Academic literature on the topic 'Käyttäjäkeskeinen suunnittelu'

Asukas- ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vaatii tuekseen laajempaa ymmärrystä asumisen arjesta ja asukkaiden kokemuksista, joista tulisi suodattaa suunnittelulle hyödyllistä tietoa. Artikkelissa vastataan haasteeseen tarkastelemalla asukkaiden näkemyksiä asumisen koetuista laatutekijöistä. Tarkastelu perustuu tarjoumateoriaan, jota sovellettiin osallistavaa valokuvamenetelmää hyödyntävien fokusryhmähaastattelujen analyysissa. Tulokset nostavat esiin sellaisia houkuttelevan asumisen aineksia, joita on käsitelty vähän tutkimuskirjallisuudessa. Jotta tulokset palvelisivat mahdollisimman hyvin asukas- ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun tiedontarpeita, on niitä reflektoitu erityisesti tästä näkökulmasta.

Työn tuottavuuden parantaminen on yleisin argumentaatio automaation hyötyjä todisteltaessa. Sen avulla katsotaan voitavan vähentää ihmisen työtaakkaa ja väsymistä, lisätä turvallisuutta ja mahdollistaa nopeampi ja täsmällisempi useiden samanaikaisten tehtävien suorittaminen. Automaation suorituskyvyn optimointi ei kuitenkaan välttämättä takaa ihminen-kone-työparin täydellistä toimintaa ja sen kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Automaation ja tietotekniikan lisääntymisen vaikutuksesta ihmisen rooli järjestelmissä on muuttumassa enenevässä määrin aktiivisesta toimijasta passiiviseksi valvojaksi. Tämä ihmisen uusi työrooli automaation valvojana voi kuitenkin tuoda esille uudenlaisia toimintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat seurausta ihmisen rajallisista kognitiivisista kyvyistä. Automaatio- ja työkonejärjestelmiä suunniteltaessa olisi osattava ottaa huomioon työntekijän ominaisuudet entistä laajemmin, jotta uusista järjestelmistä saatava hyöty ei vähene ihmisen kognitiivisten ominaisuuksien vuoksi. Maatalousteknologian alaan kuuluvaa automaatio- ja työkonejärjestelmien suunnittelua tulisi tarkastella ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vaikka pyrittäisiin suunnittelemaan optimaalinen vuorovaikutus ihmisen ja automatisoidun järjestelmän välille, voi teknologiakeskeiseen ideaan perustuva tuotesuunnitelma aiheuttaa ongelmia käytännössä. Suunnitteluvaiheessa on todennäköisesti mahdoton täydellisesti ennustaa ihmisen ja koneen vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, sillä oikeassa käyttöympäristössä voi ilmetä lukuisa joukko ennalta tuntemattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menettelytapa pyrkii vastaamaan tarpeeseen ottaa huomioon tuotteen käyttäjien asettamat vaatimukset. Käytettävyystutkimuksen avulla vaatimusten täyttyminen voidaan todentaa suunnittelun edetessä. Käytettävyyden käsite on implisiittinen, joten sen tarkka määritelmä muotoutuu tutkimusalan mukaan. Lähtökohtana toimii usein standardin SFS-EN ISO 9241-11 (1998) käytettävyyden määritelmä tuotteen käytön tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja miellyttävyydestä määrätyllä käyttäjäryhmällä määrätyssä käyttötilanteessa, jotta määritetyt tavoitteet saavutetaan. Maatalousteknologian alalla ei käytettävyystutkimuksen menetelmäkehitystä ole vielä juuri tehty, joten käytettävyydelle ei ole muodostunut toimintaympäristön ominaisuudet huomioivaa täsmällistä määritelmää. MTT maatalousteknologian tutkimuksessa pyritään aikaansaamaan perusta käytettävyyden määritelmälle, sekä kehittämään toimintaympäristöön soveltuvia menetelmiä. Tämä kirjallisuuskatsaukseen pohjautuva tutkimus kenttäkokeineen soveltaa tilannetietoisuuden käsitettä ja tutkimusmenetelmiä maatalousteknologisen laitteen tutkimuksessa tarkastellen menetelmän soveltuvuutta sovellusalueen käytettävyyden tutkimusmenetelmänä. Esimerkkityökohteena tutkimuksessa on kasvinsuojeluruiskutus. Työtehtävä suoritettiin traktori-kasvinsuojeluruisku-yhdistelmällä, jossa käytettiin Agrix - Kasvinviljelykoneiden automaatiojärjestelmä -hankkeessa kehitettyä yleiskäyttöistä kasvinviljelykoneiden automaatiojärjestelmän prototyyppiä. Arvioinnin kohteena oli erityisesti työkoneen hallintalaite ja tietoa välittävä käyttöliittymä. Tutkimuksen tuloksiin pohjautuen tilannetietoisuuden arviointia on mahdollista soveltaa maatalousteknologian alalla varsinkin liikkuvan, peltotyöskentelyssä käytettävän koneen käyttöliittymän käytettävyyden arviointiin. Käytettävyyden määrittelyn viitekehyksenä on maatalousteknologisen laitteen osalta mahdollista käyttää standardia ISO/IEC 9126-1 (2001).

Käytettävyys on tuotteen ominaisuus, joka määrittelee, kuinka hyvin tuote vastaa tavoiteltua käyttötarkoitustaan ja kuinka hyvin käyttäjä pystyy hyödyntämään tuotteen toimintoja. Hyvä käytettävyys havaitaan mm. tuotteen käytön helppoutena, nopeutena ja miellyttävyytenä. Valmistajan kannalta tällainen tuote vaatii vähemmän käyttökoulutusta ja ylläpitotukea. Käytettävyydeltään hyvän koneen suunnittelussa, käyttöönotossa ja tehokkaassa käytössä ihmisen ja tekniikan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen on välttämätöntä. Tämä korostuu alkutuotannossa, jossa yksi käyttäjä joutuu käyttämään parhaimmillaan useita erityyppisiä koneita, koneyhdistelmiä ja laitteita vaihtelevissa käyttöympäristöissä, myös koneiden olleessa liikkeellä.Living Lab on tutkimus-, kehitys- ja testausalusta, jossa aidossa tai aitoa ympäristöä imitoivassa käyttöympäristössä, käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan mm. tunnistaa käyttäjätarpeita, rakentaa prototyyppejä sekä arvioida ja kehittää moniulotteisia ratkaisuja. Living Lab -toiminta on monialaista ja monitieteellistä ja voi poiketa eri alojen käytännön toteutuksissa huomattavastikin toisistaan. Myös maataloutta ja maaseutua sivuavia Living Labeja löytyy, mutta agroteknologian alalla konsepti on maailmanlaajuisestikin uusi.Agro Living Lab –hankkeessa yhdistyvät käyttäjäkeskeisen suunnittelun sekä maa-, metsä- ja karjatalouden kehitystyö ja osaaminen. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Seinäjoen Teknologiakeskus Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hanke ajoittuu vuosille 2009-2011, ja toteutuksen kokonaisbudjetti on 570.000 euroa. Tavoitteena on edistää käyttäjälähtöisen suunnittelukulttuurin ja menetelmäosaamisen muodostumista maa-, metsä- ja karjatalouden teknologiayrityksiin sekä kehitysorganisaatioihin. Lisäksi tavoitteena on muodostaa Etelä-Pohjanmaalle agroteknologian käyttäjäverkosto, jonka avulla tuoteratkaisuja voidaan testata ja kehittää todellisissa olosuhteissa läpi koko tuotantoketjun ”pellolta-pöytään”. Hankkeen kohderyhmänä ovat agroteknologian myynti-, valmistaja- ja kehittäjäyritykset sekä alan tuotteita toiminnassaan hyödyntävät maa- ja metsätalousyrittäjät sekä urakoitsijat. Agro Living Lab tarjoaa yrityksille kustannustehokkaan mahdollisuuden uudistaa myynti-, asiakaspalvelu- ja tuotekehitystoimintaansa käyttäjälähtöisyyden keinoin.Hankkeen pilottivaiheessa arvioitiin kahden maatalouskoneen käytettävyyttä. Ensimmäisen arviointi tehtiin puimurin lisälaitteelle ja toisessa tapauksessa kohteena oli tuoteprototyyppi, joka testin tuloksena päätyi jatkokehitykseen. Varsinaisen hankkeen alussa on pilotoitu käytettävyysarviointimenetelmiä eri tuotteilla. Hankkeen tulos syntyy käyttäjätutkimuksen ja käytettävyysarvioinnin kehittyneistä menetelmistä, käyttäjäverkostosta ja Agro Living Lab -palvelukonseptista.

TaM Heli Kautonen väitteli 22.2.2019 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa aiheesta "BAIST-viitemalli julkista arvoa tuottavaan digitaaliseen palvelun käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun". Vastaväittäjänä toimi professori Netta Iivari (Oulun yliopisto), ja kustoksena professori Marko Nieminen (Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu). Tietotekniikan alaan kuuluva väitöskirja on julkaistu sarjassa Aalto university publication series: doctoral dissertations, ja se on luettavissa myös Aalto-yliopiston Aaltodoc-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8374-2. Lektiota on kevyesti toimitettu kirjallisessa muodossa julkaisemista varten.

Abstract User involvement in information systems design has recently gained interest in the media. Numerous systems have been digitalized during product development to help people’s everyday lives. But are information systems designed to meet users’ needs or support users’ goals? The goal of this research was to understand how user involvement is perceived in information systems design and how users are involved. Is the basis of user involvement what a user Says or what a user Does, or is a user actively participating in the whole design process? The informants of the present study entailed different design projects that were investigated with a qualitative method by interviewing 20 designers of selected design cases. At first an a priori model of user involvement in information systems design was created based on an analysis of extant literature. The model was used in the analysis of information systems design cases. Based on the empirical data a revised, a posteriori model, UICD model was developed. The UICD model provides on overall picture of user involvement in information systems design. UICD model can aid designers to understand user involvement comprehesively: what users Say, what users Do and what users Make in design process. Compared to the a priori model, UICD model includes the impact of other key stakeholders in information systems design process
Tiivistelmä Käyttäjien osallistuttaminen tietojärjestelmien suunnitteluun on herättänyt julkista keskustelua. Monia yhteiskunnallisia ja yksityisiä palveluja on digitalisoitu sekä tuotteiden yhteyteen on suunniteltu järjestelmiä helpottamaan asiakkaiden toimintaa. Mutta ovatko suunnittelut ratkaisut käyttäjän tavoitteiden mukaisia ja vastaavatko ne käyttäjien tarpeisiin? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää kuinka käyttäjien osallistuttaminen käsitetään informaatiojärjestelmien suunnittelussa ja miten käyttäjiä on osallistettu. Perustuuko käyttäjien osallistuttaminen tietoon siitä mitä hän sanoo tai mitä hän tekee vai osallistuuko hän koko suunnitteluprosessin ajan tulevan ratkaisun kehittämiseen? Tutkimuksen kohteina oli 20 erilaista projektia, joihin syvennyttiin laadullisella tutkimuksella haastattelemalla projekteissa toimineita suunnittelijoita. Tässä tutkimuksessa laadittiin ensin kirjallisuuskatsaukseen pohjalta malli käyttäjien osallistuttamisesta informaatiojärjestelmien suunnittelutyöhön. Mallia käytettiin empiirisesti kerätyn tiedon analyysin pohjana. Tämän jälkeen mallia muokattiin siten, että se selittää tutkimuksen havainnot. Näin saatu UICD malli luo kokonaiskuvan käyttäjälähtöisyyden ulottuvuuksista informaatiojärjestelmien suunnittelutyössä. UICD malli auttaa suunnittelijoita ymmärtämään käyttäjien osallistuttamisen kokonaisvaltaisesti: mitä käyttäjät sanovat, mitä käyttäjät tekevät ja miten käyttäjät osallistuvat informaatiojärjestelmien suunnitteluun. UICD malli laajentaa aiemman tutkimuksen näkemystä muun muassa keskeisten sidosryhmien vaikutuksesta informaatiojärjestelmien suunnitteluun

Abstract Old age brings several physical and cognitive challenges for elderly people, which complicates the utilization of modern information and communication technology (ICT) for daily task assistance and for caretakers and family support. One factor hindering the adoption of ICT is that most existing user interfaces (UIs) require prior knowledge of use metaphors that many elderly people cannot learn to master. Research on developing assistive technology exists, such as phones for the elderly, but these often have UIs that require prior knowledge and use experience. Recent research has introduced Ambient Assisted Living (AAL) concepts for users’ homes, for example projecting guidance into the environment. However, only a few empirical studies have attempted to define the type of projection-based UIs that would be intuitive for the elderly, and the system design processes that would help in developing such AAL have not been researched thoroughly. This work presents three design iterations and their empirical evaluations. From these, a body of knowledge was produced for designing and developing AALs with projected Augmented Reality (AR) UIs. The first iteration had a sentence-building UI implemented for a wearable Projector-Camera (ProCam) system, which had limits in technical suitability for the elderly. The second iteration changed the use metaphor to a simple icon-based menu, and produced a requirement guideline for UIs in AAL. In the final iteration, the wearable was replaced with a fixed ProCam, allowing the elderly to make menu selections effectively. This iteration supported sequential tasks, such as taking medicine, with visual guides. The suitability of the new UI was tested with computer literate young adults and elderly users, many of the latter having memory and motor skill limitations. The comparison showed that the two groups performed similarly; however, the elderly needed a slower and more direct interaction technique adapted to their preferences in the UI. Assistance for the sequential tasks was found feasible. This work produced a set of UI-related and technical factors that AAL designers should take into account when developing projector-based AR systems for the elderly with memory problems. In addition, this work offers suggestions on how to conduct UI testing sessions with this user group to reduce the amount of work and improve the success of the iterative development process
Tiivistelmä Ikääntyminen tuo useita fyysisiä ja kognitiivisia haasteita teknologian käytölle mikä puolestaan mutkistaa modernin informaatioteknologian käyttöä hoivatyöntekijöiden ja omaisten tukemana päivittäisten askareiden tukemisessa. Yksi este käytölle on käyttöliittyminen hallitsemiseen tarvittava osaaminen mitä vanhuksilla on haastavaa oppia. Avustavan teknologian tutkimusta on olemassa laitteille kuten vanhusten käyttöön suunnitellut matkapuhelimet jotka tarvitsevat tietämystä ja aiempia käyttökokemuksia. Uusimmat tutkimukset esittävät tietotekniikka-avusteisen asuminen mahdollisuuksia käyttäjien koteihin esimerkiksi projisoitujen opastuksien muodossa, mutta vain muutamia empiirisiä tutkimuksia on tehty määrittelemään kuinka projektiopohjaiset käyttöliittymät voisivat olla intuitiivisia vanhuksille, ja tutkimuksia kuinka näiden systeemien suunnitteluprosessit voisivat avustaa tietotekniikka-avusteisen asumisen suunnittelijoille ei ole tuotettu tarpeeksi. Tämä työ esittelee kolmen iteroinnin ja empiirisen arvioinnin luoman tietämysperustan kautta ratkaisuja systeemien suunnittelun ja luonnin tarpeisiin projektiopohjaisen lisätyn todellisuuden käyttöliittymien luomiseksi. Ensimmäisen iteroinnin tulos on lauserakenteeseen pohjautuva käyttöliittymä päälle puettavalle projektiojärjestelmälle, jonka todettiin omaavan teknisiä puutteita vanhuskäyttöön. Toinen iterointi esittelee ikonipohjaisen käyttöliittymän ja tuottaa vaatimusmäärittelyohjeistuksia käyttöliittymille. Viimeisessä iteroinnissa korvataan päälle puettava kiinteästi asennetulla järjestelmällä, joka mahdollistaa vanhuksille tehokkaamman valintamenetelmän valikoille, sekä tukee sarjamuotoisten tehtävien suorittamista visuaalisia ohjeistuksia käyttäen esimerkiksi lääkkeen annostelun tukemisessa. Käytön soveltuvuutta vertailtiin tehokäyttäjien ja vanhusten, joilla on usein motoriikan ja kognition ongelmia, kesken, ja vaikka nämä kaksi ryhmää ovat hyvin samankaltaisia on vanhuksille sopivampi menetelmä hitaampi ja perustuu suoraan interaktioon. Myös sarjamuotoisen tehtävän suorituksen tukeminen osoittautui saavutettavaksi. Tämä työ tuotti käyttöliittymien ja teknisten toteutusten suunnitteluun tarkoitettuja ohjeistuksia joita tietotekniikka-avusteisen asumisen suunnittelijoiden tulisi ottaa huomioon projektiopohjaisten lisätyn todellisuuden järjestelmien kehittämisessä muistihäiriöisten vanhusten tarpeisiin. Lisäksi suosituksia käyttäjätestien luomiseen tämän käyttäjäryhmän kesken ehdotetaan jolla voidaan vähentää työmäärää sekä parantaa oikein iteratiivista prosessia

Ketterät menetelmät tulivat tunnetuksi viimeistään vuonna 2001, kun julkaistiin Ketterän ohjelmistokehityksen julistus. Tällöin ketterät menetelmät olivat uusin ja hienoin metodi toteuttaa ohjelmistokehitystä ja ne omaksuttiinkin yrityksissä ja organisaatioissa todella innokkaasti. Myöhemmin tuli kuitenkin tarve metodille, joka huomioisi käyttäjiä paremmin. Tällöin syntyi idea yhdistää ketterät menetelmät ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Koska käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja ketterien menetelmien yhdistäminen on kohtalaisen tuore aihe, sen toteuttamiseen ei löydy selkeitä ohjeita ja yritykset ovat soveltaneet tätä hyvin erilaisin keinoin. Kaikille on kuitenkin tyypillistä, että työskennellään ketterien menetelmien periaatteiden mukaan, mutta otetaan loppukäyttäjät mukaan jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Lisäksi toinen tärkeä osa on, että palaute itse tuotteesta kerätään myös loppukäyttäjiltä. Valitettavasti molemmat metodit joutuvat hieman sopeutumaan, jotta yhdistelmä toimisi. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa joudutaan jaksottamaan suunnittelu ja ketterissä menetelmissä ottamaan huomioon käyttäjien tietämättömyyden ja inhimillisyyden. Nämä metodit toimivat lähinnä ketterien menetelmien ehdoilla ja niiden periaatteita mukaillen, kuitenkin omaksuen käyttäjäkeskeisen suunnittelun parhaat puolet. Pienemmissä projekteissa, joissa loppukäyttäjät on helppo nimetä, tämä toimii todella hyvin. Suurissa kaupallisissa projekteissa käyttäjät ovat lähinnä vain antavat tietoa, mutta eivät kunnolla voi osallistua suunnitteluun. Ketterät menetelmät on luotu yrityksiä varten. Ne tuovat yrityksille tehokkuutta ja parempaa kilpailukykyä samalla, kun parantavat tuotteen laatua ja laskevat kustannuksia. Ne myös antavat yrityksille paremman mahdollisuuden reagoida muutokseen ja tekevät ohjelmistokehityksestä ihmiskeskeisempää. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa tuote vastaa paremmin asiakkaan toiveita ja lisäksi parantaa tuotteen suunnittelua, käyttöliittymää, toiminnallisuutta, käytettävyyttä ja laatua. Näiden yhdistelmässä yhdistyy molempien toiminta mallien hyödyt. Näiden metodien yhdistelmä tarjoaa yritykselle mahdollisuutta työskennellä tehokkaasti ja luoda laadukkaampia tuotteita, jotka vastaavat käyttäjän tarpeita. Käyttäjille tämä taas tarjoaa paljon suurempaa tyytyväisyyttä ja helppokäyttöisyyttä itse tuotteeseen. Haasteena ketterissä menetelmissä on, että ne vaativat intensiivistä kommunikaatiota sekä tiimin sisällä että tiimien kesken. Tämä ei välttämättä onnistu täydellisesti kaikissa yritysmalleissa. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa puolestaan haasteena ovat itse käyttäjät. Käyttäjät eivät ole ammattilaisia, eivätkä välttävät ole siksi tietoisia, mitä ohjelmaan voidaan toteuttaa ja mitä ei. Myös kansainvälisyys sekä yrityksen sisällä että käyttäjien keskuudessa tuo omat haasteensa. Yhdistäessä metodeiden omien haasteiden lisäksi suurimmat haasteet tulevat siinä, kun täytyy sovittaa erilaiset aikataulut toisiinsa. Ketterissä menetelmissä ei ole totuttu tekemään laajoja suunnitelmia heti aluksi ja käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa ei ole ennen tarvinnut työskennellä jaksojen mukaan. Tulevaisuudessa olisi hyvä keskittyä enemmän tutkimaan ja poistamaan heikkouksia näiden suunnittelumallien yhdistelmästä ja luomaan sujuva, uusi metodi, joka rakentuisi kätevästi vanhojen päälle. Tällöin uuden toimintatavan omaksuminen olisi kaiken kokoisille yrityksille helppoa ja nopeaa.