Relevant bibliographies by topics / Kokeminen / Journal articles
To see the other types of publications on this topic, follow the link: Kokeminen.

Journal articles on the topic 'Kokeminen'

Author: Grafiati
Published: 27 July 2024
Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Kokeminen.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Mikkonen, Iiris. "Työvoimakoulutukseen hakeutumisen motivaatio ja koulutuksen kokeminen." Aikuiskasvatus 15, no. 2 (1995): 93–101. http://dx.doi.org/10.33336/aik.92315.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Keisala, Katja. "Kielteiset tunteet kulttuurienvälisten vuorovaikutustaitojen oppimisessa." Aikuiskasvatus 37, no. 1 (2017): 40–46. http://dx.doi.org/10.33336/aik.88396.

Full text
Abstract:
Kielteisten tunteiden kokeminen on hyödyksi kulttuurienvälisten vuorovaikutustaitojen oppimiselle, jos tunteet vain tunnistetaan ja otetaan huomioon työyhteisökoulutuksissa. Kouluttajan on tuettava tunteiden käsittelemistä ja hyödynnettävä osallistujien kokemuksia.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Turunen, Mikko. "Ajan kokeminen ja käsitteellistäminen Lassi Nummen lyriikassa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 1, 2014): 8–22. http://dx.doi.org/10.30665/av.74931.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Tikkanen, Jorma, and Marianne Mäkelä. "HIV-testiin hakeutumisen syyt, testaustilanteen kokeminen ja suhtautuminen eri testausvaihtoehtoihin." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 25, no. 2 (1988): 127–33. https://doi.org/10.23990/sa.155080.

Full text
Abstract:
Tutkimuksen aineisto koottiin Suomen kahdessatoista suurimmassa kaupungissa kesällä 1987. Yhteensä 1 920 vapaaehtoisesti HIV-testissä käyneelle henkilölle annettiin terveyskeskuksissa testin ottamisen jälkeen kyselylomake, joka pyydettiin täyttämään myöhemmin ja palauttamaan Suomen Gallup Oy:lle. Lomakkeita palautettiin yhteensä 1 178. HIV-testiin hakeutuneet olivat pääasiassa 15–34-vuotiaita, yksin asuvia henkilöitä. Testissä käyneistä naisia oli 60 % ja miehiä 40 %. Noin 81 %:lla testissä käynnit olivat ensikertalaisia, 13 %:lla toisia ja 3 %:lla kolmansia kertoja. Testauksen syyt olivat use
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Suomi, Maiju, and Elina Koivisto. "Alusta monilajisille kohtaamisille." Tahiti 12, no. 3 (2022): 91–98. http://dx.doi.org/10.23995/tht.121957.

Full text
Abstract:
Alusta-paviljonki Helsingissä Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden tapahtumapihalla tarjoaa tilan monilajisille kohtaamisille heinäkuusta 2022 lokakuuhun 2023. Tutkimuspaviljonki etsii keinoja tukea luonnon monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä sekä ilmentää luonnon ja kulttuurin yhteenkietoutunutta luonnetta arkkitehtuurin keinoin. Pölyttäjäystävälliset perennat, lahopuu sekä savesta muovatut rakenteet kutsuvat ihmisiä ja toislajisia eläimiä viihtymään jaetussa tilassa. Alustan on toteuttanut Suomi/Koivisto arkkitehtien luotsaama monialainen työryhmä. Paviljonki on osa Maiju Suomen käytäntö
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Tiittanen, Hannele. "Yksinhuoltajaäidin elämä umpikujassa?" Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 39, no. 2 (2002): 123–34. http://dx.doi.org/10.23990/sa.152466.

Full text
Abstract:
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata diakonissan asiakkaana olevien yksinhuoltajaäitien elämäntilannetta. Yksinhuoltajien määrä on koko ajan lisääntynyt, ja etenkin matalatuloisten yksinhuoltajaäitien kohdalla erilaisten terveyteen liittyvien riskien mahdollisuus on suurentunut. Empiirinen aineisto on koottu vuonna 1999 haastattelemalla neljäätoista diakonissaa sekä viittä yksinhuoltajaäitiä. Aineisto on analysoitu grounded theory -menetelmällä. Yksinhuoltajaäidin elämäntilanne on kuvattavissa viiden ydinkategorian sekä niitä kuvaavien kolmentoista kategorian avulla. Elämäntilannetta kuvaavat y
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Kuosmanen, Voitto. "Toisin kokeminen ja toisin eläminen ihmisen kasvun ja sosiaalipedagogisen kasvatuksen ja ohjauksen haasteena." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 16 (November 30, 2015): 165–78. http://dx.doi.org/10.30675/sa.122657.

Full text
Abstract:
Ihminen ratkaisee koko elämänsä ajan jännitettä, joka rakentuu hänen omien pyrkimystensä sekä yhteisöön ja yhteiskuntaan sopeutumisen välille. Jos ihminen sopeutuu liikaa yhteisön ajattelu- ja toimintatottumuksiin, hän menettää vapautensa ja mahdollisuutensa rakentaa itse valitsemaansa elämää. Jos ihminen haluaa vapautua ajatteluaan ja toimintaansa rajoittavasta sopeuttamisesta, hänen on etsittävä ja löydettävä tie muutokseen. Jotta hän voi muuttaa elämäänsä, hänen on saatava kokemus toisin elämisestä. Kuinka toisin kokeminen ja toisin eläminen voisi olla mahdollista? Tässä tekstissä pohdin ih
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Laes, Tuulikki, and Laura Kiuru. "Identiteettityöskentely aikuisbändissä." Aikuiskasvatus 43, no. 1-2 (2023): 55–69. http://dx.doi.org/10.33336/aik.127920.

Full text
Abstract:
Aikuisten bändisoiton harrastaminen on tullut osaksi suomalaista uudistuvaa musiikkikasvatusta vaihtoehtona perinteisemmille myöhäisiän harrastusmuodoille. Tutkimuksessa tarkastellaan aikuisbänditoimintaan osallistumista transformatiivisen oppimisen tilana tarjoumien ja sosiaalisen tunnustamisen näkökulmista. Tavoite on syventää ymmärrystä bändisoittoa harrastavien myöhäisikäisten aikuisten kokemuksista. Miten osallistujien identiteettityöskentely nousee esiin aikuisbändin oppimiskontekstissa? Minkälaisia tarjoumia aikuisbändissä opiskelu ja esiintyminen antavat osallistujille? Tutkimusaineist
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Aarva, Pauliina. "Terveysvalistus - kannustusta vai ahdistusta?" Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 32, no. 2 (1995): 103–12. https://doi.org/10.23990/sa.155099.

Full text
Abstract:
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä aikuisilla on terveysvalistuksesta. Tutkimusaineisto koostui 2200 tamperelaisesta työntekijästä, joille tehtiin postikysely. Terveysvalistus on tamperelaisten mielestä tarpeellista ja hyväksyttyä toimintaa. Yleinen valistusmyönteisyys ilmenee myös siinä, että valtaosa vastaajista piti terveysvalistusta kannustavana. Runsas vähemmistö piti sitä ahdistavana. Kielteisimmin valistamiseen asennoituivat ne, jotka suhtautuivat terveellisiin elämäntapoihin penseästi. Vain kymmenesosa piti terveysvalistusta merkityksettömänä. Nuoret, koulutetut ja tervee
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Tikkanen, Jorma, and Kaj Koskela. "Seurantatutkimus suomalaisten suhtautumisesta HIV-infektioon." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 28, no. 4 (1991): 274–82. https://doi.org/10.23990/sa.156273.

Full text
Abstract:
Suomalaisten tietojen, asenteiden ja käyttäytymisen muuttumista HIV-infektioon tutkittiin vuosina 1986–1990. Vuonna 1986 aineiston muodostivat 1013 ja vuosina 1987–1990 noin 1900 15–64-vuotiaasta satunnaisotannalla koko maasta valitusta henkilöstä. Heidät haastateltiin henkilökohtaisesti tai puhelimitse strukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Tiedot HIV-infektion tartuntatavoista, HIV-testimenetelmistä ja testauspaikoista olivat tarkasteltuna ajanjaksona hyvät. Tiedot joistakin HIV-viruksen tartuntatavoista näyttivät paranevan vuosina 1986–1990. Pakkotestien kannattavien osuus väheni samana
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
11

Utriainen, Pekka, Kimmo Pahkala, Eeva Widström, and Jukka Kentala. "Terveyskeskusten hammashuollossa työskentelevien työtyytyväisyys." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 31, no. 1 (1995): 37–42. https://doi.org/10.23990/sa.155383.

Full text
Abstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveyskeskusten hammashuollossa työskentelevien työtyytyväisyyttä (N=429). Tiedot kerättiin kyselylomakkeistolla, jonka palautti 148 (80%) hammaslääkäriä ja 193 (79%) hammashoitajaa sekä muuta hammashuollon avustavaa työntekijää (N=341). Tutkimuksen mukaan 89 % vastanneista oli tyytyväisiä työhönsä. Hammaslääkärit olivat hammashoitajia tyytyväisempiä sekä motivaatio- että toimeentulotekijöihin. Hammashoitajat olivat palkkaukseen tyytymättömämpiä kuin hammaslääkärit, lisäksi he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan työhönsä huonommin kuin hammaslääkärit. Ha
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
12

Uimonen, Heikki. "Kertojien kaupungit." Alue ja Ympäristö 49, no. 1 (2020): 19–35. http://dx.doi.org/10.30663/ay.79502.

Full text
Abstract:
Kaupunkikokemukset rakentuvat yksityisistä ja yhteisistä muistoista ja aistitusta ympäristöstä. Tähän perustuen ympäristön kokeminen voidaan ymmärtää ihmissuhteisiin liittyvänä toimintana, joka rakentaa ja pitää yllä ihmisten yhteenkuuluvuutta ja muokkaa siten yhteisön sosiaalisia suhteita. Artikkelissa tarkastellaan eri tyyppisiä taiteellisia ja kaupunkitilapoliittisia interventioita ja erityisesti sitä, kuinka niihin liittyvien kaupunkisuhteiden on mahdollista rakentua dialogissa kahden ympäristöstään kertovan henkilön välillä. Tutkimustehtävänä on tarkastella ylisukupolvisen kaupunkitilan m
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
13

Nurmi, Tuulikki. "Terveydenhoitajiksi valmistuvien seksuaaliterveyden asiantuntijuus 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 37, no. 4 (2000): 304–17. https://doi.org/10.23990/sa.153375.

Full text
Abstract:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveydenhoitajiksi valmistuvien seksuaaliterveyden asiantuntijuutta 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. Tutkimus on kyselytutkimus, jossa tutkittavina ovat kaikki keväällä 1973 (N=96), 1987 (N=348) ja 1995 (N=310) terveydenhoitajiksi valmistuvat opiskelijat. Asiantuntijuutta tarkastellaan profession pohjalta käyttäen apuna PLISSIT-mallia. Asiantuntijuuden osatekijöinä ovat hyvät tiedot seksuaalisuudesta, myönteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen ja motivaatio seksuaalikasvatukseen ja -neuvontaan. Asiantuntijuudesta on muodostettu asiantuntijatypologia. Se
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
14

Myllykangas, Markku, and Jyrki Elo. "Koetut oireet ja niihin liittyvät tekijät." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 23, no. 1 (1986): 13–27. https://doi.org/10.23990/sa.155838.

Full text
Abstract:
Tutkimuksessa selvitettiin sosiaalisten sekä terveydentilaan ja käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden yhteyttä oireiden kokemiseen. Tutkimukseen osallistui 214 satunnaisotannalla valittua 35-64-vuotiasta kuopiolaista, ja osallistumisprosentti oli 73. Aineisto kerättiin marraskuussa 1979 lääkärikäynneillä ja kyselylomakkeilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti oireellisten päivien määrää ja eri oireiden lukumäärää oireita kokeneilla, joita oli 89 prosenttia vastaajista. Ikä liittyi selvästi oirepäivien ja oireiden lukumäärään. Ikä- ja sukupuolivakiokointien jälkeen osoittautuivat lääkkeid
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
15

Anttila, Pia, Tiia Ngandu, Arja Häkkinen, Jenni Lehtisalo, Miia Kivipelto, and Jenni Kulmala. "Liikkumisen kannustimet muistisairauksien riskiryhmään kuuluvilla ikääntyneillä." Gerontologia 36, no. 1 (2022): 4–15. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.108980.

Full text
Abstract:
Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ylläpitää tehokkaasti ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. Liikunnan harrastamiseen vaikuttavat kuitenkin monet yksilölliset tekijät, jotka tulisi huomioida kannustettaessa ikääntyneitä henkilöitä liikkumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset liikkumisen kannustimet ovat yhteydessä aktiiviseen liikunnan harrastamiseen ikääntyneillä ihmisillä, joilla riski muistisairauteen sairastumiseen on kohonnut. Tämä poikkileikkaustutkimus on osa laajempaa FINGER-tutkimusta (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impair
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
16

Turjanmaa, Elina. "Pakkomuuttojen ja vainon kokemisen ylisukupolviset jäljet." Psykologia 57, no. 3 (2025): 250–63. https://doi.org/10.62443/psykologia.v57i3.112128.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tarkastellaan pakkomuuttoja ja vainoa 1900-luvun alkupuolella kokeneiden inkeriläisten jälkeläisten hyvinvointia Suomessa. Tutkimus perustuu kyselyaineistoon (n=650), jonka vastaajat ovat Venäjän vallankumouksen aikana Suomeen siirtyneiden Inkerin pakolaisten kolmatta sukupolvea sekä siirtoväkenä Suomeen jatkosodan aikana tulleiden inkeriläisten toista ja kolmatta sukupolvea. Sodan tapahtumien todistaminen, niiden osaksi joutuminen ja kodin jättäminen ovat elämää perustavanlaatuisesti muokkaavia, usein traumaattisia tapahtumia, joilla on aiempien tutkimusten mukaan usein yli
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
17

Meretoja, Hanna. "Kirjallisuus ja mahdollisen taju." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 4 (December 31, 2016): 67–72. http://dx.doi.org/10.30665/av.66181.

Full text
Abstract:

 
 
 Kirjallisuuden ytimessä on kuvittelukyky. Lukeminen vie meidät erilaisiin maailmoihin, tutkimaan aikoja, paikkoja ja kokemisen tapoja, joihin meillä ei muuten olisi pääsyä. Mutta koska elämme ajassa, jota hallitsee kaikki elämänalueet läpäisevä hyötyajattelu, myös kirjallisuudentutkijat kohtaavat yhä useammin kysymyksen: mitä hyötyä kuvittelemisesta on ja miksi tutkia jotakin mikä on vain kuviteltua? 
 
 
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
18

Vartiainen, Anna-Kaisa, Anu W. Turunen, Sari Ung-Lanki, and Timo Lanki. "Meluherkkyydellä on tärkeä rooli melun kokemisessa." Psykologia 50, no. 4 (2025): 244–56. https://doi.org/10.62443/psykologia.v50i4.145332.

Full text
Abstract:
Melulla on haitallisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Meluherkkyys kuvaa yksilöllistä tapaa kokea melu ja herkkyyttä reagoida siihen. Ympäristömelu on yksi keskeisimmistä ympäristöterveysongelmista, ja suurin osa siitä aiheutuu liikenteestä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset ovat jakautuneet meluherkkyyden suhteen ja miten meluherkkyys on yhteydessä liikennemelun kokemiseen. Tutkittavat poimittiin satunnaisesti suomenkielisistä ja Manner-Suomessa asuvista 25–74-vuotiaista henkilöistä (N = 1 112). Aineiston keräämiseen käytettiin strukturoitua kyselylomake
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
19

Välimaa, Raili, Lasse Kannas, and Riikka Pötsönen. "Sosiaalisen tuen ja yksinäisyyden kokemisen yhteys itsetuntoon 11-15-vuotiailla koululaisilla." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 31, Supplementti (1994): 77–90. https://doi.org/10.23990/sa.156108.

Full text
Abstract:
Artikkelissa kuvataan sosiaalisen tuen, yksinäisyyden kokemusten sekä koulumenestyksen (nuorten oma arvio) yhteyksiä 11-15-vuotiaiden nuorten itsetuntoon. Tutkimus perustuu vuoden 1990 WHO-Koululaistutkimuksen Suomen aineistoon, joka koostuu suomenkielisten peruskoulujen 5., 7. ja 9. luokkien oppilaista. Koko maata edustavaan otokseen kuului 151 koulua, joista 150 toteutti kyselyn (N=3236). Puhdistetun aineiston kooksi tuli 2996 oppilasta ja vastausprosentiksi 93 %. 11-vuotiailla tytöillä ja pojilla itsetuntoindeksin keskiarvon varianssia selitti parhaiten yksinäisyyden kokemusten puuttuminen;
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
20

Piri, Pauli, and Ilkka Vohlonen. "Työtyytyväisyys avosairaanhoidon henkilökunnan keskuudessa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 24, no. 5-6 (1987): 287–96. https://doi.org/10.23990/sa.156056.

Full text
Abstract:
Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon avustajien, hoitajien ja lääkäreiden työtyytyväisyyttä tutkittiin kyselyn avulla yhdeksällä paikkakunnalla. Osoittautui, että tyytyväisimpiä työssään ovat hoitajat. Ammattiryhmien väliset erot tyytyväisyydessä ovat kuitenkin melko suuria. Tyytymättömyys liittyy työn kokemiseen henkisesti raskaana. Työpaikkaansa tai ammattiaan samalla palkalla olisi valmiita vaihtamaan noin 40 %. Vähiten vaihtohalukkaita ovat hoitajat ja suurin osa lääkäreistä. Lääkäreistä naiset ovat miehiä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaansa. Lääkärit kokevat muita useammin palkkansa o
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
21

Ervasti, Marja, Tapio Tenhu, and Hannu Heikkinen. "TAIKA: Taiteen kokemiseen liittyvän tiedon merkitys opettajaksi opiskelevan koulutuspolulla." Kasvatus 53, no. 2 (2022): 187–94. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.115925.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
22

Romanov, Kalle, Markku Koskenvuo, and Jaakko Kaprio. "Aggressiivisuuden osatekijät." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 28, no. 4 (1991): 308–13. https://doi.org/10.23990/sa.156275.

Full text
Abstract:
Aggressiivisuuden ja vihamielisyyden tutkimusmenetelmä STAXIn (C.D. Spielberger: State-Trait Anger Expression Inventory) suomennettua versiota testattiin postikyselyllä 33-37-vuotiailla koehenkilöillä (N=550). Menetelmän toimivuutta verrattiin alkuperäiseen ja lisäksi verrattiin koehenkilön omaa raportointia hänen puolisonsa arvioon, jolloin saatiin käsitys menetelmän luotettavuudesta. STAXIn suomenkielisen version neljän asteikon ominaisuudet todettiin samanlaisiksi kuin alkuperäisen menetelmän. Koehenkilön ja hänen puolisonsa arvioiden korrelaatiot osoittivat kaikkien asteikkojen ulkoisen lu
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
23

Vepsä, Suvi. "Minä olen moneus." Tahiti 12, no. 3 (2022): 28–49. http://dx.doi.org/10.23995/tht.120184.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastelen mikrobien toimijuutta nykytaiteen prosesseissa. Lähestyn aihetta kolmen teoreettis-metodologisen käsitteen, kanssa-tekemisen, kanssa-kokemisen ja kanssa-ajattelun kautta erityisesti uusmaterialistisista teorioista ammentaen. Tutkimuksessani tuon suomalaiseen taidekeskusteluun biotaiteen rinnalle uuden käsitteen, monilajisen taiteen. Artikkelini purkaa ihmiskeskeistä taiteen ja tekijyyden hahmottamisen tapaa korostamalla taideprosessin jatkuvaa yhteismuotoutumista inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijuuksien välisissä kohtaamisissa, jotka tapahtuivat Lilli Haapalan,
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
24

Martinsuo, Miia, and Veikko Teikari. "Opiskelijan resurssit ja etenemisen haasteet sivutoimisissa jatko-opinnoissa." Aikuiskasvatus 28, no. 1 (2008): 35–47. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93798.

Full text
Abstract:
Runsaasti jatko-opintokiinnostusta herättävät tutkimusalat joutuvat pohtimaan, kohdistavatko ne toimintansa vain nelivuotisen, nopean ja tehokkaan tutkijanuralle tähtäävän jatkokoulutuksen väylälle vai hyväksyvätkö ja tukevatko ne myös asiantuntijuuttaan syventävien, sivutoimisten ”elämäntapaopiskelijoiden” selvästi hitaampaa jatkokoulutuksen väylää. Artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa selvitettiin Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osaston sivutoimisten jatko-opiskelijoiden opintojen viivästymistä jatko-opiskelijoiden itsensä kokemina.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
25

Kemppainen, Raija Pini. "Maahanmuuttajaesimiesten kokemuksia suomalaisissa työyhteisöissä." Aikuiskasvatus 28, no. 2 (2008): 135–41. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93814.

Full text
Abstract:
Artikkelissa kuvataan pienimuotoista haastattelututkimusta, missä kartoitettiin maahanmuuttajaesimiesten kokemuksia suomalaisesta työelämästä. Kaikki haastateltavat olivat asuneet Suomessa liki koko aikuisuutensa ajan. Edetäkseen työyhteisöissään heidän oli kuitenkin pitänyt tehdä paljon töitä ja näyttää pystyvänsä. Voidaanko puhua nousua jarruttavasta lasikatosta tai labyrintista, joilla viitataan naisten kokemiin esteisiin työuralla? Asennekasvatuksen ohessa kirjoittaja pitää tärkeänä saada työelämän pelisäännöt avoimiksi ja selkeiksi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
26

Turunen, Mikko Juhana. "Maiseman poetiikkaa Aleksis Kiven lyriikassa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 4 (December 16, 2018): 38–53. http://dx.doi.org/10.30665/av.74283.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan Aleksis Kiven lyriikan tapoja rakentaa, esittää ja merkityksellistää maisemia. Tutkimusaihe mahdollistaa monitieteisen törmäyttämisen, joka hyödyntää kirjallisuustieteen analyysikeinojen lisäksi maisematutkimuksen sekä humanistisen maantieteen ja jossain määrin kirjallisen maantieteen välineitä. Kuitenkin kaunokirjallisten representaatioiden maisema on verbalisoinnin vuoksi erilainen kuin moniaistisesti hahmottuva todellinen maisema.
 Kiven lyriikan maisemille on tyypillistä samanaikainen konkreettisuuden vaikutelma ja sen taustalla oleva elämyksellinen tai merk
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
27

Snellman, Olli, Jaakko Seikkula, Jarl Wahlström, and Katja Kurri. "Aikuisten turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakkaiden terapeuttisissa keskusteluissa kuvaamat hyödylliset muutokset." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 26, no. 3 (2018): 228–46. http://dx.doi.org/10.30668/janus.68918.

Full text
Abstract:
Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka kuusi aikuista turvapaikanhakija- ja pakolaisasiakasta kuvaavat kokemiaan hyödyllisiä muutoksia luonnollisissa terapeuttisissa keskusteluissa. Asiakkaiden keskustelukäynnit kriisikeskuksen työntekijöiden luona videotallennettiin. Tutkimuksen kohteena olivat asiakkaiden esittämät ja tulkkien suomeksi välittämät ilmaukset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia. Analyysissä syntyi neljä hyödyllisen muutoksen kategoriaa. Hyödyllisen muutoksen kategorioita ovat helpottuneempi olotila, uusien ongelmiin ja elämään liitt
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
28

Vairinen, Virpi. "Katastrofien videotaide Don DeLillon romaanissa Nolla kelviniä." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 37, no. 2-3 (2024): 126–42. http://dx.doi.org/10.23994/lk.148187.

Full text
Abstract:
Yhdysvaltalaisen kirjailijan Don DeLillon (s. 1936) romaani Nolla kelviniä (2016) kuvaa nykymaailmaa, jossa ihmiskunta elää monenlaisten olemassa olevien ja tulevien katastrofien keskellä. Konvergenssi-nimisessä laitoksessa varakkaat hakeutuvat kryojäädytykseen samalla kun ilmastotuhot pahenevat ja Ukrainassa käynnistyy uusi sotilaallinen konflikti. Artikkeli käsittelee romaanin kerrontaan upotettuja montaasimaisia katastrofivideoita ja niiden kaunokirjallisia funktioita taideteoksen sanallisen kuvauksen, ekfrasiksen tutkimusperinteen, Sergei Eisensteinin elokuvateorian ja mediafenomenologiste
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
29

Pitkänen, Taina, and Johanna Vaattovaara. "Osalliseksi toisella kielellä? Laillistamisprosessissa olevien lääkäreiden kokemuksia osallisuudesta terveydenhuollon työyhteisöissä." Työelämän tutkimus 22, no. 4 (2024): 461–89. https://doi.org/10.37455/tt.142703.

Full text
Abstract:
Tarkastelemme artikkelissamme EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneiden lääkäreiden osallisuuden kokemuksia ja osallisuuteen liittyviä esteitä suomalaisen terveydenhuollon työyhteisöissä. Fokusryhmäkeskusteluihin perustuvan tutkimuksen osallistujat ovat ulkomailla tutkintonsa suorittaneita, aikuisena Suomeen muuttaneita lääkäreitä, joilla tutkimusajankohtana on ollut laillistamisprosessi Suomessa kesken. Fokusryhmäkeskustelut toteutettiin laillistamiskokeeseen valmentavan koulutuksen puitteissa osallistamalla lääkärit tutkimaan omaa ammatillista kehittymistään työssä tarvittavan suomen kielen tai
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
30

Näsi, Altti. "Digitaalisen valokuvan merkitys visuaalisena keskusteluna ja yhteisöllisyyden rakentajana pirkanmaalaisen päiväkodin WhatsApp-ryhmässä." Media & viestintä 42, no. 2 (2019): 122–40. http://dx.doi.org/10.23983/mv.83375.

Full text
Abstract:
Tutkimus pyrkii lisäämään ymmärrystä modernin viestintäteknologian avulla välitettyjen valokuvien merkityksistä yhteisöjen sisäisessä viestinnässä. Tapaustutkimuksen kohteena on pirkanmaalaisen päiväkodin perustama WhatsApp-ryhmä ja siellä jaetut valokuvat, joita analysoidaan visuaalisena keskusteluna ja joiden merkitystä tarkastellaan yhteisöllisyyden kokemisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Mikko Villin tutkimus (2010) valokuvajakamisen aikaansaamasta etäläsnäolon tunteesta sekä Asko Lehmuskallion (2012) pohdinta filmiajan ja digitaalisen ajan amatöörivaloku
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
31

Turkulainen, Henni, Soila Porkamaa, Kirsi Honkalampi, Niko Flink, Sari Lindeman, and Virpi Leppänen. "Minätilojen yhteydet tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden oireisiin." Psykologia 56, no. 5 (2025): 507–23. https://doi.org/10.62443/psykologia.v56i5.98018.

Full text
Abstract:
Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitetään skeematerapian käsitteelliseen viitekehykseen kuuluvien, potilaiden kokemien skeemamoodien (minätilojen) yhteyttä tunne-elämältään epävakaan persoonallisuuden oireisiin ja oireiden voimakkuuteen. Tutkimuksen aineiston muodostivat 61 potilasta, joilla oli vakava epävakaa persoonallisuushäiriö (Borderline Personality Disorder, BPD). Epävakaan persoonallisuuden oireet mitattiin kliinikon tekemällä haastattelulla ja minätilat potilaiden täyttämällä itsearviointimittarilla. Suurin osa vastaajista oli naisia (85,2%). Vastaajien keski-ikä oli 32,2 vuotta. M
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
32

Lahtomaa, Mervi, Nina Haltia, and Arto Jauhiainen. "”Hinta hieman rajoittaa käsitystä kaikille tasavertaisesta koulutusmahdollisuudesta” – opiskelijoiden kokemuksia avoimen yliopiston opintomaksuista." Kasvatus 55, no. 2 (2024): 167–85. http://dx.doi.org/10.33348/kvt.126094.

Full text
Abstract:
Korkeakoulutuksen tasa-arvon yhtenä peruspilarina on Suomessa pidetty tutkintokoulutuksen maksuttomuutta. Avoimen yliopiston tehtäväksi on nähty koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Tutkintoon johtamaton avoin yliopisto-opetus on kuitenkin lähtökohtaisesti maksullista. Avoimen väylä puolestaan on opiskelijavalintatapa, joka perustuu avoimessa yliopistossa suoritettuihin opintoihin. Tämä tutkimus tarkastelee, 1) miten avoimen yliopiston opiskelijat kokevat opintomaksut, 2) mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden maksuissa kokemiin haasteisiin ja 3) millaisia näkökulmia opiskelijoilla on
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
33

Sandbacka, Kasimir. "Myöhäismoderni melankolia Tove Janssonin novelleissa ”Aikakäsite” ja ”Lokomotiivi”." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 4 (December 16, 2018): 22–37. http://dx.doi.org/10.30665/av.74415.

Full text
Abstract:
Tässä artikkelissa tarkastelen, kuinka Tove Janssonin novelleissa ”Aikakäsite” (viitteissä A) ja ”Lokomotiivi” (viitteissä L) kokoelmasta Dockskåpet och andra berättelser (1978, suom. Nukkekaappi ja muita kertomuksia, 1980) melankolia ilmentää modernille tai myöhäismodernille ajalle ominaista tapaa ymmärtää ja kokea yksilön suhde yhteiskuntaan.
 Tulkintani lähtökohtana on Karin Johannissonin (2012) melankolian kulttuurihistoria, jossa melankoliaa tarkastellaan nimenomaan modernina tuntemuksena. Johannissonin teorian avulla pyrin löytämään henkilöhahmojen melankolisten tuntemusten kulttuur
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
34

Arjoranta, Jonne, and Johannes Koski. "Pepe-sammakko Kiasmassa." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 3 (2018): 6–29. http://dx.doi.org/10.23994/lk.76569.

Full text
Abstract:
Analysoimme artikkelissamme trollauskampanjaa, joka kohdistui nykytaiteen museo Kiasman ARS17-näyttelyssä esillä olleeseen #ALONETOGETHER-taideteokseen keväällä 2017. Poikkeuksellisen suuria tunteita puolesta ja vastaan herättäneen teoksen luona nähtiin kevään aikana innostuneita museokävijöitä, mutta myös teoksen hengen ja normatiivisen galleriakontekstin ulkopuolelle tarkoituksella jättäytyneitä osallistujia.
 Taideteoksen luona Kiasmassa vieraili useita ihmisiä, jotka pyrkivät häiritsemään pääasiassa yhtä taiteilijoista, Shia LaBeoufia, jonka kanssa pystyi kommunikoimaan teoksen välity
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
35

Nordquist, Hilla. "Kriittiset tilanteet, väkivalta ja niihin liittyvä stressi ensihoitajien työssä." Kriminologia 3, no. 2 (2023): 1–20. http://dx.doi.org/10.54332/krim.125185.

Full text
Abstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ensihoitajien kohtaamia kriittisiä tilanteita, väkivaltaa ja niihin liittyvää stressiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin EMS Critical Incident Stress -kyselyllä, jossa oli listattuna 31 ensihoitajien työn kriittistä tilannetta. Vastaajat (N = 436) raportoivat työuransa aikana kohtaamiensa kriittisten tilanteiden määrän ja arvioivat niihin liittyvää, viimeisen kuuden kuukauden sisällä kokemaansa stressiä. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysilla, khiin neliö -testillä, Kruskal-Wallis -testillä ja Mann-Whitney U-testillä. Yl
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
36

Leppälä, Jarkko, Tiina Mattila, Kim O. Kaustell, and Juha Suutarinen. "Maatilayrityksen johtamisen kehittämistarpeet ja verkkopalvelu johtamistoimen välineenä." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 21 (January 31, 2006): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76038.

Full text
Abstract:
MTT maatalousteknologian tutkimus (Vakola) toteutti Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittaman Johtamisella hyvinvointia eli Jopas- kehityshankkeen vuosina 2003–2004. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa materiaali internetissä toteutettavaan maatilan johtamistoimen internet- sivustoon, joka opastaa maatilayrittäjää suunnitelmallisempaan tilanpitoon. Tässä artikkelissa tarkastellaan tutkimusaineistoa ja analyysia JopasWeb- verkkopalvelun suunnittelussa. Hankkeen lähtökohtana keskeistä oli maatilan johtamista helpottavat tietotarpeet eri työtehtävissä maatilayrittäjän ja hänen perheensä hyvinvo
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
37

Kallioniemi, Marja, and Hanna-Riitta Kymäläinen. "Työhyvinvointi maatiloilla: stressi, työturvallisuus eläinten hoitotyössä ja naisten työolosuhteet maidontuotantotiloilla." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 30 (January 31, 2014): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75273.

Full text
Abstract:
Artikkeliväitöskirjan kokoavana teemana on työhyvinvointi suomalaisilla maatiloilla. Vuonna 2004 toteutettuun puhelinhaastatteluun vastasi 1 182 päätoimista viljelijää. Toinen, laadullinen aineisto kerättiin kesällä 2007 kymmeneltä maidontuotantotilalta haastatellen ja havainnoiden naisten työtä. Päätoimiset viljelijät kokivat haastatteluaineiston mukaan vähemmän stressiä kuin työikäinen väestö Suomessa keskimäärin. Laadullisen tutkimusaineiston mukaan suurin osa maitotiloilla työskentelevistä naisista kertoi kokevansa luonnonläheisen työn tuotantoeläinten parissa antoisana. Meneillään oleva r
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
38

Heikkilä, Jaakko, Eija Pouta, Sari Forsman-Hugg, Johanna Mäkelä, and Merja Isoniemi. "Kuluttajien näkemyksiä siipikarjanlihan turvallisuudesta." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75699.

Full text
Abstract:
Siipikarjanlihan kysyntä Suomessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Viime vuosiin asti suurin osa tästä kysynnästä on katettu kotimaisella tarjonnalla, mutta viime aikoina siipikarjanlihan tuonti on lisääntynyt. Samaan aikaan siipikarjanlihan kuluttajien keskuudessa on myös lisääntynyt kiinnostus siihen, miten liha on tuotettu ja kuinka turvallista se on. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme suomalaisten kuluttajien näkemyksiä siipikarjan turvallisuudesta sekä näiden näkemysten taustalla olevia tekijöitä. Tutkimus perustuu internet-paneeliin, jossa haastateltiin 1312 suomalaista kuluttajaa
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
39

Walliander, Haron. "Kaahailua idyllissä." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 34, no. 4 (2021): 7–23. http://dx.doi.org/10.23994/lk.112959.

Full text
Abstract:
Tutkin artikkelissani lähipeluun menetelmin, miten kotimainen digitaalinen peli My Summer Car (Suomi 2016) esittää 1990-luvun lama-ajan Suomen maaseutua ja miesten joutilaisuutta. My Summer Car on yhden ihmisen, Johannes Rojolan, projekti, ja siten se kuvaa tekijänsä näkemyksiä esittämästään aikakaudesta. Pelin vertailukohtana käytetään maaseutua ja joutilaisuutta käsitteleviä humoristisia elokuvia sekä televisiosarjoja. Kysyn, miten peli eroaa niistä.Esitän, että My Summer Car luo lama-ajan Suomesta omannäköisensä tulkinnan, jossa pelien omaleimaisuus vaikuttaa joutilaisuuden kokemiseen. Selv
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
40

Simelius, Susanne, Reeta Turunen, Mari Herttalampi, and Taru Feldt. "Omantunnon stressi hyvinvoinnin riskitekijänä terveydenhuollossa." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 59, no. 4 (2022). http://dx.doi.org/10.23990/sa.102584.

Full text
Abstract:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisen sairaanhoitopiirin potilastyötä tekevän henkilöstön (n = 735) omantunnon stressiä ja sen yhteyksiä työuupumukseen. Lisäksi tutkittiin, muuntaako työn merkityksellisyys omantunnon stressin ja työuupumuksen välistä yhteyttä. Tutkimuksen teoreettisena mallina toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että omantunnon stressi on riskitekijä työuupumukselle. Vaikka työn merkityksellisyyden kokemukset olivat yleisiä potilastyössä ja sen kokeminen oli yhteydessä vähäisempään työuupumukseen, ei työn merkity
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
41

Metso, Pekka, Laura Kallatsa, Sini Mikkola, and Talvikki Ahonen. "Kokemukset hengellisestä yhteydestä ja hengellisyyden muutoksesta koronapandemian aikana Suomen ortodoksisessa ja evankelis-luterilaisessa kirkossa." Diakonian tutkimus, no. 2 (December 17, 2021). http://dx.doi.org/10.37448/dt.109489.

Full text
Abstract:
Artikkeli tarkastelee Suomen ortodoksisen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan osallistuneiden (N=555) kokemuksia hengellisestä yhteydestä ja muutoksista omassa hengellisyydessä koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana. Hengellisen yhteyden käsite pitää sisällään seurakunta-, ehtoollis- ja rukousyhteyden. Tutkimusaineistomme koostuu kahdesta kyselylomakeaineistosta: ortodoksisen kirkon striimattuihin jumalanpalveluksiin osallistuneiden tuottamasta aineistosta (N=330) ja evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan pandemian aikaan osallistuneiden tuottamasta aineistosta (N=225). Usk
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
42

Ekqvist, Eeva, and Katja Kuusisto. "Päihdekäyttö, retkahdusriskit ja retkahtamisen välttäminen kolmen kuukauden kuluttua laitospäihdekuntoutuksesta." Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 61, no. 2 (2024). http://dx.doi.org/10.23990/sa.122488.

Full text
Abstract:
Tutkimuksessa tarkastellaan kuntoutujien päihdekäytössä tapahtuneita muutoksia laitospäihdekuntoutuksen jälkeen sekä sitä millaisissa tilanteissa kuntoutujat ovat kokeneet retkahduspainetta ja millaiset keinot ovat vuorostaan auttaneet retkahduksen ehkäisemisessä. Aineiston muodostavat kuntoutujien (N=65) vastaukset laitospäihdekuntoutuksen kolmen kuukauden seurantakyselyyn. Aineistoa on analysoitu pienille aineistoille sopivilla tilastollisilla menetelmillä sekä laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Päihteettömänä kolmen kuukauden kuluttua kuntoutuksen päättymisen jälkeen on puolet tutkimuks
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
43

Rajamäki, Anna-Maija, Anja Terkamo-Moisio, and Anna Liisa Aho. "Nuorten kokemat elämänmuutokset vanhemman kuoleman jälkeen." Thanatos 12, no. 1 (2024). http://dx.doi.org/10.57124/thanatos.132092.

Full text
Abstract:
Vanhemman kuolema on nuorelle yksi elämän tuskallisimmista ja haitallisimmista koettelemuksista, mikä muuttaa heidän elämäänsä pysyvästi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhemman kuoleman kokeneiden nuorten elämänmuutoksia. Tutkimusaineisto koostui vanhempansa nuorena menettäneiden henkilöiden vastauksista (n=86). Tutkimusaineisto kerättiin elektronisen (e-) lomakkeen avulla kahden valtakunnallisen vertaistukijärjestön kautta. E-lomakkeessa kysyttiin taustatietoja sekä avoimella kysymyksellä nuoren kokemista elämänmuutoksista vanhemman kuoleman jälkeen. Aineisto analysoitiin aineistoläht
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
44

Lindberg, Toni, Anna Kauppinen, and Anna Liisa Aho. "Katsaus henkirikoksen tekijän ja uhrin läheisiin liittyvästä tutkimuksesta sekä heidän kokemista elämänmuutoksista henkirikoksen jälkeen." Thanatos 12, no. 1 (2024). http://dx.doi.org/10.57124/thanatos.147397.

Full text
Abstract:
Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tuli Suomessa 79 henkirikosta. Henkirikos on traumaattinen kokemus sekä uhrin että tekijän läheisille ja vaikuttaa pitkään heidän elämäänsä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa henkirikoksen tekijöiden ja uhrien sisaruksista tehtyjä tutkimuksia sekä kuvata läheisten kokemia elämänmuutoksia henkirikoksen jälkeen. Katsauksen tavoitteena on antaa yleiskuva henkirikoksen uhrien ja tekijöiden sisaruksiin liittyvästä tutkimuksesta. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa koetuista elämänmuutoksista, jota yhteiskunnassa voidaan käyttää
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
45

Kurtelius, Tuulikki, and Kristiina Kumpulainen. "Yksinäisyyden kokemisen muutokset nuoreksi kasvamisen polulla." Kasvatus & Aika 16, no. 4 (2022). http://dx.doi.org/10.33350/ka.107919.

Full text
Abstract:
Tässä laadullisessa seurantatutkimuksessa tarkastellaan nuorten yksinäisyyden kokemuksia ajallisesta näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu 22 peruskoulua käyvän nuoren haastatteluaineistosta, joka on kerätty nuorten ollessa 12–13-vuotiaita. Haastatteluissa nuoret tarkastelevat kolme vuotta aiemmin kuvaamiaan yksinäisyyden kokemuksia. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin yksinäisyystutkijoiden Burgess ym. (1999), Goossens & Marcoen (1999) ja Hymel ym. (1999) näkökulmia ajan kulkuun liittyvistä muutoksista lasten ja nuorten kokemassa yksinäisyydessä. Aineiston analyysiä oh
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
46

Mäkiniemi, Jaana-Piia, and Anne Mäkikangas. "Etäjohtaminen koronapandemian aikana – työn vaatimukset yliopistossa työskentelevien esihenkilöiden kokemina." Hallinnon Tutkimus 42, no. 2 (2023). http://dx.doi.org/10.37450/ht.115592.

Full text
Abstract:
Academic remote leadership in the time of COVID-19 – job demands experienced by supervisorsThe COVID-19 pandemic made many supervisors suddenly remote leaders, thus forcing them to adapt to a new way of working. Little is yet known about how they worked and how they experienced remote leadership. The study aims to analyze the experiences of 233 supervisors in the spring of 2021 with a focus on the demands of supervisors’ work during the corona pandemic. Through qualitative content analysis, four types of hindrance and challenge demands were identified from the supervisors’ writings. The demand
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
47

Ketola, Valpuri, and Anne Birgitta Pessi. ""Piti uudestaan löytää tunne elämän merkityksellisyydestä"." Teologinen Aikakauskirja 129, no. 3 (2024). http://dx.doi.org/10.62442/ta.144608.

Full text
Abstract:
Nuoruus ja nuori aikuisuus ovat erityisen keskeisiä elämänvaiheita ihmisen etsiessä ja vahvistaessa merkityksellisyydenkokemustaan. Tutkimme artikkelissamme, miten 18–25-vuotiaat korkeakouluopiskelijat ovat ylläpitäneet ja vahvistaneet merkityksellisyyden kokemustaan COVID-19-kriisin aikana. Merkityksen kokemisen käsitteen lisäksi hyödynnämme empiiristä tutkimustietoa, joka käsittelee merkityksellisyyden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnämme kolmiosaista mallia merkityksellisyydestä: johdonmukaisuus (coherence), tarkoitus (purpose) ja merkitys (significance
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
48

Koivunen, Anu. "Affektin paluu?Tunneongelma suomalaisessa mediatutkimuksessa." Media & viestintä 31, no. 3 (2008). http://dx.doi.org/10.23983/mv.63018.

Full text
Abstract:
Artikkelissa kartoitetaan humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kansainvälisessä kentässä havaittavaa ”affektiivista käännettä” eli tieteiden väliset rajat ylittävää kiinnostusta tutkia ihmisen ja maailman suhteita, merkityksenmuodostusta ja kulttuurin ja yhteiskunnan olemisen tapoja tuntemisen, tuntumisen ja kokemisen käsittein. Vaikka kysymyksenasettelut heijastuvat myös uuteen suomalaiseen mediatutkimukseen, artikkeli esittää puheen käänteestä olevan Suomessa liioittelua. Pikemminkin mediatutkimuksen perinteitä jäsentää tunneongelma: tunteiden ja kokemuksellisuuden kysymysten
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
49

Hörkkö, Eeva, Heikki Silvennoinen, and Tero Järvinen. "Työssä oppimisen mahdollisuudet ja työelämän luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004–2016." Työelämän tutkimus, September 13, 2022. http://dx.doi.org/10.37455/tt.102922.

Full text
Abstract:
Artikkelissa tutkitaan tilastollisin menetelmin, 1) miten koettu mahdollisuus työssä oppimiseen ja työelämän luottamus ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, työnantajasektoriin ja työsuhteen luonteeseen, 2) miten koetut työssäoppimismahdollisuudet ja luottamus ovat yhteydessä toisiinsa, ja 3) miten oppimismahdollisuuksien ja luottamuksen yhteys on mahdollisesti muuttunut vuosien 2004–2016 välillä. Aineistona (N = 3 896) käytetään työolobarometrin 2004, 2010 ja 2016 kyselyaineistoa (Työministeriö & Tilastokeskus 2004; Työ- ja elinkeinoministeriö & Tilastokeskus 2010; 20
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
50

Kumpulainen, Kaisu, Olli Ruokolainen, Mervi Luonila, Aino Leppänen, and Eerika Koskinen-Koivisto. "Kulttuurin rooli asukkaiden koetulle hyvinvoinnille lähiöissä." Alue ja Ympäristö, April 15, 2025, 00. https://doi.org/10.30663/ay.148429.

Full text
Abstract:
Artikkelin tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään kulttuurin roolia lähiöissä asuvien ihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa. Lähiö on elinympäristö ja myös kulttuurin kokemisen ja tekemisen paikka noin joka viidennelle Suomessa asuvalle. Artikkelin aineisto perustuu Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä -tutkimushankkeessa kerättyihin aineistoihin: kyselytutkimukseen sekä etnografiseen haastattelu-, työpaja- ja havainnointiaineistoihin. Sovellamme artikkelissa Erik Allardtin teoriaan pohjautuvaa koetun hyvinvoinnin käsitettä. Hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien luokittelun kautta
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography