Academic literature on the topic 'Käsitehistoria'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Käsitehistoria.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Käsitehistoria"

1

Berger, Laura, Kasimira Kouri, Panu Savolainen, and Hannes Teräsvuori. "Mikä lähiö? Lähiön käsite 1920-luvulta 2020-luvulle." Yhdyskuntasuunnittelu 61, no. 2 (2024): 11–44. http://dx.doi.org/10.33357/ys.129022.

Full text
Abstract:
Suomalaisessa lähiötutkimuksessa on kiinnitetty melko vähän huomiota pitkän aikamittakaavan käsitehistorialliseen näkökulmaan. Tämä artikkeli tarkastelee suomalaista lähiön käsitettä ja lähiön sanoittamista Sanoma- ja aikakauslehdissä käsitteen synnystä nykyhetkeen. Sanaan lähiö iskostuu voimakkaita mielikuvia, joita julkinen keskustelu on peilannut suomalaisen yhteiskunnan kehittyessä ja kaupungistuessa 1940-luvulta nykypäiviin. Esitämme, että sanan lähiö käyttöön ja sen kiertoilmaisuihin rakentuu kielellinen todellisuus, joka heijastuu ratkaisevasti myös lähiöiden sosiaaliseen ja materiaalis
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Ihalainen, Pasi. "Miten edustuksellinen demokratiamme on muuttumassa? Digitaalisen käsitehistorian näkökulma." Annales Academiae Scientiarum Fennicae, no. 1 (May 30, 2023): 116–37. http://dx.doi.org/10.57048/aasf.130119.

Full text
Abstract:
Recent concerns about representative democracy being in crisis should be related to longer-term histories of ‘representation’ and ‘democracy’. Conceptual history analyses diachronic change and synchronic contestability of such key terms. Digital history can help understand evolvement in tensions over popular representation and representatives' changing perceptions on their parliamentary role. N-gram analyses and visualizations of relative word frequencies reveal long-term patterns and justify selections for qualitative analysis. Contextualising close reading shows how representative democracy
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Lahtinen, Mikko. "Hegemonian jäljillä." Tutkimus & kritiikki 4, no. 1 (2024): 92–102. http://dx.doi.org/10.55294/tk.145295.

Full text
Abstract:
Hegemonia on nykyään laajasti käytetty sana ja käsite ihmistieteissä. Ennen muuta se liitetään Antonio Gramscin (1891–1937) nimeen. Hän puolestaan on ollut jo parin kolmen vuosikymmenen ajan eniten maailmalla siteerattu italialainen 1900-luvun ajattelija – kiitos pitkälti juuri ”hegemonian”. Varsinkin angloamerikkalaisessa akateemisessa maailmassa Gramsci tuli tunnetuksi – 1970-luvulta lähtien – ”hegemonian teoreetikkona”, kun taas italialaisessa ja ranskanlaisessa Gramsci-reseptiossa hegemonia nousi keskustelujen fokukseen vasta verrattain myöhään, kuten Giuseppe Cospito toteaa kirjassaan Heg
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Kettunen, Pauli. "Tulenkantajien käsitehistoria." Historiallinen Aikakauskirja 119, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.54331/haik.113167.

Full text
Abstract:
Matti Mieskonen selvittää Suomen historian väitöskirjassaan, mistä on puhuttu, kun on puhuttu tulenkantajista. Hän ei ole etsinyt tutkimatonta aihetta. Häntä on innostanut, että tulenkantajista on puhuttu ja kirjoitettu paljon.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Ihalainen, Pasi. "Uraauurtava käsitehistoriallinen tulkinta Suomen poliittisesta kulttuurista." Historiallinen Aikakauskirja 102, no. 3 (2004). http://dx.doi.org/10.54331/haik.139144.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Kuusisto, Alina Maija. "Maakunnan neljä käännettä." Historiallinen Aikakauskirja 121, no. 2 (2024). http://dx.doi.org/10.54331/haik.125850.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee suomen kielen maakunta-sanan käyttöä 1800-luvun aikalaiskeskustelussa ja tunnistaa murtumakohtia, joissa sanan tietyt merkitykset ovat vahvistuneet ja toiset jääneet taka-alalle. Lähtökohtana on käsitehistorian ajatus yhteiskunnan muutoksesta kielellisten muutosten taustalla – käsitteet heijastavat menneisyyden ihmisten ymmärrystä todellisuudesta ja selittävät siten näiden toimintaa ja ajattelua. Maakuntaa voi pitää eräänlaisena suomen kielen avainkäsitteenä, joka on toisaalta itsestään selvä toisaalta monitulkintainen ja vaikeasti määriteltävä. Se on joustanut ja muovaut
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Hyvärinen, Matti, Pauliina Latvala-Harvilahti, and Mykola Andrushchenko. "Määräysvalta vai mahdollisuus?" Politiikka 63, no. 4 (2021). http://dx.doi.org/10.37452/politiikka.98555.

Full text
Abstract:
Vallan tutkijat ovat kiistelleet perinteisesti siitä, miten määritellä valta, jotta sen pätevä tutkiminen tulisi mahdolliseksi. Tässä artikkelissa kysytään, miten itse politiikan toimijat – tässä veteraanikansanedustajat haastatteluissaan – puhuvat ’vallasta’, eli millainen poliittisen toiminnan väline ’valta’ on. Kiinnostuksen kohteena on, ymmärtävätkö veteraaniedustajat vallan yksilölle kuuluvana määräysvaltana, yhteistyössä syntyvänä vaikutuksena vai kenties pelitilan luomisena. Keskeinen tulos on vallan monimerkityksellisyys, se on yhtä hyvin vastustamisen väline kuin oman toiminnan merkit
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Dissertations / Theses on the topic "Käsitehistoria"

1

Leinonen, A. (Antti). "Suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoria ja kritiikki." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606022148.

Full text
Abstract:
Olen tutkinut suomalaisen yhteiskuntasuunnittelun käsitehistoriaa ja siihen liittynyttä kritiikkiä 1960-luvun historiallisessa kontekstissa. Käytännön tasolla yhteiskuntasuunnittelu on tarkoittanut lähinnä tulopoliittiseen malliin siirtymistä. Yhteiskuntasuunnittelu ilmensi samalla myös taloudellisesta toiminnasta perustelunsa saavia arvoja. Käsitteeseen kytkeytynyt toiminta pyrki harmonisoimaan kollektiivista ajatteluperinnettä yksilökeskeisen liberalistisen ajattelun kanssa. Siinä yhdistyy vaikutteet sekä sosialistisesta suunnittelusta että myös vapaasta markkinataloudesta. Yhteiskuntasuunn
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Käsitehistoria"

1

Rantala, Heli, and Sakari Ollitervo. Kulttuurihistoriallinen katse. k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2010.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!