Relevant bibliographies by topics / EuroVan van

Contents

  1. Journal articles
  2. Dissertations / Theses
  3. Books
  4. Book chapters
  5. Conference papers
  6. Reports

Academic literature on the topic 'EuroVan van'

Author: Grafiati
Published: 4 June 2021
Last updated: 6 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'EuroVan van.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "EuroVan van"

1

Siirala, Eeva. "Elämänlaajuinen investointi ihmisiin – ihmiset enemmän kuin 'inhimillisiä resursseja'." Aikuiskasvatus 23, no. 2 (May 15, 2003): 144–48. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93477.

Full text
Abstract:
Euroopan komission aikuiskasvatusosaston pääjohtaja Nikolaus van der Pas myönsi haastettelun Lifelong Learning in Europe -lehden toimittajalle Eeva Siiralalle. Aikuiskasvatus julkaisee haastattelun suomeksi. Katsantokanta elinikäiseen oppimiseen on EU:ssa laajentunut merkittävästi ydinasioista, työllistettävyydestä ja joustavuudesta työelämässä. Nyt koetaan yksilö itsessään arvokkaaksi: yksilönä, kansalaisena, ammatinharjoittajana ja sosiaalisena olentona. Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluvat taidot ovat tärkeitä monessa mielessä, jopa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa, rasismin ja muukalaisvihan vastustamisessa, kestävien ja ympäristöä vahingoittamattomien tuotantotapojen omaksumisessa ja kehittämisessä, oikeuksien puolustamisessa työpaikalla sekä luottamustehtävien ja vastuun ottamisessa työntekijäelimissä ja -järjestöissä.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Kotzé, Ernst. "The story of Afrikaans - out of Europe and from Africa, Part 2 by WAM Carstens and RH Raidt." Tydskrif vir Geesteswetenskappe 59, no. 4 (2019): 588–98. http://dx.doi.org/10.17159/2224-7912/2019/v59n4a9.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Deprez, Kas, and Armel Wynants. "La Flandre nationaliste face à l'Europe." Language Problems and Language Planning 18, no. 2 (January 1, 1994): 113–27. http://dx.doi.org/10.1075/lplp.18.2.02dep.

Full text
Abstract:
SAMENVATTING Nationalistisch Vlaanderen en de Europese Unie De Vlaams-nationalisten zijn om twee redenen tegen de Europese eenmaking gekant. Ten eerste zal als gevolg van de Europese functie van Brussel het aantal buitenlanders in en rond de hoofdstad verder toenemen. In Brussel zelf geraakt de Vlaamse minderheid daardoor nog meer in de verdrukking. In de periferie wordt de lokale bevolking geconfronteerd met een nieuwe, anderstalige elite die zich niet aanpast. Ten tweede zal in het Europa zonder grenzen de rol van het Engels steeds belangrijker worden. De Europese Gemeenschap zou enkel in efficiëntie en profijt geïnteresseerd zijn en bijgevolg de talige diversiteit binnen haar grenzen als hinderlijk ervaren. Dat de EG de facto de positie van het Engels in Europa versterkt, blijkt wellicht het duidelijkst uit het feit dat als gevolg van het Erasmus-programma het aantal cursussen in het Engels aan de Vlaamse en Nederlandse universiteiten de jongste jaren sterk gestegen is. Niet alleen de Vlaams-nationalisten, maar ook het officiële Vlaanderen stelt zich defensief op, veel defensiever dan het officiële Nederland. Het officiële Nederland voelt zich helemaal niet bedreigd. De Vlamingen proberen nu via allerlei Algemeen-Nederlandse verenigingen en stichtingen hun taalnationalisme naar Nederland te exporteren. Ze boeken daar zelfs een zeker succes bij. Het Algemeen-Neerlandisme misbruikt Maastricht om zijn eigen project, de Nederlanden, te promoten: samen tegen het Europese monster en tegen het Engels. Natuurlijk is het Nederlands sterk genoeg om de Europese uitdaging aan te kunnen. Het Nederlands is nog nooit zo sterk geweest. En wat Brussel betreft: de Vlaamse aanwezigheid is er gewaarborgd; Brussel is de enige internationale stad waar de Vlamingen politiek beschermd worden. Vlaanderen en Nederland moeten resoluut voor Maastricht kiezen omdat de Europese eenmaking het enige mogelijke antwoord is op de enge nationalismen die overal de kop opsteken. De enige formule ook die ons een multiculturele toekomst kan garanderen. De culturele paragraaf in het verdrag en het Comité van de Regio's vormen belangrijke stappen vooruit. RESUMO Naciisma Flandrio fronte al Europo La flandraj naciistoj kontraŭas la unuigon de Europo pro du kaŭzoj. Unue pro la europa funkcio de Bruselo la nombro de eksterlandanoj en kaj cirkaŭ la cefurbo plu kreskos. Per tio la situacio de la flandra minoritato en Bruselo farigos eĉ pli malavantaga. Ekster la urbo la loka logantaro pli kaj pli frontas novan, alilingvan kaj ne adaptigeman eliton. Due en la senlima Eŭropo la angla akiros pli kaj pli gravan rolon. Lau ili, la Europa Komunumo interesigas nur pri efikeco kaj prolito kaj do trovas sian lingvan diversecon malhelpa. Ke EK fakte plifortigas la rolon de la angla en Eŭropo, farigas plej evidente per tio, ke pro la Erasmus-pro-gramo la kursoj instruataj per la angla en flandraj kaj nederlandaj universitatoj en la lastaj jaroj grave plimultigis. Ne nur la flandraj naciistoj, sed ankaŭ la flandraj oficialuloj sin tenas defende, multe pli defende ol la nederlandaj oficialuloj. Ĉi-lastaj tute ne sentas minacataj. La flandroj nuntempe — ec kun ioma sukceso — provas transmeti sian lingvan naciismon al Nederlando pere de aro da komunnederlandaj asocioj kaj fondajoj. La komunnederlandismo misuzas Maastricht-on por antaŭenpusi sian propran projekton, La Malaltajn Landojn: komune kontraŭi la europan monstron kaj la anglan. Evidente la nederlanda estas sufiĉe forta por elteni la europan defion. Gi neniam antaŭe estis tiel forta kiel nun. Kaj se temas pri Bruselo: la flandra ceesto tie estas garantiita; Bruselo estas la sola internacia urbo, kie la flandroj estas politike protektataj. Flandrio kaj Nederlando fervore subtenu Maastricht-on, ĉar la unuigo de Eŭropo estas la sola ebla respondo al la malicaj naciismoj, kiuj ĉie burgonas. Gi ankaŭ estas la sola recepto, kiu povas garantii multkulturan estonton. La kultura paragrafo en la traktato de Maastricht kaj la Regiona Komitato estas gravaj antaŭenpasoj.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Heikkilä, Jaakko, and Jarkko K. Niemi. "Riskiperusteiset maksut eläintautivahinkojen rahoituksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75788.

Full text
Abstract:
Euroopan Unionissa on esitetty tuottajien vastuun lisäämistä vakavimpien eläintautien vahinkojen rahoituksessa. Toteutuskeinoina on mainittu muun muassa eläintautirahastomaksu tai -vakuutus. Tähän asti yhteiskunta on kantanut vastuun yhteiskunnallisesti merkittävimpien eläintautien välittömistä menetyksistä. Tilanne on hyödyttänyt riskinottoon halukkaita toimijoita. Esimerkiksi vuosina 1995–2004 EU:n eläintautirahasto maksoi vahingonkorvauksia yhteensä miljardi euroa, josta Iso-Britannian ja Alankomaiden osuus oli 85 % (mm. suu- ja sorkkatauti, klassinen sikarutto ja korkeapatogeeninen lintuinfluenssa). Kymmenkunta vähiten korvauksia saanutta maata sai yhteensä 2 % korvauksista. Tautien ennaltaehkäisyyn ei varoja juuri ole ollut käytettävissä. Pienellä todennäköisyydellä esiintyviin ja suurta vahinkoa aiheuttaviin tapahtumiin varaudutaan usein puutteellisesti. Tämä aiheuttaa tehottomuutta, koska ennaltaehkäisy on kustannustehokas tapa hallita monia tautiriskejä. Tuottajien vastuun lisäämisen tarkoituksena ei ole pelkästään vahinkojen rahoittaminen, vaan sillä tuetaan myös ennaltaehkäisevää riskinhallintaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan keinoja, joilla ulkoisvaikutukset huomioon ottava ja ennaltaehkäisyyn kannustava rahoitusjärjestelmä voitaisiin toteuttaa. Tarkastelemme riskiperusteista rahoitusta, jossa rahoitusjärjestelmän ominaisuudet määritetään siten, että ne palkitsevat bioturvallisuutta lisäävistä ja rankaisevat sitä heikentävistä toimenpiteistä tai ominaisuuksista. Tarkasteluun liittyy kaksi teemaa: 1) kenen pitäisi osallistua rahoitukseen ja tulisiko osallistumisen olla vapaaehtoista vai pakollista; ja 2) miten maksut voidaan asettaa riskiperusteisesti. Järjestelmän rahoitukseen tulisi osallistua niiden, jotka aiheuttavat ulkoisvaikutuksia muille. Esimerkiksi kysymys harrastetilojen osallistumisesta liittyy siihen, aiheuttavatko ne riskin muille tiloille. Ammattimaisten tuottajien osallistuminen tulisi olla mahdollisimman laajapohjaista. Laaja osallistuminen voidaan toteuttaa joko lainsäädännöllisesti tai riittävän voimakkailla taloudellisilla kannustimilla. Maksut voivat perustua joko alueelliseen tai tilakohtaiseen riskiin. Jotta voidaan välttää vain suuren riskin tilojen osallistuminen järjestelmään (ns. haitallinen valikoituminen), tulee kullekin tilalle tai tilatyypille asettaa sen riskitasoa vastaava ja muut vaihtoehdot kyseiselle tilatyypille kannattamattomaksi tekevä maksu. Järjestelmä tulee suunnitella niin, että esimerkiksi suuren riskin tilat valitsevat juuri heille suunnitellun vaihtoehdon. Moraalikatoa eli vakuutetun toimintatapojen muuttamista riskialttiimmiksi vakuutuksen ottamisen jälkeen voidaan ehkäistä riskiin perustuvilla maksuilla. Palkkioita (bonuksia) voidaan myöntää esimerkiksi taudin esiintymättömyydestä tai varmennetuista ennaltaehkäisyyn tähtäävistä toimista. Korotettuja maksuja ja pienennettyjä korvauksia sen sijaan voidaan langettaa esimerkiksi myöhäisestä taudin ilmoittamisesta. Myös omavastuuosuus ehkäisee moraalikatoa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Hyytiä, Nina. "Infrastruktuuriparannusten vaikutukset Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois- Karjalan aluetalouksiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75810.

Full text
Abstract:
Kuljetuskustannukset ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka määrittävät ja rajoittavat yritysten sijoittumista ja menestymisen edellytyksiä syrjäisillä alueilla. Infrastruktuurin kohentaminen on nostettu keskeiseksi keinoksi edistämään syrjäisempien alueiden kilpailukykyä, vähentämään alueiden välistä epätasa-arvoa ja edistämään taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Infrastuktuurin parantaminen onkin keskeinen politiikkatavoite alueellisella, kansallisella ja Euroopan Unionin tasolla.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden suhteellisen syrjäisen maaseutualueen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan välisiä eroja kuljetuskustannusten laskiessa ja/tai infrastruktuurin parantuessa. Koko maakuntien lisäksi tarkastellaan eroja maakuntien keskusten Seinäjoen ja Joensuun ja näitä ympäröivän muun maakunnan välillä. Yhtenä tavoitteena on selvittää, menevätkö hyödyt parannuksista kaupunkikeskuksiin vai maaseutualueille. Politiikka- ja muita vaikutuksia ja eroja maaseutu- ja kaupunkialueilla analysoidaan numeerisen, yleisen tasapainon -mallin avulla. Mallin pohja-aineistona ovat maaseutualueen ja kaupunkialueen erottelevat sosiaalisen tilinpidon matriisit.Infrastruktuurin parannuksia ei tässä tutkimuksessa mallinnettu antamalla sektoreille suoria tukia vaan sitä vastoin etsittiin mekanismeja, jotka vaikuttaisivat yritysten kustannuksiin siten, että politiikkatoimilla olisi pysyviä vaikutuksia. Tuloksia esitellään kahdesta erilaisesta simulaatiosta. Ensimmäisessä simulaatiossa koko kuljetussektorin tehokkuutta on parannettu nostamalla CES-tuotantofunktion ns. tehokkuusparametrin arvoa 10%. Toisessa simulaatiossa kaikkien sektoreiden kuljetuskustannuksia on laskettu 10%. Maakuntia ja kaupunki-ja maaseutualueita vertaillaan mm. alueellisen arvonlisäyksen, investointien, työllisyyden, pääoman korkojen, tuotannontekijätulojen, paikallisen tuotannon, viennin, tuonnin, verojen ja kotitaluksien kulutuksen avulla. Sektoreita tarkastellaan erikseen ja alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin aggregoituina.Tehokkuuden parantaminen antoi samansuuntaisia tuloksia kummastakin maakunnasta. Alueellinen arvonlisäys nousi kummassakin maakunnassa kuitenkin niin, että Etelä-Pohjanmaalla kaupunkialue hyötyi maaseutualuetta enemmän kun taas Pohjois-Karjalassa suurempi hyöty tuli maaseudulle. Työllisyys parani kummassakin maakunnassa. Kuljetuskustannusten alentaminen sen sijaan vaikutti eri tavoin Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa johtuen mm. alueiden erilaisesta elinkeinorakenteesta. Etelä-Pohjanmaalla maaseutualue hyötyi, mutta kaupunkialueella arvonlisäys laski hieman. Pohjois-Karjalassa tulos oli päinvastainen. Kuljetuskustannusten lasku mahdollisti raaka-aineiden ja alhaisen jalostusasteen tuotteiden viemisen maakunnan ulkopuolelle. Vienti lisääntyi, mutta paikalliset myyntimäärät laskivat. Aikaisempien tutkimusten tapaan infrastuktuuriparannuksilla ei saatu yksiselitteisiä ja samansuuntaisia vaikutuksia eri maakunnissa, vaan erilaiset toimenpiteet ja alueiden elinkeinorakenteen ja sijainnin erilaisuus vaikuttivat lopputuloksiin merkittävästi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Hoppula, Kalle, Kati Hoppula, Risto Tahvonen, Vesa Järvelin, Janne Ylijoki, Kaisa Soppela, Sirkka Luoma, and Hanna Kekkonen. "Pensasmustikka pohjoisessa vain harrastuskasvi." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75456.

Full text
Abstract:
MTT testasi pensasmustikkalajikkeiden Aino, Alvar, Arto, Hele, Jorma, North Blue, Patriot, Saani, Sine, Siro ja Tumma menestymistä Sotkamossa (Kainuu), Ruukissa (Pohjois-Pohjanmaa) ja Rovaniemellä (Lappi) vuosina 2008-2011. Kokeiden tavoitteena oli hakea menestymisen pohjoisrajoja lajikkeittain ja tarkentaa lajikkeiden viljelysuosituksia. Kokeet olivat osa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hanketta, jota rahoitettiin Euroopan maaseuturahastosta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskusten kautta. Mikään testatuista lajikkeista ei pystynyt tuottamaan Rovaniemellä satoa ja yhtään testatuista pensasmustikkalajikkeista ei voida suositella Lappiin. Sen sijaan Ruukissa ja Sotkamossa satoa poimittiin kaikista lajikkeista, tosin heikoimmin menestyneillä lajikkeilla satotasot jäivät erittäin pieniksi. Mikään lajike ei yltänyt Etelä-Suomen satotasoihin. Parhaimmillaan satotasot olivat kokeissa 300-400 g/taimi eli 1500-2000 kg/ha, kun Etelä-Suomessa saadaan vuodessa satoa yleisesti 1-2 kg/pensas eli 5000-10 000 kg/ha. Nykyisillä viljelyn tuotantokustannuksilla ja tuottajahinnoilla näissä kokeissa saadut satotasot eivät todennäköisesti riitä kannattavaan kaupalliseen viljelyyn.Kokeissa parhaiten menestyneitä lajikkeita voi kuitenkin käyttää kotipuutarhalajikkeina Etelä-Kainuussa ja eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla, jos hyväksyy alhaiset satotasot ja toistuvat talvivauriot. Tällaisia, edellä mainitulla alueella harrastajakäyttöön sopivia lajikkeita ovat ainakin Aino, Alvar, Jorma, Sine, Siro ja North Blue. Kaikkein talvenkestävimpiä näistä vaikuttaisivat olevan Aino ja Sine. Sadontuoton ja talvehtimisen kannalta heikoimpia lajikkeita Arto ja Patriot ei voida suositella Kainuuseen eikä Pohjois-Pohjanmaalle. Lajikkeista Saani, Hele ja Tumma ei vielä pystytä tämän koeaineiston perusteella antamaan luotettavia viljelysuosituksia. Talvivaurioista huolimatta pensasmustikka kykeni sadontuottoon Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Etelä-Lapissa talvivauriot olivat liian voimakkaita ja kasvukausi oletettavasti liian lyhyt pensasmustikoiden menestymistä ajatellen.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Pietola, Kyösti, Sami Myyrä, and Anna-Maija Heikkilä. "Velkakriisi kouraisee myös EU:n maataloutta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75580.

Full text
Abstract:
Rajalliset resurssit kuten peltomaa ja investointien rahoituslähteet ratkaisevat maatilan ja koko maataloustoimialan kehitysmahdollisuudet. Maatilan rahoitusmahdollisuuksien ylärajan muodostavat tilan aikaansaaman vuosituoton lisäksi maatilan velkaantuneisuus sekä rahoittajien esittämät vakuusvaatimukset. Erityisesti perheviljelmät kokevat nämä rahoituksen rajoitteet ulkoapäin annetuiksi, sillä ne eivät voi kerätä markkinoilta rahoitusta osakeyhtiöiden tapaan. Maatilan rahoitusmahdollisuuksien yläraja riippuu olennaisesti paikallisten rahamarkkinoiden kyvystä arvioida maatalousvarallisuuden arvo ja investointien rahoitukseen liittyvät riskit oikein. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eurooppalaisten maatilojen pääomia, velkaantuneisuutta sekä vieraasta pääomasta maksettuja korvauksia. Aineistona käytettiin laajaa ja EU:n laajuisesti yhtenäisin perustein kerättyä FADN–aineistoa sekä Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoja. Eri maiden välillä havaitut erot maatalousvarallisuuden arvioinnissa joko rajaavat tai mahdollistavat maatilojen aggressiivisia investointisuunnitelmia. Erot rahoituslaitosten antamissa mahdollisuuksissa ovat maiden välillä yllättävän suuria. Tulokset osoittavat, että maatalouden investointeja ja kehittämistä koskevat strategiat ovat olleet eri maissa erilaiset ja maatalouden rahoitusmarkkinat ovat erittäin segmentoituneet eri maiden välillä. Tanskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja Hollannissakin se ylittää 40 prosenttia. Tanskalainen viljelijä maksoi vuonna 2008 luotoistaan keskimäärin 7 prosentin korkoa, kun suomalainen viljelijä maksoi lainoistaan tuolloin keskimäärin 4,1 prosentin korkoa ja kreikkalaisen viljelijän maksama korko oli kivunnut yli 10 prosenttiin. Kreikkalaisten viljelijöiden kaikista varoista vieraan pääoman osuus oli vuonna 2008 vain 0,6 prosenttia. Pienestä velkamäärästä johtuen korkojen nousu ei yksin aiheuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa Kreikan maataloudelle. Pohjois-Euroopan maiden maataloussektorit ovat keskimääräistä velkaantuneempia. Suomi ja Ruotsi sijoittuvat 28 prosentin velkaisuusasteillaan EU:n kahdeksan velkaantuneimman maan joukkoon.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Jubera Higuero, Beatriz Sáenz de. "Protección de las inversiones en la Unión Europea." Revista Electrónica de Direito 21, no. 1 (February 2020): 151–77. http://dx.doi.org/10.24840/2182-9845_2020-0001_0008.

Full text
Abstract:
En los últimos años, ante distintos frentes y conflictos abiertos en relación con la negociación de tratados de libre comercio e inversiones y de reclamaciones de Estados y empresas contra Estados miembros de la Unión Europea en el marco de los arbitrajes de inversión, la Comisión Europea ha dado evidentes muestras de no ser partidaria del arbitraje de inversiones en el ámbito comunitario tal y como tradicionalmente se ha estado desarrollando. Y el TJUE el 6 de marzo de 2018 con su sentencia en el asunto Achmea le ha venido dando la razón. En este trabajo se van a analizar las posturas y actuaciones de la Unión Europea en el marco de la protección de las inversiones en el ámbito comunitario y en relación con los distintos Estados miembros, con particular atención a la evolución de las posturas y propuestas comunitarias respecto a la resolución de controversias y el arbitraje de inversiones, la STJUE en el asunto Achmea y la más reciente propuesta comunitaria en relación a un tribunal multilateral de inversiones.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

López-Martínez, María, and Blas Ángel Marín-López. "La brecha de género en las pensiones en España y la Unión Europea." Papeles de Población 25, no. 102 (December 31, 2019): 81–114. http://dx.doi.org/10.22185/24487147.2019.102.33.

Full text
Abstract:
Las pensiones tienen como objetivo asegurar, mediante una retribución de carácter pecuniario, el mantenimiento de un nivel de vida digno en la etapa de retiro. Sin embargo, las de tipo contri- butivo se ven afectadas por las desigualdades entre hombres y mujeres que se van acumulando a lo largo de la vida laboral, dando como resultado otra inequidad: la brecha de género en las pensiones. Este trabajo pretende identificar los factores que inciden en esta diferencia, motivada por la menor implicación de la mujer en el mercado laboral, que se manifiesta tanto en una menor participación femenina en la fuerza de trabajo como en una elevada presencia de este colectivo en el empleo a tiempo parcial y la consiguiente mayor propensión a la intermitencia en la vida laboral de la mujer.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

GARCÍA URETA, Agustín. "Sacrificio de animales y libertad religiosa. Comentario a Centraal Israëlitisch Consistorie Van België, STJUE (Gran Sala) de 17-12-2020." RVAP 119, no. 119 (April 30, 2021): 183–205. http://dx.doi.org/10.47623/ivap-rvap.119.2021.06.

Full text
Abstract:
LABURPENA: Iruzkin honek Europar Batasuneko Justizia Auzitegiaren (EBJA, Sala Nagusia) epai bat aztertzen du, gai horri buruzko Europako araudiaren arabera animaliak erritualki hiltzeko murrizketei buruzkoa. Aurreko epaietan ez bezala, EBJAk esan du estatu kideek neurri murriztaileagoak ezar ditzaketela, aldez aurreko zorabio itzulgarriaren betekizuna ezarriz. Gai horri buruz estatu kideetan adostasunik ez dagoenez, EBJAk saihestu egin du horiei guztiei kanon komun bat ezartzea. ABSTRACT: This comment examines a judgment of the Court of Justice of the European Union (CJEU) (Grand Chamber) regarding the restrictions for the ritual slaughter of animals, in the light of the EU regulations on this matter. Unlike previous judgments, the CJEU has affirmed that the Member States are entitled to impose further restrictions, such as the previous reversible stunning of animals without causing their death. The lack of common consensus on this matter in the EU has led the CJEU not to set out a judicial canon on this matter. RESUMEN: El presente comentario examina una sentencia del Tribunal de Justicia de la Unión Europea (TJUE) (Gran Sala) respecto de las restricciones para el sacrificio ritual de animales a la luz de la normativa europea sobre esta materia. A diferencia de anteriores sentencias, el TJUE ha sostenido que los Estados miembros pueden establecer medidas más restrictivas, imponiendo el requisito del aturdimiento previo reversible. La ausencia de un consenso en los Estados miembros sobre esta cuestión ha llevado al TJUE a evitar imponer un canon común a todos ellos.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Dissertations / Theses on the topic "EuroVan van"

1

Niessen, R. E. C. M. "Fiscale problemen van multinationals in Europa." Arnhem : Maastricht : Gouda Quint ; University Library, Maastricht University [Host], 1990. http://arno.unimaas.nl/show.cgi?fid=12938.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Weenink, Willem Herman. "Johan Willem Beyen, 1897-1976 : bankier van de wereld, bouwer van Europa /." Amsterdam : Prometheus, 2005. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb40990345p.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Famira, Klaus. "Der freie Personenverkehr in Europa Schengen nach Amsterdam /." Berlin : Wien : BWV, Berliner Wissenschafts Verlag ; NWV, Neuer Wissenschaftlicher Verlag, 2004. http://catalog.hathitrust.org/api/volumes/oclc/59614792.html.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Carstens, T. H. M. "Aspekte van nasionale en kulturele identiteit van 'n verenigende Europa sedert 1958 : enkele gevallestudies." Thesis, Stellenbosch : Stellenbosch University, 2003. http://hdl.handle.net/10019.1/53294.

Full text
Abstract:
Thesis (MA)--University of Stellenbosch, 2003.
ENGLISH ABSTRACT: In a globalizing world it follows that the identity of individuals will come under scrutiny as borders between states fade. It is exactly for this reason that so many people feel uncomfortable within themselves and become involved in a desperate search for new terms of reference and value systems. By virtue of this, history is utilized to explore the problem by tracing circumstances on a continent where the issue is currently very topical. Certain facets of Europe, which was the axis of the catastrophic Second World War but simultaneously the cradle of an Eurocentrism which has evolved gradually over centuries, is carefully scrutinized in order to determine what tendencies are becoming noticeable. This investigation cannot ignore the demise of the Soviet Empire and the burgeoning nation states of Eastern Europe since it represents an important divide in the European history of the twentieth century. A unifying Europe is embodied in various institutions which have sprung up since the Second World War, partially due to efforts of Europeans to organise themselves or alternatively, as a consequence of the Atlantic allies' attempts to present a united front to Soviet Russia. With the demise of the Soviet Republic in 1989, the concept underwent a further change when the Eastern European countries joined the institutional structures of a unifying nature such as the Council of Europe. It is exactly because of this that the identity issue came to the fore. The only realistic and pragmatic yardstick to measure national and cultural identity within the defined period is by employing the sovereignty of the nation state. Concurrently with this yardstick is the realisation that the protection or loss of sovereignty occurs within the upper constitutional or political levels where the public is seldom involved, but ultimately as a consequence affected. This reflects a democratic deficit. Seen from the angle of the early protagonists of Eurocentrism as well as the USA, there were conflicting views on the protection or loss of sovereignty, but an admission that greater unity could lead to the loss of some sovereignty. Britain, without publicly acknowledging it, had indeed surrendered some of its sovereignty during the 1970's when it became a member of the European Economic Community, by subjecting itself to the ruling that European Union legislation would be superior to that of Britain in the event of a conflict. Britain had thus, with regard to national and cultural identity, already proceeded to a new relationship. This new relationship was reinforced by Britain's under-writing of the principle of subsidiarity which ultimately promotes a dual identity of being British and European. The same tendency was noticeable in the institutional arrangements and programmes of the Council of Europe and the European Union. On investigating the viewpoints and role which Belgium, as one of the founder members of the European Economic Community, and simultaneously a small nation, this tendency also becomes very apparent, but possibly with greater emphasis of the regional role as a result of strong identity forming influences. In conclusion, it is thus apparent that being a European, and British or Flemish simultaneously, is currently becoming the vogue. However, being European is currently of a consumer-goods nature. It does not embrace a vibrant European identity particularly as a consequence of the language difference which limit the Europeanisation of national and cultural identities. Attempts to resolve the problem through adages such as "unity in diversity" has not produced the expected results.
AFRIKAANSE OPSOMMING: In 'n globaliserende wêreld volg dit dat die identiteit van individue onder druk sal kom omdat die grense tussen state neig om te vervaag. Dit is juis as gevolg hiervan dat soveel mense ongemaklik voel met hulself en betrokke raak by 'n desperate soeke na nuwe punte van verwysing en nuwe waardestelsels. Gedagtig hieraan word die geskiedenis ingespan om die problematiek te verken deur ondersoek in te stel na die verloop van omstandighede op 'n kontinent waar die kwessie inderdaad tans uiters aktueel is. Sekere aspekte van Europa, wat die spilpunt van die katastrofale Tweede Wêreld Oorlog was, maar terselfdertyd ook die bakermat van 'n Eurosentrisme wat geleidelik oor eeue ontluik het, word onder die vergrootglas geplaas ten einde te bepaal watter neigings te bespeur is. Hierdie ondersoek kon ook nie die val van die Sowjet-ryk en die opkomende nasiestate in Oos-Europa ignoreer nie, omdat dit 'n belangrike breuklyn in die Europese geskiedenis van die twintigste eeu verteenwoord ig. 'n Verenigende Europa word vergestalt in verskeie organisasies wat sedert die Tweede Wêreld Oorlog ontstaan het enersyds vanweë pogings van Europeërs om hulself te orden, of andersyds, vanweë pogings van die Atlantiese bondgenote om 'n verenigende front jeens Sowjet-Rusland te vorm. Met die val van die Sowjet-Republiek in 1989, het die begrip 'n verdere verandering ondergaan toe Oos-Europese lande aangesluit het by institusionele strukture van 'n verenigende aard soos die Raad van Europa. Juis as gevolg hiervan het die identiteitskwessie sterker na vore getree. Die enigste realistiese en pragmatiese norm om dit te meet binne die gegewe tydsgewrig was aan die hand van die soewereiniteit van die nasiestate. Die meting gaan egter gepaard met die wete dat soewereiniteitsbeskerming of -verlies plaasvind op hoë politieke of konstitusionele vlakke waarby die algemene publiek selde betrek, maar inderdaad as uitvloeisel, geaffekteer word. Dit lei dus tot 'n gebrekkige demokratiseringsproses. Gesien vanuit die oogpunt van die vroeër denkers van Europeanisering asook die VSA, was daar botsende menings oor die verlies of beskerming van soewereiniteit, maar 'n erkenning dat groter eenheid tog tot "n mate van soewereiniteitsverlies kon lei. Brittanje het inderdaad, sonder om dit openlik te erken, reeds met sy aansluiting in die 1970's afstand gedoen van "n gedeelte van haar soewereiniteit deur die aanvaarding van die toetredingsvoorwaarde dat, waar Britse en Europese Ekonomiese Gemeenskap wetgewing bots, laasgenoemde sou oorheers. Gedagtig hieraan, is dit dus duidelik dat wat nasionale en kulturele identiteit betref, Brittanje reeds haarself begeef het in "n nuwe verhouding. Die nuwe verhouding versterk deur Brittanje se onderskrywing van die beginsel van subsidiariteit, kom eintlik daarop neer dat "n persoon terselfdertyd Brits en Europeër kan wees. Dieselfde tendens is te bespeur in die institusionele reëlings en programme van die Raad van Europa asook die Europese Unie. Wanneer die standpunte en rol van België as een van die stigterlande van die Europese Ekonomiese Gemeenskap, maar terselfdertyd "n kleinstaat, ondersoek word, kom die verskynselook sterk na vore, moontlik egter met nog meer beklemtoning van die streeksrolle van gebiede as gevolg van sterk identiteitsvormende invloede. Ten laaste word dit dus duidelik dat "n gelyktydige Europees-wees asook Brits-wees, of Vlaams-wees, nou aan die orde van die dag begin kom. Die Europees-wees is egter nog van "n verbruikersgoedere aard. Dit omvat nog nie "n lewenskragtige Europese identiteit nie veral as gevolg van die taalverskille wat belemmerend inwerk op die Europeanisering van nasionale en kulturele identiteite. Pogings om die probleem op te los deur slagspreuke soos "eenheid in diversiteit" werp nog nie die nodige vrugte af nie.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Nieminen, Ari. "Towards a European society? : integration and regulation of capitalism /." Helsinki : Helsinki University Printing House, 2005. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/nieminen/towardsa.pdf.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Jonckheere, Koenraad Jules Albert. "Kunsthandel en diplomatie de veiling van de schilderijenverzameling van Willem III (1713) en de rol van het diplomatieke netwerk in de Europese kunsthandel /." [S.l. : Amsterdam : s.n.] ; Universiteit van Amsterdam [Host], 2005. http://dare.uva.nl/document/79107.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Mei, Anne Pieter van der. "Free movement of persons within the European Community cross-border access to public benefits /." [Maastricht : Maastricht : Universiteit Maastricht] ; University Library, Maastricht University [Host], 2001. http://arno.unimaas.nl/show.cgi?fid=5984.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Vreese, Claes Holger de. "Framing Europe television news and European integration /." [Amsterdam : Amsterdam : Aksant] ; Universiteit van Amsterdam [Host], 2003. http://dare.uva.nl/document/68700.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Rooyen, Edwin Adrianus Leonardus van. "De Europeanisering van belangengroepen en politieke partijen in Nederland 1990-2000 /." Amsterdam : Pallas Publications, 2009. http://site.ebrary.com/id/10346687.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Knauss, Orlando W. G. "The Foreign Policy of William Gladstone in the 1860s: the Limits of Liberalism in Victorian England." Oberlin College Honors Theses / OhioLINK, 1989. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=oberlin1374054945.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Books on the topic "EuroVan van"

1

Barents, R. Het verdrag van Amsterdam. Deventer: Kluwer, 1997.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

1853-1890, Gogh Vincent van, and Rijksmuseum Vincent van Gogh, eds. Van Gogh Museum. Zwolle: Waanders, 1997.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Herwaarden, Zeger van. Voetbalkampioenen van Europa: De EK-historie van 1960-2008. Amsterdam: De Arbeiderspers, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Voetbalkampioenen van Europa: De EK-historie van 1960-2008. Amsterdam: De Arbeiderspers, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Europese basisverdragen: EG-verdrag, EU-verdrag, Verdrag van Amsterdam, Verdrag van Nice. 4th ed. Deventer: Kluwer, 2001.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Barents, R. Grondlijnen van Europees recht. Deventer: Kluwer, 2003.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Barents, R. Grondlijnen van Europees recht. 7th ed. Alphen aan den Rijn: Samsom H.D. Tjeenk Willink, 1996.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Barents, R. Grondlijnen van Europees recht. 9th ed. Deventer: Kluwer, 1999.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

1853-1890, Gogh Vincent van, and Graphische Sammlung Albertina, eds. Van Gogh: Heartfelt lines. Vienna: Albertina, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Barents, R. Grondlijnen van Europees recht. Deventer: Kluwer, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Book chapters on the topic "EuroVan van"

1

Flannery, Denis. "Ivo Van Hove." In Contemporary European Theatre Directors, 275–98. Abingdon, Oxon ; New York, NY : Routledge, 2020.: Routledge, 2020. http://dx.doi.org/10.4324/9780429400285-12.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Santos, Pedro Gairifo. "Boris Veldhuijzen van Zanten." In European Founders at Work, 151–61. Berkeley, CA: Apress, 2012. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4302-3907-9_12.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

van de Sande, Michiel A. J., A. J. H. Vochteloo, P. D. S. Dijkstra, and Antonie H. M. Taminiau. "Van Nes-Borggreve Rotationplasty of the Knee." In European Surgical Orthopaedics and Traumatology, 4135–47. Berlin, Heidelberg: Springer Berlin Heidelberg, 2014. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-642-34746-7_189.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Chopin, Thierry, and Michel Foucher. "Herman VAN ROMPUY President of the European Council." In Schuman Report on Europe, 97–103. Paris: Springer Paris, 2011. http://dx.doi.org/10.1007/978-2-8178-0222-0_17.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Oltmer, Jochen. "Europa ohne Binnengrenzen: eine lange Initialphase." In Die Grenzen der EU, 9–15. Wiesbaden: Springer Fachmedien Wiesbaden, 2021. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-658-33213-6_2.

Full text
Abstract:
ZusammenfassungDie Debatten um ein „Europa ohne Grenzen“ nach dem Zweiten Weltkrieg müssen vor dem Hintergrund einer langen Linie der Herausbildung von Annahmen über die Vorzüge und Nachteile eines Verzichts auf die Kontrolle von Migrationsbewegungen gesehen werden. Einen zentralen Anknüpfungspunkt bietet die Vorstellung des Liberalismus des 19. Jahrhunderts, eine freie Bewegung von Arbeitskräften und der Verzicht auf Pässe, Visa und Grenzkontrollen sei erforderlich, um den Marktkräften Geltung zu verschaffen und einen Wohlstandsgewinn für alle zu ermöglichen. Die Vereinigten Staaten von Amerika verzichteten bereits seit 1802 darauf, Pässe bei einer Einreise zu verlangen und Kontrollen durchzuführen.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Little, Arthur D. "VAG: Von Wolfsburg nach Europa." In Management der Europa-Strategie, 126–33. Wiesbaden: Gabler Verlag, 1993. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-322-84729-4_10.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Mehdiyeva, Naiba, George Fayvush, Alla Aleksanyan, Valida Alizade, Narel Y. Paniagua Zambrana, and Rainer W. Bussmann. "Bilacunaria microcarpa (M. Bieb.) Pimenov & V.N. Tikhom. Apiaceae." In European Ethnobotany, 1–2. Cham: Springer International Publishing, 2016. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-319-50009-6_102-1.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Mehdiyeva, Naiba P., George Fayvush, Alla Aleksanyan, Valida M. Alizade, Narel Y. Paniagua Zambrana, and Rainer W. Bussmann. "Bilacunaria microcarpa (M. Bieb.) Pimenov & V.N. Tikhom. Apiaceae." In European Ethnobotany, 151–52. Cham: Springer International Publishing, 2017. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-319-49412-8_102.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Gedinat, Jürgen. "Die Welt Europas." In Ein Modell von Welt, 116–28. Herbolzheim: Centaurus Verlag & Media, 2013. http://dx.doi.org/10.1007/978-3-86226-905-1_8.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Papis-Almansa, Marta. "VAT and Insurance: The European Union." In VAT and Financial Services, 337–64. Singapore: Springer Singapore, 2017. http://dx.doi.org/10.1007/978-981-10-3465-7_18.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Conference papers on the topic "EuroVan van"

1

Picasso, Emilio. "LEP: a big european project for fundamental research." In Scientific Highlights in Memory of Léon Van Hove. WORLD SCIENTIFIC, 1993. http://dx.doi.org/10.1142/9789812795977_0005.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Bonnet, R. M. "Leon van Hove, a great European, a man of consensus." In Scientific Highlights in Memory of Léon Van Hove. WORLD SCIENTIFIC, 1993. http://dx.doi.org/10.1142/9789812795977_0003.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

de Silans, T. Passerat, I. Maurin, A. Laliotis, Ph Ballin, P. Chaves de Souza Segundo, S. Saltiel, M. P. Gorza, et al. "Temperature-dependent van der Waals atom-surface interaction." In 11th European Quantum Electronics Conference (CLEO/EQEC). IEEE, 2009. http://dx.doi.org/10.1109/cleoe-eqec.2009.5192002.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Hutzler, Andreas. "Determining Layer Compositions of Van-der-Waals Heterostructures by Optical Microspectroscopy." In European Microscopy Congress 2020. Royal Microscopical Society, 2021. http://dx.doi.org/10.22443/rms.emc2020.403.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Tillotson, Evan. "Insights from cross-sectional STEM imaging of van der Waals heterostructures." In European Microscopy Congress 2020. Royal Microscopical Society, 2021. http://dx.doi.org/10.22443/rms.emc2020.1006.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Richheimer, Filipe. "Multimodal scanning force microscopy for metrology of Van der Waals heterostructures." In European Microscopy Congress 2020. Royal Microscopical Society, 2021. http://dx.doi.org/10.22443/rms.emc2020.1424.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Bohdalová, Mária, and Michal Greguš. "COPULA BASED VaR APPROACH FOR EUROPEAN STOCKS PORTFOLIO." In CBU International Conference on Integration and Innovation in Science and Education. Central Bohemia University, 2013. http://dx.doi.org/10.12955/cbup.2013.9.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Rubesa, Renata, Igor Ivankovic, Marko Rekic, and Niko Mandic. "Evaluation of Requirements for Volt/Var Control Implementation in Transmission Grid." In IEEE EUROCON 2019 -18th International Conference on Smart Technologies. IEEE, 2019. http://dx.doi.org/10.1109/eurocon.2019.8861994.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Lecek, N., I. Dzafic, and M. Music. "Operationally constrained, closed loop voltage VAR control for smart distribution grids." In IEEE EUROCON 2013. IEEE, 2013. http://dx.doi.org/10.1109/eurocon.2013.6625153.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Balaji, Yashwanth, Quentin Smets, Cesar J. Lockhart de la Rosa, Anh Khoa Augustin Lu, Daniele Chiappe, Tarun Agarwal, Dennis Lin, et al. "Tunneling transistors based on MoS2/MoTe2 Van der Waals heterostructures." In 2017 47th European Solid-State Device Research Conference (ESSDERC). IEEE, 2017. http://dx.doi.org/10.1109/essderc.2017.8066603.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Reports on the topic "EuroVan van"

1

Leenstra, Ferry, and Theun Vellinga. Verkenning regionale kringlopen : sluiten van nutriëntenkringloop op het niveau van Noordwest-Europa. Wageningen: Wageningen Livestock Research, 2017. http://dx.doi.org/10.18174/397343.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Leenstra, Ferry, Theun Vellinga, and Bart Bremmer. KringloopToets: sluiten van de nutriëntenkringloop op het niveau van Noordwest-Europa : inhoudelijke en procesmatige rapportage. Wageningen: Wageningen Livestock Research, 2017. http://dx.doi.org/10.18174/410632.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

van Bergen, Geertje, Monique Vingerhoeds, Coosje Dijkstra, and Ellen van Kleef. Schoollunches in Europa: een verkenning van de praktijk rondomschoollunches in het primair onderwijs in Europa. Wageningen: Eten op School, 2020. http://dx.doi.org/10.18174/536746.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Ottburg, Fabrice, Ido Borkent, and Daphne Thomas. De langste boomgaard van Europa : Een 33 kilometer lange boomgaard van knooppunt Deil tot Dodewaard langs Rijksweg A15. Wageningen: Wageningen Environmental Research, 2021. http://dx.doi.org/10.18174/543880.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Kane, Edward. Inadequacy of Nation-Based and VaR-Based Safety Nets in the European Union. Cambridge, MA: National Bureau of Economic Research, April 2006. http://dx.doi.org/10.3386/w12170.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Döring, Thomas. Grundlegende Aspekte der Umweltpolitik aus ökonomischer und politikwissenschaftlicher Sicht. Sonderforschungsgruppe Institutionenanalyse, 2014. http://dx.doi.org/10.46850/sofia.9783941627376.

Full text
Abstract:
Aus ökonomischer wie aus politikwissenschaftlicher Sicht hat sich eine Analyse der Zielsetzungen, Ausgestaltung und Wirksamkeit von Umweltpolitik am bestehenden Handlungsbedarf in diesem Politikfeld, den diesbezüglich relevanten rechtlichen Rahmenbedingungen, den Interessen der maßgeblichen politischen Akteure und der sich daraus ergebenden Dynamik des politischen Prozesses zu orientieren. Während auf die beiden zuletzt genannten Bestimmungsfaktoren an späterer Stelle genauer eingegangen wird, stehen die Betrachtung des bestehenden umweltpolitischen Handlungsbedarfs ebenso wie die grundlegende rechtliche Verankerung der Umweltpolitik in Deutschland und Europa im Zentrum der nachfolgenden Ausführungen.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Beck, Aaron. RiverOceanPlastic: Land-ocean transfer of plastic debris in the North Atlantic, Cruise No. AL534/2, 05 March – 26 March 2020, Malaga (Spain) – Kiel (Germany). GEOMAR Helmholtz Centre for Ocean Research Kiel, 2020. http://dx.doi.org/10.3289/cr_al534-2.

Full text
Abstract:
Cruise AL534/2 is part of a multi-disciplinary research initiative as part of the JPI Oceans project HOTMIC and sought to investigate the origin, transport and fate of plastic debris from estuaries to the oceanic garbage patches. The main focus of the cruise was on the horizontal transfer of plastic debris from major European rivers into shelf regions and on the processes that mediate this transport. Stations were originally chosen to target the outflows of major European rivers along the western Europe coast between Malaga (Spain) and Kiel (Germany), although some modifications were made in response to inclement weather. In total, 16 stations were sampled along the cruise track. The sampling scheme was similar for most stations, and included: 1) a CTD cast to collect water column salinity and temperature profiles, and discrete samples between surface and seafloor, 2) sediment sampling with Van Veen grab and mini-multi corer (mini-MUC), 3) suspended particle and plankton sampling using a towed Bongo net and vertical WP3 net, and 4) surface neusten sampling using a catamaran trawl. At a subset of stations with deep water, suspended particles were collected using in situ pumps deployed on a cable. During transit between stations, surface water samples were collected from the ship’s underway seawater supply, and during calm weather, floating litter was counted by visual survey teams. The samples and data collected on cruise AL534/2 will be used to determine the: (1) abundance of plastic debris in surface waters, as well as the composition of polymer types, originating in major European estuaries and transported through coastal waters, (2) abundance and composition of microplastics (MP) in the water column at different depths from the sea surface to the seafloor including the sediment, (3) abundance and composition of plastic debris in pelagic and benthic organisms (invertebrates), (4) abundance and identity of biofoulers (bacteria, protozoans and metazoans) on the surface of plastic debris from different water depths, (5) identification of chemical compounds (“additives”) in the plastic debris and in water samples.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Döring, Thomas. Öffentliche Verschuldung (finanz-)psychologisch betrachtet. Sonderforschungsgruppe Institutionenanalyse, 2019. http://dx.doi.org/10.46850/sofia.9783941627734.

Full text
Abstract:
Die öffentliche Verschuldung gilt aus ökonomischer Sicht als ein ebenso bedeutsames wie problematisches Finanzierungsinstrument des Staates. Diese Einsicht speist sich nicht allein aus den Staatsschuldenkrisen eines Teils der Mitgliedsstaaten des Europäischen Währungsraums infolge der jüngsten Wirtschafts- und Finanzkrise 2008/2009. Vielmehr handelt es sich bei diesen Krisen um ein historisch wiederkehrendes Phänomen, von dem auch andere Länder innerhalb und außerhalb Europas betroffen waren und sind. Blickt man allein auf solche Krisen, übersieht man leicht, dass die Finanzierung des Staates mittels Schuldaufnahme etwas Alltägliches darstellt. Mit dem vorliegenden Beitrag soll der Frage nachgegangen werden, wie sich die in den ausgewiesenen Daten widerspiegelnde Nutzung des staatlichen Verschuldungsinstruments ökonomisch erklären lässt. Zu diesem Zweck wer-den zunächst in knapper Form die bekannten finanzwissenschaftlichen Begründungen der öffentlichen Schuldaufnahme einschließlich der bestehenden politökonomischen Erklärungsversuche des zeitlichen Entwicklungsverlaufs der Staatsverschuldung dargestellt (Kapitel 2). Dieser Überblick bildet zugleich den Ausgangspunkt, um in einem weiteren Schritt danach zu fragen, welche zusätzlichen Erkenntnisse zum staatlichen Verschuldungsverhalten sich aus einer Berücksichtigung von psychologischen Überlegungen, wie sie sowohl im Rahmen der Steuer- und Finanzpsychologie als auch in neueren Ansätzen der Verhaltensökonomik formuliert werden, gewinnen lassen (Kapitel 3). Im Mittelpunkt stehen dabei das Phänomen der Schuldenillusion, seine verschiedenen Varianten, aber auch damit im Zusammenhang stehende Reizschwellen- und Reaktanz-Effekte, Wahrnehmungsverzerrungen sowie fehlende Lernprozesse auf Seiten der Bürger ebenso wie ein möglicher kognitiver Kontrollverlust bei den Regierungsakteuren. Daran anknüpfend werden abschließend einige finanzpolitische Schlussfolgerungen zur Begrenzung der öffentlichen Verschuldung abgeleitet (Kapitel 4).
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
You might also be interested in the extended bibliographies on the topic 'EuroVan van' for particular source types:
Journal articles Dissertations / Theses Books
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography