Log in

Relevant bibliographies by topics / Kolttasaamelaiset

Contents

Journal articles
Dissertations / Theses
Books

Academic literature on the topic 'Kolttasaamelaiset'

Author: Grafiati

Published: 25 July 2024

Last updated: 31 July 2025

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Kolttasaamelaiset.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Kolttasaamelaiset"

1

Tanhua, Sonja. "Kolttasaamelainen kyläkokousjärjestelmä muutosten keskellä." Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 20, no. 1 (2020): 29–49. http://dx.doi.org/10.37449/ennenjanyt.89201.

Full text

Abstract:

Kolttasaamelaisen yhteisön erityisenä piirteenä pidetään kyläkokousjärjestelmää, joka perimätiedon mukaan on toiminut vuosisatojen ajan luottamusmiehen johdolla. Kolttasaamelaiset ovat ainoana saamelaisryhmänä Pohjoismaissa ja Euroopassa onnistuneet säilyttämään perinteisen päätöksentekomuotonsa, kyläkokousjärjestelmän, osana elävää kulttuuria ja poliittista toimintaa. Toimivaltansa ollessa laajimmillaan kyläkokoukset vastasivat päätöksenteon ja veronkannon lisäksi oikeuden jakamisesta yhteisöissään sekä toteutumisesta lievemmissä rikosasioissa.  Muualla Euroopassa ja Pohjois

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Jouste, Marko. "Suonikylän kolttasaamelainen itkuperinne 1900-luvulla." Etnomusikologian vuosikirja 32 (December 1, 2020): 10–45. http://dx.doi.org/10.23985/evk.90118.

Full text

Abstract:

Itkuvirsiperinne kuuluu lukuisten Luoteis-Venäjän kansojen kulttuureihin. Itkuvirret eli itkut tunnetaan myös kolttasaamelaisessa musiikkiperinteessä, jolla on vuosisataiset yhteydet muihin Luoteis-Venäjän alueen kulttuureihin. Kolttasaamelaisia itkuja on tutkittu aiemmin sangen vähän, mutta tallennettuja itkuja ja niihin liittyvää tietoa löytyy arkistoaineistoista. Kolttasaamenkielinen nimitys itkuperinteelle on virss, ja itkujen esittämisestä käytetään verbiä virsseed. Itkuilla käsitellään suruun ja menetykseen liittyviä tunnetiloja. Itkuvirret ovat pääasiassa sooloesityksiä, ja niitä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Saastamoinen, Ilpo. "Kolttasaamelainen leu'dd: sattuman entropiaa vai salattua järjestystä?" Etnomusikologian vuosikirja 1 (December 1, 1986): 66–95. http://dx.doi.org/10.23985/evk.100966.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Laitila, Teuvo. "Alistamista ja yhteistyötä: Miten Suomen ortodoksinen kirkko käyttää sanan valtaa kolttasaamelaisiin." Uskonnontutkija - Religionsforskaren 13, no. 2 (2024). http://dx.doi.org/10.24291/uskonnontutkija.148098.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tarkastellaan Suomen ortodoksisen kirkon tapoja puhua kolttasaamelaisista ja käyttää puheessaan sanojen valtaa. Lähteinä ovat jumalanpalvelustekstit ja kirkon edustajien avoimesti saatavissa olevat aihetta koskevat julkaisut sekä kaksi näyttelyluetteloa. Lähestymistapa on jälkikoloniaalinen eli tekstejä luetaan vallankäytön muotoina, mutta vallankäyttöä ei oleteta yksipuoliseksi: kirkko ei pyri automaattisesti alistamaan eivätkä kolttasaamelaiset ole vain vallankäytön objekteja, vaan heillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen. Lähteistä nousi esille kolme toisiinsa liittyvää vallankä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Juutinen, Markus. "Koltansaamen myönteiset ja kielteiset fokuspartikkelit." Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 2019, no. 97 (2019). http://dx.doi.org/10.33340/susa.69127.

Full text

Abstract:

Artikkeli käsittelee koltansaamen myönteisiä ja kielteisiä fokuspartikkeleita, niiden lainalähteitä sekä niiden käytön muuttumista kielikontaktien vaikutuksesta. Vanhin aineisto on kerätty 1900-luvun alkupuolella ja tuorein aineisto vuonna 2007. Tuona tutkimusaikana koltansaamen kieliympäristö muuttui radikaalisti. Kolttasaamelaiset puhuivat tutkimusjakson alkupuolella koltansaamen lisäksi myös venäjää, mutta sen tilalle tärkeimmäksi kontaktikieleksi muodostui suomen kieli, kun Petsamon alue liitettiin Suomeen. Ajallisesti kolmitasoisessa aineistossa näkyy kielikontaktien vaikutus koltan

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Ruotsala, Helena. "Kolttasaamelaisten vaikuttamisen strategiat." Sananjalka 66, no. 1 (2024). https://doi.org/10.30673/sja.146690.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Lehtola, Veli-Pekka. "Kolttasaamelaisten asuttaminen Inariin 1945–49." Historiallinen Aikakauskirja 107, no. 4 (2009). http://dx.doi.org/10.54331/haik.139637.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Kallio, Kati, Taarna Valtonen, and Marko Jouste. "Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa." Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 2019, no. 97 (2019). http://dx.doi.org/10.33340/susa.75266.

Full text

Abstract:

Olaus Sirman runojen vertailevaa luentaa: runojen poetiikka ja rakenne ympäröivien kulttuurien tekstien näkökulmasta Vuonna 1673 Uppsalan yliopiston professori ja Ruotsin antikviteettikollegion assessori Johannes Schefferus julkaisi latinaksi kirjan Lapponia, joka sisältää kaksi Olaus Sirman antamaa runoa. Sirma oli Sodankylän alueella syntynyt saamelainen, Uppsalan yliopiston opiskelija ja myöhemmin pappismies Enontekiöllä. Sirman runojen luonteesta on kiistelty: ovatko ne yksilöllisiä taiteellisia luomuksia vai esimerkkejä tämän myöhemmin assimiloituneen saamelaisryhmän alkuperäisestä

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Dissertations / Theses on the topic "Kolttasaamelaiset"

1

Räsänen, M. (Maija). "“Kettu on ripustanut koipensa koivujen oksille.”:kolttasaamelaista kirjallisuutta ylirajaisen kirjallisuuden kehyksessä." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201708302773.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Tanhua, S. (Sonja). "Kurjat koltat, siirtomaaherrojen uhrit?:kolttasaamelainen yhteisö lehdistön kuvaamana vuosina 1964–1972." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201501091001.

Full text

Abstract:

Työni aihe on kolttasaamelainen yhteisö lehdistön kuvaamana vuosina 1964–1972. Pääasiallisena lähdeaineistonani minulla oli Lapin Kansan artikkelit ja uutiset vuosilta 1964–1972. Viimeisen pääluvun lähdeaineisto koostui Viikkosanomien vuosien 1967 ja 1970 julkaisuista. Viikkosanomia käytin koska vuoden 1970 aikana tämä koko Suomessa ilmestyvä aikakausilehti julkaisi lukuisia kolttasaamelaisia sekä heidän olojaan käsitteleviä artikkeleita ja raportteja. Työssäni tarkastelin vuosien 1964–1972 kolttasaamelaisia koskevaa kirjoittelua. Mitä kirjoitettiin, ketkä kirjoittivat ja ketkä pääsivät äänee

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Kolttasaamelaiset"

1

Nyyssönen, Jukka. Ambivalenssista rajan kunnioitukseen: Kolttasaamelaisten ja suomalaisten kulttuuristen rajojen valvonta. Osuuskunta Jyväs-Ainola, 2010.

Find full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Holmström, Emma, and Anniina Hopeala. Rajantakaista Karjalaa. Kulttuurien museo, 2008.

Find full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Jukkara, Jaana-Maria. Son vuäinn: Hän näkee : kolttasaamelaisten leuddeja Kuolasta = She sees : Skolt Sámi leu'dd from the Kola Peninsula. Maailman musiikin keskus, 2007.

Find full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!