Log in

Relevant bibliographies by topics / Häirintä / Journal articles

To see the other types of publications on this topic, follow the link: Häirintä.

Journal articles on the topic 'Häirintä'

Author: Grafiati

Published: 4 June 2021

Last updated: 11 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 26 journal articles for your research on the topic 'Häirintä.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Arjoranta, Jonne, and Johannes Koski. "Pepe-sammakko Kiasmassa." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 3 (2018): 6–29. http://dx.doi.org/10.23994/lk.76569.

Full text

Abstract:

Analysoimme artikkelissamme trollauskampanjaa, joka kohdistui nykytaiteen museo Kiasman ARS17-näyttelyssä esillä olleeseen #ALONETOGETHER-taideteokseen keväällä 2017. Poikkeuksellisen suuria tunteita puolesta ja vastaan herättäneen teoksen luona nähtiin kevään aikana innostuneita museokävijöitä, mutta myös teoksen hengen ja normatiivisen galleriakontekstin ulkopuolelle tarkoituksella jättäytyneitä osallistujia. Taideteoksen luona Kiasmassa vieraili useita ihmisiä, jotka pyrkivät häiritsemään pääasiassa yhtä taiteilijoista, Shia LaBeoufia, jonka kanssa pystyi kommunikoimaan teoksen välity

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Heikkinen, Mervi. "Tapaustutkimus yliopiston tasa-arvopolitiikasta : seksuaalinen häirintä." Aikuiskasvatus 31, no. 3 (2011): 174–83. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93935.

Full text

Abstract:

”Sukupuolella on yhteys tiedeyhteisössä koettuun osallisuuteen ja hyvinvointiin. Opiskelijat ja henkilökunta kohtaavat yliopistossa seksuaalista häirintää, mikä saattaa kyseenalaistaa jopa heidän intellektuaaliset pyrkimyksensä hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäksi”, Mervi Heikkinen kirjoittaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Silvennoinen, Heikki. "Miten vastustaa seksuaalista häirintää härskiintyvässä yhteiskunnassa." Aikuiskasvatus 31, no. 3 (2011): 215. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93942.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Mononen, Sini. "Epäilyksen musiikki ja anteeksiannon montaasi." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 34, no. 2-3 (2021): 42–56. http://dx.doi.org/10.23994/lk.111160.

Full text

Abstract:

Artikkeli käsittelee yhteisön affektiivista kuvaa nordic noir -televisiosarjan Kaikki synnit (ohj. Mika Ronkainen) musiikissa. Nordic noirin lajityyppiin kuuluu keskeisenä affektina epäilys. Artikkelissa tarkastellaan sarjan keskeistä teemaa, anteeksiantoa, epäilyksien affektiivisena vastinparina.Sarjan tarinamaailma sijoittuu fiktiiviseen pohjoispohjanmaalaiseen Varjakan kuntaan, jonka valtaväestö on vanhoillislestadiolaista. Nordic noirille lajityypilliseen tapaan sarjan tarina nousee ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta kysymyksestä, joka Kaikki synnit -televisiosarjassa on sukupuolittunut v

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Kerosuo, Hannele. "Kollektiivinen muutostoimijuus." Aikuiskasvatus 34, no. 3 (2014): 178–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94098.

Full text

Abstract:

Muutostoimijuus voi syntyä spontaanisti kehittämishankkeissa, joissa joukko toimialansa asiantuntijoita sitoutuu ratkaisemaan työyhteisönsä ristiriitaa, häiriötä tai ongelmaa. Artikkelissa tutkitaan muutostoimijuutta ensimmäisessä suomalaisessa rakennusalan solmutyöskentelyn hankkeessa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Hartikainen, Jarkko. "Härskit hälyt." Musiikki-lehti 51, no. 2 (2021): 137–47. http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.110851.

Full text

Abstract:

Oli ympäristömme kuinka härski, villi tai ennakoimaton tahansa, haluamme suojella taidenautintoamme turmelukselta. Arvokkaana kuultavaa perinnettä, esimerkiksi mestaritaiteilijoiden välittämää ’hiljaista tietoa’, ei sovi häiritä asiaan liittymättömällä hälyllä. Kirjoituksessaan säveltäjä Jarkko Hartikainen kertoo sekä aiheuttaneensa skandaalin sävellyksellään että kokeneensa ällötystä kollegansa kantaesityksessä ja pohtii näitä reaktioita, jotka paljastavat kiinnostavasti kavahtajan omat ennakkoehdot taiteelliselle onnistumiselle.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Puumalainen, Jouni. "ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten liikunnan tukeminen osallisuuden lisääjänä." Kuntoutus 44, no. 1 (2021): 48–52. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.103342.

Full text

Abstract:

Lapsen ja nuoren kehittymiselle ja sosiaalistumiselle on tärkeää, että hän pääsee mukaan muiden lasten ja nuorten leikkeihin, peleihin ja harrastuksiin, on osa jotakin ryhmää. Sen vuoksi on tärkeää, että myös neuropsykiatrisia häiriöitä omaavien lasten ja nuorten tarpeet otetaan riittävän hyvin huomioon liikuntaryhmissä. Lapsen oikeuksien sopimuksen myötä Suomi on kansainvälisesti sitoutunut siihen, että kaikille lapsille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi liikuntaan. Tässä katsauksessa tarkastellaan erilaisia tapoja, joilla kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä om

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Pääkkölä, Anna-Elena, Tiina Käpylä, and Henna-Riikka Peltola. "Populaarimusiikkitoiminnassa koettu sukupuolittunut epäasiallisuus." Musiikki-lehti 51, no. 2 (2021): 55–82. http://dx.doi.org/10.51816/musiikki.110848.

Full text

Abstract:

Vuonna 2016 alkunsa saanut #MeToo-liike kiinnitti huomiota sukupuolitettuun vallankäyttöön ja seksuaaliseen häirintään historiallisella tavalla. Kyselytutkimukseen perustuva artikkeli valottaa tilannetta populaarimusiikin toimijoiden osalta ja selvittää, millaisia kokemuksia kyselyyn vastanneilla oli sukupuolitetusta epäasiallisuudesta. Tutkimus toteutettiin vuonna 2020, ja siihen vastasi 150 populaarimusiikin parissa toimivaa henkilöä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Korhonen, Ari. "Ihmisen aikakausi ja antropologisen unen häiriöt : universaalin historian käsite antroposeenia koskevassa keskustelussa." Tiede & edistys, no. 1 (January 1, 2017): 57–73. http://dx.doi.org/10.51809/te.105247.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Puhakka, Laura, Satu Jyrinki, and Aila Vanhatalo. "Palkoviljojen haitta-aineet ja niiden merkitys kotieläinten ruokinnassa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75584.

Full text

Abstract:

Palkoviljat ovat hyviä valkuaisen ja energian lähteitä niin eläinten kuin ihmistenkin ravinnossa. Eläinten ruokinnassa palkoviljoja voidaan käyttää tuoreena rehuna, kokoviljasäilörehuna sekä väkirehuina. Niiden käytöllä voidaan korvata tuontivalkuaisrehuja ja parantaa valkuaisomavaraisuutta. Useimmat palkokasvien siemenet sisältävät erilaisia sekundaarimetaboliitteja eli haitta-aineita, kuten visiiniä, konvisiiniä, proteaasi-inhibiittoreita, saponiineja, lektiinejä, tanniineja ja alkaloideja. Suurina määrinä ne voivat aiheuttaa terveysongelmia ja lisäksi jotkin niistä voivat olla jopa tappavan

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Penttilä, Nelly, Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka, and Raymond D. Kent. "Tavallista sujumattomuutta: Aikuisten puheen sujuvuuden kvantitatiivinen analyysi." Puhe ja kieli, no. 3 (December 20, 2018): 153–73. http://dx.doi.org/10.23997/pk.77384.

Full text

Abstract:

Tutkimus käsittelee suomenkielisten aikuisten puheen tyypillisiä sujumattomuuksia ja niiden normaalivariaatiota. Henkilöt (N = 70) olivat neurologisesti terveitä, eikä heillä ollut diagnosoituja puheen tai kielen häiriöitä. Heidän sarjakuvakerrontaan perustuvien audioaineistojen transkriptioista analysoitiin puhenopeuden ja artikulaationopeuden lisäksi 10 puheen sujuvuutta kuvaavaa muuttujaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien yleisyyttä, niiden keskinäisiä suhteita sekä sujumattomuuksien vaikutusta sujumattomuusprosenttiin. Sujumattomuusprosentin keskiarvo oli koko aineistossa 2,3 % (vv =

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Karttunen, Janne, Jarkko Leppälä, and Risto Rautiainen. "Maatalousyrittäjien työurien lyhenemisen syyt ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden kehittäminen työurien pidentämiseen." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75426.

Full text

Abstract:

Maatalous on yksi vaarallisimmista toimialoista, ja työtapaturmat sekä ammattitaudit aiheuttavat vuosittain satoja tapaturma- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä. Myös luopumis- ja eläkepäätösten taustalla voi olla sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt työkyky. Tämä tutkimus tähtää maatalousyrittäjien työurien vahvistamiseen ja pidentämiseen. Tutkimuksessa muun muassa selvitetään ja luokitellaan työurien lyhenemisen keskeisimmät syyt. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta hankitussa tilastoaineistossa on vuosia 2008–2012 koskien yhteensä 4088 eläkepäätöstä kokonaiskustannuksiltaan runsaat

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Uotila, Eliisa. "Selko Suomessa - selkokielen kehitys ja ja sovelluksia." Puhe ja kieli, no. 4 (March 13, 2020): 307–24. http://dx.doi.org/10.23997/pk.74581.

Full text

Abstract:

Katsaus käy läpi suomenkielisen selkokielen kehityksen vaiheita Suomessa 1980-luvulta nykypäivään. Katsauksessa kerrotaan käytännön toimista selkokielen kehittämiseksi sekä tutkimuksesta, jota selkokielestä on tehty. Selkokieltä alettiin kehittää Suomessa 1980-luvulla. Äänekkäimmin selkokieltä vaativat kehitysvammahuollon toimijat, vaikkakin selkokielen hyöty monille muillekin ihmisryhmille tunnistettiin. Selkokieltä on kehitetty käytännön työn ja kohderyhmätestauksen avulla. Teoreettisempaa tukea on haettu esimerkiksi erityispedagogiikasta sekä viestinnän- ja muistintutkimuksen aloilta. Selko

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Vänninen, Irene, Delia Pinto, and Anne Nissinen. "Hyönteisten valobiologian ja visuaalisen ekologian kasvinsuojelulliset sovellukset." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75817.

Full text

Abstract:

Valobiologia on biologian haara, joka tutkii valon vaikutuksia eliöihin. Visuaalisella ekologialla tarkoitetaan eliöiden näköaistiin perustuvia vasteita ympäristön optisiin ärsykkeisiin ja siitä määräytyvää käyttäytymistä. MTT:ssa on osana ympärivuotisen kasvihuoneviljelyn tutkimuksia perehdytty hyönteisten valobiologiaan ja sovellettu tuotettua tietoa ansarijauhiaisten torjunnan tehostamiseen tekovalotetuilla tomaatti- ja kurkkuviljelmillä. Valobiologisia ilmiöitä ovat mm. fotosynteesi, näkö, eliöiden vuorokausi- ja vuodenaikaisrytmit, bioluminesenssi sekä UV-säteilyn vaikutukset eliöihin. Va

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Lindqvist, Isa, Bengt Lindqvist, Heikki Setälä, and Kari Tiilikkala. "Koivutisle – uusi kasvinsuojelun innovaatio." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76039.

Full text

Abstract:

Charcoal Finland Oy: n tuottamasta koivutisleestä löydettiin potentiaalinen vaihtoehto, biologisen torjunnan tarpeisiin. Grillihiilen sivutuotteena syntyvät yhdisteet ovat osoittautuneet uudeksi innovaatioksi, josta ei ole tutkittua tietoa. Yksi tisleen monista tehovaikutuksista liittyy nilviäisten häirintään ja siten hyötykasvien suojeluun etanoiden ja kotiloiden aiheuttamilta haitoilta. Etanat ja kotilot ovat jatkaneet levintää pohjoiseen viimevuosina ja seurauksena on ollut myös niiden aiheuttamien kasvinsuojeluongelmien lisääntyminen kaikissa pohjoismaissa. Lehtokotilon (Arianta arbustorum

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Mustonen, Eeva, Mikko Tuori, Ilkka Saastamoinen, et al. "Puna-apilalajikkeiden kasviestrogeenit." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76047.

Full text

Abstract:

Puna-apila on käytetyin ja Suomen olosuhteissa parhaiten menestyvä nurmipalkokasvi. Puna-apila sisältää kasviestrogeeneista isoflavoneja biokaniini A:ta, genisteiiniä, daidtseiiniä ja formononetiinia. Isoflavonit pystyvät sitoutumaan elimistön estrogeenireseptoreihin. Yhdisteiden sitoutumiskyky vaihtelee suuresti ja vaatii hyvin korkeita pitoisuuksia. Estrogeenisesti aktiivisin on formononetiinin ja daidtseiinin metaboliatuote ekuoli. Hyvin runsas kasviestrogeenien saanti voi alentaa lampaiden hedelmällisyyttä tai aiheuttaa muita lisääntymiseen liittyviä häiriöitä. Tapausselostuksia kasviestro

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Niemi, Jarkko K., Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Heikki Lehtonen, Jonna Kyyrö, and Alina Sinisalo. "Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 33 (January 31, 2016): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75212.

Full text

Abstract:

Afrikkalainen sikarutto on helposti leviävä virustauti, jota ei ole tavattu Suomessa. Tauti voi aiheuttaa mittavia kustannuksia kotieläinalalle ja veronmaksajille, sekä häiritä sioista saatavien tuotteiden kansainvälistä kauppaa. Afrikkalainen sikarutto on levinnyt viimeisten kahden vuoden aikana Venäjältä Puolaan ja Baltian maihin. Esimerkiksi marraskuuhun 2015 mennessä Virossa oli raportoitu 18 kotisikatapausta ja lähes 500 villisikatapausta. Suomen ja Baltian välillä on vilkas matkailijaliikenne, ja maatilojen välillä on yhteistyötä, joten riski taudin leviämiseksi Suomeen on jatkuvasti ole

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Puumala, Maarit. "Toimivuutta ja turvallisuutta nautakarjan käsittelyyn." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76686.

Full text

Abstract:

Usein naudanlihan tuotantotilat on sijoitettu vanhoihin muusta käytöstä poistuneisiin rakennuksiin. Tällöin vanhat rakenteet ovat estäneet parhaan mahdollisen toimivuuden. Nautakarjat ovat meillä olleet vielä melko pieniä. Optimaaliseen toimivuuteen ei ole edes yritetty pyrkiä, koska aikaa yhtä eläintä kohti on ollut käytettävissä riittävästi. Kun karjojen koko kasvaa, myös aika tulee rajoittavaksi tekijäksi ja siten toimivuus nousee uuteen arvoon.Sveitsiläisen selvityksen mukaan eniten ongelmia emolehmänavetoissa aiheuttavat eläinten, erityisesti nuorten eläinten siirrot ja erottelu. Myös elä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Rantala, Olli. "Maksuvalmiuslaskelmat ja tunnusluvut." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75768.

Full text

Abstract:

Maa- ja puutarhataloudessa toiminnan rahoituksen ja maksuvalmiuden merkitys on kannattavuuden ohella taloudellisten toimintaedellytysten tarkastelussa tärkeää. Yrityksen on selviydyttävä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä maksuvelvoitteistaan, jotta toiminta voisi häiriöttä jatkua. Maksuvalmius tarkoittaa tulorahoituksen riittävyyttä ja sen tarkastelussa käytetään perinteisen taseanalyysin tunnuslukuja ja erilaisia rahavirtalaskelmia. Maatilayritysten kannattavuuskirjanpidossa maksuvalmiuden tarkastelu perustuu kassavirtalaskelmiin (www.mtt.fi/taloustohtori). Laskelman rakenne on Ytn:n su

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Tuomisto, Leena, Arto Huuskonen, Jaakko Mononen, Risto Kauppinen, Leena Ahola, and Paula Martiskainen. "Ryhmäkoon ja eläintiheyden vaikutus kasvavien lihanautojen tuotantoon ja hyvinvointiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76755.

Full text

Abstract:

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, miten ryhmäkoko ja eläintiheys vaikuttavat kasvavien lihanautojen tuotantoon ja hyvinvointiin. Suhteellisen pieni ryhmäkoko (noin 5-20 eläintä) on turvallinen valinta nautojen tuotannon kannalta. Nautojen kasvu saattaa heiketä ryhmäkoon kasvaessa (20-60 eläintä), mutta suurien ryhmäkokojen osalta kaivataan lisätutkimuksia. Nautojen sosiaalisen käyttäytymisen perusteella pieni ryhmäkoko on suurta suositeltavampi. Pienessä ryhmässä eläinten on helpompi tunnistaa toisensa yksilöllisesti ja muistaa oma asemansa lauman hierarkiassa suhteessa

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Jormanainen, Vesa, Harri Nurmi, Riitta Konttinen, Kristian Sandler, Jussi Lemmetty, and Marina Lindgren. "Suomen lääkemääräysten seurannan ensimmäiset yksitoista kuukautta vuonna 2017." Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10, no. 2-3 (2018). http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.68867.

Full text

Abstract:

Lääkemääräys on laadittava sähköisesti 1.1.2017 alkaen. Laissa määriteltyjen poikkeustapausten perusteella laaditussa kirjallisessa ja puhelinlääkemääräyksessä on perusteltava, miksi sitä ei ole annettu sähköisesti. Valtakunnallisen toiminnallisen muutoksen myötä on mahdollista selvittää ensimmäisen kerran lääkemääräysten kokonaismäärä Suomessa. Tutkimusaineistona ovat reseptikeskukseen tallennetut potilastietojärjestelmissä ja Kelaimessa laaditut sähköiset lääkemääräykset sekä apteekeissa tallennetut (sähköistetyt) kirjalliset, puhelin- ja erityislupavalmisteiden lääkemääräykset tutkimusjakso

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Ylä-Ajos, Maria, Laura Hänninen, and Anna Valros. "Lihaksikkaalla kalkkunallako lihasongelmia?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76849.

Full text

Abstract:

Kalkkunoiden hyvinvointiongelmat ovat ajankohtaisia sekä kotimaassa että maailmalla. Kalkkunanlihantuotanto-ominaisuuksien jalostuksella on onnistuttu parantamaan erinomaisesti eläintenrehuhyötysuhdetta, kasvunopeutta ja lihasmassaa verrattuna vastaavanikäiseen vähemmän jalostettuunlajitoveriin. Jalostuksessa on kuitenkin saatettu haluttujen ominaisuuksien ohella valita geenejä, jotkaaiheuttavat häiriöitä kalkkunoiden lihasten toimintaan ja niiden rakenteeseen. Nopeasta kasvustasaattaa aiheutua eläimille hyvinvointiongelmia kuten jalkojen heikkoutta, alentunutta kävelykykyä jalihassairauksia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Saarela, Into, Martti Vuorinen, and Markku Puustinen. "Turvemaiden fosforitalous maatalouden ja ympäristön kannalta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76975.

Full text

Abstract:

Eloperäisten maiden osuus Suomen pelloista oli 1960-luvulla noin kolmannes eli yli 700 000 hehtaaria (ha). Sen jälkeen suoviljelysten osuus on pienentynyt noin 0,4 %-yksikköä vuodessa ja on uusimpien viljavuustutkimusten mukaan 13,6 % eli 308 000 ha. Silmä- ja sormivaraisilla maalajimäärityksillä suurin osa eloperäisistä pelloista on luokiteltu multamaaksi (20─40 % orgaanista ainetta) ja turpeeksi (>40 % org.) vain 3,8 %-yksikköä, mikä edustaa 85 000 ha:n peltoalaa. Sähköuunissa poltettaessa tapahtuvan painohäviön eli hehkutuskevennyksen mukaan kuitenkin noin puolet eli 150 000 ha eloperäis

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Ervasti, Satu, Sari Luostarinen, Minna Hartonen, Iida Loivamaa, and Pertti Koivisto. "Antibioottien vaikutus lietelannan metaanintuottoon." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 35 (July 18, 2018). http://dx.doi.org/10.33354/smst.73194.

Full text

Abstract:

Mikrobilääkkeille resistenttien bakteerikantojen yleistyminen on kasvava maailmanlaajuinen ongelma. Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on useisiin muihin maihin nähden vähäistä, mutta silti potentiaalinen riski. Lääkittyjen eläinten lantaan erittyy mikrobilääkejäämiä ja resistenttejä bakteerikantoja, ja lannan lannoitekäyttö voikin olla riski niiden leviämiseen peltoon ja edelleen luontoympäristöön. Lannan tehokas käyttö edistää ravinnekiertoa maataloudessa ja Suomikin tavoittelee lisää lannan prosessointia. Keskitetyistä laitoksista lääkejäämät ja resistentit bakteerikannat voiva

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Leppälä, Jarkko, Mervi Murtonen, and Juha Suutarinen. "Uudet riskienhallinnan välineet maatilan johtamisessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76957.

Full text

Abstract:

Maatalousalalla varmaa nykyisin on vain muutos. Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt330 000:sta maatilasta 70 000:en maatilaan kolmenkymmenen vuoden aikana, mitä voidaan pitäävarsin nopeana rakennekehityksen tahtina. Maatiloilla muutokset johtuvat usein politiikan,markkinoiden ja tuotantoteknologian muutoksista. Nykyaikaisen maatilan johtaminen kokonaisuutenaedellyttää viljelijältä realistista ja reaaliaikaista kuvaa maatilan resursseista, osaamisesta, tilantoimintaan liittyvistä vaatimuksista ja tuotanto- ja työprosesseista. Toiminnan kehittäminen edellyttäätavoitteiden asettamista, seuran

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Kinnunen, Anna. "Onnellinen mielisairaalapotilas? Poikkeavuus ja erilaisuuden rajankäynti elokuvassa Prinsessa." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 29, no. 3 (2016). http://dx.doi.org/10.23994/lk.59498.

Full text

Abstract:

Onnellinen mielisairaalapotilas? Poikkeavuus ja erilaisuuden rajankäynti elokuvassa PrinsessaKotimainen draamaelokuva Prinsessa (2010) on löyhästi tositapahtumiin pohjautuva tarina pitkäaikaisen mielenterveyspotilaan elämästä Kellokosken mielisairaalassa pääasiassa 1940–50-lukujen taitteessa. Artikkelissa elokuvaa pohditaan osana historiallisesti ja kulttuurisesti vahvaa mielisairaiden toiseuttamisen traditiota, joka on audiovisuaalisessa mediassa näkynyt mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten yksinkertaistavina, esimerkiksi potentiaalista väkivaltaisuutta ja vaarallisuutta korostavina rep

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!