Journal articles on the topic 'Fysioterapi'

Artikkelen belyser og argumenterer for å bruke caserapporter som et alternativ til de forskningsmetoder som tradisjonelt har vært benyttet i bacheloroppgaven i fysioterapi i tredje studieår. Caserapportens relevans beskrives i lys av kunnskap om klinisk resonnering. Metoden gir fysioterapistudenter mulighet til å videreutvikle ferdigheter og forståelse i utøvelse av pasient-/klientrettet arbeid som er forankret i egen praksis. Artikkelen løfter fram problemstillinger knyttet til studenters vurderinger av ulike valg og prioriteringer i utøvelsen av kunnskapsbasert praksis. Med utgangspunkt i en caserapport illustreres noen utfordringer med å forene forskningsbasert kunnskap, erfaringskunnskap og pasientkunnskap på en konstruktiv måte. Artikkelen beskriver også et eksempel på en caserapport som er et samarbeidsprosjekt mellom to studenter. Den ene har behandlet en pasient med kroniske smerter, mens den andre har fungert som en ”kritisk venn” som har diskutert og stilt flere kritiske spørsmål som gir grunnlag for refleksjon over praksis og utvikling av økt kunnskap om klinisk resonnering.

Tieto kuntoutuksen kentän kokonaisuudesta ja erilaisten kuntoutuspalveluiden käytöstä samoilla ihmisillä on varsin hajanaista ja puutteellista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntoutukseen osallistumisen yleisyyttä ja päällekkäisyyttä eri osajärjestelmissä Oulun asukkailla vuonna 2018 laajalla rekisteriaineistolla (N = 192 844). Tutkimuksessa tarkastellaan julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuntoutusta, Kelan kuntoutusta, työeläkekuntoutusta, työterveyshuollon fysioterapiaa ja Kelan korvaamaa yksityistä fysioterapiaa.
 Vuonna 2018 oululaisista 18 prosenttia sai vähintään yhden tutkitun osajärjestelmän kuntoutusta (N = 34 061). Yleisintä oli julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kuntoutus, harvinaisinta työeläkekuntoutus. Naiset osallistuivat kuntoutukseen miehiä yleisemmin. Kuntoutukseen osallistuminen oli miehillä yleisintä 65 vuotta täyttäneillä, naisilla 45–64-vuotiailla. Harvinaisinta se oli 16–24-vuotiailla miehillä ja alle 16-vuotiailla naisilla. Suurin osa (90 %) kuntoutukseen osallistuneista oli osallistunut vain yhden osajärjestelmän kuntoutukseen. Useamman osajärjestelmän kuntoutukseen osallistuminen oli naisilla miehiä yleisempää. Ikäryhmistä se oli yleisintä 45–64-vuotiailla ja harvinaisinta alle 16-vuotiailla. Vähintään kahden osajärjestelmän kuntoutukseen osallistuneet olivat keskimäärin vanhempia kuin vain yhden osajärjestelmän kuntoutukseen osallistuneet ja myös naisten osuus oli heillä suurempi.
 Rekisteritietoja kuntoutuksesta on hankala koota kattavasti, sillä järjestelmä on hyvin hajanainen ja toimijoita ja rekisterinpitäjiä on lukuisia. Myös kuntoutuksen määrittely aineistoista osoittautui vaikeaksi. Yhtenäiset tietojärjestelmät kuntoutuksesta palvelisivat paitsi tutkijoita, myös kuntoutujia.
 Abstract
 Prevalence and overlap of participation in rehabilitation in different subsystems – a register-based study among residents of the city of Oulu, Finland, in 2018
 Knowledge of the whole spectrum of rehabilitation and of the use of different rehabilitation services by the same individuals is quite fragmented and incomplete. The aim of this study is to examine the prevalence and overlap of participation in rehabilitation in different subsystems among residents of the city of Oulu, Finland, in 2018 using extensive register-based data (N=192,844). The study examines rehabilitation organized by the public social and health care system, by the Social Insurance Institution of Finland, by the earnings-related pension system, as well as physiotherapy in occupational health care and private physiotherapy reimbursed by the Social Insurance Institution of Finland.
 In 2018, 18 per cent of the residents of Oulu received rehabilitation of at least one of the examined subsystems (N=34,061). Receiving rehabilitation of public social and health care was the most common; the rarest was rehabilitation within the earnings-related pension system. Women participated in rehabilitation more often than men. Using rehabilitation services was most common in men aged 65 and over, and in women aged 45–64. It was least common in men aged 16–24 years and in women under 16 years of age. The majority (90%) of those who participated in rehabilitation had participated in rehabilitation of only one subsystem. Participation in rehabilitation of several subsystems was more common in women than in men. It was most common in those aged 45–64 years and least common in those under 16 years of age. Those who received rehabilitation of at least two subsystems were, on average, older than those who received rehabilitation of only one subsystem, and more often women.
 It is difficult to compile comprehensive register data on rehabilitation, as the system is very fragmented and there are many organizers and registrars. Defining rehabilitation from the data also proved difficult. Unified information systems on rehabilitation would serve not only researchers but also rehabilitees.
 Keywords: rehabilitation, register-based research, Finland

Lonkan tekonivelleikkausten sekä leikkauksen jälkeistä fysioterapiaa tarvitsevien määrä kasvaa väestön ikääntyessä. Kuntoutumisen kannalta fysioterapeuttinen ohjaus on tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella fysioterapeuttien käsityksiä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä fysioterapeuttisesta ohjauksesta. Laadullisen tutkimuksen aineistona oli fysioterapeuttisten ohjaustilanteiden (n=7) kuvanauhojen pohjalta tehdyt recall-haastattelut. Aineiston fenomenografisessa analyysissä muodostettiin kolme hierarkkista kuvauskategoriaa, jotka olivat suppeammasta laajempaan: asiantuntijalähtöinen fysioterapeuttinen ohjaus, potilaan yksilöllisyyttä arvostava fysioterapeuttinen ohjaus sekä fysioterapeuttinen ohjaus osana potilaan kuntoutumista. Nämä kategoriat sisälsivät kuusi ohjaustilanteita kuvaavaa teemaa ja niiden variaatiot: potilaan osallistuminen, kehollinen ohjaus, eettisyys ohjaussuhteessa, fysioterapeutin asiantuntijuus, yhteistyö ja terveydenhuoltojärjestelmän eettisyys. Fysioterapeuttisen ohjauksen onnistumisen kannalta kriittiset tekijät fysioterapeuttien ohjauskäsityksissä olivat potilaskeskeisyys, moniammatillinen yhteistyö ja kuntoutumisprosessin jatkuvuus.
 Abstract
 Physiotherapists’ perceptions of patient counseling after total hip arthroplasty (THA)
 The number of total hip arthroplasties is growing due to the fact that THA is a cost-effective procedure moving people quickly from poor to good functional capacity. The aim of the qualitative study was to explore physiotherapists’ perceptions of post-operative patient counseling.
 The data of this study consisted of seven physiotherapy situations with inpatients in hospital setting. Data were collected by open recall-interviews based on videotapes of patient counseling situations. The data were analyzed according to phenomenographic approach, which revealed three hierarchical categories: therapist-centered patient counseling, patient counseling which values patient’ individuality and patient counseling as part of individual rehabilitation process.
 Six themes that varied hierarchically in three categories describing different ways of understanding patient counseling were found: patients’ active participation, counseling for movement awareness, ethical counseling relationship, physiotherapy expertise, cooperation, and ethicality of national health care system. The critical variation between categories manifested as patient-centeredness, multiprofessional cooperation and the continuity of rehabilitation process.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alaselkäkipuisten asiakkaiden kokemuksia käynnistään terveyskeskuksessa fysioterapeutin suoravastaanotolla.
 Tutkimus on retrospektiivinen, kuvaileva kyselytutkimus, joka toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella kolme kuukautta fysioterapeutin vastaanotolla käynnin jälkeen. Lomakkeella selvitettiin selkäkivun lievittymisestä, ohjattujen harjoitteiden toteutumisesta, kivun uusiutumisesta, asiakkaan käsityksistä uusiutumisen syistä, kipuun liittyvästä pelosta, uudelleen hakeutumisesta lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle ja työssäkäyvien sairauspoissaoloista. Lähetettyyn 150 kyselyyn vastasi 80 henkilöä (53 %), jotka jakaantuivat kolmeen ryhmään: 1. eläkeläiset (n = 26), 2. työttömät (n = 15) ja 3. työssä olevat/opiskelijat (n = 39). Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja avointen kysymysten vastaukset litteroitiin ja luokiteltiin yhtäläisyyksien mukaan.
 Tulokset osoittivat, että 80–82 prosenttia asiakkaista kaikissa ryhmissä koki hyötyvänsä fysioterapeutilla käynnistään paljon tai kohtalaisesti. Kolmen kuukauden aikana selkäkivun uusiutuminen oli vähäisintä työssä olevat/opiskelijat -ryhmässä (5 %) ja suurinta eläkeläisten ryhmässä (30 %). Saman selkäongelman vuoksi vain 10 prosenttia vastanneista hakeutui uudelleen fysioterapeutille tai lääkärille. Työssä olevien ja opiskelijoiden ryhmässä ainoastaan yksi henkilö ilmoitti olevansa kyselyhetkellä sairauslomalla.
 Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että fysioterapeutin suoravastaanotolla käyneet asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaan ja ovat kokeneet saaneensa apua selkäkipuunsa. Yhteiskunnallisen kustannus-hyöty ajattelun mukaan vähäiset uusintakäynnit fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolla, sekä alhaiset sairauspoissaolot vaikuttavat merkittäviltä. Jatkossa tarvitaan korkeatasoisia, pidemmällä seuranta-ajalla toteutettuja satunnaistettuja tutkimuksia kustannusanalyyseineen fysioterapian varhaisesta toteuttamisesta.
 Abstract
 Patients’ experiences of their visit to direct access physiotherapists in the early phase of low back pain: A retrospective descriptive survey
 The purpose of the study was to investigate the experiences of low back pain patients regarding their visit to direct access physiotherapists at a health center.
 The study is a retrospective descriptive survey conducted in a structured questionnaire three months after a visit to a physiotherapist. The questionnaire included questions, in particular, information on the relief of back pain, the management of the instructed exercises, the recurrence of back pain, patients’ perceptions of the causes of pain, the fear of pain, reasons for a repeat visit to a doctor or physiotherapist, and eventual absences due to sickness. The questionnaire was sent to 150 people who were picked up from the health care centers. Eighty (53%) low back pain patients responded. They were divided into three groups: retired people (n=26); unemployed people (n=15); and students and employed people (n=39). The data were analyzed using SPSS statistical software. The open answers were transcribed and the similarities of the answers were combined.
 The results showed that 80-82% of patients in all groups experienced the benefits from their visit to a physiotherapist as being great or moderate. During the three months after their visit, the recurrence of back pain was at its lowest among students and employed people (5%) and the highest among retired people (30%). Only 10% of the respondents made a repeat visit to a physiotherapist or doctor for the same back problem. Only one person in the students and employed people group was on sick leave.
 The results show that the patients viewed the early visit to a physiotherapist as useful in the treatment of back pain and in the prevention of new episodes. From a social cost–benefit point of view the results; the low need for repeat visits to the physiotherapist or to the doctor, and the low rates of absence due to sickness let us assume those to be notable. Additional high-quality research involving longer prospective randomized designs and economic impact analyses is required to further investigate the outcomes associated with early initiation of physiotherapy.
 Keywords: physiotherapy, direct access, low back pain, patients` experiences

Totalt beløp for utbetalte saker: 8,1 mill kr. Fysioterapi: 2461 saker - 5,3 millioner kroner Tannbehandling: 163 saker - 1,8 mill kr Legehjelp: 764 saker - 407 000 kr Legemidler: 210 saker - 252 000 kr Poliklinikk: 43 saker - 115 000 kr Spesialist: 61 saker - 46 000 kr Psykolog: 8 saker - 39 000 kr Røntgen: 55 saker - 22 000 kr Behandlingene ble utført først og fremst i Spania (fysioterapi og legehjelp). På andreplass ligger Ungarn, hvor sakene gjelder tannbehandling. Deretter følger med få saker (under 20): Sverige, Polen, Bulgaria, Danmark og Portugal.

Artiklen undersøger betydningen af fysisk-rumlige omgivelser i forhold til sygdoms- og selvopfattelsen hos mennesker med svære fysiske handicap og funktionsnedsættelser, der er visiteret til vederlagsfri fysioterapi som del af deres behandling. Studiet tager afsæt i et fænomenologisk-hermeneutisk feltarbejde, hvor det centrale omdrejningspunkt er delta- gernes subjektive oplevelser og udbytte af vederlagsfri fysioterapi, ligesom vi undersøger deltagernes måde at håndtere og integrere fysioterapiklinikkens institutionelle ramme som en fast bestanddel af hverdagslivet. Deltagerne træner for at opretholde et givent funktions- niveau eller forhale forringelser, og der er ofte tale om livslange træningsforløb. På trods af, at deltagerne livslangt frekventerer og opholder sig i fysioterapiklinikker, er det sparsomt med viden om deltagernes oplevelser heraf. Artiklens formål er derfor at skabe indsigt i deltagernes oplevelser og erfaringer med at opholde sig og træne i fysioterapiklinikken og undersøge rummets betydning i relation til deltagernes selvopfattelse. I den empiriske ana- lyse anlægges et relationelt perspektiv, eftersom deltagerne italesætter deres sygdoms- og selvopfattelse, dels afhængigt af hvor de befinder sig, dels af deres subjektive opfattelse af rum. I den forbindelse argumenteres for, at rummets betydning først træder frem, når vi kigger på tværs af rum. Derfor udledes det, at fysioterapiklinikken, hvori sygdom behandles og praktiseres, ikke repræsenterer et ’sygdommens rum’, men af deltagerne opleves som et tiltrængt frirum fra sygdom, hvor de føler sig som ’almindelige mennesker’. I modsætning hertil står det private hjem og det offentlige rum, som nærmere repræsenterer ’sygdommens rum’, da det er her, handicap og funktionsnedsættelser skaber barrierer for det sociale liv, og her grænserne mellem det normale og afvigende defineres.

´En dagbok fra fremtiden´ tar opp de sosiale, miljømessige og helsemessige effektene av en overgang til plantebasert kosthold. Blant disse er positive endringer for matproduksjon, -forbruk og -sikkerhet, og med det også sosial rettferdighet, utdanning, fattigdom og sameksistens med andre arter. Det har ikke vært vanlig å innlemme disse forholdene i fysioterapifaget. Fortellingen beskriver også hvordan frykt og mørke kan bli til håp, nysgjerrighet og optimisme for fremtiden. I fortellingen reflekterer forfatteren over mulighetene for å utvide vår forståelse av fysioterapi, behovet for, men også motstand mot endring, samt det kreative potensialet som frigjøres når denne motstanden overvinnes.

I denne artikel beskrives konceptet ’Den digitale patientmappe’, som er udviklet som en del af ELYK projektet – E-læring, Yderkanter og Klyngedannelse. Den digitale patientmappe er resultatet af et co-designforløb mellem privatpraktiserende fysioterapeuter og medarbejdere i ELYK, der har udmøntet sig i et værktøj, der muliggør et tæt kommunikativt samarbejde mellem fysioterapeut og patient. Registreringer, diagnose samt instruktioner samles digitalt ved hjælp af tekst, billede, lyd og video og gøres tilgængeligt for patient og terapeut i alle relevante situationer. Den digitale patientmappe kan ses som en udvidelse af patientjournalen med den forskel, at patientmappen er patientens, og at den indgår i et mere ligeværdigt samarbejdsforhold mellem patient og terapeut.

Offisiell benevnelse: «The 5 year DDS Program in English» Pensum tilsvarer utdanningen for polske studenter Ikke adgang for polske studenter – unntak for personer med dobbelt statsborgerskap Studieavgift 10 000 Euro per år Forkurs koster 500 Euro Må ha eksamen tilsvarende vgs. med «high level» i fysikk, kjemi, biologi, matematikk og engelsk Studentene må gjennom intervju før opptak Basalfag (anatomi, biologi, histologi, kjemi etc.), førstehjelp, IT, «medisinsk polsk», latin, «gym» og fire uker praksis («nursing») Fortsatt basalfag, introduksjon til konserverende, endodonti og periodonti, dentale materialer, psykologi, fysioterapi, «medisinsk polsk», «gym» og fire uker praksis som tannhelsesekretær. Patologi, farmakologi, indremedisin, generell kirurgi, radiologi, mikrobiologi, konserverende, protetikk, oral kirurgi, pedodonti, IT, samfunnsodontologi, kjeveortopedi og fire uker praksis på tannklinikk. Indremedisin, infeksjonssykdommer, pediatri, konserverende, pedodonti, oral kirurgi, protetikk, kjeveortopedi, periodonti og fire uker praksis på tannklinikk. Konserverende, periodonti, oral og maxillofacial kirurgi, munnslimhinnelidelser, protetikk, pedodonti, kjeveortopedi, laryngologi, anestesi, gerodontologi, radiologi og introduksjon til folkehelsearbeid. Elektive fag: avansert endodonti, implantologi, atferdsfag og etikk/juss.

Dagens sosiale og miljømessige kriser er dypt forbundet med hverandre. Miljø- og bærekraftsutdanning blir derfor stadig mer integrert i internasjonale folkehelse- og helsepersonellutdanninger (Barna, Maric, Simons, Kumar & Blankestijn, 2020). Den norske «Forskrift om nasjonal retningslinje for fysioterapeututdanning» støtter integrering av disse temaene og sier at fysioterapeuter «skal […] bidra på gruppe- og systemnivå for å fremme folkehelsen og samfunnets bærekraft […] med kompetanse i tverrfaglige og målrettede samarbeidsprosesser innenfor helse- og omsorgssektoren og i andre sektorer […] for å møte samfunnets eksisterende og fremtidige behov» (Forskrift om nasjonal retningslinje for fysioterapeututdanning, 2019).

Artiklen har to formål, det første er at undersøge gymnastikkens, fysioterapiens og kiropraktikkens forhold til lægevidenskaben indenfor to områder, hvor det første omhandler definition og det andet relation. Det andet formål er, at beskrive de tre aktiviteter udvikling efter 1930.The Body under Treatment – Gymnastics, Physical Therapy, Chiropractic and Medical Science from 1900 to 1930At the beginning of the 20th century, Swedish gymnastics, physical therapy and chiropractic were established in Denmark respectively in the school system (gymnastics) and the treatment system (physical therapy and chiropractic). The common point of departure for the three activities was that health and healing could be achieved by manipulation and movement of joints and muscles. This article examines the activities and their relationship to the established medical science at the time regarding definition of science, health and healing. Furthermore, the relationship between experts (doctor, chiropractor, physical therapist or teacher) and layman (patient or student) is examined. Finally, the rationale for why these three activities to day have been assembled in an institute under a medical faculty is briefly discussed.The medical world viewed gymnastics, physiotherapy and chiropractic differently, and the three acted differently in the meeting with the medical world. The scientific basis, claimed by the gymnastics, was shot down by modern science. Physiotherapists accepted that their subject was not viewed as a science but rather a craft and that the subject was under the control of the doctors in terms of accreditation, training and leadership of the professional association. Chiropractors were involved in a decade-long struggle with medical science. The struggle was two-fold – dealing with achieving recognition by obtaining authorization and defining health, illness and science as well as the therapist’s relationship to the patient. Nowadays, scientific findings have moved the boundaries for interpreting science as well as the understanding of the correlation between body, movement and health and have thereby provided a good background for bringing together the three activities in the same institute.