To see the other types of publications on this topic, follow the link: Ihmisen vaikutus.

Journal articles on the topic 'Ihmisen vaikutus'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 21 journal articles for your research on the topic 'Ihmisen vaikutus.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Antti, Ahmala. "Nykyaika ja viimeinen ihminen." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 4 (February 11, 2018): 4–19. http://dx.doi.org/10.30665/av.69303.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee antimodernia subjektiasemaa Antti Nylénin esseistiikassa. Antimodernius ymmärretään sekä kulttuuriseksi protestiasemaksi että laajemmin yhteiskunnallisen ajattelun virtaukseksi. Taustalla on 1800-luvun taitteen vastavalistuksesta ja romantiikasta alkunsa saanut traditio, jossa on kyseenalaistettu Ranskan vallankumouksen ja teollisen aikakauden saavutukset. Kritiikki kohdistuu erityisesti edistysajatteluun ja sen pohjalla olevaan ihmis- ja maailmankuvaan. Antimodernien huolenaiheena on modernisaation pirstova vaikutus yhteen tai useampaan kolmesta tekijästä: kulttuuriin, e
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Vuorela, S., and M. Heinonen. "Rypsin fenoleiden eristäminen ja bioaktiivisuus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76133.

Full text
Abstract:
Rypsiöljyn (Brassica rapa) ja rypsirouheen fenolisia yhdisteitä ja niiden erilaisia bioaktiivisuuksia tutkittiin Tekes-rahoitteisessa ”Elintarvikkeet ja terveys” –teknologiaohjelman hankkeessa. Rypsi, eräät marjat sekä männynkuori valikoituivat n. 100 tutkitun kasvimateriaalin joukosta jatkotutkimuksiin. Rypsin fenolisten yhdisteiden osalta bioaktiivisten ominaisuuksien tutkiminen keskittyi vaikutuksiin antioksidanttina, mutta myös antimikrobisia vaikutuksia, tulehduksen estovaikutuksia sekä antimutageenisia vaikutuksia tutkittiin yhteistyössä muiden tutkimusryhmien kanssa. Tutkimuksessa selvi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Kuikka, Eeva. "Muuttuva eläinsuhde Juri Rytheun tuotannossa." Idäntutkimus 26, no. 2 (2019): 3–18. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.83668.

Full text
Abstract:
Tarkastelen artikkelissani, kuinka tšuktšikirjailija Juri Rytheu (1930-2008) kuvaa tuotannossaan neuvostoajan vaikutusta arktisen alueen ihmisten ja eläinten väliseen suhteeseen. Rytheun teoksissa kysymys ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta kietoutuu laajempaan maailmankatsomukselliseen keskusteluun, mikä heijastelee alkuperäiskansan tasapainoilua oman maailmankatsomuksensa ja kommunistisen vallan ajaman materialistisen maailmankatsomuksen välillä. Eläimen kategoria avaa Rytheun tuotannossa myös koloniaaliseen ”toiseuteen” liittyviä kysymyksiä. Lähestyn alkuperäiskansan eläinsuhteeseen kohd
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Kivinen, Tapani, Kim O. Kaustell, Timo Hurme, Kristiina Hakkarainen, Veli-Matti Tuure, and Janne Karttunen. "Lehmän mittainen makuuparsipihatto." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75902.

Full text
Abstract:
Laajentavien suomalaisten lypsykarjatilojen rakennusmallit perustuvat pitkälti ulkomaisiin esimerkkeihin. Näiden toiminnallisuus, tehokkuus ja tekniikka on koeteltu alkuperämaassa. Ulkomaiset mallit on yleensä muunneltu sopimaan kotimaiseen työtapaan, tilarakenteeseen, rakennustekniikkaan ja ilmastoon. Lypsykarjatalouden voimakkaan rakennekehityksen vuoksi suomalaisen navetan evoluutiossa on ollut sopiva hetki katsoa, mitä viimeaikaisessa pihattorakentamisessa on tilatasolla saatu aikaan. Käsillä oleva artikkeli perustuu MTT:n, Helsingin Yliopiston, TTS Tutkimuksen sekä Valion kanssa vuosina 2
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Turakainen, Marja, Mervi Seppänen, and Helinä Hartikainen. "Seleenin merkitys kasvintuotannossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76127.

Full text
Abstract:
Tutkijat totesivat 1950-ja 1960-luvulla seleenin (Se) puutteen olevan perimmäinen syy useisiin eläinten aineenvaihduntasairauksiin, joihin ei oltu keksitty siihen mennessä mitään hoitoa. Myöhemmin osoitettiin, että maataloustuotteiden alhaisella Se-pitoisuudella on negatiivisia vaikutuksia myös ihmisten terveyteen, sillä se vähentää solujen kykyä puolustautua happiradikaalien haitallisilta vaikutuksilta. Alhaisen Se:n saannin on arveltu lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien ja syövän riskiä. Koska Suomen maaperässä on niukasti biologisesti käyttökelpoista Se:ä, sitä on vuodesta 1985 lisätty
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Saastamoinen, Markku. "Hevosalan nykytila, haasteet ja tutkimustarpeet." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75704.

Full text
Abstract:
Hevostalous on ainoa kotieläintuotannon ala, joka kasvaa. Kaikissa EU-maissa on nähtävänä samankaltainen hevosalan kehitys, myös niissä, joissa se on jo entuudestaan merkittävää toimintaa. Hevosia on Suomessa noin 75 000, ja määrä lisääntyy vuosittain noin tuhannella. Hevosen voidaan arvioida vaikuttavan lähes 500 000 henkilön elämään elinkeinotoiminnan, harrastuksen ja hevosenomistuksen kautta. Hevosalan yritystoiminnasta Suomessa kolme neljäsosaa tapahtuu maaseudulla. Hevosala työllistää meillä koko- tai osa-aikaisesti 15 000 – 16 000 ihmistä. Koko EU:n alueella alan työllistävä vaikutus on
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Latva, Otto. "Tuote vai elävä olento?" Alue ja Ympäristö 49, no. 1 (2020): 105–22. http://dx.doi.org/10.30663/ay.83302.

Full text
Abstract:
Turkistarhaus on herättänyt kiivasta keskustelua Suomessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Elinkeinolle löytyy puolestapuhujansa sekä vastustajansa, jotka ovat erilaisten argumenttien kautta pyrkineet perustelemaan kantaansa. Ajoittain erilaisissa keskusteluissa ja myös tutkimuksissa on viitattu ihmisten ja turkiseläinten välisen suhteen historiaan. Tulkinnat tästä suhteesta ovat kuitenkin olleet poikkeuksetta hyvin suppeita tai historiattomia. Historiaa onkin käytetty ennen kaikkea tukemaan argumentteja sen sijaan, että olisi pohdittu, mitä historia laajemmin kertoo suomalaisten ja turkiseläin
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Lappalainen, Pia. "Työyhteisösovittelu vuorovaikutuksen kehittämisen työkaluna." Prologi 13, no. 1 (2017): 42–49. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95921.

Full text
Abstract:
Taloudellisesti haastavina aikoina teollisuudessa on totuttu etsimään tuottavuuden kasvua kovista HR-toimenpiteistä, kuten henkilöstö- ja koulutusleikkauksista. Pehmeämmät keinot ovat jääneet huomiotta, vaikka henkilöstötuottavuuteen vaikuttavia laatutekijöitä voitaisiin luoda vähäisin kustannuksin esimerkiksi johtamisen ja viestintäkulttuurin avulla. Panostukset organisaation vuorovaikutukseen edistävät psyykkisen ja sosiaalisen pääoman rakentumista, ja työniloa lisätessään rakentava kanssakäyminen edistää työtehoa. Merkittävä on myös dialogisen organisaatiokulttuurin rooli eripuran ehkäisemi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Lamminen, Marjukka. "Mikrolevien käyttö kotieläinten ravitsemuksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75373.

Full text
Abstract:
Mikrolevät ovat fotosynteesiin kykeneviä mikroskooppisen pieniä yksisoluisia eliöitä. Niitä voidaan hyödyntää muun muassa biopolttoaineiden tuotannossa, ihmis- ja eläinravitsemuksessa, lannoitteiden raaka-aineena ja jätevesien puhdistuksessa. Mikrolevät kasvavat nopeasti, niiden vaatimat kasvuolosuhteet ovat vaatimattomat ja tuottavuus maa-alaa kohden on suuri. Nämä ominaisuudet ovat erityisen kiinnostavia maapallon viljelypinta-alan ollessa rajallinen, väestömäärän lisääntyessä ja eläinperäisten tuotteiden kysynnän kasvaessa. Mikrolevien valkuaispitoisuus on suuri ja ne sisältävät runsaasti i
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Määttä, Jenni, Hanna-Riitta Kymäläinen, Risto Kuisma, et al. "Helposti puhdistettavat pinnat maatilarakentamisessa –laboratoriotutkimus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76967.

Full text
Abstract:
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman kolmivuotisen (2005-2007) tutkimushankkeen ”Helpostipuhdistettavat pinnat maatilarakentamisessa” tavoitteena oli selvittää likaa ja kosteutta hylkivienpintamateriaalien toimivuutta maatalouden tuotanto-olosuhteissa. Tutkimuksessa keskityttiin olemassaolevien pinnoitteiden lianhylkivyyteen ja kulutuskestoon vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseen japinnoitettujen tuotteiden käyttöiän arvioimiseen. Tutkittavana oli perinteinen betoni, kaksi tiivistysaineellakäsiteltyä betonia, kolme betonin muovipinnoitetta (epoksi, polyuretaani ja polyesteri), akryylib
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Tuovinen, Tuomo, and Bengt Lindqvist. "Onko kanapunkin torjuntaan vaihtoehtoja?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76880.

Full text
Abstract:
Kanapunkki (Dermanyssus gallinae) on globaali loinen, jonka merkitys munivien kanojen verta imevänä ulkoloisena on kasvussa. Kanapunkki aiheuttaa kanoissa anemiaa, levottomuutta ja aggressiivisuutta ja heikentää munintatulosta. Kanapunkki voi myös levittää tauteja kanoihin.Kanapunkin torjunnassa on pyrittävä estämään punkkien leviäminen kanalaan kanojen, tarvikkeiden, ihmisten ja eläinten mukana. Ennaltaehkäisevien torjuntakeinojen lisäksi kanapunkin torjuntaa varten on mm. Englannissa tutkittu lukuisten kasviperäisten eteeristen öljyjen vaikutuksia kanapunkkiin ja tulokset ovat olleet lupaavi
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Jestoi, Marika, and Meri Kokkonen. "”Uudet” Fusarium-mykotoksiinit suomalaisessa viljassa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 167. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75886.

Full text
Abstract:
Erilaiset Fusarium- eli punahomeet ovat erittäin tavallisia lauhkean ilmastovyöhykkeen (mm. Pohjois-Eurooppa) viljoissa esiintyviä homeita. Punahomeisiin kuuluu useita homelajeja, jotka aiheuttavat erilaisia kasvitauteja. Patogeenisyytensä lisäksi useat punahomelajit kykenevät tuottamaan mykotoksiineja eli homemyrkkyjä. Mykotoksiinit ovat homesienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita, joita esiintyy yleisesti mm. viljoissa ja viljatuotteissa. Mykotoksiineilla voi olla yksi tai useampi myrkyllinen ominaisuus, ja siten ne saattavat vaikuttaa haitallisesti ihmisten ja eläinten terveyteen. Akuu
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Skogland, Terje, and Beate Grøvan. "The effects of human disturbance on the activity of wild reindeer in different physical condition." Rangifer 8, no. 1 (1988): 11. http://dx.doi.org/10.7557/2.8.1.726.

Full text
Abstract:
<p>We compared two Norwegian wild reindeer herds, Knutsho in excellent physical condition and Hardangervidda in poor physical condition, before and during disturbance by human hunters in order to test whether physical condition effected foraging strategy under stress. Both herds were being regularly hunted (man had been a natural predator on reindeer since prehistoric time). The well-fed Knutsho animals were ca. 30% larger at the start of the hunting season in late August. Before exposure they foraged less and walked more, i.e. were more selective than the Hardangervidda animals which we
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Niemi, Jarkko K., Tapani Lyytikäinen, Leena Sahlström, Terhi Virtanen, and Heikki Lehtonen. "Kuka hyötyisi sikatilojen tautiriskiluokittelusta?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75786.

Full text
Abstract:
Herkästi tarttuvat eläintaudit, kuten suu- ja sorkkatauti, voivat Suomeen levitessään aiheuttaa mittavaa taloudellista vahinkoa. Menetyksiä aiheuttavat mm. taudin hävittämiseen liittyvien toimenpiteiden kustannukset ja kansainväliseen kauppaan liittyvien rajoitusten riski. On tärkeää kohdistaa riskinhallintatoimenpiteet siten, että ne estävät tarpeettomat taloudelliset menetykset. Tässä voi auttaa kotieläintilojen riskiluokittelu niiden taudinlevittämiskyvyn mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin, miten sikatilan riski levittää suu- ja sorkkatautia vaikuttaa tautipurkauksen sikasektorille aiheutta
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Kjäldman, Ritva. "The Impact of Socio-Pedagogic Equine-Activities intervention on Special Education Pupils with Neurological Disorders." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75762.

Full text
Abstract:
Tutkimushankkeen nimenä on The Impact of Socio-Pedagogic Equine-Activities intervention on Special Education Pupils with Neurological Disorders. Tutkimus suoritetaan Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Tässä tutkimuksessa tutkitaan hevosen ja talliyhteisön avulla tapahtuvaa sosiaalista kuntoutusta ja syrjäytymisen ehkäisyä. Tutkimuksen aihe on poikkitieteellinen (erityispedagogiikka, sosiaalipedagogiikka, psykologia ja antrozoologia). “Talliyhteisö ja hevonen tarjoavat maksimaalisen kokemuksen, joka ei ole verrattavissa muihin,
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Teeri-Niknammoghadam, Krista. "’Edessä’ olemisen monet merkitykset." Virittäjä 125, no. 2 (2021). http://dx.doi.org/10.23982/vir.87603.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee suomen kielen edessä-adposition polysemiaa kognitiivisen semantiikan näkökulmasta. Adpositiolla edessä kielennetään perusmerkityksessään spatiaalisia suhteita (talon edessä on omenapuu), mutta sitä käytetään myös yleisesti ilmaisemaan toisenlaisia, metaforiseen tai metonyymiseen käsitteistykseen perustuvia suhteita, kuten läsnäoloa (he riitelivät lasten edessä), vaikutusta (hän alistui totuuden edessä) tai tulevaa aikaa (hänellä on edessään hyvä elämä). Artikkelin tavoitteena on selvittää, millaisiin merkitystyyppeihin edessä-adposition käyttö voidaan jakaa ja miten erila
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Koskinen-Koivisto, Eerika. "Tutkimuskohteena läheinen ihminen." Elore 21, no. 2 (2014). http://dx.doi.org/10.30666/elore.79152.

Full text
Abstract:
Niin antropologit, kansatieteilijät kuin folkloristitkin ovat kirjoittaneet tutkimuskohteen läheisyydestä, tutulla kentällä ja ”kotona” tehtävästä tutkimuksesta. Pohdinnat paikantumisesta, tutkimusetiikasta ja tutkijan roolista alkoivat niin sanotun refleksiivisen käänteen myötä 1980- ja 90-lukujen aikana. Tämä artikkeli perustuu väitöskirjalleni, jossa tarkastelin isoäitini Elsa Koskisen elämänkerrontaa. Analysoin kertomuksia paitsi suhteessa hänen elämänhistoriaansa ja kokemusten kirjoon myös kulttuurisen kontekstiin, joka kattaa laajan aikajänteen menneisyydestä nykypäivään. Lähtökohtanani
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Lehto, Ulla-Sisko, Markku Ojanen, Tarja Nieminen, and Taina Turpeenniemi-Hujanen. "Sosiaalisten resurssien vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen: sairausspesifi sosiaalinen pääoma." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 54, no. 4 (2017). http://dx.doi.org/10.23990/sa.67759.

Full text
Abstract:
Sosiaaliset eli ihmisten väliset suhteet ja terveys ovat olleet pitkään tieteellisen tutkimuksen kohteena, mutta sosiaalisen pääoman käsite nousi terveystutkimuksessa esiin vasta 1990-luvulla. Sosiaalista pääomaa tutkitaan usean eri tieteenalan piirissä, mutta määritelmästä ei olla yksimielisiä; sen kuitenkin ajatellaan tuottavan hyötyjä, muun muassa parempaa hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaalinen pääoma koostuu useasta eri alakäsitteestä ja yleensä se tarkoittaa ihmissuhteista saatavia resursseja, jotka koostuvat sosiaalisista verkostoista (rakenne) sekä niissä jaetuista arvoista, uskomuksist
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Vartiainen, Matti, and Eila Järvenpää. "Tietojärjestelmän käyttöönotto ja koulutus." Aikuiskasvatus 8, no. 3 (1988). http://dx.doi.org/10.33336/aik.96566.

Full text
Abstract:
Tietotekniikan soveltaminen toimistotöihin on ollut valtiohallinnon työpaikkojen näkyvimpiä uudistuksia koko 80-iuvun lopun ajan. Artikkelissa käsitellään pitkittäistutkimuksen valossa tietojärjestelmän käyttöönoton organisointia ja annettua koulutusta Vantaan tuomiokunnassa. Käyttöönottoa seurattiin vuodesta 1985 alkaen, ja tutkimus jatkuu edelleen. Tietoja kerättiin havainnoinnein, haastatteluin ja kyselyin. Tutkijat osallistuivat myös annettuun koulutukseen. Käyttöönottovaihe venyi odotettua pitemmäksi ja tietotekniikka vaikutti aluksi vain muutamien ihmisten työn sisältöihin. Sovellusten k
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Suutarinen, Juha, Pasi Rikkonen, Janne Karttunen, et al. "Kestävän maatilatalouden työturvallisuuden, -hyvinvoinnin ja -terveyden kehittämisstrategia 2007–2015." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76959.

Full text
Abstract:
Maatilatalouden rakennekehitys on jatkunut voimakkaana viimeisimmän vuosikymmenen ajan. Sopeutuminen EU:n tuomiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin on ohjannut merkittävästi tätä kehitystä. Tilojen lukumäärä on laskenut nopeasti ja tilakoko on kasvanut. Perinteinen perheviljelmä ei anna enää riittävää toimeentuloa, joten tilojen on ollut pakko joko erikoistua, laajentaa huomattavasti toimintaa tai hankkia entistä suurempi osa toimeentulosta tilan ulkopuolelta. Tämä kehityssuunta näyttää jatkuvan. Maatalouden ja maaseudun voimakas rakennemuutos ja siihen liittyvä työn, työmenetelmien ja teknolog
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
21

Yli-Mattila, Tapani, Päivi Parikka, Taina Lahtinen, et al. "Kvantitatiivinen PCR-pikamääritysmenetelmä viljojen Fusarium-homeille." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008). http://dx.doi.org/10.33354/smst.76988.

Full text
Abstract:
Fusarium-punahomeidenmykotoksiineista voi olla haittaa sekä eläimille että ihmisille.Niinpä punahomeisen viljan käyttöä pitäisi välttää. Eläimet ja ihmiset voivat altistuapunahomeille, mikäli sadonkorjuu myöhästyy. Pahimmat seuraukset tulevat, jos puidaanylivuotista punahomeista viljaa keväällä kuten Suomenkin lähialueilla entisessäNeuvostoliitossa jouduttiin paikoitellen tekemään toisen maailmansodan aikana. Tällöinviljaan muodostui korkeita T-2-toksiinipitoisuuksia.Tärkeää punahomeiden kehittymiselle onmyös mm. kukkimisajan sää.EUssa on vuonna 2006 määrätty ensimmäiset enimmäismäärärajat Fus
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!