Dissertations / Theses on the topic 'Kodi'

Hronična opstruktivna bolest pluća (HOBP) jedna je od vodećih uzroka morbiditeta i mortaliteta širom sveta. Uprkos stalnom napretku u medicini, uvođenju novih prognostičkih biomarkera, otkrivanju novih bronhodilatatornih, antiniflamatornih i antiinfektivnih lekova, ova bolest i danas beleži stalan porast broja obolelih i umrlih. Prema savremenom tumačenju HOBP je heterogena bolest koja je udružena sa brojnim komorbiditetima i sistemskim manifestacijama. Zajednički faktori rizika su osnova za javljanje udruženih hroničnih bolesti. Komorbiditeti i akutne egzacerbacije doprinose ukupnoj težini bolesti. S obzirom da se HOBP manifestuje i izvan pluća kod svakog pacijenta je neophodno proceniti postojanje sistemskih manifestacija i tragati za komorbiditetima. U reviziji „Globalne strategije za dijagnozu, lečenje i prevenciju hronične opstruktivne bolesti pluća GOLD‖ iz 2011. godine navedene sledeće pridružene bolesti za kojima je potrebno aktivno tragati: kardiovaskularne bolesti, disfunkcija skeletnih mišića, metabolički sindrom, osteoporoza, depresija i karcinom pluća, bronhiektazije. Lečenje HOBP delimo u dve velike grupe: farmakološko i nefarmakološko. Farmakološko lečenje prema GOLD-u, danas se zasniva na stepenastom pristupu. Treba ga sprovodi kod svakog pacijenta sa simptomima. Poslednjih godina na značaju veoma dobija nefarmakološko lečenje pacijenata sa HOBP, zbog sve više dokaza o pozitivnom efektu na smanjenje simptoma bolesti, popravljanja tolerancije na napor, smanjenje egzacerbacija. U nefarmakološko lečenje ubrajamo: aktivno izbegavanje faktora rizika, prestanak pušenja, oksigenoterapiju, vakcinaciju protiv gripa, psihosocijalnu podršku, respiratornu rehabilitaciju (RR) i hirurško lečenje. Danas se zna da RR ostvaruje brojne benefite kod pacijenata sa HOBP, kao i da je većina tih benefita zasnovana na dokazima (GOLD 2013): poboljšava kapacitet za vežbanje, smanjene osećaja nedostatka vazduha, poboljšava kvalitet života, smanjuje broj hospitalizacija i dužinu hospitalizacije, smanjuje anksioznost i depresiju povezane sa HOBP, efekti traju i nakon završenog programa rehabilitacije, poboljšava preživljavanje ovih pacijenata. Primarni ciljevi našeg istraţivanja bili su da se utvrdi procenat ispitanika kod kojih je ostvaren pozitivan ishod respiratorne rehabilitacije, da se odredi povezanost sledećih faktora sa ishodom respiratorne rehabilitacije: pol, godine života, „pack/years―, dužina trajanja bolesti, broj egzacerbacija u prethodnoj godini, pridružena oboljenja: ishemijska bolest srca, srčana insuficijencija, hipertenzija, osteoporoza, depresija, dijabetes, bronhiektazije, karcinom pluća, tuberkuloza pluća. Takođe smo želeli da utvrdimo i uticaj sledećih parametara na ishod rr:FEV1, BMI, satO2, 6-minutni test hoda, „CAT― upitnik, „mMRC― upitnik, BODE indeks. Urađena je retrospektivno-prospektivna studija, koja je uključila 500 pacijenata sa HOBP, svih stadijuma I-IV , u stabilnoj fazi bolesti, koji su u toku dvogodišnjeg perioda odradili kompletan program ambulantne respiratorne rehabilitacije. Program je sprovođen u Poliklinici za plućne bolesti, Instituta za plućne bolesti Vojvodine. Dobijeni rezultati pokazali su da je 452 pacijenta (90,4%) ostvarilo pozitivan ishod RR: najviše ispitanika 142 (28,4%) bilo je u kategoriji vrlo dobar, potom slede kategorije dobar sa 129 ispitanika (25,8%), zadovoljavajući sa 102 ispitanika (20,4%), i na kraju kategorija odličan sa ukupno 79 (15,8%) ispitanika. Nakon programa RR došlo je do statistički značajnih poboljšanja u vrednostima FEV1, 6MTH, satO2, CAT, mMRC, BODE indeksa. Pol, starost, pušački status, dužina trajanja bolesti i ≥2 egzacerbacije u prethodnoj godini nemaju uticaja na uspešan ishod RR. Utvrđeno je postojanje statistički značajne negativne korelacije između srčane slabosti i pozitivnog ishoda respiratorne rehabilitacije, dok nije nađena statistički značajna povezanost ostalih ispitivanih komorbiditeta sa pozitivnim ishodom respiratorne rehabilitacije. Kao statistički značajni univarijantni prediktori pozitivnog ishoda respiratorne rehabilitacije jesu: manji broj pridruženih bolesti, odsustvo srčane slabosti, niža saturacija hemoglobin kiseonikom, veći BMI, mMRC ≥ 2, CAT ≥ 10, B i D stadijumi bolesti, dok je multivarijantnom logističkom regresionom analizom pokazano da su nezavisni prediktori pozitivnog ishoda respiratorne rehabilitacije: manji broj pridruženih bolesti, odsustvo srčane slabosti, veći BMI, CAT ≥ 10.
Chronic obstructive pulmonary disease (COPD) is one of the leading morbidity and mortality causes all over the world. Despite the steady advance in scientific research, introduction of novel prognostic biomarkers, new and potent bronchodilation, anti-inflammatory and anti-infectious drugs, a constant increase in the number of the affected and deceased from chronic obstructive pulmonary diseas has still been permanently evidenced in the 21st century. In a modern concept, the chronic obstructive pulmonary disease (COPD) is understood as a heterogenous disorder associated with numerous comorbidities and systemic manifestations. Common risk factors represent the basis for concomitant chronic diseases to develop. Comorbidities and acute exacerbations contribute to the overall disease severity. As a COPD may develop extrapulmonary manifestations as well, each patient should be evaluated for systemic manifestations and comorbidities. The 2011 update of the „Global Strategy for Chronic Obstructive Lung Disease Diagnosis, Management, and Prevention –GOLD‖ lists the following comorbidities to be actively searched for: cardiovascular diseases, skeletal muscle dysfunction, metabolic syndrome, osteoporosis, depression, lung cancer and bronchiectases. The treatment of COPD can be devided in two groups: pharmacological and non-pharmacological. Pharmacological treatment is today, according to GOLD, based on incremental approach. It should be carry out in every patient with simptoms. In last few years, non-pharmacological treatment of COPD is very popular, due to the evidence of positive effects on decreasing the simptoms, increasing the tolerance to exertion and decreasing the exacerbations. Non-pharmacological treatment consider: active avoiding the risk factors, smoking cessation, oxigenotherapy, vaccination against the flu, psicho-social support, respiratory rehabilitation and surgery. It is well known today that respiratory rehabilitation achieve numerous benefits in COPD patients and most of that benefits are evidence based (GOLD 2013): increasing the exercise capacity, decreasing the shortness of breath, increasing the quality of life, reduces the number and length of hospital stay, decreasing the anxiety and depression conected to COPD, the effects lasts and after the rehabilitation program, improves the survival of this patients. The primary goals of this investigation were to establish the percentage of patients with positive outcome after the respiratory rehabilitation, to determine the conection of the following factors with the outcome of respiratory rehabilitation: gender, age, „pack/years―, duration of the disease, the number of exacerbations in previous year, comorbidities: ischemic heart disease, heart failure, arterial hypertension, osteoporosis, depression, diabetes mellitus, bronchiectasis, lung cancer, tuberculosis. The other goals were to establish the influence of some parametars on the outcome of respiratory rehabilitation: FEV1, BMI, SaO2 ,6 minute walk test, „CAT― questionnaire, „mMRC― questionnaire, BODE index. This was retrospective-prospective study the included 500 patients with COPD, from I to IV stadium, in stable disease, who have done the two years complete program of ambulatory respiratory rehabilitation. The program have been done in polyclinic for respiratory diseases, Institute for pulmonary disesases of Vojvodina, Sremska Kamenica. The results showed that 452 patients (90,4%) achieved positive outcome of respiratory rehabilitation. The majority of patients 142 (28,4%) were in ―very good‖ caterogy, the 129 patients (25,8%) in category ―good‖, ―satisfied‖ 102 patients (20,4%) and ―excellent‖ 79 patients (15.8%). After completion of the respiratory rehabilitation program, statistically significant improvements of the following parameters have been achieved: FEV1, 6MTH, SaO2, mMRC, BODE index. Gender, age, smoking, duration of the disease and ≥2 exacerbations in previous year did not have influence on the successful respiratory rehabilitation outcome. The statistically significant negative correlation between the heart failure and positive respiratory rehabilitation outcome has been achieved, while there were no statistically significant correlations among other comorbidities and the successful respiratory rehabilitation outcome. The statistically significant univariant predictors of positive outcome of respiratory rehabilitation are: less comorbidities, absence of heart failure, lower oxygen saturation, higher BMI, , mMRC ≥ 2, CAT ≥ 10, B i D stadium of disease, while multivariant logistic regression analysis showed that the independent predictors of positive outcome of respiratory rehabilitation are: less comorbidities, absence of heart failure, higher BMI, CAT ≥ 10.

Made available in DSpace on 2014-06-12T15:07:44Z (GMT). No. of bitstreams: 2 arquivo9420_1.pdf: 848899 bytes, checksum: 4e2231e014ff7a40a1536be0848c71da (MD5) license.txt: 1748 bytes, checksum: 8a4605be74aa9ea9d79846c1fba20a33 (MD5) Previous issue date: 2009
Conselho Nacional de Desenvolvimento Científico e Tecnológico
O presente trabalho consiste na análise do sangue e de seu simbolismo e representações no candomblé. Ocupando um lugar de destaque no imaginário desta religião de matriz africana, este líquido orgânico circula por diferentes contextos, sendo a ele atribuídos significados distintos e/ou ainda antagônicos. Como portador de axé, é através dele que o povo do santo faz a manutenção da energia vital individual e coletiva, incluindo aí os próprios orixás, e dos laços sociais estabelecidos na família de santo . É também por usar o sangue em seus rituais que este culto de matriz africana é estigmatizado e discriminado. E ainda, fomenta interditos para mulheres sob a forma de sangue menstrual, por ser um meio de desgaste de axé. Através de minha vivência enquanto filha de santo do Ilê Obá Aganjú Okoloyá, do trabalho de campo realizado, principalmente neste terreiro de nação nagô localizado no bairro de Dois Unidos (Recife PE), e da literatura antropológica, percebi o sangue enquanto símbolo-chave do culto afro-brasileiro, inclusive podendo ser considerado demarcador de identidade religiosa

Lithuanian people do not speak pure Lithuanian language. In all districts there are used different dialects. Traditional dialects are used almost only in suburbs, because contacts between people are rarer. In towns and cities people speak interdialects. Interdialects are the result of interaction between language and dialects. How often people switch codes, depends on lots of reasons. We think that the main are situational, demographic and social factors, exactly the situation of conversation, age and intelligence of communicants., In this linguistic work as the primary factor we chose the situation of conversation, which can be unofficial and official. We investigated how interdialect can be stimulated by situation – what kind of influence can one communicants do to the other’s language. Other very important factor is the age, which we divided into four conditional groups: children, youth, middle – aged and elderly people. It is established that middle – aged and elderly people use interdialects, which are closest to traditional dialects. But this fact is valid almost only in unofficial situations. Children and youth more often use Lithuanian language forms of the phonetics, morphology, wordbuilding and vocabulary. The intelligence (education and profession) of communicants can be the reason why people switch codes, especially during official conversations. It is found that people, who studied in university and have university degree use interdialects, which are close... [to full text]

The study deals with the features open source CRMs have, the ways we can change the code and make our own open source CRM system. The research is oriented to Web based CRMs. One open source CRM system is modyfied and translated into the Lithuanian language. Installation files were created for people who do not know databases and Web services software in order to help them install this CRM system and configure database as well as other system requirements. The final result of our work is open source CRM system called „OfisasTinkle2006“. This product is used by a couple of firms in their business sphere.

Darbe nagrinėjama programinio kodo palyginimo, siekiant rasti funkcinius dublikatus, problema. Tikslas - sukurti bei pasiūlyti universalų trivialiems pakeitimams atsparų programinio kodo palyginimo metodą. Darbe aprašomi du pasirinkti medžių palyginimo algoritmai: tikslus medžių redagavimo atstumo ir apytikslis pq-gram, pasižymintis geresniu našumu. Šie algoritmai praktiškai pritaikyti Java programinio kodo palyginimui: parašytas AST parseris bei programa, lyginanti XML dokumentus arba Java klases. Darbe įvertintos galimos AST transformacijos bei eksperimentiškai parinktos programinio kodo palyginimui tinkamiausios p ir q parametrų reikšmės pq-gram algoritmui. Pasiūlytas pq-gram algoritmo patobulinimas, pq-gram indeksuose saugant maišos funkcijų grąžintus įrašų atvaizdus.
This paper investigates a problem of source code comparison with a goal of finding functional code duplicates. The goal of this paper is to create and present a universal source code comparison method, which would be resistant to trivial changes. Two algorithms were chosen to achieve this goal: exact tree edit distance and approximate pq-gram, which has better performance. Both algorithms were practically applied for Java code comparison: an AST parser and a program, which compares XML documents or Java classes, were created. This paper also evaluates AST transformations as well as presents experimental results of p and q values best suited for code comparison. Args4j library is used to evaluate the quality of source code comparison results.

Darbo esmė giliau pažvelgti į brūkšninių kodų rūšis, panaudojimo galimybes ir išsiaiškinti jų privalumus bei trūkumus. Darbo tikslas išnagrinėti QR brūkšninio kodo sandarą, kiekvienos sudedamos dalies svarbą ir savybes. Taip pat sukurti programinę įrangą QR kodo lokalizavimui vaize ir palyginti su praktikoje naudojamais produktais.
This paper investigates different barcodes, use cases, advantages and disadvantages. Aim of this paper is to analyse stucture and characteristics of QR code, develop software to locate QR code in picture, compare results with other software.

Darbe atliekamas tyrimas ir siekiama nustatyti su kokiais klaidas taisančiais kodais gaunami efektyvūs autentifikavimo kodai. Iš pradžių buvo suformuluoti kriterijai, pagal kuriuos buvo vertinami ir lyginami autentifikavimo kodai. Taip pat buvo nustatyti bendri reikalavimai, kuriuos turi tenkinti klaidas taisantys kodai, kad iš jų sukonstruoti autentifikavimo kodai būtų efektyvūs. Atsižvelgiant į nustatytus reikalavimus, buvo nagrinėjamos kelios kodų šeimos (Hemingo, BCH, Reed-Muller, Reed-Solomon) ir ieškomos labiausiai tinkančios. Iš jų buvo atrinktas ir pasiūlytas konkretus klaidas taisantis kodas, iš kurio gali būti sukonstruotas efektyvus autentifikavimo kodas. Autentifikavimo kodo konstravimas buvo išbandytas praktiškai ir aprašytas pažingsniui, to rezultate buvo gautas konkretus a-kodas, tenkinantis iškeltus reikalavimus apsimetimo atakos sėkmės tikimybei ir turinio pakeitimo atakos sėkmės tikimybei. Remiantis gautais teoriniais ir praktiniais rezultatais, bei išnagrinėjus autentifikavimo kodo konstravimo procesą, buvo suformuluotos pastabos ir rekomendacijos, kurios galėtų praversti renkantis kodą, norint sukonstruoti autentifikavimo kodą kai svarbios tam tikros konstruojamojo autentifikavimo kodo savybės (pvz., vienu atveju gali būti svarbus greitis, kitu atveju – saugumas).
To begin with, there is a relationship between error-correcting codes and authentication codes. The thing is, that authentication codes can be constructed using error-correcting codes and visa versa. The objective of the work was to determine what error-correcting codes are the most suitable for constructing effective authentification codes. Error-correcting codes and authentication codes were overviewed and construction method was described. Then some criteria for evaluating authentication codes were proposed in order to be able to compare authentication codes and choose the most suitable ones. Also some basic requirements for error-correcting codes were established. Error-correcting codes must satisfy above-mentioned requirement in order to be able to produce effective authentication code. According to that, some families of error-correcting codes were studied (such as Hamming codes, BCH codes, Reed-Muller codes, Reed-Solomon codes) and as the result the most suitable family was chosen and a concrete code was offered. A construction of authentication code using error-correcting code was tried practically as well. According to acquired practical and theoretical information some comments and recommendations were proposed, which could help when choosing an error-correcting code in order to construct an authentication code if some features of authentication code are important (speed, security, etc.).

Syftet med studien var att se hur programmering på ett framgångsrikt sätt kan implementeras i matematikundervisningen i grundskolan. För att besvara frågeställningarna genomfördes semistrukturerade intervjuer där nio lärare med erfarenhet av programmering deltog. Resultaten visar att lärarna anser att programmering bör användas för att utveckla matematiken och att det går att koppla arbetet till samtliga matematikområden i kursplanen. Vidare anser de också att samtliga av de fem förmågorna som ligger till grund för kunskapskraven går att bedöma i arbetet med programmering. Den progression som går att utläsa ur respondenternas svar stämmer relativt väl överens med den progression som kan ses i läroplanen för grundskolan både gällande typ av programmeringsmiljö och hur programmering används. Avslutningsvis kan nämnas att lärarna belyser ett antal aspekter som avgörande för att implementeringen ska bli framgångsrik, bland annat att läraren har tillräckliga kunskaper inom området och att det finns tillgång till digitala resurser på skolorna.

GIS is one of the most perspective information technology sciences sphere. GIS conjuncts the digital image analysis and data base systems. This makes GIS wide applicable and very high skills demanding system. There is a lot of commercial GIS software which is well advertised and which functionality is pretty well known, while open source software is forgotten. In this diploma work is made analysis of available open source GIS software on the Internet, in the scope of different projects interrelations, programming languages. Also analysed open GIS standards. More detail analysis made on software selected by criteria, found by previous analysis. Demonstrating plug-in creation process on open source GIS platform.

Šiame darbe analizuota kodų kaita antrosios ir trečiosios kartos JAV gyvenančių lietuvių kalboje. Pasirinkta tema Lietuvoje yra aktuali ir nauja. Iki šiol Amerikos lietuvių, ar į kitas šalis išvykusių lietuvių, kodų kaitos praktika mokslinėje literatūroje išsamiau neanalizuota. Tikslui pasiekti kelti tokie darbo uždaviniai: aptarti tiriamosios medžiagos duomenis; iš interviu pateiktų atsakymų nustatyti, kokiose situacijose Amerikos lietuviai dažniausiai bendrauja lietuviškai, kaip jie vertina savo kalbos žinias ir kokia gramatinė raiška būdinga jų kalbai; iš transkribuotos interviu medžiagos išrinkti kodų kaitos vienetus, juos suskirstyti į kodų kaitos grupes; aptarti kodų kaitos funkcijas nustatytose grupėse. Išanalizavus respondentų interviu ir ištyrus juose rastus 630 kodų kaitos vienetų, pastebėta, kad Amerikos lietuviams yra įprasčiau bendrauti anglų kalba, tuo tarpu lietuvių kalba bendraujama tik konkrečiose situacijose: su tėvais, seneliais, savo JAV gimusiais vaikais; norint nuslėpti pokalbio turinį, lituanistinėje mokykloje, lietuvių organizuojamuose renginiuose, darbe. Iš minėtų 630 kodų kaitos vienetų sudarytos penkios kodų kaitos grupės: diskurso žymekliai, tikriniai daiktavardžiai, terminai, citatos, žodžių trūkumas. Kodų kaitos vienetų funkcinė analizė parodė, kad dažniausiai angliški žodžiai vartojami, kai norima užpildyti pauzes; sujungti žodžius, posakius ir sakinius; pamiršus ar nežinant tam tikrų terminų, kultūrinių dalykų lietuvių kalba.
Code-switching of the second and the third Lithuanian generation living in the USA is being analyzed in this graduate paper. The chosen theme is very relevant and new, since neither Lithuanian American‘s nor Lithuanian‘s emigrated to other counties code-switching has been analyzed yet. Some goals were set to achieve objectives: to discuss the data of the study; according to the interview answers to define in what situations Lithuanian Americans usually communicate using the Lithuanian language, how they evaluate their knowledge of the native language themselves and what grammar expressions are typical in their speech; to choose code-switching units from the transcribed interview material and divide them into code-switching groups and to discuss the functions of code-switching in each group. The respondents‘ interviews were analyzed and 630 code-switching units were found. It has been noticed that for Lithuanian Americans it is common and more convenient to speak English while the Lithuanian language is used only in particular situations: talking with their parents, grandparents, children born in the USA in order to conceal the content of a conversation, in Lithuanian schools or in the events organized by the Lithuanians. Five code-switching groups were made from 630 code-switching units: discourse markers, proper nouns, terms, quotations and the lack of words. Code-switching units in these groups show that English words are more often used to avoid pauses, to link words... [to full text]

Diplomityöni on tutkielma, jossa pohdin kotia ja kodittomuutta arkkitehdin näkökulmasta. Työn nimi, koti ja kodittomuus arkkitehdin näkökulmasta, antaa puitteet tarkastelulleni. Tarkoitukseni ei ole käsitellä kotia ja kodittomuutta yleensä, vaan näkökulmani on arkkitehdin, rakennetun ympäristön suunnittelijan. Työni päämäärä on selvittää millaisena koti ja kodittomuus näyttäytyvät arkkitehdille, ja millainen on arkkitehdin mahdollisuus vaikuttaa kodittomuuden ongelmaan. Tavoitteeni on syventää arkkitehdin ymmärrystä siitä, miten rakennettu ympäristö osaltaan vaikuttaa kodin tai kodittomuuden tunteeseen. Diplomityöni jakautuu viiteen lukuun, joista ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs muodostavat kirjallisen osan, ja viides sovellusosan. Työn rakenne on toisinto sisäisestä matkastani perehtyessäni aiheeseen: työ etenee kuten ajatusketju, jossa seuraava luku rakentuu edellisen varaan. Ensimmäisessä luvussa kerron työni lähtökohdista ja avaan sen kannalta keskeiset käsitteet, kodin ja kodittomuuden, ja määritän miten ne tämän työn osalta ymmärretään. Tässä luvussa määrittelen myös työni rajauksen, eli ne kysymykset, joihin pyrin vastaamaan. Toisessa luvussa lähden etsimään vastausta kahdelle edellisessä luvussa esitetylle kysymykselle tutkimalla ihmisen, suunnittelijan ja ympäristön vuorovaikutussuhteita. Pohdin ihmisen, suunnittelijan ja ympäristön suhdetta toisiinsa ensin yleisesti, sitten tarkemmin käsitellen ympäristöä sanattomana kommunikaationa sekä psyykkisen itsesäätelyn välineenä. Kolmannessa luvussa esittelen kaksi edellisen luvun perusteella laadittua ihminen-ympäristö-suunnittelija -mallia. Mallien toimintaa tutkin asettamani kodin kokemisen tavoitetilan valossa, käyden läpi kaikki ne arkkitehdin kannalta keskeiset vaiheet, jotka johtavat joko kodin tai kodittomuuden kokemiseen. Neljännessä luvussa esitän tämän työn johtopäätökset, jotka perustuvat edellisen luvun pohdintaan. Johtopäätökset ovat vastaus ensimmäisessä luvussa esitettyihin kahteen diplomityöni kysymykseen. Viides luku on sovellusosa, jossa havainnollistan esimerkinomaisesti miten edellisen luvun johtopäätöksiä voitaisiin tuoda käytäntöön
My diploma thesis is a study in which I reflect home and homelessness from architect’s point of view. Name of the theses, “Architect’s point of view to home and homelessness”, forms its framework. My intention is not to address the phenomena of home and homelessness as a whole. Instead my perspective is the one of an architect. I aim to discover how home and homelessness appear in the eyes of architects and what potential they have in affecting the phenomenon. The objective of my thesis is to deepen the architect’s understanding about the ways in which the build environment contributes to one’s experience of home or homelessness. The thesis is divided into five chapters, of which the first, second, third and fourth form the study part. The fifth chapter demonstrates how the studied phenomenon could be applied to the reality. The structure of the thesis reflects my inner journey and contemplation towards understanding of the topic. The structure follows the progression of my thoughts process, where the next chapter builds upon the previous one. In the first chapter I describe the starting point for my study. I introduce concepts of home and homelessness and determine how these are understood in the context of my thesis. This chapter also defines the objective of my thesis as I formulate the question I seek to answer. In the second chapter I take a look at the interactions between the human, the architect and the environment in order to answer the questions formed in the previous chapter. I reflect the relationships between the human, the architect and the environment first in general terms, then more closely by treating the environment as non-verbal communication and as a tool for psychic self-regulation. Based on the information discovered in the previous chapter, the third chapter presents two human-environment-architect -models. I also set the goal, a desired state in which a person is most likely to “feel at home”. I study the models in the light of the given goal, advancing through all the important steps that lead to one’s feeling of either home or homelessness. In the fourth chapter I propose the conclusions for the thesis. The conclusions are presented as answers to the questions asked in first chapter. The fifth chapter consist of concept design that demonstrates how the studied phenomena could be applied into the reality

Abstract In my study of architecture, I have surveyed the interior of the apartment from the perspective of colouration, in Finland from 1948 to 1955. My study comprised traditionally considered high-cultured architecture — legitimate architecture — and architecture representing the everyday, which does not have the status of legitimate architecture. My research into this subject adopted a material based approach, with qualitative research methods and applied with a theory-guided content analysis. The periodicals Arkkitehti and Kaunis Koti formed the central content of my study, representing legitimate and popular architecture from the post-war reconstruction period. On the basis of this material, I compiled a depiction of the colouration of the home during the postwar reconstruction period. In addition, I studied the use of colours in legitimate and popular architecture during that period. There has been no previous systematic depiction of the interiors of the home in Finland. The presupposition of my study was that during the post-war reconstruction period, the colour preferences of architects and the general public neared. During the post-war reconstruction period, the attention of most architects was directed towards the living conditions and needs of the general public. The primary focus of architects was in housing. This was due to the large number of homeless people requiring housing after the war. From the basis of functionalism, the discourse on the social content of architecture created the foundation for building planning during the post-war reconstruction period. In the material examined in this study, colour was identified with happiness. Nature connected the Finnish people. Even in the urban setting, the experience of nature was considered important. The multihued greenery of the window shelf present in almost every living room was one display of "the living spirit" of nature brought into the urban apartment. During the post-war reconstruction period, colouration of interiors was not homogenous. The composition of the colouration, and the ways in which colour were used, changed according to the room type. The over-arching concept in the colouration of the rooms was that of a purposeful aesthetic. The changes were connected with the development phase of the room type, its contents, as well as the importance of the space in comparison to the entirety of spaces in the apartment. In addition to the colouration change between room types, some of the apartment furnishings and their colouration changed noticeably during the post-war reconstruction period. The importance of good taste was also emphasised in different ways in different room types. In the colouration of older, established room types issues of good taste were often raised, and the interior was constructed on the basis of critique of previous interior design colourations. In connection with newer room types, such as the kitchen and the children's room, a purposeful aesthetic was at the forefront and good taste was hardly talked about, since colouration was not given as a value in relation to what had come before. Dissymmetry of colouration was common for all home interiors. The dissymmetry was derived from the modernity principle of embracing the new and forbidding the traditional. Personal observations in the use of associative and dissociative names for colours, displays Bourdieu's conception of good taste, represented in the formation of legitimate taste and popular taste. However, the criticism of Shusterman displays well, that this is a definition derived from high-culture, which is already value-ridden. The romantic period during the post-war reconstruction period, the content of which is understandable also from a popular viewpoint, showed clearly in the works of the architects. For many architects, the period remained short. From the perspective of Bourdieu, it can be thought that legitimate taste had for a moment neared popular taste. The "blue flower of romantic thought" did not blossom for long and the taste representing legitimate, rational thought regained its position. According to my supposition, the taste of popular and high-culture had nonetheless, momentarily neared
Tiivistelmä Arkkitehtuurin alaan kuuluvassa tutkimuksessani, tarkastelen asunnon sisustusta värityksen näkökulmasta Suomessa vuosina 1948—1955. Tarkastelussani rinnakkain ovat perinteisesti korkeakulttuurina pidetty rakennustaide, legitiimi arkkitehtuuri, ja arjen käytäntöjä edustava arkkitehtuuri, jolla ei ole legitiimin arkkitehtuurin statusta. Tarkastelen tutkimusaihettani aineistolähtöisesti laadullisen tutkimuksen keinoin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Arkkitehti-lehti ja Kaunis koti -lehti muodostavat tutkimukseni keskeisen aineiston jälleenrakennuskauden legitiimin ja populaarin arkkitehtuurin ilmentäjinä. Tutkimuksessani kokoan aineistoon perustuvan kuvauksen jälleenrakennuskauden kodin värityksestä sekä tutkin tuon ajan legitiimin ja populaarin arkkitehtuurin värinkäyttöä. Kodin tilojen värityksestä ei ole aiemmin laadittu systemaattista kuvausta Suomessa. Tutkimukseni esioletuksena oli, että jälleenrakennuskaudella arkkitehtien ja suuren yleisön kodin värinkäyttöön liittyvät mieltymykset olivat lähellä toisiaan. Jälleenrakennuskaudella arkkitehtikunnan huomio oli kohdentunut suuren yleisön elinoloihin ja tarpeisiin. Arkkitehtikunnan suunnittelutehtävän painopiste oli asuntotuotannossa, sillä suuri määrä sodan jälkeen kodittomiksi jääneitä oli asutettava. Funktionalismin pohjalta käyty keskustelu arkkitehtuurin sosiaalisesta sisällöstä loi pohjaa jälleenrakennuskauden asuntosuunnittelulle. Aineistossani väri vertautui iloisuuteen. Luonto yhdisti suomalaisia. Kaupunkiympäristössäkin luontokokemusta pidettiin tärkeänä. Kodin sisustuksessa lähes poikkeuksetta esiintynyt olohuoneen kukkaikkuna oli yksi osoitus kaupunkiasuntoon tuodusta luonnon "elävästä hengestä". Jälleenrakennuskauden kodin sisustuksen väritys oli epäyhtenäinen. Värityksen sisällöt ja tavat käyttää väriä vaihtelivat huonetyypeittäin. Yhdistävänä yläkäsitteenä huonetilojen värityksessä oli tarkoituksenmukaisuuden estetiikka. Vaihtelut liittyivät huonetyypin kehitysvaiheeseen ja sisältöihin sekä tilalle annettuun painoarvoon asunnon huonetilojen kokonaisuudessa. Huonetyypin värityksen keskinäisen vaihtelun lisäksi osa kodin tilojen sisustuksista ja niiden värityksistä muuttui selvästi jälleenrakennuskauden kuluessa. Myös hyvän maun merkitystä korostettiin eri tavoin eri huonetyypeissä. Vanhempien, jo vakiintuneiden huonetyyppien sisustuksen värityksessä hyvä maku otettiin usein esiin ja hyvän maun mukainen sisutus rakentui aiempien sisustustyylien värityksen kritiikin kautta. Uudempien huonetyyppien, kuten keittiön ja lastenhuoneen, yhteydessä tarkoituksenmukaisuuden estetiikka oli etusijalla eikä hyvästä mausta puhuttu juuri lainkaan, sillä väritystä ei arvotettu suhteessa aiempaan. Värityksen epäsymmetrisyys oli yhteistä kaikille tarkastelemilleni kodin tilojen värityksille. Epäsymmetria ilmensi moderniteettiin sisältyvää ajatusta uudesta ja tradition kieltämisestä. Havaintoni assosiatiivisten ja ei-assosiatiivisten värinnimitysten käytöstä havainnollistaa Bourdieun ajatusta hyvää makua edustavan legitiimin maun ja populaarin maun muodostumisesta. Shustermanin kritiikki tuo kuitenkin hyvin esiin korkeakulttuurin piiristä lähtevän määritelmän, joka jo lähtökohtaisesti on arvovarautunut. Jälleenrakennuskauden romanttinen ajanjakso, jonka sisällöt olivat ymmärrettäviä myös populaarin näkökulmasta, näkyi selvästi arkkitehtien tuotannossa. Jakso jäi monen arkkitehdin kohdalla lyhytaikaiseksi. Bourdieu'n näkökulmasta voi ajatella, että legitiimi maku oli hetkellisesti lähentynyt populaaria makua. Jälkikäteen katsottuna arkkitehdit ovat tulkinneet maun rämettyneen väliaikaisesti. "Romantiikan sininen kukka" ei kovin pitkään ehtinyt kukkia, ja legitiimiä rationaalia linjaa edustanut maku valtasi asemansa takaisin. Esioletukseni mukaisesti populaarin ja korkeakulttuurin maku olivat silti hetkellisesti lähentyneet toisiaan

Bakgrund: Corporate Governance även kallad bolagsstyrning, är något som dagligen berör företag och utgör därmed en central del inom företagsorganisationer. Den teori som blivit mest uppmärksammad inom bolagsstyrning är agentteorin, som förklarar intressekonflikter mellan agent-principalen i ett bolag. Tidigare studier har visat på skillnader i länders bolagsstyrning, främst mellan de anglosaxiska och europeiska länderna gällande ägarstrukturen. För att motverka intressekonflikter som agentteorin uppmärksammar har olika riktlinjer för god bolagsstyrning, i form av koder, tillkommit som kompletterar lagstiftningen.   Syfte: Syftet med studien är att undersöka hur börsnoterade bolag på OMX30 Stockholmsbörsen förhåller sig till svensk kod för bolagsstyrning. Studien ämnar även att ta reda på om det finns något mönster mellan bolagens ägarstruktur och hur företagen väljer att följa Koden. Metod: För att kunna besvara studiens undersökningsfrågor avser studien att använda sig av en kvalitativ innehållsanalys med en deduktiv ansats. Undersökningen har genomförts genom att granska offentlig information i form av årsredovisningar, bolagsstyrningsrapporter samt företagshemsidor för studiens valda företag, som finns noterade på OMX30 Stockholmsbörsen mellan åren 2013-2017. Slutsatser: Den genomförda undersökningen visar på att samtliga bolag i studien väljer att följa svensk kod för bolagsstyrning utan avvikelser, där bolag med ett spritt ägande utgör en majoritet. Däremot visar undersökningen ingen signifikant trend på en minskad eller ökad avvikelse från Kodens riktlinjer från åren 2013–2017. Det finns ingen ägarstruktur som utgör en majoritet bland studiens undersökta bolag, utan fördelar sig någorlunda jämnt bland företagen. Studien visar även på att bolagen avviker mest från kodreglerna 2.4 och 9.2.
Background: Corporate Governance is something that concerns companies regularly and is forming a central part of corporate organizations. Agency-theory is the most attentive theory in Corporate Governance, which explains the differ goals and interests between the agents and principals in a company. Previous studies have shown differences between anglosaxisk and european countries, concerning the ownership structure.To prevent interest conflicts in companies several policies, presented as Codes have been presented in different countries.    Purpose: The purpose of this study is to analyze how companies on the OMX30 Stockholm Stock Exchange, apply the main principles of the Swedish Corporate Governance Code. The study also aims to review if there is any pattern regarding the companies ownership structure and how the companies choose to follow the Code. Method: In order to examine and answer the questions of this study, the study intends to use a qualitative content approach with a deductive approach. The study has been conducted by reviewing public information from annual reports, corporate governance reports and websites for the selected companies during the years 2013-2017. Conclusion: The findings of the study indicates that most of the companies apply the Swedish Code of Corporate Governance without any deviations, where companies with a dispersed ownership is a majority. The study does not show any significant trend of a decreased or increased deviation from the code during the years 2013-2017. There is no ownership structure constituting a majority of the study’s investigated companies. The most common deviations in this study are 2.4 and 9.2 from the Swedish Code.

Fenomenet skadlig kod är ett problem som blir allt större i vårt moderna samhälle. Detta beror på att användandet av datorer och andra enheter som använder sig av operativsystem ökar hela tiden, samtidigt som skaparna av den skadliga koden i allt högre utsträckning kan slå

mynt av den. Det är de ekonomiska drivkrafterna som för utvecklingen av den skadliga koden framåt och utsätter användare av datorer och andra enheter som använder sig av operativsystem för säkerhetsrisker.

Syftet med denna uppsats är att undersöka hur den skadliga kodens värld kan tänkas se ut ur ett antal olika synvinklar år 2013, dvs. fem år framåt i tiden efter att denna uppsats färdigställts. De viktigaste synvinklarna är de tänkbara skillnader som finns mellan dagens och framtidens skadliga kod samt de tänkbara trender och nyheter som förväntas dyka upp.

Dessa prognoser grundar sig på intervjuer av fyra i Sverige boende experter samt på litteratur.

De viktigaste slutsatserna som dras i denna uppsats är:

- Skadlig kod kommer att utgöra ett mycket större hot i framtiden än idag

- Skadlig kod kommer att bli mycket mer förekommande

- Kostnaden av dess skadeverkningar kommer att öka

- Ekonomisk vinning blir en ännu starkare drivkraft för skapandet av skadlig kod

- Skadlig kod kommer drabba andra enheter än datorer i högre utsträckning än idag

- Trojaner och Rootkits utgör framtidens största hot

- Den skadliga koden kommer att fortsätta att ligga steget före antivirustillverkarna

In this paper, the method is proposed for transforming UML class diagrams with OCL constraints to relational database schemas, having advantages over “UML Profile for Databases” models. The proposed method consists of two phases supplementing each other: metamodel based transformations and pattern-based transformations. All transformations are based on OMG official standards or RFPs (Request for Proposals) and are prepared for use in MDA (Model Driven Architecture) context. This means, that resulting models, created using the described method, are long-lasting, independent from platform and abstract enough to be independent from technology. This work covers analysis of the field of object – relational transformations, analysis of support of OCL in currently used UML tools, transformation rule sets of metamodel transformations and pattern-based transformations, a lot of examples illustrating every transformation. Metamodel transformations are designed to transform object models written in UML language to corresponding relational models: types, classes, attributes, association classes, associations to tables, columns, foreign keys and other concepts. Pattern-based transformations are designed for generating static relational concepts such as check constraints, views, stored procedures and triggers. Using the two described transformation types and the whole method described, one can generate full-fledged relational database schemas, have precise UML models and keep much more... [to full text]

The purpose of this project was to analyze and compare Microsoft Framework .NET (CLR type) files and their obfuscation methods, create the obfuscation system, using some of the analyzed methods. After analyzing different Microsoft Framework .NET obfuscation techniques in this project: • class, method, parameters name change; • user string encryption; • IL code encryption; Decision was made to use obfuscation method with class, method, parameters name change.

Šiame darbe supažindinama su kompiuterinių tinklų apsaugos problemomis, pagrindiniais tinklo veikimo principais. Išaiškinti pagrindinai kompiuterinių tinklų struktūros modeliai. Išanalizuotos ir išaiškintos pagrindinės kompiuterių tinklo plėtros, sujungimo, maršrutizavimo, vaizdavimo, valdymo ir monitoringo problemos. Išnagrinėjus esamas kompiuterinių tinklų problemas, buvo sukurtas naujas tinklo modelis, užtikrinantis lengvą ir greitą tinklo išteklių ir vartotojų segmentaciją, pastovų ir nepertraukiamą visų tinklo mazgų darbą, o svarbiausiai užtikrinantis didelį visų kompiuterių tinklo vartotojų ir išteklių apsaugą. Taip pat yra numatyta lengva galimybė dėl naujų ar kitų tinklo segmentų prijungimo ir to paties tinklo augimo ir plėtros. Atlikti eksperimentai su naujų kompiuterių tinklų modeliais, aiškinantis teorinius ir praktinius VLAN tinklų kiekius, kuriuos pasiekus ar viršijus, vertėtų atlikti tinklo segmentaciją ir aiškinantis jų įtaką maršrutizatoriaus apkrovai ir veikimui.
In this work you’ll learn about computer network’s problems and basic network operation principles, also the basic computer network’s structure models explained. Analyzed and explained basic problems about computer network development, connection, routers, monitoring and operation. After researching the existing computer network problems there was new network model designed. This model ensures easy and fast users and resources segmentation, constant and continuous work of all the network nodes and above all ensures the reliable protection for computer users and sources. Also there is the opportunity for the new or existing segments to hook up to the main network easily and for its growth and development. There were carried out the experiments with the new models of computer network, which helped to explain the theoretical and practical VLAN numbers. In case of reaching or exciding those VLAN numbers it is necessary to carry out network’s segmentation and clarify its influence on router’s overload and operation.

Magistrinis darbas turi išspręsti problemas iškylančias norint sujungti WSDL servisus veikiančius SOAP protokolu. Problemai išspręsti sukurta programinė įranga, kuri naudojant XSLT tranformacijas suvienodina servisų struktūras, pateikia vartotojui servisų projektavimo įrankį ir rezultate gražina programinį kodą.
This work is trying to solve the WSDL services mapping problem. To solve the problem was chosen develop the new system, because there is no such a decision that has been made or is currently under construction. The system will have a graphical user interface that will be generated by the WSDL description. The main requirement is that a developed system can generate the programing code by combining several existing e-service SOAP protocols.

Tavoitteenani oli selvittää, miten kodin musiikkiympäristö vaikuttaa musiikinopettajan ammatinvalintaan. Lapsi kasvaa ympäristössä, jonka arvoja, asenteita ja tapoja hän sisäistää ja rekonstruoi. Lapsi enkulturoituu sisälle häntä ympäröivään kulttuuriin. Omaksutut arvot ja tavat vaikuttavat yksilön kehitykseen ja ammatinvalintaan. Siksi halusin tarkastella ammatinvalintaa elämänkaaren näkökulmasta. Elämänkaariteorioista Eriksonin psykososiaalinen kehitysteoria soveltui parhaiten tarkoituksiini. Kodilla on todettu olevan suuri vaikutus lapsen musiikilliselle kehitykselle. Päätin yhdistää nämä kaksi aihepiiriä ja tarkastella, miten kodin musiikillinen ympäristö vaikuttaa lapsen musiikilliseen kehitykseen, musiikin harrastuneisuuteen sekä lopulta musiikin ammatinvalintaan. Teoreettinen viitekehys muodostuikin kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelin ammatinvalintaa elämänkaarellisesta näkökulmasta. Tarkastelin ammatinvalintateorioita sekä Eriksonin psykososiaalista kehitysteoriaa. Toisessa osassa käsittelin musiikinopettajan ammatinvalintaa elämänkaaren näkökulmasta. Tämä laajempi osio käsitteli tietoa musikaalisuudesta, sen kehittymisestä, musiikin merkityksestä, harrastuksesta ja lopulta musiikinopettajan identiteetistä, ammatista ja ammatinvalinnasta. Lähestymistavaksi valitsin narratiivisen tutkimuksen, joka sopii erittäin hyvin elämänkaaren tutkimiseen. Aineistonkeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelin kolmea Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijaa yksityishaastatteluina ja heidän vanhempiansa parihaastatteluina. Haastattelut käsittelivät seuraavia aihepiirejä: musiikin merkitys, kodin musiikillinen ympäristö, musiikkiharrastus ja ammatinvalinta. Vanhempia haastatellessani kysyin lisäksi musiikista heidän omassa elämässään, ammatinvalinnasta ja arvoista nähdäkseni, vaikuttavatko ne heidän lapsensa musiikinopettajan ammatinvalintaan. Aineiston käsittely alkoi litteroinnilla. Kuudesta haastattelusta syntyi 64 sivua tekstiä. Aineiston analyysimenetelmänä käytin temaattista analyysia. Luin litteraatit läpi useaan kertaan, jolloin aineistosta nousi esiin tiettyjä teemoja. Teemat tarkentuivat sitä mukaa, kun analysoin aineistoa opiskelijakohtaisesti. Lopulta päädyin teemoihin, jotka olivat: vanhemmat, kodin musiikillinen ympäristö, musiikkiharrastus, musiikin merkitys, persoonallisuus ja identiteetti sekä annatinvalinta. Analysoinnin jälkeen kokosin aineiston kolmeksi ammatinvalintatarinaksi. Tutkimustuloksista nousi selvästi esille tiettyjä piirteitä kodin musiikillisessa ympäristössä. Tutkimuksessa haastateltavien kotona musiikki on ollut osa arkipäivää, mihin vaikuttaa vanhempien arvostus musiikkia kohtaan. Musiikkia on laulettu, kuunneltu ja siihen on osallistuttu paljon. Vanhempien oma musiikillinen tausta vaikutti myös siihen, että he johdattivat usein lapsen harrastamaan musiikkia. Yhdessä tapauksessa se, että heillä ei itsellään ollut ollut mahdollisuutta lapsena harrastaa musiikkia, sai aikaan sen, että he halusivat tarjota lapselleen sen mahdollisuuden. Musiikkiharrastuksessa heidän roolinsa on ollut tukija ja kustantaja. Ammatinvalintaan on vaikuttanut kodin tarjoama musiikkiharrastus ja arvostus musiikkia kohtaan. Ammatinvalinta on ollut täysin opiskelijan päätettävissä. Vanhemmat eivät ole vaikuttaneet ammatinvalintaan tietoisesti, mutta heiltä saadut arvot ovat olleet taustavaikuttamassa musiikinopettajan ammatinvalintaan. Tutkimuksessa saadut tulokset ovat kolme eri ammatinvalintaprosessia, joita täytyy ajatella subjektiivisina ja yksilöllisinä tarinoina. Haastateltavien taustoissa on paljon samaa, mutta myös eroavaisuuksia löytyy. Olisi ollut mielenkiintoista saada mukaan myös todella pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva henkilö, jolloin tarina olisi luultavasti jälleen erilainen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen, musiikkikasvatuksen ja ammatinvalinnan saralla. Toisaalta aihe koskettaa kaikkia koteja ja varsinkin niitä, joissa musiikki on osa arkipäivää. Jatkossa tutkimusta voisi syventää esimerkiksi kodin musiikkiympäristön vaikutuksesta identiteettiin ja musiikillisen identiteettiin sekä musiikinopettajan käsitykseen näistä identiteeteistään.

Tässä pro gradu työssä tarkastellaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä yhden pienen yhtenäiskoulun oppilaiden kokemusten kautta. Aluksi teoreettisessa viitekehyksessä selvitetään kasvatustehtävää, lain asettamia velvoitteita ja yhteistyön toteutumista käytännössä. Tutkielman empiirisen osion tavoitteena on ymmärtää miten kodin ja koulun välinen yhteistyö määrittyy oppilaiden kokemusten kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on syventää olemassa olevaa tietoutta kodin ja koulun yhteistyöstä sekä ymmärtää paremmin oppilaiden ajatusmaailmaa. Koti ja koulu ovat lapsen kehitysyhteisöjä, joilla on oikeus ja velvollisuus tehdä yhteistyötä. Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja arjessa kasvatusvastuu kuuluu kehitysyhteisössä läsnä oleville aikuiselle. Vastuun tarkastelun perimmäinen ajatus on että kehittyäkseen lapsi tarvitsee kasvatusta. Ihmiseksi kehitytään toisten ihmisten ja fyysisen ympäristön vuorovaikutuksessa. Kehitysyhteisöissä olosuhteet ja läsnä olevat ihmiset vaikuttavat siihen miten vuorovaikutus toimii siellä ja suhteessa muihin kehitysyhteisöihin. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyön toteutumisesta kouluissa. Lain asettamat velvoitteet mahdollistavat kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamisen käytännössä hyvin monella tavalla. Huoltajien ja koulun hyvä yhteistyö tukee vastuunottamista lapsen hyvästä arjesta. Lapsen sosiaalistaminen yhteiskuntaan on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Aikaisemmissa tutkimuksissa vuorovaikutteisella yhteistyöllä on katsottu olevan myönteinen vaikutus lapsen koulunkäyntiin. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa lähestymistapana on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty yhden yhtenäiskoulun 9-luokkalaisilta oppilailta kirjoitelmilla. Kirjoitelmia on 29, joita on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä käyttäen. Analysoitaviksi yksiköiksi tutkimuksesta nousivat vuorovaikutussuhteen taso, opettajan toiminta, yhteistyömuodot ja parannusehdotukset. Näitä on peilattu tutkimuksen teoriaosaan ja aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen aineisto on kerätty tammikuussa 2013. Oppilaiden kokemuksissa yhteistyö määrittyi myönteisenä sekä kielteisenä. Tämä on osittain ymmärrettävissä yhteistyön vuorovaikutuksen jäämisellä yhteydenpidon tasolle. Yhteistyötä tehdään kuin velvollisuudesta, syvällinen tarkoitus unohtaen. Opettajan toiminnalla on suuri merkitys herkässä kehitysvaiheessa oleville oppilaille, jotka kaipaavat hyväksytyksi tulemista omana persoonana. Negatiivisesta kokemuksesta jää kauaskantoinen muistijälki vaikuttamaan alitajunteisesti muihinkin kokemuksiin. Se vie herkästi positiivisen asenteen ja motivaation. Yhteistyön jäädessä vain yhteydenpidon tasolle oppilaat kokevat olevansa arvottomia aikuisten silmissä. Yhteistyön muodoksi määrittyi sähköinen Helmi-järjestelmä, joka koettiin erittäin hyväksi asioiden tiedottamiseen, mutta negatiivisen palautteen antoon sen ei koettu soveltuvan. Oppilaat kaipaavat yhteistyöltä konkreettista vuorovaikutusta, johon voisivat itsekin osallistua tarvittaessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty vain yhdeltä koululta ja luokka-asteelta, joten tutkimustulokset kuvaavat vain sen hetkistä tilannetta näiden oppilaiden kokemusten kautta. Tätä ei voida yleistää laajemmin. Tutkimustulokset osoittavat kasvatuskumppanuuden tarpeellisuuden vielä yläasteella. Lapsen kasvatus tulisi nähdä yhteisenä tehtävänä jota molemmat kehitysyhteisöt pyrkivät tasavertaisessa vuorovaikutuksessa toisen huomioiden toteuttamaan. Perusopetussuunnitelma ei vielä määritä kuinka kehitysyhteisöjen yhteistyö tulee toteuttaa. Valmistelun alla olevassa uudessa perusopetussuunnitelmassa kodin ja koulun yhteistyön vuorovaikutuksen taso voitaisiin määritellä tarkemmin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kyseisellä paikkakunnalla kodin ja koulun yhteistyötä tehtäessä.

Anu Säilynojan diplomityön, Pace — pienen jalanjäljen koti spontaanin kaupunkikehittämisen välineenä, tarkoitus on etsiä globaalien ympäristö-, ja sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tilanteeseen sopeutuvaa ja monistettavaa asumisen tapaa, konseptia, joka mahdollistaisi ihmisarvoisen elämän ja kodin useammalle; sallisi kaupunkien väestönkasvun kestävällä tavalla samalla pienentäen asukkaidensa ekologista jalanjälkeä. Diplomityössä selvitetään kestämättömään tilanteeseen johtaneita syitä ja spontaanin pienen jalanjäljen asumisen piirteitä, jotta voidaan lopulta vastata siihen, millaisena minimiasuminen voisi onnistuneesti tukea kaupunkien ja ihmisten kestävää kehitystä ja millä tavalla arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat voisivat ottaa tilapäisen, pienimittakaavaisen ja kestävän minimiasumisen mallin osaksi välineistöään. Diplomityön tavoite on ottaa oppia pienen jalanjäljen asumisesta spontaanina kehitysvälineenä maailman kaupungeissa, oppia sen vahvuuksista ja heikkouksista, epäonnistumisista ja onnistumisista, syistä marginalisoitumisen ja sivuun jääneiden suunnitelmien takana. Samalla luodaan mikroasunnoille omaa teoreettista pohjaa, liitetään ne kokonaisuutena yhteiskunnallisesti uskottavaan kontekstiin niin asuntosuunnittelun, humanitäärisen arkkitehtuurin kuin kestävyyttä tavoittelevan kaupunkikehityksenkin osalta. Metodina käytetään kestävän kehityksen suunnittelussa ja tulevaisuuden tutkimuksessa käytettyä ABCD-metodia. Diplomityön keskeisiä käsitteitä ja aihealueita konseptin taustalla ovat minimiasuminen ja pienen jalanjäljen asuminen sekä kestävän kehityksen suunnitteluteoria. Informaalien suunnittelukäytäntöjen teoriapohjaa tässä diplomityössä haetaan muiden muassa tilapäisten käyttöjen ja spontaanin kaupunkien kehittymisen kautta. Diplomityössä esitetään metodin mukaisesti kunnianhimoinen kuva tulevaisuuden tilanteesta, selvitetään kestävyyden vastaiseen tilanteeseen johtaneet syyt asumisessa ja kerätään tulevaisuuden suunnitelman kannalta keskeiset muuttujat edellytyksiksi kestävän mallin luomiseen. Diplomityössä esitetään kestävyysperiaatteiden kautta suodattuneet esimerkit ja tuodaan niiden välityksellä esiin luovat askeleet, jotka auttavat tavoitteeseen pääsemisessä. Globaaliin ongelmaan ehdotetaan lopulta paikallista ratkaisua. Käyttäjäskenaariot havainnollistavat konseptin toteutumista Suomen olosuhteisiin eri käyttäjäprofiileihin sovellettuna. Kun Suomessa suurin keskimääräisen asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttava yksittäinen tekijä on lämmitettävien neliöiden määrä yhtä henkilöä kohden, tässä diplomityössä on pienen jalanjäljen konseptin avulla kiinnitetty huomiota asunnon lämmitettävään kuutiomäärään ja sen pienentämiseen. Pienen jalanjäljen kodin on määrä toimia yhdyskuntaa täydentävänä ihmisten ”joustoresurssina”, jonka avulla voisi helpottaa asunnonhankintaa, täydennysrakentamista, keventää tarvittavien korjausten ja muutosten määrää ja esimerkiksi jatkaa jonkin rakennuksen käyttöikää ja helpottaa käyttötarkoituksen muutosta, kun tekniset päivitystarpeet tai lisätilaresurssi voidaan täyttää siirrettävillä yksiköillä. Diplomityön viimeinen osio vastaa tiedon luovaa ja valikoitua soveltamista konseptiin. Käyttäjäskenaarioissa luodaan kuva siitä, miten pienestä osittain esivalmisteisesta rakennuksesta saa pienen kaupunkimoottorin, itsenäisen energia- ja materiaaliyksikön, joka siirtyy kaupungin kehityksen myötä ja tuo osaltaan lihaa kivikaupungin luiden ympärille. Diplomityön keskeisin johtopäätös on se, että konseptina esitetty vaihtoehtoinen kestävän asumisen malli tuo oikein suunniteltuna lisää keinoja vähentää asumisen päästöjä samalla, kun luo lisää vaihtoehtoja myös asukkaiden elintason parantamiseen
The purpose of Anu Säilynoja’s diploma thesis, Pace — Small footprint home as a tool of spontaneous city development, is to search for a living concept that is replicable and adapts to global environmental and social problems that we are currently facing. A concept that would enable decent life and home for more people. A concept that would allow population growth in cities in a sustainable manner while simultaneously reducing the inhabitants’ carbon footprint. Diploma thesis clarifies causes to the current untenable situation and also the characteristics of living with a spontaneously low carbon footprint in order to answer the following questions: How can minimum housing successfully support the sustainable development of cities and their inhabitants? How architects and planners could utilize temporary small-scale minimum housing as a part of their toolbox? The purpose of this diploma thesis is to learn from low carbon footprint housing in the cities around the world, to learn from its strengths and weaknesses, successes and failures, and reasons behind marginalisation. Simultaneously the diploma thesis creates theoretical background for micro housing and links them as a whole into social context in terms of design, humanitarian architecture, and sustainability-seeking urban development. ABCD method that is used in planning sustainable development is utilized in this research also. The core concepts behind the concept are minimum housing and low carbon footprint housing as well as sustainable development planning theory. Theoretical background regarding informal design practices is utilized through temporary usage and spontaneous city development. The diploma thesis brings forth an ambitious picture about the future scenario, unravels the causes that have led into unsustainable situation in housing, and gathers the essential variables regarding creating the sustainable model. Diploma thesis presents examples that are filtered through the principles of sustainability and through them it discloses the creative steps that will reaching for the target. In the end a local solution is proposed to a global problem. User scenarios with varying profiles will demonstrate implementing the concept into Finland’s conditions. In Finland the largest individual factor affecting the average carbon footprint of housing is the amount of square meters per person. This thesis in addition pays attention into cubicle meters and reducing their number. A low carbon footprint home is intended to operate as a complementary flexible resource, through which society could alleviate acquiring an apartment and continuing construction. Furthermore it would reduce the amount of required repairs and changes. It could also extend the lifetime of a building and ease the change of its purpose. The final part of the diploma thesis deals with implementing the concept into practise. User scenarios will illustrate how small and partly prefabricated building will develop into a city motor — an independent energy and material unit that is transferable with city development. A conclusion of this diploma thesis is that with correct planning applied, the presented concept of sustainable housing increases tools to reduce emissions of living while at the same time it increases the options to improve living standards of the recidents

Kodin ja koulun yhteistyöhön on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Hyvällä yhteistyöllä on monia myönteisiä vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin. Aiemmin aihetta on tarkasteltu lähinnä opettajien tai vanhempien näkökulmasta, mutta oppilaiden käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä on tutkittu vasta vähän. Oppilaiden käsityksiä on tärkeää tuoda näkyväksi oppilaiden osallisuuden vahvistamiseksi. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tavoitteena on tutkia oppilaiden käsityksiä kodin ja koulun yhteistyön eri muodoista sekä oppilaiden toiveita yhteistyöhön liittyen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten oppilaiden osallisuus näyttäytyy aineistossa. Tutkimusaineistona on kuudennen luokan oppilaiden ryhmähaastattelut. Aineiston analyysi on toteutettu fenomenografista analyysia mukaillen. Oppilaat suhtautuvat kodin ja koulun yhteistyöhön pääasiassa myönteisesti, mutta myös ristiriitaisia käsityksiä oli havaittavissa: toisten mielestä yhteistyö on hyvä asia, mutta toiset suhtautuvat siihen kriittisemmin. Yhteistyön eri muodoista oppilaat pitävät hyvänä yhteistyömuotona Wilmaa, joka on oppilaiden mukaan kaikkein yleisin yhteydenpitoväline. Yhteyttä otetaan poissaolojen, erilaisten tiedotusten ja negatiivisten asioiden vuoksi sekä kotoa että koulusta. Wilma myös oppilaiden mukaan osallistaa vanhempia, mutta se sivuuttaa oppilaan tiedonkulussa. Vanhempainillasta oppilaat tiesivät vain vähän, mutta heidän mukaansa siellä käsitellään yleisiä asioita ja ne voivat olla myös toiminnallisia. Oppilaat pitävät koulun juhlia mukavina, mutta joskus myös vähän noloina. Arviointikeskusteluun oppilaat suhtautuvat sekä myönteisesti että kielteisesti: se on mukava, kun saa positiivista palautetta ja ikävä, kun saa negatiivista palautetta. Tosin myös positiivinen palaute voi tuntua joskus kiusalliselta. Arviointikeskustelu myös jännittää useimpia oppilaita. Tutkimuksen mukaan oppilaiden osallisuus kodin ja koulun yhteistyössä ei ole kovin vahva, sillä oppilaat kokevat yhteistyön olevan vain opettajan ja vanhempien välistä. Oppilaat näkevät itsensä sivullisiksi yhteistyössä. Oppilaat toivovatkin lisää tietoa ja osallisuutta kodin ja koulun yhteistyön eri muodoissa. Tällaiset toiveet on syytä huomioida niin koulussa kuin kotonakin. Tutkimuksen luotettavuutta olen pyrkinyt vahvistamaan aineiston analyysin läpinäkyvyydellä ja suorilla lainauksilla aineistosta. Oppilaiden käsityksiä on syytä tutkia vielä laajemmin ja olisi kiinnostavaa vertailla oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön käsityksiä yhteistyöstä. Myös oppilaiden osallisuutta koulussa kannattaa tutkia vielä lisää.

Problem kritike u Hegelovoj filozofiji je izdvojen između drugih važnih tema njegove filozofije kao što je odnos konačnog mišljenja i apsoluta, problem početka u filozofiji, princip subjektivnosti, promena tradicionalnog razumevanja dijalektike i zadatka filozofskog mišljenja, odnos teorije i prakse itd. Egzegeza problema kritike pruža mogućnost uspostavljanja primerene perspektive tumačenja navedenih problema. Onako kako je eksplicitno, ali i implicitno postavljen u Hegelovoj filozofiji, problem kritike je misaoni motiv koji sam vodi eksplikaciji navedenih tema. Ukazivanje na kontinuitet i diskontinuitet u vezi sa problematizovanjem filozofske kritike omogućava procenu Hegelovog temeljnog stava o prirodi i zadatku filozofskog mišljenja uopšte. Ova dinamika obeležava i uslovljava sva misaona kretanja u njegovoj filozofiji.
Rad polazi od prikaza filozofskog poimanja suštine i funkcije kritike onako kako je to formulisano u Kantovoj filozofiji. Zatim, istražuju se podsticaji koji su doveli do temeljne transformacije pojma kritike kod Fihtea i Šelinga, što je u osnovi istraživanje izvora, pretpostavki i podsticaja za oblikovanje Hegelovog razumevanja kritike. Na tom putu stoji zadatak ispitivanja međusobne uslovljenosti Hegelovog shvatanja smisla i ciljeva filozofije i smisla i funkcije filozofske kritike. Ovaj zadatak je proveden detaljnim istraživanjem onih spisa koji pripadaju jenskom periodu Hegelovog filozofskog razvoja, ali i sadržaja i organizacione strukture Fenomenologije duha. Pri tome, temeljan interpretativni smer je pratio proces Hegelove transformacije kritike, koji je zasnovan na njegovim prigovorima protiv osnovnih namera Kantove Kritike čistog uma i stanovišta subjektivističke filozofije uopšte. Konkretna tekstualna analiza je, pre svega, utvrdila koji su negativni i pozitivni aspekti Hegelove kritike kao filozofske procedure. Zatim, odredila je način na koji se kritika odnosi spram pojmovnog para refleksije i spekulacije, te koje su granice asimilacije kritike u dijalektičku metodu. Konačno, prikazala u jednoj koherentnoj celini zadatke pred koje Hegel stavlja kritičko i filozofsko mišljenje u različitim filozofskim predmetnim područjima. Tako je kontinuitet problemskog statusa filozofske kritike potvrđen u kontekstu Hegelove filozofije prava i filozofije povesti.
Nevena Jevtić Problem kritike kod Hegela Ovo istraživanje kritike kao problema u Hegelovoj filozofiji doprinosi utvrđivanju epohalnog kulturnog značaja njegove filozofije uopšte, uspostavljanju integralne interpretativne perspektive pri rasvetljavanju njenog odnosa sa prethodnicima i ranim kritičarima, te dubljem povesnom razumevanju pozicije i izazova kritike u savremenoj filozofiji.

Metotreksat kao antagonista folne kiseline ima široku upotrebu za lečenje brojnih maligniteta, primenjen u visokim dozama i u  kombinciji  sa leukovorinom. Iako  je  terapija  visokim  dozama  metotreksata drastično poboljšala  prognozu pacijenata sa malignitetom, teški neželjeni efekti terapije predstavljaju stalan klinički problem. Ciljevi istraživanja bili su određivanje serumske koncentracije metotreksata i izračunavanje farmakokinetičkih  parametara  metotreksata kod dece obolele od malignih  bolesti  koja su na terapiji visokim dozama metotreksata (2  g/m² i  5  g/m² ); ispitivanje postojanja uticaja primenjene doze metotreksata, demografskih i kliničkih karakteristika ispitanika  na koncentracije i farmakokinetičke parametare. Ispitivano je prisustvo i stepen kliničkih i laboratorijskih znakova toksičnosti metotreksata, kao i uticaj primenjene  doze  metotreksata  i demografskih karakteristika ispitanika  na pojavu i stepen toksičnosti . U okviru retrospektivno - prospektivne  studije  ukjučeno  je  četrdeset  i dva pedijatrijska  pacijenta  uzrasta od  0,75 do 17,75 godina (medijana 5,75  godina). Svi pacijenti  su lečeni  u  Službi  za  hematologiju i  onkologiju  Instituta  za  zdravstvenu zaštitu dece i omladine Vojvodine (Novi Sad, Srbija) u periodu od juna 2004. godine do juna 2012. godine. Trideset i osam ispitanika  je lečeno pod dijagnozom akutne limfoblastne leukemije  prema dva  uzastopna  protokola ALL IC - BFM 2002 i ALL IC - BFM 2009 Internacionalne  BFM studijske  grupe „I - BFM - SG“  (International Berlin -Frankfurt - Münster Study Group) za proučavanje i lečenje dečje non-B akutne limfoblastne leukemije. Četvoro je  imalo  dijagnozu non - Hodgkin limfoma  i bili su uključen i u  protokol NHL - BFM  95. Istraživanje je obuhvatilo 113 ciklusa terapije metotreksatom (1– 4 ciklusa po pacijentu) sa 386 izmerenih serumskih koncentracija metotreksata. Raspon primenjenih doza metotreksata kretao se od 800 do 10.000 mg. Koncentracije metotreksata su merene 24, 36 i 42 sata nakon započinjanja infuzije metotreksata, a po potrebi i u dužim vremenskim intervalima. Za izračunavanje farmakokinetičkih parametara korišćen je dvokompartmanskih farmakokinetički  model posle obustavljanja  intravenske  infuzije,  gde  postoje relacije  za  farmakokinetičke  tačke. Podaci o kliničkim i laboratorijskim znacima toksičnosti metotreksata prikupljani su iz medicinske dokumentacije, a za stepenovanje toksičnosti korišćen je skor sistem - Common Terminology Criteria for  Adverse  Events (CTCAE), Version 4.0, U.S. Department  of  health  and  human services, National Institute of Health, National Cancer Institute. U cilju utvrđivanju uticaja karakteristika ispitanika, primenjene doze i prisustva produžene eliminacije na posmatrane parametre, vršeno je poređenje tri grupe  pacijenata (doza 2 g/m² bez produžene eliminacije, 5 g/m² bez produžene liminacije i 5 g/m² sa produženom eliminacijom metotreksata). Za celokupnu grupu ispitanika,  medijane  koncentracije metotreksta  bile  su 25,82 μmol/l u 24. satu, 0,68 μmol/l u 36. satu i 0,24 μmol/l u 42. satu merenja. Najizraženija interindividualna varijabilnost u koncentracijama metotreksata bila je u 42. satu merenja, dok je  intraindividualna varijabilnost bila najizraženija u 36. satu merenja. Medijana  klirensa   metotreksata   bila  je 8,32   l/h. Farmakokinetički parametri  redom bili su:  medijana  volumena  centralnog  kompartmana V₁ 28,47  l, medijane konstanti k₁₀ 0,206, k₁₂ 0,0245, k₂₁ 0,1114. Najizraženiji uticaj primenjene doze na koncentracije metotreksata pokazan je u 24.  satu  merenja, dok uticaj doze na klirens  metotreksata nije  pokazan. Prisustvo produžene eliminacije metotreksata dovodi do smanjenih vrednosti konstanta k₁₀ i k₂₁. Nije pokazana statistički značajna  interakcija ispitivanih demografskih karakteristika (uzrast, telesna površina i pol)  i koncentracija metotreksata, kao ni klirensa metotreksata. Pokazana je značajna interakcija između koncentracija metotreksata i nivoa laktat dehidrogenaze, kao i klirensa metotreksata i nivoa kreatinina i laktat dehidrogenaze. Većina ispoljenih  toksičnosti bila je umerenog stepena (<3 stepena). Najzastupljeniji klinički znak toksičnosti bio je oralni mukozitis, koji je bio većeg stepena u grupi sa većom primenjenom dozom metotreksata  (5g/m²). Najzastupljeniji  laboratorijski toksični efekti  metotreksata bili su leukopenija i anemija. Najteži stepeni laboratorijskih znakova toksičnosti (leukopenija, anemija, porast  AST,  ALT i GGT) nalazili su se u grupi sa većom dozom  (5 g/m²) i  sa produženom eliminacijom metotreksata. Osnov  za  kliničko  vođenje  pacijenata  na  terapiji visokim dozama metotreksata je terapijsko praćenje leka (therapeutic drug monitoring – TDM) zbog velikih  interindividualnih i intraindividualnih  varijabilnosti  u  farmakokinetici  leka. Rutinsko praćenje koncentracija metotreksata važno je za identifikaciju pacijenata sa povećanim rizikom od razvoja toksičnosti ,  te  je TDM  standardna  praksa  za smernice spasavanja leukovorinom, naročito za pacijente za koje se zna da imaju smanjen   klirens metotreksata ili druge rizike povezane sa prolongiranim citotoksičnim koncentracijama (bubrežna ili jetrena oštećenja, kolekcije tečnosti u “trećem prostoru”, gastrointestinalna opstrukcija). Veliki  broj  istraživanja  kod pedijatrijskih pacijenata pokazao je vezu između sistemskog izlaganja metotreksatu i  efikasnosti  i  toksiĉnosti  metotreksata. Ipak, ne postoji dovoljno  informacija o farmakokinetici metotreksata kod dece obolele od akutne limfoblastne leukemije. Takođe, ova istraživanja nisu do sada sprovođena kod dece koja su lečena u našoj sredini.
Methotrexate  is  an  antifolate  drug  widely  used  for  treatment  of  various malignant  tumours.  It  is  used  at  high  doses  and  in  combination  with leucovorin rescue.  Although  high - dose  MTX  therapy  dramatically  improves  the  prognosis  of patients with malignancies, severe adverse events are constant clinical concern. The  aims  of  this  stydy  were  to  determine  the  serum  concentration  of  methotrexate  and  to  calculate  the  pharmacokinetic  parameters  of  methotrexate  in children  suffering  from  malignant  deseases  who  are  treated  with  high  doses  of metotrexate  (2  g/m² i  5  g/m² );  furthermore,  to  investigate  the  effects  of  the  applied doses of methotrexate, and demographic and clinical characteristics of the examinees on   the   concentration   and   pharmacokinetic   parameters   of   the   drug.   The   study investigated the   presence   and   the   degree   of   clinical   and   laboratory   signs   of metotrexate  toxicity,  as  well  as  the  effect  of  the  applied  doses,  and  demographic characteristics of the examinees on the appearance and the degree of toxicity. The retrospective - prospective study included 42  pediatric patients aged from 0.75  to  17.75  years  (median  5.75  years).  All  patients  were  threated  at  the  Children and Youth Health Care Institute of Vojvodina (Novi Sad, Serbia), Hemathology and Oncology  Section,  in  the  period  from  June  20 04  to  June  2012.  38  examinees diagnosed as acute lymphoblastic leukemia were treated according to two subsequent protocols,  ALL  IC - BFM  2002  and  ALL  IC - BFM  2009  of  the  International  BFM study  group „I - BFM - SG“ (International Berlin - Frankfurt - Münster  Study  Group)  for management   of   childhood   non - B   acute   lymphoblastic   leukemia.   4   examinees diagnosed  as  non - Hodgkin  lymphoma  were  treated  according  to  the  NHL - BFM  95 protocol. The study included 113 cycles of therapy with methotrexate (1-4 cycles per patient)  with  3 86  measured  serum  concentrations  of  methotrexate.  The  range  of  the applied doses was between 800 and 10,000 mg. The  concentration  of  methotrexate  was  measured  24,  36  and  42  hours  after the initiation of the methotrexate infusion, as well as in longer time intervals when needed.  To  calculate  the  pharmacokinetic  parameters,  the  study  applied  the  two - compartment  pharmacokinetic  model  after  the  termination  of  intravenous  infusion, when  relations  for  pharmacokinetic  points  existed.  Data  on  clinical  and  laboratory signs of methotrexate toxicity were collected  from medical documentation, and the Common  Terminology  Criteria  for  Adverse  Events  (CTCAE),  Version  4.0,  U.S. Department  of  health  and  human  services,  National  Institute  of  Health,  National Cancer  Institute, was  used  as  the  score  system  for  toxicity  ranking.  In  order  to determine  the  effects  of  the examinees’  characteristics, applied  doses  and  the presence  of  prolonged  elimination on  the  parameters  of  interest,  three  groups  of patients were  compared (2 g/m² dose without prolonged elimination, 5 g/m² without prolonged elimination and 5 g/m² with prolonged elimination of methotrexate). In the  entire  group of  examinees, the median  concentration of methotrexate was  25.82 μmol/l in the 24th hour, 0.68 μmol/l in the 36th  hour  and 0.24 μmol/l in the 42nd hour of  observation. The largest inter - individual variability of methotrexate concentration  was  observed  in  the  24th  hour  while  the  largest  intra - individual variability  was  recorded  in  the  36th  hour  of  observation.  The  median  clearance  of methotrexate  was  8.32l/h.  Pharmacokinetic  parameters  were  the  following:  median volume  of  the  central  compartment V₁ 28.47  l,  median  constants k₁₀ 0,206, k₁₂ 0,0245, k₂₁ 0,1114, respectively. The   strongest   influence   of   the   applied   dose   on   the   methotrexate concentration was recorded in the 24th hour of observation while no influence on the methotrexate  clearance  was  found.  The  presence  of  prolonged  elimination  of methotrexate   causes   lower  constants k₁₀ and   k₂₁. There   was   no   statistically significant  interaction  between  the  investigated  demographic  characteristics  (age, body  surface  and  gender)  and  the  methotrexate  concentration,  nor  between  the demographic   characteristics   and   the   methotrexate   clearance.   A   significant interaction was found between methotrexate concentration and lactat dehydrogenase level, as   well   as   between   methotrexate   clearance   and   creatinine   and   lactate dehydrogenase level, respectively. Most of the observed toxicities were of moderate degree (< 3 degrees). Oral mucositis  was  the  most  represented  clinical  sign  of  toxicity,  and  it  was  of  higher degree  in  the  group  where  the  applied  dose  of  methotrexate  was  higher  (5  g/m² ). Leucopenia  and  anemia  were  the  most  represented  laboratory  toxic  effects.  The most severe laboratory signs of toxicity  (leucopenia, anemia, increase in AST, ALT and  GGT  activity)  were  observed  in  the  group  with  the  higher  dose  (5  g/m² )  and prolonged methotrexate elimination. Due to high inter- and   intra-individual    variability  of  the drug pharmacokinetics,  the  basis  for  the  clinical  care  of  patients  on  high  methotrexate dosage  therapy  is  therapeutic  drug  monitoring – TDM.  Routine  monitoring  of methotrexate serum concentration is important for the identification of patients with a high  risk  of  toxicity,  and  thus  TDM  is  used  as  a  standard  procedure  which  provides guidelines  for  leucovorin  rescue,  particularly  for  patients  with  a  lower  methotrexate clearance or other risks associated with prolonged cytotoxic concent rations (kidney or liver  damage,  body  fluid  accumulation  in  the  “third  space”,  gastrointestinal obstruction). Numerous studies involving pediatric patients have documented the link between  a  systemic  methotrexate  exposure  on  one  hand,  and  the  efficiency  and toxicity of  ethotrexate on the other hand. However, there is no sufficient data on the methotrexate    pharmacokinetics   in   children   suffering   from   acute   lymphoblastic leukemia.   Moreover,   this   type   of   research,   involving   children   treated   in   the geographical region of this study, have not been conducted.

Denne oppgaven undersøker en spesiell type teknologiutviklingsprosess, nemlig design av digitale spill. Datamaterialet består av kvalitative forskningsintervju med personer i flere forskjellige små spillutviklingsfirma i Norge. Med utgangspunkt i utviklernes visjoner og handlinger forsøker jeg slik sett å åpne den ”svarte boksen” som spillutvikling kan sies å ha vært. Studier av digitale spill er imidlertid ikke noe nytt. Det er tidligere forsket på ulike spills estetikk og hva digitale spill kan brukes til, for eksempel læring (Mortensen 2009:59). I tillegg til å studere spill som narrativer/ludologier med humanistiske perspektiver, har også samfunnsvitere (og STS-forskere) interessert seg for spillstudier, og da gjerne med fokus på spilleren og for eksempel hans/hennes domestiseringsstrategier mht. til å integrere spillingen i hverdagslivet sitt (Ask 2007). Få har imidlertid undersøkt hvordan digitale spill blir til. Min ambisjon har derfor vært å sette fokus på de som utvikler slike spill, og undersøke nærmere hva det innebærer å være spilldesigner og hvordan spilldesign ”gjøres”? I oppgavens analysedel har jeg først brukt script-begrepet for å undersøke hva slags visjoner og forestillinger de ulike spilldesignerne hadde med seg inn i designprosessene. Jeg avdekker så de forhandlinger de måtte gjøre omkring dette med andre menneskelige og ikke-menneskelige aktører, internt i eget firma og/eller eksternt; for eksempel med kunder. Deretter undersøker jeg spesielt den delen av designprosessen hvor det visuelle uttrykket blir utviklet. Det innebærer å analysere designernes ulike forståelser av begrep som kunst, estetikk og design, og hvilken rolle disse spiller i designprosessene. Jeg fant at også det visuelle uttrykket fremkommer som forhandlingsprodukt, og begrepene ”kunst” og ”estetikk” fungerte i den sammenhengen som effektive grenseobjekter, som gjorde kommunikasjon mellom ulike involverte aktører (og deres forskjellige forståelser) mulig. Disse ulike forståelsene, og forhandlingene mellom dem, hadde åpenbart bakgrunn i designernes kompetansemessige bakgrunn. Min analyse av spilldesignerens kunnskapsbehov og deres kunnskapsbruk viste så at spillutvikling både krever og setter mange og forskjellige typer kunnskap i spill. Det finnes imidlertid ingen egen sertifiseringsordning for spillutviklere, men det dukker stadig opp flere spillutdanninger i Norge. Disse er i hovedsak rettet mot de teknologiskeaspektene ved spilldesign, og dette representerer et slags dilemma, all den stund min undersøkelse viser at det ser ut til å være et vel så stort behov for estetisk kompetanse i spillutviklingssammenheng. Det er da også dette som skiller spillutvikling fra de fleste andre typer teknologiutviklingsprosesser.

In this study, the criteria for quality assessment and problems of open source (OS) product quality assurance, based on these criteria, are discussed. Broad use of open source products both in personal and business environment prove sufficient quality, despite of absence of traditional quality assurance methods for these products. There is no mature model for OS product quality evaluation - only various experimental models are applied (for example, OS project statistics criteria evaluation). OS product quality is also managed in unconventional methods, related to OS specific software development procedures (for example, volunteer control). A generalized method for OS product quality evaluation, derived from a combination of various metrics, is proposed.

The recent version of UML 2.0 (in year 2006) specifies activities and actions, which allow describing low level behavior of software system being modeled, in implementation independent fashion. This work analyzes suitability of UML 2.0 activities and actions for generating full program code (or as many as possible). It also proposes a method for generating program code from UML 2.0 activities and actions, which consists of a way to express UML activities with concurrently executing actions in a sequential execution scenario and a way to determine the exact code template (among the few possible) for UML activity elements based on identifying the particular context of element in question.

Lithuanian society isn’t enough informed about open-source computer software, witch fully can change commercial products. In this work e-learning system and main problems of their implementation were analyzed. The open-source software e-learning system was created available for all users. We can find in it the information about the open-source software, usage tutorials, tests for knowledge examination and all related news. This e-learning system is implemented so that further its development is relied on users, with a minimal system administrator intervention. The created system was compared with ideal and now existing e-learning systems, its advantages and disadvantages were identified. According to the users opinion, the system passes all main requirements of internet systems. During implementation of this e-learning system the software configuration and implementation problems were encountered. The recommendations of experts and knowledge found in different forums were very helpful. There is the promise that the developed e-learning system will help to promote the open source software in Lithuania, for Lithuanian users.

Baigiamojo magistro darbo tikslas – aprašyti ir ištirti šiuolaikinę atvirojo kodo garso apdorojimo programinę įrangą, jos privalumus ir trūkumus. Darbe apžvelgiami pagrindiniai garso apdorojimo uždaviniai. Trumpai aprašius keletą populiariausių garso apdorojimo programų, darbe išsamiai nagrinėjama atvirojo kodo programa Audacity. Analizuojamos šios sistemos garso redagavimo galimybės, pateikiama daug iliustracijų, įvairių garso redagavimo ir analizės pavyzdžių. Aprašomi su Audacity atlikti įvairūs garso redagavimo eksperimentai. Taip pat aprašomas atliktas triukšmo įtakos žodžių atpažinimo tikslumui tyrimas. Pateikiamos darbo išvados, literatūros ir interneto šaltinių sąrašas. Darbo apimtis – 82 psl. be priedų.
The basic task of the final master paper was to describe and to explore the modern open source sound processing software, to investigate its advantages and disadvantages. Basic audio processing tasks are reviewed in the paper. After the short description of the several popular audio processing programs, one of them – audio editor Audacity – is investigated thorougly. The main audio editing facilities of this program are described with a lot of illustrations, many examples of audio editting and analysis are presented in the paper. Various experiments of sound processing with Audacity were performed and are described here. The analysis of noise influence to word recognition accuracy was done. Conclusions, references to literature and other sources on internet are also presented The paper consists of 82 pages without enclosures.

Šio projekto tikslas sukurti programinę įrangą, kuri padės muziejines vertybes padaryti prieinamas plačiajai visuomenei. Sistemos veikimo principas paremtas atviro turinio pildymu. Didėjant interneto vartotojų skaičiui, augant informacijos kiekiams internete, tampa sunku ir per brangu vienam žmogui ar organizacijai aprašyti, kategorizuoti ar kitaip apibūdinti informaciją. Todėl atsirado nauja metodologija pavadinta anglišku terminu „Folksonomy“,kurį lietuviškai būtų galima pavadinti žmonių taksonomija. Tai yra informacijos internete viešas pateikimas, naudojant visiškai neapribotus ir nesuvaržytus apibūdinimus. Taip gali būti aprašytos internetinės svetainės, nuotraukos, nuorodos.„Folksnonomy“ tikriausiai yra priešingybė taksonomijai, kur aprašymo sistemos autoriai dažniausiai yra turinio kurį aprašo autoriai. Aprašymai yra bendrai vadinami žymėmis (Tags), o aprašymo procesas – žymėjimas (tagging). Šio žymėjimo tikslas yra padaryti informaciją lengviau randamą, lengviau išaiškinamą ir lengviau skleidžiamą internete. Žmonių taksonomija atsirado internetinių bendruomenių pagrindu.Jos sukūrė galimybę Interneto vartotojams aprašyti ir pasidalinti pačių sukurtu turiniu, pavyzdžiui: fotografijomis, interneto svetainių, knygų katalogais. Darbe nagrinėjama tyrimo sritis susijusi su paveikslų žymėjimo sistemų projektavimu ir galimų projektavimo metodų parinkimu. Analitinėje darbo dalyje pristatomos panašios sistemos, jos lyginamos. Projektinėje dalyje pateikiama suprojektuotos... [toliau žr. visą tekstą]
The main objective of this project was to design and develop open source software for image tagging. During this process the analysis of alternative image tagging systems was performed, as well as gathering system requirements. When the system was developed, there was made a research to determine software quality. There was made three types of researches: research of software functionality, research of software quality to fit ISO 9126 standard and research of using DB objects. Finally it was determined that software for image tagging fits most functional requirements. Also It fits ISO 9126 quality standards. And using DB objects was justifiable and suitable for this kind of system.

Programinės įrangos testavimas ir kokybės užtikrinimas yra svarbus programų sistemų inžinerijos kūrimo uždavinys, siekiant sukurti tinkamą naudojimui produktą. Yra daug skirtingų metodikų kuriamai programinei įrangai testuoti, tačiau vieningos sistemos, kuri būtų universali – nėra. Įvairūs tyrimai vykdomi programinės įrangos testavimo srityje duoda skirtingus rezultatus. Testavimo procesas taip pat svarbus ir praktikoje – be jo negali išsiversti nei vienas organizacija susijusi su programinės įrangos kūrimu ir plėtojimu. Šis darbas remiasi modeliu paremto testavimo paradigma ir simboliniu vykdymo metodika. Darbe apžvelgiamos teorinės simbolinio vykdymo galimybės, jo pritaikymas .Net platformoje ir papildomos priemonės, kurios reikalingos įgyvendinti tokią sistemą. Taip pat trumpai pristatomas magistro projektinis darbas, aprašomi sukurti inžinerinio produkto svarbiausi aspektai. Pagal teorinę medžiaga sukurtas simbolinio vykdymo variklis – Symex. Darbe nagrinėjamas praktinis tokio įrankio pritaikymas generuojant vienetų testus iš išeities kodo – eksperimentiškai tiriamos ir lyginamos simbolinio vykdymo ir atsitiktinių įėjimų vienetų testų kūrimo galimybės .Net platformoje.
Testing complex safety critical software always was difficult task. Development of automated techniques for error detection is even more difficult. Well known techniques for checking software are model checking static analysis and testing. Symbolic execution is a technique that is being used to improve security, to find bugs, and to help in debugging. A symbolic execution engine is basically an interpreter that figures out how to follow all paths in a program. It is a static code analysis technique. This work presents symbolic execution background, current state, analysis the possibilities of implementation on the .Net framework and platform. The work describes the master project – bug tracking software “Crunchbug” and the tool – Symex (symbolic execution engine) for .Net platform. Symex is white box model based automatic unit test generator and it is evaluated against two other tools – Microsoft Pex and framework that generates unit test inputs random. Detailed experiments made to cover symbolic execution possibilities with proprietary benchmarks and real code from the master project.

Šiame darbe aptariama statinė ir dinaminė kodo analizė, jų privalumai ir trūkumai, analizės įrankių tipai bei jų paskirtis. Analizuojami „Gendarme“, „Cppcheck“ ir „FindBugs“ statinės kodo analizės įrankiai. Plačiau analizuojamas laisvai platinamas statinės kodo analizės įrankis „Gendarme“. Pateikiamos spragos, rastos esamose „Gendarme“ taisyklėse bei siūlomi jų patobulinimai, kurie turėtų padėti aptikti daugiau klaidų ir padidinti programų spartą, stabilumą, saugumą ir kodo skaitomumą. Taip pat pateikiamos naujos sukurtos taisyklės, kurios turėtų padėti aptikti daugiau perteklinio, nelogiško kodo, kurio kompiliatorius neaptinka. Naujos taisyklės turėtų padėti supaprastinti programos kodą ir taip pagerinti jo skaitomumą bei aptikti daugiau spragų, kuriomis pasinaudojus galima įtakoti programų veikimą. Atliktas eksperimentinis tyrimas, kurio metu buvo išanalizuotos programos su patobulintu ir nepatobulintu „Gendarme“ statinės kodo analizės įrankiu. Pateikiami eksperimento rezultatai ir išvados.
This paper discusses the static and dynamic code analysis, their advantages and disadvantages, types of analysis tools and their purpose. Analyzes the "Gendarme", "Cppcheck" and "FindBugs" static code analysis tools. Wider analyzes the freely distributed static source code analysis tool "Gendarme". Presented gaps which were found in existing "Gendarme" rules and the proposed modifications, which should help to detect more errors and improve program performance, stability, security and code readability. It also introduces new rules, which should help to detect more excessive, illogical code, which are not detected by the compiler. As well as simplify the code and thus to improve its readability and detect more vulnerabilities, which may be used to affect the functioning of applications. Experimental research was carried out in which some programs were analyzed with improved and not improved static code analysis tool "Gendarme". Experimental results and conclusions are presented.

Stalna promena postala je način života u svetu biznisa. U stvari, da bi se danas održala konkurentnost, potrebno je da se pored pa- žnje koja se posvećuje poboljšanju posla koji se danas obavlja misli i na to šta treba da se preduzme da bi se izdržala konkurencija i opstalo u budućnosti. Naime, uspešni poslovni subjekti u sve turbulentnijem okruženju moraju da uvažavaju činjenicu da je poslovna izvrsnost osnovna determinanta koja obezbeđuje njihov opstanak, razvoj i rast. Zbog toga ocena stanja poslovne izvrsnosti i postavljenih ciljeva mora da se meri kao i sve drugo putem tehnike benčmarkinga, kako u slučaju usavršavanja proizvoda, usluga i procesa, tako i kod projektovanog razvoja. Poslovni subjekt treba, prema autoru Piteru Drakeru (Piter Drucker), da se u određenim intervalima kritički osvrne na rezultate postignute u poslovnoj izvrsnosti. Benčmarking omoguća- va poslovnim subjektima da sagledaju svoju tržišnu poziciju i na bazi učenja, prevashodno od tržišnih lidera, unaprede svoju konkurentsku prednost.
Nepostojanje modela za brzu ocenu poslovne izvrsnosti zasnovanog na kvantifikovanim atributima koji je determinišu otežava prethodno utvrđivanje stanja konkurentske prednosti. Kreirani model (CB MODEL) za ocenu atributa benčmarkinga koji determinišu poslovnu izvrsnost poslovnog subjekta u sadašnjosti i u budućnosti i edukacija s provedena na bazi utvrđene ocene znače aktueli- zaciju novih znanja, koja neutrališu uočene probleme i omogućuju top-menadžmentu poslovnog subjekta donošenje brze i efikasne odluke koja povećava verovatnoću njegovog opstanka, razvoja i rasta.

The title of this paper gives three variants of what historically is the same name: Koti = the present-day indigenous name of Koti Island; Ngoji = the older form of the same name; Angoche = the official name of the town, adapted from the name of the AKoti people EKoti is the language of Angoche, a town on the coast of Nampula Province, in Mozambique. EKoti is in most respects very similar to the neighbouring coastal varieties of Makhuwa, but it also has many lexical and morphological items that are derived from Swahili. My colleague F. U. Mucanheia, co-author of our forthcoming grammar of EKoti, has recorded a story about the origin of Koti Island and its people. In the present paper, I summarize the text of this oral tradition, and I compare it to the dynastic traditions from Angoche and to those found in the Kilwa chronicle, pointing out differences but also establishing links.

Visada visur skubanti visuomenė jau yra įpratusi, kad visa reikalinga informacija yra pateikiama internete ir tik būtent jo pagalba galima padaryti arba greitai atlikti daugybę darbų. Elektroninė bankininkystė, elektroninės parduotuvės, ir dar daug įvairių paslaugų teikianti virtuali erdvė išties palengvina gyventojų buitį. Tai žinodami įvairių paslaugų tiekėjai stengiasi save reklamuoti internetinėje erdvėje, kurdami įvairiausius tinklapius, svetaines ir tiklaraščius. Visi žino, kad sėkmingo verslo paslaptis yra gera reklama. Taigi, internetas puiki vieta tai reklamai skleisti. Norint, kad svetainė būtų įdomi bei informatyvi, ją reikia nuolatos atnaujinti ir papildyti. Atviro kodo turinio valdymo sistemos yra puikus sprendimas kuriant įvairius tinklapius, nes jos tinka ir paprastai svetainei, ir skelbimų puslapiams, ir tinklaraščiams bei rimtiems portalams. Darbe išnagrinėta 15 atviro kodo turinio valdymo sistemų, iš kurių pagal išskirtus kriterijus buvo išrinktos trys, kurias palyginus tarpusavyje atrinkta pati optimaliausia sistema. Su ja buvo sukurtas asmeninis tinklapis. Darbo tikslas: atlikus informacijos analizę bei pasirinkus sistemų vertinimo kriterijus, atrinkti optimaliausią atviro kodo turinio valdymo sistemą. Uždaviniai: 1. atskleisti pagrindinius turinio valdymo sistemos ypatumus ir išskirtinumus; 2. išanalizuoti atviro kodo turinio valdymo sistemų sampratą ir savybes; 3. atlikti atviro kodo turinio valdymo sistemų lyginamąją analizę pagal išskirtus... [toliau žr. visą tekstą]
Nowadays information technologies are widely used. Therefore they are in a rapid development and more and more people are getting interested in. In the century of information and new technologies, the website on the Internet is one of the self-expression (oneself organization, facilities provided, etc.) ways. The website on the Internet is a constantly changeable virtual space which can realize growing consumers’ demands and everyday it requires innovations and initiative. Therefore for the organization of the website, Content Management Systems are used, which highly facilitates and fasten the work with the website. Open source content management system allows websites to easily store, update and publish different types of content. There are various types of open source CMS systems available in the market today. The thesis of this course paper is to analyse the functional capabilities of the open source content management systems. The main goals are: • to reveal the main features and peculiarities of the content management systems; • to analyze the open-source content management system concepts and characteristics; • to make a comparative analysis of open-source content management systems according to chosen criterias; • to compare closely three open-source chosen CMS; • to select he optimal open-source CMS to create a personal web site.

For effective remote learning realization we need the complex intelligent remote system, which would keep special and structured material for learning and tests of knowledge. Feedback is the most important thing for learning. In the usual way feedback takes a lot of teacher time, therefore it is very useful to practice electronic system functions for control of feedback and reduction of teachers work time. Creation of complex intelligent eLearning system needs profound knowledge of programming, pedagogical and strategic knowledge, therefore this work would be impossible for one person. The knowledge of study is very important too. Therefore we could use made-up open source remote learning system and readjust for our interests. We use remote learning open source system Moodle and use this system in practice. From practice in lessons of informatics and ECDL learning planning we could propose that this system is really very flexible and useful in learning processes. The suggestion of new well-tried remote learning method – learning with tests show that it is very effective method in learning processes.

High School library – it is open education and information center, educational and study place with modern information and technical base. The task of modern High School library – help visitors apply information environment however learning source. High School library environment “Libretas” put for library everyday tasks effective keeping and everyday routine works and jobs make easy. The system environment give chance connect over browser from any remote work places. Library environment „Libretas“ giving possibility from computer workstation see library activity situation in real time – busy computer workstation, conducted video lessons, see library staff employment, afford information for library staff, afford additionally service for readers. Inform High School IT technician about existing problems, necessary advice and guidance, exchange information with colleague, publish librarian events timetable, comment and notation about it, have reversible link with readers.

Šiame dokumente aprašytas darbas susideda iš trijų dalių. Pirmoje dalyje atlikome inžinerinę programinio kodo valdymo sistemos „SourceHQ“ analizę ir projektavimą. Palyginome rinkoje esančius analogus, jų privalumus ir trūkumus. Glaustai pateikėme architektūrą ir aprašėme pasirinktus realizavimo sprendimus. Dokumento antroje dalyje ištyrėme jau egzistuojančias statinės kodo analizė taisykles ir pasiūlėme jas išplėsti naujomis. Aprašėme analizei naudojamus įrankius, jų veikimo principus ir pateikiamus rezultatus. Paskutinėje darbo dalyje ištyrėme ir eksperimentiškai išbandėme naujai realizuotas mūsų pasiūlytas taisykles. Palyginome testų rezultatus programų veikimo našumo charakteristikos aspektais. Įrodėme mūsų programinio kodo statinės analizės taisyklės privalumus.
This final master’s thesis consists of three major parts. The first section covers engineering aspects of source code management system called “SourceHQ” that we developed, including its analysis and design details. We will provide key details and basis of chosen technologies, business analysis, and design decisions as well as discuss system functionality and its future prospects. The second part is dedicated to testing and ensuring system quality, which led us to design and develop custom static source code analysis rules. We will formulate and explain their potential use and benefits. We will describe additional tools and methods being used and provide main results of static source code analysis. In the final part of our work we go deeper into static source code analysis. We perform experiments based on our designed and developed custom rules on various .NET Framework applications and systems. We cover major performance benefits and drawbacks of every rule separately and display how this approach lets developers optimize their source code in an early development stage. We provide research data based on extensive experiments and conclude how using FxCop tool provided with our improved custom code analysis rules can automatically discover and suggest improvements in CIL code.

In the early 80’s it was recognized that electronic data mining is a serious threat to the autonomity of persons and PIN became a symbol of total citizen control. There appeared a need to consider either the priority of technical advancements or the priority of human rights. This is why precise legal provisions about using the PIN appeared. The use of PIN became a requirement and this process began even in those countries where PIN had been already introduced before the rise of overwhelming concern about data protection. It can be noted that the regulation of the use of personal number is not fully comprehensive, despite the fact that the European Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms enacted by the Council of Europe in 1950, where the right to privacy is provisioned as one of the most significant rights, established an efficient human rights implementation mechanism. The countries employing the PIN of specific context acquire the information about a part of life of the individual and not violate the individual privacy. The countries, employing universal multifunctional identity identificators have established a high level control measures. However, in any case when the confirmation of a person’s identity is needed, it is advisable to authentificate his/ her existing features disclosing only a minimum content of private personal data. In other words, the disclosure of private personal data should be in proportion with the main objectives of... [to full text]

Kodin ja koulun yhteistyöllä on todettu olevan lukuisia myönteisiä vaikutuksia. Yhteistyöstä puhutaan yhä useammin kasvatuskumppanuutena, joka korostaa kodin ja koulun aiempaa tasa-arvoisempaa asemaa yhteistyössä. On siis tärkeää, että aihetta tutkitaan sekä vanhempien että opettajien näkökulmasta, jotta yhteistyötä voidaan toteuttaa molempien kannalta mielekkäällä tavalla. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää vanhempien ja opettajien käsityksiä kodin ja koulun yhteistyöstä sekä etsiä käsitysten yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutkimusaineistoni olen kerännyt verkkokyselyllä, joka koostui pääosin avoimista kysymyksistä. Tutkimusmetodina käytän fenomenografiaa, joka ohjaa myös aineiston analyysia. Sekä vanhempien että opettajien käsitysten mukaan hyvä yhteistyö on avointa, positiivista ja luontevaa. Tiedonkulun tulee olla monipuolista ja tehokasta. Opettajat mainitsevat lisäksi, että sen tulee olla säännöllistä. Hyvässä yhteistyössä vanhemmat ja opettaja pyrkivät yhdessä lapsen parhaaseen, ja se rakentuu keskinäisestä kunnioituksesta. Vanhemmat vaativat yhteistyöltä lisäksi tasa-arvoa ja opettajat luottamusta. Työnjaon tulee olla selvä. Yksi vanhemmista toteaa, että lapsella tulee olla tieto yhteistyöstä. Yksi opettaja mainitsee lapsen osallistamisen hyvän yhteistyön piirteenä. Hyviä yhteistyömuotoja vanhempien ja opettajien käsitysten mukaan ovat etenkin Wilma, vanhempainvartit, puhelut ja oman luokan vanhempainillat. Sen sijaan huonoina yhteistyömuotoina esiin nousevat koko koulun vanhempainillat, reissuvihko ja tekstiviestit. Yhteistyötä vaikeuttavina tekijöinä vanhemmat ja opettajat pitävät sitä, jos osapuolten henkilökemiat eivät toimi tai he eivät tavoita toisiaan. Lisäksi yhteistyötä vaikeuttavat negatiivinen ilmapiiri ja kiire. Myös aiemmat kokemukset voivat olla esteenä. Opettajien mukaan yhteistyötä vaikeuttaa lisäksi kiinnostuksen puute. Vanhempien käsityksissä suurin yhteistyötä vaikeuttava tekijä on opettajan ammattitaito ja koulun toiminta. Vastaavasti opettajien käsityksissä yhteistyön vaikeuttajana mainitaan usein vanhemmat. Sekä vanhempien että opettajien käsityksissä hyvästä yhteistyöstä näkyy piirteitä kasvatuskumppanuudesta, jonka puute taas nousee esiin yhteistyötä vaikeuttavissa tekijöissä. Vanhempien ja oppilaiden syvä osallisuus yhteistyössä ei näy aineistossani. Tutkimuksen luotettavuutta olen pyrkinyt parantamaan muun muassa selkeällä kysymyksenasettelulla, aineiston analyysin läpinäkyvyydellä ja suorilla lainauksilla aineistosta. Yhteiskunnan muutokset näkyvät myös kodin ja koulun yhteistyön vaatimuksissa ja tavoitteissa. Olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi niitä yhteistyön piirteitä, joita uusi opetussuunnitelma nostaa esiin. Kuinka niihin suhtaudutaan ja näkyvätkö ne käytännössä?

Työ tehtiin osana Espoon ja Pohjois-Suomen turvapuistojen realistisen vaikuttavuuden arvioinnin projektia, jonka rahoittajana Työsuojelurahasto toimi. Työn tavoitteena oli saada tietoa koti- ja vapaa-ajan turvallisuudesta, koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnista, miten koti- ja vapaa-ajan tapaturmia tulisi ehkäistä ja olisiko koti- ja vapaa-ajan rasti (esittelypiste) turvapuistoon sopiva ja millainen sen tulisi olla. Tutkimukseen kuuluu kirjallisuuskatsaus, projektin yleishaastattelut, diplomityön omat yrityshaastattelut (n = 5) sekä kysely (n = 44). Yleishaastattelut suorittivat Työterveyslaitoksen, Ramboll Finland Oy:n, Pohjois-Suomen Turvapuiston sekä Oulun yliopiston edustajat. Kyselyn sekä yrityshaastattelut suoritti diplomityön tekijä. Yrityshaastatteluihin osallistui kemian-, energia- ja metalliteollisuuden yritykset sekä työterveys- ja kiinteistöalanyritykset. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, niiden määrää ja syntymekanismeja, niihin vaikuttavia tekijöitä, niiden kustannuksia, ehkäisyä sekä muita vastaavia tutkimuksia niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Haastatteluilla kartoitettiin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastoinnin yleisyyttä, asenteita, toimia koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi, tapaturmien tiedon kulkua, eroa koti- ja vapaa-ajan sekä työssä käyttäytymisen välillä sekä tietoa siitä, minkälainen rasti turvapuistoon olisi tarpeellinen. Suomessa, tutkimuksesta riippuen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat vastaavat 60–70 % kaikista tapaturmista ja ovat merkittävä kustannuserä niin yrityksille, yhteiskunnalle kuin yksilöille itselleen. Kyselyn tapaturmista kaikki olivat koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Haastatteluissa ja kyselyssä selvisi vastaajien mielipiteen olevan, että työntekijä itse voi parhaiten ehkäistä ja vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien syntyyn. Lisäksi haastatteluissa selvisi, että ihmiset käyttäytyvät töissä ja kotona eri tavalla. Kotona henkilösuojaimia ja muita suojavarusteita käytetään vähemmän ja työtavat voivat olla riskialttiimpia. Yritykset tekevät töitä koti- ja vapaa-ajan turvallisuuden parantamiseksi muun muassa lainaamalla henkilösuojaimia ja turvallisuusvarusteita, kouluttamalla henkilöstöä sekä antamalla liukuesteitä ja pyörien talvirenkaita yrityksen henkilöstölle. Liikenne, varsinkin työmatkat, koettiin riskialttiimmaksi kuin työ, koti tai vapaa-aika. Kurssit, koulutukset ja informaatio koettiin vaikuttaneen positiivisesti käyttäytymiseen ja ne koettiin parhaiksi keinoiksi vaikuttaa koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen, mutta myös henkilösuojainten ja turvallisuusvarusteiden lainaamisen mahdollisuus koettiin tärkeäksi. Turvapuiston koti- ja vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvä rasti koettiin niin haastatteluissa kuin kyselyssä hyväksi lisäksi turvapuistoon. Sen sisällöksi toivottiin yleisimpien tapaturmien esittämistä, mieluiten oikeasta elämästä otetuilla esimerkeillä, ja niiden torjunnan mahdollisuuksia. Suoja- ja turvallisuusvarusteiden käytön esittämistä kotona ja vapaa-ajalla, tilastoja tapaturmista ja niiden kustannuksista sekä sähkötöiden ja liikunnan turvallisuuden mahdollisuuksien esittämistä toivottiin myös rastille.

Abstract The associations between home ergonomics and falls among the elderly were studied with the aid of an event theory system model. The subjects comprised 76 persons receiving home nursing services and their 71 homes. The study consisted of observation and measurements of the homes, interviews and charting mobility and functional ability. Ergonomic shortcomings were commonly observed both in home structures, fixed furnishing and loose furniture. In over half of the cases lighting capacity fell short of recommended levels. There were fewer ergonomic shortcomings in sheltered housing than in privately owned homes. In private homes, more ergonomic shortcomings were classified in houses than in link houses or flats. The association between individual factors predisposing to falls and ergonomic features of the home was shown to be minor, although ergonomic shortcomings of furnishing and equipment did occur less often in the homes of elderly persons with both significant proneness to falls and significantly impaired mobility and balance. During the one-year follow-up, 30% of the subjects reported a fall at home. However, no significant differences in ergonomic shortcomings were observed between the homes of fallers and non-fallers. When the fall events were studied within the system, it was shown that ergonomic features were closely associated with the falls. In general, ergonomic factors had a positive impact on falls. The study failed to show a connection between classification of ergonomic factors and falls. Significant propensity to falls as well as significantly impaired mobility and balance increased the risk for falls and the occurrence of repeated falls. Significantly impaired vision did not, however, increase the occurrence of falls. A more individual approach towards evaluation of ergonomics is called for. Looking at the fall event systems indicated that the underlying reasons behind falls among the elderly were more often intrinsic, apparent failures in risk recognition, rather than ergonomic shortcomings. The study provides a good starting point for further work, because by looking at the fall event systems it is already easier than before to spot things that need improvement in home ergonomics, and to recognise persons in need of safety solutions, improved risk recognition or other measures promoting functional ability
Tiivistelmä Kodin ergonomian yhteyksiä ikääntyneiden kaatumisiin tarkasteltiin tutkimuksessa tapaturmateoreettisen systeemimallin avulla. Tutkimusjoukoksi valittiin 76 kotisairaanhoidonpiiriin kuuluvaa itsenäisesti asuvaa ja liikkuvaa ikääntynyttä ja heidän 71 kotiaan. Tutkimus koostui kotien havainnoinneista ja mittauksista, ikääntyneiden haastatteluista, liikunta- ja toimintakyvyn kartoituksista sekä kahdesta puhelimitse puolen vuoden välein toteutetusta seurantahaastattelusta. Ikääntyneiden kodeissa todettiin yleisesti ergonomiapuutteita niin rakenteissa, kiintokalustuksessa kuin irtokalustamisessakin. Tilojen valaistus luokiteltiin usein riittämättömäksi, ja yli puolet valaistusvoimakkuuksista jäi valaistussuositusten tasosta. Palveluasunnoissa ergonomiapuutteita oli vähemmän kuin omistus- ja vuokra-asunnoissa. Yksityisasunnoista omakotien ergonomiatekijöissä luokiteltiin enemmän puutteita kuin rivi- ja kerrostaloissa. Yksilöllisten kaatumiseen altistavien vaarojen yhteydet kodin ergonomisiin olosuhteisiin todettiin vähäisiksi. Kalustuksen ja varustuksen ergonomiapuutteita oli kylläkin vähemmän sellaisten ikääntyneiden asunnoissa, joilla oli sekä merkittävä kaatumisalttius että merkittävästi heikentynyt liikuntakyky ja tasapaino. Seurantavuoden aikana 30 % ikääntyneistä ilmoitti kaatuneensa kotona. Kaatuneiden ja kaatumattomien kodeissa ei kuitenkaan todettu merkitseviä eroja ergonomiapuutteissa. Kaatumistapahtumien tarkastelu systeemissä tosin osoitti, että ergonomiatekijät olivat kiinteästi läsnä kaatumisissa, vaikkakin niiden vaikutukset kaatumistapahtumissa vaihtelivat huomattavasti. Yleensä ergonomiatekijä kuitenkin myötävaikutti kaatumiseen. Yksittäisten ergonomiatekijöiden ergonomialuokitusten yhteys kaatumisiin jäi tutkimuksessa osoittamatta. Yksilöllisistä kaatumiseen altistavista vaaroista merkittävä kaatumisalttius sekä merkittävästi heikentynyt liikuntakyky ja tasapaino lisäsivät kaatumisriskiä ja toistuvien kaatumisten ilmaantumista. Merkittävästi alentunut näkökyky ei kuitenkaan lisännyt kaatumisten ilmaantuvuutta, eikä kyseisen vaaraluokituksen käyttö nykymuodossaan ole perusteltua. Kodin ergonomian tarkastelu tiloittain tilankäytön ja järjestyksen, kulkualustojen, kalustuksen ja varustuksen sekä valaistuksen suhteen selkeytti ja laajensi ergonomiatietämystä ikääntyneen kodista. Silti ergonomiaa olisi kyettävä jatkossa arvioimaan yksilöllisemmin. Kaatumistapahtumien systeemien tarkastelu viittasi myös siihen, että ikääntyneen kaatumisen perussyinä olivatkin ergonomiapuutteita useammin ikääntyneen ns. sisäiset syyt ja ilmeiset riskintunnistuksen häiriöt. Kehitetty arviointimenetelmä ei kuitenkaan sovi tällaisenaan laajempaan käyttöön, vaikkakin jo nyt kaatumistapahtuman systeemin tarkastelulla on aiempaa helpompi havaita kodin ergonomian korjauskohteita sekä löytää ikääntyneet, joille ergonomiset ja geronteknologiset turvaratkaisut, riskintunnistuksen kohentaminen tai toimintakykyä muutoin tukevat toimenpiteet ovat tarpeen

In einem interdisziplinären Forschungsprojekt wurden die Übertragungswege der Koi-Herpesvirus-Infektion (KHV) untersucht. Die Erkrankung verminderte das Speisekarpfenaufkommen in Sachsen um 40 % und verursachte dadurch bei den betroffenen Teichwirtschaften hohe wirtschaftliche Schäden. Die Ergebnisse zeigen, dass Teichablaufwasser und Wildfische weniger an der Weiterverbreitung der Erkrankung beteiligt sind als bisher angenommen. Hauptinfektionsweg ist die Übertragung durch infizierte Karpfen. Die Weiterverbreitung erfolgt entweder durch Besatz latent erkrankter Fische oder durch Verschleppung kranker oder frisch getöteter Karpfen durch Wildtiere. Eine erfolgreiche Sanierung von Karpfenteichen durch Trockenlegung, Branntkalkapplikation und Besatz mit virusfreien Fischen ist möglich. Bei den bisher angewandten Branntkalkdosierungen von ca. 1 t/ha konnte eine Gefährdung adulter Amphibien, aber auch der in Karpfenteichen vorkommenden Amphibienlarven in situ bisher nicht festgestellt werden.

Jag valde att i min uppsats behandla den svenska Koden för bolagsstyrning

(Corporate Governance) och mitt syfte var att göra en jämförelse mellan Kodens

och Aktiebolagslagens regler för bolagsstyrning För att lyckas med detta har jag

använt mig av den traditionella juridiska metoden och utgått från den

rättsdogmatiska ansatsen.

Bolagen ska, enligt Koden, offentliggöra tid och plats för stämman i samband

med att tredje kvartalsrapporten lämnas. I god tid ska bolaget på sin hemsida

informera om aktieägarnas rätt att få ärende behandlat av stämman och Koden

har även noterat ett ökat internationellt ägande i svenskt näringsliv och därför

ska bolaget överväga om stämman ska simultantolkas. Även regeln om att man

ska kunna delta i bolagsstämma från annan ort underlättar för utländska ägare.

En av de stora nyheterna i Koden är att bolagen ska ha en valberedning med

uppgift att nominera kandidater till styrelsen, ge förslag till arvodering av

styrelsen, nominera revisor och föreslå arvode till revisorn. Bolagen ska även ha

ett revisionsutskott, med ansvar för kvalitetssäkra den finansiella

rapporteringen, och ett ersättningsutskott med ansvar för att bereda förslag till

principer för ersättningar och andra anställningsvillkor för bolagsledningen.

Utöver att stärka ägarnas position är informationsgivning Kodens nyckelord. På

bolagets hemsida ska en speciell plats skapas där all information som krävs

enligt Koden ska vara lätt tillgänglig.

Koden fokuserar starkt på den interna kontrollen och transparens i ekonomin som jag anser är förutsättningar för ett väl fungerande näringsliv. Min slutsats blir därför att Koden har en stor funktion att fylla.

Målet har varit att undersöka hur grafiska formgivare kan använda sig av matematisk kod i form av fraktala system för att skapa inspirerande grid. Genom att titta på befintliga fraktala mönster och sedan anpassa vissa av dem till gridsystem skapades under designprocessen ett antal olika fraktala grid. Hur väl dessa gridsystem fungerade testades i en skisskalender - en fickkalender för formgivare med plats att skissa. För att kontrollera och verifiera de resultat som kom fram under designprocesssen jämfördes de med åsikter från en fokusgrupp bestående av grafiska formgivare. Slutsatsen blev att fraktala gridsystem inspirerar grafiska formgivare att skapa dynamiska och harmoniska layouter. Och att de fraktala gridsystemen kan läggas till under kategorin konstruerade grid.

Šiame darbe sprendžiamos grafinio vientisumo reikalavimų vaizdavimo loginiuose duomenų modeliuose bei jų kodo realizavimo problemos. Sprendžiant šiuos uždavinius, buvo analizuojami vientisumo reikalavimų tipai, UML plėtimo mechanizmai bei esamos vientisumo reikalavimų įgyvendinimo CASE įrankiuose galimybės.Vientisumo reikalavimus UML modeliuose galima užrašyti OCL kalba, tačiau OCL yra per sudėtinga daugeliui projektuotojų. Be to, SQL kodo generavimas iš OCL kol kas nėra efektyvus. Šio magistrinio darbo tikslas yra padidinti UML CASE įrankių duomenų bazių projektavimo galimybes, sukuriant vientisumo reikalavimų vaizdavimo ir kodo generavimo priemones.
Fulfillment of data integrity constraint requirements is one of main problems in information system development process. The constraints are implemented at physical system development level. Despite the fact that most of current UML CASE tools allow to specify constraints using OCL language, for the most of system analytics and architects use of OCL is too complicated. Currently SQL code generated from OCL constraint implementation is not effective. In this study we will present alternative approach for constraint requirement implementation using UML2 extension possibilities – profiles and stereotypes with tag values. Also we will present SQL code generation template language and code template based constraint requirement transformation to SQL code algorithm. It was used to extend UML Case tool MagicDraw.

Šiame darbe yra sukurtas ir pasiūlyta architektūra duomenų mainams tarp atviro kodo DBVS ir XML dokumento. Ši sistema leidžia vartotojui XML dokumente aprašyti SQL užklausas.Po to kai bus vykdomas kreipimasis į šį XML dokumentą iš naršyklės, sistema sugeneruos naują XML dokumentą, kuriame bus atvaizduotas XML struktūros dokumentas su duomenim išgautais iš DBVS pagal anksčiau pateiktame XML dokuemnte SQL užklausą (-oms). Ši sistema buvo sukurta, pasinaudojus Microsoft SQLXML programinės įrangos pagrindu, tačiau mūsų sistema turi privalūmą tame, kad saveikauja nesvarbu su kokiom DBVS, t.y. MySQL, Oracle ir t.t.
In this study, has been created software, that support XML documents interfacing with open source data base management systems. This system enables in XML document write SQL query or queries. When this XML document (file) will be requested from internet browser, this system generate a new XML document in which instead placed SQL query or queries, would be inserted generated query answer from data base written in XML format. This system has been created similar as Microsoft product SQLXML. Only our system has a feature, that it interfacing with open source data base management systems, such as MySQL.