Academic literature on the topic 'Kehitys'
Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles
Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Kehitys.'
Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.
You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.
Journal articles on the topic "Kehitys"
1
Asumaniemi, Hannele, Petriina Munck, Helena Lapinleimu, and Suvi Stolt. "Pikkukeskosena syntyneiden lasten eleiden ja esinetoimintojen kehitys yksivuotiaana ja sen yhteys kognitiiviseen kehitykseen kaksivuotiaana." Puhe ja kieli, no. 2 (October 5, 2018): 49–63. http://dx.doi.org/10.23997/pk.75365.
Full textAbstract:
Pikkukeskosena syntyneiden (syntynyt < 32 raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino ≤ 1500 grammaa) lasten varhaista eleiden ja esinetoimintojen kehitystä on tutkittu vähän ja sen yhteyttä myöhempään kognitiiviseen kehitykseen ei ole tutkittu lainkaan, vaikka mahdollinen yhteys antaisi tärkeää erotusdiagnostistatietoa kliiniseen työhön. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa pikkukeskosena syntyneiden lasten eleiden kehityksestä sekä tarkastella ele-esinetoimintojen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen välistä yhteyttä. Pikkukeskosten (N = 57) eleiden ja esinetoimintojen kehitystä arvioitiin Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmällä (CDI) vuoden korjatussa iässä ja kognitiivista kehitystä Bayley Scales of Infant and Toddler Development -testin (Bayley-III) avulla kahden vuoden korjatussa iässä. Keskosten eleiden ja esinetoimintojen kehitys oli kokonaisuutena heikompaa kuin käytetyn menetelmän normiaineistossa. Kognitiivinen kehitys oli ryhmätasolla tarkastellen ikätasoista. Ele-esinetoimintojen ja kognitiivisen kehityksen välillä todettiin merkitsevä, positiivinen yhteys. Pikkukeskosena syntyneiden lasten varhaista kielellistä ja kommunikatiivista kehitystä tulisi seurata kliinisessä työssä, sillä se auttaa tunnistamaan varhain ne lapset, jotka tulevat mahdollisesti tarvitsemaan tukea kehitykseensä.
2
Parker, Jenneth. "Kestävä kehitys." Aikuiskasvatus 15, no. 2 (February 1, 1995): 108–14. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92317.
Full text
3
Arovuori, Kyösti, Hanna Karikallio, and Perttu Pyykkönen. "Voimasuhteet ruokamarkkinoilla - Bruttomarginaalien muodostuminen ja kehitys Suomen elintarvikeketjussa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–12. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75432.
Full textAbstract:
Tutkimuksessa analysoidaan suomalaisen elintarvikeketjun rakenteen ja voimasuhteiden kehitystä. Analyysi tehdään jaottelemalla elintarvikkeisiin käytetyt kokonaiskulutusmenot elintarvikeketjun eri osapuolille. Osuudet elintarkkeiden kokonaiskulutusmenoista esitetään erikseen maataloudelle, kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, tuonnille sekä kaupalle ja ravintoloille. Lisäksi kehitystä vertaillaan yhdeksän eri maan välillä. Tulosten perusteella kauppa ja ravintolat ovat kasvattaneet omaa osuuttaan ruokaketjussa vuosina 2000–2009. Lisäksi tuonnin merkitys on ollut voimakkaassa kasvussa. Kotimainen maatalous ja elintarviketeollisuus ovat vastaavasti menettäneet asemiaan. Tutkimuksen kansainvälisen vertailun mukaan kehitys on ollut samansuuntaista myös muualla. Maatalous on menettänyt osuuttaan ruokaan käytetyistä kokonaismenoista lähes kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa. Elintarviketeollisuuden osuus on laskenut tai pysynyt ennallaan. Tuonnin merkityksen kasvu näkyy selvästi kaikissa vertailumaissa.
4
Andragogi. "Rahastus vai kehitys?" Aikuiskasvatus 16, no. 3 (September 15, 1996): 225–26. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92399.
Full text
5
Veršlovski, Semen G., and Akseli Kajanto. "Aikuiskasvatuksen kehitys Venäjällä." Aikuiskasvatus 22, no. 1 (February 15, 2002): 22–28. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93393.
Full text
6
Silvennoinen, Heikki. "Kehitys kameleonttien aikakauteen." Aikuiskasvatus 24, no. 2 (May 15, 2004): 186–88. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93563.
Full text
7
Risku-Norja, Helmi, Sirpa Kurppa, Kirsi Silvennoinen, and Jonna Skinnari. "Liturgiasta käytäntöön: Kestävä kehitys ja julkiset ruokapalvelut." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75701.
Full textAbstract:
Julkisessa ruokahuollossa ja kouluruokailussa painotetaan erityisesti terveellisyyttä ja ravitsemusta. Nykyisin kuitenkin hyvän ravitsemuksen yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys tuntuu usein jäävän taloudellisuus- ja tehokkuusvaatimusten jalkoihin, kun haetaan välittömiä kustannussäästöjä. Kunnissa ruokahuollon toimijat ovat tietoisia ongelmista ja heillä on runsaasti ammatillista kiinnostusta kehittää toimintaansa kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Kestävä ruokahuolto ei ole pelkästään kunnan ruokahuoltohenkilöstön asia, vaan se tulisi istuttaa osaksi kunnan kokonaisvaltaista kehittämisstrategiaa. Koska resurssit ja käytännön toteutustavat vaihtelevat eri kunnissa, tulee ratkaisut räätälöidä tilanteen mukaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Lähtökohtana ovat kestävän ruokahuollon kriteerit, joiden pohjalta tunnistetaan vahvuudet ja kehittämistarpeet omassa kunnassa ja asetetaan konkreettiset tavoitteet. Tietoinen ruokakasvatus on avain nykyistä kestävämmän kunnallisen ruokahuollon toteuttamiseksi. Ruokakasvatus toteutuu parhaiten käytännössä, kun arkiruokailua kouluissa ja työpaikoilla kehitetään miellyttävänä sosiaalisen kanssakäymisen muotona. Ruokapalveluja voidaan kehittää vuorovaikutteisesti kohentamalla asiakkaille suunnattua tiedottamista ja rohkaisemalla asiakkaita toimintaan kestävämmän ruokakulttuurin puolesta. Ruokakasvatuksessa kannattaa kiinnittää huomiota nimenomaan kouluihin ja päiväkoteihin, sillä valtaosa kunnallisista ruokapalveluista kohdistuu näihin. Kouluissa kuntien ruokahuoltostrategia ilmenee kouluruokailun toteutuksena. Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma painottaa kestävää kehitystä opetuksen arvoperustana, mutta ei anna valmiita toimintamalleja. Koulut voivat siten miettiä omien tarpeidensa pohjalta, miten kestävä kehitys kouluissa ilmenee. Kouluruokailun ja ruokakasvatuksen kytkeminen kiinteästi opetuksen tavoitteisiin sekä käytännön yhteistyö kouluruokalahenkilöstön kanssa ovat tapoja toteuttaa kestävän kehityksen kasvatusta ja istuttaa kestävä kehitys koulujen päivittäiseen toimintakulttuuriin. Tämä tutkimus tuo kestävän kehityksen käsitteen arkipäivän käytäntöön tarkastelemalla, miten kestävä kehitys nykyisin otetaan huomioon kuntien julkisissa ruokapalveluissa ja minkälaisia kytkentöjä kouluruokailulla on kestävän kehityksen kasvatukseen ja opetuksen tavoitteisiin. Tutkimus perustuu kahden laajan kyselyn tuloksiin, joista toinen oli osoitettu kuntien ruokapalveluista vastaaville henkilöille ja toinen koulujen opettajille.
8
Virtanen, Anne, and Liisa Rohweder. "Kestävä kehitys luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–13. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75917.
Full textAbstract:
Kestävän kehityksen ajatukselle rakentuvan elämäntavan ja työelämän käytänteiden omaksuminen on kansallisesti ja maailmanlaajuisesti lähiaikojen suurimpia haasteita. Koulutus on tärkeässä roolissa edistettäessä kestävää kehitystä tukevia arvoja sekä lisättäessä ihmisten kykyä kehittää paikallisia, alueellisia ja globaaleja ratkaisuja ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen yhteensovittamiseen liittyviin haasteisiin. Suomen kansallisen koulutusjärjestelmän kestävän kehityksen visio edellyttää, että korkeakoulututkinnon suorittaneella tulee olla perustiedot ja -taidot ammatissa ja asiatuntijana toimimiseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä ammatti- ja osaamisalansa seuraamiseen ja tutkimukseen pohjautuvaan kehittämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämän viitekehyksen pohjalta toteutettiin vuonna 2006 kyselytutkimus, jolla selvitettiin minkälaisia esteitä ja toisaalta mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämiseen ammattikorkeakouluissa esiintyy erityisesti opetuksen osalta. Tutkimus liittyi laajempaan tutkimushankkeeseen, jossa tilannetta selvitettiin Suomen kaikkien ammattikorkeakouluopettajien osalta ja jossa myös rakennettiin pedagoginen malli kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tueksi. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan luonnonvara- ja ympäristöalan ammattikorkeakouluopettajien suhtautumista kestävään kehitykseen, miten he ottavat kestävän kehityksen huomioon osana opetusta sekä mikä on kestävän kehityksen osaamisen tilanne tällä alalla. Tulokset kertovat, että luonnonvara- ja ympäristöalan opettajilla on hyvä tietotaso kestävästä kehityksestä ja erityisesti sen ekologisesta ja taloudellisesta ulottuvuudesta. Kestävä kehitys on myös yksi opetussuunnitelman tavoitteista, ja suuri osa opettajista ottaa sen jo tällä hetkellä huomioon opetuksessaan. Kehittämistarpeita esiintyy erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden linkittämiseksi opetukseen. Koska tulevaisuudessa kestävän kehityksen merkityksen nähdään korostuvan, tarvitaan uudenlaista osaamista integroivasta kestävästä kehityksestä sekä siitä, minkälaisin pedagogisin ratkaisuin kestävää kehitystä edistävää koulutusta voidaan toteuttaa.
9
Sipiläinen, Timo, and Matti Ryhänen. "Tuottavuuden kehitys nurmisäilörehun tuotannossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 18 (January 31, 2002): 1–4. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76426.
Full text
10
Tauriainen, Susanna. "Opetusmaatilat ja kestävä kehitys." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76978.
Full textAbstract:
Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi ympäristökysymykset ovat nousseet yhä tärkeämmäksi.Maatalouteen kohdistuu elintarviketuotannon lisäksi yhä lisääntyvässä määrin yhteiskunnan eritahoilta myös muita odotuksia. Maaseudun odotetaan säilyttävän luonnon monimuotoisuuden,säilyttävän perinteisen maalaismaiseman ja pitämään maaseutu elinvoimaisena. Suomen liityttyäEuroopan Unioniin maatalouden ympäristötukijärjestelmää vuonna 1992 lähdettiin käytännössätoteuttamaan. Kestävän kehityksen huomioiminen ja edistäminen on välttämätön osa maataloudenkilpailukykyä ja imagoa. Viimeisen vuosikymmenen aikana suorat valumat lantaloista on saatupääsääntöisesti loppumaan. Ravinnekuormitusta vähennetään nyt peltoviljelystä. Kuormituksenmuutokset ovat kuitenkin hitaita. Maatalouden ympäristötukijärjestelmän ansiosta ravinteidenkäyttömäärät ovat vähentyneet ja peltomaassa ravinnepitoisuudet eivät enää nouse. Fosforinkuormitusriski kasvoi 1990-luvulle asti, mutta nyt kasvu näyttää olevan taittumassa. Eroosion torjuntaon vähentänyt fosforin kulkeutumista vesistöön. Typpitase on selvästi vähentynyt viimeisenkymmenen vuoden aikana. Ympäristötuen perinnebiotooppien hoidon erityistuki on hyödyttänytsuurta määrää tavanomaisia, taantuneita ja uhanalaisia eliölajeja.Suomessa on opetuksessa hyvä kansainvälinen maine perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.Maatalousopetuksen erityispiirteitä toisen asteen koulutuksessa ovat noin kolmekymmentäopetusmaatilaa ja –puutarhaa oppimisympäristöinä. Niitä on kehitetty voimakkaasti maatilataloudenkoulutuksen kehittämisstrategiaan perustuen. Erityisenä kehittämisen kohteena on kestävän kehityksennäkökulman korostaminen ja esille tuominen sekä avoimuus. Opetusmaatilojen toiminnot eli erituotantoprosessit tuodaan näkyviksi vuoden 2008 aikana internettiin luonnonvara- ja ympäristöalanomaan avoimeen oppimisympäristöön virtuaalikylään. Virtuaalikylää kehitetään tämän jälkeenyhdessä opiskelijoiden kanssa osana heidän oppimisprosessiaan.
Dissertations / Theses on the topic "Kehitys"
1
Koskimäki, K. (Kasperi). "Huippunopeiden junien kehitys." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201808242672.
Full textAbstract:
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tehdä kirjallisuuskatsaus huippunopeiden junien kehitykseen. Työssä pyritään muodostamaan kattava ja tiivis kuvaus huippunopeiden junien historiasta, kehityksestä ja merkityksestä käyttäen hyväksi aiempia julkaisuja. Aiheen laajuuden vuoksi sitä on rajattu, eikä kaikkia aiheen alueita ei myöskään käsitellä yhtä kattavasti. Työn tarkoituksena on, että lukijalle jäisi lukemisen jälkeen yleinen ja kohtuullisen perusteellinen käsitys huippunopeiden junien kehityksestäThe aim of this bachelor’s thesis is to make a literature review of the development of high-speed trains. The purpose of the thesis is to provide a comprehensive, but concise description of the history, development and significance of high-speed trains using previous publications on the subject. Due to the scope of the subject, it is limited. Also, all areas of the topic are not covered as comprehensively. The purpose of the work was to provide to the reader a general and reasonably-perceived understanding of the development of high-speed trains
2
Santaniemi, W. (Wenny). "Lääkehoidon kehitys keliakin hoitoon." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201901161063.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Keliakia on yksi yleisimmistä suoliston autoimmuunisairauksista. Sairaudelle on tyypillistä, että kehon oman immuunipuolustusjärjestelmän TH1 valkosolut reagoivat ravinnosta saatuun viljaproteiini gluteeniin aggressiivisesti. Immuunipuolustuksen reaktio saa aikaan voimakkaan tulehdusen ohutsuolen limakalvolla, joka johtaa suolinukan vaurioon. Tällä hetkellä keliakian oireita voi ehkäistä ainoastaan noudattamalla tiukkaa, elinikäistä gluteenitonta ruokavaliota, mutta suurin osa keliaakikoista olisi kiinnostunut hoitamaan sairauttaan lääkehoidon avulla.
Lääkehoitoa keliakiaan pyritään etsimään eri lähtökohdista, kuten ehkäisemällä gluteenin imeytymistä suolistossa tai hyödyntämällä entsyymi- tai immunoterapiaa. Tässä tutkielmassa keskitytään kolmeen erilaiseen lääkeaineeseen; Larazotide Asetaatti, Netvax2 ja Latiglutenaasi. Kaikki kolme lääkeainetta olivat tutkielman alkaessa saavuttaneet tai vähintään aloittamassa lääketestauksen toisen vaiheen.
3
Kurkinen, A. (Aleksi). "Varallisuuserojen kehitys pitkällä aikavälillä." Master's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612013137.
Full textAbstract:
Tutkielmassa kuvataan varallisuuserojen kehitystä pitkällä aikavälillä. Lähteenä käytetään pääasiassa Pikettyn kokoamaa aineistoa 1700-luvulta tähän päivään. Päähuomio kiinnittyy Ranskaan, Yhdistyneisiin kuningaskuntiin ja Yhdysvaltoihin. Varallisuuden merkitys oli yhteiskunnassa suuri ennen 1900-lukua. Se oli keskittynyt pienen hallitsevan eliitin omistukseen. Pääoma koki voimakkaita muutoksia 1900-luvun alkupuolella. Pääoman arvo väheni nopeasti ja varallisuus erot kaventuivat. Sen jälkeen tilanne on hitaasti palautunut. Etenkin Yhdysvalloissa tuloerot ovat kääntyneet nopeaan nousuun. Myös Suomen tuloerot kaventuivat 1900-luvun aikana. 1960–1980-luvulla Suomen tuloerot olivat todella pienet kansainvälisessä mittakaavassa. Tuloerot kasvoivat nopeasti 1990-luvulla, mutta 2000-luvun aikana ei ole enää tapahtunut selvää kehitystä. Suomen varallisuuserot kasvavat hitaasti. Tutkielmassa käydään läpi varallisuuden kehitystä, varallisuuserojen kehitystä ja varallisuuden rakenteen kehitystä pitkällä aikavälillä. Tutkielmassa esitellään varallisuus- ja tuloerojen kehitystä selittäviä teorioita. Tutkielmassa avataan Pikettyn vuokrateoriaa, jossa taloudellisen epätasa-arvon kehitystä selitetään pääoman tuoton ja talouskasvun suhteella. Myös muita taloudellista epätasa-arvoa selittäviä teorioita esitellään lyhyesti. Tutkielmassa esitellään myös tuloerojen taloudellisia vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia. Lisäksi tutkielmassa kuvataan verotuksen kehitystä 1900-luvun ajan. Tutkielmassa esitetään keinoja taloudellisen epätasa-arvon ehkäisemiseksi.
4
Rajanen, S. (Sonja). "Yhteisötalous ja kestävä kehitys." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705131836.
Full textAbstract:
Tämä kandidaatintutkielma käsittelee yhteisötalouden suhdetta kestävään kehitykseen. Yhteisötalous on taloutta, jossa etusijalla ei ole talouskasvu tai taloudellinen etu, vaan yhteisen hyvän tuottaminen. Yhteisötalouden arvoa ei mitata vain rahassa, vaan se näkyy esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntymisenä (Pearce 2009). Kestävä kehitys kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien toiminnan tavoitteisiin ja sillä viitataan kehitykseen, jossa nykyisten sukupolvien tarpeet tyydytetään tavalla, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan (Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987: 39, 41). Tutkielmassa pyrin selvittämään, miten yhteisötaloudella voidaan edistää kestävän kehityksen toteutumista.
Tutkimuksen teoreettinen pohja on talousmaantieteen piirissä syntyneessä monimuotoisessa talousajattelussa, jonka mukaan kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä on ylikorostunut talouden tutkimuksessa ja aiheeseen liittyvässä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa. Monimuotoisen talouden tutkijat vaativat, että tutkimuksessa ja keskustelussa tuodaan esille myös kapitalismista poikkeavia ja sille vaihtoehtoisia talouksia ja järjestelmiä ja niille annetaan tilaa kehittyä. Tutkijoilla nähdään olevan tässä keskeinen rooli, sillä tutkimalla jotain tiettyä aihetta vahvistetaan sen asemaa tieteessä ja yhteiskunnassa (Gibson-Graham 2008).
Tarve löytää kapitalismille vaihtoehtoja nousee siitä, että kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä on pahassa ristiriidasta kestävän kehityksen kanssa (Speth 2008). Käsittelen aihetta teoreettisella tasolla ja lisäksi esittelen kolme esimerkkiä siitä, millaisissa tilanteissa yhteisötalouden avulla on pystytty eri puolilla maailmaa rakentamaa ratkaisuja, jotka vastaavat johonkin paikalliseen tarpeeseen markkinatalouden keinoja kestävämmällä tavalla.
Tapausesimerkkeinä esitellään kestävän aluekehityksen ja maanviljelyn puolesta toimiva massachusettsilainen järjestö Nuestras Raíces, australialainen luomuviljelyä tukeva yhteiskunnallinen yritys Food Connect Brisbane ja Kiinassa Jiangxin maakunnassa syrjäisellä maaseudulla toimiva naisten kyläpankki, joka tukee paikallisten naisten itsenäisyyttä ja aktiivisuutta taloudellisina toimijoina. Näiden esimerkkien avulla etsin yhtymäkohtia kestävän kehityksen, yhteisötalouden ja monimuotoisen talousajattelun välillä.
5
Grönroos, E. (Elisa). "Anestesiamuodot ja niiden kehitys hammashoidossa." University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705101735.
Full textAbstract:
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka anestesiamuodot ovat muuttuneet vuosien mittaan hammashoidossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin Oulun yliopistollisen sairaalan Hammas- ja suusairauksien klinikan potilaita, joille oli tehty leikkauksellinen hampaanpoisto. Tarkasteltaviksi vuosiksi valittiin 2006 ja 2012. Materiaali kerättiin leikkauskertomuksista Esko-potilastietojärjestelmästä. Tutkimuksessa käy ilmi, että anestesiamuodot ovat pysyneet hyvin pitkälle samoina ja valtaosa leikkauksista suoritetaan paikallispuudutuksessa ilman sedaatiota. Paikallispuudutteena käytetyt anesteetit ovat vaihtuneet lähes pelkän artikaiinin käyttöön. Preoperatiivisten lääkkeiden, kipulääkkeiden ja antibioottiprofylaksian käyttö on kasvanut huomattavasti. Rauhoittavia lääkkeiden käyttö on lisääntynyt vain hieman. Postoperatiivisesti määrätyt lääkkeet ovat pysyneet samoina, määräkään ei ole lisääntynyt. Yleisanestesiassa suoritettuja hampaanpoistoleikkauksia on myös molempina vuosina ollut yhtä monta.
6
Myrskog, M. (Meri). "Musiikkia harrastavan nuoren identiteetin kehitys." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201706032513.
Full textAbstract:
Kandidaatintyöni käsittelee musiikkiharrastuksen vaikutuksia nuoren identiteetin kehitykseen. Avaan työssäni aluksi nuoruuden kehitysvaiheita kehityspsykologian näkökulmasta, sekä miten musiikki on nykyään osana nuoren elämää ja kokonaisvaltaista kehitystä. Sen jälkeen määrittelen identiteetin käsitteen ja esittelen siitä aiemmin tehtyä tutkimusta. Lopuksi selvitän aiempien tutkimusten avulla kuinka erilaiset musiikkiharrastukset voivat vaikuttaa nuoren identiteetin kehitykseen.
Nuoruuden kehitys voidaan kehityspsykologian näkökulmasta jakaa neljään vaiheeseen, jotka ovat biologinen, kognitiivinen, sosiaalinen ja persoonallisuus. Identiteetin kehitys liittyy vahvasti nuoren persoonallisuuden kehitykseen, mutta myöskin sosiaalinen kehitys on siinä läsnä. Nuoret kuluttavat musiikkia valtavasti ja käyttävät sitä usein selvitäkseen kehityksellisistä haasteista. Musiikki on myös suuressa osassa nuorisokulttuureja ja nuorisomusiikki toimii näin nuoria yhdistävänä tekijänä.
Identiteetin tutkimusta on tehty monella eri tieteenalalla ja se on siksi tutkimusalueena kovin hajanainen. Määrittelen luvussa identiteetin käsitteen suurimmilta osin psykologian näkökulmasta ja esittelen identiteetin tutkimuksen historiaa pääpiirteittäin. Seuraavaksi perehdyn laajemmin aiheen tutkimukseen musiikkikasvatuksen kentällä ja seuraavassa luvussa esittelen tarkemmin tutkimuksia musiikkiharrastuksen vaikutuksista identiteetin kehitykseen.
Lukuisat tutkimustulokset osoittavat, että musiikki voi auttaa nuoren identiteetin kehitystä monin tavoin. Erilaiset musiikkiharrastukset tukevat nuoren identiteetin muodostamista ja rakentamista eri tavoin ja siksi monipuolinen musiikinharrastaminen tukee kokonaisvaltaisimmin identiteetin kehitystä.
7
Aatsinki, J. (Jukka). "Strategiaprosessin kehitys ohjelmistoalan yrityksessä:case Nethawk." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201406101706.
Full textAbstract:
Tämän työn tavoitteena oli tutkia kasvuun pyrkivän ja kasvavan ohjelmistoalan yrityksen strategisia ratkaisuja ja päätösprosesseja, joita se tekee toimintansa kehittämiseksi. 2010-luvun Oulun korkean teknologian ala on rakennemuutoksen keskellä ja uuden kasvun aikaansaamiseksi on tarve panostaa uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja tukemiseen. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan tuomalla esille oululaisen ohjelmistoalan yrityksen strategiaprosessin piirteitä esimerkkinä strategisista toimenpiteistä ja päätöksistä, joilla on onnistuttu aikaansaamaan kasvua sekä kannattavuutta globaaleilla markkinoilla.
Työssä pyritään esittelemään yrityksen strategiaprosessia, toisin sanoen sen strategian luomisen käytäntöjä, päätöksentekoa ja toimenpiteitä, sekä niiden muutosta toimialan ja yrityksen kehityksen ja muutosten myötä. Tutkimus tehtiin laadullisena tapaustutkimuksena. Päätutkimusmenetelmä oli yrityksen toiminnassa mukana olleiden teemahaastattelut. Tutkimuksen suorittamisessa käytettiin haastatteluaineiston tukena yrityksen toiminnasta kertyneitä julkaisuja, kuten Internet-artikkeleita sekä yrityksen tilinpäätöksiä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin ohjelmistoalan yrityksen strategiaprosessia suunnitelmallisuuden ja emergenttisyyden, toisin sanoen organisaation ylhäältä alas kulkevan ja toiminnan tehokkuuteen pyrkivän strategiaprosessin, sekä alhaalta ylös nousevan ja uuden tiedon luomiseen ja yhdistämiseen pyrkivän strategiaprosessin, kautta. Tärkeimmät havainnot ovat strategiaprosessin tasapainon merkitys toiminnan jatkuvuudelle pitkällä aikavälillä, sekä tietointensiivisen alan trategiaprosessissa henkilöstön sitoutumisen merkitys yrityksen menestykselle ja jatkuvuudelle.
Yksittäisenä tapaustutkimuksena tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä tieteellisen tutkimuksen teorioiden tasolla. Käytännön tasolla tutkimuksen tulokset voivat olla hyödynnettävissä ohjelmistoalan yrityksen johdossa sekä johdon koulutuksissa kokonaisvaltaisemman liiketoiminnan osaamisen luomiseksi ohjelmistoalan yrityksissä.
8
Perätalo, H. (Henna). "Kestävä kehitys fysiikan yläkoulun oppikirjoissa." Master's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201910253030.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Ilmastonmuutos on yksi aikamme merkittävimmistä ongelmista, jonka ehkäisemiseksi tulee tehdä töitä yksilön tasolta aina globaalille tasolle asti. Jo 60-luvulla on herätty pohtimaan maailman tilaa, mutta vielä edelleen tulee tehdä paljon töitä sen eteen, että asenteita ja toimintatapoja saataisiin muutettua kestävämmiksi.
Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että tuleville sukupolville jätetään ainakin yhtä paljon, tai mieluusti enemmän, mahdollisuuksia kuin meillä on ollut. Nykyisten sukupolvien tulee siis tyydyttää omat tarpeensa niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus samaan. Kestävällä kehityksellä on ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus.
Tutkielmassa on selvitetty, miten kestävä kehitys ja sen eri ulottuvuudet nousevat esille yläkoulun fysiikan oppikirjoissa. Lisäksi haluttiin saada selville, kuinka hyvin oppikirjat noudattavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kirjauksia kestävästä kehityksestä etenkin fysiikan oppiaineen kohdalla.
Tätä tutkielmaa varten analysoitiin uusimman opetussuunnitelman mukaisia yläkoulun fysiikan oppikirjoja kolmesta eri oppikirjasarjasta. Tutkittavat oppikirjat olivat Sanoma Pro:n kustantamat Ilmiö 7–9 Fysiikka ja FyKe Fysiikka 7–9 sekä Otavan kustantama Titaani Fysiikka 7–9.
Tutkimuksessa selvisi, että jokainen tutkittavista oppikirjoista toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman kirjaukset kestävään kehitykseen liittyen varsin hyvin. Kestävän kehityksen kaikki kolme ulottuvuutta nousevat esille jokaisessa oppikirjassa. Kestävän kehityksen näkökulmasta oppikirjoista paras on Ilmiö 7–9 Fysiikka, toiseksi paras on Titaani Fysiikka 7–9 ja huonoiten kestävän kehityksen näkökulmasta suoriutuu FyKe Fysiikka 7–9. Vaikka oppikirjat voitiin laittaa paremmuusjärjestykseen, erot eri oppikirjojen välillä ovat hyvin pienet. Valitsi minkä oppikirjan tahansa, nousee kestävä kehitys esiin opetussuunnitelman vaativalla tasolla.
9
Murtomäki, Veijo. "Sinfoninen Ykseys : muotoajattelun kehitys Sibeliuksen sinfonioissa /." Helsinki : Sibelius-Akatemia, 1990. http://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb354563529.
Full text
10
Haikonen, O. (Oona). "Nuoren psyykkinen kehitys ja syömishäiriön riski." Master's thesis, University of Oulu, 2018. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201804071446.
Full textAbstract:
Tiivistelmä. Syömishäiriöiden historia ulottuu jopa tuhansien vuosien päähän, erityisesti länsimaissa niiden esiintymismäärä on ollut viime vuosikymmeninä kasvussa. Syömishäiriötyyppejä ovat laihuushäiriö, ahmimishäiriö ja epätyypilliset syömishäiriöt. Tiedetään, että syömishäiriöt ovat sekä oirekuvaltaan että taustatekijöiltään äärimmäisen monimuotoisia sairauksia ja niiden syitä on tutkittu paljon. Tyypillisimmin syömishäiriöihin sairastutaan nuoruusiässä, jolloin henkilö on kehityksen kannalta haavoittuva. Tässä laajassa kirjallisuuskatsauksessa on pyritty kokoamaan yhteen niitä tausta- ja riskitekijöitä, jotka ovat tutkimusten valossa näyttäytyneet keskeisinä syömishäiriöiden puhkeamisessa nuoruusiässä.
Alkuun tutustuin katsausartikkelien avulla syömishäiriöihin ja kartoitin niitä tausta- ja riskitekijöitä, jotka voivat olla osallisena nuoren sairastumisessa syömishäiriöön. Lopulta päädyin jakamaan nuo taustatekijät perinnöllisyystekijöihin, perhetekijöihin, traumatapahtumiin ja yksilön persoonallisuustekijöihin. Syksyllä 2016 tein sitten tutkimusartikkelihaut kaikille taustatekijöille erikseen sekä laihuushäiriön että ahmimishäiriön kanssa. Hakukielenä kaikissa hauissa oli englanti.
Tutkimusartikkeleista koottujen tulosten mukaan perinnöllisyystekijöitä, joilla näyttäisi olevan mahdollista yhteyttä syömishäiriöiden puhkeamisessa, ovat murrosiän alkamisajankohta, erilaiset hormonit ja niiden pitoisuudet elimistössä, keskushermoston reseptorit sekä aivojen rakenteelliset erot. Perhetekijöistä keskeisiä puolestaan ovat vahvat sitoutumismekanismit, käsittelemättömät perheen kohtaamat menetykset, nuoren suhde vanhempiinsa, vanhempien perfektionismi sekä perheväkivalta ja alkoholismi. Traumatausta on tutkimusten perusteella varsin yleistä syömishäiriötä sairastavien keskuudessa. Erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaus sekä fyysinen ja henkinen väkivalta nousivat esiin. Syömishäiriötä sairastavien yhteisiä persoonallisuuspiirteitä ovat tutkimustulosten mukaan perfektionismi, itsekeskeisyys, itsensä kielteinen arvottaminen, haasteet sosiaalisissa kanssakäymisissä sekä vaikeudet tunnistaa, tulkita ja kuvata omia tunteitaan.
Kaiken kaikkiaan tämä kirjallisuuskatsaus antaa vahvistusta sille, että syömishäiriöiden puhkeamiseen alatyypistä riippumatta vaikuttavat monet tekijät, eikä yhden tausta- tai riskitekijän olemassaolo yksinään riitä siihen, että henkilölle puhkeaisi syömishäiriö. Paremminkin voidaan ajatella niin, että kun riittävän monta syömishäiriölle altistavaa tausta- tai riskitekijää kasaantuu, voi yksi laukaiseva tekijä sysätä henkilön syömishäiriön tielle.
Books on the topic "Kehitys"
1
Silva, Kiuru, ed. Kirjasuomen kehitys. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen laitos, 1991.
Find full text
2
Silva, Kiuru, ed. Kirjasuomen kehitys. 4th ed. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen laitos, 1998.
Find full text
3
Majuri, Tuula. Virkavalan kehitys: Selvitys. Helsinki: [Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto], 1988.
Find full text
4
Saarelma, Osmo. Perusterveydenhuollon tietojärjestelmien kehitys. Helsinki: Sosiaali- ja terveyshallitus, 1992.
Find full text
6
Vuorela, Terho. Toiminnan arvioinnin tutkimusotteiden kehitys. Helsinki: VAPK-kustannus, 1990.
Find full text
7
Bartens, Raija. Mordvalaiskielten rakenne ja kehitys. Helsinki: Suomalais-ugrilaisen Seura, 1999.
Find full text
8
Timonen, Juha. ETYK:n turvallisuuspoliittisen osan kehitys. Helsinki: Sotakorkeakoulu, Yleisesikuntaupseerikurssit, 1991.
Find full text
9
Sotatekninen arvio ja ennuste 1988 (Project). Sotatekniikan kehitys tekniikan aloittain. [Finland: s.n.], 1988.
Find full text
10
Autio, Seppo. Ihmisen kehitys ja kehityksen häiriöt. Porvoo: Söderström, 1988.
Find full textBook chapters on the topic "Kehitys"
1
Kehily, Mary Jane. "Pramface girls? Early motherhood, marginalisation and the management of stigma." In Youth Marginality in Britain. Policy Press, 2017. http://dx.doi.org/10.1332/policypress/9781447330523.003.0007.
Full textAbstract:
Mary Jane Kehily considers the phenomenon of young motherhood in the UK through policy and popular discourse. She looks at how women make the transition to motherhood in new times, to argues that early motherhood occupies a distinctive place within the context of late modern social change, marked by changing gender relations and women’s increased participation in the workforce. At a time when most women are delaying the birth of their first child, differences between women may be polarised and compounded by the experience of becoming a mother. She explores the way social differences between women may be played out in the cultural sphere of representations and practices of consumption. She argues that the stigmatised figure of early motherhood, configured colloquially as the marginal ‘pramface girl’ can be understood within the context of the local – community, family, biography and intergenerational perspectives.