Journal articles: 'Kasvot'

1

Raatikainen, Eija. "Empatian monet kasvot." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 19 (December 28, 2018): 117–20. http://dx.doi.org/10.30675/sa.65455.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Alhoniemi, Alho. "Fennougristiikan monet kasvot." Sananjalka 39, no. 1 (January 1, 1997): 7–16. http://dx.doi.org/10.30673/sja.86583.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Haapala, Vesa, and Riikka Rossi. "Sanojen toiset kasvot." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 3 (September 1, 2007): 3–5. http://dx.doi.org/10.30665/av.74698.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Pönkänen, Laura. "Kasvot ja katse digiajan vuorovaikutuksessa." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 2 (September 15, 2018): 50–57. http://dx.doi.org/10.23994/lk.75049.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Palmén, Petri. "Roll over Beethoven – sähkökitaramusiikin uudet kasvot." Etnomusikologian vuosikirja 5 (December 1, 1993): 125–36. http://dx.doi.org/10.23985/evk.101025.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Miazhevich, Galina. "Valko-Venäjän protestilla on naisen kasvot." Idäntutkimus 27, no. 3-4 (December 31, 2020): 36–41. http://dx.doi.org/10.33345/idantutkimus.101988.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Lehtovuori, Panu. "Innovaatiot aluekehittämisessä : uutta paradigmaa etsimässä." Aikuiskasvatus 29, no. 2 (May 15, 2009): 156–57. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94188.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Maunula, Reijo, and Veikko Sipola. "Vankka annos esimerkkejä ja kokemuksia mentoroinnista." Aikuiskasvatus 21, no. 2 (May 15, 2001): 184–85. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93364.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Bargum, Camilla. "NUORUUSIKÄISEN PSYKOANALYYSI/RUUMIILLISUUDEN KOSKETUS/PEILISSÄ VASKISET KASVOT." Scandinavian Psychoanalytic Review 22, no. 1 (January 1999): 126–32. http://dx.doi.org/10.1080/01062301.1999.10592698.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Martti, Sirpa. "Aimii – erilainen oppija." Aikuiskasvatus 26, no. 1 (February 15, 2006): 24–31. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93664.

Full text

Abstract:

Viime aikoina on keskustelu paljon erilaisesta oppijuudesta. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Erilaista oppijuutta käsittelevässä kirjallisuudessa on keskitytty pitkälle oppimisvaikeuksien taustoihin, diagnosointiin ja erityisopetukseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota yhden erilaisen oppijan kokemusten kautta yksilötason näkökulma erilaisesta oppijuudesta käytävään keskusteluun. Tarkoituksena on antaa erilaisille oppijoille kasvot.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Hakojärvi, Mikko, Mikko Hautala, Antti Ristolainen, Berit Mannfors, and Laura Alakukku. "Spatiaalinen vaihtelu ja kasvin kasvun mallinnus." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75443.

Full text

Abstract:

Täsmäviljelyn perustana on viljellä peltoa paikkakohtaisesti viljelykasvin tarpeiden mukaisesti. Vesi on yksi tärkeimmistä kasvin kasvua määrittävistä tekijöistä lämmön, auringon säteilyn ja ravinteiden ohella. Kasville käytettävissä olevan veden määrä määräytyy sateiden ja maan hydrologisten ominaisuuksien perusteella. Tästä syystä paikkakohtainen tieto maaperän ominaisuuksista on olennaista täsmäviljelyssä. Suomessa kasvuolot vaihtelevat paljon kasvukausien välillä, mikä heijastuu myös viljelykasvin kasvuun. Tämä puolestaan vaikeuttaa viljelypanosten määrän mitoittamista kuluvan kasvukauden oloja vastaavaksi. Tämä muodostuu ongelmaksi erityisesti lannoituksessa, joka on kevätviljoilla perinteisesti tehty kylvön yhteydessä, jolloin on mahdotonta ennustaa luotettavasti tulevan kasvukauden olosuhteita. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla lannoitteen jakaminen kahdessa tai useammassa eri erässä. Tällöin myöhemmillä lannoituskerroilla pystyttäisiin ottamaan huomioon kasvukauden siihen astiset kasvuolot sekä myös säätämään lannoitteen määrää paikkakohtaisesti kasvien tarpeen mukaan. Säädön myötä tarvittavan lannoitteen määrä ei välttämättä kaikissa tapauksissa pienene, mutta se pystytään kohdentamaan niihin pellon osiin, joissa viljelykasvi kykenee sen parhaiten hyödyntämään. Jotta tällainen säätö olisi mahdollista, tarvitaan malli, jolla voidaan verrata havaittua kasvua maksimaaliseen kasvuun sekä estimoida kasvin tulevaa kasvua ja tarvetta kasvuresursseille. Maataloustieteiden laitoksella TOOLMOD projektissa yksi tutimuksen kohden on ollut täsmäviljelyn työkaluksi tarkoitettu kasvimalli, jota käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Malli on rakenteeltaan mekanistinen ja sillä pystytään kuvaamaan C3-kasvien biomassan kertymistä. Malli on tarkoitettu työkaluksi, jolla pystytään mitoittamaan paikkakohtaista lisälannoituksen määrää kasvukauden aikana. Tarvittavan lisälannoituksen määrä määräytyisi mallin antaman kasvun sekä pellolla kasvustosta mitatun säteilyn käytön perusteella. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kasvimallin toimivuutta paikkakohtaisesti MaSa-projektissa kerätyn aineiston avulla. Tutkimuksessa käytettiin kolmen eri savipellon havaintoja kolmelta peräkkäiseltä vuodelta. Aineiston avulla selvitetttiin kuinka suuri osuus pelloilta havaituista satovaihtelusta voidaan selittää maaperästä mitatuilla suureilla kyseisen mallin avulla.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Uusi-Kämppä, Jaana. "Jäätyminen lisää nurmikasvuston fosforihuuhtoumaa – kasvuston korjaaminen pienentää." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75658.

Full text

Abstract:

Vesistöihin tulevasta fosforikuormasta arvioidaan 60 % olevan peräisin maataloudesta. Kuormitusta pyritään vähentämään mm. lisäämällä peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Tällä tavalla voidaankin vähentää maa-ainekseen sitoutuneen fosforin määrää. Sen sijaan liuenneen fosforin osuus saattaa jopa kasvaa luonnonhoitopeltojen, viherkesantojen ja suojavyöhykkeiden lannoittamattomilta nurmilta. Nimenomaan liuennut fosfori aiheuttaa vesistöissä rehevöitymistä ja sinileväkukintoja Lintupajun kentällä Jokioisissa on tutkittu vuodesta 1991 lähtien eroosion ja ravinnekuormituksen vähentämistä suojavyöhykkeillä. Samalla on tutkittu liuenneen fosforin kuormitusta lannoittamattomasta nurmesta. Koeruuduilta on otettu ravinneanalyyseihin pintavaluma-, pintamaa- ja kasvinäytteitä. Lisäksi kerättiin maan päällistä biomassaa ja kasvipeitteisiä maalieriöitä, joita huuhdeltiin tai sadetettiin sekä ennen että jälkeen jäätymisen ja sulamisen. Laboratorio-olosuhteissa toteutetulla jäätymisellä ja sulamisella jäljiteltiin luonnon tapahtumia keväällä. Huuhteluvesi tai sadetuksen aikana kertynyt pintavalumavesi kerättiin analyyseihin, joissa mitattiin liuenneen fosforin (suodattimen huokoskoko 0,2 µm) ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Pintavalumanäytteissä liuenneen fosforin pitoisuus ja määrä olivat suuria keväällä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin silloin, kun suojavyöhykkeiden yläpuolisella pellolla kasvoi laidunnurmi. Pellon ollessa kynnöksellä liuenneen fosforin pitoisuudet olivat niittämättömiltä luonnonkasvivyöhykeruuduilta suuremmat kuin niitetyiltä nurmivyöhykeruuduilta tai ilman suojavyöhykettä viljellyiltä ruuduilta. Fosforia kertyi suojavyöhykkeillä maan pintakerrokseen (0–2 cm), suurimpien pitoisuuksien ollessa luonnonvaraisia kasveja kasvavalla vyöhykkeellä (16 mg l-1). Myös niitetyllä tai laidunnetulla suojavyöhykkeellä fosforipitoisuus (7 mg l-1) oli maan pinnassa lähes kaksinkertainen kuin sen alapuolella olevassa kerroksessa (2–5 cm). Kasvisolujen jäätyminen ja sulaminen ilmeisesti rikkoi niitä, jolloin fosforipitoisia yhdisteitä pääsi vapautumaan. Kasvit pumppasivat syvemmältä maasta fosforia, joka rikastui maan pintaan kuolleista kasvisoluista. Niittämättömästä suojavyöhykenurmesta arvioitiin vapautuvan jopa 3 kg ha-1 kokonaisfosforia, josta suurin osa oli liuenneessa muodossa. Sadetuskokeessa vastaavasti liuenneen fosforin pitoisuus niitetyn nurmikaistan pintavalunnassa kasvoi jopa 14-kertaiseksi jäätymisen ja sulamisen ansiosta. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että lannoittamattomilta nurmilta voi vapautua runsaasti liuennutta fosforia, joka sitoutuu maan pintaan tai kulkeutuu veden mukana. Valumavesi huuhtoo fosforia maan pinnasta ja kasvisoluista kuljettaen sitä vesistöihin. Vaikka niittäminen poistaa maanpäällistä biomassaa ja vähentää fosforin määrää lannoittamattomilla nurmimailla, odelmassa saattaa olla runsaasti huuhtoutumiselle altista fosforia. Sen takia tuleekin selvittää, paljonko huuhtoutumiselle altista fosforia on jäljellä syksyllä eri aikoina niitetyissä nurmikasvustoissa ja milloin on huuhtoutumisen vähentämisen kannalta optimaalinen niittoajankohta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Palojärvi, Ansa, Mauritz Vestberg, Timo Sipilä, Pauliina Lankinen, Kim Yrjälä, Marjo Keskitalo, and Laura Alakukku. "Viljelykierto ja monipuolinen kasvilajisto peltomaan hyötymikrobiston edistäjänä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75571.

Full text

Abstract:

Tavoiteltaessa “vihreämpää maataloutta” peltomaan mikrobiston toiminnan merkitys korostuu entisestään. Maaperämikrobisto vastaa kasvintähteiden hajotuksesta ja eloperäisessä muodossa olevien ravinteiden vapauttamisesta satokasvien käyttöön. Mykorritsasienet voivat kasvin kanssa muodostuvan ns. sienijuuren avulla tehostaa kasvien fosforin saantia ja suojata kasvia stressitekijöiltä (mm. kuivuus, kasvitaudit). Monimuotoisen mikrobiston on todettu parantavan maaperän luontaista tautisuppressiivisuutta (kasvitautimikrobien kasvun tukahduttaminen). Mikrobisto on runsainta kasvin juuristossa ja sen välittömässä läheisyydessä (”ritsosfääriefekti”). Kasvi luovuttaa yhteyttämistuotteitaan juurieritteiden muodossa ja muokkaa maaperän olosuhteita mikrobeille suotuisiksi. Monivuotisilla kasveilla juuriston koko suhteessa maan yläpuoliseen biomassaan on suurempi kuin yksivuotisilla kasveilla. Monivuotisilla kasveilla juuristo kasvaa koko kasvukauden, kun se yksivuotisilla on laajimmillaan tuleentumisen aikoihin. Kasvilajeilla on kuitenkin suuria eroja juuriston koossa ja juurieritteissä, ja vain osa lajeista kykenee muodostamaan sienijuuren mykorritsasienten kanssa. Tutkimustemme tavoitteena oli selvittää, voidaanko peltomaan mikrobistoon vaikuttaa viljelykierron ja kasvilajivalikoiman avulla. Esitykseen kootaan tuloksia kahdesta tutkimuksesta, jotka molemmat on toteutettu MTT Jokioisilla. MONIKASVI-hankkeen 3-vuotisessa kenttäkokeessa keskityimme juuriston ja sen ympäröivän maan mikrobistoon. Kokeessa oli mukana viisi yksivuotista (ohra (Hordeum vulgare), kinua (Chenopodium quinoa), camelina (Camelina sativa), pellava (Linum usitatissimum) ja tattari (Fagopyrum esculentum)) ja viisi monivuotista (timotei (Phleum pratense), kumina (Carum carvi), ruokohelpi (Phalaris arundinacea), värimorsinko (Isatis tinctoria), nokkonen (Urtica dioica)) viljelykasvia. SUCCESS-hankkeessa vertailimme maaperän mikrobistoa 4-vuotisessa viljelykierrossa (kevätvehnä, rypsi, ohra, herne) ja jatkuvassa kevätvehnän viljelyssä. Vertailussa olivat myös muokkausmenetelmät kyntö ja suorakylvö. Maaperämikrobiston koostumusta selvitettiin fosfolipidirasvahappojen (PLFA) ja neutraalilipidi-rasvahappojen (NLFA) analyysien avulla. MONIKASVI-hankkeessa selvitettiin arbuskelimykorritsojen esiintymistä myös muilla menetelmillä. SUCCESS-hankkeessa analysoitiin mikrobiston koostumusta molekyylibiologisilla menetelmillä, sekä selvitettiin mikrosienten esiintymistä oljessa. Peltomaan mikrobiston esiintymisessä oli suuria eroja kasvilajien välillä. Monivuotiset kasvit ylläpitivät runsaampaa mikrobistoa. Arbuskelimykorritsan esiintymiseen vaikutti ensisijaisesti kasvilajin ominaisuudet. Viljelykierrolla ja muokkausmenetelmällä voidaan edistää toivotunlaisen mikrobiston esiintymistä maassa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Pihlajaniemi, Henna, and Mirja Siuruainen. "Puuvartisten viherrakentamisen kasvien erikoismuotoja pohjoiseen, esimerkkinä punakoivu (Betula pubescens f. rubra)." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75800.

Full text

Abstract:

Puista ja pensaista tavataan toisinaan kasvutavan, lehtien värin tai muodon, tai kukkien värin tai kerrannaisuuden suhteen alkuperäisestä lajista poikkeavia yksilöitä. Nämä erikoismuodot ovat arvokkaita sekä tieteellisen tutkimuksen että käytännön viherrakentamisen kannalta. Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa lukuisia tällaisia muotoja ja lajikkeita. Punalehtisiä taksoneita ovat esimerkiksi punakoivu (Betula pubescens f. rubra) ja punaharmaaleppä (Alnus incana f. rubra). Koivuista kasvavat myös liuskalehtinen loimaankoivu (B. pendula f. crispa) sekä pensasmainen rauduskoivu. Myös harmaalepästä kasvaa pensasmainen muoto. Kasvutavaltaan pylväsmäisiä muotoja on mm. pihlajissa. Tuomesta kasvitieteellisessä puutarhassa kasvaa kaunis kertokukkainen muoto (Prunus padus f. plena). Havukasveista on useita kasvutavaltaan tai väritykseltään peruslajeista eroavia muotoja hopeakuusesta (Picea pungens f. glauca) mattomaisiin kääpiökatajiin. Tunnetuin lehtipuun erikoismuoto pohjoisessa Suomessa lienee punakoivu, joka löydettiin vuonna 1978 Ylikiimingistä. Tämä hieskoivun muoto onnistuttiin mikrolisäämään Oulun yliopistolla 1980-luvun lopulla, jonka jälkeen se alkoi yleistyä viherrakentamisen kasvina. Kaikki istutetut puut ovat yhden ja ainoan luonnossa kasvavan puun kasvullisesti tuotettua jälkeläistöä. Emonpuu ei tuohon aikaan tuottanut siemeniä, mutta mikrolisättyihin puihin muodostuu toisinaan itämiskykyisiä siemeniä. Punakoivun lehdet puhkeavat heleän vihreinä, tosin lehden reunat ovat jo hiirenkorvalla tummanpunaiset. Silmusuomut ovat kauniin tummanpunaiset. Punainen väriaine leviää nopeasti koko lehteen sen auetessa täyteen mittaansa. Lehden punainen ulkoasu johtuu sen pintakerroksessa eli epidermissä olevista antosyaanipigmenteistä. POHKAS (POHjoisen kestävät KASvit) kenttäkokeissa puun fenologiaa ja menestymistä on tutkittu pohjoisimmillaan Sallan Naruskassa asti. Viherrakentamisen kannalta puu on kestävyytensä vuoksi arvokas erikoismuoto pohjoisessa Suomessa. Se on saavuttanut suosiota viherrakentamisen kasvina myös Ruotsissa. Tieteellisessä tutkimuksessa puuta käytetään selvitettäessä antosyaanien toiminnallista roolia pohjoisissa puuvartisissa kasveissa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Irawan, Bayu, Muhammad Muhyi, and Yoso Wiyarno. "Pengembangan Permainan Kasvol Terhadap Minat Siswa Untuk Bermain Bolavoli Saat Pembelajaran PJOK Pada Siswa Kelas VI MI Baiturrahman Kedurus Surabaya." Jendela Olahraga 6, no. 1 (January 12, 2021): 189–96. http://dx.doi.org/10.26877/jo.v6i1.6766.

Full text

Abstract:

Students are less active in learning because the learning model is less varied. The problem that arises in learning volleyball at MI Baiturrahman Kedurus is the lack of student interest in doing basic volleyball movements, namely passing and serving, because according to him, volleyball is a boring game. The observation result of PJOK teacher was found that 61.5% of 65 students stated that they were not interested in volleyball. This condition encourages researchers to develop Kasvol games. The research was conducted on grade VI students of MI Baiturrahman Kedurus. This research is a development research using the Borg & Gall model. It can be concluded that the development of the Kasvol game is feasible to be used as a medium to increase student interest in the PJOK learning process. This is evidenced by expert assessment of the content of teaching materials with a percentage of 95% (very good), practice is applied with the results of field trials by field practitioners getting a percentage of 98% (very good) and the development of Kasvol games is said to be effective as evidenced by small group trial analysis. . and large groups respectively get a percentage of 63% (good) and 64% (good)Keywords: Kasvol Games, student Interest, Volleyball AbstrakSiswa yang kurang aktif dalam pembelajaran disebabkan oleh model pembelajaran yang kurang variatif. Permasalahan yang timbul saat pembelajaran bolavoli di MI Baiturrahman Kedurus adalah kurangnya minat siswa untuk melakukan gerak dasar permainan bolavoli yakni passing dan servis. Hal ini disebabkan karena bolavoli dianggap permainan membosankan. observasi guru PJOK memperoleh hasil 61,5% dari 65 siswa yang mengatakan tidak tertarik dengan permainan bolavoli. Kondisi ini mendorong peneliti untuk mengembangkan permainan kasvol. Penelitian dilakukan pada siswa kelas VI MI Baiturrahman Kedurus. Penelitian ini adalah penelitian pengembangan yang menggunakan model Borg & Gall. Dari hasil penelitian dapat disimpulkan bahwa pengembangan permainan kasvol valid untuk digunakan sebagai media untuk meningkatkan minat siswa pada proses pembelajaran PJOK. Hal tersebut dibuktikan dari evaluasi ahli isi materi bahan ajar dengan persentase 95% (sangat baik), praktis untuk diterapkan dengan hasil uji lapangan oleh praktisi lapangan mendapatkan persentase 98% (sangat baik) dan pengembangan permainan kasvol dikatakan efektif dibuktikan dari analisis uji coba kelompok kecil dan kelompok besar yang masing-masing memperoleh persentase 63% (baik), dan 64% (baik).Kata kunci: Permaian Kasvol, Minat Siswa, Bolavoli

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Pihlajaniemi, Henna, Mirja Siuruainen, Kari Laine, Salla Kananen, Sirkka-Liisa Peteri, Aino Hämäläinen, and Tuomas Kauppila. "Kestävää viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvimateriaalia pohjoisille matkailualueille." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76997.

Full text

Abstract:

Viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvilajien valinta ja saatavuus on pohjoisen vaativissa kasvuolosuhteissa usein ongelma. Syksyllä 2007 päättyi laaja pohjoisille matkailualueille keskittynyt EU LIFE ympäristörahaston hanke Matkailualueet maisemalaboratorioina – Työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen (LANDSCAPE LAB). Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha oli hankkeessa mukana yhtenä kumppanina ja toteutti yhteistyössä Lapin ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan toimipisteen kanssa Kestävän viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvimateriaali, (LABPLANT) osahankkeen. Osahankkeen tavoitteina oli etsiä ja valita pohjoiseen viherrakentamiseen ja ennallistamiseen sopivaa kasvimateriaalia, kehittää kasvien lisäysmenetelmiä ja tuottaa kestävää kasvimateriaalia, perustaa näytealueita pohjoisiin matkailukeskuksiin ja kirjoittaa opaskirja pohjoisen matkailuympäristön kestävistä kasveista.Kestävien kasvien valinta perustui oleellisesti jo olemassa olevaan, aiemmista projekteista tulleeseen tietoon sekä Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja Lapin ammattiopiston Metsäruusun toimipisteen kasvikokoelmiin. Esiteltävän kasvimateriaalin valinnan kriteerit olivat ilmastollinen kestävyys sekä käyttökelpoisuus pohjoisessa ympäristössä. Kasvimateriaali koostuu perinteisistä viherrakentamisen kasveista, luonnonkasveista ja potentiaalisista uusista viherrakentamisen kasveista. Osahankkeen aikana lisättiin yhteensä lähes sata eri lajia tai kantaa monivuotisia ruohokasveja, varpuja, pensaita ja puita.Osatehtävän aikana perustettiin yhteensä kuusi näyteistutusaluetta, näistä kaksi Leville, kaksi Ylläkselle ja kaksi Pallakselle. Näytealueilla esitellään kasvien käyttöä erilaisissa pohjoisissa matkailuympäristöissä. Valmistunut opaskirja, Pohjoisen matkailuympäristön kestävät kasvit, kertoo pohjoisen ympäristön ja kasvien ominaispiirteistä sekä siitä, miten pohjoisen matkailukeskusten ympäristöistä voidaan kehittää viihtyisämpiä ja ekologisesti kestävämpiä. Opaskirjassa esitellään yli 300 pohjoisilla alueilla käyttökelpoista ja kestävää luonnon- ja viherrakentamisen kasvia lisäys- ja saatavuustietoineen.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Bittirova, Tamara Shamsudinovna. "LYRIC-EPIC WORKS OF KASPOT KOCHKAROV." BULLETIN of the Kabardian-Balkarian Institute for the Humanities Research 2, no. 49 (2021): 79–84. http://dx.doi.org/10.31007/2306-5826-2021-2-49-79-84.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Motoyama, Shozo. "Kasato-Maru." Estudos Avançados 25, no. 72 (August 2011): 323–26. http://dx.doi.org/10.1590/s0103-40142011000200025.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Helm, J. H., D. F. Salmon, P. E. Jedel, W. M. Stewart, M. J. Cortez, and R. I. Wolfe. "Kasota barley." Canadian Journal of Plant Science 76, no. 1 (January 1, 1996): 131–33. http://dx.doi.org/10.4141/cjps96-022.

Full text

Abstract:

Kasota is an early-maturing, hulled, six-row spring feed barley (Hordeum vulgare L.). It was developed at the Field Crop Development Centre, Lacombe, Alberta from the cross Celaya//Mezquite/Godiva/3/Trompillo. Kasota is short in height, strong strawed, and widely adapted in Alberta. Key words:Hordeum vulgare, barley, early maturity, semi-dwarf, straw strength, cultivar description

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Aerila, Juli-Anna, and Marjaana Soininen. "Fiktiivinen kirjallisuus nuoren kasvun tukijana ja kulttuurienvälisen kasvun välineenä." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2013): 43–59. http://dx.doi.org/10.30665/av.74908.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Lindén, Leena, Laura Hauta-aho, Inka Juntheikki-Palovaara, Outi Temmes, and Satu Tegel. "Vanhoja pihasyreeni- ja koristeomenakantoja Helsingin puistoissa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75799.

Full text

Abstract:

Helsingin puistoissa kasvaa runsas valikoima puu- ja pensaskantoja ja –lajikkeita. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin Helsingin vanhojen viheralueiden pihasyreenejä ja koristeomenapuita. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä kiinnostavimmat syreeni- ja koristeomenakannat, kuvata niiden morfologiset ominaisuudet, tehdä niille DNA-sormenjäljet ja selvittää, mitä lajiketta tai lajikeryhmää ne edustavat. Tutkimus toteutettiin vuosina 2005-2009. Arkistomateriaalin, puistoinventaarioiden ja asiantuntijahaastattelujen perusteella valittiin lähemmin tutkittaviksi 60 syreenipensasta ja 30 koristeomenapuuta. Kaikkien tutkimuskasvien morfologiset tuntomerkit mitattiin, kasvit valokuvattiin ja merkittiin kartoille ja niistä kerättiin näytteet herbaariota ja DNA-analyysejä varten. Alustava käsitys Suomessa tarjolla olleesta lajikevalikoimasta saatiin vanhan puutarhakirjallisuuden ja taimistoluetteloiden avulla. Tutkimuskasvien morfologisia ominaisuuksia verrattiin keskenään ja kirjallisuudesta löytyviin lajikekuvauksiin. Pihasyreenit jaettiin ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella 30 fenotyyppiryhmään. Ryhmistä kahdeksan kyettiin alustavasti nimeämään joksikin tunnetuksi lajikkeeksi. Yleisimpiä tutkimusaineistossa olivat lajikkeita ’Andenken an Ludwig Späth’, ’Mme Lemoine’ ja ’Michel Buchner’ muistuttavat pihasyreenit. Muut nimetyt lajiketyypit olivat ’Charles Joly’, ’Katherine Havemeyer’, ’Krasavitsa Moskvy’, ’Lemoinei’ ja ’Prince Notger’. Näistä kiinnostavimpia ovat historialliset, jo viljelystä kadonneet ’Lemoinei’ ja ’Prince Notger’ sekä Suomenlinnan todennäköisesti hyvin vanha pihasyreenityyppi. Pihasyreeneille on kehitetty mikrosatelliittimerkit DNA-analyysiä ja lajikemääritysten varmentamista varten. Tutkittujen koristeomenien joukossa oli 24 puna- ja 6 valkokukkaista puuta. Kaikkiaan 16 puuyksilöä määritettiin morfologisten ominaisuuksiensa avulla johonkin lajikkeeseen, lajikeryhmään, risteymään tai lajiin kuuluvaksi. Mikrosatelliittimerkkien avulla seitsemän puun määritystulos vahvistui ja kahdeksan puun määritys osoittautui virheelliseksi. Yhdelle puista ei löytynyt vertailumateriaalia. Osa tutkimusaineiston puista on otettu lisäykseen jo 1990-luvulla. Näiden lajikeidentiteettiä ei tässä tutkimuksessa kyetty varmistamaan. Uusia lisäämisen arvoisia puita löytyi nyt vähintään viisi, joukossa ensimmäisiin Rosybloom-lajikkeisiin kuuluva ’Nipissing’ ja historiallinen Malus ×arnoldiana.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Hietaranta, Tarja, and Saila Karhu. "Jatkuvasatoisilla lajikkeilla mansikkaa kesästä syksyyn." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75795.

Full text

Abstract:

Jatkuvasatoiset mansikat muodostavat kukka-aikeita joko pitkänpäivän olosuhteissa tai päivänpituudesta riippumatta, ja molemmat kukintatyypit soveltuvat mansikansatokauden pidentämiseen Suomen olosuhteissa. MTT puutarhatuotannossa Piikkiössä on vuosina 2008−2009 testattu ulkomaisia jatkuvasatoisia mansikkalajikkeita osana tutkimushanketta MANSIKKAREMONTTI – Mansikantuotannon kannattavuuden lisääminen jatkuvasatoisten lajikkeiden avulla. Kokeet perustettiin muovikatteiseen kausihuoneeseen, jonne koekasvit istutettiin tippukastelulaittein varustettuihin viljelysäkkeihin toukokuun lopulla. Vuonna 2008 testattiin 13 lajiketta: hollantilaiset siemenlisättävät ’Durban’, ’Elan’ ja ’Milan’, ruotsalainen ’Elin’, englantilaiset ’Flamenco’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’ ja ’Tango’, australialaiset ’Kalinda’ ja ’Lowanna’, norjalaiset ’Rita’ ja ’Rondo’ sekä kalifornialainen ’Selva’. Lisäksi testattiin neljä nimeämätöntä jalostetta: englantilainen 354/G1, sekä kanadalaiset FIN0016-115, FIN008-124 ja FIN132-11. Satokausi alkoi kokeessa heinäkuun alussa, mutta sadon kertyi kunnolla vasta elokuun puolivälistä alkaen. Marjaa tuottaneiden koelajikkeiden kokonaissadot vaihtelivat 150 grammasta lähes 1000 grammaan kasvia kohden. Satoisimmat lajikkeet olivat ’Durban’, ’Elan’, ’Rondo’, ’Flamenco’ ja ’Malling Opal’. ’Selva’ ja’ Tango’ eivät kukkineet kokeen aikana. Härmää esiintyi tunneliviljelyssä paljon, eikä yksikään lajikkeista ollut täysin härmänkestävä. Vähiten härmäisiä marjoja esiintyi Flamenco-lajikkeessa. Eri lajikkeiden härmänkestävyyserot olivat suuret. Lajikekoe jatkui vuonna 2009 yhdeksällä edellisvuoden kokeesta valitulla koejäsenellä: ’Durban’, ’Elan’, FIN132-11, ’Flamenco’, ’Lowanna’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’, ’Rondo’ ja ’Selva’. Uusina koejäseninä lajikevertailuun liitettiin ’Tribute’, ’Premier’, ’Promise’ ja ’Valor’. Lannoitustaso oli edellistä vuotta alhaisempi ja sadot kasvia kohden vaihtelivat alle 400 grammasta lähes 850 grammaan. Parhaiten satoa tuottivat ’Durban’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’, ’Tribute’, ’Lowanna’, ’Elan’ ja ’Promise’. ’Selva’ ei kukkinut eikä tuottanut satoa. Härmäisten marjojen osuus oli pienin Malling Opal - ja Malling Pearl -lajikkeiden sadoissa. Lajikkeiden välillä oli suuria eroja marjan laadun, esimerkiksi kiinteyden ja maun suhteen. Penetrometrillä mitattuna kiinteimpiä koejäseniä olivat ’Flamenco’ ja FIN132-11. Makuarviot vaihtelivat, mutta miellyttävän makuisiksi arvosteltiin ’Elan’, ’Malling Opal’, ’Malling Pearl’, ’Rita’ ja ’Rondo’. Ensimmäisen lajikekokeen yhteydessä toteutettiin taimikoe, jossa verrattiin siemenestä lisättyjen lajikkeiden eripituisten taimikasvatusaikojen vaikutusta sadontuottokykyyn. Kahden taimierän kylvöt tehtiin istutusta edeltävän vuoden touko- ja heinäkuussa ja esikasvatetut taimet frigovarastoitiin talven yli. Esikasvatettuja taimia verrattiin taimiin, jotka oli kylvetty istutusvuoden helmikuussa. Pitkä taimikasvatus aikaistutti sadon alkamista ja lisäsi kokonaissatoa Durban- ja Milan-lajikkeilla. Vuonna 2009 tehtiin myös taimikoe, jossa keväällä taimikasvatettujen kasvien sadontuottopotentiaalia verrattiin vuotta vanhempien kasvien sadontuottoon. Vertailu osoitti, että vuoden vanhat kasvit tuottivat aikaisemman ja joillakin lajikkeilla jopa kaksi kertaa suuremman kokonaissadon kuin keväällä kasvatetut taimet.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Kash, J. A., M. Zachau, E. E. Mendez, J. M. Hong, and T. Fukuzawa. "Kashet al. reply." Physical Review Letters 69, no. 6 (August 10, 1992): 994. http://dx.doi.org/10.1103/physrevlett.69.994.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Keesing, Roger M. "Kastom re‐examined." Anthropological Forum 6, no. 4 (January 1993): 587–96. http://dx.doi.org/10.1080/00664677.1993.9967434.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

No authorship indicated. "Florence W. Kaslow." American Psychologist 45, no. 4 (1990): 471–72. http://dx.doi.org/10.1037/h0091601.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Ahvenniemi, P. M., M. J. Lehtonen, P. S. Wilson, and J. P. T. Valkonen. "Viljelymenetelmän, lajikkeen ja siemenperunan seittirupisuuden vaikutus perunaseitin (Rhizoctonia solani) määrään." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76735.

Full text

Abstract:

Siemenen seittirupisuuden (6 tasoa), maaperän ominaisuuksien (monokulttuuri tai luomuviljely) ja lajikkeen (Van Gogh tai Saturna) vaikutusta perunaseitin esiintymiseen tutkittiin vuosina 2003-2005 järjestetyssä kenttäkokeessa. Siemenperunan tautisuuden (seittirupisuuden) lisääntyessä versolaikun määrä kasvoi, varsi- ja mukulaluku pieneni ja sadon määrää ja tärkkelyspitoisuus laski. Myöskin laatu heikkeni, kun vihertyneiden, epämuotoisten ja onttojen mukuloiden osuus sadossa kasvoi. Viljelymenetelmä ei vaikuttanut kovin selvästi seittisyyteen, mutta siemenen seittirupisuuden lisääntyessä seittiruven määrä sadossa lisääntyi ainoastaan luomussa. Van Goghissa oli seittiongelmia hieman enemmän kuin Saturnassa. Erityisesti keskeltä ruskolaikkuisten ja onttojen mukuloiden määrä lisääntyi Van Goghilla selvästi siemenen seittirupisuuden lisääntyessä. Tulokset ovat alustavia ja kattavat kaksi ensimmäistä koevuotta (2003-2004).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Mariana, Mariana, Kurnia Dyah Anggorowati, and Suyatmin Suyatmin. "PENERAPAN PERMAINAN KASVO UNTUK MENINGKATKAN MOTIVASI PEMBELAJARAN BOLA VOLI PADA SISWA KELAS IV SDN 18 TANJUNG SARI." Jurnal Pendidikan Jasmani Kesehatan dan Rekreasi (Penjaskesrek) 6, no. 1 (January 21, 2019): 49–57. http://dx.doi.org/10.46368/jpjkr.v6i1.262.

Full text

Abstract:

Abstrak: This study aims to improve students' motivation and learning gains in conducting learning tthe volley ball through the application of game KASVO in class IV SDN 18 KKLK Tanjung Sari Nanga Pinoh.Method in a study should be right or lead to the research objectives and can be scientifically accounted results ar a expeted. The method used in this research is a class act.Based on the results of the research after the act of classed,the data showed that the acquisition of the percentage of learning motivation of fourtg grade students in class IV SDN 18 KKLK Tanjung Sari on the 1st cycle by 45%, success rate including less, are includedin the qualification success rate is quite good. The precentage of motivation for your teen to lear the fourth grade studentd in class IV SDN 18 KKLK Tanjung Sari on the second cycle of 85% is included in the qualification success rate”good” It can be conclude that the implementation of the game kasvo to improve the motivation to learn of students in learning volleyball on the students of class IV SDN 18 KKLK Tanjung Sari Nanga Pinoh said increasingKey words: Student Motivation, Game KASVO, Learning Volley Ball. Abstrak: Tujuan penelitian ini adalah untuk mengetahui peningkatan motivasi belajar siswa serta perolehan hasil belajar siswa dalam permainan bola voli dengan penerapan permainan KASVO pada siswa kelas IV SDN 18 KKLK Tanjung Sari Nanga Pinoh. Metode dalam suatu penelitian harus tepat atau mengarah pada tujuan penelitian serta dapat dipertanggung jawabkan secara ilmiah sesuai dengan aturan yang berlaku, agar dalam penelitian tersebut dapat diperoleh hasil yang sesuai dengan yang diharapkan. Metode penelitian yang digunakan dalam penelitian ini adalah penelitian tindakan kelas. Berdasarkan hasil dari penelitian setelah dilakukan tindakan kelas, data menunjukanbahwaperolehanPresentase Motivasi belajar siswa kelas IV SDN 18 KKLK Tanjung Sari pada siklus I sebesar 45% tingkat kebehasilan termasuk kurang, termasuk dalam kualifikasi tingkat keberhasilan“ cukup baik” .Presentase Motivasi belajar siswa kelas IV SDN 18 KKLK Tanjung Sari pada siklus II sebesar 85% termasuk dalam kualifikasi tingkat keberhasilan “baik” Dengan demikaian dapat disimpulkan bahawa penerapan permainan KASVO untuk meningkatkan motivasi belajar siswa dalam pembelajaran bola voli pada siswa kelas iv SDN 18 KKLK Tanjung Sari Nanga Pinoh dikatakan berhasil.Kata Kunci: Motivasi Siswa, Permainan KASVO, Pembelajaran bola voli.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

JOLLY, MARGARET. "Birds and Kastom Banyans of South Pentecost: Kastom in AntiColonial Struggle." Mankind 13, no. 4 (February 10, 2009): 338–56. http://dx.doi.org/10.1111/j.1835-9310.1982.tb00999.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Orf, J. H., B. W. Kennedy, and P. J. Schaus. "Registration of ‘Kasota’ Soybean." Crop Science 31, no. 4 (July 1991): 1092. http://dx.doi.org/10.2135/cropsci1991.0011183x003100040064x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Babadzan, Alain. "Commentary: Kastom as Culture?" Anthropological Theory 4, no. 3 (September 2004): 325–28. http://dx.doi.org/10.1177/1463499604045567.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

TONKINSON, ROBERT. "Kastom in Melanesia: Introduction." Mankind 13, no. 4 (February 10, 2009): 302–5. http://dx.doi.org/10.1111/j.1835-9310.1982.tb00995.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Helm, James H., Manuel J. Cortez, Robert I. Wolfe, Patricia E. Jedel, Donald F. Salmon, and William M. Stewart. "Registration of ‘Kasota’ Barley." Crop Science 36, no. 5 (September 1996): 1409. http://dx.doi.org/10.2135/cropsci1996.0011183x003600050058x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Dredge, Kristiina, Olli Peltoniemi, and Päivi Rajala-Schultz. "Tuotos, hedelmällisyys, hoidot ja poistot tavanomaisissa ja luomulypsykarjoissa 1998 - 2002." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–2. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76674.

Full text

Abstract:

Tämän tutkimuksen tavoitteina oli 1) määritellä lypsykarjojen tuotokseen ja hedelmällisyyden hallinnan tunnuslukuihin vaikuttavat karjatason muuttujat tavanomaisessa ja luomutuotannossa, 2) kuvailla lehmillä yleisimpien sairauksien hoitoprosentteja ja poistonsyitä, ja 3) vertailla eroja tuotantosuuntien välillä. Tutkimusaineistona käytettiin 1226 tavanomaisen ja 109 luomutilan karjantarkkailutietoja vuosilta 1998–2002. Aineistoa analysoitiin lineaaristen mixed-mallien avulla. Karjojen keskituotos kasvoi tarkastelujaksolla luomutuotannossa 6822:sta 7422:een, ja tavanomaisessa 7426:sta 8206 kiloon, ollen luomukarjoissa keskimäärin 688 kg alhaisempi. Keskituotoksesta muualle kuin meijeriin päätyi keskimäärin 9,3%. Poistettujen lehmien elinikäistuotos kasvoi luomutuotannossa keskimäärin 18 491:stä 19 849:ään ja tavanomaisessa 19 751:stä 22 073 kiloon. Luomutuotannossa se oli keskimäärin 2050kg tavanomaista alhaisempi.Lehmien poistoiässä tai poiston syissä ei ollut merkittäviä eroja tuotantosuuntien välillä. Erot hedelmällisyyden hallinnan tunnusluvuissa tuotantosuuntien välillä olivat merkityksettömiä. Luomukarjoissa kaikkien tarkasteltujen sairauksien hoitoprosentit olivat tavanomaisia alhaisempia

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Červenski, Janko, Dario Danojević, Slađana Medić-Pap, and Aleksandra Savić. "Late cabbage planting density." Selekcija i semenarstvo 24, no. 2 (2018): 26–31. http://dx.doi.org/10.5937/selsem1802026c.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Juhanoja, Sirkka, and Eeva-Maria Tuhkanen. "Perennojen käyttö julkisilla viheralueilla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75798.

Full text

Abstract:

MTT:ssa toteutetaan perennatutkimushanke vuosina 2005-2010. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta perennojen käyttömahdollisuuksista ja laatia ohjeistus keskeisten lajien käytölle julkisilla alueilla. Hankkeessa selvitetään suomalaisen perenna-aineiston yhtenäisyyttä, laatua ja nimistöä. Lisäksi tehdään käyttökokeita kaupunkien ja seurakuntien viherrakentamiskohteissa Espoossa, Helsingissä, Keravalla, Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella sekä Honkanummen, Malmin ja Turun hautausmailla. Käyttökokeisiin istutettiin 48 kohteeseen 150 lajia. Taimet hankittiin suomalaisilta taimistoilta, ja täydennystä saatiin kasvitieteellisiltä puutarhoilta. Lisäksi Piikkiöön perustettiin vertailualue kaikille käyttökoelajeille. Lajivalinnassa keskitytään kookkaisiin ryhmäperennoihin ja mataliin maanpeittolajeihin. Koepaikat ovat olosuhteiltaan erilaisia puistoja, liikenteen erotuskaistoja ja luiskia sekä hautausmailla kivirivien välikaistoja ja hautoja. Kaikki koealueet perustettiin puhtaaseen kasvualustaan ja hoitokerrat minimoidaan. Samoja lajiyhdistelmiä istutettiin eri ilmastoalueille. Käyttökokeista saadaan tietoa lajien ilmastollisesta sopeutumisesta ja kestävyydestä ja soveltuvuudesta rationalisoituihin hoitokäytäntöihin sekä kilpailusuhteista ja elinkaaresta. Talvehtiminen on onnistunut hyvin. Muutamat lajit ovat osoittautuneet talvenaroiksi. Koristearvoja heikentävää tautialttiutta on tullut ilmi. Kookkailta perennoilta edellytetään pärjäämistä ilman tuentaa, kaunista kasvutapaa ja terveyttä kukinnan koristeellisuuden lisäksi. Voimakkaasti leviävät lajit karsitaan. Kaunis lehtimuoto tai väri kukinta-ajan ulkopuolella antavat lisäarvoa esim. Iris-suvun lajeille. Olosuhteiltaan hyvin erilaisilla paikoilla menestyvät kasvit ovat myös arvokkaita: dorianvillakko menestyy paahteesta lähes täysvarjoon. Nopeasti taantuvat ja jakamista vaativat lajit karsitaan. Kookkaiden lajien yhteyteen tarvitaan matalampia, peittäviä ja tuuheita reuna-, väli- ja sitojakasveja. Näiltä edellytetään peittävyyden lisäksi terveyttä ja lehtevyyttä koko kasvukauden ajan. Tällaisia lajeja on aineistossa useita. Hautausmailla yksi perennojen käyttökohteista ovat kapeat vaikeasti hoidettavat hautakivirivien välit. Näissä kasvustojen pitää olla tasaisia, tanakoita, terveitä ja kaunislehtisiä. Myös saavutettavan korkeuden tulee olla ennustettavissa. Lupaavia tuloksia on saatu suvuista Astilbe, Hemerocallis ja Hosta. Haudoilla matalilla peittoperennoilla voidaan korvata nurmikko tai hiekka. Lajeilta edellytetään peittävää, matalaa kasvutapaa, kauniita lehtiä ja neutraalia kukintaa. Ympäri vuoden vihreinä pysyvien lajien merkitys kasvaa lumettomien aikojen pidentyessä. Useita lupaavia lajeja on tullut esiin. Liikenteen erotuskaistoilla ja jyrkissä luiskissa hankalasti hoidettava nurmikko voidaan korvata perennamatoilla. Tulosten perusteella julkiseen viherrakentamiseen voidaan laatia suosituksia, jotka edellyttävät huolellista perustamista, laadukasta kasvualustaa ja oikeaa lajivalintaa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Andersson, Cristina. "Ammattitaito kasvaa – kuinka käy sivistyksen?" Aikuiskasvatus 15, no. 3 (March 1, 1995): 226–27. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92345.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Hilpelä, Jyrki. "Voiko nyky-yhteiskunnassa kasvaa moraalisubjektiksi?" Aikuiskasvatus 23, no. 2 (May 15, 2003): 133–42. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93475.

Full text

Abstract:

Edellyttääkö moraalinen toiminta erityisiä tunteita ja esimerkiksi moraalista herkkyyttä, myötätuntoa ja toisen kokemista kanssaihmisenä? Voiko niitä oppia siinä kuin vieraita kieliäkin? Syntyvätkö ihmisen moraaliset rakenteet luonnollisen kypsymisen kautta vai ympäristövaikutuksen tuloksena? Moraalissa on kysymys valinnoista, jotka tuottavat seurauksia myös muille. Muiden muassa näitä taustoja vasten kirjoittaja pohtii nykyihmisen mahdollisuutta moraalisubjektiuteen ja erityisesti ilmiönä kansalaiskylmyyttä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Venninen, Tuulikki. "Kollegiaalinen palaute tukee ammatillista kasvua." Aikuiskasvatus 25, no. 4 (December 1, 2005): 288–96. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93647.

Full text

Abstract:

Erityisen tärkeää on saada ammatillista palautetta sellaisessa työssä, missä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. ”Jokaisen olisi saatava selkoa omista sokeista kohdistaan”, kirjoittaa kollegiaalista palautetta päiväkodeissa tutkinut Tuulikki Venninen. Koska tilannekeskeisessä johtamisessa päähuomio kiinnittyy havaittuun käyttäytymiseen, soveltuu tilannejohtamismalli kirjoittajan mielestä hyvin apuvälineeksi myös palautteenannon tarkasteluun.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Törmä, Sirpa. "Ammatillisen kasvun näkymiä saattohoitajan työssä." Aikuiskasvatus 30, no. 1 (February 15, 2010): 30–39. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93857.

Full text

Abstract:

Saattohoitajan työ perustuu eettiseen velvoitteeseen auttaa kuolevia potilaita ja heidän läheisiään äärimmäisen vaikeassa elämäntilanteessa. Tämä edellyttää hoitajalta oman persoonansa likoon laittamista ja vahvaa ammatillisuutta. Ammatillisen kasvun näkökulmasta on olennaista, miten hoitajat itse jäsentävät ammatillisuuttaan ja millaisia kasvun mahdollisuuksia he näkevät työssään, työyhteisössään sekä ohjauksen ja koulutuksen kautta. – Artikkeli pohjautuu Saattohoidon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisprojektiin (2006–2008).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Jolly, Margaret. "Tanna: Romancing Kastom, Eluding Exoticism?" Journal de la société des océanistes, no. 1 (July 15, 2019): 97–112. http://dx.doi.org/10.4000/jso.10513.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Bebernes, J., and W. Troy. "Nonexistence for the Kassoy Problem." SIAM Journal on Mathematical Analysis 18, no. 4 (July 1987): 1157–62. http://dx.doi.org/10.1137/0518084.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Khamsi, Roxanne. "Straight talk with...David Kaslow." Nature Medicine 18, no. 4 (April 2012): 479. http://dx.doi.org/10.1038/nm0412-479.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Donner, William W. "Kastom and modernisation on Sikaiana." Anthropological Forum 6, no. 4 (January 1993): 541–56. http://dx.doi.org/10.1080/00664677.1993.9967431.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

KEESING, RQGER M. "Kastom in Melanesia: An Overview." Mankind 13, no. 4 (February 10, 2009): 297–301. http://dx.doi.org/10.1111/j.1835-9310.1982.tb00994.x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Brown, Terry M. "Kastom and Cannibalism Gone Amuck." Anthropology Now 5, no. 3 (December 2013): 147–51. http://dx.doi.org/10.1080/19428200.2013.11869149.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Eriksen, Gunnar. "Kastet, mistet, glemt eller bortkommet?" Jussens Venner 43, no. 02 (April 23, 2008): 136–54. http://dx.doi.org/10.18261/issn1504-3126-2008-02-02.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Tienari, Janne. "Muutoksen kauppiaat ja liikkeenjohdolliset muodit." Aikuiskasvatus 20, no. 3 (September 15, 2000): 188–200. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93292.

Full text

Abstract:

Liikkeenjohdon konsultit ovat vuonna 2000 tärkeämpiä yhteiskunnallisia toimijoita kuin koskaan aikaisemmin. Konsultit luovat, muokkaavat ja levittävät tietoa. Konsultit ovat myös ottaneet kontolleen perinteisiä liikkeenjohtajien tehtäviä. Liikkeenjohdon konsultoinnin maailmanlaajuinen volyymi kasvoi lähes 20-kertaiseksi vuosien 1980 ja 1997 välillä. Kasvu jatkuu kiivaana uudella vuosituhannella. Mutta miten ja miksi liikkeenjohdolliset opit muuttuvat muodeiksi?

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

Schuetze, Benjamin. "Simulating, marketing, and playing war: US–Jordanian military collaboration and the politics of commercial security." Security Dialogue 48, no. 5 (July 14, 2017): 431–50. http://dx.doi.org/10.1177/0967010617717620.

Full text

Abstract:

The King Abdullah II Special Operations Training Center (KASOTC) was financed and established by the US Department of Defense, is operated by a US private business, and is owned by the Jordanian army. It not only offers a base for the training of international Special Forces and Jordanian border guards, but also for military adventure holidays, corporate leadership programs, and stunt training for actors. This article provides an analysis of the processes and technologies involved in US–Jordanian military collaboration by investigating some of the ways in which war is simulated, marketed, and played at KASOTC. Particular focus is paid to the stark biopolitical judgments about the different worth of human subjects and their role in intersecting processes of militarization and commercialization. The article argues that US–Jordanian military collaboration at KASOTC is marked by the simultaneous blurring and reinforcement of boundaries, as commercial security is moralized and imagined moral hierarchies marketized. While war at KASOTC is an interactive and consumable event for some, it engenders deadly realities for others. The article is an empirically-grounded contribution to critical security studies based on interviews and observations made during a visit to KASOTC in early 2013.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Kojola, Ilpo, Timo Helle, and Pekka Aikio. "Productivity of semi-domesticated reindeer in Finland." Rangifer 11, no. 2 (October 1, 1991): 53. http://dx.doi.org/10.7557/2.11.2.978.

Full text

Abstract:

In spite of a twofold increase in the density of reindeer in Finland from 1974 to 1987, meat production per reindeer increased during this period. This was possible due to calf harvesting and supplemental feeding. Results from multiple regression models indicated that calf harvesting influenced both per unit area and per capita production more than supplemental feeding. Correlation between meat production and animal density decreased with increased supplemental feeding. Traditionally, southern and central herds of reindeer fed mainly on arboreal lichens in late winter; however, due to large-scale logging, woodlands rich of arboreal lichens had been greatly reduced. Economic carrying capacity of the winter range apparently has been exceeded in the south; a heavy crash in the number of reindeer is likely if supplemental feeding ceases. In northern herds, intensive calf harvesting enabled satisfactory yield without supplemental feeding. In northern herds, yield increased mainly per unit area (i.e. by increases in herd size); in the south yield per reindeer increased.Lithantuotantoon vaikuttavat tekijat Suomen poron-hoidossa.Abstract in Finnish / Tiivistelmd: Huolimatta Suomessa vuosien 1974 ja 1987 valilla tapahtuneesta porotiheyden kaksinkertaistumisesta, lihantuotto poroa kohti kasvoi jakson aikana. Tama johtui oletettavasti vasateurastuksesta ja lisaruokinnasta. Monimu-uttujaregressiomallien tulosten perusteella vasateurastuksella nayttaisi olevan lisaruokintaa suurempi vaikutus seka poroa etta pinta-alaa kohti laskettuun tuottoon. Ruokinnan tehostuessa pienentyi lihantuoton ja porotiheyden valinen riippuvuus. Etelaosan ja keskiosan porot syovat perinteisesti puussa kasvavia jakalia kevattalvella. Hakkuista johtuen luppometsien osuus on suuresti vahentynyt. Talvilaidunten ekonomien kantokyky on ilmeisesti ylitetty etela- ja keski-osassa; syva romahdus poromaarissa on todennakoista, jos ruokinta lopetettaisiin. Pohjoisosassa voima-perainen vasate-urastus mahdollistaa tyydyttavan tuoton ilman ruokintaa. Pohjoisessa tuotto kasvoi pinta-alayksikkoa kohden (poro-maarat kasvoivat), etelassa kasvoi poroa kohti laskettu tuotto.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

Lehtonen, Heikki. "Suomen maataloudella mahdollisuuksia globaalimuutosten myllerryksessä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75686.

Full text

Abstract:

Suomessa tuottavuuden on ennakoitu kasvavan jatkossa jopa kymmeniä prosentteja vuoteen 2050 mennessä suotuisammaksi muuttuvan ilmaston ja erityisesti pitenevän kasvukauden ansiosta. Tämä tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia maataloudelle. Tässä tutkimuksessa on arvioitu maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen käytetty pitkän aikavälin sopeutumiseen räätälöityä osittaistasapainomallia. Siinä maataloustuotannon rakenne alueittain voi ajan mittaan muuttua merkittävästi, mikäli muutosta suosivat tuottavuus- ja hintasuhdemuutokset vaikuttavat riittävän pitkään. Tuottojen kasvava vaihtelu ja viljelijöiden riskinkarttaminen on otettu huomioon eksplisiittisesti osana maataloustuotemarkkinoita simuloivaa epälineaarista optimointimallia. Satotason nousun mahdollistamaa viljelyn muutosta alueittain arvioitiin käyttäen monia erilaisia hintasuhdeskenaarioita. Tuloksina saatiin maatalouden keskeiset riippuvuussuhteet huomioivat ennusteet kasvien viljelylaajuuksista Suomessa alueittain. Tuloksiin vaikuttavat myös paitsi valitut hintasuhdeskenaariot ja tuottavuusoletukset, myös oletukset elintarvikkeiden kysynnästä ja kysynnän hintajoustoisti. Näitä epävarmuuksia voidaan käsitellä tehdyn mallintamisen avulla ja arvioida, millä tuotantosuunnilla ja kasveilla olisi eniten menestymisen mahdollisuuksia ja merkitystä Suomen maataloudelle eri markkinaskenaarioissa. Satoisammat ja pitenevän kasvukauden hyödyntävät kasvilajikkeet sekä markkinahintojen äärevöityneet muutokset tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden riskinottoon ja sitä kautta hyviin tuloihin. Tulosten mukaan viljan vienti tulisi muutaman vuosikymmenen päästä painottumaan leipäviljan vientiin joka kasvaisi nykyistä rehuviljan vientiä suuremmaksi. Samoin maitotuotteiden vienti kasvaisi merkittävästi. Maataloustulo kasvaisi suhteellisesti vähemmän kuin satotaso. Satotason nousu johtaa ensi vaiheessa vahvistuvaan alueelliseen erikoistumiseen tuotannossa, jossa ollaan jo ennestään vahvoja vuosikymmeninä niiden tuotannon kasvuun ensin Etelä-Suomessa, ja toisaalta karjatalouden samanaikaiseen voimistumiseen maan keski- ja pohjoisosissa. Syys-muotoiset kasvit ja öljykasvit yleistyvät pohjoisempana vasta myöhemmin ja sillä edellytyksellä, että tuottavuuden kasvu todella johtaa yksikkökustannusten selvään alenemiseen. Kustannusten olennainen aleneminen ei ole lainkaan itsestään selvää, koska on perusteita odottaa mm. energian ja lannoitteiden hintojen pysyvän korkeina ja heiluvan vielä maataloustuotteiden hintojakin enemmän. Viljelyn monipuolistuminen riippuu myös viljelijöiden riskinsietokyvystä ja riskinottohalukkuudesta. Tuotannon olennainen lisääntyminen on Suomessa tuskin vielä pariin vuosikymmeneen taloudellisesti kannattavaa ilman kansallisia tuotanto- tai investointitukia. Tuen tarve voi vähentyä, jos tuottavuus kasvaa Suomessa nopeammin kuin muualla Euroopassa keskimäärin. Tuottavuuden nopeaa kasvua odotetaan kuitenkin myös mm. Tanskassa ja Pohjois-Saksassa. Korkeampi satotaso antaisi Suomessa mahdollisuuden vähentää rehun korjuukustannuksia erityisesti siellä, missä peltojen tilusrakenne on hajanainen. Kilpailuasetelman kääntyminen Suomen edessä edellyttää myös vahvaa rakennemuutosta ja tuotannon keskittämistä suotuisimmille alueille.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Journal articles on the topic 'Kasvot'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles