Academic literature on the topic 'Kestävä matkailu'

Viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvilajien valinta ja saatavuus on pohjoisen vaativissa kasvuolosuhteissa usein ongelma. Syksyllä 2007 päättyi laaja pohjoisille matkailualueille keskittynyt EU LIFE ympäristörahaston hanke Matkailualueet maisemalaboratorioina – Työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen (LANDSCAPE LAB). Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha oli hankkeessa mukana yhtenä kumppanina ja toteutti yhteistyössä Lapin ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan toimipisteen kanssa Kestävän viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvimateriaali, (LABPLANT) osahankkeen. Osahankkeen tavoitteina oli etsiä ja valita pohjoiseen viherrakentamiseen ja ennallistamiseen sopivaa kasvimateriaalia, kehittää kasvien lisäysmenetelmiä ja tuottaa kestävää kasvimateriaalia, perustaa näytealueita pohjoisiin matkailukeskuksiin ja kirjoittaa opaskirja pohjoisen matkailuympäristön kestävistä kasveista.Kestävien kasvien valinta perustui oleellisesti jo olemassa olevaan, aiemmista projekteista tulleeseen tietoon sekä Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja Lapin ammattiopiston Metsäruusun toimipisteen kasvikokoelmiin. Esiteltävän kasvimateriaalin valinnan kriteerit olivat ilmastollinen kestävyys sekä käyttökelpoisuus pohjoisessa ympäristössä. Kasvimateriaali koostuu perinteisistä viherrakentamisen kasveista, luonnonkasveista ja potentiaalisista uusista viherrakentamisen kasveista. Osahankkeen aikana lisättiin yhteensä lähes sata eri lajia tai kantaa monivuotisia ruohokasveja, varpuja, pensaita ja puita.Osatehtävän aikana perustettiin yhteensä kuusi näyteistutusaluetta, näistä kaksi Leville, kaksi Ylläkselle ja kaksi Pallakselle. Näytealueilla esitellään kasvien käyttöä erilaisissa pohjoisissa matkailuympäristöissä. Valmistunut opaskirja, Pohjoisen matkailuympäristön kestävät kasvit, kertoo pohjoisen ympäristön ja kasvien ominaispiirteistä sekä siitä, miten pohjoisen matkailukeskusten ympäristöistä voidaan kehittää viihtyisämpiä ja ekologisesti kestävämpiä. Opaskirjassa esitellään yli 300 pohjoisilla alueilla käyttökelpoista ja kestävää luonnon- ja viherrakentamisen kasvia lisäys- ja saatavuustietoineen.

Tiivistelmä. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan matkailun kestävyyttä matkailuyritysten näkökulmasta. Tarkoituksena on tutkia kestävän matkailun arvottamista, kestävyyden edistämiseen liittyviä toimia, kestävyyden edistämisen motivaatioita sekä kestävyyden kehittämiseen liittyviä mahdollisia haasteita. Esimerkkitapauksena toimivat Ruka-Kuusamon alueen matkailuyritykset. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu kestävän matkailun ja kestävän kehityksen käsitteisiin sekä näiden toteutumiseen matkailuyrityksissä. Käsitteellisen tarkastelun lisäksi teoriaosuudessa esitellään aiempaa tutkimusta, jota on tehty kestävästä matkailusta matkailuyrityksissä. Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Ensimmäisenä aineistona toimii kvantitatiivinen kyselyaineisto. Verkkokyselyyn vastasi 34 Ruka-Kuusamon alueella toimivaa matkailuyritystä. Tämän aineiston analysoinnissa hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä. Toinen aineisto on kvalitatiivinen ja se koostuu seitsemästä Ruka-Kuusamon alueen matkailuyrityksen haastattelusta. Haastatteluja analysointiin kvalitatiivisin analyysimenetelmin esimerkiksi teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella Ruka-Kuusamon matkailuyritykset pitävät kestävän matkailun kaikkia osa-alueita tärkeinä. Tärkeimpinä osa-alueina korostuvat ekologinen ja taloudellinen kestävyys. Myös kestävyyden eteen tehtävät toimet liittyvät yleisimmin näihin kahteen osa-alueeseen. Kestävyyden kehittämisen motivaatiot ovat usein taloudellisia, mutta myös yrittäjän ja yrityksen arvot vaikuttavat halukkuuteen panostaa kestävyyteen. Suurimpina haasteina matkailun kestävyyden kehittämiselle yritykset kokevat toimijoiden asenteet, ajan ja tiedon puutteen sekä sen, miten kaikki alueen toimijat saadaan sitoutettua kestävän matkailun periaatteisiin. Myös muiden toimialojen, etenkin kaivostoiminnan, nähdään aiheuttavan haasteita matkailun kestävyydelle Ruka-Kuusamon alueella. Tulevaisuuden kannalta voisi siten olla tarpeellista löytää jokin taho, joka lähtisi vetämään matkailun kestävyyden kehittämistä koko Ruka-Kuusamon matkailualueella. Kestävää kehitystä voisi olla syytä hallita myös laajemmin alueellisella tasolla eri toimialojen välisten ristiriitojen selvittämiseksi.

Making data openly accessible and how to utilize data are becoming increasingly clear in business development. Therefore, succeeding in it can allow a tremendous competitive advantage in the tourism market. The previous research has been lacking to show how tourism enterprises and regions can utilize open data in their favor. In this study, the implementation and the use of open data, and its interconnectedness to sustainable tourism development in Finland, are scrutinized. Visit Finland’s nationally launched open database is used as a case to examine the phenomenon. The study relies on qualitative methods using semi-structured interviews, interviewing tourism businesses, and regional tourism organizations, who meet the criteria of early adopters, following Rogers's diffusion of innovations theory. The study is to explore what both groups think of the advantages, disadvantages, facilitators, and hindrances of the implementation and the usage of the open database along with how they see its linkages to sustainable tourism development. The findings show that the overall perception of launching an open national database is affirmative. The significance of resource management, communication, and collaboration in succeeding in the implementation of the open database is highlighted in the results. The study shows that the diffusion of innovations is a fitting framework for understanding adaptation processes in terms of this kind of innovation. The linkages between open data and openness as a culture with sustainable development shall be made much more clearly, as they are linked; however, people do not often know how. The collaboration between tourism actors through organizational level management needs to be adequately navigated by increased awareness through communication. This way, the value of investing in open data can be perceived, and thus, the challenge of continuousness, which is a challenge of diffusion, can be overcome, and direct and indirect gains can be received by tourism stakeholders. The adaptation climate is favorable by accelerated competition in the global tourism market due to COV19, thereby urging tourism actors to take the digitalization leap. The study shows how all comes down to people and their management of change. Behind every technological appliance, there are people whose shoes must step in order to understand the diffusion.

Tiivistelmä. Keskustelu matkailun kestävyydestä on lisääntynyt viime vuosina hyvin paljon, ja varsinkin Lapin matkailussa matkailun kestävyys nähdään tärkeäksi kehityskohteeksi, koska matkailijamäärät ovat viime vuosina olleet kovassa kasvussa. Kestävät arvot vaikuttavat yhä enemmän matkailijoiden ostopäätöksiin, mikä luo yrityksille mahdollisuuden lähteä kehittämään kestävää matkailua asiakaslähtöisesti. Tämä vaatii syvää ymmärrystä asiakkaista ja tämän ymmärryksen hyödyntämistä kestävän matkailun kehittämisessä. Näin ollen tässä pro gradussa tutkitaan, miten asiakasymmärrystä voidaan hyödyntää kestävän matkailun kehittämisessä, ja ilmiötä tutkitaan laadullisella tutkimuksella Lapin matkailualan kontekstissa. Teoria asiakaslähtöisyydestä, asiakasymmärryksestä ja sen yhteydestä kestävään matkailuun koostetaan teoreettiseen viitekehykseen, jota lähdetään kehittämään empiirisellä tutkimuksella. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastateltaviksi valikoitui viisi matkailualan asiantuntijaa. Tutkimuksen tulokset esitetään mallin pohjalta, jossa on selitetty, kuinka asiakasymmärrystä voidaan hyödyntää kestävän matkailun kehittämisessä Lapin matkailualalla. Mallissa on tunnistettu asiakasymmärryksen vaikutukset kestävän matkailun kehittämisessä, joita ovat valikoiva markkinointi, kestävät suuntaukset, oikeaan tietoon perustuva vastuullinen markkinointi, osaava henkilöstö, sekä eri vuodenaikojen hyödyntäminen. Asiakasymmärryksen hyödyntäminen kestävän matkailun kehittämisessä riippuu siitä, kuinka asiakasymmärrystä ja kestävyyttä johdetaan ja kommunikoidaan alalla. On tärkeää, että sekä asiakasymmärrys ja kestävyys otetaan keskeiseksi osaksi ylätason työohjeita ja strategisia linjauksia, ja että ne jalkautetaan yritysten toimintaan ymmärrettävällä ja selkeällä tavalla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tunnistamaan asiakasymmärryksen merkitys kestävän matkailun kehittämisessä, ja kuinka matkailun kestävyyttä voidaan lähteä parantamaan asiakaslähtöisesti, mikä on myös taloudellisesti kannattavaa. Tutkimustulokset auttavat myös löytämään kehityskohteita asiakasymmärryksen parantamiseksi, jota kautta voidaan saavuttaa yhä parempia tuloksia matkailun kestävyyden parantamiseksi. Koska tulokset vastaavat asetettua päämäärää, ovat tulokset yleistettävissä ilmiöönsä, eli asiakasymmärryksen hyödyntämiseen kestävän matkailun kehittämisessä, ja erityisesti Lapin matkailun kaltaisessa luontomatkailun kontekstissa.