Academic literature on the topic 'ILOG'

It's commonly assumed that experience leads to efficiency, yet this is largely unaccounted for in resource-constrained project scheduling. This thesis considers the idea that learning effects could allow selected activities to be completed within reduced time, if they're scheduled after activities where workers learn relevant skills. This paper computationally explores the effect of this autonomous, intra-project learning on optimal makespan and problem difficulty. A learning extension is proposed to the standard RCPSP scheduling problem. Multiple parameters are considered, including project size, learning frequency, and learning intensity. A test instance generator is developed to adapt the popular PSPLIB library of scheduling problems to this model. Four different Constraint Programming model formulations are developed to efficiently solve the model. Bounding techniques are proposed for tightening optimality gaps, including four lower bounding model relaxations, an upper bounding model relaxation, and a Destructive Lower Bounding method. Hundreds of thousands of scenarios are tested to empirically determine the most efficient solution approaches and the impact of learning on project schedules. Potential makespan reduction as high as 50% is discovered, with the learning effects resembling a learning curve with a point of diminishing returns. A combination of bounding techniques is proven to produce significantly tighter optimality gaps.

Tutkimuksemme tehtävänä on selvittää luokanopettajien kokemuksia oppimisen ilosta. Tavoitteena on löytää positiivinen näkökulma koulumaailmaan ja nähdä tunteet osana oppimistapahtumaa. Suomalaisten oppilaiden viihtymättömyys koulussa ja uuden opetussuunnitelman ilon ja tunteiden painottaminen lisäsivät kiinnostustamme aiheen tutkimiseen. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelemme ilon, oppimisen ja oppimisen ilon käsitteitä. Viitekehyksemme pohjautuu positiivisen psykologian näkemykseen siitä, että ilo ja positiiviset tunteet vaikuttavat pysyvästi yksilön toiminnan kehittämiseen (Fredrickson 2003). Oppimista käsittelemme sosiokonstruktivistisesta näkökulmasta, jonka mukaan oppimisessa korostuu erityisesti yksilön aktiivinen ja tavoitteellinen toiminta sekä vuorovaikutus (Kauppila 2007, Pruuki 2008). Oppimisen ilon käsitettä määrittelemme etenkin Rantalan (2006) ja Varila & Viholaisen (2000) tutkimuksiin pohjautuen, joissa oppimisen ilo on ilmenee oppimisprosessin aikana tai sen jälkeen koettuna onnistumisen ja osaamisen kokemuksena. Käytimme narratiivisen tutkimuksemme aineistonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Haastattelun teemoina olivat opettajan ilo työssä, opettajan merkitys oppimisen iloon, oppilaan oppimisen ilo ja oppimisen ilon määrittely. Aineistomme koostuu seitsemän luokanopettajan haastattelusta. Analyysimenetelmämme oli aineistolähtöinen. Pyrimme löytämään aineistosta nousevia teemoja mahdollisimman laajasti. Näistä lopulta osa karsiutui tutkimuksemme ulkopuolelle. Olemme jaotelleet tutkimustulokset kolmeen pääteemaan. Niitä ovat 1. Oppimisen ilo yksilön kokemuksena, 2. Oppimisen ilo jaettuna kokemuksena ja 3. Oppimisen ilon kokemuksen luonne ja laatu. Pääteemojen alle muodostui useita alateemoja. Esitämme tulokset aineistokatkelmien, tulkintojen ja teorian vuoropuheluna. Tutkimuksemme mukaan oppimisen ilon tunteet yksilön kokemana muotoutuivat yksilön huomioimisesta, kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan ja luokan toimintakulttuurin. Tutkimuksestamme käy ilmi, että vuorovaikutus nähdään merkittävänä tekijänä oppimisen ilon kokemisessa niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Turvalliset ihmissuhteet ja ilmapiiri sitouttavat oppilaan luokassa tapahtuvaan toimintaan, jolloin motivaatio ja ilo oppimiseen kasvavat. Tutkimuksemme osoittaa myös, että oppimisen ilon kokemiseen on monia eri tapoja. Jaottelimme erilaiset kokemukset Varilan ja Viholaisen (2000, 67) työnilon mallista sovellettuun neljään kategoriaan.

Varhaiskasvatuksen kädentaidoilla on pitkät perinteet fröbeliläisissä askarteluissa. Kädentaidot ovat yksi tärkeä osa varhaiskasvatuksen toimintaa. Tämä pro gradu -tutkielmani on jatkoa kandidaatin työlleni, jonka tein varhaiskasvatuksen kädentaidoista. Tutkimukseni merkittävyyttä lisää myös aikaisempien tutkimusten vähäisyys varhaiskasvatuksen kädentaidoista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien neljän kunnan päiväkodeissa toteutettavia kädentaitoja 3–5-vuotiaiden lasten ryhmissä. Kuntien alueella on yhteensä neljä päiväkotia, joissa on kuusi tutkimukseni lasten ikämarginaaliin sopivaa ryhmää. Lisäksi selvitän tutkimuksessani lasten toiveita ja lastentarhanopettajien toteutuksia kädentaidoissa sekä sitä, kohtaavatko ne toisensa toiminnassa. Tutkimusprosessin aikana muotoutuneet tutkimusongelmat ovat: 1) Mitä ovat varhaiskasvatuksen kädentaidot? 2) Miten lastentarhanopettajat toteuttavat kädentaitoja varhaiskasvatuksen arjessa? 3) Miten lasten ja lastentarhanopettajien ajatukset kohtaavat toisensa kädentaitojen osalta? Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa tutkittavaa kohdetta lähestytään tapaustutkimuksen kautta. Keräsin aineistoa kahdella tavalla sekä lastentarhanopettajilta että heidän lapsiryhmiensä lapsilta. Lähetin lomakehaastattelut postitse kahdeksalle lastentarhanopettajalle, joista viisi palautti lomakkeen. Lisäksi haastattelin kolmea lastentarhanopettajaa kasvotusten. Lasten käsityksiä tutkittavasta tapauksesta sain lomakehaastattelujen sekä kuvadokumenttien avulla. Kuvadokumentit tässä tutkimuksessa tarkoittavat lasten piirtämiä piirustuksia kädentaitojen toiveista. Lastentarhanopettajat toteuttivat omissa ryhmissään sekä lasten haastattelut että piirrättämisen. Lasten haastatteluita toteutui yhteensä kymmenen ja lasten piirustuksia palautui 51 kappaletta. Aineiston analysoinnin tein sisällönanalyysin avulla. Lasten haastatteluissa käytin samaa analyysimetodia kuin lastentarhanopettajien haastatteluissakin. Lasten tuottamien kuvadokumenttien analysoinnissa kiinnitin huomion työn nimeen ja siinä mahdollisesti mainittuihin kädentaitojen materiaaleihin. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan lastentarhanopettajat näkevät varhaiskasvatuksen kädentaidot laajana kokonaisuutena. Kädentaitojen osa-alueisiin kuuluvat askartelu, käsityö pehmeine materiaaleineen sekä nikkarointi kovine materiaaleineen. Varhaiskasvatuksen kädentaidot ovat suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Kädentaidoissa lapsi oppii ja kehittyy monipuolisen toiminnan avulla. Kädentaitojen toteuttamisessa lastentarhanopettajat käyttävät aiheeseen johdattelun apuna motivointia. Erilaisten materiaalien ja välineiden monipuolinen kokeileminen kuuluvat olennaisesti kädentaitojen toteutukseen. Tämän tutkimuksen mukaan lasten toiveet ja lastentarhanopettajien toteutukset kädentaidoissa kohtaavat aika hyvin. Lastentarhanopettajat toteuttivat eniten askartelua ja myös lapset toivoivat sitä eniten. Tutkimukseni tulokset eivät ole tapaustutkimuksen mukaan yleistettävissä. Saadut tulokset kuitenkin kertovat ajankohtaista tietoa varhaiskasvatuksen kädentaidoista ja niiden toteuttamisesta sekä tukevat osaltaan aikaisempien tutkimusten tuloksia. Tutkimusaiheeni ja esittämäni kysymykset saivat lastentarhanopettajat miettimään omaa työtään ja toimintaansa, joten näin voi olla lukijankin kohdalla.

Tämä tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka empiirisenä aineistona toimivat lastentarhanopettajan ja kahden lapsen yhteinen videoitu lelun rakennusprojekti sekä tutkijan tutkimuspäiväkirja. Menetelmällisesti tutkimus perustuu aineistolähtöiseen grounded theory -lähestymistapaan, josta olen mukaillut tutkimukseeni sopivat analyysiprosessin askeleet. Tutkimuksen teorianmuodostuksessa on pyritty puhtaaseen aineistolähtöisyyteen, mutta kuitenkin samalla hyväksyen abduktiivinen tutkimusote, jonka mukaisesti tutkijalla on tiedostettuja tai tiedostamattomia taustaoletuksia tutkittavasta ilmiöstä. Tässä tutkielmassa taustaoletuksista muodostuneessa tutkimuksen johtoajatuksessa ei ollut kyse pitkälle hiotusta hypoteesista, vaan varsin epämääräisestä ja intuitiivisesta lastentarhanopettajan ammattitaitoon liittyvästä ajatuksesta. Tutkimustehtävänä oli selvittää opettajan toiminnan merkitystä lapsen oppimisen ilon syntymisessä sekä selvittää lapsen kognitiivisten taitojen kehittymisen tukemista rakennusprojektin avulla. Tutkimus osoitti, että lastentarhanopettajan toiminnalla on suuri merkitys lapsen oppimisen ilon syntymisessä. Tämän tutkimuksen mukaan siihen vaikuttavat hyvän lastentarhanopettajan asiantuntijuuden tietyt osat eli lapsen kasvun ja kehityksen tuntemus, pedagogisuus, oppimisympäristön rakentaminen sekä pedagoginen rakkaus. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta merkittävin tekijä on tutkijan oma osallistuminen tutkittavaan toimintaan. Grounded theory’n systemaattinen ja huolellisen tarkka luonne minimoi mahdolliset virhetulkinnat. Tutkimuksen teko on siten ollut tutkija-opettajalle reflektiivinen oppimiskokemus.

This dissertation concerns the enforcement of international labour standards. In particular, it explores the rule against discrimination in work. Many alternative models to the state reporting model, to enforce labour standards, have been suggested; none, however, have explored the codification of those standards of international labour law, which have attained customary status. Accordingly, the thesis of this enquiry is that the rule against discrimination in work, contained within Aliicle 2 ILO Convention Cl1l, is also a rule of customary international law binding on all states. As such, it is a source of the English common law, enforceable in the English courts. Such a thesis draws upon the academic critique of similar projects in other areas and incorporates those concerns, where appropriate, to produce a robust methodology to test this thesis.

xix, 203 h. : il. ; 30 cm<br>La presente tesis desarrolla el Plan Estratégico del Puerto de Ilo para los próximos diez años, con el objetivo de ser el principal puerto de la región sur del Pacífico, a través de la implementación de estrategias propuestas como resultado de analizarlos desde múltiples perspectivas. La metodología empleada consistió en revisión bibliográfica y en visitas a instituciones como: (a) APN, (b) ENAPU, (c) SPCC, y (d) ENERSUR, y (e) TRAMARSA y se siguió el Modelo Secuencial del Proceso Estratégico, mediante el cual se analiza la situación actual con el fin de diagnosticarlo, concluyendo que posee serios problemas de infraestructura y de gestión que lo hacen poco competitivo respecto a sus competidores; Se analizaron puertos exitosos a nivel mundial con el fin de tomarlos como referencia para revisar y adoptar sus buenas prácticas en el planteamiento de estrategias. A través del análisis de los factores externo e interno se identificaron como: (a) fortalezas: la ubicación geográfica e intermodalidad; (b) debilidades: estructura administrativa jerárquica y burocrática, infraestructura obsoleta y limitadas vías de acceso; (c) oportunidad: la integración ferroviaria Brasil – Bolivia – Perú, ejecución y ampliación de proyectos mineros y la diversificación de rutas marítimas de empresas brasileñas y bolivianas; y como (d) amenaza: excesivo tiempo de improductividad por el oleaje y tendencia mundial de circulación de buques de gran tamaño. Finalmente, luego de realizar el análisis competitivo se ha determinado los factores críticos de éxito para elevar su competitividad y con ellos contribuir al desarrollo del país. Las estrategias propuestas se enfocan en: desarrollo de mercado, penetración en el mercado, desarrollo de producto, basado en la concesión del puerto y generación de acuerdos comerciales con empresas de Brasil y Bolivia. Mediante el Balanced Scorecard (BSC) se hará el seguimiento y control de los objetivos a corto plazo permitiendo en el año 2025 ser un puerto productivo y competitivo.<br>This thesis develops the Strategic Plan of the Port of Ilo for the next ten years, with the goal of being the main port of the southern Pacific region through the implementation of strategies proposed as a result of analysis from multiple perspectives. The methodology consisted of literature review and visits to institutions such as :(a) APN, (b) ENAPU, (c) SPCC, y (d) ENERSUR, y (e) TRAMARSA and continued Sequential Model of the Strategic Process, where analyzed the current situation with the finality of diagnose it, concluding that has serious problems in management and infrastructure that make it uncompetitive compared with its competitors. This material analyzes worldwide successes ports to take them as a reference to review and choose the best practices in the formulation of strategies. Through the analysis of external and internal factors this thesis identified as: (a) strengths: geographic location and intermodal port; (b) weaknesses: hierarchical and bureaucratic administrative structure, outdated infrastructure and limited access roads; (c) opportunity: the railway integration Brasil – Bolivia – Perú, implementation and expansion of mining projects and diversification of routes maritime from Brazilian and Bolivian companies; and as (d) threat: excessive unproductive time by waves and global circulation of vessels size. Finally, to perform the competitive analysis of the port of Ilo it determined critical success factors required to increase their competitiveness, and they contribute to country’s development. The proposed strategies are focused in the following topics: market development, market penetration, product development, based in the concession of the port and making commercial agreements with the companies in Brazil and Bolivia. The Balanced Scorecard (BSC) will do the supervision and control of the short-term objectives, expecting being a productive and competitive port in 2025.<br>Tesis

El proyecto consta de un Centro de Pesca Artesanal en la ciudad de Ilo que tiene como objetivo integrar a la población con una actividad primaria importante en su economía local, enfatizando la arquitectura biofílica es decir integrando la naturaleza propia del lugar en el proyecto. La ciudad de Ilo, ubicada en el departamento de Moquegua se eligió ya que es el lugar donde nací y crecí. En esta ciudad la actividad pesquera artesanal tiene una inadecuada infraestructura de desembarque. Ante este panorama, se presenta la oportunidad de implementar de nueva infraestructura y crear un punto de encuentro entre el poblador local y esta actividad.<br>The project consists of an Artisanal Fishing Center in the city of Ilo that aims to integrate the population with an important primary activity in its local economy, emphasizing biophilic architecture, that is, integrating the natura of the place into the project. The city of Ilo, located in the south of Peru in the department of Moquegua, was chosen because it is the place where I was born and raised. In this city, artisanl fishing is an activity that has an inadequate landing infraestructure. Given this panorama, the opportunity to implement new infraestructure and create a meeting point between the local population and this activity presents itself.<br>Tesis

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteisopettajuuden tuomia mahdollisuuksia eriyttää opetusta inkluusioluokassa. Erityisopetuksen asema peruskoulussa on muuttunut. Oppilaita ei siirretä enää automaattisesti erityisryhmiin, vaan heillä on oikeus saada tarvitsemansa tuki yleisopetuksessa. Inkluusio tarkoittaa että kaikenlaiset oppilaat, sairaudestaan tai muusta huolimatta, voivat opiskella normaaliopetuksen mukana. Inkluusioluokassa eriyttämistä voidaan toteuttaa muun muassa yhteisopettajuuden avulla. Yhteisopettajuudessa samaa luokkaa opettaa kaksi opettajaa. Tutkimus suoritettiin fenomenologisena tutkimuksena. Aineistona oli yhteisopettajuutta työssään toteuttavien opettajien teemoitetut kirjoitelmat. Tutkittavat valittiin omien kontaktiemme kautta elitistisenä otantana, sillä kirjoitelmiin on usein hankala saada vastaajia. Elitistisessä otannassa vastaajiksi valikoituvat sellaiset henkilöt, joilla on kokemusta tutkittavasta aiheesta ja jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan keskeisimpiä yhteisopettajuutta ja eriyttämistä koskevia teemoja kirjoitelmissa olivat yhteinen suunnittelu, oppimisympäristön tuomat haasteet sekä erilaiset oppimismenetelmät ja oppilaiden ryhmittelyt. Yhteisopettajuutta toteutettiin hyvin vaihtelevasti. Suurin osa vastaajista toteutti osa-aikaisesti yhteisopettajuutta toisen luokanopettajan tai erityisopettajan kanssa. Opettajat kokivat yhteisopettajuuden antavan paljon työvälineitä eriyttämiseen ja tukevan heidän työssäjaksamistaan. Vastaajia tutkimuksessa oli vain seitsemän. Se kuitenkin antaa tietoa opettajien kokemuksesta yhteisopettajuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista eriyttää opetusta. Tulos voisi olla erilainen, mikäli vastaajat eivät toteuttaisi itse yhteisopettajuutta. Jatkotutkimusaiheena voisikin olla yhteisopettajuuteen kielteisesti suhtautuvien opettajien perustelut näkökannalleen.

El proyecto consta de un Mercado Minorista que tiene como enfoque principal integrar el funcionamiento óptimo, que garantiza que la actividad comercial se desarrolle de forma ordenada y fluida, con la flexibilidad de un lugar de encuentro e interacción para la población. La ciudad de Ilo, la más poblada del departamento de Moquegua al sur del Perú, se escogío como emplazamiento del proyecto, dada la alta demanda de productos alimenticios de la creciente población y la inadecuada infraestructura para atender esta necesidad. Ante este panorama, se presenta la oportunidad de implementar nueva infraestructura y crear un hito en la ciudad, un nuevo punto de referencia arquitectónico que contribuya con proyectar la imagen moderna de la ciudad de Ilo.<br>Tesis