To see the other types of publications on this topic, follow the link: German philology.
Dissertations / Theses on the topic 'German philology'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the top 50 dissertations / theses for your research on the topic 'German philology.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Browse dissertations / theses on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.
1
Benes, Kveta E. "German linguistic nationhood, 1806-66 : philology, cultural translation, and historical identity in preunification Germany /." Thesis, Connect to this title online; UW restricted, 2001. http://hdl.handle.net/1773/10455.
Full text
2
Hanhela, K. (Kristian). "Das Deutschlandbild in Karl Mays Büchern Winnetou 1 und Durch die Wüste." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201303011073.
Full textAbstract:
In der Pro-Gradu-Arbeit „Das Deutschlandbild in Karl Mays Büchern Winnetou 1 und Durch die Wüste“ wird untersucht, wie die Deutschen dargestellt werden und was für ein Deutschlandbild gibt der Autor Karl May in seinen Abenteuerbüchern „Winnetou 1“ und „Durch die Wüste“. Das erste Buch „Winnetou 1“ ist ursprünglich schon 1893 publiziert. Die Hauptperson ist ein deutscher Landvermesser namens Old Shatterhand, der im Wilden Westen arbeitet. Es gibt auch einen anderen Deutschen im Buch, der Häuptling von den Apachenindianern Klekih-petra. Das zweite Buch „Durch die Wüste“ ist 1892 publiziert. Die Hauptperson des Buches ist Kara Ben Nemsi, ein Deutscher. Er reist im islamischen Orient und will dessen Sitten und Kultur kennenlernen. Karl Mays Ideal, sein Wunsch-Ich verkörpert sich in den Persönlichkeiten dieser deutschen Hauptfiguren und May hebt sich in ihnen empor zum besseren Selbst und fand Befreiung von den Qualen des wirklichen Lebens und von der Erinnerung an seine trübe Vergangenheit (Böhm 1979, 40). Die für die Untersuchung wichtigen Zitate, die das Deutschlandbild spiegeln, werden gesammelt, und aufgrund deren wird festgestellt, was für ein Deutschlandbild in den Büchern vermittelt, und wie ein typischer Deutscher dargestellt wird. Das Deutschlandbild wird also aufgrund der deutschen Menschen und ihrer kulturellen Charakteristika in den zwei Büchern gebildet. Zum Schluss werden die Analyseergebnisse dieser zwei Bücher noch miteinander verglichen. Es gibt insgesamt acht herrschende Charakteristiken, die das Deutschlandbild in den Büchern bilden, nämlich Christentum, Gerechtigkeit, Kameradschaft, Tüchtigkeit, Entschlossenheit, Klugheit, Bescheidenheit und Freundlichkeit gegenüber anderen Kulturen. Die Deutschen sind christliche Patrioten und das Christentum prägt ihr ganzes Weltbild. Sie würdigen das Leben und die Natur, die von Gott geschaffen worden ist. Die Deutschen sind ehrlich und ihre Moral prägt ihr ganzes Menschenbild. Die Deutschen scheinen in allem überlegen zu sein. Sie können das Verhalten der Menschen wegen ihrer guten Kenntnisse aus Büchern und früheren Erfahrungen leicht interpretieren. Sie sind auch ehrgeizig, selbstsicher und entschlossen, aber gleichzeitig auch bescheiden, tolerant und hilfreich. Sie würdigen auch die Lebensweisen der anderen Kulturen, besonders die der Indianer. Andererseits lassen sie an der Alleingültigkeit des Christentums keinen Zweifel. Im Orient zeigt sich die Anpassungsfähigkeit der Deutschen stärker als in dem Wilden Westen. Dadurch, dass das Christentum mit einer anderen Weltreligion, dem Islam, konfrontiert wird, erscheint es aber selber als weniger tolerant. Schlagwörter dieser Pro-Gradu-Arbeit sind Deutschtum, deutsche Literatur, Kultur und KulturstudiumGradussa „Das Deutschlandbild in Karl Mays Büchern „Winnetou 1“ und „Durch die Wüste““ tutkitaan millaisen kuvan tunnettu saksalainen seikkailukirjailija Karl May antaa Saksasta ja saksalaisista kirjoissaan „Winnetou 1“ und „Durch die Wüste“. Ensiksi mainittu kirja on alunperin julkaistu jo vuonna 1893. Kirjan päähenkilö on saksalainen maanmittaaja nimeltä Old Shatterhand, joka valmistelee junaradan rakennustöitä villissä lännessä. Kirjassa esiintyy myös Saksassa syntynyt intiaanipäällikkö Klekih-petra. Toinen tutkittavista kirjoista ”Durch die Wüste”, on julkaistu vuonna 1892. Kirjan päähenkilö on Kara Ben Nemsi, ja hän on teoksen ainoa saksalainen hahmo, joka matkustaa islaminuskoisessa idässä oppiakseen tuntemaan alueen tapoja ja kulttuuria. Näissä kahdessa saksalaisessa päähenkilössä kiteytyy Karl Mayn ihanne, hänen toive-minänsä. Samalla hän nostaa itsensä niiden avulla paremmaksi minäksi ja löytää vapautuksen todellisen elämän ongelmistaan ja pystyy unohtamaan karun menneisyytensä. (Böhm 1979, 40). Gradussa on kerättynä tutkimuksen kannalta oleelliset kirjojen osat sitaateiksi, jotka analysoidaan. Sitaattien perusteella määritelllään millaisen kuvan isänmaallinen seikkailukirjailija May antaa Saksasta ja saksalaisista. Kuva muodostetaan kirjojen saksalaisten henkilöiden ja heidän kulttuuristen erityispiirteiden perusteella. Tutkimuksen lopuksi vertaillaan vielä lyhyesti saksalaiskuvia tutkittavissa kahdessa kirjassa. Tutkimuksessa löytyi kahdeksan hallitsevaa erityispiirrettä, jotka kuvaavat saksalaisuutta näissä kahdessa kirjassa, nimittäin kristinusko, oikeudenmukaisuus, toveruus, tarmokkuus, päättäväisyys, älykkyys, vaatimattomuus ja ystävällisyys vieraita kulttuureita kohtaan. Saksalaiset kuvataan kristillisinä patriootteina ja kristinusko leimaa heidän koko maailmankuvaansa. He arvostavat elämää ja jumalan luomaa luontoa. Saksalaiset ovat rehellisiä ja heidän moraalinsa heijastuu koko heidän ihmiskuvassa. Saksalaiset näyttävät myös olevan ylivoimaisia kaikessa mihin ryhtyvät. He pystyvät mm. tulkitsemaan ja ennakoimaan helposti ihmisten käyttäytymistä kirjoista lukemansa tiedon ja aikaisempien kokemustensa perusteella. He ovat kunnianhimoisia, itsevarmoja ja päättäväisiä, mutta samalla myös vaatimattomia, suvaitsevaisia ja avuliaita. He arvostavat myös vieraiden kulttuurien, erityisesti intiaanien, elintapoja. Toisaalta esiintyy kristinusko kuitenkin ainoana oikeana uskontona. Saksalaisten sopeutumiskyky näyttäytyy vahvemmin vahvasti islaminuskoisessa idässä kuin villissä lännessä. Koska kristinusko esiintyy ”Durch die Wüste”-kirjassa vastakkainasettelussa toisen maailmanuskonnon, tässä tapauksessa islaminuskon kanssa, vaikuttaa se tässä tapauksessa kuitenkin itse vähemmän suvaitsevalta. Gradun asiasanoja ovat saksalaisuus, saksankielinen kirjallisuus, kulttuuri ja kulttuurien tutkimus
3
Niemelä, H. (Hanne). "Zwei Sprachen und zwei Kulturen:der Einfluss der Sprachen und der Kulturen auf die Identität einer zweisprachigen Person." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201605051647.
Full textAbstract:
Das Ziel dieser Arbeit ist die kulturelle Identität zweisprachiger Personen von sechs Fallbeispielen aus zu untersuchen. Sechs Zweisprachige, die Finnisch und Deutsch sprechen, wurden interviewt. Die Interviews wurden im Dezember 2014 und Februar 2015 geführt, vier davon persönlich und zwei via Skype. Die Fragen, die den Interviewten gestellt wurden, basierten auf die Theorie über Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität. Die Fragebögen bestanden aus zwei Teilen: es gab Fragen über den sprachlichen Hintergrund und über die kulturelle Identität der Informanten. Diese Arbeit zeigt die Komplexität der Konzepte, die im Alltagsverständnis oft eindeutig scheinen. Zum Beispiel sind Konzepte wie Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität schwierig zu definieren und diese Arbeit hat mehrere Perspektiven gegeben, sie zu betrachten. Zum Beispiel geben die unterschiedlichen Hintergründe der Interviewten eine Möglichkeit dazu. In dieser Arbeit wird die Bedeutung der Umgebung auf eine zweisprachige Person klar, egal ob die Rede von der sprachlichen oder von der kulturellen Umgebung ist. Sowohl die Sprache als auch die Kultur können an Bedeutung verlieren oder gewinnen, wenn man in verschiedenen Umgebungen lebt oder anders empfänglich für eine gewisse Sprache oder eine gewisse Kultur wird. Die Umgebung kann also sehr wichtig sein, aber es muss auch erwähnt werden, dass sie nicht immer ausschlaggebend für die kulturelle Identität ist und Beispiele dafür können auch in dieser Arbeit gesehen werden. Zum Beispiel hat eine von den Interviewten nur in Finnland gewohnt, trotzdem identifiziert sie sich auch mit Deutschen. Es kann auch erwähnt werden, dass der Einfluss von den beiden Kulturen nicht total verschwindet, obwohl die Umgebung und die Wichtigkeit von einer Kultur wechseln können. So kann behauptet werden, dass alle Zweisprachigen eine transkulturelle Identität haben. Diese Arbeit kann außer den Interviewten auch anderen Zweisprachigen nützen. Die Arbeit gibt den Zweisprachigen die Möglichkeit, über eigene Zweisprachigkeit und Identität zu reflektieren. Für andere Menschen kann die Arbeit ein weiteres Verständnis über die Vielfältigkeit der Zweisprachigkeit und der zweisprachigen Menschen geben. Über die kulturelle Identität der Zweisprachigen kann gesagt werden, dass sie vor allem veränderlich vom Charakter her ist. Die Identität wird in dieser Arbeit als ein Prozess bezeichnet und im Angesicht der Ergebnisse stimmt das. Die kulturelle Identität von Zweisprachigen ist ein Prozess, der durch das ganze Leben weitergehtTutkimuksen tarkoitus on tutkia kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin kuutta kaksikielistä ihmistä, jotka puhuvat sekä suomea että saksaa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2014 ja helmikuussa 2015. Neljä haastattelua tehtiin kasvotusten ja kaksi Skypen välityksellä. Haastattelukysymykset perustuivat teoriaan äidinkielestä, kaksikielisyydestä ja identiteetistä. Kysymykset oli jaettu kahteen osaan: osa kysymyksistä käsitteli kaksikielisten kielellistä taustaa ja osa kulttuuri-identiteettiä. Tästä tutkimuksesta käy ilmi, kuinka monitahoisia yksinkertaiselta vaikuttavat käsitteet voivat olla. Käsitteet kuten äidinkieli, kaksikielisyys ja identiteetti ovat vaikeita määritellä ja tutkimus antaa näkökulmia niiden tarkasteluun. Esimerkiksi haastateltavien erilaiset taustat antavat mahdollisuuksia eri käsitteiden pohtimiseen. Tutkimus osoittaa, että ympäristöllä on merkitystä kaksikieliselle henkilölle, oli kyse sitten kielellisestä tai kulttuurisesta ympäristöstä. Sekä kielen että kulttuurin merkitys voi laskea tai kasvaa, kun yksilö elää eri ympäristöissä tai altistuu tietylle kielelle tai kulttuurille eri tavalla. Ympäristöllä voi siis olla suuri merkitys, mutta on myös todettava, että ympäristön vaikutus ei aina ole ratkaiseva tekijä kulttuurisen identiteetin suhteen ja esimerkkitapauksia siitä on nähtävissä tässäkin tutkimuksessa. Esimerkiksi yksi haastateltavista on asunut koko elämänsä ajan Suomessa, mutta samaistuu silti myös saksalaisiin. Voidaan myös todeta, että kummankaan kulttuurin vaikutus identiteettiin ei koskaan täysin katoa, vaikka yksilön ympäristö ja kulttuurien merkitys voivat vaihdella. Voidaan siis sanoa, että kaikilla kaksikielisillä on transkulttuurinen identiteetti. Tutkimus voi hyödyttää haastateltavien lisäksi myös muita kaksikielisiä. Se antaa kaksikielisille mahdollisuuksia pohtia omaa kaksikielisyyttään ja identiteettiään. Muille ihmisille se voi tarjota laajempaa ymmärrystä kaksikielisyyden ja kaksikielisten ihmisten moninaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetistä voidaan todeta, että se on ennen kaikkea luonteeltaan muuttuva. Saadut tulokset tukevat käsitystä identiteetin prosessimaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetti on prosessi, joka jatkuu läpi elämän
4
Hietalahti, L. (Lotta). "Vermittlung der Kasusform Akkusativ im Lehrbuch Magazin.de 1:Beziehung zwischen dem Lehrbuch und Rahmenlehrplan." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704251587.
Full text
5
Maijala, A. (Aino). "Die elektronischen Abiturprüfungen in Finnland im Fach Deutsch als Fremdsprache." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705041675.
Full textAbstract:
Die traditionellen Abiturprüfungen in Finnland werden in Zukunft elektronisch durchgeführt und das ist eine große Veränderung in einem engen Zeitplan. Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit ist, eine bessere Kenntnis der elektronischen Abiturprüfung im Fach Deutsch als Fremdsprache zu bekommen. Um das Ziel der Arbeit zu erreichen, wurden sowohl die traditionelle als auch die elektronische Abiturprüfung vorgestellt und ein Vergleich der Prüfungen erstellt. Zusätzlich wurden vier DaF-Lehrerinnen aus der Umgebung Oulu interviewt, um aktuelle Aussagen und Meinungen der Lehrer bezüglich der elektronischen Abiturprüfung zu bekommen. Außerdem wurde versucht, einen Überblick über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen zu bekommen. Die Ergebnisse des Vergleichs zeigen, dass die Veränderung mehr technisch als inhaltlich sein wird, da der Hauptunterschied zwischen der traditionellen und der elektronischen Abiturprüfung in der verwendeten Technik liegt. Während die traditionelle Abiturprüfung eine schwarz-weiße Papierversion ist, die mit dem Bleistift gemacht wird, werden die Abiturienten die elektronische Prüfung mit ihren Laptops und mit aufgesetzten Kopfhörern machen. Die Ergebnisse der Interviews zeigen, dass die vier DaF-Lehrerinnen allgemein positive Einstellungen und Erwartungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung haben. Auch die Schüler haben positive Einstellungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung. Mithilfe der neuen Medien wird die elektronische Prüfung vielseitiger sein, da die Prüfungsaufgaben Videos, Bilder sowie Farben enthalten können. Außerdem wird die elektronische Abiturprüfung sogar einen mündlichen Teil hinzu bekommen. Jedoch sind die Lehrerinnen besorgt darüber, dass die elektronische Abiturprüfung einen so schnellen Zeitplan verlangt. Außerdem machen sie sich Sorgen darüber, wie die Prüfung technisch funktionieren wird und wie sie auf die elektronischen Abiturprüfungen vorbereiten können, da Ylioppilastutkintolautakunta keine Musterprüfungen veröffentlichen wird und einige Lehrerinnen finden, dass sie keine Expertinnen in der Informations- und Kommunikationstechnik sind. Obwohl diese Untersuchung nicht als eine Verallgemeinerung dienen kann, können die Ergebnisse einen aktuellen Überblick sowohl über die Einstellungen der DaF-Lehrerinnen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung als auch über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen gebenPerinteiset saksan kielen ylioppilaskokeet tehdään tulevaisuudessa sähköisinä, mikä edellyttää suurta muutosta nopealla aikataululla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada kattavampi käsitys saksan kielen sähköisistä ylioppilaskokeista Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi esittelen työssäni perinteisen ja sähköisen saksan kielen ylioppilaskokeen ja vertailen niitä keskenään. Lisäksi haastattelin neljää saksan kielen opettajaa Oulun seudulta saadakseni ajankohtaisia mielipiteitä liittyen saksan kielen sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Lisäksi tarkoituksena oli saada kokonaiskuva opettajien tietotekniikan käytöstä saksan tunneilla. Vertailun tulokset osoittavat, että ylioppilaskokeen muutos on enemmän tekninen kuin sisällöllinen, koska kokeiden suurin eroavaisuus löytyy käytettävästä tekniikasta. Perinteinen ylioppilaskoe on musta-valkoinen, ja tehdään lyijykynällä, kun taas sähköinen ylioppilaskoe tehdään kannettavalla tietokoneella kuulokkeet päässä. Haastatteluista käy ilmi, että opettajilla sekä myös oppilailla on yleisesti positiivisia mielipiteitä ja odotuksia sähköisistä ylioppilaskokeista. Videot, kuvat, värit ja suullinen osa tekevät kokeesta monipuolisemman. Toisaalta opettajat ovat huolissaan sähköisen ylioppilaskokeen nopeasta aikataulusta. Huolta aiheuttaa se, kuinka koe tulee toimimaan teknisesti. Muutamia opettajia askarruttaa myös, miten he voivat valmistautua kokeisiin, kun Ylioppilastutkintolautakunta ei tule julkaisemaan harjoituskokeita, ja kaikki eivät ole mielestään tekniikan asiantuntijoita. Vaikka tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voi yleistää, antavat ne ajankohtaista tietoa saksan kielen opettajien käsityksistä sähköisistä kokeista, tietotekniikan hyödyntämisestä oppitunneilla ja nykytilanteesta yleensä
6
Meskus, E. (Elina). "Textsortenanalyse von einer deutschen und einer finnischen Häkelanleitung." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705312271.
Full text
7
Jukuri, H. (Hanna). "Analyse von Reiseblogs:Reiseerfahrungen finnischer und deutscher Touristen auf Bali, Indonesien." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706062623.
Full text
8
Puolitaival, M. R. (Malla-Reetta). "Nationale Stereotype über Deutsche und Finnen:eine qualitative Analyse der lifestyle-blogeinträge der deutschen und finnischen lifestyle-blogger." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505211620.
Full textAbstract:
In der vorliegenden Studie werden nationale Stereotype in den deutschen und finnischen Weblogs untersucht. Die Blogs sind seit einigen Jahren sehr beliebt geworden. Sie sind ein Teil der sozialen Medien, die mit ihrer Aktualität und Persönlichkeit die Leser anzieht. Das Ziel der Studie war zu untersuchen, ob die Blogs durch ihre Bild- und Texteinträge nationale Stereotype vermitteln und ob die Blogs nationale Stereotype stärken oder schwächen oder ob sie neue nationale Vorstellungen schaffen. Als Untersuchungsobjekt waren 10 finnische und 10 deutsche Blogs ausgewählt worden. Das Untersuchungsmaterial besteht aus Blogeinträgen vom Mai 2013. Die Blogeinträge bestehen aus Bildern und Texten. Die Idee war, dass die untersuchten Lifestyle-Blogs aktiv aktualisiert werden und dass die Blogger relativ junge Frauen sind. Nicht nur die Texte, sondern auch die Bilder wurden in der Studie betrachtet. Die Sachen und Erscheinungen in den Texten und Bildern wurden mit der qualitativen Analyse untersucht. Als Mittel in der Analyse wurde eine Themakartei verwendet, die aufgrund der Erscheinungen in den Blogeinträgen gebildet wurde. Das Forschungsergebnis zeigt, dass die Blogs aktuelle Information über die deutsche und finnische Kultur vermitteln. Bei der Studie hat sich ergeben, dass die Blogs als nationale Stereotypvermittler funktionieren. Der Leser bildet eine Vorstellung über die Deutschen und Finnen, wenn er Blogs liest. Die Blogs können wirklichkeitsgetreue und glaubwürdige Vorstellungen über verschiedene Nationen vermitteln. Es ist jedoch zu beachten, dass die untersuchten Blogs nur ein kleiner Teil der Blogosphäre sind. Unter den letzten zehn Jahren sind die Blogs immer beliebter geworden. Neue Blogs entstehen ständig und einige Blogs der Studie sind schon aus der Blogosphäre verschwunden. Sie sind an ein breites Publikum gerichtet und es ist einfach, sie überall zu lesen, solange der Leser die Möglichkeit hat, das Internet zu benutzen. Die Bedeutung der Blogs als Vermittler der nationalen Stereotype kann nicht unbeachtet gelassen werdenTutkimuksessa tarkastellaan kansallisia stereotypioita saksalaisissa ja suomalaisissa blogeissa. Blogit ovat viime vuosien aikana saavuttaneet suurta suosiota. Se on yksi sosiaalisen median ilmentymä, joka houkuttelee lukijoita ajankohtaisuudellaan ja henkilökohtaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, välittävätkö blogien kuva- ja tekstijulkaisut lukijoilleen kansallisia stereotypioita ja ovatko blogit vahvistamassa vai heikentämässä jo olemassa olevia stereotypioita saksalaisista ja suomalaisista, vai luovatko blogit kokonaan uusia käsityksiä saksalaisista ja suomalaisista. Tarkastelun kohteena oli 10 saksankielistä ja 10 suomenkielistä lifestyle-blogia. Tarkastelun kohteena olivat 10 saksankielisen ja 10 suomenkielisen lifestyle-blogin blogimerkinnät toukokuun 2013 ajalta. Blogimerkinnät koostuivat teksteistä ja kuvista. Tavoitteena oli löytää tarkastelun kohteeksi aktiivisesti päivitettyjä lifestyle-blogeja, joiden kirjoittajat ovat nuorehkoja naisia. Analysoin valittujen blogien blogimerkintöjä kuvineen. Tutkin teksteissä ja kuvissa esiintyneitä asioita ja ilmiöitä laadullisen tutkimustavan avulla. Käytin analysointini tukena blogeissa esiintyneiden ilmiöiden perusteella tehtyä teemakortistoa. Tutkimuksen tulos osoitti, että blogit välittävät ajankohtaista tietoa saksalaisesta ja suomalaisesta kulttuurista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että blogit toimivat vahvasti kansallisten stereotypioiden välittäjänä. Lukijalle muodostuu käsitys saksalaisista ja suomalaisista blogien tekstien ja kuvien perusteella. Blogit voivat välittää todellista ja uskottavaa kuvaa eri kansallisuuksista. On kuitenkin huomioitava tutkimusaineistoni rajallisuus, sillä blogosfääri on niin laaja, että tutkimieni lifestyle-blogien osuus tästä kokonaisuudesta on hyvin pieni. Blogit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saavuttaneet todella suuren suosion. Uusia blogeja syntyy jatkuvasti ja osa tutkimistani blogeista on jo kadonnut bittiavaruuteen. Blogit on suunnattu suurelle yleisölle ja niitä on helppo lukea missä tahansa, kunhan lukijalla on mahdollisuus käyttää internetiä. Blogien merkitystä kansallisten stereotypioiden välittäjänä ei voi jättää huomiotta
9
Koukkari, H. (Hannamaria). "„...ein Gedicht für dich sind sie alle.“:die Dynamik von Ich und Du in der Lyrik Ulla Hahns." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306011440.
Full textAbstract:
In dieser Pro-Gradu-Arbeit werden sechs Gedichte von Ulla Hahn untersucht, die aus zwei Lyrikbänden ausgewählt sind (Herz über Kopf, 1981; So offen die Welt, 2004). Das Ziel dieser Arbeit ist es, eine literaturwissenschaftliche Analyse über die Gedichte vorzulegen, in der die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten, also das lyrische Ich und das möglicherweise auftauchende Du, untersucht werden. Die Interpretation der Gedichte wird durch die werkimmanente Methode durchgeführt (Staiger); es wird also erörtert, welche Elemente in jedem Werk Eindrücke auf den Leser machen. Als ein ergänzendes Argument wird die Rezeptionsästhetik (Iser) dargestellt, die die eigene Erfahrungsgeschichte des Lesers als Ausgangspunkt zur Interpretation des Textes betont (Iser). Andere theoretische Grundlagen sind ein Artikel über die Geschlechtsdifferenz in der Literatur (Weigel), zwei Essays von Ulla Hahn über ihre eigene Einstellungen zu Gedichten und Theorien über die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten (Zymner und Burdorf). Die Gedichte werden zuerst im Hinblick auf deren Wörter, Metaphern und Motive analysiert, und danach wird eine Formanalyse durchgeführt. Dem schließt sich eine Interpretation des Gedichts als Ganzes an, schließlich werden die Ich/Du-Personen in den Gedichten und deren Beziehungen miteinander dargestellt. Die zwei ersten Gedichte sind sog. Ich-Gedichte, in denen nur das lyrische Ich erscheint, zusammen mit den Wörtern „Lyrik“, „Wörter“ und „Schreiben“. Die vier anderen Gedichte enthalten die Du-Persönlichkeit, entweder allein oder zusammen mit der Ich-Form. Die Ich-Gedichte werden auf der Grundlage von Zymners (2009) Theorie interpretiert, in der die Ich-Sprecher in vier Kategorien gesetzt sind. Bei den Du-Gedichten wird sich nach der allgemeinen Interpretation auf die Vorkommensweise von Ich und Du und die Art und Qualität der Interaktion zwischen beiden konzentriert (Burdorf und Weigel als Hintergrund). Die Ergebnisse der Interpretationen sind, dass das Alter der Autorin die allgemeine Stimmung und die Ich-Sprecher ihrer Gedichte beeinflusst hat. In den Ich-Gedichten ist die Beziehung des Ichs zur Sprache und Lyrik deutlich zu sehen. In den Du-Gedichten spielt das Ich meistens eine größere oder aktivere Rolle als das Du, und die Geschlechter der Persönlichkeiten sind in den meisten Fällen nicht eindeutig definierbar. In allen Gedichten hat das Du eine große Wirkung auf das Ich, wiewohl die Beziehungen nicht immer nur positiv, sondern auch negativ wirkend sein können, sodass also die dynamische Beziehung zwischen Ich und Du in den Gedichten eine entscheidende Rolle spieltPro gradu -työssäni analysoin ja tulkitsen teorialähteiden pohjalta kuusi Ulla Hahnin runoa kahdesta runokokoelmasta vuosilta 1981 ja 2004. Työn tarkoituksena on tehdä kirjallisuustieteellinen analyysi kyseisistä runoista ja erityisesti keskittyä runojen persoonallisuusrakenteisiin eli minä-puhujaan ja mahdollisesti runossa esiintyvään sinä-muotoon. Runojen tulkinta tapahtuu immanentilla menetelmällä (Staiger), jonka mukaan kirjallista teosta tarkastelemalla pohditaan, mikä teoksessa tekee vaikutuksen lukijaan. Täydentävänä argumenttina toimii reseptioesteettinen näkökulma, jossa korostuu lukijan oma kokemusmaailma lähtökohtana tekstin ymmärtämiselle ja tulkinnalle (Iser). Teorian osana on myös sukupuolen merkitystä kirjallisuudessa käsittelevä artikkeli (Weigel) ja kaksi Ulla Hahnin (FT) esseetä omasta suhtautumisestaan runoihin, sekä runouden persoonallisuusrakenteita käsittelevät teoriaosuudet (Zymner ja Burdorf). Tutkielmassani runot analysoidaan yksitellen ensiksi sanojen, metaforien ja motiivien osalta, ja toiseksi tehdään muotoanalyysi. Tämän jälkeen kustakin runosta tehdään tulkinta, jonka jälkeen runon persoonallisuudet ja niiden väliset suhteet tulkitaan. Kaksi ensimmäistä runoa ovat niin sanottuja minä-runoja, joissa esiintyy vain minä-puhuja, sekä motiivisanoja ”runous”, ”sanat” ja ”kirjoittaminen”. Neljä muuta runoa sisältävät sinä-persoonan. Minä-runot tulkitaan Zymnerin (2009) teorian pohjalta, jossa minä-puhujat on tyypitelty neljään kategoriaan. Sinä-runot tulkitaan ensin yleisesti, jonka jälkeen keskitytään runon minän ja sinän esiintymistapaan runossa, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen luonteeseen ja laatuun (taustana Burdorfin ja Weigelin teoriatekstit). Tulkinnoista saatiin lopputuloksiksi, että kirjailijan ikä on vaikuttanut hänen kirjoittamiensa runojen yleiseen tunnelmaan ja niiden minä-hahmoihin. Minä-runoissa näkyy selvästi minä-puhujan suhde kieleen ja runouteen. Sinä-runoissa minä-puhujalla on usein keskeisempi rooli kuin sinä-hahmolla. Minä-puhuja on useammin aktiivisempi runon tapahtumissa kuin sinä-hahmo, ja hahmojen sukupuolta ei useimmissa runoissa pystytä määrittelemään yksiselitteisesti. Kaikissa runoissa sinä-hahmolla on suuri vaikutus minä-puhujaan. Vaikutus voi olla luonteeltaan positiivista tai negatiivista, ja persoonallisuuksien välisellä dynaamisella suhteella on tärkeä asema runon merkityksen tulkitsemisessa
10
Kleemola, J. (Jenni). "Mein Schatten Phoebe:die psychologischen Funktionstypen von C. G. Jung in der Serie Friends." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201306071579.
Full textAbstract:
Ziel der Arbeit ist es, die sechs Hauptfiguren der weltweit populären amerikanischen Serie Friends mithilfe C. G. Jungs Analytischer Psychologie zu analysieren und herauszufinden, ob sich der Erfolg der Serie wissenschaftlich begründen lässt. Außerdem werden die Figuren als Schattenfiguren analysiert. Der Untersuchungsgegenstand umfasst die zehn Staffeln der Serie Friends. Weil die Figuren sich in Hinsicht ihres Benehmens kaum im Verlauf der Serie entwickeln, werden in der Analyse Beispiele von allen zehn Staffeln verwendet. Zur Analyse des Verhaltens der Figuren werden die Theorien der allgemeinen Einstellungstypen, der psychischen Grundfunktionen und der Funktionstypen Jungs verwendet. Andere zentrale Begriffe sind das Bewusstsein und das Unbewusste. Außerdem wird der Archetypus des Schattens zur Deutung der Wirkung der Figuren auf den Zuschauer angewendet. Die Arbeit geht von der Voraussetzung aus, dass Texte und Filme bzw. TV-Serien als Reflektionen von psychologischen Vorgängen beobachtet werden können. Die Methode ist C. G. Jungs Analytische Psychologie und die Werke von Jung bilden die theoretische Grundlage der Arbeit. Am Anfang der Arbeit dient die schriftliche Darstellung einer Folge der Serie als Einführung in das Thema und danach werden die Figuren vorläufig beschrieben. Zudem werden in der Analyse ausgewählte Zitate aufgeführt und Geschehnisse geschildert, um die Figuren möglichst bildhaft darzustellen. Weil die Figuren sehr übertriebene Charaktere sind, lassen sie sich relativ leicht Jungs psychologischen Funktionstypen zuordnen. Außerdem lassen sie sich als Schattenfiguren interpretieren. Die Figuren repräsentieren die unbewusste Seite bzw. die Schattenseite des Menschen. Weil die Figuren in Friends von den Normen der Gesellschaft abweichen, berühren sie das Unbewusste des Zuschauers und bieten ihm eine Erleichterung. Diese wird als eine kathartische Wirkung der Serie betrachtet. Bei der Analyse erwiesen sich die Jung’schen Kategorien als durchaus brauchbar für die Deutung literarischer Figuren. Es wird aber die Schlussfolgerung gezogen, dass die Theorie der Funktionstypen in Hinsicht der allgemeinen Einstellungen erweitert werden kann; Nach Jung ist das Individuum entweder extravertiert oder introvertiert und die Hauptfunktion wird nur in einer Einstellung angewendet. Im Verlauf der Analyse hat es sich ergeben, dass sich das Individuum zwischen zwei Polen der Introversion und Extraversion bewegen kann. Außerdem bleibt noch zu berücksichtigen, dass die Figuren neben ihren Hauptfunktionen eine Hilfsfunktion habenTyön tarkoituksena on analysoida suositun amerikkalaisen Frendit-sarjan päähahmoja psykoanalyytikko C. G. Jungin teorioiden pohjalta ja selvittää, voiko sarjan suosiota perustella tieteellisin keinoin. Hahmoja analysoidaan Jungin psykologisten tyyppien pohjalta ja lisäksi hahmoja tarkastellaan varjohahmoina. Koska hahmojen käyttäytyminen pysyy samana koko sarjan ajan, analyysissä käytetään esimerkkejä kaikista sarjan kymmenestä tuotantokaudesta. Hahmojen käyttäytymisen analysoimisessa käytetään Jungin näkemystä introversiosta ja ekstraversiosta, psyykkisistä perusfunktioista ja funktiotyypeistä. Muita keskeisiä teoriakäsitteitä ovat tiedostettu ja tiedostamaton. Hahmojen käyttäytymisen analysoinnin jälkeen hahmojen vaikutusta katsojaan analysoidaan Jungin arkkityyppeihin kuuluvan varjon avulla. Työssä lähdetään olettamuksesta, että tekstejä ja tv-sarjoja voidaan tutkia psyykkisten ilmiöiden heijastumina. Tutkimusmenetelmänä toimii Jungin analyyttinen psykologia, ja Jungin teokset muodostavat työn teoreettisen pohjan. Yhden jakson kirjallinen kuvaus työn alussa toimii johdantona aiheeseen, minkä jälkeen hahmot kuvaillaan alustavasti. Jotta hahmoista muodostuisi kattava kuva, analyysissä käytetään valikoituja sitaatteja ja esimerkkejä sarjan tapahtumista, joissa hahmojen keskeiset luonteenpiirteet tulevat hyvin esiin. Koska sarjan hahmot ovat hyvin karrikoituja ja liioiteltuja tyyppejä, heidät on suhteellisen helppo luokitella Jungin psykologisten funktiotyyppien kategorioihin. Tämän lisäksi heidät voidaan tulkita varjohahmoiksi. Hahmojen lapsellisuus ja primitiivisyys nykyajan sivistyneeseen ihmiseen verrattuna johtavat hahmojen tarkasteluun ihmisen varjopuolina. Koska sivistyneessä yhteiskunnassa on epätoivottua käyttäytyä normien vastaisesti ja koska hahmot poikkeavat suuresti yleisesti hyväksytyistä normeista, voidaan ajatella, että hahmot vetoavat katsojan tiedostamattomaan puoleen. Tällä tavoin sarjan ja katsojan välistä suhdetta voidaan tarkastella katharsiksena, psyykkistä puhdistusta edistävänä prosessina. Analyysissä Jungin kategoriat psyykkisistä funktiotyypeistä osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi kirjallisten hahmojen tulkinnassa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että funktiotyyppien teoriaa voidaan laajentaa ekstraversion ja introversion kannalta; Jungin mukaan yksilö on joko enemmän ekstravertti tai introvertti ja käyttää pääfunktiotaan vain toisessa näistä suuntautumisvaihtoehdoista. Analyysissä paljastui, että yksilön toiminta voi vaihdella näiden kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä. Tutkimatta jäi, onko sarjan hahmoilla pääfunktionsa lisäksi vielä jokin apufunktio
11
Peitso, M. (Miika). "Rammsteins Lieder Dalai Lama und Rosenrot als Adaptionen von Johann Wolfgang von Goethes Gedichten Erlkönig und Heidenröslein." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201603181333.
Full textAbstract:
In dieser Kandidatenarbeit werden die Lieder Dalai Lama und Rosenrot der deutschen Band Rammstein und die Gedichte Erlkönig und Heidenröslein von dem deutschen Dichter Johann Wolfgang von Goethe untersucht. Das Ziel ist herauszufinden, ob die Lieder Rammsteins Adaptionen von den Gedichten von J.W. Goethe sich als Adaptionen betrachten lassen. Alle Werke werden literaturwissenschaftlich analysiert, damit die Adaptionsanalyse möglich wäre. Zum Beispiel werden die Allegorien, Symbole und andere Elemente der Bildhaftigkeit in den Werken gründlich vorgestellt. Zusätzlich zu der Bildhaftigkeit werden auch solche wesentliche Begriffe wie ‚Text‘, ‚Lyrik‘ und ‚Motiv‘ erklärt. Dann werden diese Elemente mithilfe der Theorie der Adaption miteinander verglichen, um zu verstehen, welche Elemente ähnlich oder unterschiedlich sind. Im Rahmen der in dieser Arbeit benutzten Theorie der Adaption ist es davon möglich zu schließen, ob Rammsteins Lieder Adaptionen von J.W. Goethes Gedichten sindTässä kandidaatintyössä tutkitaan saksalaisen yhtye Rammsteinin kappaleita Dalai Lama ja Rosenrot ja saksalaisen runoilija Johann Wolfgang von Goethen runoja. Tavoitteena on selvittää, voidaanko Rammsteinin kappaleita pitää J.W. Goethen runojen adaptaatioina. Kaikki teokset analysoidaan kirjallisuusteoriallisesti, jotta adaptaatioanalyysi olisi mahdollinen. Esimerkiksi teosten allegoriat, symbolit ja muut kielikuvalliset elementit esitellään perusteellisesti. Kielikuvallisuuden lisäksi selitetään myös keskeiset termit ’teksti’ ’lyriikka’ ja ’motiivi’. Tämän jälkeen näitä elementtejä vertaillaan teosten kesken adaptaatioteorian avulla, jotta ymmärretään, mitkä elementit ovat samankaltaisia tai erilaisia. Tämän opinnäytetyön yhteydessä käytetyn adaptaatioteorian pohjalta on siten mahdollista tehdä päätelmä, ovatko Rammsteinin kappaleet J.W. Goethen runojen adaptaatioita
12
Ranz, T. K. (Timo-Kristian). "Googlistik: braucht man eine Linguistik für Google?:eine Studie mit Keywords von solartechnischen Produkten." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291610.
Full textAbstract:
Die vorliegende Arbeit unternimmt den Versuch, die Bedeutung und Funktionalität von solartechnischen Keywords als ein Teil der Suchmaschinenoptimierung zu untersuchen. Suchmaschinenoptimierung wiederum ist ein Gebiet des Marketing, dessen Bedeutung für Unternehmen immer wichtiger wird. Es geht bei der Suchmaschinenoptimierung darum, mehr Internetnutzer dazu zu bringen, die gewünschte Webseite eines Unternehmens zu besuchen. So befasst sich diese Arbeit mit a) den Möglichkeiten des Internets für Unternehmen, die neue Kunden finden wollen, b) mit der Anwendung von Solartechnik in der Erzeugung von erneuerbaren Energien und schließlich c) mit einer Untersuchung von sog. Suchwörtern keywords aus dem Bereich der Solartechnik. Suchwörter sind die Wörter, die ein Internetnutzer in eine Suchmaschine eintippt, wenn er nach Informationen im Internet sucht. Häufig benutzte Suchwörter in einem bestimmten Themenbereich zu kennen, bildet somit den Ausgangspunkt, eine erfolgreiche und einfach auffindbare Webseite zu gestalten und erfolgreiche Marketingaktivitäten im Internet durchzuführen. Aus finnisch- und deutschsprachigen Magazinen wurden insgesamt 1047 solche Wörter und Produktbezeichnungen der Solartechnik gesammelt, die möglicherweise gute Keywords wären. Erst wurden die am meisten vorgekommenen finnischen Wörter mit den passendsten deutschen Solartechnik-Begriffen gepaart, dann wurden die ausgewählten deutschen Termini genauer untersucht. Dazu wurden drei verschiedene Analyse-Softwares verwendet: der Keyword-Planer von Google, die Software Majesticseo und zuletzt eine kostenpflichtige Analyse-Software der Firma Moz. Es hat sich herausgestellt, dass in den schriftlichen Quellen viel benutzte, populäre solartechnische Bezeichnungen nicht unbedingt in der Rolle eines Keywords beim Onlinemarketing effektiv sind. Die Analyse von einer genau sortierten und begrenzten Anzahl an solartechnischen Keywords hat klare Hinweise darauf gegeben, dass Firmen ihre Kunden im Internet mit anderen Termini ansprechen müssen als in den herkömmlichen Medien, wie z.B. Magazinen. Unternehmen sollten vor allem auf die Fachsprachlichkeit vs. Gemeinsprachlichkeit von solartechnischen Keywords achten. Diese Studie hat auf einer Mikroebene einzelne Empfehlungen zum Gebrauch von solartechnischen Keywords gegeben; auch wurden solche Termini aus dem Korpus herausgefiltert, die als ungeeignet einzustufen waren, weil diese Wörter offensichtlich keine Kunden auf eine Webseite bringen können. Auf einer allgemeineren Ebene, oder Makroebene hat diese Arbeit die Gegenüberstellung von herkömmlichem Marketing und dem Onlinemarketing diskutiert. Anhand zeitgemäßen Quellen wurde festgestellt, dass Unternehmen die Möglichkeiten des Onlinemarketings nur begrenzt ausnutzen können. Es besteht offensichtlich ein Bedarf an zusätzlicher Forschung in den Bereichen Suchmaschinenoptimierung und Keywords, insbesondere wenn Firmen sich als Ziel setzen, internationale Kunden im Internet anzusprechenPro gradussani tutkin erilaisten aurinkoteknisten laitteiden nimityksiä ja niiden käyttökelpoisuutta avainsanoina internetmarkkinoinnissa. Aurinkoteknisillä laitteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia yksityisille kuluttajille tarkoitettuja laitteita, joiden avulla tuotetaan joko sähköä tai lämpöä. Työni taustalla on oman yksityisen rakennushankkeen toteuttaminen vuosina 2008–2010. Energiatehokkaaseen passiivitalo-konseptiin keskittyneen rakennushankkeen myötä minulle selvisi, että kuluttajille suunnatussa markkinointiviestinnässä esiintyy runsaasti epäjohdonmukaista ja harhaanjohtavaa terminologiaa aurinkoteknisiin laitteisiin liittyen. Avainsanat liittyvät olennaisella tavalla hakukoneoptimointiin. Internet tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia yrityksille siinä, millä keinoilla tuotteita ja palveluja voidaan kuluttajille markkinoida. Hakukoneoptimoinnin menetelmin ja keinoin voidaan lisätä yrityksen sivuille löytävien potentiaalisten asiakkaiden määrää ja yhtenä keskeisenä osa-alueena laajassa hakukoneoptimoinnin keinovalikoimassa ovat juuri avainsanat. Ne ovat niitä sanoja ja termejä, joita kuluttajat käyttävät tietoa etsiessään. Kun yritykset tunnistavat ja tiedostavat oman toimialansa eniten käytetyt avainsanat, niin internetissä tapahtuva markkinointi, onlinemarkkinointi on tehokkaampaa ja osuvampaa. Työni käsittelee kaiken kaikkiaan kolmea eri laajempaa osa-aluetta, jotka yhdessä muodostavat sen kokonaisuuden, jota olen tutkinut: a) internetin tarjoamat mahdollisuudet yritysten markkinoinnille, b) aurinkoenergian merkitys uusiutuvien energiamuotojen yhä laajenevassa käytössä ja c) avainsanojen merkitys ja niiden valinta aurinkoteknisten laitteiden markkinoinnissa. Keräsin suomen- ja saksankielisten rakennusalan lehtien sisällöistä, yli 4300 sivun aineistosta yhteensä 1047 erilaista aurinkotekniikan termiä, joiden toimivuutta internetmarkkinoinnissa halusin tutkia. Erilaisten rajausten jälkeen päädyin analysoimaan tarkemmin pientä määrää avainsanoja. Tutkimuksessa hyödynsin Google AdWords-ohjelmaan kuuluvaa avainsanatyökalua ja kahta muuta internetmarkkinoinnissa käytettävää analysointityökalua: Majesticseo-ohjelmaa ja Moz Standard Pro-lisenssiä. Työssäni pystyin selkiyttämään aurinkoteknisistä laitteista käytettäviä nimityksiä itse laatimani taksonomian avulla. Kielitieteellisesti orientoituneen teoriataustan ja internetmarkkinoinnissa käytettävien analysointiohjelmistojen limittäisellä soveltamisella sain selville, mitkä aurinkotekniset avainsanat todennäköisimmin tuovat lisää kävijäliikennettä sellaisen yrityksen internetsivuille, joka haluaa markkinoida aurinkotekniikkaa kuluttajille saksankielisellä markkina-alueella. Nämä olivat mikrotason tuloksia. Työ nosti esille myös niitä ongelmia, joita yritykset kohtaavat laajemmalla ylätasolla, makrotasolla: nopeasti kehittyvä sähköinen viestintä ja markkinointi vaativat osaamista ja kouluttautumista, jotta liiketoiminnassa voidaan saavuttaa kilpailukykyä internetmarkkinoinnin keinoilla. Onlinemarkkinointi, sen osana hakukoneoptimointi ja sen osana avainsanat ovat selvästikin sellaisia aihepiirejä, joissa jatkotutkimukselle on tarvetta
13
Fischer, J. (Janne). "Spielen, das Leben der Zukunft oder Leben, das Spiel der Zukunft?:ein Blick in die Welt der Videospiele. Vergleiche von Spannungselementen in Buch und Spiel." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291603.
Full textAbstract:
Ziel dieser Arbeit ist, das Grundwissen über die Welt der Videospiele zu erweitern. Es wird präsentiert, wie ein Videospiel entsteht und welche psychologischen und gesellschaftlichen Eigenschaften sie haben. Danach werden die Gemeinsamkeiten bzw. Verschiedenheiten von Buch und Videospiel im Sinne der Spanungsentstehung verglichen. Als Material bei der Betrachtung der Spannungsentstehung wird das Videospiel Halo: Combat Evolved und das Buch Halo: The Flood benutzt. In diesem Fall ist das Buch nach dem Videospiel erschienen. In dieser Arbeit wurden die wissenschaftlichen Methoden der Hermeneutischen Literaturtheorie, Rezeptionsästhetik und Spieltheorie benutzt. Die Videospielindustrie heute ist in ihrer Gröβe vergleichbar mit der Filmindustrie. In Videospielen können heute viele verschiedene psychologische und gesellschaftliche Wirkungen gefunden werden. Videospiele integrieren Systeme, die den Spieler an das Spielen fesseln sollen und ihn dafür auch belohnen. Spielen genieβt in unserer Zeit eine höhere Akzeptanz und es wird nicht mehr als eine einsame Tätigkeit gesehen. Das Spielen von Videospielen hat auch eine positive Wirkung auf die sozialen Fähigkeiten eines Menschen. Der Spieler kann durch das Spielen auch andere Fähigkeiten erlernen oder verbessern. Spannung in Videospielen ist zum Teil damit verbunden, dass der Spieler das ‚Ich‘ im Spiel ist. Er kann dadurch eine tiefere Bindung mit dem Protagonisten bilden. Das Buch verliert Spannungselemente, wenn die Handlung zu genau dem Original (Videospiel) folgt. Durch diese Arbeit kann die Welt der Videospiele und deren Bedeutung besser verstanden werden. Sie hilft auch ein tieferes Verstehen von Spannungsentstehung und deren Übertragung in Videospiel oder Buch zu entwickelnTyön tarkoituksena on laajentaa perustietämystä videopelien maailmasta. Työssä esitellään kuinka videopeli syntyy ja millaisia psykologisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia niillä on. Tämän jälkeen vertaillaan kirjan ja videopelin samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia jännityksen syntymisen näkökulmasta. Esimerkkeinä jännityksen syntymisestä ja samalla tutkimusaineistona on käytetty videopeliä Halo: Combat Evolved sekä kirjaa Halo: The Flood. Tässä tapauksessa kirja on ilmestynyt videopelin jälkeen. Työn tieteellisinä metodeina on käytetty hermeneuttista kirjallisuusteoriaa, reseptioestetiikkaa sekä peliteoriaa. Nykyään peliteollisuus on kooltaan verrattavissa elokuvateollisuuteen. Videopeleistä voi löytää monia psykologisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Videopeleihin on integroitu järjestelmiä, joiden tarkoitus on pitää pelaajat pelaamassa. Samalla järjestelmät myös palkitsevat pelaajaa. Pelaaminen hyväksytään tänä päivänä yleisesti, eikä sitä enää nähdä yksinäisenä tekemisenä. Videopelien pelaamisella on myös positiivisia vaikutuksia ihmisen sosiaalisiin kykyihin. Pelaaja voi oppia ja parantaa pelaamisen kautta myös muita kykyjä. Videopeleissä syntyvä jännitys on osittain sidoksissa pelaajan esiintymiseen ”minä hahmona”. Tästä johtuen pelaaja voi saavuttaa tiiviimmän yhteyden päähenkilön kanssa. Kirja menettää jännityselementtejä, mikäli sen juoni seuraa liian tarkasti alkuperäistä (videopeliä). Tämän työn myötä on helpompi ymmärtää videopelien maailmaa, sekä niiden merkitystä. Työ syventää myös ymmärrystä jännityksen kehittymisestä ja sen soveltamisesta videopeleissä ja kirjoissa
14
Nurmivaara, K. (Kaisa). "Frauenbilder und Geschlechterrollen im Grimm’schen Märchen Brüderchen und Schwesterchen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201704251566.
Full textAbstract:
In dieser Bachelorarbeit sind die Frauenbilder in dem Grimm’schen Märchen Brüderchen und Schwesterchen analysiert worden. Das Ziel der Arbeit war, die Frauenbilder die mit den Frauengestalten des Märchens verbunden worden sind, die Entwicklung der Hauptfigur und die Beziehungen zwischen den Frauengestalten zu beschreiben und analysieren. Als Methoden sind werkimmanente Interpretation und Images of Women Readings verwendet worden, und die Arbeit konzentriert sich vorwiegend auf den Inhalt des Märchens. Die Analyse ist mit Hilfe der zwei Theorien durchgeführt worden. Die eine teilt verschiedene Frauentypen in vier stereotype Gruppen ein, und die andere teilt Frauen in Märchen in drei Gruppen aufgrund ihrer Aktivität ein.
15
Nikula-Väisänen, P. (Päivi). "Wie wohl und wie wehe wird manchem in der Ehe:Ehebeschreibungen in drei deutschsprachigen Romanen aus der Sicht der Paar- und Familientherapie." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201604141487.
Full textAbstract:
In der vorliegenden Arbeit werden Ehebeschreibungen in drei deutschsprachigen Romane aus der Perspektive der Paar- und Familientherapie untersucht. Die Romane sind etwa um die gleiche Zeit publiziert worden (2009–2013), verfasst von Peter Stamm: Sieben Jahre, Martin Walser: Das dreizehnte Kapitel und Karin Nohr: Vier Paare und ein Ring. In jedem Roman wird mindestens eine oder mehrere Ehen geschildert, sowie auch andere Beziehungen, die auf die Ehen einen Einfluss haben. Als Untersuchungsmethode wurde die hermeneutische und narrative Textanalyse verwendet. Noch bis zu Beginn des 20. Jahrhunderts war die Ehe ein Abkommen zwischen den Familien. Als Aufgabe des Ehepaares sah man u.a. die Möglichkeit sich aus der Herkunftsfamilie zu lösen, eine neue Generation auf die Welt zu bringen und die finanzielle Lage der Partner zu sichern. Die Lohnarbeit und Bildungsmöglichkeiten, aber auch die Verhütungsmethoden, haben den Frauen eine Möglichkeit gegeben, selbstständiger über ihr Leben entscheiden zu können. Die Ehe gilt aber immer noch als eine der etabliertesten Einrichtungen für Liebende, denn etwa vier von fünf 1965 in Deutschland Geborenen heiraten mindestens einmal im Leben, und nur etwa 5% der Menschen gehen nie eine feste Bindung ein. Gefühle sind die bedeutendsten Heiratsmotive geworden: die Liebe oder das Verliebtsein. Ein von Platon stammender Mythos beschreibt die Urschuld der einstmals kugelgestaltigen Menschen, die zur Strafe halbiert wurden. Die zerschnittene Hälfte sehnt sich nach der verlorenen Ganzheit zurück, und muss nach den Richtigen suchen, um sich in Liebe vereinen zu können. Nach C.G. Jung ist das eine uralte kollektive Erscheinung, die er eine numinose Erfahrung nennt. Dies soll so lange unbewusst bleiben, bis der Mensch das Verlangen persönlich erspürt. In dieser Arbeit wurde untersucht, welcher Art der Liebe die Romanfiguren fühlen. Als Mittel dieser Gefühlsanalyse wurden die theoretischen Modelle der Soziologen Robert Sternberg (Triangular Theorie of Love) und John Lee (The Colours of Love) angewendet. Die Gefühle der fiktiven Romanfiguren wurden aus der Perspektive der Paar- und Familientherapie betrachtet. Die Aufgabe dieser Arbeit war auch zu klären, welche Probleme die fiktiven Personen in ihren Ehen begegnen und wie sie diese meistern. Der Psychologe John Gottman hat Faktoren untersucht, die das Ende einer Ehe prophezeien. Dazu gehören u.a. entwürdigendes Sprechen, demonstratives Schweigen und Rechtfertigung. Die Ehen der Romane scheinen unter gleichen Problemen zu leiden wie die Partnerschaften in der Wirklichkeit: Kommunikationsschwierigkeiten, die Unterschiede der Ehepartner fangen langsam an die Ehe zu zernagen, Seitensprünge, Kinderlosigkeit und Einsamkeit in der Ehe belasten die Beziehungen. Auch die Scheidungsquote der Romanehen entspricht der Realität. Nach dieser Arbeit sind solche Ehen von Dauer, in denen diskutiert wird. Auch jene Ehen halten, in denen die Partner sich gegenseitig respektieren und sich Raum geben und auf die Unterschiede wertlegen, sowie Ehen, in denen es physische Nähe gibtTutkielmassa tarkastellaan kolmen saksankielisen romaanin avioliittokuvausta pari- ja perheterapian näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on kolme samoihin aikoihin (2009–2013) julkaistua romaania (Peter Stamm: Sieben Jahre, Martin Walser: Das dreizehte Kapitel ja Karin Nohr: Vier Paare und ein Ring), joissa kuvataan vähintään yhtä tai useampaa avioliittoa sekä niihin vaikuttavia muita ihmissuhteita. Menetelmänä on käytetty hermeneuttista ja narratiivista tekstianalyysiä. Vielä 1900-luvun alkuun asti avioliitto oli sukujen välinen sopimus. Liiton tarkoituksena oli mm. irtautuminen lapsuuden kodista, suvun jatkaminen ja puolisoiden taloudellinen turva. Palkkatyö, koulutus ja ehkäisymenetelmät muiden muassa ovat vapauttaneet naiset päättämään itsenäisemmin elämästään ja parisuhteistaan. Avioliitto on edelleen kuitenkin tärkeä osa pariskuntien elämää, sillä esimerkiksi Saksassa noin neljä viidestä 1965 syntyneistä avioituu elämässään ainakin kerran ja vain noin 5 % ihmisistä ei koskaan solmi kiinteää liittoa elämässään. Avioliiton solmimisen motiiviksi ovat nousseet tunteet: rakkaus tai paremminkin rakastuminen. Platonin myytin mukaan ihminen on ollut pallonmuotoinen, mutta halkaistiin rangaistukseksi kahtia. Niinpä jokainen ihminen joutuu myytin mukaan etsimään omaa kadonnutta puolikastaan, sitä oikeaa, löytääkseen rakkauden täyttymyksen elämässään. C.G. Jungin mukaan tämä on ikivanha kollektiivinen ilmiö, josta hän käyttää nimitystä numinoosi kokemus. Numinositeetti pysyy tiedostamattomana niin kauan, kunnes yksilö kokee kaipuun henkilökohtaisesti. Tässä tutkimuksessa on selvitetty, minkälaista rakkautta romaanien henkilöt kokevat. Rakkauden kuvaukseksi valikoituivat sosiologien Robert Sternberg (Triangular Theorie of Love) ja John Lee (The Colours of Love) luomat teoreettiset mallit rakkauden luonteesta. Fiktiivisten romaanihenkilöiden tunteita tarkastellaan näiden mallien kautta pari- ja perheterapian näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, millaisia ongelmia romaanihenkilöillä on liitoissaan ja miten he niistä selviävät. Psykologi John Gottman on tutkinut avioliiton päättymistä ennustavia tekijöitä, joihin kuuluvat esimerkiksi toista halventava puhe, ns. mykkäkoulu ja puolustautuminen. Romaaneissa kuvattuja avioliittoja näyttävät uhkaavan samat ilmiöt kuin todellisia avioliittojakin: kommunikaatiovaikeudet ja toisen erilaisuus alkavat ajan myötä rasittaa avioliittoa, syrjähypyt aiheuttavat ongelmia, lapsettomuus kuormittaa, niin myös yksinäisyyden tunne avioliitossa. Myös romaanihenkilöiden avioeroprosentti vastaa reaalimaailman tilannetta. Tämän tutkimuksen mukaan liitot, joissa keskustellaan, jatkuvat todennäköisimmin. Myös sellaiset liitot kestävät paremmin, joissa puolisot oppivat arvostamaan ja kunnioittamaan toistensa erilaisuutta ja antavat tilaa toisen itsenäisyydelle, samoin kuin liitot, joissa on fyysistä läheisyyttä
16
Pelo, A. M. (Aino-Marja). "Die finnische Gemeinschaftsschule im Umbruch:eine Untersuchung zu Erfahrungen und Meinungen der Lehrer über die Ausarbeitung und den Inhalt des neuen Lehrplans — mit Fokus auf Deutsch." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705041680.
Full textAbstract:
Das Zentralamt für Unterrichtswesen hat Ende 2014 den neuen Rahmenlehrplan für die Gemeinschaftsschule herausgegeben. Der öffentliche Schulträger hat die Pflicht, auf der Basis dieses nationalen Rahmenplans, ein kommunales Curriculum zu verfassen. Außerdem muss er entscheiden, ob dieses Curriculum für alle Schulen der Kommune gilt, oder ob alle oder einige der Schulen eigene Curricula verfassen. Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit ist, Erfahrungen und Meinungen der Lehrer über die Ausarbeitung und den Inhalt des neuen Curriculums herauszufinden, und zwar mit Fokus auf diese Teile, die den Deutschunterricht betreffen. Die Untersuchung ist eine qualitative Untersuchung, die mit der Methode der qualitativen Inhaltsanalyse durchgeführt wurde. Die qualitative Inhaltsanalyse versucht, eine konzentrierte und in allgemeiner Form gehaltene Beschreibung des zu untersuchenden Phänomens zu liefern. Die Phänomene, die in dieser Forschung betrachtet werden, sind das Verfassen und die Inhalte des Curriculums. Zu diesem Zweck werden die Erfahrungen der Deutschlehrer/innen und ihre Meinungen über diese Phänomene analysiert. Der theoretische Rahmen dieser Untersuchung besteht hauptsächlich aus der Präsentation und dem Vergleich des früheren und des neuen Rahmenlehrplans (2004 & 2014). Die Daten für den empirischen Teil wurden mithilfe eines Fragebogens zum Jahreswechsel 2016–2017 gesammelt. An der Umfrage nahmen insgesamt sechs Lehrer/innen teil. Aufgrund der unterschiedlichen Erfahrungen der Befragten sind sowohl das nationale und das kommunale Curriculum als auch das Curriculum einer einzelnen Schule im empirischen Teil repräsentiert. Aus den Untersuchungsergebnissen gehen unterschiedliche Aspekte hervor, die den theoretischen Rahmen dieser Untersuchung ergänzen. Die Lehrer/innen empfanden zum Beispiel, dass das Verfassen des Curriculums mitunter eine zeitaufwändige Pflicht war und wenig mit der alltäglichen Unterrichtsarbeit zu tun hatte. Im Großen und Ganzen fanden sie aber die Lehrplan-Arbeit interessant und lohnend, denn durch diese Arbeit lernten sie das neue Curriculum gut kennen. Die Meinungen über die Inhalte des neuen Curriculums sind teilweise widersprüchlich. Die größten Veränderungen im Curriculum sind laut den Lehrer/innen die schwächere Rolle der Lehrer und die aktivere Rolle der Schüler sowohl bei der Planung und Verwirklichung des Unterrichts als auch bei der Bewertung. Die Lehrer/innen versuchten aber in ihrem Unterricht bereits erfolgreich, die Rolle der Schüler mit Hilfe von unterschiedlichen Arbeitsweisen, authentischen Materialien und Aufgaben sowie dem Einsatz neuer Technologien stärker zu machen. Gleichzeitig hatten sie aber auch Probleme mit dieser neuen Rollenverteilung: Sie empfanden, dass die Unterrichtsplanung mühsamer als früher ist, weil das neue Curriculum nicht mehr so konkrete Anweisungen gibt. Aufgrund des qualitativen Charakters der Forschung können die Ergebnisse nicht generalisiert werden, aber sie geben einen guten Einblick in den Prozess der Ausarbeitung des neuen Curriculums aus der Perspektive der Lehrer/innen. Im Großen und Ganzen haben die Lehrer/innen, die an dieser Untersuchung teilgenommen haben, positive Meinungen und Erfahrungen über das neue Curriculum und obwohl die Teilnahme an der Lehrplan-Arbeit manchmal mühsam ist, wird es als Vorteil gesehen, dass sich dadurch die Kenntnisse über das Curriculum verbessernOpetushallitus julkaisi uuden Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet loppuvuonna 2014. Valtakunnallisen opetussuunnitelman pohjalta opetuksen järjestäjillä on velvollisuus laatia kunnallinen opetussuunnitelma sekä päättää, koskeeko kyseinen opetussuunnitelma kaikkia kouluja, vai laativatko koulut tai osa kouluista oman koulukohtaisen opetussuunnitelman. Tämä pro gradu -tutkielma selvittää opettajien kokemuksia uuden opetussuunnitelman laatimistyöstä sekä heidän mielipiteitään uudesta opetussuunnitelmasta, erityisesti saksan kieltä koskevista osioista. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Laadullinen sisällönanalyysi pyrkii muodostamaan tiivistetyn, yleisessä muodossa olevan kuvauksen tutkittavasta ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa ilmiöinä ovat uuden opetussuunnitelman laatimistyö sekä opetussuunnitelman sisältö. Tutkimuksen kohteena puolestaan ovat saksanopettajien kokemukset ja mielipiteet kyseisistä ilmiöistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu pääosin edellisen ja uuden Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004 & 2014) esittelystä ja vertailusta. Empiirinen osio toteutettiin kyselylomakkeen avulla vuodenvaihteen 2016–2017 aikana. Kysely toteutettiin internet-sivustolla, jonka linkki lähetettiin sähköpostitse opettajille. Kyselyyn osallistui yhteensä kuusi saksanopettajaa. Opettajien erilaisten kokemuksien vuoksi empiirisessä osiossa ovat edustettuina niin valtakunnallinen, kunnallinen kuin koulukohtainenkin opetussuunnitelma. Tutkimustuloksista nousee esiin erilaisia näkökulmia, jotka laajentavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen antia. Opettajat kokivat, että opetussuunnitelman laatimistyö oli toisinaan aikaa vievä velvollisuus, ja että työ oli kaukana arjen opetustyöstä. Pääosin he kuitenkin kokivat laatimistyön mielenkiintoisena ja palkitsevana, sillä sen kautta he oppivat tuntemaan hyvin uuden opetussuunnitelman. Mielipiteet uudesta opetussuunnitelmasta olivat osin ristiriitaiset. Suurimmat muutokset opetussuunnitelmassa tapahtuivat opettajien mielestä opettajan roolin heikentymisenä ja oppilaan roolin vahvistamisena niin opetuksen suunnittelussa, opetuksessa kuin arvioinnissakin. Opettajat olivat vahvistaneet menestyksekkäästi oppilaan roolia kokeilemalla erilaisia työtapoja, lisäämällä autenttisuutta sekä hyödyntämällä teknologiaa opetuksessa. Samanaikaisesti ilmeni haasteita kyseisten roolimuutosten toteuttamisessa: opettajat kokivat joutuvansa näkemään entistä enemmän vaivaa opetuksen suunnittelun eteen, sillä heidän mielestään uusi opetussuunnitelma ei anna enää niin konkreettisia ohjeita kuin aiemmin. Tämän tutkimuksen pienen otannan vuoksi tuloksia ei voida yleistää, mutta voidaan todeta, että opettajakunnassa löytyy erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä opetussuunnitelman uudistusprosessiin liittyen. On myös ilmeistä, että osallistuminen opetussuunnitelman laatimiseen edesauttaa opetussuunnitelman tuntemista
17
Garcia, Aspegren L. (Laura). "Mit dem Mercedes fahren und dabei Rammstein hören:eine Untersuchung über das Deutschlandbild finnischer Gymnasiasten." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706012360.
Full textAbstract:
In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird untersucht, wie sich die kulturellen und landeskundlichen Ansichten finnischer Gymnasiasten im Deutsch als Fremdsprache-Unterricht von den kulturellen und landeskundlichen Inhalten der Lehrbücher unterscheiden bzw. mit diesen übereinstimmen. Das Ziel war also herauszufinden, wie das Deutschlandbild finnischer Schüler aussieht und wie gut es zu dem Bild in den Lehrbüchern, die im DaF-Unterricht verwendet werden, passt. Im Theorieteil werden u.a. die Begriffe Kultur, Landeskunde, Fremdbild und Stereotyp behandelt. Da alle diese Begriffe sehr breit und komplex sind, wurden sie hier vor allem unter dem Blickwinkel von Fremdsprachenunterricht betrachtet. Um das Ziel dieser empirischen Untersuchung zu erreichen, wurden drei Befragungen von finnischen Schülern der gymnasialen Oberstufe durchgeführt. Um möglichst vielseitige Informationen zu bekommen, wurden die Fragebögen von 27 Schülern des A2-Sprachniveaus ausgefüllt, d.h. sie haben schon 6–8 Jahre Deutsch gelernt und somit auch mehr Erfahrungen mit der deutschen Kultur gemacht. Der Fragbogen besteht aus sieben größtenteils offenen Fragen über Kultur, Landeskunde und Stereotype/Vorurteile. Mithilfe der Fragen wurde versucht, ein möglichst vielfältiges Bild von den Meinungen der Schüler über Deutschland, die deutsche Kultur und die Lehrbücher für Deutsch zu bekommen. Zusätzlich wurden noch die Lehrbücher, welche die Schüler im Moment nutzten, analysiert. Diese Lehrbücher sind Genau 1, Genau 2 und Genau 5 aus der Lehrwerkreihe Genau, wobei die zwei ersterwähnten den Fokus auf alltägliche Themen und das letzterwähnte mehr auf die Hochkultur legen. Die Ergebnisse der Befragungen und die Lehrbuchanalyse haben gezeigt, dass die kulturellen und landeskundlichen Ansichten der Schüler größtenteils mit den kulturellen und landeskundlichen Inhalten der Lehrbücher übereinstimmen. Die für die Schüler wichtigsten Themenbereiche wie Alltagskultur, Sehenswürdigkeiten und Geographie finden sich auch in den Lehrbüchern. Bei der Wichtigkeit des im Buch Genau 5 dargestellten Themas Hochkultur sind sich die Schüler allerdings uneinig. Sowohl die Schüler als auch die Lehrbücher haben im Allgemeinen ein sehr positives Deutschlandbild und es kamen nur wenige negative Vorurteile aus den Antworten hervor. Die Autostereotype bzw. Eigenbilder der Schüler waren teilweise sehr negativ, während die Heterostereotype bzw. Fremdbilder oft sehr positiv waren, was ein interessantes und auch überraschendes Resultat dieser Untersuchung ist. Es wurde auch festgestellt, dass die Schüler fast keine eigenen Erfahrungen mit Deutschland gemacht haben und die Kenntnisse somit größtenteils direkt aus den Lehrbüchern stammen. Andere wichtige Informationsquellen sind neben den Lehrbüchern die Lehrer, aber auch das Internet und das Fernsehen. Obwohl die Mehrzahl der Schüler die Lehrwerkreihe Genau schon veraltet findet, haben die Bücher es trotzdem geschafft, ein positives Bild von Deutschland zu vermitteln. Aufgrund des qualitativen Charakters der Untersuchung können die Ergebnisse natürlich nicht generalisiert werden, aber wie aus den Ergebnissen deutlich hervorgeht, sind die Lehrbücher und die Lehrer nach wie vor die wichtigsten Vermittler der kulturellen und landeskundlichen Informationen im Fremdsprachenunterricht. Daher ist es auch äußerst wichtig, dass die Lehrbücher vielfältige und aktuelle Informationen über die Kultur des Zielsprachenlandes enthaltenTässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sitä, miten suomalaisten lukiolaisten kulttuuriset ja maantuntemukselliset näkemykset saksa vieraana kielenä -opetuksessa eroavat tai täsmäävät oppikirjojen kulttuuristen ja maantuntemuksellisten sisältöjen kanssa. Tavoitteena oli siis saada selville, millainen suomalaisten lukiolaisten Saksa-kuva on ja miten hyvin se sopii yhteen saksa vieraana kielenä -oppitunneilla käytettävien oppikirjojen Saksa-kuvan kanssa. Tutkimuksen teoriaosa sisältää muun muassa kulttuurin, maantuntemuksen, vieraskuvan ja stereotyypin käsiteet. Koska kaikki nämä käsitteet ovat hyvin laajoja ja moninaisia, tarkastellaan niitä tässä yhteydessä ennen kaikkea vieraankielen oppijoiden näkökulmasta. Tämän empiirisen tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi laadittiin kolmelle lukion eri saksan ryhmälle kysely, joka suunnattiin 27:lle A2-kielitaidon saavuttaneelle lukiolaiselle. Näin saatiin mahdollisimman kattavasti tietoa lukiolaisten mielikuvista, koska kyselyyn vastanneet ovat opiskelleet saksaa jo 6–8 vuotta ja ovat näin ollen saaneet jo enemmän kokemusta saksalaisesta kulttuurista. Kyselylomake koostuu seitsemästä pääosin avoimesta kysymyksestä liittyen kulttuuriin, maantuntemukseen ja stereotypioihin/ennakkoluuloihin. Kysymysten avulla haluttiin saada mahdollisimman monipuolinen kuva opiskelijoiden käsityksistä Saksaa, saksalaista kulttuuria ja myös saksan oppikirjoja kohtaan. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin niitä oppikirjoja, joita opiskelijat sillä hetkellä käyttivät eli tässä tapauksessa Genau-nimisen oppikirjasarjan kirjoja Genau 1, Genau 2 ja Genau 5, joista kaksi ensimmäistä keskittyvät arkipäiväisiin teemoihin, kun taas jälkimmäinen sisältää enemmän korkeakulttuuria. Kyselyn tulokset sekä oppikirja-analyysi osoittavat, että lukiolaisten kulttuuriset ja maantuntemukselliset näkemykset vastaavat hyvin oppikirjojen kulttuurisia ja maantuntemuksellisia sisältöjä. Nuorille tärkeitä aihe-alueita kuten populaarikulttuuria, nähtävyyksiä ja maantiedettä löytyy myös oppikirjoista. Genau 5 kirjan sisältämän korkeakulttuuri-teeman kohdalla mielipiteet jakautuvat kuitenkin kahtia. Puolet lukiolaisista pitävät kyseistä teemaa tärkeänä ja puolet vähemmän tärkeänä. Sekä oppijoiden keskuudessa että oppikirjoissa on yleisesti ottaen erittäin positiivinen Saksa-kuva ja vastauksista nousikin esiin vain muutamia negatiivisia ennakkoluuloja. Oppilaiden autostereotyypit eli ns. omakuvat olivat osittain hyvinkin negatiivisia, kun taas heterostereotyypit eli ns. vieraskuvat olivat usein erittäin positiivisia. Tätä voidaankin pitää yhtenä tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena. Tutkimus osoitti myös, että oppilailla ei juurikaan ole omia kokemuksia Saksasta ja näin ollen tiedot kumpuavat suurimmaksi osaksi luultavasti suoraan oppikirjoista. Tärkeimmät tiedonlähteet oppikirjojen lisäksi ovat opettajat, mutta myös internet sekä televisio. Vaikka suurin osa opiskelijoista mieltää Genau-oppikirjasarjan kirjat jo vanhentuneiksi, ovat kirjat siitä huolimatta onnistuneet luomaan positiivisen kuvan Saksasta opiskelijoille. Tutkimuksen kvalitatiivisen luonteen vuoksi ei tuloksia tietenkään voida yleistää, mutta kuten tuloksista käy ilmi, ovat oppikirjat ja opettajat yhä edelleenkin yhdet tärkeimmistä kulttuurisen ja maantuntemuksellisen tiedon välittäjistä vieraan kielen opetuksessa. Näin ollen onkin äärimmäisen tärkeää, että oppikirjat sisältävät monipuolista ja ajankohtaista tietoa kohdekielisen maan kulttuurista
18
Seppälä, M. (Miia). "Unterschiede und Gemeinsamkeiten der Comiclesegewohnheiten finnischsprachiger und deutschsprachiger StudentInnen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201710062958.
Full textAbstract:
In dieser Kandidatenarbeit werden die Unterschiede und Gemeinsamkeiten der Comiclesegewohnheiten finnischsprachiger und deutschsprachiger Studentinnen geforscht. Es gibt deutliche Unterschiede, z. B. dass alle finnischsprachige StudentInnen Comics als Kind gelesen hatten, aber nur einige deutschsprachigen StudentInnen hatten Comics als Kind gelesen. Es gibt auch deutliche Gemeinsamkeiten, z. B. wie viel Zeit die Befragten mit Comics pro Woche verbracht hatten.
19
Niskanen, H. M. (Hanna-Mari). "„Ich konnte die Augen nicht von ihr lassen.“:die Anima-Beziehung des Protagonisten in Bernhard Schlinks Roman Der Vorleser." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305201320.
Full textAbstract:
Das Ziel dieser Arbeit liegt darin, den Roman Der Vorleser durch die Archetypenlehre C. G. Jungs zu untersuchen. Die Beziehung der Protagonisten, Michael Berg und Hanna Schmitz, kann als eine Beziehung zwischen einem Mann und seiner Anima betrachtet werden. In dieser Arbeit wird untersucht, wie das Verhältnis zwischen den Protagonisten in dem Roman gestaltet ist. Es wird untersucht, welche Eigenschaften Hanna hat, die sie zu Michaels Anima werden lassen, und wie das Verhältnis Mann — Anima in dem Buch vorkommt. C. G. Jung hat auch selbst literarische Werke mithilfe seiner Archetypentheorie untersucht. In seinen Werken können wir z. B. Deutungen von Märchen finden. Die Werke Jungs bilden die theoretische Grundlage dieser Arbeit. Besonders seine Theorien über das kollektive Unbewusste und seine Archetypenlehre sind für diese Arbeit von großer Verfügbarkeit. In dem Analyseteil dieser Arbeit wird Der Vorleser in seinem Textverlauf überprüft, und die wichtigsten Stellen, an denen die Anima vorkommt, werden genauer erklärt und mit den Theorien Jungs verglichen. In dieser Arbeit gehe ich davon aus, dass es möglich ist, den Roman Der Vorleser als einen psychischen Prozess mithilfe Jungs Theorien zu untersuchen. Ich gehe auch von der Behauptung aus, dass Hanna als der Bild-Träger Michaels Anima gesehen werden kann. Ich versuche, mit verschiedenen Textstellen des Vorlesers zu zeigen, wie diese Behauptung zu belegen ist, indem ich das Werk mit den Theorien Jungs vergleiche. Die praktische Bedeutung dieser Arbeit liegt in der Untersuchung literarischer Werke als psychische Prozesse durch die Theorien Jungs. Diese Arbeit kann auch als Ausgangspunkt für weitere Untersuchungen benutzt werdenPro gradu -työssäni tulkitsen Bernhard Schlinkin vuonna 1995 ilmestynyttä romaania Der Vorleser (Lukija) C. G. Jungin teorioiden pohjalta. Työni pohjautuu erityisesti C. G. Jungin teorioihin arkkityypeistä sekä kollektiivisesta tiedostamattomasta. C. G. Jung on itsekin tulkinnut kirjallisia teoksia, esimerkiksi satuja, omien teorioidensa pohjalta. Työssäni lähdenkin liikkeelle siitä oletuksesta, että kirjallisia teoksia voidaan tulkita Jungin teorioiden pohjalta psyykkisinä prosesseina. Romaanissa Der Vorleser päähenkilöt, Michael Berg ja Hanna Schmitz, aloittavat suhteen keskenään. Yli 30-vuotias Hanna dominoi suhteessa teini-ikäistä Michaelia täysin; Michael joutuu kerta toisensa jälkeen nöyrtymään ja pyytelemään anteeksi turhaan. Hanna hallitsee Michaelia osittain myös seksuaalisuudellaan. Michael tapailee Hannaa salaa. Tapaamisten aikana Hanna velvoittaa pojan lukemaan hänelle ääneen. Kun Hanna sitten eräänä päivänä katoaa, Michael on lohduton, mutta jatkaa kuitenkin elämäänsä ja pääty lopulta opiskelemaan oikeustiedettä. Opiskeluissaan hän osallistuu seminaariin, jossa seurataan Natsi-Saksan keskitysleirivartijoiden oikeudenkäyntiä. Michaelin järkytykseksi myös Hanna istuu syytettyjen penkillä. Hanna tunkeutuu jälleen Michaelin ajatuksiin, ja vaikka hänet tuomitaankin lopulta vankilaan, jatkaa Michael yhteydenpitoa hänen kanssaan lukemalla hänelle kirjoja kaseteille. Hanna dominoi Michaelin koko elämää kuolemaansa asti, ja jopa senkin jälkeen. Väitän että Hanna voidaan nähdä Michaelin animaprojektiona. Työssäni tutkin sitä, miten päähenkilöiden välistä suhdetta on kirjassa kuvattu. Selvitän, mitä sellaisia ominaisuuksia Hannalla on, että hänet voidaan katsoa Michaelin anima-arkkityypiksi, ja miten miehen ja animan välinen suhde tulee kirjassa ilmi. Tulkitsen romaania kronologisessa järjestyksessä, ja selitän tarkemmin ne tekstikohdat, joissa anima-arkkityyppi esiintyy. Vertaan näitä tekstikohtia sitten Jungin teorioihin perustellakseni väitettäni
20
Pesonen, J. (Johanna). "Reiseerfahrungen der deutschen Reisenden in Victoria, Australien:eine Inhaltsanalyse der Reiseblogbeiträge der deutschen Reiseblogger." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201305301372.
Full textAbstract:
Die vorliegende Arbeit setzt sich zum Ziel, durch eine Inhaltsanalyse der Reiseblogbeiträge deutscher Reiseblogger über den australischen Bundesstaat Victoria herauszufinden, welche Reiseerfahrungen die deutschen Reisenden in Victoria machen, d. h. welche Orte sie besuchen, welche Aktivitäten sie unternehmen, welche Transport- und Verkehrsmittel sie benutzen, in welchen Unterkünften sie übernachten und welche Meinungen sie über Victoria als ein Reiseziel haben. Das Ziel ist auch einzuschätzen, ob die Kernbotschaften der Tourismusmarke Australiens in den Blogbeiträgen auftauchen, z. B. durch die Erfahrungen und Erlebnisse der deutschen Reisenden vermittelt. In dem Theorieteil wird durch Beispiele anderer Reiseblogforschungen vorgestellt, welche Vorteile die Reisebloganalyse im Gegensatz zu anderen Marktforschungsmethoden in der Tourismusbranche bietet und was die Probleme der Reisebloganalyse als Marktforschungsmethode in der Tourismusbranche sind. Um zu begründen, warum Reiseblogs gutes Untersuchungsmaterial zu sein scheinen, werden die Themen Reiseblogs als elektronische Mundpropaganda, Mundpropaganda in Tourismus und Glaubwürdigkeit der Reiseblogs untersucht. Als Analysemethode wird in der vorliegenden Arbeit die inhaltlich strukturierende Inhaltsanalyse verwendet. Die Inhalte der Reiseblogbeiträge werden nach inhaltlichen Kategorien codiert. Die Äußerungen, die nicht in die Kategorien passen, werden nicht berücksichtigt, weil sie für die Fragestellung nicht relevant sind. In der vorliegenden Arbeit sind die inhaltlichen Kategorien: die besuchten Orte, die vorgenommenen Aktivitäten, Transport und Verkehr, Unterkunft, Natur und Abenteuer, Begegnungen mit Australiern und lebenslange Erinnerungen. Die Kategorienkriterien sind in einem Codebuch erklärt. Die Codes werden pro Kategorie zusammengefasst und interpretiert. Die Ergebnisse der vorliegenden Arbeit könnten für den offiziellen Reiseverband des Bundesstaates Victoria, Tourism Victoria, und für die Tourismusbranche in Victoria von Bedeutung sein. Sie könnten diese Informationen verwenden, um ihre Produkte, Dienstleistungen und Vermarktung zu entwickeln. Die vorliegende Arbeit ist auch ein Beispiel für eine Reiseblogforschung für andere Tourismusorganisationen und -Unternehmen. Nach meiner Meinung ist eine Reiseblogforschung eine gute Alternative für übliche Marktforschungsmethoden in der Tourismusbranche. Alle Reiseblogger und Reiseblogs sind natürlich unterschiedlich und es hängt von dem Reiseblogger und dem Reiseblog ab, wie viele und welche Marktinformationen die Inhalte der Reiseblogbeiträge anbieten. In der vorliegenden Arbeit haben die 39 Reiseblogbeiträge der 9 deutschen Reisenden über Victoria interessante und vielseitige Marktinformationen gegebenPro Gradu -työssäni tutkin saksalaisten matkailijoiden matkailukokemuksia Australian Victoria-osavaltiossa analysoimalla saksalaisten matkabloggaajien Victoriasta kertovien matkablogikirjoitusten sisältöä. Työn tavoitteena on selvittää, missä kohteissa saksalaiset matkailijat vierailevat, mitä he matkallaan tekevät, mitä kulkuvälineitä he käyttävät, missä he yöpyvät ja mitä mieltä he ovat Victoriasta matkailukohteena. Tavoitteena on myös selvittää, miten Australian matkailubrändin tärkeimmät sanomat tulevat esille matkablogikirjoituksissa esimerkiksi saksalaisten matkailijoiden kokemusten ja elämysten kautta. Teoriaosuudessa esitellään matkablogianalyysin edut verrattuna muihin markkinointitutkimusmenetelmiin matkailun alalla sekä matkablogianalyysin ongelmia muiden matkablogitutkimusten esimerkkien kautta. Matkablogien toimivuutta tutkimusmateriaalina perustellaan käsittelemällä seuraavia teemoja: matkablogit sähköisenä word of mouth -markkinointina, word of mouth -markkinointi matkailussa ja matkablogien uskottavuus. Analyysimenetelmänä työssä käytetään sisällönanalyysia. Matkablogikirjoitusten sisällöt jäsennetään koodeiksi sisällöllisiin kategorioihin. Ilmauksia, jotka eivät sovi kategorioihin, ei huomioida, koska ne eivät ole kysymyksenasettelun kannalta olennaisia. Tässä työssä sisällölliset kategoriat ovat: vieraillut kohteet, aktiviteetit, kulkuvälineet ja liikenne, yöpyminen, luonto ja seikkailu, kohtaamiset australialaisten kanssa ja elinikäiset muistot. Kategorioiden koodauskriteerit selvitetään koodikirjassa. Koodit tiivistetään ja tulkitaan kategorioittain. Työn tulokset voivat olla hyödyllisiä Victorian osavaltion viralliselle matkailuorganisaatiolle, Tourism Victorialle ja Victorian matkailuelinkeinolle. He voisivat käyttää tietoja kehittääkseen matkailutuotteitaan, -palveluitaan ja -markkinointiaan. Muille matkailuorganisaatioille ja -yrityksille työ toimii esimerkkinä matkablogitutkimuksesta. Mielestäni matkablogitutkimus on hyvä vaihtoehto tavanomaisille markkinatutkimusmenetelmille matkailun alalla. Matkabloggaajat ja matkablogit ovat tietysti erilaisia, ja riippuu matkabloggaajasta ja matkablogista, kuinka paljon ja millaisia markkinatietoja matkablogikirjoituksista voi saada selville. Tässä työssä yhdeksän saksalaisen matkabloggaajan kirjoittamat 39 matkablogikirjoitusta antoivat mielenkiintoisia ja monipuolisia markkinointitietoja
21
Mansikka, H. (Henna). "Äquivalenz der finnischen und deutschen Terminologie im Fachbereich Hundesport." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405221458.
Full textAbstract:
In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird die Äquivalenz der deutschen und finnischen Terminologie im Fachbereich Hundesport untersucht. Es werden solche Hundesportarten untersucht, die sowohl in Deutschland als auch in Finnland bekannt sind und die mit allen Hunden betrieben werden können. Die untersuchten Hundesportarten sind Agility, Flyball, Flächensuche, Fährtenarbeit, Dog-Frisbee, Dog-Dancing, Treibball, Rally Obedience, Trümmersuche und Obedience. Die Terminologie wurde Fachbüchern (Witfeld 2012; Theby/Hares 2011), vier Heften der Fachzeitschrift vom Finnischen Kennel Klub (Koiramme 6/2013; 7–8/2013; 9/2013; 10/2013), Internetseiten von Hundesportverbänden (so wie agilityliitto.fi) und, wenn nötig, Blogs von privaten Hundesportlern (so wie tanjas-hundeblog.info) entnommen. Es ist wichtig, dass die Quellen neu sind, um die Aktualität der Terminologie zu sichern. Hundesport ist ein ziemlich neuer Fachbereich, und der Wortschatz entwickelt sich ständig. Die wichtigsten Begriffe sind Fachsprache, Gemeinsprache, Fachwort und Äquivalenz. Der Unterschied zwischen der Fachsprache und Gemeinsprache wird mit Verweis auf Stolze (2013), Reinart (2009) und das Handbuch der Terminologiearbeit (Sanastotyön käsikirja 1988) dargestellt. Das Fachwort wird nach Mansikka (2013) definiert, mit Hilfe der Definition des Wortes von Lutzeier (1995). Mansikka hat in ihrer Kandidatenarbeit Roelckes (1999) Definition so eingegrenzt, dass gemeinsprachliche Wörter ausgelassen werden. Bei der Definition der Äquivalenz werden die Definitionen von Stolze (2013), Arnzt/Picht/Mayer (2002), Koller (1992) und Filipec (1973) diskutiert. Die fünf Entsprechungstypen von Koller werden in der Darstellung der Untersuchungsergebnisse zur Anwendung gebracht. Die untersuchten Fachwörter werden in vier Kategorien eingeteilt. Die Kategorien wurden nach Roelckes (1999) Gliederung erarbeitet. Dem Handbuch der Terminologiearbeit (1988) werden die Grundlagen der Terminologiearbeit entnommen. Das Ziel ist, ein zweisprachiges Lexikon für Hundesport zu erstellen. Die Bauteile eines Wörterbuchs werden mit Verweis auf Hausmann (1985) vorgestellt. Das Hundesportlexikon besteht aus zehn Artikeln, in denen die finnischen und deutschen Fachwörter der jeweiligen Hundesportarten sowie deren Äquivalenz und Definitionen vorgestellt werden. Es wurden insgesamt 242 Fachwörter gesammelt. In der Menge der Fachwörter gibt es große Unterschiede zwischen den Hundesportarten. In Treibball gibt es nur zwei, in Rally Obedience aber 112 Fachwörter. Es wird festgestellt, dass der deutsche und der finnische Hundesportwortschatz einander ziemlich gut entsprechen, obwohl auch teilweise und keine Äquivalenz zu finden sind. Rally Obedience ist eine Ausnahme, denn nur wenige Fachwörter dieser Hundesportart sind in beiden Ländern zu finden. Fehlende Wörter werden mit Hilfe von Kollers (1992) Übersetzungsverfahren übersetzt. Dabei wird jedoch der existierende Fachwortschatz berücksichtigt. Alle gesammelten Fachwörter werden in der Anlage 2 in alphabetischer Reihenfolge aufgelistetTutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kahden aktiivisen koiraharrastusmaan, Suomen ja Saksan, koiraharrastussanastot vastaavat toisiaan. Valittujen koiraharrastuslajien tuli olla tunnettuja molemmissa maissa ja niitä piti pystyä harrastamaan kaikkien koirien kanssa, koosta ja rodusta riippumatta. Tutkimuksessa käsitellään seuraavaa kymmentä koiraharrastuslajia: agility, flyball, haku, jälki, koirafrisbee, koiratanssi, pallopaimennus, rally-toko, raunioetsintä ja tottelevaisuus (toko). Aineisto kerättiin alan kirjallisuudesta (Witfeld 2012; Theby/Hares 2011), Suomen Kennelliiton julkaiseman Koiramme-lehden neljästä numerosta (Koiramme 6/2013; 7–8/2013; 9/2013; 10/2013) sekä koiraharrastusjärjestöjen internetsivuilta (esim. agilityliitto.fi) sekä tarvittaessa harrastajien blogeista (esim. tanjas-hundeblog.info). Materiaalin tuli olla uutta, jotta sanaston ajankohtaisuus pystyttiin varmistamaan. Koiraharrastuslajit ovat melko uusi ilmiö, joten sanasto kehittyy nopeasti. Tutkimuksen kannalta keskeisimmät käsitteet ovat yleiskieli, erikoiskieli, asiasana ja vastaavuus. Tärkeimmät lähteet yleiskielen ja erikoiskielen määrittämiseksi ovat Stolze (2013), Reinart (2009) ja Sanastotyön käsikirja (1988), jota käytetään lisäksi käytännön sanastotyön oppaana. Asiasanan määrittämiseksi esitellään Lutzeierin (1995) yleinen määritelmä sanalle ja otetaan käyttöön Mansikan (2013) määritelmä asiasanalle. Mansikka työsti kandidaatintyössään Roelcken (1999) määritelmää niin, että yleiskielen sanat jätettiin määritelmän ulkopuolelle. Vastaavuutta ovat sekä Stolze (2013), Arnzt/Picht/Mayer (2002), Koller (1992) että Filipec (1973) pyrkineet määrittämään. Kollerin tunnettua jakoa viiteen vastaavuusluokkaan käytetään tutkimuksessa tulosten esittelyyn. Kerätyt asiasanat jaetaan neljään kategoriaan niiden käyttöympäristön mukaan. Kategoriat luotiin tutkimuksen tarpeisiin sopiviksi, mutta pohjana käytettiin Roelcken (1999) jakoa. Sanastotyön käsikirjan (1988) ohjeiden mukaan myös keskeiset yleiskielen sanat otetaan mukaan tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena on laatia kaksikielinen koiraharrastussanasto. Sanaston laatimisen apuna käytetään Sanastotyön käsikirjan lisäksi etenkin Hausmannin (1985) ohjeita. Sanasto käsittää kymmenen artikkelia, joista jokainen esittelee yhden koiraharrastuslajin sanaston suomeksi ja saksaksi, niiden vastaavuuden sekä määritelmät. Tutkimuksen aikana kerättiin yhteensä 242 sanaa. Sanaston laajuus vaihtelee koiraharrastuslajien välillä pallopaimennuksen kahdesta sanasta rally-tokon 112 sanaan. Saksan- ja suomenkieliset sanat vastaavat toisiaan pääsääntöisesti hyvin, mutta myös osittaista vastaavuutta ja vastaavuuden puuttumista esiintyy. Rally-toko on poikkeus, sillä vain harvat rally-tokossa käytetyt asiasanat vastaavat toisiaan täysin. Sekä Saksassa että Suomessa on käytössä paljon sanoja, joita ei toisen maan sanastosta löydy. Puuttuvien sanojen kääntämisessä käytetään Kollerin (1992) toimintatapoja. Lajin olemassa oleva sanasto otetaan kuitenkin käännösten sanavalinnoissa huomioon. Kerätyt asiasanat luetellaan liitteen 2 aakkosellisessa sanastossa
22
Ojala, V. (Ville). "Kultur und Kommunikation:wie können sie effektiv im DaF-Unterricht verknüpft werden?" Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261668.
Full textAbstract:
In dieser Pro-Gradu Arbeit wird untersucht, wie Kultur und Kommunikation effektiv im Deutsch als Fremdsprache-Unterricht verknüpft werden können. Die Arbeit ist in zwei Teile geteilt: Im ersten Teil, dem Theorieteil, werden die zentralen Begriffe des Untersuchungsfelds dieser Arbeit durchgegangen und definiert. Unter anderem werden folgende Begriffe und Themen veranschaulicht: Kultur, Kommunikation, Landeskunde, Kulturkunde, Interkulturelle Kompetenz, Methoden des fremdsprachlichen Deutschunterrichts, Vorbereitung und Durchführung des Unterrichts samt Kommunikativität im Unterricht der Fremdsprachen. Im zweiten Teil der Arbeit werden vier selbsterstellte Aufgaben, die den oben genannten Theorien und Anschauungsweisen gemäß ausgearbeitet sind, präsentiert. Jede Aufgabe ist für Lernende verschiedenen Alters und Schulniveaus geeignet. Zum Beispiel machen die Lernenden in der ersten Aufgabe Poster über die vorhandenen Meinungen, die sie über Deutschland und die deutsche Sprache haben. Diese Aufgabe richtet sich an Lernende des Anfängerniveaus. Die letzte Aufgabe dagegen ist viel anspruchsvoller; die Klasse macht eine Studienreise in ein deutschsprachiges Land. Um an der Reise teilzunehmen, sollten die Lernenden mindestens schon 3–4 Jahre Deutsch gelernt haben. Die Absicht der Arbeit ist es also, zusätzlich zu den Materialien in den Lehrbüchern noch abwechslungsreichere Alternativen für die Vermittlung der kulturellen und kommunikativen Aspekte im Fremdsprachenunterricht zu finden. Als Forschungsmethoden in dieser eher empirischen Arbeit wurden folgende theoretischen Ansätze verwendet: Didaktische Analyse, PPP-Modell (present, produce, practise) und die Prinzipien des kommunikativen Unterrichts (von Huttunen). Die zentralen Untersuchungsergebnisse sind die Aufgaben, beziehungsweise Projekte selbst, die ich erstellt habe. Bei den Aufgaben wurde versucht, möglichst stark die Perspektive der Lernenden zu berücksichtigen. Das heißt, dass versucht wurde, die Interessen der Lernenden so gut wie möglich zu berücksichtigen und zu verwirklichen. Die vier präsentierten Aufgaben sind nur einige Beispiele dafür, wie ein Lehrer den Fremdsprachenunterricht kulturell und kommunikativ interessant gestalten kann. In diesem Themengebiet gibt es sicher auch in Zukunft Bedarf und viele Möglichkeiten für weitere Forschung und Entwicklung von LehrmaterialPro gradu -tutkielmassani tutkin miten kulttuuri ja kommunikaatio voidaan mahdollisimman tehokkaasti yhdistää saksa vieraana kielenä -opetukseen. Tutkielma on jaettu rakenteellisesti kahteen osa-alueeseen: Ensimmäinen osio on työn teoriaosio, jossa käydään läpi tutkittavaan aiheeseen liittyviä keskeisiä termejä ja aihepiirejä. Muun muassa seuraaviin käsitteisiin ja aihe-alueisiin perehdytään ja niitä tutkitaan: kulttuuri, kommunikaatio, maantieto, kulttuuritieto, kulttuurienvälinen kompetenssi, vieraankielisen saksanopetuksen metodit, opetuksen valmistelu ja toteutus, sekä kommunikatiivisuus vieraiden kielten opetuksessa. Tutkielman toisessa osassa esitellään neljä itse valmisteltua tehtävää, jotka on työstetty edellä mainittujen teoreettisten mallien mukaan. Tehtävät on suunniteltu sekä eri-ikäisille, että eritasoisille oppilaille. Esimerkiksi ensimmäisessä tehtävässä oppilaat tekevät julisteita sellaisista saksankielisistä, tai Saksaan liittyvistä aiheista, joista heillä on vain vähän tietoa, tai joista heillä on ennakko-oletuksia. Kyseinen tehtävä on suunnattu saksan alkeita oppiville. Viimeisenä esitelty tehtävä on sitä vastoin jo paljon vaativampi; siinä luokka tekee opintomatkan saksankieliseen maahan. Osallistuakseen matkaan, oppilaan tulee olla lukenut saksaa vähintään 3–4 vuotta. Tämän tutkielman tarkoitus on tarjota ― ja houkutella keksimään ― monipuolisempia vaihtoehtoja kulttuurin ja kommunikaation opetukseen vieraissa kielissä, oppikirjojen materiaalien ohella. Työ on luonteeltaan enimmäkseen empiirinen. Käytettyjä teoreettisia tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa seuraavat: didaktinen analyysi (DA), PPP-malli (present, produce, practice) ja kommunikatiivisen opettamisen periaatteet (Huttunen). Keskeisiä tutkimustuloksia ovat itse työstämäni ja valmistelemani tehtävät. Tehtävissä on mahdollisimman hyvin yritetty ottaa huomioon oppilaslähtöisen opetuksen näkökulma. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtävien valmistelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty huomiota oppilaiden toiveisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Neljä esittelemääni tehtävää ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten opettaja voi tehdä vieraan kielen opetuksesta kiinnostavaa, huomioiden siihen kuuluvat kulttuuriset ja kommunikatiiviset seikat. Näiden aihe-alueiden jatkotutkimukselle onkin varmasti tarvetta. Mahdollisuudet tutkia ja kehittää oppimateriaaleja entistä paremmiksi ovat lähes rajattomat
23
Ohtamaa, M. (Marjo). "Der Erwerb der Aussprache in Fremdsprachen:beeinflussende Faktoren, Identitätsaspekt und Erfahrungen von finnischen Deutschlernern." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201709072859.
Full textAbstract:
Die Bedeutung der mündlichen Sprachfertigkeit ist in den letzten Jahrzehnten größer geworden und die Forscher sowohl in Finnland als auch im Ausland interessieren sich immer mehr für den Unterricht der Aussprache in Fremdsprachen. Obwohl die Aussprache traditionell keine zentrale Rolle im Fremdsprachenunterricht in finnischen Schulen gespielt hat, wird sie heute immer wichtiger. Mündliche Prüfungen in Fremdsprachen werden nämlich üblicher und bei ihnen spielt Aussprache eine zentrale Rolle. Allerdings können die Kenntnisse der Fremdsprachenlehrer über Aussprache oder Ausspracheunterricht mangelhaft sein. Außerdem scheint es, dass der Erwerb der Aussprache nicht immer einfach für den Fremdsprachenlerner ist. Mehr Wissen über Aussprache und Ausspracheunterricht in Fremdsprachen ist also nachgefragt. Aus diesen Gründen untersuchte die vorliegende Pro-Gradu-Arbeit, wie unterschiedliche Faktoren den Lernprozess einer fremden Aussprache beeinflussen und was das Lernen dieser Aussprache für die Identität des Individuums bedeutet. Diese Arbeit sammelte Informationen über das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen mithilfe von Forschungsliteratur und Erfahrungen von Lernern. Im Theorieteil der Arbeit wurden Faktoren wie Muttersprache, Alter, Persönlichkeit, fremdsprachliches Input, Modell, Ziel und Übung beschrieben, denn sie beeinflussen unter anderem den Erwerb der fremden Aussprache. Zusätzlich wurde die Beziehung zwischen Aussprache und Identität behandelt. Der Analyseteil konzentrierte sich auf die Daten, die aus Antworten auf einen Fragebogen von 30 Erwachsenen und aus einem Interview mit vier 12-jährigen Schülern bestanden. Alle waren Deutschlerner in Finnland. Die Schüler hatten gerade an einer deutschsprachigen Sprachdusche teilgenommen und beschrieben so Anfängererfahrungen mit der deutschen Aussprache. Der Fragebogen konzentrierte sich auf drei Themen: Aussprache in Fremdsprachen, Aussprache im Deutschen und Aussprache im Klassenzimmer. Da der Fragebogen sowohl offene als auch geschlossene Fragen enthielt, handelt es sich um eine Mixed-Methods-Studie mit qualitativen und quantitativen Zügen. Die Daten zeigten, dass ein gesteuerter Unterricht der Aussprache für die Informanten wichtig und sogar gewünscht war. Die meisten Lerner wollten auch ihre Aussprachekenntnisse in Deutsch verbessern. Eine gute Aussprache fanden die Informanten bedeutsam für sowohl das Verstehen als auch das Verstandenwerden. Mit anderen Worten wurde eine gute Aussprache für eine funktionierende Kommunikation für wichtig befunden. Die Schüler dagegen hatten während der Sprachdusche bemerkt, dass Deutsch nicht immer so ausgesprochen wird, wie es geschrieben wird. Die Buchstaben-Laut-Beziehung im Deutschen ist also anders als im Finnischen. Die Schüler hatten die Sprachdusche gemocht, weil sie sich vom normalen Sprachunterricht unterschieden hatte und sie beispielsweise in der Turnhalle gespielt hatten. Weil das Lernen einer neuen Aussprache laut der Forschungsliteratur auch das Lernen einer neuen Identität bedeutet, verlangt es bei vielen Lernern, dass sie ihre Komfortzone verlassen. Die befragten Lerner stimmten zu, dass das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen eine Art Loslassen verlangt. Um das Verlassen der Komfortzone und das Loslassen zu einer möglichst positiven Erfahrung für die Lerner zu machen, ist es von großer Bedeutung, dass die Atmosphäre im Klassenzimmer unterstützend ist und dass das Feedback des Lehrers konstruktiv ist. Dieser Meinung waren sowohl die Forscher als auch die Befragten. Laut dem aktuellen Curriculum (2014) der finnischen Gemeinschaftsschule ist Aussprache ein wichtiger Teil des Fremdsprachenunterrichts. Viele Fremdsprachenlehrer können jedoch das Gefühl haben, dass sie ungenügende Kenntnisse über den Erwerb einer fremden Aussprache besitzen. Ein tieferes Wissen über das Lernen einer Aussprache aus der Perspektive der Fremdsprachenlerner kann Hilfe für den Ausspracheunterricht bereiten. Deshalb war ein Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit, nützliche Informationen zu diesem Thema sowohl für mich als auch für andere Fremdsprachenlehrer und Interessierte in Finnland zur Verfügung zu stellenSuullisen kielitaidon merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä ja tutkijat Suomessa sekä ulkomailla ovat yhä kiinnostuneempia ääntämisen opettamisesta vieraissa kielissä. Vaikka ääntäminen ei perinteisesti ole ollut keskeisimmässä asemassa vieraan kielen opetuksessa Suomessa, sen merkitys on kasvussa. Suulliset kokeet vieraissa kielissä ovat nimittäin lisääntymässä ja niissä ääntäminen on väistämättä läsnä. Opettajien osaaminen vieraan kielen ääntämisessä tai sen opettamisessa voi kuitenkin olla puutteellista. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vieraan kielen ääntämisen omaksuminen ei aina ole helppoa oppijalle. Lisää tietoa ääntämisen opettamisesta ja oppimisesta siis kaivataan. Tästä johtuen tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten eri tekijät vaikuttavat ääntämisen oppimiseen ja mitä vieraan kielen ääntämisen oppiminen merkitsee oppijan identiteetille. Tutkielmaa varten koottiin tietoa ääntämisen oppimisesta sekä tutkimuskirjallisuuden että oppijoiden kokemusten kautta. Teoriaosiossa pohdittiin erilaisten tekijöiden kuten vieraskielisen kielisyötteen, ääntämismallin, puhumisen harjoittelun sekä oppijan iän, tavoitteen ja personallisuuden vaikutusta uuden ääntämisen oppimisprosessiin. Tämän lisäksi ääntämisen ja oppijan identiteetin välistä yhteyttä käsiteltiin. Analyysiosio puolestaan keskittyi aineistoon, josta välittyy 30 aikuisen ja neljän 12-vuotiaan saksankielenoppijan ajatuksia ääntämisen oppimisesta ja opetuksesta vieraissa kielissä. Aikuiset oppijat vastasivat kyselylomakkeeseen ja koululaisia haastateltiin. Koululaiset olivat juuri osallistuneet saksan kielen kielisuihkutukseen ja kertoivat siten aloittelijoiden kokemuksia saksan kielen ääntämisestä. Kysely keskittyi vuorostaan kolmen aihepiirin ympärille: ääntäminen vieraissa kielissä, ääntäminen saksan kielessä ja ääntäminen luokkahuoneessa. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Tutkielma on siis sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia piirteitä sisältävä Mixed-Methods -tutkielma. Aineistosta selvisi, että ääntämisen opettaminen oli vastanneille oppijoille tärkeä ja toivottu sisältö vieraan kielen opetuksessa. Useimmat oppijat halusivat myös parantaa taitojaan saksan kielen ääntämisessä. Hyvää ääntämistä pidettiin merkittävänä sekä ymmärtämisen että ymmärretyksi tulemisen kannalta. Toisin sanoen hyvä ääntäminen nähtiin tärkeäksi toimivan kommunikaation kannalta. Haastatteluun osallistuneet oppilaat olivat kielisuihkutuksen aikana ehtineet huomata, että saksaa ei äännetä aina niin kuin sitä kirjoitetaan. Kirjain-äänne-vastaavuus on saksan kielessä siis eri kuin suomessa. Oppilaat olivat pitäneet kielisuihkutuksesta, joka oli poikennut tavanomaisesta kielenopetuksesta ja esimerkiksi sisältänyt pelejä ja leikkejä koulun liikuntasalissa. Koska uuden ääntämisen oppiminen on tutkimuskirjallisuuden mukaan uuden identiteetin oppimista, voi se monen oppijan kohdalla merkitä epämukavuusalueelle menemistä. Kyselyyn osallistujat yhtyivät ajatuksen siitä, että vieraan kielen ääntämisen oppiminen vaatii eräänlaista heittäytymistä. Jotta oman mukavuusalueen jättäminen ja uuden ääntämisen omaksuminen luokkahuonetilanteessa olisi mahdollisimman positiivinen kokemus oppijalle, on tärkeää, että ilmapiiri luokassa on kannustava ja ääntämisestä annettu palaute rakentavaa. Tämän totesivat sekä tutkijat että kyselyyn osallistujat. Vuonna 2014 hyväksyttyjen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ääntämisen opetus kuuluu vieraan kielen opetukseen. Moni vieraan kielen opettaja saattaa kuitenkin kokea puutteita omassa tietotaidossa koskien ääntämisen oppimista. Koska syvempi ymmärrys vieraan kielen ääntämisen oppimisesta oppijan näkökulmasta voi olla avuksi tässä tehtävässä, tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli koota hyödyllistä tietoa aiheesta, sekä minulle että muille vieraan kielen opettajille ja aiheista kiinnostuneille Suomessa
24
Havela, A. (Anniina). "„[A]llein finde ich nie und nimmermehr den Weg ins Flachland zurück“:Die Natursymbole als Versinnlichung der psychischen Umgebung und des Individuationsprozesses im Zauberberg von Thomas Mann." Master's thesis, University of Oulu, 2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201302011020.
Full textAbstract:
Diese Arbeit setzt sich zum Ziel, die Natursymbole in Thomas Manns Roman Der Zauberberg (1924) als Versinnlichung eines Individuationsprozesses zu untersuchen. Die im Roman auftauchenden Natursymbole, Orte und landschaftlichen Phänomene bilden einen wichtigen Teil des Romans und seiner Anziehungskraft. Es wird untersucht, was für eine Rolle die Natursymbole und die symbolischen Orte in der Handlung spielen. Diese Elemente werden als Erscheinungen der Psyche betrachtet und ihre Funktionen und Bedeutung für den Individuationsprozess analysiert. Die Werke von C. G. Jung, besonders seine dynamische Symboltheorie und Archetypenlehre, bilden die theoretische Grundlage dieser Arbeit. Auch seine Theorien über das kollektive Unbewusste und über die Funktion der Mythen und Märchen bieten wichtige Werkzeuge zur literaturpsychologischen Interpretation des Zauberbergs. Jung zufolge schildern Mythen und Märchen unbewusste Vorgänge im Verlauf des Individuationsprozesses und somit kann man die Erscheinungsformen und das Zusammenspiel der Archetypen darin betrachten. Obwohl ein literarisches Werk natürlich nicht diesem Schema folgen muss, kann man möglicherweise Probleme der literarischen Figuren auf Verwerfungen und dramatische Konflikte im Individuationsprozess zurückführen. Die Theorien von Jung berücksichtigen die subjektiven Erfahrungen des Autors, aber reduzieren den Text nicht nur auf die biografischen Faktoren. Sein Konzept des kollektiven Unbewussten berücksichtigt auch den allgemeinmenschlichen Aspekt und den unerschöpflichen Charakter eines Kunstwerks. Ich gehe mit Jung von der Hypothese aus, dass ein literarisches Werk als eine Darstellung der psychischen Prozesse untersucht werden kann. Die Natursymbole können durch literaturpsychologische Mittel untersucht werden und als Phänomene der Psyche betrachtet werden. Natursymbole sind Indikatoren der psychischen Umwelt und stellen Phasen des Individuationsprozesses dar. Sie haben im Zauberberg einen antizipierenden Charakter, indem sie neue Phasen der Individuation einführen oder personifizierte archetypische Figuren hervorrufen. Die praktische Bedeutung dieser Arbeit liegt in ihren Ansätzen zur literaturpsychologischen Forschung sowie Thomas Mann – Forschung. Sie konzentriert sich auf die Darstellung der psychischen Umgebung durch Natursymbole, aber versucht auch, das Verhältnis der personifizierten archetypischen Bilder und Natursymbole zu erklären. Sie dient auch als Ausgangspunkt zur erweiterten Studie der Verwendung von Natursymbolen in Thomas Manns WerkenPro gradu -työssäni tutkin luontosymboleja psyykkisen ympäristön ja individuaatioprosessin havainnollistajina Thomas Mannin romaanissa Taikavuori (1924). Luontosymbolit, erilaiset paikat ja maantieteelliset ilmiöt ovat tärkeä osa romaania ja sen viehätysvoimaa. Tutkielmassa näitä elementtejä tarkastellaan psyyken ilmiöinä ja selvitetään niiden merkitystä päähenkilön, Hans Castorpin, psyykkisessä kehityksessä. Carl Jungin psykoanalyyttinen tutkimus muodostaa tutkielman teoreettisen pohjan. Avainasemassa on Jungin dynaaminen symboliteoria, jonka mukaan symbolia ei voi kiinnittää vain yhteen tiettyyn merkitykseen sen sisältämien tiedostamattomien elementtien vuoksi. Tukeudun myös Jungin arkkityyppiteoriaan ja hänen käsitykseensä kollektiivisesta tiedostamattomasta sekä myyttien ja satujen olemuksesta. Jungin käsite arkkityyppi tarkoittaa universaaleja psyykkisiä rakenteita, jotka tuottavat symbolista kuvastoa ja ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Myytit ja sadut nähdään tiedostamattomien prosessien kuvaajina, jotka mahdollistavat arkkityppien ja niiden toiminnan havainnoinnin. Jung johti myyttien rakenteesta individuaatioprosessin kaavan. Vaikka kirjallinen teos ei välttämättä tarkasti seuraa tätä kaavaa, se voi toimia lähtökohtana kirjallisen hahmon ongelmien ja kehityksen analysoimisessa. Jungin teoriat huomioivat myös kirjailijan henkilökohtaiset kokemukset ja vaikuttimet teoksen synnyssä, mutta eivät rajoitu niihin. Kollektiivisen tiedostamattoman käsite huomioi taideteoksen yleisinhimillisen ja merkityksissään ehtymättömän luonteen. Tutkielmassani yhdyn Jungin oletukseen siitä, että kirjallista tekstiä voi tutkia psyykkisten prosessien kuvaajana. Luontosymbolit ovat henkilöhahmojen tavoin aitoja arkkityyppisiä kuvia. Ne antavat tietoa kirjallisen hahmon psyykkisestä ympäristöstä ja kuvaavat individuaatioprosessin vaiheita. Taikavuoressa luontosymboleilla on myös ennakoiva rooli, sillä ne johdattavat päähenkilön usein uuteen individuaatioprosessin vaiheeseen ja edeltävät personifioituneita arkkityyppisiä hahmoja. Analyysissäni osoitan neljä vaihetta, jotka kuvaavat päähenkilön psyykkisen energian tilaa ja joihin liittyy oma symbolinen kuvastonsa. Kriisi uuteen elämänvaiheeseen siirtymisen yhteydessä saa psyykkisen energian virtaamaan tiedostamattomaan, mikä puolestaan johtaa arkkityyppien kohtaamiseen. Hans Castorp jää animan vaikutusvallan alle, mikä hänen ponnisteluistaan huolimatta estää individuaation toteutumisen ja ympäröivään maailmaan sopeutumisen
25
Kitunen, S. (Sakari). "Die Anima in Eschenbachs Parzival." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291608.
Full textAbstract:
In meiner Pro-Gradu -Arbeit untersuche ich die Darstellung und Entwicklung des Jungschen Animabegriffes im Parzival von Wolfram von Eschenbach. Ich werde die in Parzival vorkommenden Charaktere als Anima- und Animus-Figuren analysieren und untersuchen, wie die Interaktion zwischen ihnen die Entwicklung des Helden beeinflusst. Viele Werke, die das Thema Frauen bzw. Weiblichkeit im Mittelalter behandeln, gehen oft davon aus, dass die Frauen in der mittelalterlichen Literatur als Objekte behandelt worden sind. Diese Arbeit will diese Darstellung umkehren und untersuchen, inwiefern die weiblichen Figuren als einflussreiche Subjekte hervortreten. In der Charakteranalyse dieser Arbeit wird die Literaturpsychologie von C. G. Jung, aber auch andere Forschungsliteratur zu diesem Thema eingesetzt. Die in dieser Arbeit verwendeten psychologischen Begriffe sind so vorgestellt, wie sie von Jung definiert worden sind. Der historische Hintergrund wird mithilfe von verschiedenen Werken der Geschichtswissenschaft, zum Beispiel das Lexikon des Mittelalters, erläutert. Bei dem Analysieren des Themas „Weiblichkeit im Mittelalter“ wird Forschungsliteratur von Verena Maier-Eroms, Robert Scheuble und anderen Forschern verwendet. Anfangs wird die Parzival-Geschichte Eschenbachs referiert und die wichtigsten Begriffe definiert. Auch der Begriff „Minne“ wird erläutert. Danach werden die weiblichen Charaktere und Symbole in der Perspektive der Literaturpsychologie und der Frauenforschung analysiert. Die Ergebnisse zeigen, dass in der mittelalterlichen Literatur die Frauen und die weiblichen Wesenszüge eines Mannes nicht immer unterschätzt worden waren, und dass der Stand der mittelalterlichen Frau nicht unbedingt schlecht war. Die Arbeit zeigt auch, dass die Minne ein Instrument der Macht für die mittelalterlichen Frauen sein konntePro-Gradu -työssäni tutkin C. G. Jungin Anima-käsitteen havainnollistumista Wolfram von Eschenbachin Parzival -teoksessa. Analysoin kirjan Anima- ja Animus-hahmoja, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä kirjan sankarin kehitykselle. Useat keskiajan naisia tai naisellisuutta tutkivat teokset esittävät naiset keskiaikaisessa kirjallisuudessa pelkkinä objekteina. Työni tarkoituksena on muuttaa tätä käsitystä ja tutkia, kuinka keskiaikaisen kirjallisuuden naishahmot voivat esiintyä myös tarinan kannalta vaikutusvaltaisina hahmoina. Kirjan hahmoanalyysin pohjana käytetään C. G. Jungin kirjallisuuspsykologiaa, sekä muita aihetta käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia. Työssä esiintyvät psykologiset käsitteet on selitetty Jungin omien selitysten mukaisesti. Historiallisen tiedon taustalla ovat useat historiantutkimuksen teokset, kuten esimerkiksi das Lexikon des Mittelalters. Verena Maier-Eromsin, Robert Scheublen, sekä muiden alan tutkijoiden teokset ovat naisia ja naisellisuutta käsittelevien aiheiden lähteinä. Ensiksi työssä referoidaan Wolfram von Eschenbachin Parzival pääpiirteittäin, sekä tärkeimmät käsitteet selitetään. Myös termi „Minne“ selitetään. Tämän jälkeen naishahmoja ja -symboleita analysoidaan kirjallisuuspsykologian ja naistutkimuksen valossa. Tulokset osoittavat, että naisia ja miehen naisellisia luonteenpiirteitä ei keskiajalla aina aliarvioitu, eikä keskiaikaisen naisen asema ollut yksiselitteisesti huono. Työssä osoitetaan myös, kuinka Minne toimi keskiaikaisten naisten vallan välineenä
26
Ollila, S. (Susanna). "Der Naturalismus des späten neunzehnten Jahrhunderts in den Werken Bahnwärter Thiel von Gerhart Hauptmann und Maailman murjoma von Juhani Aho." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405291609.
Full textAbstract:
In dieser Arbeit wird der literarische Stil Naturalismus aus dem neunzehnten Jahrhundert betrachtet, und dessen Erscheinungsformen in zwei zeitgenössischen Novellen untersucht. Diese sind Bahnwärter Thiel (1888) von Gerhart Hauptmann und Maailman murjoma (1894) von Juhani Aho. Der Naturalismus als literarischer Stil entstand in Frankreich und verbreitete sich überall in Europa und sogar in den Vereinigten Staaten, wenngleich weniger ausgeprägt. Die verschiedenen Formen des Stils werden kurz erläutert mit dem Gewichtpunkt auf den deutschen und finnischen Naturalismen. Der Naturalismus umfasst einen relativ kurzen Zeitraum, und deswegen wird auch der teilweise überlappend mit ihm entstandene Symbolismus kurz behandelt. Dadurch, dass der Symbolismus unmittelbar nach dem Höhepunkt des Naturalismus entstand, wurden viele naturalistische Werke von dem Symbolismus beeinflusst. Merkmale davon können auch in den zwei Werken von Hauptmann und Aho betrachtet werden. Diese beiden Stilrichtungen wurden auch in der Malerei des späten neunzehnten Jahrhunderts betrachtet, und deswegen werden auch sie und ein dritter Stil, der Impressionismus, in der Arbeit kurz erläutert. Die untersuchten Novellen dieser Arbeit haben mehrere Gemeinsamkeiten, von denen das Motiv Eisenbahn die wichtigste darstellt. Die Eisenbahn mit anderen Merkmalen des Industrialismus spielt eine essentielle Rolle sowohl in der Entstehung des Naturalismus als auch in naturalistischen Werken. Deswegen werden auch die Geschichte der Eisenbahn und ihre Wirkungen auf das Leben der Zeitgenossen kurz behandelt. Darauf folgt eine Darstellung des Lebens und der Literatur der Autoren Gerhart Hauptmann und Juhani Aho. Den Hauptteil der Arbeit formt die Analyse der ausgewählten Werke in Hinsicht auf den Naturalismus. Diese werden zuerst getrennt analysiert und danach miteinander verglichenTässä työssä käsitellään 1800-luvun kirjallisuuden lajia, naturalismia, sekä sen ilmentymismuotoja kahden aikakauden novellin puitteissa. Nämä ovat Gerhart Hauptmannin Bahnwärter Thiel (1888) ja Juhani Ahon Maailman murjoma (1894). Naturalismi kirjallisuuden lajina syntyi Ranskassa ja levisi sieltä laajalti Eurooppaan ja jopa Yhdysvaltoihin saakka, joskin pienimuotoisempana. Tässä työssä esitellään tyylilajin eri muotoja niin, että painopiste on Saksan ja Suomen naturalismeissa. Naturalismi kattaa vain melko lyhyen ajanjakson, ja sen vuoksi lajin kanssa osittain päällekkäin syntynyt symbolismi tullaan myös esittelemään työssä lyhyesti. Sen vuoksi, että symbolismi syntyi naturalismin aallonharjalla, sen vaikutus on nähtävissä joissakin naturalistisissa teoksissa kuten myös näissä kahdessa Hauptmannin ja Ahon novelleissa. Naturalismi ja symbolismi esiintyivät myös 1800-luvun loppupuolen kuvataiteessa ja siten myös nämä, mukaan lukien kolmas ajanjakson tyylilaji, impressionismi, käsitellään työssä lyhyesti. Bahnwärter Thiel ja Maailman murjoma sisältävät paljon yhteisiä tekijöitä, joista merkittävin on niiden motiivi, rautatie. Rautatiellä oli yhdessä muiden teollisen vallankumouksen tunnusmerkkien kanssa olennainen rooli naturalismin synnyn kannalta. Tämä näkyy monessa tyylilajin teoksessa. Sen vuoksi työssä paneudutaan myös lyhyesti rautatien historiaan ja sen vaikutuksiin aikalaisten ihmisten elämään. Sen jälkeen vuorossa on kirjailijoiden Gerhart Hauptmann ja Juhani Aho elämää ja kirjallisuutta käsittelevät kappaleet. Työn tärkein osa, valittujen novellien analyysi naturalismin kannalta, on työn lopussa. Novellit analysoidaan ensin erikseen ja lopuksi niitä vertaillaan keskenään
27
Polet, P. (Pauliina). "Die Tochter als Investition:ein Vergleich von Rumpelstilzchen und Schnitzlers Fräulein Else nach der Analytischen Psychologie C.G. Jungs." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071491.
Full textAbstract:
In dieser Arbeit werden zwei Texte — "Rumpelstilzchen" von den Gebrüdern Grimm und Arthur Schnitzlers "Fräulein Else" — verglichen. Diese Texte haben ein gemeinsames Thema, denn in den beiden Texten wird eine junge Frau als Investition benutzt. In "Rumpelstilzchen" gerät die Müllerstochter in eine Lage, in der sie sogar ihr eigenes Kind weggeben sollte. In "Fräulein Else" sollte Else T. nackt vor einem Mann stehen, damit ihr Vater nicht ins Gefängnis gehen müsste. Diese Taten würden die Leben der Mädchen zerstören. Die Enden dieser Texte sind unterschiedlich: Die Müllerstochter darf ihr Kind behalten und das Märchen hat somit ein glückliches Ende, wohingegen Else sich nach einem skandalösen Auftritt nackt vor Hotelgästen umbringt. In dieser Arbeit werden diese Erzählungen nach der Analytischen Psychologie C. G. Jungs analysiert. Es wird besonders die Bedeutung der Archetypen untersucht. In der Analyse wird festgestellt, dass in "Rumpelstilzchen" das Ich die Individuation erreicht, obwohl der Animus ein starker Archetypus ist. In "Fräulein Else" kann das Ich dagegen die Individuation nicht erreichen, weil es sich mit dem Schatten identifiziert. Eine Ursache zu diesem Unterschied ist, dass das Unbewusste in "Fräulein Else" zu lange unterdrückt worden ist. Diese Texte und deren Unterschiede können mit der Analytischen Psychologie gut erklärt werdenTässä pro gradu -tutkielmassa vertaillaan kahta teemaltaan samankaltaista tekstiä. Sekä Grimmin veljesten sadussa "Tittelintuure" että Arthur Schnitzlerin novellissa "Fräulein Else" päähenkilö on nuori nainen, joka joutuu miesten kauppatavaraksi. "Tittelintuuressa" myllärintytär joutuu hengissä säilyäkseen lupaamaan jopa oman lapsensa auttajalleen. "Fräulein Else" -novellin päähenkilön Elsen pitäisi pelastaa isänsä vankilatuomiolta seisomalla alasti inhoamansa miehen edessä. Toteuttamalla nämä teot naiset pilaisivat koko loppuelämänsä. Tarinat päättyvät eri tavoilla: Myllärintytär saa pitää lapsensa ja sadulla on näin ollen onnellinen loppu, kun taas Else tekee itsemurhan esiinnyttyään alasti hotellivieraiden edessä. Tässä työssä nämä tekstit analysoidaan C. G. Jungin analyyttisen psykologian avulla keskittyen etenkin arkkityyppeihin. Tutkielmassa havaitaan, että "Tittelintuuressa" minä saavuttaa individuaation huolimatta vahvasta animuksesta. "Fräulein Else" -novellin minä ei saavuta individuaatiota, vaan identifioituu voimakkaan varjon kanssa, muun muassa siksi, koska novellissa tiedostamaton on ollut liian kauan alistettuna. Kaiken kaikkiaan nämä tekstit ja niiden erot voidaan hyvin analysoida Jungin teorian avulla
28
Fiskaali, J. (Johanna). "Clara Schumann und Heinrich Heine:eine Werkanalyse von den Liedern Ihr Bildnis und Sie liebten sich beide." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505291736.
Full textAbstract:
In dieser Pro Gradu Arbeit analysiere ich zwei Gedichte von Heinrich Heine, die von Clara Schumann vertont wurden. Die Stücke heißen Eine WERKANALYSE VON DEN LIEDERN IHR BILDNIS UND SIE LIEBTEN SICH BEIDE (sowohl als Gedicht als auch als Lied) Ihr Bildnis und Sie liebten sich beide. Als Lieder sind sie die zwei ersten Stücke im Zyklus Sechs Lieder, Op. 13 enthalten. Im frühen 19. Jahrhundert war die Romantik „Die goldene Zeit des Lieds“. In der romantischen Kunst standen Gefühle, persönliche Gedanken und Meinungen des Menschen im Mittelpunkt des künstlerischen Schaffens. In dem vorliegenden Material wurde das Gedicht zuerst geschrieben, dann von diesem Text ein Lied komponiert. So findet man im Text eine Aussage im Stil ihrer Zeit, die dann durch eine musikalische Interpretation ihren eigenen Ausdruck erfährt. Die Lied-Musik ist Kammermusik für ein Duo. Die Instrumente sind der Gesang und das Klavier. Die Instrumente sind gleichwertige Solisten im Duo und sie interpretieren das Lied. In dieser Analyse stelle ich zunächst die Rahmenbedingungen und menschlichen Bezüge vor: die Romantik, den Dichter, die Komponistin und die Lied-Musik. Ich analysiere die zwei Komponenten des Lieds: den Text und die Musik. Ich betrachte diese Komponenten zunächst einzeln und dann zusammengefasst in der Werkanalyse. Im Gedicht betrachte ich phonetische, metrische und semantische Bezüge und im Lied die Elemente Melodie, Harmonie, Rhythmus, Tempo, Dynamik und die Beziehung zwischen Gesang und Klavier. Die Werkzeuge, die in dieser Analyse vorkommen, sind sowohl für einen Sänger als auch einen Klavierspieler sehr anwendungsorientiert. Man teilt das Lied in kleine Stücke und analysiert die verschiedenen Elemente des Lieds. Aus der Semantik und der Botschaft des Gedichts entwickeln sich dann die Elemente des Lieds. In einem Lied erzählt man eine Handlung oder ein Ereignis. Man muss die richtige Stimmung erreichen und die Charaktere finden, diese Geschichte den Zuhörern mitteilen können. Die Zuhörer spiegeln das Lied und die Bedeutung dieses Lieds in ihrer inneren Welt und liefern so die letztendliche InterpretationTutkin pro gradu -tutkielmassani kahta Heinrich Heinen runoa, johon Clara Schumann on säveltänyt musiikin. Laulujen nimet ovat Ihr Bildnis ja Sie liebten sich beide. Ne ovat teoksesta op 13. Tekstit sekä musiikki ovat syntyneet 1800-luvun alkupuolella, romantiikan aikakautena, joka oli Lied-musiikin kultakautta. Säveltäjät tekivät runoihin musiikin, joka kertoo tekstin sisällön ja kuvaa tekstin merkitystä. Lied-musiikki on kamarimusiikkia, jota esittää laulaja ja pianisti. Instrumentit ovat tasavertaisia solisteja duossa. Tutkimusmenetelmäni on teosanalyysi. Analysoin ensin tekstiä ja musiikkia erillisinä osina. Tekstin näkökulmat ovat foneettinen, metrinen ja semanttinen analyysi. Musiikissa tarkastelen sen peruselementtejä melodiaa, harmoniaa, rytmiä, tempoa, dynamiikkaa sekä laulun ja pianon suhdetta toisiinsa Lied-duossa. Teosanalyysissa peilaan tekemiäni havaintoja tekstin ja musiikin välillä. Teosanalyysi on hyödyllinen työkalu sekä laulajalle, että pianistille. Yksittäiset elementit huomioimalla muusikko voi tulkita kappaleen sisältöä, eri sävyjä ja saavuttaa kappaleen tunnelman. Sävelletty musiikki on tulkinta tekstistä, muusikot tekevät tulkinnan kappaleesta kuulijalle. Lopulta kuulija tekee tarinasta oman tulkintansa, peilaten kuulemaansa omaan elämäänsä, miten teksti ja musiikki puhuttelevat häntä
29
Turon, N. (Nadine). "Deutschlehrwerke in Finnland:Lehrwerkanalysen der Lehrwerkreihen „Genau“ und „Panorama Deutsch“." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505141536.
Full textAbstract:
In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird der derzeitige Stand der Entwicklung der Deutschlehrwerke in Finnland, die in den Schulen in der Region Oulu verwendet werden, ermittelt. Zur Untersuchung wurden als Beispiele für diese Lehrwerke die Lehrwerkreihen „Genau“ vom WSOY Verlag und „Panorama Deutsch“ vom Otava Verlag gewählt. In den Kapiteln zur Theorie wird betrachtet, welche Faktoren die Entwicklung von Lehrwerken beeinflussen. Im Anschluss soll ermittelt werden, welche Faktoren auf die Lehrwerke im Unterricht und die Arbeit mit ihnen Einfluss haben. Dabei werden die Lernenden und Lehrenden, die Lernsituation, die Aktualität und der Lehrplan, und im Genaueren auch der finnische Lehrplan in Hinsicht auf den Deutschunterricht, betrachtet. Ein weiteres Kapitel beschäftigt sich mit den Kriterienkatalogen, deren Geschichte und Problemen. In Kriterienkatalogen werden Faktoren zur Bewertung von Lehrwerken beschrieben. In diesem Kapitel soll ermittelt werden, wie die Analyse anhand eines dieser Raster in dieser Arbeit ablaufen soll und was beachtet werden muss, um eine möglichst objektive und vergleichbare Analyse abzuliefern. Im Analyseteil dieser Arbeit sind zwei Lehrwerkanalysen anhand des Stockholmer Kriterienkataloges entstanden. Der Stockholmer Kriterienkatalog ist nicht für die Lehrwerke entwickelt worden, die in dieser Arbeit analysiert wurden, jedoch ist er ungefähr zur gleichen Zeit wie die Lehrwerke und ebenfalls in den nordischen Ländern entstanden. Die Validität der Ergebnisse wird beim Vergleich von zwei Lehrwerken vor allem dann gewährleistet, wenn die zwei Lehrwerke sowohl ungefähr zur gleichen Zeit, in der gleichen Region als auch für die gleiche Zielgruppe bestimmt sind und ähnliche Ziele verfolgen. Deswegen wurde in der Arbeit die Lehrwerkreihen „Genau“ und „Panorama Deutsch“ gewählt. Im Anschluss an die Lehrwerkanalysen wurde ein Fragebogen erstellt, der die Schülerperspektive ermitteln soll. Der Fragebogen wurde in dieser Arbeit ausführlich erklärt. Durch den Vergleich der beiden Lehrwerkreihen konnten die positiven und negativen Aspekte festgestellt werden. Außerdem konnten durch den Vergleich die Unterschiede der Lehrwerke im grafischen und inhaltlichen Bereich erkannt werden. Sowohl der Kriterienkatalog als auch der Vergleich meiner Analysen sind die Basis für Fragebögen und Interviews mit Schülern und Lehrern, die zu diesem Thema durchgeführt werden können, um zu einem umfassenden Bild über die Lehrwerke zu kommen. Es soll erkannt werden, wie sie die derzeitigen Lehrwerke einschätzen und welche Aspekte sie gern verändern würden, um in Zukunft besser mit ihnen zu arbeiten. Somit können die Ergebnisse meiner Arbeit sowohl für Lehrer als auch für Verlage im Fachbereich Deutsch hilfreich sein. Nachdem die Schüler- und Lehrermeinungen zum Thema ermittelt werden, kann die Arbeit im Folgenden mit den Verlagen fortgesetzt werden. Zudem könnte diese Arbeit mit weiteren unterrichteten Sprachen in Finnland ergänzt werdenTässä pro gradu -työssä määritetään saksan kielen oppikirjojen nykytilanne, jotka ovat käytössä kouluissa Oulun seudulla. Esimerkkinä oppikirjat ”Genau” WSOY- kustantamosta ja ”Panorama Deutsch” Otava-kustantamosta valittiin tutkimukseeni. Ensimmäisessä teoreettisessa osassa käsitellään, millä osatekijöillä on vaikutusvaltaa oppikirjojen kehitykseen. Seuraavaksi selvitetään, mitkä osatekijät vaikuttavat oppikirjoja käytettäessä luokkahuoneessa ja myös työssä niiden kanssa. Tässä opiskelijat, opettajat, oppimisen tilanne, ajankohtaisuus ja opetussuunnitelma, erityisesti Suomen opetussuunnitelma, ovat tarkemmin käsiteltyjä. Toinen teoreettinen kappale käsittelee kriteerien luetteloja, niiden historiaa ja ongelmia. Kriteerien luetteloissa kuvataan osatekijöitä oppikirjojen arvioimiseen. Tässä luvussa oli määriteltävä, miten analyysi tässä työssä pitäisi tapahtua luetteloiden pohjalta ja mitä on otettava huomioon, jotta tarjotaan mahdollisimman objektiivista ja vertailukelpoista analyysia. Tämän työn analyysisessa kappaleessa muodostetaan kaksi oppikirjan analyysia Tukholman luettelon perusteella. Tukholman kriteerien luetteloa ei ole kehitetty oppikirjaa varten, joita on analysoitu tässä työssä. Se on kuitenkin suunniteltu samaan aikaan kuin oppikirjat ja tehty myös Pohjoismaissa. Sen lisäksi kahden oppikirjan vertailu, joilla on samanlaisia tavoitteita ja jotka ovat kohdistettu samaan yleisöön, mahdollistaa tulosten virheettömyyden. Siksi oppikirjat ”Genau” ja ”Panorama Deutsch” valittiin analyysiin. Seuraavaksi luotiin kyselylomake luettelon perusteella, jonka avulla selvitetään opiskelijan näkökulmaa. Kysely selostetaan yksityiskohtaisesti tässä työssä. Kahta oppikirjasarjaa vertaamalla positiiviset ja negatiiviset puolet voitiin vahvistaa. Lisäksi voitiin selvittää oppikirjojen eroja graafisen suunnittelun ja sisällön kannalta. Kyselyt ja haastattelut voivat tapahtua kriteerien luettelon ja analyysien vertailun perusteella, jotka voidaan suorittaa tulevaisuudessa opiskelijoiden ja opettajien kanssa, jolloin saadaan kattavaa kuvaa tästä aiheesta ja oppikirjoista. Kyselyissä ja haastatteluissa olisi huomattavaa, mitkä heidän mielipiteensä ovat nykyisistä oppikirjoista ja mitkä ovat ne osa-alueet, mitä he haluaisivat muuttaa, jotta he voisivat työskennellä paremmin kirjojen kanssa tulevaisuudessa. Siten tuloksista voisivat hyötyä sekä opettajat että kustantamoiden saksan kielen laitokset. Kun opiskelijoiden ja opettajien mielipide on määritetty, työtä voi jatkaa yhteistyössä kustantamoiden kanssa. Lisäksi työtä voidaan täydentää muilla Suomessa opetetuilla kielillä
30
Ronkainen, S. (Sami). "Der Live-Ticker: Geschriebene Rede?:ein quantitativer Vergleich deutscher und finnischer Live-Ticker im Hinblick auf die Elemente gesprochener Sprache." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506181882.
Full textAbstract:
Um zu klären, ob Charakteristika der gesprochenen Sprache unterschiedlich in finnischen und in deutschen Live-Tickern vorkommen, wird in dieser Arbeit ein Vergleich finnischer und deutscher Live-Ticker im Hinblick auf die Merkmale der gesprochenen Sprache durchgeführt. Zu Beginn steht die Hypothese, dass der Live-Ticker Elemente gesprochener Sprache enthält. Ein quantitativer Vergleich der deutschen und der finnischen Live-Ticker wird im Hinblick auf die Elemente gesprochener Sprache ausgeführt. Das Untersuchungsmaterial besteht aus zwei finnischen und zwei deutschen Fußball-Live-Ticker. Die Unterschiede zwischen den deutschen und den finnischen Live-Tickern werden analysiert, die Elemente gesprochener Sprache im Live-Ticker werden untersucht und zum Schluss wird eine genaue Kategorisierung gemacht. Auch über die Zukunft des Live-Tickers als eine journalistische Form wird spekuliert. Die finnischen Moderatoren benutzen keine Gesprächs- oder Abtönungspartikeln in den Live-Tickern. Dagegen haben die deutschen Moderatoren in ihren Live-Ticker-Texten eine große Menge und eine bunte Auswahl an verschiedenen Abtönungspartikeln. Interjektionen kommen weder in den finnischen noch in den deutschen Live-Tickern vor. Die finnischen Moderatoren machen ganz wenige Adressierungen in ihren Texten verglichen mit ihren deutschen Kollegen. Die deutschen Moderatoren zeigen viele Adressierungen und machen ihre Live-Ticker interaktiver. In den deutschen Live-Tickern kamen mehr typographische Ersatzelemente als in den finnischen Tickern vor. Zusätzlich zur Menge, waren die Funktionen der typographischen Ersatzelemente auch vielseitiger in den deutschen Live-Tickern. Ungrammatische Formen oder Fehler sind nach meiner Hypothese typisch in den Live-Tickern, in beiden Sprachen. Die Fehlerdichte ist aber unterschiedlich zwischen den Tickern: Einer von den deutschen und einer von den finnischen Live-Tickern sind fast fehlerfrei. Andererseits enthalten der andere finnische Live-Ticker und der andere deutsche Live-Ticker viele Fehler. Eine Beziehung zwischen der hohen Anzahl von Fehlern und der hohen Anzahl von Kommentaren ist zu sehen. Die Fußballsprache enthält elliptische Satzstrukturen. Vor allem ist das der Fall bei den deutschen Live-Tickern. Umgangssprachliche Idiome sind in allen Live-Tickern vorgekommen. Ihr Inhalt ist locker, humoristisch und sie beschreiben die Spielgeschehen auf eine unterhaltende Weise. Der Stil der umgangssprachlichen Idiome ist ähnlich in beiden, den finnischen und den deutschen Live-Tickern. Die 3. Person kommt in allen vier Live-Tickern vor. In den deutschen Versionen kam auch die 1. Person vor. Das ist ein deutliches Merkmal von Mündlichkeit in den deutschen Live-Tickern. Die finnischen Passivformen könnten aber als ein Ersatz für 1. Person Plural funktionieren. Der Live-Ticker ist teilweise ein neues Untersuchungsgebiet. Die Definition des Live-Tickers, seine Eigenschaften und vor allem seine Kategorisierung als eine Textart werden in dieser Arbeit klarer. In Live-Tickern gibt es die Möglichkeit viele Dimensionen der Kommunikation zu verbinden. Der Live-Ticker hat viele Vorteile des Onlinejournalismus, womit er voraussichtlich auch in der Zukunft seine Rolle im Wettbewerb der Medien behaupten kann. Diese Arbeit hilft uns den Onlinejournalismus besser zu verstehenTutkimuksen tarkoituksena on selvittää, esiintyykö puhekielisiä elementtejä eri tavoin saksalaisissa ja suomalaisissa, kirjoitetuissa minuutti minuutilta -selostuksissa. Oletan, että minuutti minuutilta -selostus sisältää puhekielisiä elementtejä. Vertailen saksalaisia ja suomalaisia minuutti minuutilta -selostuksia kvantitatiivisesti puhekielisten elementtien näkökulmasta. Tutkimusmateriaali koostuu kahdesta saksalaisesta ja kahdesta suomalaisesta minuutti minuutilta -jalkapalloselostuksesta. Analysoin selostusten eroja, tutkin niissä esiintyviä puhekielisiä elementtejä ja lopuksi teen tarkan luokittelun tuloksista. Spekuloin myös minuutti minuutilta -selostusten tulevaisuutta journalistisena muotona. Suomalaiset selostajat eivät käytä puhe- tai sävypartikkeleja minuutti minuutilta -selostuksissa. Saksalaiset selostajat taas käyttävät sävypartikkeleja paljon ja monipuolisesti. Interjektioita ei esiinny saksalaisissa eikä suomalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa. Suomalaiset selostajat käyttävät vähän vuoronohjausta teksteissään verrattuna saksalaisiin kollegoihinsa. Saksalaiset selostajat käyttävät paljon vuoronohjausta ja tekevät minuutti minuutilta -selostuksistaan interaktiivisia. Saksalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa esiintyy enemmän typografisia korvikkeita kuin suomalaisissa. Määrän lisäksi näiden elementtien funktiot ovat suomalaisia monipuolisempia saksalaisissa selostuksissa. Kieliopillisesti väärät muodot ja virheet ovat hypoteesini mukaan tyypillisiä minuutti minuutilta -selostuksille molemmissa kielissä. Virheiden tiheys on kuitenkin erilainen selostusten välillä: Toinen saksalaisista ja toinen suomalaisista selostuksista ovat lähes virheettömiä. Toisaalta toisessa saksalaisessa ja toisessa suomalaisessa selostuksessa esiintyy paljon virheitä. Havaitsin suhteen suuren virhemäärän ja suuren kommentintuoton välillä. Jalkapallokieli sisältää elliptisiä lauserakenteita. Näin on etenkin saksalaisten minuutti minuutilta -selostusten tapauksessa. Puhekielisiä idiomeja esiintyy kaikissa tutkimuksen selostuksissa. Niiden sisältö on rentoa, humoristista, ja ne kuvaavat pelitapahtumia viihdyttävällä tavalla. Puhekielisten idiomien tyyli on samanlainen suomalaisissa ja saksalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa. 3. persoona esiintyy kaikissa neljässä minuutti minuutilta -selostuksissa. Saksalaisissa selostuksissa esiintyy myös 1. persoona. Se on selkeä merkki saksalaisten minuutti minuutilta -selostusten puhekielisyydestä. Suomalaiset passiivimuodot saattavat toimia korvikkeena monikon 1. persoonalle. Minuutti minuutilta -selostus on osittain uusi tutkimusalue. Minuutti minuutilta -selostus ja sen ominaisuudet sekä ennen kaikkea sen kategorisointi tekstilajina selkeytyy tämän tutkimuksen ansiosta. Minuutti minuutilta -selostuksissa on mahdollista yhdistää useita viestinnän ulottuvuuksia. Minuutti minuutilta -selostuksella on paljon online-journalismin etuja, joiden avulla se pystyy kilpailemaan muiden medioiden kanssa myös tulevaisuudessa. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään online-journalismia paremmin
31
Lindvall, J. (Johanna). "Mit Dienstleistungen ins Ausland:eine Marktanalyse zu Möglichkeiten des finnischen Kleinunternehmens UKKO.fi (SLP Group Oy) auf dem deutschen Online-Rechnungsdienstmarkt." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201711303233.
Full textAbstract:
Wegen der Kleinheit des Binnenmarkts ist Außenhandel für Finnland immer sehr wichtig gewesen. Einer der bemerkenswertesten Handelspartner Finnlands ist Deutschland, aber die kleinen und mittleren Unternehmen haben ihre Exportaktivitäten traditionell auf die Nachbarländer konzentriert. Obwohl Finnland eine Dienstleistungsgesellschaft ist, sind die Dienstleistungsausfuhren auf internationaler Ebene auch relativ gering gewesen. Finnische KMU und besonders Dienstleistungen könnten aber zur Entwicklung des finnischen Exports in der Zukunft beitragen. In dieser Pro Gradu-Arbeit werden daher die Möglichkeiten des finnischen Kleinunternehmens UKKO.fi auf dem deutschen Markt untersucht. UKKO.fi ist eine Online-Rechnungsdienstleistung, die zurzeit in ihrem Herkunftsland und in Schweden tätig ist, die aber auch nach anderen Ländern expandieren möchte. Der deutsche Online-Rechnungsdienstmarkt wird in dieser Arbeit also geforscht, um evaluieren zu können, ob die Ausdehnung nach Deutschland für das Unternehmen möglich wäre. Die vorliegende Arbeit setzt sich auch zum Ziel, einen Überblick über den finnischen Außenhandel und die deutsche Wirtschaft zu geben. Die vorliegende Arbeit ist eine qualitative Fallstudie, die die Prinzipien der Marktanalyse mit Hilfe der Sekundär- und Feldforschung verwertet. Das Werk konzentriert sich also auf eine Angelegenheit, die in diesem Fall die finnische Online-Rechnungsdienstleistung UKKO.fi ist. Die Marktanalyse besteht aus drei Teilen, die Konkurrenzanalyse, Kundenanalyse und Gesetze und Verfügungen heißen. Die Materialien für die Arbeit sind hauptsächlich durch Literatur und Internet gesammelt. Besonders die Konkurrenzanalyse gründet sich auf die Informationen, die auf den Webseiten von deutschen Online-Rechnungsanbietern gesammelt worden sind. Obwohl diese Arbeit keine Fragebogenuntersuchung ist, bildet das Gespräch mit dem Geschäftsleiter von UKKO.fi eine der wichtigsten Informationsquellen für die Arbeit. Die Marktanalyse hat gezeigt, dass der deutsche Online-Rechnungsdienstmarkt sehr vielfältig ist und viele unterschiedliche Akteure umfasst. Der Markteintritt scheint sehr leicht für neue Unternehmen zu sein, weil er kein großes Kapital, keine ausführliche Marktkenntnis und z.B. keine Lizenzen verlangt. Auf dem deutschen Online-Rechnungsdienstmarkt gibt es aber keine genau ähnliche Dienstleistung wie UKKO.fi, welches dem Unternehmen einen Konkurrenzvorteil verschaffen aber auch zu Problemen führen kann. Die in der Marktanalyse herausgefundenen Sachen helfen hoffentlich den Leitern von UKKO.fi bei der Entscheidung über ihre Expansion nach Deutschland. In der Arbeit werden auch weitere Maßnahmen vorgeschlagen, wenn das Unternehmen beschließt, ihre Tätigkeit nach Deutschland zu expandierenSisämarkkinoiden rajallisuuden vuoksi viennillä on perinteisesti ollut suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista on Saksa, joka pitää ykkössijaa sekä vientikohteena että tuontimaana. Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten vienti on kuitenkin kohdistunut tähän mennessä pääasiassa naapurimaihin. Vaikka Suomi on palveluyhteiskunta, palveluvienti on myös ollut kansainvälisessä vertailussa varsin vähäistä. Suomalaisilla pk-yrityksillä sekä erityisesti palveluilla voisi kuitenkin olla merkittävä rooli viennin edistämisessä tulevaisuudessa. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena onkin tutkia suomalaisen pienyritys UKKO.fi:n mahdollisuuksia Saksan laskutuspalvelumarkkinoilla. Tutkimuksen kohteena on suomalainen laskutuspalvelu UKKO.fi (SLP Group Oy), joka tarjoaa yksityishenkilöille mahdollisuuden laskuttaa asiakkaitaan ilman omaa yritystä. Palvelu hoitaa käyttäjiensä laskujen lähettämisen, palkanmaksun sekä kaikki lakisääteiset maksut ja vähennykset. Yritys toimii parhaillaan sekä kotimaassaan että Ruotsissa. Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan markkina-analyysin keinoin UKKO.fi:n mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa Saksaan. Markkina-analyysi koostuu tässä tapauksessa kolmesta osa-alueesta, jotka ovat kilpailija-analyysi, asiakasanalyysi sekä lait ja säädökset. Lisäksi työ sisältää yleiskatsauksen Suomen vientiin sekä Saksan talouteen. Markkina-analyysin aineisto on kerätty pääasiassa Internetistä. Erityisesti kilpailija-analyysi pohjautuu tietoihin, jotka on koottu Saksan markkinoilla toimivien laskutuspalveluiden verkkosivuilta. Teoriaosion lähteinä on puolestaan käytetty sekä kirjallisuutta että verkkomateriaalia. Vaikka kyseessä ei ole haastattelututkimus, yksi merkittävimmistä lähteistä on keskustelu Ukko Kumpulaisen, UKKO.fi:n toimitusjohtajan, kanssa. Tutkimuksen asiasanoja ovat freelancerit, laskutuspalvelu, markkina-analyysi, pk-yritys sekä vienti. Tämän tutkimuksen avulla saatiin selville, että Saksan laskutuspalvelumarkkinat ovat erittäin laajat ja monimuotoiset. Markkinoilta löytyy useita erilaisia toimijoita, jotka tarjoavat palveluita valmiista laskupohjista aina pankkitileihin ja kirjanpitoon saakka. Uusien yritysten on myös verrattain helppoa tulla markkinoille, sillä toiminnan aloittaminen ei vaadi suurta pääomaa, laajaa markkinatuntemusta tai esimerkiksi lupia viranomaiselta. Saksan markkinoilla ei kuitenkaan toimi yhtäkään täysin UKKO.fi:n kaltaista yritystä, joka tarjoaisi sekä mahdollisuuden luoda ja lähettää laskuja että vastaanottaa palkan palvelun kautta. Näiden seikkojen nojalla UKKO.fi:lle löytyy tilaa Saksan markkinoilta ja palvelun erilaisuus voisi luoda yritykselle kilpailuedun. Toisaalta yritys kohtaisi markkinoilla useita erilaisia kilpailijoita, mikä voisi osoittautua haasteelliseksi sekä tärkeimpien kilpailijoiden että mahdollisten korvaavien tuotteiden tunnistamisessa. Lakien ja säädösten puitteissa Saksa on joka tapauksessa potentiaalinen kohdemaa UKKO.fi:lle, sillä EU:n sisällä toimivana yrityksenä se voi hyötyä useista eduista. Ulkomaisten yritysten toimintaan sekä palkanmaksuun ja palkasta tehtäviin vähennyksiin liittyviin seikkoihin tulisi kuitenkin perehtyä vielä tarkemmin esimerkiksi asiantuntevan lakimiehen tai veroneuvojan avulla
32
Hauru, J. (Johanna). "Externe Wandelkommunikation bei der Fusion von der Meyer Werft und STX Finland:Eine diskurslinguistische Analyse." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201803011280.
Full textAbstract:
Fusionen und Übernahmen sind den Lesern von Wirtschaftsnachrichten bekannt. Das Interesse basiert darauf, dass sie im Idealfall großartige Möglichkeiten für ein Unternehmen bieten können. Gleichzeitig ist auch das Risiko hoch. Es wurde geschätzt, dass sogar eine gute Hälfte von Fusionen und Übernahmen wenigstens teilweise scheitert. Das Risiko wird aber trotzdem eingegangen und durch Globalisierung haben sich internationale Fusionen und Übernahmen in den vergangenen Jahrzehnten wesentlich vermehrt. Umstrukturierungen sind oft komplizierte Prozesse, die das Unternehmen von der Identität an schütteln. In Verbindung mit dem Prozess geht üblicherweise viel Unsicherheit einher. Dann wird die Bedeutung der Wandelkommunikation zentral: Wie wird über einen Wandel kommuniziert? In dieser Pro-Gradu -Arbeit wird die Fusion der deutschen Meyer Werft und der finnischen STX Finland aus dem Jahr 2014 betrachtet. Im Herbst 2014 erwarb die deutsche Meyer Werft einen Anteil von 70 Prozent STX Finlands. Die restlichen 30 Prozent hat der finnische Staat inne, der eine bedeutende Rolle während des Prozesses gespielt hat. STX Finland, die unter finanziellen Problemen gelitten hat, wurde Meyer Turku, die im Laufe der letzten Jahre wieder erholt hat. Das Ziel der Arbeit ist, mithilfe einer qualitativen Fallstudie die externe Wandelkommunikation der beiden Organisationen während des Fusionierungsprozesses zu analysieren und dabei auch mögliche Unterschiede zwischen der finnischen und deutschen externen Wandelkommunikation zu finden. Die Arbeit teilt sich in drei Teile so, dass die Ereignisse in einer chronologischen Reihenfolge analysiert werden. Im ersten Teil wird auf die akute Phase der Wandelkommunikation konzentriert, also die Fusionierungsmitteilung. Hier werden die Pressemitteilungen der Meyer Werft und des finnischen Staats nach der diskurslinguistischen Mehr-Ebenen-Analyse (DIMEAN) betrachtet. Im nächsten Teil werden die deutschen und finnischen Pressereaktionen abgehandelt. Im letzten Teil werden die Wirkungen der Fusionierungsmitteilung betrachtet. Gleichzeitig wird zusammengefasst, wie der neue Meyer-Konzern und die Presse in Finnland und in Deutschland die Fusion und deren Folgen hervorheben. Als Material wurden hier sowohl Veröffentlichungen des Meyer-Konzerns als auch wieder Internetartikel von deutschen und finnischen Medien behandelt. Die Untersuchungsergebnisse zeigen, wie selten die Neutralität eines Textes in der Wirklichkeit ist. Eine Pressemitteilung sollte als Textsorte eine informative Funktion haben, und weil beide in dieser Arbeit analysierten Pressemitteilungen über das gleiche Ereignis berichten, sollten sie miteinander übereinstimmen. Allerdings zeigt genauere Analyse der impliziten Textfunktionen die Einstellung der Fusionierungsparteien. In der finnischen Pressemitteilung lässt sich Erleichterung erkennen, weil man glaubte, dass der neue Eigentümer einen positiven Einfluss auf die finnische Marineindustrie haben könnte, die in den letzten Jahren große Rückschläge erlebt hatte. Auf der anderen Seite verhält sich die Meyer Werft zurückhaltend, weil ihr Image als lokales Familienunternehmen durch diesen internationalen Unternehmenskauf etwas gelitten hat. Deswegen will sie in der Pressemitteilung ihr Engagement an den einheimischen Standorten betonen. Die Presse hat den Retter-Geretteter -Diskurs noch verstärkt. Die Fusion hat viel Interesse unter den finnischen Medien erweckt, wobei die Stimmung vorwiegend sogar sehr positiv war. Die deutsche Presse hat das Thema nicht mit gleicher Intensität aufgegriffen, und wenn überhaupt, dann wurden die Auswirkungen der Fusion auf die Deutschen hervorgehoben. Dazu hat sich die deutsche Presse gegenüber dem Meyer-Konzern und dessen Tätigkeit viel kritischer verhalten. Diese Arbeit versucht noch zu akzentuieren, was für eine wichtige Rolle Unternehmenskommunikation in einer Organisation spielt. Es handelt sich nicht nur um Informationsvermittlung, sondern damit werden die für die Geschäftstätigkeit notwendigen Beziehungen zu den Stakeholdern geschaffen und unterhalten. Der Eindruck, den das Unternehmen gibt, beeinflusst den Gewinn auch durch ImagegestaltungFuusiot ja yritysostot ovat tulleet tutuksi talousuutisten lukijoille. Mielenkiinto perustuu siihen, että parhaassa mahdollisessa tapauksessa yrityskaupat nostavat yrityksen liiketoiminnan uudelle tasolle. Samanaikaisesti epäonnistumisen riski on tutkitusti suuri. Onkin arvioitu, että jopa yli puolet fuusioista ja yritysostoista epäonnistuvat ainakin osittain. Riskejä halutaan silti edelleen ottaa ja globalisaation myötä kansainvälisten fuusioiden ja yritysostojen määrä on kasvanut. Uudet yritysjärjestelyt ovat usein monimutkaisia prosesseja, jotka ravistelevat yritystä sen identiteetistä lähtien. Prosessiin liittyy tavallisesti paljon epätietoisuutta. Tällöin muutosviestinnän merkitys korostuu: millä tavalla muutoksesta kerrotaan? Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan saksalaisen Meyer Werftin ja turkulaisen STX Finlandin yritysfuusiota vuodelta 2014. Tutkielman on tarkoitus laadullisen tapaustutkimuksen keinoin analysoida molempien osapuolien ulkoista muutosviestintää yritysostoprosessin aikana sekä löytää mahdollisia eroavaisuuksia niistä. Saksalaistelakka Meyer Werft hankki syksyllä 2014 Turun telakasta (STX Finlandista) 70 prosentin omistusosuuden. Loput 30 prosenttia jäivät Suomen valtiolle, joka oli merkittävä toimija telakkakaupoissa koko prosessin ajan. Taloudellisista vaikeuksista kärsivästä STX Finlandista tuli Meyer Turku, joka on viime vuosien aikana noussut taas jaloilleen. Tutkielma jakautuu kolmeen pääosaan siten, että tapahtumat käydään läpi kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan muutosviestinnälle akuuttia vaihetta, eli fuusion julkistamishetkeä. Osiossa tarkastellaan Meyer Werftin ja Suomen valtion laatimia lehdistötiedotteita monitasoisen diskurssi-lingvistisen DIMEAN-mallin mukaisesti. Toisessa osiossa käsitellään suomalaisen ja saksalaisen median reaktioita fuusioilmoitukseen. Materiaalina käytettiin suomalaisten ja saksalaisten lehtien ja uutistoimistojen julkaisemia internetartikkeleita. Viimeisessä osiossa edetään ajassa eteenpäin ja tarkastellaan fuusioilmoituksen jälkiseurauksia tehden yhteenvetoa siitä, kuinka uudelleenmuodostettu Meyer -konserni sekä toisaalta lehdistö Suomessa ja Saksassa nostavat fuusion ja sen seuraukset esille. Osion materiaalina on käytetty sekä Meyer Werftin että tytäryhtiö Meyer Turun julkaisuja sekä jälleen erinäisten suomalaisten ja saksalaisten lehtien internetartikkeleita. Tutkimustuloksista nousee esille se, kuinka harvinaista tekstin puolueettomuus todellisuudessa on. Lehdistötiedotteella kuuluisi tekstilajina olla informoiva tarkoitus ja koska molemmat analysoitavat tiedotteet kertoivat samasta tapahtumasta, niiden voisi olettaa olevan yhteneväiset. Kuitenkin tekstien implisiittisten funktioiden lähempi tarkastelu toi esille osapuolien asennoitumisen fuusioon. Suomen valtion tiedotteesta oli havaittavissa helpotusta, sillä uuden omistajan uskottiin osaltaan myötävaikuttavan Suomen telakkateollisuuden nousuun, joka oli viime vuosina kokenut suuria takaiskuja. Meyer Werft puolestaan asennoitui varauksellisemmin, sillä sen imago paikallisena perheyrityksenä koki kansainvälisen yrityskaupan myötä kolauksen ja siksi he tiedotteessaan nostavat esille panostuksensa myös sen muihin toimipaikkoihin kotimaassaan. Lehdistö puolestaan alleviivasi pelastettu-pelastaja -diskurssia. Fuusio herätti Suomen mediassa suurta kiinnostusta sävyn ollessa pääasiassa jopa erittäin positiivista. Saksalainen media ei tarttunut uutiseen samalla intensiteetillä, ja kun tarttui, niin esille nostettiin fuusion vaikutukset saksalaisiin. Lisäksi saksalainen media suhtautui Meyer-konserniin ja sen yleiseen toimintaan huomattavasti kriittisemmin. Tutkielma pyrkii nostamaan esille, kuinka tärkeä tekijä yritysviestintä on organisaatiossa. Siinä ei ole kyse pelkästään tiedonsiirrosta, vaan sen avulla luodaan ja ylläpidetään liiketoiminnalle välttämättömiä suhteita sidosryhmiin. Yrityksen ulospäin antama kuva heijastuu liiketoiminnan tulokseen myös imagorakennuksen kautta
33
Mäkinen, U. (Ulla). "Einstellungen in deutschen und finnischen Leitartikeln zur Finanzkrise 2008." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805151797.
Full textAbstract:
In dieser Arbeit behandle ich die Finanzkrise, die Einstellungen dazu und die möglichen Schuldigen laut einigen finnischen und deutschen Zeitungen. Ich wählte dieses Thema, weil die Finanzkrise einen großen Einfluss auf die ganze Weltwirtschaft hat. Ich untersuche drei verschiedene Zeitungen, sowohl finnische als auch deutsche. In meiner Arbeit analysiere ich zuerst Leitartikel von Süddeutscher Zeitung und Helsingin Sanomat und dann vergleiche die Ergebnisse mit den Leitartikeln von Kauppalehti. Ich verwende als Material Leitartikel, weil sie ganz gut die Meinung und Einstellung der Zeitung darstellen. Als meine Methode benutze ich die DIMEAN-Analyse von Warnke (2008). In dieser Arbeit analysiere ich also die sprachlichen Eigenschaften der Texte und vergleiche sie miteinander. Die Eigenschaften sind unter anderem die Semantik, also die Wortwahl, die Verben, die Adverbien, die Substantive und die Adjektive. Die Untersuchung der Adjektive ist wichtig, weil sie oft die Stimmung des Zielinhalts aufdeckt. Bei Textanalysen muss man auch die impliziten Äuβerungen des Autors berücksichtigen. Zusätzlich verwende ich die Aussagenanalyse von Angermüller (2008). Im Fokus seines Textes stehen Aussagen und wie Diskurs gebildet wird. In den betreffenden Zeitungen werden am häufigsten in Kauppalehti die Banken beschuldigt. Nur in einem Leitartikel von Kauppalehti wird die amerikanische Verwaltung und der Staat angeklagt. Dagegen gibt es in den gesellschaftlichen Zeitungen mehrere Leitartikel, die die Staatsverwaltung beschuldigen. In Helsingin Sanomat schreibt Leena Meriläinen in ihrem Artikel Finanssikriisi ei laukea ennen kuin luottamus palaa, dass die amerikanische Verwaltung verantwortlich für die Finanzkrise ist und in ihrem anderen Artikel Kriisi opettaa arvostamaan vakautta ja varovaisuutta schreibt Meriläinen, dass die Gründe für die Krise der Vertrauensmangel und schlechte Bankenüberwachung waren. In Süddeutscher Zeitung gibt es acht Leitartikel, die irgendeine Einstellung beinhalten. Jedoch auch in Süddeutscher Zeitung gibt es keinen roten Faden, sondern die Artikel beschuldigen sowohl die Staatsverwaltung als auch die Banken.
34
Nevalainen, L. (Lotta). "Das Motiv des Baches im Liederkreis Die schöne Müllerin:eine hermeneutische Analyse der Gedichte von Wilhelm Müller (1821) und der Vertonung von Franz Schubert (1823)." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312355.
Full text
35
Hietalahti, L. (Lotta). "Die Verwendung literarischer Texte im Fremdsprachenunterricht:Wie sehen Fremdsprachenlehrer die Rolle von Literatur als Teil des Unterrichts?" Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806282604.
Full textAbstract:
In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird die Verwendung literarischer Texte im finnischen Fremdsprachenunterricht untersucht. Im Mittelpunkt der Arbeit stehen die Meinungen einiger Fremdsprachenlehrer zur Literatur als Lehrmaterial. Mit dem Begriff Literatur ist ausschließlich die schöne Literatur gemeint, während die Fachliteratur in dieser Arbeit nicht behandelt wird. Der Theorieteil der Arbeit ist dreiteilig: Zuerst werden der Begriff und der Bereich Literatur erörtert. Danach werden die finnischen Rahmenlehrpläne vorgestellt und in Hinsicht auf die Verwendung der Literatur analysiert. Hier zeigt sich, dass die Rahmenlehrpläne die Literaturverwendung nicht fordern und dass der Begriff Literatur in den Grundlagen für Fremdsprachen nicht erwähnt wird. Im dritten Teil werden die Vorteile der Literatur gezeigt, wobei sprachliche, kulturelle und weitere Aspekte berücksichtigt werden. Unter den weiteren Aspekten wird vor allem der motivierende Faktor der Literatur betrachtet. Auch die Auswahl der im Unterricht zu behandelnden Texte wird erörtert. Nach dem Theorieteil werden die Durchführung der Forschung, die Pilotforschung, das Forschungsmaterial und die früheren Forschungen zum Thema vorgestellt. Im Herbst 2017 wurde eine Pilotforschung über das Thema Literatur im Fremdsprachenunterricht durchgeführt. Das Forschungsmaterial wurde anhand eines schriftlichen Fragebogens gesammelt. Für die Pilotforschung wurden vier Fremd- und vier Muttersprachenlehrer befragt. Die Untersuchung zeigte, dass die Rolle der Literatur im finnischen Fremdsprachenunterricht gering ist. Die Pilotforschung hat aber nicht nur Antworten gegeben, sondern viele neue Fragen gestellt, die in dieser Pro-Gradu-Arbeit beantwortet werden. Das Forschungsmaterial dieser vorliegenden Arbeit besteht aus vier Einzelinterviews, die im Frühling 2018 geführt wurden. Die Interviewten sind Fremdsprachenlehrer, die Deutsch und weitere Fremdsprachen unterrichten. Sie arbeiten in verschiedenen Schulen und auf verschiedenen Schulstufen. Die Antworten der befragten Lehrer wurden mithilfe der qualitativen Inhaltsanalyse untersucht. Der Kern der Analyse lag am Vergleich: die Antworten wurden sowohl miteinander als auch mit den Ergebnissen der Pilotforschung verglichen. Die Ergebnisse der Forschung sind den Ergebnissen der Pilotforschung ähnlich. Die Lehrer halten die Literatur für nützlich, aber auch für so problematisch, dass die Literatur kaum verwendet wird. Als die größten Herausforderungen haben sie die ungenügenden Sprachkenntnisse der Lerner und den Zeitmangel genannt. Die Antworten zeigen auch, dass die Lehrer sich nicht völlig bewusst sind, was für Vorteile die Literatur in den Unterricht mitbringen kann. Um die Verwendung der Literatur zu fördern, sollte zuerst die Bewusstheit der Lehrer über das Potenzial der Literatur erweitert werden, indem die Literaturverwendung schon in der Lehrerausbildung und in den Rahmenlehrplänen behandelt werden würde. Literatur bietet viele Möglichkeiten für den Fremdsprachenunterricht. Wie die Forschung zeigt, werden trotz positiver Einstellungen gegenüber der Verwendung von Literatur im Fremdsprachenunterricht diese Möglichkeiten nicht vollständig ausgenutzt. Das Ziel dieser vorliegenden Arbeit ist, das Potenzial der Literatur aufzuzeigen und damit die Verwendung der Literatur im finnischen Fremdsprachenunterricht zu fördernTarkastelen maisterintutkielmassani kaunokirjallisuuden käyttöä vieraiden kielten opetuksessa. Tutkielmassani viittaan kaunokirjallisuuteen lyhyesti termillä kirjallisuus. Vaikka tietokirjallisuudella on eittämättä paikkansa kieltenoppimisessa, ei tietokirjallisuus ole osa tämän työn tutkimusaihetta. Tutkielman teoriapohja on kolmiosainen. Ensimmäiseksi tarkastelun kohteena on kirjallisuuden kenttä: Mitä kirjallisuus tarkoittaa? Miten kirjallisuutta voidaan jaotella? Millainen suhde kirjallisuudella on kieleen ja kulttuuriin? Toisessa osassa tarkastelen nykyisten opetussuunnitelmien sisältöjä kirjallisuuden näkökulmasta. Kolmannessa osassa esittelen kirjallisuuden tarjoamia mahdollisuuksia kieltenopetuksen kannalta. Oppimisvaikutukset on jaettu kielellisiin, kulttuurisiin ja muihin aspekteihin, joista jälkimmäisessä kategoriassa etenkin kirjallisuus motivaattorina on keskeisessä asemassa. Teoriaosan jälkeen esittelen tutkimukseni lähtökohdat sekä toteutustavat. Syksyllä 2017 tein pilottitutkimuksen kirjallisuuden ja kieltenopetuksen suhteesta: keräsin tutkimusmateriaalia kirjallisella kyselylomakkeella, ja kyselyyn vastasi neljä vieraiden kielten ja neljä äidinkielenopettajaa. Tutkimus osoitti, että kirjallisuuden rooli suomalaisessa vieraiden kielten opetuksessa on vähäinen. Vaikka tuolloin tekemäni tutkimus antoi vastauksia moniin kysymyksiin, herätti se samalla liudan uusia kysymyksiä, joihin pyrin maisterintutkielmassani vastaamaan. Maisterintutkielmani aineisto koostuu neljästä yksilöhaastattelusta, jotka on toteutettu keväällä 2018. Haastattelujen informantit ovat vieraiden kielten opettajia. Heitä yhdistää saksanopettajuus, jonka lisäksi jokainen heistä opettaa myös ainakin yhtä muuta vierasta kieltä. Informantit työskentelevät eri kouluilla ja eri kouluasteilla, minkä seurauksena heidän kokemuksensa opettamisesta ovat erilaisia. Analysoin tutkimusaineistoni laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysin lähtökohta on vertailu: vertaan informanttien vastauksia sekä toisiinsa että aiemmin pilottitutkimuksessa keräämääni aineistoon. Tutkimukseni osoittaa, ettei kirjallisuudella juuri ole sijaa suomalaisessa vieraiden kielten opetuksessa. Haastattelemani informantit ovat kaikki hyvin kiinnostuneita kirjallisuudesta. He myös pitävät kirjallisuutta hyödyllisenä kieltenoppimisen kannalta. Vastauksista paljastuu kuitenkin, että kirjallisuutta käytetään opetuksessa vähän. Suurimmiksi ongelmiksi opettajat kertoivat oppilaiden kielitaidon puutteellisuuden sekä ainaisen kiireen niin oppitunneilla kuin opetusta suunniteltaessa. Informanttien vastauksista käy ilmi, että kirjallisuus nähdään varsin yksiulotteisena: kirjallisuuden käyttö muuttuu ajankohtaiseksi vasta, kun oppijan kielitaito on riittävällä tasolla. Osa vastaajista oli lisäksi sitä mieltä, ettei tuota tasoa kouluaikana välttämättä ehditä saavuttaa kuin englannin opetuksessa. Tekemäni tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kirjallisuuden käytön tiellä on ennen kaikkea opettajien puutteellinen tietämys kirjallisuuden mahdollisuuksista. Informantit kertoivat, ettei kirjallisuutta käsitelty opettajankoulutuksessa. Myöskään opetussuunnitelmat eivät suoraan ota kantaa kirjallisuuden käyttöön. Jos kirjallisuuden hyötyjä tuotaisiin esiin jo opettajankoulutuksessa ja opetussuunnitelmissa, voitaisiin tilanteeseen vaikuttaa. Samalla myös käsitystä kirjallisuudesta voitaisiin laajentaa: kirjallisuus sopii jokaiselle, ikään ja kielitasoon katsomatta. Kirjallisuus ainoana lähteenä ei ole oikotie oppimistuloksiin. Sen sijaan kirjallisuus on loistava tapa täydentää muita, jo käytössä olevia oppimateriaaleja. Tutkimukseni tavoite on omalta osaltaan edistää kirjallisuuden käyttöä nostamalla esiin sitä valtavaa potentiaalia, joka on suomalaisessa kieltenopetuksessa jäänyt taka-alalle
36
Salminen, R. M. (Riina-Maija). "Ein’ und all’: Leuchtende Liebe, lachender Tod!:Polarität als dramatisches Prinzip in Der Ring des Nibelungen von Richard Wagner." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806282600.
Full textAbstract:
Die vorliegende Arbeit setzt sich zum Ziel herauszufinden, ob Polarität als ein sich wiederholendes, dramatisches Prinzip in dem Werk „Der Ring des Nibelungen“ von Richard Wagner erscheint. Die Forschungsfrage basiert auf der Hypothese, dass Wagner, der selbst auch ein Philosoph war, an Polarität interessiert war. Er bewunderte die Vertreter des Deutschen Idealismus und machte sich mit ihren Gedanken vertraut. Er wollte eine Revolution der verschiedenen Kunstformen schaffen und eine Synthese der Musik, der Dichtung und des Dramas bilden. Diese Idee an sich weist schon auf Polarität hin. In der Arbeit setze ich mich mit dem Begriff Polarität, der romantischen Epoche und vor allem mit den philosophischen Strömungen dieser Zeit auseinander. Kurz vor dem Beginn der romantischen Epoche, die eine Blütezeit verschiedener Kunstformen war, entstand der Deutsche Idealismus, eine philosophische Strömung, die sich auch mit den Gedanken der romantischen Naturphilosophie auseinandersetzte. Die Hauptvertreter des Deutschen Idealismus waren Kant, Hegel und Schelling. Eines der zentralen Themen der romantischen Naturphilosophie war die Polarität, die zuerst als ein Begriff für die Erscheinungsweisen des Magnetismus in der Mitte des 17. Jahrhunderts verwendet wurde. Als ein philosophischer Begriff steht die Polarität dem Dualismus nahe. Der bedeutendste Unterschied zwischen dem Dualismus und der Polarität ist aber, dass die Polarität in einem monistischen System existiert, wohingegen der Dualismus sich in einem pluralistischen System befindet. Die Grundidee der Polarität ist die Kompensation, die innerhalb eines geschlossenen Systems zwischen den Polen, also zwei Gegensätzen läuft. Im Dualismus erscheint keine kompensatorische Bewegung. Eigentlich liegen die Wurzeln der Polarität schon weit zurück in der Geschichte, in der Yin-und-Yang-Lehre der chinesischen Philosophie. Auch Heraklit betrachtete schon um 500 v. Chr. die Idee der ständigen Bewegung zwischen zwei Gegensätzen. „Der Ring des Nibelungen“, der aus vier Musikdramen besteht, enthält viele Hinweise auf die Polarität, sowohl auf der musikalischen als auch auf der literarischen Ebene. Mit der Hypothese und den Theorien der Philosophen des Deutschen Idealismus gehe ich an die Figurenkonstellation, Charaktere, Motive und die Ganzheit des Werkes auf der Textebene heran. Auf der Musikebene analysiere ich mit Hilfe der vorher erwähnten Theorien die Leitmotive. Die Methode, die in dieser Arbeit verwendet wird, ist die hermeneutische Methode. Das Ziel dieser Arbeit ist sowohl die Perspektive der Wagner-Forschung zu erweitern als auch neue Aspekte für die Erscheinungsweisen der Polarität besonders in der Kunst hervorzubringenTutkin pro gradu -työssäni polaarisuutta, joka esiintyy toistuvana draamallisena periaatteena Wagnerin teoksessa ”Nibelungin sormus” (”Der Ring des Nibelungen”). Tutkimuskysymyksen taustalla on hypoteesi, että Wagner, joka itsekin oli filosofi, oli kiinnostunut polaarisuudesta. Hän ihaili saksalaisen idealismin edustajia ja oli perehtynyt heidän ajatuksiinsa. Hän halusi saavuttaa eri taiteenmuotojen vallankumouksen ja muodostaa synteesin musiikin, kirjallisuuden ja näyttämötaiteen välille. Tämä ajatus jo itsessään viittaa polaarisuuteen. Selvitän pro gradu -työssäni polaarisuuden käsitettä, romantiikan aikakautta sekä ennen kaikkea tämän aikakauden filosofisia suuntauksia. Hieman ennen romantiikan aikakautta, jota pidetään yhtenä taiteiden kukoistusaikana, syntyi ”saksalainen idealismi”, filosofinen suuntaus, joka paneutui mm. romantiikan luonnonfilosofian keskeisiin ajatuksiin. Saksalaisen idealismin merkittävimmät edustajat olivat Kant, Hegel ja Schelling. Yksi romantiikan luonnonfilosofian keskeisimmistä aiheista oli polaarisuus, joka vakiintui terminä ilmaisemaan magnetismin ilmenemismuotoja noin 1600-luvun puolivälissä. Filosofisena terminä polaarisuus liittyy läheisesti dualismiin. Dualismin ja polaarisuuden merkittävin ero on, että polaarisuus voi olla olemassa vain monistisessa järjestelmässä, kun taas dualismi esiintyy pluralistisessa järjestelmässä. Polaarisuuden pääajatus on kompensaatio, joka kulkee yhden kokonaisuuden sisällä napojen, eli kahden vastakohdan välillä. Dualismissa ei esiinny kompensatorista liikettä. Polarisaation juuret ovat oikeastaan kaukana historiassa, kiinalaisen filosofian jin ja jang opissa. Myös Herakleitos tutki n. 500 eKr. jatkuvaa liikettä kahden vastakohdan välillä. ”Nibelungin sormus”, joka koostuu neljästä musiikkidraamasta, sisältää viittauksia polaarisuuteen sekä musiikin että tekstin tasolla. Lähestyn teosta hypoteesini ja saksalaisen idealismin edustamien filosofien teorioiden pohjalta, tutkimalla tekstin motiiveja, henkilöhahmoja, niiden keskinäistä suhdetta sekä kokonaisuutta. Lisäksi analysoin musiikissa esiintyviä johtoaiheita. Käytän työssäni hermeneuttista metodia. Pro gradu -työni päämäärä on sekä laajentaa Wagner-tutkimuksen näköaloja, että tuoda esiin polaarisuuden ilmenemismuotoja erityisesti taiteen saralla
37
Akujärvi, R. (Riina). "Zweisprachigkeit und Unterricht der Nicht-Umgebungssprache:Eine Fallstudie über Deutschunterricht in Oulu und Finnischunterricht in Suomi-koulu München." Master's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201712213399.
Full textAbstract:
Das Ziel dieser Arbeit ist, den Unterricht der Nicht-Umgebungssprache für zweisprachige Kinder mit Finnisch und Deutsch zu untersuchen. Für die Arbeit wurden zwei Beispielfälle gewählt: Finnischunterricht an der Suomi-koulu in München und muttersprachlicher Deutschunterricht in Oulu. Das Untersuchungsmaterial besteht aus 17 Interviews mit zweisprachigen Lernenden, ihren Eltern und den Lehrenden. Die Interviews wurden im Februar und März im Jahre 2015 entweder persönlich oder via Skype realisiert. Die Interviewfragen gründen sich auf den Theorien über die Zweisprachigkeit und den muttersprachlichen Unterricht der Nicht-Umgebungssprache. Den Lernenden, den Eltern und den Lehrenden wurden unterschiedliche Fragen gestellt, um z. B. herauszufinden, welche Sprachen in den Familien gesprochen werden, wie die Zweisprachigkeit zuhause unterstützt wird, wie die Einstellung der Lernenden zum Unterricht ist und ob die Befragten Entwicklungsideen zum Unterricht haben. Diese Arbeit zeigt, dass Zweisprachigkeit ein fundamentales, gesellschaftliches Phänomen ist und dass die Definition der Zweisprachigkeit komplex ist. Der Bedarf für Sprachbeherrschung in zwei oder mehreren Sprachen hat einen entscheidenden Einfluss auf die Entwicklung der Zweisprachigkeit des Kindes. Dabei ist die Rolle der Eltern bei der Entwicklung der Zweisprachigkeit ihres Kindes bedeutend: die Entscheidung den vielfältigen Input der Nicht-Umgebungssprache zu sichern, verlangt von den Eltern viel Engagement. Im Gegensatz zu Deutschland ist in Finnland der muttersprachliche Nicht-Umgebungsspracheunterricht landesweit gesetzlich geregelt und im nationalen Rahmencurriculum verankert, außerdem unterstützt der finnische Staat auch den Suomi-koulu–Unterricht im Ausland. Muttersprachlicher Nicht-Umgebungssprachunterricht unterstützt die sprachliche und kulturelle Entwicklung des zweisprachigen Kindes und er ermöglicht der Familie an einer Gemeinschaft mit ähnlichem Sprach- und Kulturhintergrund teilzuhaben. Der Unterricht bringt den zweisprachigen Lernenden Nutzen beim Lesen und Schreiben, weil die Nicht-Umgebungssprache außerhalb des Unterrichts oft nur durch Hören und Sprechen verwendet wird. Die vielfältigen Kenntnisse, die im Unterricht gelernt werden, machen es für den Lernenden leichter, die Nicht-Umgebungssprache zu verwenden. Viele von den befragten Lernenden sagen, dass sie Sicherheit bei der Verwendung der Nicht-Umgebungssprache durch den Unterricht bekommen haben. Der Unterricht unterstützt auch die Entwicklung der zweisprachigen und -kulturellen Identität der Lernenden. In Suomi-koulu München wird die finnische Kultur z. B. durch Traditionen und gemeinschaftlichen Feste aufrechterhalten. Laut der Interviews halten die Lernenden und ihre Eltern den Unterricht für wichtig und sie denken, dass es Nutzen von dem Unterricht in der Zukunft geben wird. Diese Arbeit nützt vor allem den Befragten und den von den Befragten vertretenen Organisationen. Die Untersuchung bietet den Veranstaltern des muttersprachlichen Nicht-Umgebungsspracheunterrichts Perspektiven zur Entwicklung an. Mithilfe dieser Arbeit können auch andere Zweisprachige und die Menschen in ihrer Umgebung Zweisprachigkeit und die Wichtigkeit der Unterstützung der Zweisprachigkeit tiefer verstehen. Zusammengefasst kann behauptet werden, dass Zweisprachigkeit aus den Sprachkenntnissen, aber auch aus einer sprachlichen und kulturellen Identität besteht. Muttersprachlicher Nicht-Umgebungsspracheunterricht spielt eine große Rolle bei der Unterstützung dieses KomplexesOpinnäytetyössä tutkitaan kaksikielisten lasten (suomi-saksa) toisen äidinkielen (ei-ympäristökielen) opetusta: Suomi-koulu–opetusta Münchenissä sekä saksanopetusta Oulussa. Tutkimusaineisto koostuu 17 kaksikielisten oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä opettajien haastattelusta. Haastattelut toteutettiin joko kasvotusten tai Skypen välityksellä helmi- ja maaliskuussa 2015. Haastattelukysymykset perustuivat teoriaan kaksikielisyydestä sekä toisen äidinkielen opetuksesta. Oppilaille, vanhemmille ja opettajille oli laadittu keskenään erilaiset kysymysrungot, joiden avulla selvitettiin mm. perheiden kielitaustaa, kaksikielisyyden tukikeinoja kotona, oppilaiden asennoitumista opetukseen sekä haastateltavien kehitysehdotuksia opetusta varten. Tutkimus osoittaa, että kaksikielisyys on perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen ilmiö ja sen määritelmä on monimuotoinen. Lapsen kaksikielisyyden kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti ympäristön synnyttämä tarve kahden tai useamman kielen hallintaan. Vanhempien rooli lapsensa kaksikielisyyden kehityksessä on merkittävä: ei-ympäristökielen tarjonnan monipuolisuuden turvaaminen on päätös, joka vaatii vanhemmilta vaivannäköä. Toisin kuin Saksassa, kaksikielisten toisen äidinkielen opetus on Suomessa lakisääteistä ja Suomen valtio tukee myös ulkosuomalaisten Suomi-koulu–opetusta. Toisen äidinkielen opetus tukee kaksikielisen lapsen kielellistä ja kulttuurista kehitystä sekä tarjoaa koko perheelle mahdollisuuden olla osa yhteisöä, jolla on samankaltainen kieli- ja kulttuuritausta. Toisen äidinkielen opetus hyödyttää kaksikielisen oppilaan luku- ja kirjoitustaitoa, sillä usein ei-ympäristökieltä käytetään opetuksen ulkopuolella ainoastaan suullisesti. Opetuksessa karttuvat monipuoliset tiedot ja taidot alentavat myös kynnystä käyttää toista äidinkieltä. Moni haastateltu oppilas kertoi saaneensa opetuksesta lisää itsevarmuutta käyttää toista äidinkieltään. Opetus tukee lisäksi oppilaan kaksikielisen ja -kulttuurisen identiteetin muodostumista. Esimerkiksi Münchenin Suomi-koulussa pidetään yllä suomalaista kulttuuria perinteiden ja yhteisten juhlien kautta. Haastatteluista käy ilmi, että oppilaat ja heidän vanhempansa kokevat opetuksen merkitykselliseksi ja ajattelevat, että toisen äidinkielen opetuksesta on hyötyä myös tulevaisuutta ajatellen. Opinnäytetyö hyödyttää ensisijaisesti haastateltuja henkilöitä ja heidän edustamiaan organisaatioita. Lisäksi tutkimus tarjoaa näkökulmia toisen äidinkielen opetuksen järjestäjille. Tutkimus voi auttaa myös muita kaksikielisiä ja heidän lähipiiriään ymmärtämään syvemmin kaksikielisyyttä ja kaksikielisyyden tukemisen merkitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaksikielisyys muodostuu paitsi tietotaidosta, myös kielellisestä ja kulttuurisesta identiteettistä. Toisen äidinkielen opetus on olennainen tekijä tämän kokonaisuuden tukemisessa
38
Peitso, M. (Miika). "Sex ist eine Schlacht, Liebe ist Krieg:Repräsentationen der Themen der Liebe und Sexualität in den Liedern Amour, Ich tu Dir Weh, Mann gegen Mann, Ohne Dich und Rosenrot von Rammstein." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811153050.
Full textAbstract:
Diese Arbeit untersucht die Themen Liebe und Sexualität in den Liedern Amour, Ich tu Dir Weh, Mann gegen Mann, Ohne Dich und Rosenrot der deutschen Band Rammstein. Als Methode wird die werkimmanente Analyse von Emil Staiger auf der Grundlage der hermeneutischen Methode von Hans-Georg Gadamer verwendet. Der die hermeneutische Methode veranschaulichende hermeneutische Zirkel von Gadamer basiert darauf, dass wir Texte auf der Basis von unseren Erfahrungen und unserem Wissen verstehen. Nach der werkimmanenten Methode sollen die jeweiligen Werke immer in ihrem zeitlichen Kontext erforscht werden, damit wir möglichst richtig und authentisch das Werk verstehen würden. Der Theorieteil betrachtet zuerst die historische Dimension mithilfe eines Hinblicks über die Liebeslyrik und derer Entwicklung vom Spätmittelalter bis zum Postmodernismus. Das Spätmittelalter wurde als Anfangspunkt gewählt, weil die Liebeslyrik damals Züge ähnlich zur modernen Liebeslyrik bekam. Nach der Romantik werden der Modernismus und der Postmodernismus vorgestellt, weil die Lyrik Rammsteins in der Zeit des Postmodernismus produziert worden ist. Im Anschluss daran folgt die Behandlung der Begriffe Text und Lyrik im Kontext der hermeneutischen Tradition und danach werden die Grundlagen der lyrischen Formanalyse, der Satzstrukturen und der rhetorischen Figuren dargestellt. Diese enthalten zum Beispiel die Reimanalyse und die metrische Analyse, die wichtig bei der Analyse von Dichtung sind. Danach werden die unterschiedlichen und in der Liebesgattung zentralen Motive kurz vorgestellt. Motive sind die Faktoren, die die Geschehnisse in Bewegung setzen. Abschließend werden die für die Bildhaftigkeit wesentlichen Begriffe erklärt — nämlich die Metapher, das Symbol, die Allegorie und das Gleichnis. Am Ende der Arbeit findet sich außerdem eine vollständige metrische Analyse der Lieder, von der wesentliche Teile in der Analyse verwendet werden. Die Analyse jedes Liedes ist in die folgenden vier Teile gegliedert: Satzstrukturen und rhetorische Figuren, Form und Metrum, Bildhaftigkeit und abschließend Themen der Liebe und Sexualität, wo alles zusammengefasst wird. Die wichtigsten Ergebnisse der Analyse sind, dass die Lieder besonders von der deutschen Romantik und auch von gesellschaftlichen Fragen und verschiedenen Liebesmotiven inspiriert sind. Trotz der modernistischen Oberfläche, die Traditionen und Konventionen ablehnt, sind traditionelle Züge sowie direktes Ausleihen von z.B. Johann Wolfgang von Goethe, zu erkennen. Rammstein verknüpft also geschickt Neues und Altes in den LiedernTässä työssä tutkitaan saksalaisen Rammstein-yhtyeen kappaleiden Amour, Ich tu Dir Weh, Mann gegen Mann, Ohne Dich ja Rosenrot rakkaus- ja seksuaalisuusteemoja. Metodina käytetään sveitsiläisen Emil Staigerin saksalaisen Hans-Georg Gadamerin hermeneuttiseen metodiin pohjautuvaa ’teosominaista’ (sa. werkimmanent) analyysia. Gadamerin metodia havainnollistava hermeneuttinen kehä perustuu siihen, että kulloinenkin teksti ymmärretään omiin kokemuksiin ja tietämykseen pohjautuen. ’Teosominaisen’ metodin mukaan teoksia on tutkittava niiden ajallisen kontekstin mukaan, jotta ne voidaan ymmärtää mahdollisimman oikein ja autenttisesti. Teoriaosassa havainnollistetaan ensimmäiseksi rakkauslyriikan ajallista ulottuvuutta tarkastelemalla sen kehitystä myöhäiskeskiajalta postmodernismiin. Myöhäiskeskiaika valittiin aloitusajankohdaksi, koska rakkauslyriikka sai silloin modernin kaltaisia ominaisuuksia. Romantiikan aikakauden jälkeen esitellään modernismi ja postmodernismi, koska Rammsteinin kappaleet on tuotettu postmodernismin aikakaudella. Tämän lisäksi tarkastellaan tekstin ja lyriikan käsitteitä hermeneuttisen perinteen kontekstissa, minkä jälkeen käsitellään lyyrisen muotoanalyysin, lauserakenteiden ja retoristen tyylikeinojen perusteet. Näihin sisältyy muun muassa runouden tutkimuksessa tärkeät riimianalyysi ja metrinen analyysi. Sen jälkeen esitellään lyhyesti erilaiset rakkauslyriikan tyylilajille keskeiset motiivit, koska motiivit ovat tekijöitä, jotka laittavat teoksien tapahtumat liikkeeseen. Lopuksi esitellään kielikuvallisuuden tässä työssä tärkeimmät käsitteet, kuten metafora, symboli, allegoria ja vertauskuva. Tutkimuksen lopussa on vielä tutkittavien kappaleiden täydellinen metrinen analyysi, josta käytetään analyysiosiossa merkittävimmät osuudet. Kappaleiden analyysi on jaettu seuraavaan neljään osioon: lauserakenteisiin ja retorisiin tyylikeinoihin, muodon ja runomitan analyysiin, kielikuvallisuuteen ja lopulta rakkauden ja seksuaalisuuden teemoihin, jossa havainnot vedetään yhteen. Työn tärkeimpiin tutkimustuloksiin sisältyy se, että kappaleet ovat vahvasti saksalaisen romantiikan suuntauksen sekä yhteiskunnallisten kysymysten ja erilaisten rakkausmotiivien inspiroimia. Huolimatta perinteitä ja konventioita hylkivästä modernistisesta ulkomuodostaan, voidaan kappaleissa havaita niin perinteisiä ominaisuuksia kuin myös suoraa lainausta esimerkiksi saksalaiselta runoilija Johann Wolfgang von Goethelta. Rammstein yhdistää siis taitavasti uutta ja vanhaa kappaleissaan
39
Damerau, S. (Stefan). "Assoziationen der chinesischen Schriftzeichen in Übersetzungen von Markennamen." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811293153.
Full textAbstract:
Die Benennung von Marken birgt im chinesischen Schriftsystem, als einziges noch in Verwendung gebliebenes logographisches System, eine besondere Herausforderung. Da jedes Schriftzeichen nicht nur einen Laut, sondern auch ein Morphem darstellt, müssen die semantischen Konnotationen immer auch berücksichtigt werden. Drei häufige Strategien, ausländische Markennamen für den chinesischen Markt anzupassen, sind die möglichst phonetische Transformation, für die neutrale oder seltene Zeichen ausgewählt werden, um den Einfluss der Bedeutung gering zu halten, die wortwörtliche Übersetzung ohne Beachtung der Aussprache und die annähernd phonetische Übersetzung, für die jedoch die Schriftzeichen semantisch konform mit der Markenidentität ausgewählt werden. Letztere Art der Übersetzung wird in dieser Pro-Gradu-Arbeit genauer untersucht. In vergangenen Studien, die sich mit der Verwendung der Schriftzeichen in Markennamen im Chinesischen auseinandersetzen, wurde festgestellt, dass die semantischen Denotationen und Konnotationen der Schriftzeichen auch das Markenimage, also den Eindruck der Marke auf die Konsumenten, beeinflussen können. Deshalb werden besonders positive Konnotationen bevorzugt, während negativ konnotierte Schriftzeichen der Marke sogar schaden können. Diese Arbeit hat zum Ziel, mithilfe qualitativer Forschung Aufschluss darüber zu gewinnen, inwieweit die eigenen Bedeutungen der Schriftzeichen in einem Markennamen das Markenimage in China konkret beeinflussen können. Als Beispiel dient die Schokoladenmarke Kinder Schokolade, deren chinesische Übersetzung 健达 wortwörtlich auf ein gesundheitsförderndes Produkt hinweist. Durch eine Internetumfrage und Interviews wurden die Assoziationen von chinesischen Muttersprachlern ermittelt. Grounded Theory stellt die methodische Grundlage für die Analyse dar. In der Kodierung und Abstrahierung des Forschungsmaterials bildeten sich die vier Kategorien „erster Eindruck“, „eigene Erfahrung“, „Markenimage“ und „Vergleich mit anderen Marken“ heraus, welche die verschiedenen Assoziationen gliedern. Die Bedeutungen der Schriftzeichen hatten insbesondere auf die anfängliche Assoziation („erster Eindruck“) große Auswirkung, was wohl das Fehlen jeglicher anderer zur Markenidentität gehörender Faktoren und die Unbekanntheit der Marke in China erklären. Die Kategorie „eigene Erfahrung“ zeigt auf, dass die meisten Teilnehmenden die Marke tatsächlich erst im Ausland kennenlernten. Weitere wichtige Bestandteile des Markenimages und ihre Wechselwirkung mit dem Namen werden unter der Kategorie „Markenimage“ diskutiert. Hier wird deutlich, dass der Name oftmals als nebensächlich empfunden wird und die Bedeutungen der Schriftzeichen zumindest ohne klaren Bezug zu der Markenidentität untergehen. Dies widerspricht überraschenderweise der anfänglichen Annahme, zu viel Vorwissen könne die Assoziation zu sehr beeinflussen. Noch weiter rückt die Bedeutung des Namens im „Vergleich mit anderen Marken“ in den Hintergrund. Viele Befragte bemerkten, dass dieselben Schriftzeichen sehr oft in Markennamen zu sehen sind und somit wenig Beachtung gewinnen. Weiterführende Studien wären wichtig, um das Forschungsmaterial zu vergrößern und einen Vergleich zwischen unterschiedlichen Markennamen zu ermöglichen. Ebenso gibt der Einfluss des Kontextes auf die Bedeutung der Schriftzeichen im Markenimage ein interessantes Thema für weitere ForschungenKiinan kielen kirjoitusjärjestelmässä on logograafisen luonteensa vuoksi omanlaisia haasteita brändien nimeämiseen. Koska joka merkki ei edusta pelkästään äännettä, vaan myös morfeemia, täytyy niiden semanttiset merkityksetkin huomioida. Ulkomaalaisia brändinimiä käännettäessä kiinaksi on vaihtoehtoina säilyttää alkuperäinen äänneasu ja häivyttää kirjoitusmerkkien merkitystä valitsemalla mahdollisimman neutraaleja tai harvinaisia merkkejä, kääntää nimi sananmukaisesti huomioimatta ääntämistä kokonaan, tai valita sellaiset merkit, jotka sekä äänneasuiltaan muistuttavat alkuperäistä nimeä, että merkityksiltään sopivat brändin identiteettiin. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee jälkimmäistä tapaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kirjoitusmerkkien denotaatiot ja konnotaatiot vaikuttavat koko brändin imagoon, eli kuluttajien mielikuvaan brändistä. Sen takia brändinimissä suositaan merkkejä, joilla on positiivinen konnotaatio, kun taas negatiiviset konnotaatiot voivat haitata brändin menestystä Kiinassa. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia laadullisin tutkimusmenetelmin, kuinka vahvasti brändinimessä esiintyvien merkkien oikeat merkitykset voivat muokata koko brändi-imagoa Kiinassa. Esimerkkinä tarkastellaan suklaabrändiä Kinder, jonka kiinankielinen nimi 健达 viittaa sananmukaisesti terveyttä edistävään tuotteeseen. Tutkimusaineistoa kiinan natiivipuhujien mielleyhtymistä kartuttivat verkkokysely ja haastattelut. Analyysin menetelmänä toimi Grounded Theory. Aineiston koodauksen myötä osallistujien kertomuksista muodostui neljä kategoriaa: ”ensivaikutelma”, ”oma kokemus”, ”brändi-imago” ja ”vertailu muihin brändeihin”. Analyysissä kävi ilmi, että kirjoitusmerkkien omat merkitykset vaikuttivat varsinkin alkuvaiheessa, kun osallistujat kertoivat vapaasti ajatuksiaan brändistä pelkän nimen perusteella (”ensivaikutelma”). Tämän selittänevät sekä muiden brändiin kuuluvien seikkojen puute että brändin huono tunnettuus Kiinassa. Kategoria ”oma kokemus” osoittaakin, että suuri osa osallistujista oli tutustunut brändiin vasta ulkomailla. Kategoria ”brändi-imago” käsittelee muita seikkoja, joista brändi-imago osallistujien mielestä muodostuu, sekä niiden vuorovaikutusta nimen kanssa. Tässä ilmeni myös, että nimi ei välttämättä ole kovin tärkeä brändille, ja että nimen kirjoitusmerkkien merkitykset jäävät helposti ilman huomiota, varsinkin jos yhteys brändi-identiteettiin on epäselvä. Kirjoitusmerkkien vaikutusta näyttää vähentävän myös kategorian ”vertailu muihin brändeihin” keskeinen löytö: Moni osallistuja huomautti, että samat merkit esiintyvät usein brändinimissä, joten niihin kiinnitetään vähemmän huomiota. Syventävillä tutkimuksilla olisi tulevaisuudessa tärkeää kasvattaa tutkimusaineistoa ja mahdollistaa myös vertailu useampien brändien välillä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, miten brändinimen ja koko identiteetin vuorovaikutus vaikuttaa kuluttajien mielikuviin ja kirjoitusmerkkien tärkeyteen
40
Lauwers-Rech, Magda. "The influence of Nazism and World War II on German studies in the United States /." The Ohio State University, 1985. http://rave.ohiolink.edu/etdc/view?acc_num=osu1487263399025108.
Full text
41
Trklja, Aleksandar. "A corpus linguistics study of translation correspondences in English and German." Thesis, University of Birmingham, 2014. http://etheses.bham.ac.uk//id/eprint/4785/.
Full textAbstract:
This thesis aims at developing an analytical model for differentiation of translation correspondences and for grouping lexical items according to their semantic similarities. The model combines the language in use theory of meaning with the distributional corpus linguistics method. The identification of translation correspondences derives from the exploration of the occurrence of lexical items in the parallel corpus. The classification of translation correspondences into groups is based on the substitution principle, whereas the distinguishing features used to differentiate between lexical items emerge as a result of the study of local contexts in which these lexical items occur. The distinguishing features are analysed with the help of various statistical measurements. The results obtained indicate that the proposed model has advantages over the traditional approaches that rely on the referential theory of meaning. In addition to contributing to lexicology the model also has its applications in practical lexicography and in language teaching.
42
Takahashi, Teruaki. "Japanische Germanistik auf dem Weg zu einer kontrastiven Kulturkomparatistik : Geschichte, Theorie und Fallstudien /." München : W. Fink, 2006. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb40110532v.
Full text
43
Annas, Rolf. "Zur Darstellung Sudafrikas in der uberregionalen presse der Bundesrepublik Deutschland. Eine textwissenschaftliche Untersuchung." Thesis, Stellenbosch : Stellenbosch University, 1986. http://hdl.handle.net/10019.1/49304.
Full text
44
Tabbert, Ulrike. "Crime through a corpus : the linguistic construction of offenders, victims and crimes in the German and UK press." Thesis, University of Huddersfield, 2013. http://eprints.hud.ac.uk/id/eprint/18078/.
Full textAbstract:
In this thesis I analyse and compare the linguistic construction of offenders, victims and crimes in the British and German press. I have collected a corpus of British and German newspaper articles reporting on crime and criminal trials and carried out a corpus linguistic analysis of this data using the software package Wordsmith Tools (Scott, 2004). Reports on crime do not construct a neutral representation of offenders. By employing the tools offered by Critical Stylistics (Jeffries, 2010a) and combining them with Corpus Linguistics I identify the linguistic features used to pre convict offenders and to invoke a feeling of insecurity and fear in the public. The negative associations assigned to crime are transferred to the offenders and thus construct them as being evil and label them as deviant (Becker, 1966: 31). The linguistic construction of the victim ultimately impacts on the construction of offenders because the two are placed at opposite ends of a morality scale. It is through language that such ideologically motivated representations of offenders are constructed and reinforced. The image of the evil-perpetrating monster constructed in the media as part of societal discourse on crime is based on ideologies which my research aims to reveal. I argue that the underlying ideologies for the construction of offenders, victims and crimes in the British and German press are comparable and that the linguistic triggers for these in the texts are similar. I found no distinction between the persona of the offender and his or her crime because offenders only gain a celebrity-like status following the crime they have committed. This fascination with crime in the media has roots in the ‘backstage nature of crime’ (Surette, 2009: 240) which satisfies the voyeuristic desire of the audience.
45
Herrmann, Leonhard. "Klassiker jenseits der Klassik Wilhelm Heinses "Ardinghello" - Individualitätskonzeption und Rezeptionsgeschichte /." Berlin [u.a.] : De Gruyter, 2010. http://www.reference-global.com/isbn/978-3-11-023096-3.
Full text
46
Sievers, Wiebke. "Otherness in translation : contemporary German prose in Britain and France." Thesis, University of Warwick, 2003. http://wrap.warwick.ac.uk/71208/.
Full textAbstract:
Drawing on contemporary approaches to otherness, this thesis aims to show that, despite the growing interest in so-called foreignizing translation strategies, the current theory and practice of translation in Western Europe is to a large extent still caught in nationalist self-confirmation. In the first part of my study I expose the nationalist agenda underlying the influential theories of translation developed by Antoine Berman and Lawrence Venuti by contrasting them with the ideas formulated by Walter Benjamin and Jacques Derrida. Basing their arguments on Friedrich Schleiermacher's essay on translation, both Berman and Venuti intend to undermine the nationalist stance of current translation practice by replacing it with the belief that translation primarily serves to further the understanding of the foreign other. However, this seemingly noble purpose ultimately veils the fact that the foreign other is a construct which is devised by and thus confirms the national community receiving the translation. Walter Benjamin and Jacques Derrida, by contrast, whose ideas were anticipated by Friedrich Schlegel, believe that the aim of translation is to reveal the otherness of the translating self. Based on these theoretical premises, I examine the significance of otherness in the current practice of translation. This case study focuses on the multidimensional reduction of otherness, as it becomes apparent in the translation of contemporary German prose in Britain, in particular, and to some extent also in France in the two decades preceding and following German unification (1980-1999). In a general overview which compares the selection of texts chosen for translation, the strategies used for their publication as well as the reception of these texts in the press, I conclude that three factors are of particular importance for the rejection of and the ensuing delimitation from German otherness in British and French translations during this period: ideological, generic and linguistic otherness. These particular areas are then further explored in the detailed studies on Monika Maron, Edgar Hilsenrath and Anne Duden. My case study proves that the translators and/or publishers of these authors tend to reject or appropriate those elements of their texts which would highlight the otherness underlying the British and French selves. However, these strategies of dealing with otherness are not limited to interlingual translation. They are anticipated in the reception of the respective texts within Germany.
47
Rissmann, Jeannette. "Dialect, drama and translation : a socio-cultural investigation into the factors influencing the choice of strategies in German-speaking Europe." Thesis, University of Warwick, 2013. http://wrap.warwick.ac.uk/58093/.
Full textAbstract:
This thesis examines the translation of dialect in drama in German-speaking Europe, exploring the complex influences on the choice of strategies by practitioners. Utilising paradigms of Descriptive Translation Studies, polysystem theory and norms theory, it investigates how the target culture influences dialect translation practice. The study offers, for the first time, a systematic overview of the functions of dialect in drama, and the translation strategies available, identifying the influences on dialect translation practice in northern Germany, German-speaking Switzerland and Scotland. Based on these, three research areas are explored, focussing on northern Germany, German-speaking Switzerland and Luxembourg: - the sociolinguistic situation and the emergence of oral standard; - the use of dialect in German-language drama as a stylistic device in particular genres and, especially, for socio-political functions; - how the translation process illuminates the norms for drama and dialect translation and their connection with both sociolinguistic factors and norms of German drama production. Three case studies exemplify the findings, illustrating the complexity of targetculture- related factors that had an impact on translating three British plays into standard and into Swiss German, Low German and Luxembourgish: Stephen Greenhorn’s Passing Places, John Millington Synge’s The Playboy of the Western World and Ray Cooney’s Run for Your Wife. This study offers a unique insight into drama and dialect translation in Germanspeaking Europe. It demonstrates that the introduction of an oral standard mitigates against dialect use in German original drama and translations; that changing relationships between German-speaking countries, nationalist movements and efforts to raise the status of a dialect encourage its use in drama; and that genres like comedy, murder mystery, farce, but also Naturalist, Realist and folk plays are more likely to use, and be translated into, dialect. It suggests similar projects for other countries, and will be of relevance to theatre and translation practitioners.
48
Netzer, Katinka. "Wissenschaft aus nationaler Sehnsucht : die Verhandlungen der Germanisten 1846 und 1847 /." Heidelberg : Winter, 2006. http://deposit.ddb.de/cgi-bin/dokserv?id=2758701&prov=M&dok_var=1&dok_ext=htm.
Full text
49
Sutcliffe, Patricia Casey. "Friedrich Max Müller and William Dwight Whitney as exporters of nineteenth-century German philology : a sociological analysis of the development of linguistic theory /." Full text (PDF) from UMI/Dissertation Abstracts International, 2000. http://wwwlib.umi.com/cr/utexas/fullcit?p3004382.
Full text
50
Storm, Marjolijn. "Agatha Christie's 'The Mysterious Affair at Styles' : a case study in Dutch and German translation cultures using corpus linguistic tools." Thesis, University of Birmingham, 2012. http://etheses.bham.ac.uk//id/eprint/3782/.
Full textAbstract:
Rooted in the field of Descriptive Translation Studies, the thesis combines such different areas as corpus linguistics, literary, cultural, media and socio-historical studies of the UK, the Netherlands and Germany. Five translations (three German and two Dutch) of Agatha Christie's first detective novel The Mysterious Affair at Styles are analysed. Using the theories by Itamar Even-Zohar (Polysystem Theory) and Gideon Toury (Translation Norms), the different approaches translators have taken to the text are examined and their translation decisions explained by looking at the status and position translations from English, detective stories as such, and the writer Agatha Christie had in the country and at the time these translations were published.