Relevant bibliographies by topics / Kansallinen identiteetti

Contents

  1. Journal articles
  2. Books

Academic literature on the topic 'Kansallinen identiteetti'

Author: Grafiati
Published: 22 February 2023
Last updated: 29 July 2024

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Kansallinen identiteetti.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Kansallinen identiteetti"

1

Nyman, Jopi. "Englantilaisuus, kansallinen identiteetti ja globalisaatio." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2005): 78–84. http://dx.doi.org/10.30665/av.74631.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Ekonen, Kirsti, and Sanna Turoma. "Kirjallisuushistoria, kaanon ja kansallinen identiteetti neuvostoajan jälkeisellä Venäjällä." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2014): 21–33. http://dx.doi.org/10.30665/av.74943.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Upton, A. F. "Valistus ja kansallinen identiteetti: Aatehistoriallinen tutkimus 1700-luvun Pohjalasta." English Historical Review 117, no. 470 (February 1, 2002): 198–99. http://dx.doi.org/10.1093/ehr/117.470.198.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Alenius, Pauliina, and Vesa Korhonen. "Ylirajaisten oppimistilojen välittäjät." Aikuiskasvatus 37, no. 3 (September 5, 2017): 164–75. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88427.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan, millaisia arkipäivän oppimisympäristöjä muodostuu kansalliset rajat ylittävän vuorovaikutuksen myötä ja millaisia informaaleja oppimisprosesseja siirtolaisilla on näissä oppimisympäristöissä. Aineistona on Trans-Net -tutkimusprojektissa kerätyt, Suomesta Viroon muuttaneiden ja maiden välillä liikkuvien siirtolaisten haastattelut (N = 98). Tutkimuksessa yhdistettiin ylirajaisen muuttoliiketutkimuksen ja situationaalisen oppimisen teorianäkökulmia. Esiin nousi kolme laajaa, ylirajaista oppimisympäristöä: ylirajainen perhetila, ylirajainen ammatillinen tila ja ylirajainen yhteiskunnallinen tila. Rajat ylittävät, sosiaalisesti rakentuneet tilat yhdistivät kahdessa tai useammassa eri yhteiskunnassa asuvat tai asuneet henkilöt. Siirtolaisten keskeiset oppimisprosessit ylirajaisissa ympäristöissä olivat käsitysten ja toimintatapojen erojen tunnistaminen, erilaisten uskomusten ja tapojen vertailu, oman sosiokulttuurisen taustan reflektio, uusien käsitysten ja toimintatapojen jakaminen yli kansallisten rajojen sekä identiteetin rakentuminen erilaisten yhteisöjen jäsenyyksien kautta. Siirtolaiset toimivat ylirajaisina välittäjinä oppimistiloissa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Rosenholm, Arja, and Elena Trubina. "”Pohjoisen teksti” – kirjallisuudentutkimus kansallisen eetoksen rakentajana?" Idäntutkimus 28, no. 1 (April 15, 2021): 36–49. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.107840.

Full text
Abstract:
Artikkeli käsittelee venäläisten kirjallisuuden- ja kulttuurintutkijoiden 2000-luvulla kehittämää ”pohjoisen tekstin” (Severnyj tekst) kulttuurista konseptia. Aineistona ovat artikkelikokoelmat (2014–2017), joissa erityisesti Arkangelin Pohjoisen (arktisen) federaatioyliopiston tutkijat esittelevät pohjoisen tekstin konseptia ja sen soveltamista kaunokirjallisuuteen. Artikkeli tarkastelee konseptia geopoetiikan ja geokulttuurin näkökulmista ja kysyy, mikä on kirjallisuudentutkimuksen rooli alueellisen identiteetin luomisessa ja kansakuntaa rakentavien ideologisten merkitysten synnyttämisessä. Kulttuurisemioottinen konsepti yhdistää kielen, kirjallisuuden, filosofian ja tilan tutkimuksen. Kyse on pohjoista kartoittavasta metatekstistä (sverhtekst), joka esittää pohjoisen alueen ”sakraalin maantieteen” mytopoeettisena tilana ja jonka retoriikka luodessaan kansallista ja etnistä yhtenäisyyttä sulauttaa toisiinsa alueellisia ja valtion rajoja. The “Northern Text” – literary studies creating a national ethos? Regional narratives are actively examined in area studies and Slavic studies, but it is less-known how artistic renderings of spatial belonging and regional identity become included in current state ideologies. Drawing on cultural semiotics, geopoetics and geoculture, we highlight how the concept of the Northern text is applied to the text corpus of Russian literature on the North. Having examined the collections of articles published by Russian scholars based in Arkhangelsk in Northwest Russia in 2014–2017, we show, first, that the concept of the Northern Text combines language, literature, philosophy and space-oriented research in cultural semiotics; second, that the image of the northern region has been read through “sacred geography”; and third, that the rhetoric of the concept creates national and ethnic unity in the nation by merging the borders of the region and the state.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Heinikoski, Saila. "Vaikutusvaltaa hakemassa." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 20, no. 1 (March 4, 2020): 70–90. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.89054.

Full text
Abstract:
Artikkelissa kuvataan, kuinka Suomessa ja Ruotsissa ilmaistut poliittiset perusteet osallistua EU:n pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön (PRY) pohjautuvat kansalliseen vaikutusvaltaan. Empiirinen aineisto koostuu poliittisista asiakirjoista ja täysistuntokeskusteluista vuosina 2016–2019. Analyyttisenä apuvälineenä artikkelissa käytetään eurooppalaistumisteorian käsitteitä kansallisesta vaikuttamisesta, mukautumisesta ja identiteetin uudelleenrakentumisesta. Suomessa hallitus esittää PRY:n pohjautuvan Suomen osaltaan alullepanemaan yhteistyöhön ja Ruotsissa taas halutaan päästä vaikuttamaan yhteistyöhön alusta pitäen. Yhteistyöhön osallistumisen (harvalukuiset) vastustajat puolestaan käyttävät erilaisia keskustelun tasoja: Suomessa kriitikot ovat esittäneet PRY:n olevan osa liittovaltiokehitystä, ja Ruotsissa uhkana on nähty maan sotilaallisen liittoutumattomuuden rapautuminen. Varsinaisen politiikan sisällössä mailla ei diskurssieroista huolimatta ole kuitenkaan huomattavia eroavaisuuksia, vaan molemmat maat osallistuvat PRY-projekteihin aktiivisesti.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Tilli, Jouni. "Korkeimpaan luottaen?" Prologi 4, no. 1 (December 15, 2008): 6–27. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95800.

Full text
Abstract:
Artikkelini aiheena on Suomen tasavallan presidenttien virkaanastujaispuheiden peroratioiden eli päätäntöjen retoriikka kansalaisuuden tuottamisen paikkana. Virkaanastujaispuhe tuo ensimmäisenä julkisena esiintymisenä esiin tärkeän osan niistä moraalis-poliittisista arvoista, joiden pohjalta presidentti tulee toimimaan. Oletettavasta yhteistyöhalukkuudesta huolimatta kaikkia on kuitenkin mahdotonta puhutella yhdellä kertaa, joten samalla presidentti puntaroi ja valitsee yleisöstä jonkin mahdollisimman yleisen identiteetteihin liittyvän attribuutin, johon vedota; hän pyrkii tuottamaan yhteisöllisyyden, jonka osa hän itsekin on (Karvonen 2000, 139). Käsittelen eduskunnalle pidettyjä virkaanastujaispuheita, koska vaikka välitön yleisö koostuukin pääasiassa kansanedustajista, niin silti presidentti määrittelee ensimmäistä kertaa kansalaisuuteen liittyviä arvoja ja hyveitä, nykyään median välityksellä myös laajemmalle yleisölle. Kansalliseen yhtenäisyyteen ja ”kansaan” vetoaminen on muodostanut suomalaisen poliittisen retoriikan kulmakiven siitä lähtien, kun politikointia suomen kielellä on ollut olemassa (Liikanen 2003, 25 7). Presidenttien puheiden retorisista keinoista on siis mahdollista tehdä tulkintoja, minkälaisten arvojen pohjalta kansalaisuutta pyritään rakentamaan sekä mistä pyritään samalla erottautumaan. Identifikaation ja erottautumisen välinen rajankäynti on oleellista, koska mikä tahansa identiteetti rakentuu aina suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Näin ollen ”meidän” luominen on aina samalla sen tuottamista, mitä emme ole tai halua olla (ks. Burke 1969). Esittelen ensin tiivisti siviiliuskontoa poliittisen retoriikan ulottuvuutena sekä aikaisempaa presidenttipuheen tutkimusta. Tämän jälkeen selvitän tiivistetysti peroration ja pathoksen käsitteet, Olen muodostanut presidenttien siviiliuskonnollisesta retoriikasta kolme peroratiodiskurssia: uskonnollisnationalistinen, pragmaattinen sekä eettinen diskurssi. Niiden rajat eivät kuitenkaan ole täysin yksiselitteiset, kuten tuonnempana käy ilmi. Lopuksi vertailen toisiinsa kolmea kansalaisuuden ideaalityyppiä.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Marti, Aleksi, Johanna Norppa, and Tanja Taivalantti. "Läntinen identiteetti, tiedonalakohtaiset taidot vai historian käytön ymmärtäminen?" Kasvatus & Aika 14, no. 2 (May 28, 2020). http://dx.doi.org/10.33350/ka.87835.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tutkitaan perusopetuksen, aikuisten perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmaperusteita Peter Seixasin historianopetuksen orientaatioita koskevan teorian pohjalta. Seixasin mukaan historianopetuksessa voidaan hahmottaa kolme erilaista orientaatiota: kollektiivisen muistin ja identiteetin vahvistamiseen tähtäävä historianopetus, tiedonalaperusteinen historianopetus ja postmoderni historianopetus. Kaikki käsittelemämme opetussuunnitelmaperusteet ovat lähtökohtaisesti tiedonalapainotteiseen opetustraditioon perustuvia ja korostavat siten kriittisen kansalaisen ihannetta. Vahvimmin tiedonalaperusteisuus näkyy perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja heikoimmin aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteissa. Kaikkien opetussuunnitelmien pohjalta nousee esiin vaihtelevin painotuksin läntisen, eurooppalaisen ja kansallisen identiteetin vahvistamiseen tähtääviä elementtejä. Vahvimmin nämä pyrkimykset näkyvät aikuisten perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa. Perusopetuksen opetussuunnitelma sen sijaan tarjoaa opettajille laajemmat mahdollisuudet tiedonalapainotteiseen ja opiskelijoiden yksilölliset identiteetit huomioivaan historianopetukseen. Postmodernin historianopetuksen orientaatioon kytkettävissä olevia elementtejä on löydettävissä sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmien historiallisen tiedon käytön ymmärtämistä koskevissa tavoitteenasetteluissa. Postmoderni lähestymistapa voisi tarjota tulevaisuudessa tutkimisen arvoisia mahdollisuuksia. Sen kautta kulttuurisesti moninaisen yhteiskunnan menneisyyskertomuksia voitaisiin käsitellä lähtökohtaisesti yhdenvertaisina, mutta samaan aikaan myös pohjimmiltaan poliittisina ja tulevaisuuteen suuntaavina. Toisaalta rajat ylittävien ongelmien leimaamassa maailmassa historianopetusta olisi perusteltua jäsentää entistä vahvemmin myös globaalien teemojen ympärille.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

"Aira Kemiläinen. Suomalaiset, outo Pohjolan kansa: Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti [The Finns, Unusual People of the North: Race Theories and National Identity in Finland]. (Historiallisia Tutkimuksia, number 177.) Helsinki: Suomen Historiallinen Seura. 1993. Pp. 417." American Historical Review, April 1996. http://dx.doi.org/10.1086/ahr/101.2.509-a.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Parvikko, Tuija. "Uhriutumisen politiikkaa." Politiikka 65, no. 3 (October 31, 2023). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.130070.

Full text
Abstract:
Artikkelissa luetaan poliittisesti italialaista historiapoliittista taistelua kansallisesta poliittisesta perinnöstä ja identiteetistä. Taistelun keskiössä ovat toisen maailmansodan päättymiseen liittyvät joukkosurmat ja niiden laukaisema joukkopako sodan seurauksena Jugoslavialle jääneiltä alueilta. Artikkelissa esitetään tulkinta, jonka mukaan oikeistopiirien ja pakolaisjärjestöjen käymä sitkeä kampanjointi on tuottanut tuloksen, jonka seurauksena koillisen rajaseudun traagiset tapahtumat on kohotettu kansallisen historian merkkipaalujen joukkoon. Artikkelissa analysoidaan teesejä ja topoksia, joihin taistelu kansallisesta poliittisesta perinnöstä perustuu. Italian koillisen rajaseudun tapahtumien historiapoliittista hyväksikäyttöä luetaan Jie-Hyun Limin esittämän uhrinationalismin teorian valossa. Uhrinationalismiin kuuluvia retorisia operaatioita ovat muistojen pyhittäminen, de- ja rekontekstualisointi sekä maaginen metamorfoosi. Niiden sitkeän toistamisen avulla pahantekijät ja heidän uhrinsa vaihtavat paikkaa, fasismin rikoksiin liittyvät poliittiset ja sotilaalliset vastuusuhteet hämärtyvät ja italialaisen kansallisen identiteetin perustaksi vakiintuu ajatus yhdessä jaetusta uhriudesta.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Kansallinen identiteetti"

1

Seppo, Niemelä, ed. Ihmisyyden paluu: Kohti modernin reformaatiota. Helsinki: Maahenki, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Oinonen, Eriikka. Onni on olla suomalainen?: Kansallinen identiteetti ja kansalaisuus : raportti ISSP 2003 ja 2004 Suomen aineistoista. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2005.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Vapaavuori, Hannu. Virsilaulu ja heräävä kansallinen kulttuuri-identiteetti: Jumalanpalveluksen virsilaulua ja -sävelmistöä koskeva keskustelu Suomessa 1800-luvun puolivälistä vuoteen 1886. Helsinki: Suomen Kirkkohisoriallinen Seura, 1997.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Martikainen, Elina. Aseveli Yrjö Silo ja asevelihenki Tampereella. [Tampere]: Tampere University Press, 2010.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Lumme, Pentti. Venäläiset suomalaisten silmin. Helsinki: Books on Demand, 2010.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Grönholm, Pertti. Medeiasta pronssisoturiin: Kuka tekee menneestä historiaa? Turku: Turun historiallinen yhdistys, 2010.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Jyrki, Paaskoski, ed. Luonnon vihreä ajatusviiva: Punkaharjun kansallismaisema. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Kuula, Pentti. Viipurin Musiikin Ystävien orkestri suomalaisen musiikin ja kansallisen identiteetin edistäjänä 1894-1918. Helsinki: Sibelius-Akatemia, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Suomalaiset, outo Pohjolan kansa: Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti. Helsinki: SHS, 1993.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Valistus ja kansallinen identiteetti: Aatehistoriallinen tutkimus 1700-luvun Pohjolasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources
You might also be interested in the extended bibliographies on the topic 'Kansallinen identiteetti' for particular source types:
Books
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography