Relevant bibliographies by topics / Kansalaisyhteiskunta / Journal articles
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Kansalaisyhteiskunta.

Journal articles on the topic 'Kansalaisyhteiskunta'

Author: Grafiati
Published: 26 July 2024
Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 27 journal articles for your research on the topic 'Kansalaisyhteiskunta.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Kajanto, Anneli. "Kansalaisyhteiskunta on demokratian juuristo." Aikuiskasvatus 31, no. 1 (2011): 61–64. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93915.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Silvennoinen, Heikki. "Valtio, kansalaisyhteiskunta ja sivistystyö." Aikuiskasvatus 33, no. 3 (2013): 162–63. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94043.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Siirala, Eeva. "Koskeeko oppiminen ja kansalaisyhteiskunta jokaista?" Aikuiskasvatus 19, no. 4 (1999): 280–86. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93244.

Full text
Abstract:
Kolme tunnettua vaikuttajaa, Unescon Hampurin toimiston johtaja Paul Belanger sekä professorit Peter Jarvis ja Paolo Federighi keskustelevat aikuiskoulutuksen, aikuisten oppimisen ja elinikäisen oppimisen tulevaisuudesta ohjastajana hiljattain toimikautensa päättänyt Nordens Folkliga Akademin rehtori Ame Carlsen. Heitä kiinnostaa näkökulman muutos koulutuksesta ja opetuksesta oppimiseen sekä tarjonnasta kysyntään, kuin myös oppiminen jokamiehen oikeutena.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Lundell, Bo. "ESVA:n aiheena Espoossa kansalaisyhteiskunta ja kansalliset vähemmistöt." Aikuiskasvatus 16, no. 4 (1996): 325–26. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92423.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Kangas, Lasse. "Kansanopisto kansalaisyhteiskunnan rakentajana." Aikuiskasvatus 24, no. 4 (2004): 359–60. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93596.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Hakala, Emma. "Sähköistääkö vesivoima kansalaisyhteiskunnan Balkanilla?" Idäntutkimus 27, no. 2 (2020): 30–31. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.99240.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Valtonen, Sanna. "Turvassa? : turvapaikanhakijoiden kohtelusta kansalaisyhteiskunnan silmin." Tiede & edistys, no. 4 (April 1, 2017): 355–61. http://dx.doi.org/10.51809/te.105273.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Viitaniemi, Ella. "Johan Kraftman ja varhaisen kansalaisyhteiskunnan rakentaminen esiteollisena aikana." AURAICA. Scripta a Societate Porthan edita, no. 11 (February 2, 2021): 17–36. http://dx.doi.org/10.33520/aur.102463.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tutkitaan Johan Kraftmanin toimia esimerkkitapauksena, jonka kautta tarkastellaan varhaisen kansalaisen toimintaa sekä pyrkimyksiä varhaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi. Tämä kietoutuu lähteisesti samanaikaiseen poliittisen ja kirjallisen julkisuuden sekä yleisen keskustelun ja mielipiteiden syntyyn. Artikkelissa tarkastellaan, miten Kraftmanin työ, yhteiskunnallinen toiminta sekä erilaiset kirjalliset tuotokset rakensivat poliittista ja kirjallista julkisuutta sekä loivat uudenlaista keskustelua valtakunnallisesti ja paikallistasolla. Artikkelissa ei käydä läpi Kra
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Hämäri, Severi. "Minne menet, demokratiakasvatus?" Aikuiskasvatus 44, no. 2 (2024): 148. http://dx.doi.org/10.33336/aik.144395.

Full text
Abstract:
Lupaus paremmasta avaa huolellisesti sekä suomalaisen demokratiakasvatuksen nykytilaa että tulevaisuutta. Demokratiakasvatusta ajankohtaisempaa aihetta tuskin on. Politiikka ja kysymys soveliasta demokraattisista tavoista vaikuttaa siihen suorastaan tulvii kansalaisten silmille, kun yleislakot seisauttavat maan ja hallitus leikkaa monien kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan vakiintuneita tukia.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Niemelä, Seppo. "Kansansivistyksen kadottaminen." Aikuiskasvatus 22, no. 2 (2002): 84–91. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93404.

Full text
Abstract:
On kiinnostava kysymys, miten ja mihin ajatus itsenäisestä kansansivistyksestä Suomessa katosi. Osin kyseessä oli varmastikin kansansivistystradition eräiden perimmäisten ajatusten kertakaikkinen vanheneminen. Jotakin oleellista yhteisöllistä menetettiin, kun vapaa kansansivistystyö muuttui vapaaksi sivistystyöksi ja toiminnan yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja demokratiaan heikkeni, kirjoittaa Seppo Niemelä analysoidessaan kansansivistyksen keskeisiä sanoja: kansa, sivistys, sivistystyö ja vapaus.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Miettinen, Reijo. "Aikuiskasvatus, sivistys ja työn tulevaisuus." Aikuiskasvatus 37, no. 2 (2017): 84–95. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88409.

Full text
Abstract:
Vapaan kansansivistyksen ja työn välinen suhde on ollut aikuiskasvatuksen teorian keskeisiä ongelmia. Artikkelissa sitä käsitellään G. W. F. Hegelin ja J. V. Snellmanin sivistyskäsitteiden valossa. Niiden näkökulmasta vapaan kansansivistyksen ja työssä tapahtuvan sivistymisen välinen vastakkainasettelu on keinotekoinen. Hegelin näkemys työn, kansalaisyhteiskunnan ja ammatillisten yhdistysten merkityksestä sivistysprosessissa antaa älyllisiä välineitä syventää ja laajentaa työn käsitettä. Dialektinen työkäsite vaatii ylittämään kriittisen teorian vallan analyysin ja työn huononemisen viitekehyk
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Leppäkorpi, Mervi. "Siirtolaiset vailla oleskelulupaa elävät tavallisen elämän tavoittelun ja kansalaisyhteiskunnan haavoittuvuusolettaman välisessä jännitteessä." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 31, no. 1 (2023): 95–101. http://dx.doi.org/10.30668/janus.115646.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Alapuro, Risto. "Millainen oli Suomen vallankumous 1918?" Väki Voimakas, no. 30 (November 15, 2022): 253–70. http://dx.doi.org/10.55286/vv.122623.

Full text
Abstract:

 
 
 
 Risto Alapuro tarkastelee vuoden 1918 sisällissotaa vallankumouksena ja palaa samalla teokseensa State and Revolution (1988) ja sen aikalaisarvioihin. Alapuro painottaa, että sisällissodan syitä ei voi palauttaa pelkästään sosiaalisen ahdingon ja tyytymättömyyden syvenemiseen vuonna 1917. Olennaisempaa oli, että valtiovallan rapautuessa ihmiset tukeutuivat niihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, jotka pysyivät toimintakykyisinä mutta jotka ajautuivat vuoden 1917 edetessä vastakkain pyrkiessään täyttämään valtatyhjiötä. Kyse ei ollut vallankumouksellisen puolueen m
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Soikkanen, Hannu. "Sosialidemokraattisen työväenliikkeen itsenäisyyspoliittinen linja." Väki Voimakas, no. 4 (June 5, 2025): 79–94. https://doi.org/10.55286/vv.161854.

Full text
Abstract:
"Suhtautumisessa kansalliseen riippumattomuuteen Suomen työväenliikkeessä oli kuten monien muiden maiden ja kansallisuuksien työväenliikkeessä sisäänrakennettuna jännite. Liikkeen ideologia nimittäin korosti yhteenkuuluvuutta yli rajojen niin työväenluokan kuin liikkeenkin välillä ja samalla myös vastaavaa etujen yhteisyyttä porvarillisten kesken. Mutta työväenliike toimi kansallisessa kulttuurissa ja erityisesti Suomessa osaksi sortovuosien vaikutuksesta kansallismielinen asennoituminen oli vahvempaa kuin muualla. Työväenliike — sitä on tutkimuksessa viime aikoina korostettu — rakensi omalta
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Eskelinen, Teppo, and Sanna Ryynänen. "Tilaa toiminnalle ja tilan toimijuus." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 22 (December 15, 2021): 11–41. http://dx.doi.org/10.30675/sa.103048.

Full text
Abstract:
Artikkelissa paneudutaan aiheeseen, jonka merkitys on periaatteessa tunnistettu mutta jota on empiirisesti tutkittu vasta vähän: oman tilan merkitykseen kansalaistoimijoille ja kansalaistoiminnan muotoutumiselle. Aihetta havainnollistetaan kahden tapausesimerkin kautta, jotka ovat seurantalot sekä maailmankauppayhdistysten (kehitysmaakauppayhdistysten) myymälät. Seurantalot ovat aatteellisten ryhmittymien kokoontumistiloikseen rakentamia taloja, joita on kutsuttu suomalaisen kansalaistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan peruskiviksi. Maailmankauppaliike puolestaan piti vuosikymmenten ajan yllä r
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Häkkinen, Tiina. "Tutkimuskohteena Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyön itseymmärrys." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 16 (November 30, 2015): 221–34. http://dx.doi.org/10.30675/sa.122667.

Full text
Abstract:
Kirkon nuorisotyön juuret ulottuvat reilusti yli sadan vuoden taakse, suomalaisen kansalaisyhteiskunnan syntyvaiheisiin. Nykyisin kirkon kasvatustoiminta ja nuorisotyö ovat vakiinnuttaneet asemansa ja lunastaneet paikkansa merkittävinä yhteistyökumppaneina monessa kohdin. Työn alkuvaiheessa, kuten myös myöhemmissä muutosvaiheissa, motiivina ja vaikuttimena on ollut huoli kristillisten arvojen ja kotikasvatuksen ohenemisesta ja toisaalta historiallisten rakennemuutosten (esim. kaupungistuminen ja teollistuminen) myötä syntynyt tarve sosiaaliseen (diakoniseen) nuorisotyöhön. Työn peruslähtökohta
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Lehtonen, Heikki. "Yhteisöt ja kansalaisyhteiskunta." Tiede & edistys 13, no. 1 (1988). http://dx.doi.org/10.51809/te.104039.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Noro, Arto, and Egalité Liberté. "Kansalaisyhteiskunta, modernisoituminen ja yksilöllistyminen." Tiede & edistys 14, no. 4 (1989). http://dx.doi.org/10.51809/te.104126.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Jakonen, Olli, and Sakarias Sokka. "”Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa!”." Politiikka 63, no. 3 (2021). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.101896.

Full text
Abstract:
Valtionavustustoiminta on olennainen osa suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja valtionhallinnon ohjausjärjestelmää. Avustamista toimeenpanevat ministeriöt, tulosohjatut virastot sekä muut asiantuntijaorganisaatiot. Artikkelimme tutkii kulttuurihallinnon virkakunnan vallankäyttöä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustuspolitiikassa. Ymmärrämme kulttuurihallinnon ohjausvälineineen merkittävänä valtaa käyttävänä organisaatiorakenteena. Tarkastelu pohjautuu arviointitutkimukseen OKM:n tulosohjaaman asiantuntijaviraston Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) valtionavust
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Kaakkuriniemi, Tapani. "Matkalla kansainväliseen kansalaisyhteiskuntaan." Tiede & edistys 17, no. 4 (1992). http://dx.doi.org/10.51809/te.104276.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
21

Lappi, Tiina-Riitta. "Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seuran esittely." Elore 17, no. 2 (2010). http://dx.doi.org/10.30666/elore.78882.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
22

Sinivaara, Olli. "Kansalaisyhteiskunnan ja sivilisaation mahdollisuudesta." Tiede & edistys 30, no. 3 (2005). http://dx.doi.org/10.51809/te.104817.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
23

Saastamoinen, Uula, and Katri Ollila. "Paikallisessa Risteyksessä." Alue ja Ympäristö, April 25, 2023, 00. http://dx.doi.org/10.30663/ay.129013.

Full text
Abstract:
Paikallisuuden aiheesta käytävä ajankohtainen keskustelu on paikallaan, sillä viime vuosien kriisit ovat jättäneet jäljen ihmisten paikkasuhteeseen. Koronapandemian myötä elämästä tuli liiankin paikallista, kun monien elinpiiri kutistui kodin, lähimetsän ja kaupan ympärille. Vaikka olemme paikkaan sidottuja, pandemian aiheuttama etätyön yleistyminen on osoittanut, ettei työnteko vaadi tietyssä paikassa olemista. Uudessa normaalissa opettelemme edelleen uusia hybridiolemisen muotoja teknologiaa hyödyntäen. Nykyään voimmekin olla paikalla ilman, että olemme läsnä. Alue- ja ympäristötutkimuksen s
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
24

Järvelä, Johanna. "Vastuullisuuden politiikat: valtio, oikeudet ja dialogi kaivoskonflikteissa." Poliittinen talous 12, no. 2 (2024). http://dx.doi.org/10.51810/pt.147814.

Full text
Abstract:
Väitöskirjassani tutkin deliberatiivisen dialogin rajoja, sekä oikeuksien ja vastuiden jakoa valtion, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä luonnonvarojen hallinnan ja kaivoskonfliktien kontekstissa. Globalisaation myötä perinteiset rajat näiden toimijoiden välillä ovat murtuneet ja muuttuneet, ja erilaisista intresseistä neuvotellaan moninaisilla paikallisilla ja globaaleilla foorumeilla. Näin ollen, on kiinnostavaa tutkia miten erilaisia intressikoalitioita ja hegemonioita rakennetaan, ylläpidetään ja kyseenalaistetaan. Teoreettisesti tutkimukseni sijoittuu organisaatiotutkimuksen alall
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
25

Harjuniemi, Timo, Juha Herkman, and Markus Ojala. "Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä." Media & viestintä 38, no. 1 (2015). http://dx.doi.org/10.23983/mv.62100.

Full text
Abstract:
Artikkelissa analysoidaan suomalaisten sanomalehtien tapaa politisoida eurokriisi vuosina 2010–2012. Politisoinnilla viitataan lehtien tapoihin tuottaa vaihtoehtoisia näkemyksiä ja ratkaisumalleja kriisistä sekä tuoda julkiseen keskusteluun erilaisia toimijoita. Tutkimuksen aineisto koostuu 971 eurokriisiä käsitelleestä lehtiartikkelista, jotka kerättiin Helsingin Sanomista, Kauppalehdestä, Kalevasta ja Ilta-Sanomista. Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin johtamaa kansainvälistä hanketta, jossa vertaillaan kymmenen EU-maan lehtien eurokriisijulkisuutta. Analyysin perusteella
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
26

Mäenpää, Nita. "Luova mutta oikeakielinen." Koulu ja menneisyys 61 (December 12, 2024). https://doi.org/10.51811/km.144956.

Full text
Abstract:
Tarkastelen artikkelissani Oulun suomenkielisten yläkansakoulujen kirjoittamisen opetusta ja sen tavoitteita vuosina 1890–1940. Vastaan artikkelissani historiantutkimuksen näkökulmasta kysymyksiin siitä, kuinka kirjoittamisen opetuksen erilaiset puolet ja tavoitteet näyttäytyivät Oulun kansakouluissa ja mitä tavoitteet kertoivat kirjoittavan lapsen ideaalista aikakaudella. Aineistot koostuvat pääasiassa opetussuunnitelmista, opettajankokousten pöytäkirjoista sekä kieliopin ja kirjoittamisen oppi- ja opaskirjoista. Kirjoittaminen ja sen sisällä etenkin kieliopin opettaminen herättivät aikakaude
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
27

Viitaniemi, Ella. "Johan Kraftman ja valistusajan varhainen pedagoginen ajattelu." Kasvatus & Aika 18, no. 4 (2024). https://doi.org/10.33350/ka.142632.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan valistusajan varhaisia pedagogisia periaatteita ja ihanteita Suomessa. Tutkimuksen keskiössä on Porin triviaalikoulun rehtori Johan Kraftmanin (1713–1791) ajattelu ja toiminta sekä erityisesti hänen pitämänsä puheet Tal om Läsnings-werket, hållne wid Examina Anniversaria, i Björneborgs trivial-schola triviaalikoulun lukuvuoden päättäjäisissä vuosina 1749–1751. Nämä puheet julkaistiin nopeasti vuonna 1751 Tukholmassa, jolloin koulujärjestyksen uudistamista käsiteltiin valtiopäivillä. Kraftman pyrki vaikuttamaan suoraan valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan julkisen m
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography