: solidaarisuus ja epäyhtenäisyys. Nämä kaksi diskurssia olivat dominoivia blogikirjoituksessa ja sen saamissa kommenteissa. Terveysteemaan liittyvät diskurssit nimensin tiukaksi ja sallivaksi näkemyksiksi, ja ne tulivat esille etenkin kommenttiosiossa. Näkemykset raskauden jälkeisestä vartalokuvasta ja ulkonäöstä olivat myös keskeisiä ko. tekstissä ja nimesin siihen liittyvät diskurssit hyväksynnäksi ja kritiikiksi. Diskurssit, jotka tekstistä löysin eivät olleet selvärajaisia ja olivat osin päällekkäisiä. Blogikirjoitukseen osallistuneet bloggaajat vahvistivat omaa yhteisöään korostamalla eroa kritiikin kohteena olevaan Kangiin. Vaikka blogikirjoitus sai paljon kannustavaa palautetta lukijoilta, sitä kommentoivat kirjoittajat jäivät kuitenkin bloggaajien muodostaman yhteisön ja heidän yhteisen kannanottonsa ulkopuolelle
Syrjä, E. (Eero). "Girls rule, boys drool!:a systematic review of literature on the effects of gender on educational outcomes." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605101659.
Full textKoulumenestyksessä on suuria eroja sukupuolten välillä. Naiset ja tytöt menestyvät koulussa ja koulutuksessa huomattavasti miehiä ja poikia paremmin. Tämä sukupuolten välinen ero on nähtävissä kaikissa EU-28 ja PISA maissa. Tämä opinnäyte käy läpi systemaattisesti tähän ilmiöön liittyviä tutkimuksia. Käyttäen tarkkaa askel kerrallaan järjestelmää ja hyödyntäen boolean-fraasia niin että mahdollisimman relevantit tutkimukset voitaisiin löytää kahdesta tieteellisestä tietokannasta: Ebsco ja Proquestin ERIC. Haun tuloksista valittiin kahdeksan tutkimusta analyysia varten. Vaikka tämä opinnäyte ei voi näyttää kausaalisuutta, kaikilla kahdeksalla tutkimuksella on merkitystä tämän ilmiön ymmärtämiseksi. Suurin yhteinen ongelma tekijä on poikien asenne yleisesti lukemista kohti ja erityisesti koulua kohti
Kilpeläinen, R. (Riina). "Establishing intergovernmental organizations:how founding treaty discourse creates collectivity among the member states." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704131499.
Full textPoliittisen globalisaation seurauksena hallitustenvälisten yhteistyöjärjestöjen määrä on kasvanut huomattavasti. Vaikka itsenäisen valtion päätös liittyä kyseisiin järjestöihin voi ensisijaisesti pohjautua kansallistasolla suoritettuihin hyöty- ja kustannuslaskelmiin, hallitustenvälisten järjestöjen kestävyys ja toimivuus vaativat jäsenmaiden osalta jonkin tasoista yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi tämä tutkimus pyrkii selvittämään, kuinka tällaisten järjestöjen perustussopimusten diskurssia voidaan käyttää edistämään kollektiivisuutta ja kollektiivisten asenteiden muodostumista jäsenmaiden keskuudessa. Tätä tavoitetta varten tutkimus keskittyy viiden järjestön perustussopimuksiin, jotka ovat kaikki kansainvälisesti merkittävässä asemassa. Nämä järjestöt ovat YK, NATO, OPEC, EU ja AU. Diskurssianalyyttisia tutkimusmetodeja hyväksikäyttäen näistä sopimuksista on pyritty löytämään sellaiset diskurssikeinot, jotka luovat ja tukevat kollektiivisuutta ja kollektiivisen identiteetin muodostusta tutkittujen järjestöjen jäsenmaiden keskuudessa. Tutkimusmateriaalia analysoidessa kyseisenkaltaisia kollektiivisuuden diskursseja näytti esiintyvän säännöllisesti ja yhtenäisesti kaikissa tutkituissa sopimuksissa riippumatta järjestöjen tavoitteista tai erikoisaloista. Kansallisten ja järjestöllisen eetoksen yhteneväisyys, kilpailevien intressien tasapainottaminen ja itsenäisyyden suojelu näyttävät rohkaisevan jäseniä kohti kollektiivista samaistumista. Lupaus järjestön sisäisestä tasa-arvoisuudesta ja väistämättömien epätasa-arvoisuuksien normalisointi puolestaan vaikuttavat vähentävän jäsenmaiden välisiä konflikteja ja täten tukevat järjestöllistä kollektiivisuuden tunnetta. Tämän lisäksi sitä, miten sopimukset esittelevät järjestön asenteet muuhun maailmaan ja sen luomiin haasteisiin, voidaan pitää järjestön yhdistävänä tekijänä sen luoman maailmankuvan vuoksi. Koska nämä ominaisuudet toistuvat diskurssissa jokaisen perustussopimuksen kohdalla, voidaan myös olettaa, että samankaltaisia diskursseja olisi löydettävissä myös muiden järjestöjen perustussopimuksista tai niitä voitaisiin yleisesti soveltaa tuleviin sopimuksiin. Näitä toistuvia diskurssikeinoja ja sopimusominaisuuksia voidaan siis pitää hallitustenvälisten järjestöjen kollektiivisen identiteetin perustana. Näin ollen, vaikka kollektiivinen identiteetti muodostuisikin pääasiallisesti järjestöjen sisäisen jokapäiväisen vuorovaikutuksen ja sen diskurssien kautta, perustussopimusten tarjoama viitekehys luo perustan järjestöjen sisäiselle identiteetille sekä teoreettisen vertailukohteen, johon jo muodostunutta kollektiivista identiteettiä voidaan verrata
Pouke, S. (Saara). "A study of the function of the love triangle in The Hunger Games trilogy." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706102663.
Full textTämän työn tarkoitus on tutkia ja selittää Suzanne Collinssin Nälkäpeli (eng. The Hunger Games) trilogiassa kuvatun kolmiodraaman temaattista ja metaforista funktiota kirjailijan dystopisessa tekstissä. Narratiivi ei kyseenalaista päähenkilöä (Katniss Everdeen) feministisenä hahmona. Kuvattu kolmiodraama tukee tekstin temaattisia aspekteja, kuten nuoren henkilön rakkautta ja pelaamisen teemaa, sekä toimii metaforana yhteiskunnan eri osa-alueille. Katniss -hahmon sisäiset ja ulkoiset syyt parinvalintaan vaihtelevat ja kolmiodraamassa tutkitaan myös seksuaalisuutta. Peli -teema esiintyy mieshahmojen keskinäisessä kilpailussa, sekä siinä kuinka diktaattori hyväksikäyttää päähenkilön tunteita. Metaforana mieshahmot toimivat kapinoijien, heidän vaihtelevien identiteettiensä sekä diktatuurin kuvaajina