Relevant bibliographies by topics / Kompetenssi

Contents

  1. Journal articles
  2. Dissertations / Theses
  3. Books
  4. Book chapters
  5. Conference papers
  6. Reports

Academic literature on the topic 'Kompetenssi'

Author: Grafiati
Published: 4 June 2021
Last updated: 1 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Kompetenssi.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Kompetenssi"

1

Masonen, Virpi. "Leksikaalinen kompetenssi osana kielitaitoa." Lähivõrdlusi. Lähivertailuja, no. 23 (2013): 187–209. http://dx.doi.org/10.5128/lv23.08.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Piippo, Sisko, Leo Nyqvist, and Mari Suonio. "Lähisuhdeväkivallasta oppimisen reflektiot sosiaalityön opiskelijoiden oppimispäiväkirjoissa." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27, no. 2 (June 2, 2019): 164–80. http://dx.doi.org/10.30668/janus.69690.

Full text
Abstract:
Lähisuhdeväkivalta on globaali ja sensitiivinen ilmiö, johon liittyvä koulutustarjonta on ollut sosiaalityön opinnoissa vähäistä. Artikkelissa tutkitaan sosiaalityön opiskelijoiden reflektoimia oppimiskokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Aineistona on 54 oppimispäiväkirjaa, jotka on kerätty ensimmäiseltä sosiaalityön valtakunnalliselta lähisuhdeväkivaltaa ja sen ammatillista kohtaamista käsittelevältä verkkokurssilta. Oppiminen paikantui neljään eri kehykseen: ammatillinen kompetenssi, kokemusreflektio, väkivaltaspesifit rajat ja asennemuutos. Opiskelijoiden henkilökohtaisesti kokeman ja todistaman väkivallan yleisyys kertoo aiheen sensitiivisyydestä ja asettaa haasteita verkko-opetukselle. Verkkomuotoisella opetuksella on mahdollista kehittää opiskelijoiden kliinisiä taitoja, vaikka suora kontakti asiakkaaseen ja opettajaan puuttuvat. Sensitiivisen aiheen käsittely edellyttää kuitenkin opettajalta perinteistä verkko-opetusta aktiivisempaa kommunikointia opiskelijoiden kanssa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Laaksonen, Vilja. "Lasten vuorovaikutustaidot tutkimuksen kohteena." Prologi 6, no. 1 (December 15, 2010): 6–24. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95813.

Full text
Abstract:
Lapsi omaksuu arvoja ja asenteita ja rakentaa käsitystä itsestään vertaissuhteissa. Lapset tarvitsevat erilaisia vuorovaikutustaitoja vertaistensa parissa. Esimerkiksi yhteistyö, jakaminen ja ongelmanratkaisu ovat tärkeitä taitoja jo alle kouluikäiselle lapselle. Vuorovaikutustaidoista puhutaan eri tieteenaloilla eri käsittein. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata, millaisilla käsitteillä ja tutkimusmenetelmillä lasten vuorovaikutustaitoja on tutkittu muun muassa viestinnän, kasvatustieteiden ja psykologian tieteenaloilla. Artikkelissa kootaan myös niitä näkökulmia, jotka ovat vaikuttaneet lasten vuorovaikutustaitojen tutkimuksen taustalla. Lasten vuorovaikutustaitojen tutkimusta viimeisen kymmenen vuoden ajalta (1998–2009) kartoittavan kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan todeta, että yleisimmin aineiston tutkimuksissa käytetään käsitteitä sosiaalinen kompetenssi, sosiaaliset taidot, vertaissuhdetaidot ja viestintätaidot. Lasten vuorovaikutustaidot on moninaisista käsitteistä huolimatta määritelty ja operationaalistettu samankaltaisesti. Päätutkimusmenetelminä käytetään havainnointia ja lasten vuorovaikutustaitojen mittaamiseen tarkoitettuja mittareita. Alkuperäistutkimusten tarkastelu osoitti, että lasten vuorovaikutustaitoja on tutkittu esimerkiksi erilaisten kehityshaasteiden ja riskien ehkäisyn näkökulmasta. Lasten vuorovaikutustaidot kehittyvät vertaissuhteissa (Gagnon & Nagle 2004, 174). Koska vuorovaikutustaidot muodostavat alustan vertaissuhteiden kehittymiselle, voi vertaisryhmästä syrjäytymisestä seurata negatiivinen kierre, joka ylläpitää tiettyä sosiaalista statusta vertaisryhmässä (ks. Laine 1998, 497). Lasten vuorovaikutustaitojen tutkiminen auttaa tunnistamaan myös mahdollisia riskitekijöitä, joihin jo varhaiskasvatusvaiheessa voidaan vaikuttaa.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

SINABUTAR, DUSLI. "HUBUNGAN KREATIVITAS DAN MOTIVASI BERPRESTASI DENGAN KOMPETENSI PEDAGOGIK GURU DI SMP NEGERI KECAMATAN PERBAUNGAN." SECONDARY: Jurnal Inovasi Pendidikan Menengah 1, no. 3 (July 21, 2021): 181–89. http://dx.doi.org/10.51878/secondary.v1i3.326.

Full text
Abstract:
Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui hubungan antara kreativitas dengan kompetens pedagogik guru di SMP Negeri Kecamatan Perbaungan selanjutnya untuk mengetahui hubungan antara motivasi berprestasi dengan kompetensi pedagogik guru di SMP Negeri Kecamatan Perbaungan dan untuk mengetahui hubungan antara kreativitas dan motivasi berprestasi secara bersama-sama dengan kompetensi pedagogik guru di SMP Negeri Kecamatan Perbaungan. Penelitian ini merupakan penelitian deskriptif korelasional. Populasi penelitian berjumlah 136 orang dan sampel berjumlah 51 orang. Hasil analisis data menunjukkan bahwa terdapat hubungan positif dan signifikan antara kreativitas dengan kompetensi pedagogik guru di SMP Negeri Kecamatan Perbaungan, terdapat hubungan signifikan antara motivasi berprestasi dengan kompetensi pedagogik guru di SMP Negeri Kecamatan Perbaungan, dan terdapat hubungan positif dan signifikan antara kreativitas dan motivasi berprestasi secara bersama-sama dengan kompetensi pedagogik guru di SMP Negeri Kecamatan Perbaungan. Kesimpulan hasil penelitian adalah terdapat hubungan positif dan signifikan antara kreativitas dan motivasi berprestasi secara sendiri-sendiri maupun secara bersama-sama dengan kompetensi pedagogik guru SMP Negeri Kecamatan Perbaungan.Kata Kunci : Kreativitas, Motivasi Berprestasi, Kompetensi Pedagogik Guru
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Wahyuningsih, Sri, Hadi Susiarno, Setiawan Setiawan, Farid Husin, Ishak Abdulhak, and Firman Fuad Wirakusumah. "Peran Penerapan Model Pembelajaran Asuhan Persalinan Kala I dan II Terintegrasi Terhadap Motivasi dan Kompetensi Mahasiswa serta Kepuasan Pasien pada Praktik Klinik Kebidanan." Jurnal Pendidikan dan Pelayanan Kebidanan Indonesia 2, no. 4 (July 19, 2017): 9. http://dx.doi.org/10.24198/ijemc.v2i4.71.

Full text
Abstract:
Asuhan persalinan yang diberikan bidan sesuai kebutuhan dan menyesuaikan dimensi fisiologis, psikologis, agama, budaya yang dipadukan dengan kompetensi dasar dalam asuhan persalinan. Penerapan model pembelajaran asuhan persalinan kala I dan II terintegrasi diharapkan dapat meningkatkan motivasi, kompetensi dan sesuai harapan masyarakat yaitu memberikan kepuasan pelayanan yang diberikan mahasiswa DIII Kebidanan pada praktik klinik. Tujuan penelitian ini adalah mengukur perbedaan motivasi, kompetensi mahasiswa, menganalisis hubungan motivasi dan kompetensswsi serta menganalis peranan kompetensi terhadap kepuasan pasien Metode penelitian menggunakan quasy experimental dengan one group pretest-postest design. Subyek penelitian adalah mahasiswa DIII Kebidanan semester IV Fakultas Kedokteran Universitas Negeri Sebelas Maret Surakarta, pasien yang diberi asuhan persalinan kala I dan II terintegrasi oleh mahasiswa masing masing sejumlah 37 responden dan memenuhi kriteria inklusi. Perbedaan motivasi, kompetensi dianalisis menggunakan uji Wilcoxon, uji Rank Spearman untuk menganalisis korelasi motivasi dan kompetensi (pengetahuan, sikap, ketrampilan) dengan kepuasan pasien. Hasil penelitian ini, ada peningkatan rerata nilai motivasi 40,48%, pengetahuan 57,8%, sikap 53,6%, ketrampilan 52,47%, dan kompetensi mahasiswa 64,86% sesudah penerapan model pembelajaran asuhan persalinan kala I dan II terintegrasi. Korelasi motivasi dan kompetensi menunjukkan p>0,485, peranan kompetensi terhadap kepuasan (variabel ketrampilan) mempunyai korelasi sedang sebesar 0,567 (r2=32,14%) terhadap kepuasan pasien. Simpulan dalam penelitian ini adalah terdapat peningkatan motivasi dan kompetensi motivasi dan kompetensi mahasiswa sesudah penerapan model pembelajaran asuhan persalinan kala I dan II terintegrasi, tidak ada korelasi antara motivasi dengan kompetensi mahasiswa. Kompetensi mahasiswa berperan terhadap kepuasan dengan aspek ketrampilan yang paling berperan terhadap kepuasan pasien pada praktik klinik kebidanan.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Sumanto, Sumanto, Sentot Achmadi, and Ali Mahmudi. "PELATIHAN PENDALAMAN MATERI FISIKA SMP BAGI GURU-GURU MGMP IPA DI KOTA BATU." Industri Inovatif : Jurnal Teknik Industri 10, no. 1 (June 8, 2020): 36–40. http://dx.doi.org/10.36040/industri.v10i1.2528.

Full text
Abstract:
MGMP adalah suatu organisasi yang beranggotakan guru-guru pada satu mata pelajaran tertentu. MGMP IPA tingkat SMP beranggotakan guru-guru mata pelajaran IPA. Mata pelajaran IPA merupakan gabungan dari mata pelajaran fisika, biologi dan kimia, maka dari itu kompetenesi yang dimiliki guru-guru IPA adalah kompetensi di bidang fisika, biologi atau kimia. Sehubungan dengan hal tersebut, maka guru-guru IPA dituntut untuk menguasai tiga bidang studi tersebut. Keluhan yang kerap disampaikan oleh guru-guru tersebut adalah penguasaan materi fisika yang masih kurang. Dengan dilaksanakannya pelatihan pendalaman materi fisika diharapkan penguasaan materi fisika oleh guru-guru IPA semakin baik. Materi-materi yang diberikan merupakan konsep-konsep dasar dan soal-soal HOTS yang dapat dikembangkan sendiri oleh guru yang bersangkutan untuk menyelesaikan permasalahan dalam fisika. Guru dengan mudah mengembangkan kompetensi dirinya di bidang fisika apabila konsep-konsepnya telah dikuasai dengan baik. Berdasarkan perhitungan uji t sampel berpansangan, menunjukkan adanya perbedaan skor tes antara sebelum pelatihan dan sesudah pelatihan, hal ini menunjukkan adanya pengaruh perlakuan (pelatihan) terhadap pemahaman guru tentang materi fisika..
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Masriyatun, Masriyatun. "Kompetensi Literasi Informasi Mahasiswa (Studi Kasus di Universitas Sebelas Maret Surakarta)." LIBRARIA: Jurnal Perpustakaan 7, no. 2 (November 8, 2019): 257. http://dx.doi.org/10.21043/libraria.v7i2.6510.

Full text
Abstract:
Kompetensi literasi informasi pernah diteliti oleh Association of College & Research Libraries Standards Committee dan hasilnya diakui oleh The Board of Directors of the Association of College and Research Libraries (ACRL). Literasi informasi telah menjadi sebuah program wajib di berbagai lembaga, khususnya perpustakaan. Jenis penelitian ini dengan menggunakan metode deskriptif kuantitatif. Jumlah populasi 220 dengan sampel 22. Teknik pengambilan sampel secara random sampling. Teknik pengumpulan data dengan observasi dan kuesioner. Adapun Teknik analisis dengan menggunakan SPSS 22. Tujuan penelitian ini untuk mengetahui komnpetenasi literasi informasi mahasiswa. Berdasarkan hasil pembahasan, hasil yang diketahui bahwa variable kompetenasi literasi informasi mahasiswa di UPT Perpustakaan UNS dikategorikan sedang yaitu sejumlah 14 orang atau 59,1%.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Padri, Meimus, Yayuk Cicilia, and Nursalim Nursalim. "Kompetensi Bahasa dan Kompetensi Komunikatif Peserta Didik." Instructional Development Journal 3, no. 1 (April 20, 2020): 49. http://dx.doi.org/10.24014/idj.v3i1.9529.

Full text
Abstract:
In everyday life, someone's language competence is very necessary. Language competence is one's mastery of the content contained in the language learned. Without language competence a person becomes irregular in language. The purpose of this study is to explain and find out about language competence or language skills and communicative competencies or one's appearance in interacting in language. Communicative competence concerns the social and cultural knowledge that speakers have to help them use and interpret linguistic forms. The problems that will be answered in this study use library research, which will answer what are the components and language competencies. Data collected from various references; both primary, secondary and supporting data. The results of the study show that there are five language competencies according to Canale and Swain namely linguistics, socio-linguistics, speech acts (speech acts), speech sets, strategies. In language competence one must master language skills, namely listening, speaking, reading and writing.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Ananda, Lala Jelita. "KAJIAN KOMPETENSI DAN PROFESIONALISASI GURU." SCHOOL EDUCATION JOURNAL PGSD FIP UNIMED 7, no. 2 (June 24, 2017): 175–81. http://dx.doi.org/10.24114/sejpgsd.v7i2.6852.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Prawiyogi, Anggy Giri, and Restu Ajeng Toyibah. "Strategi Peningkatan Kompetensi Mahasiswa Melalui Model Sertifikasi Kompetensi." ADI Bisnis Digital Interdisiplin Jurnal 1, no. 1 (June 8, 2020): 78–86. http://dx.doi.org/10.34306/abdi.v1i1.103.

Full text
Abstract:
Berdasarkan perkembangan bonus demografi, Indonesia memiliki potensi jumlah penduduk dengan populasi umur produktif sebanyak 185,34 juta jiwa. Khususnya para mahasiswa/i yang ada di perguruan tinggi. Hal ini menjadi sebuah peluang yang ditangkap dalam penelitian ini, dengan tujuan untuk membuat strategi peningkatan kompetensi mahasiswa melalui model sertifikasi kompetensi demi membentuk lulusan sarjana yang berkualitas. Kompetensi ini dinyatakan dengan kepemilikan sertifikat kompetensi dari suatu lembaga yang diakui/terakreditasi. Dengan demikian mahasiswa Pendidikan tinggi dapat mengikuti uji kompetensi. Sehingga, mahasiswa ketika lulus ujian sarjana akan mendapatkan ijazah dari pendidikan tinggi dan juga Sertifikat Kompetensi. Hasil penelitian dapat diketahui bahwa perguruan tinggi Pengaraian berada pada posisi Growth (pengembangan) yang memiliki peluang dan kekuatan. Untuk mencapai posisi tersebut maka perlu memperhatikan langkah-langkah strategi apa yang akan digunakan, bagaimana evaluasi strategi tersebut sebelum mengambil suatu keputusan.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Dissertations / Theses on the topic "Kompetenssi"

1

Sassali, T. (Tiina). "Emotionaalinen kompetenssi Vili Voipio -kirjoissa." Master's thesis, University of Oulu, 2015. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506041774.

Full text
Abstract:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella emotionaalista kompetenssia ja tutkia miten sen kahdeksan eri tunnetaitoaluetta ilmenevät Kirsti Kurosen Vili Voipio -lastenkirjasarjan teoksissa. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan tunnekasvatusta ja sitä, kuinka lastenkirjallisuutta voidaan hyödyntää tunnekasvatuksen välineenä. Tutkimus pohjautuu pääosin Carolyn Saarnin emotionaalisen kompetenssin teoriaan. Emotionaalisella kompetenssilla tarkoitetaan sellaisia tunteisiin liittyviä kykyjä, joita ihmiset tarvitsevat selvitäkseen muuttuvissa olosuhteissa. Emotionaalinen kompetenssi on vahvasti sidonnainen yksilön kehitykseen, kulttuuriin ja moraaliin, ja se koostuu kaikkiaan kahdeksasta eri tunnetaitoalueesta, joita ovat muun muassa ihmisen tietoisuus omista tunteista, muiden tunteiden havaitseminen ja tunnistaminen sekä ihmisen kokemus emotionaalisesta minäpystyvyydestä. Tunnetaidot alkavat kehittyä jo varhaislapsuudessa, ja kasvatuksen ja opetuksen avulla on mahdollista vaikuttaa lasten tunnetaitojen kehittymiseen. Lastenkirjallisuuden käyttö on yksi mahdollinen keino toteuttaa tunnekasvatusta. Sadut ja tarinat vetoavat ihmisiin erityisesti tunnetasolla ja tarjoavat ihmisille samastumiskohteita ja oivalluksia omista tunteista. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan kolmea Kirsti Kurosen Vili Voipio -lastenkirjasarjan teosta laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineistoon valikoituneet teokset ovat Vili Voipio (2004), Vili Voipio puhuu ja pussaa (2007) ja Vili Voipio ulvoo ja unelmoi (2009). Sisällönanalyysi toteutetaan teorialähtöisesti, ja Carolyn Saarnin emotionaalisen kompetenssin malli toimii tutkimuksen analyysirunkona. Emotionaalisen kompetenssin eri osa-alueet tulevat monipuolisesti esille Vili Voipio -kirjoissa, ja kirjat tarjoavat nuorelle lukijalle samastumiskohteita ja tunnetaitoesimerkkejä. Tämän perusteella Vili Voipio -teosten analysointi ja kirjojen episodien pohtiminen voivat olla keino toteuttaa tunnekasvatusta. Todennäköisesti myös muuta lastenkirjallisuutta voidaan hyödyntää, mutta koska lastenkirjallisuutta ei juurikaan ole analysoitu tunnetaitojen näkökulmasta, tarvittaisiin aiheeseen liittyen lisää tutkimustietoa ja teosanalyyseja. Tämäkin tutkimus on yleistettävyydeltään hyvin rajallinen, sillä se on vain yhden tutkijan subjektiivinen tulkinta analysoitavista teoksista. Tutkimuksen luotettavuutta on kuitenkin pyritty lisäämään autenttisilla aineistoesimerkeillä, analyysin tarkalla kuvaamisella ja tutkimustyön kriittisellä reflektoinnilla.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Suutari, H. L. (Hanna-Leena). "Sosiaalinen kompetenssi, sen kehitys ja kehityksen tukeminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201801171095.

Full text
Abstract:
Tämän kandidaatintyön aiheena on sosiaalinen kompetenssi. Työn tavoitteena on tarkastella sosiaalisen kompetenssin käsitettä ja lisätä ymmärrystä siitä. Aiheen valinnan perustana on ollut tutkielman tekijän oma kiinnostus sekä kiusaamisen ehkäisyn kontekstissa syttynyt orastava ymmärrys siitä, kuinka tärkeä hyvä sosiaalinen kompetenssi on yksilön elämän monessa vaiheessa. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, mikä tai mitä on sosiaalinen kompetenssi, miten se kehittyy ja miten sen kehitystä voidaan tukea. Teoriapohjana on kehityspsykologinen tieto sosiaalisesta kehityksestä ja metodina kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa on käytetty sekä suomen- että englanninkielistä kirjallisuutta ja tutkimusraportteja sekä englanninkielisiä vertaisarvioituja artikkeleita. Sosiaalinen kompetenssi on moniulotteinen konstruktio, jonka kehitykseen vaikuttaa moni asia. Sen keskeisimmät komponentit ovat sosiaaliset taidot, sosioemotionaaliset taidot ja sosiokognitiiviset taidot. Kompetenssin kehittyminen alkaa varhaislapsuuden kiintymyssuhteissa ja lapsen kasvaessa ikätovereiden vaikutus kehitykseen on suuri. Sosiaalisen kompetenssin kehitystä voidaan tukea lämpimällä ja sensitiivisellä kasvatuksella ja yhteisöllisen ilmapiirin luomisella ryhmiin, joissa lapset toimivat. Myös erilaisista sosiaalista kompetenssia kehittämään tähtäävistä interventioista varsinkin ulkomailla on saatu hyviä tuloksia. Suomessakin interventioita on tehty, mutta tutkimuksia niiden vaikuttavuudesta on vielä vähän. Sosiaalisen kompetenssin kehitystä on tärkeää tukea jo varhaisessa vaiheessa, sillä useat pitkäaikaistutkimukset osoittavat, että ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja esimerkiksi vaikeudet päästä mukaan ryhmään, ennustavat syrjäytymisriskiä ja monia muita ongelmia myöhemmässä elämässä.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Karsikas, E. (Emilia). "Haasteellisesti käyttäytyvän oppilaan sosioemotionaalinen kompetenssi ja sen tukeminen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2019. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201903221353.

Full text
Abstract:
Tiivistelmä. Yksi keskeinen tekijä positiivisten vuorovaikutussuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä niin, että voi samalla mahdollisuuksien mukaan saavuttaa omia tavoitteitaan, on sosioemotionaalinen kompetenssi. Sosioemotionaalinen kompetenssi koostuu useista eri taidoista, joita ovat muun muassa itsesäätelytaidot, sosiaaliset taidot ja sosiokognitiiviset taidot. Nämä taidot ovat tilannesidonnaisia ja yhteydessä toisiinsa. Heikkoudet sosioemotionaalisessa kompetenssissa voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, jotka usein ilmenevät käyttäytymisen haasteina. Tämän kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, miten haasteellisesti käyttäytyvän oppilaan sosioemotionaalista kompetenssia voidaan tukea alakoulussa. Tutkielmassa määritellään, mitä haasteellinen käyttäytyminen ja sosioemotionaalinen kompetenssi tarkoittavat. Lisäksi selvitetään, miten ulospäin suuntautuva haasteellinen käyttäytyminen voi ilmetä koulukontekstissa ja millaisia tukikeinoja haasteellisesti käyttäytyvän oppilaan sosioemotionaalisen kompetenssin tukemiseen on käytettävissä. Keskeisinä tuloksina kandidaatin tutkielmassa saatiin, että oppilaan ulospäin suuntautuva haasteellinen käyttäytyminen ilmenee monenlaisina vaikeuksina koulukontekstissa. Se ilmenee muun muassa opettajan ja muiden häiritsemisenä, sääntöjen noudattamattomuutena ja haasteina vertaissuhteissa. Haasteellisesti käyttäytyvän oppilaan sosioemotionaalisen kompetenssin tukemisessa erityisen tärkeää on positiivinen palaute ja kannustaminen sekä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Erilaisista tukimalleista esitellään Check in check out (CICO) -tuki, Voltti-tukimalli ja PATHS-menetelmä.Supporting socioemotional competence of a pupil with a challenging behaviour. Abstract. Socioemotional competence is one of the key factors in creating and maintaining positive interaction relationships, while at the same time achieving their own goals. Socioemotional competence consists of a variety of skills, including self-regulation skills, social skills and sociocognitive skills. These skills are situational and interconnected. Weaknesses in socioemotional competence can cause a variety of problems that often manifest as behavioral challenges. The aim of this bachelor’s thesis, conducted as a descriptive literature review, is to investigate how the socioemotional competence of a pupil with a challenging behaviour can be supported in the primary school. The thesis defines what challenging behaviour and socioemotional competence mean. In addition, in this thesis is investigated how externalizing challenging behaviour can occur in a school context and what interventions are available to support a socioemotional competence of the pupil with a challenging behaviour. The main results of the bachelor’s thesis were that the externalizing challenging behaviour of the pupil manifests many kinds of difficulties in the school context. For example, a pupil disturbs teacher and classmates, does not follow the rules and has difficulties in peer relationships. Positive feedback and encouragement as well as cooperation between home and school are particularly important in supporting the socioemotional competence of the pupil with a challenging behaviour. This bachelor’s thesis presents three interventions, Check in check out (CICO), support model called by Voltti and PATHS curriculum.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Holappa, K. (Katriina). "Lastentarhanopettajan interkulttuurinen kompetenssi ja kasvu:kertomuksia kulttuurien kohtaamisesta päiväkodeissa." Master's thesis, University of Oulu, 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405011341.

Full text
Abstract:
Lastentarhanopettajat kohtaavat nykyisin työssään huomattavan usein maahanmuuttajalapsia ja -perheitä. Vieraiden kulttuurien kohtaaminen asettaa uudenlaisia haasteita heidän työlleen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten interkulttuurinen kompetenssi ja kasvu ilmenevät lastentarhanopettajien kertomuksissa. Interkulttuurinen kompetenssi tarkoittaa taitoja, jotka mahdollistavat yhteisymmärryksen saavuttamisen sekä toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön eri kulttuurista tulevien henkilöiden kanssa heidän yksilöllisyytensä ja elämäntilanteensa huomioiden (Jokikokko, 2002, 85–86). Interkulttuurinen kasvu on koko elämän kestävä prosessi, joka johtaa interkulttuurisen kompetenssin kehittymiseen. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten interkulttuurisen kompetenssin ulottuvuudet ilmenevät lastentarhanopettajien kertomuksissa? 2) Miten interkulttuurisen kasvun tila ilmenee lastentarhanopettajien kertomuksissa? Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja narratiivinen. Analyysimenetelminä käytin narratiivista analyysia ja temaattista narratiivien analyysia. Aineisto koostui yhdeksästä kirjoitelmasta ja viidestä haastattelusta, joissa tutkimusaineistoa tuottaneet 14 lastentarhanopettajaa kertoivat omista kokemuksistaan maahanmuuttajalasten parissa työskentelystä. Vastauksena tutkimuskysymykseen 1 kokosin aineistosta neljä uutta kertomusta, yhden jokaista interkulttuurisen kompetenssin ulottuvuutta kohden (asenteet, tiedot ja tietoisuus, taidot ja toiminnallisuus). Tutkimuskysymykseen 2 vastasin esittelemällä aineistoesimerkkejä, jotka kuvaavat interkulttuurisen kasvun tilaa Bennettin (1993) DMIS-mallin etnosentriseen ja etnorelativistiseen viitekehykseen pohjautuen. Lastentarhanopettajien kertomuksissa ilmenivät kaikki interkulttuurisen kompetenssin ulottuvuudet, joista voimakkaimmin painottui taitojen ulottuvuus. Interkulttuurinen kompetenssi vaikuttaa siis olevan läsnä päiväkotien arjessa. Ennakko-oletus oli, että lastentarhanopettajien edellytykset kohdata vieraita kulttuureita ovat hyvin moninaisia, ja toiseen tutkimuskysymykseen saadut tulokset vahvistavat tämän. Lastentarhanopettajien kertomuksista löytyi piirteitä sekä etnosentrisestä eli omaa kulttuuria korostavasta että etnorelativistisesta eli kulttuurista moninaisuutta korostavasta suhtautumisesta erilaisuuteen. Tutkimuksessa on kuultavissa sekä tutkimushenkilöiden että tutkijan oma ääni. Painopiste on tutkimushenkilöiden kertomuksissa, mutta tutkijan rooli kertomusten kokoamisessa oli merkittävä. Tutkimustulokset voivat auttaa lastentarhanopettajia ja muita varhaiskasvatusalan työntekijöitä kehittämään interkulttuurisuuttaan ja siten omalta osaltaan parantamaan suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän kykyä kohdata vieraita kulttuureita.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Keinänen, M. (Mia). "Opettajan interkulttuurinen kompetenssi ja sen merkitys oppilaan identiteetin kehittymiselle." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705101772.

Full text
Abstract:
Yhdenvertaisuuslaki sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittavat kouluja ja opettajia tarjoamaan kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua. Kasvatuksen ja oppimisen tulee tapahtua syrjinnästä, rasismista ja epäoikeudenmukaisuudesta vapaassa ympäristössä, jossa kaikki oppilaat ja heidän kulttuurinsa sekä erilaiset taustansa nähdään yhtä arvokkaina. Valtakunnallisen opetussuunnitelman arvoperusta sekä oikeudellinen perusta pohjautuu YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen, lapsen oikeuksien sopimuksiin, tasa-arvo-, sekä yhdenvertaisuuslakiin. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä interkulttuurinen kompetenssi tarkoittaa ja mitä kaikkea se pitää sisällään, sekä miten opettajan interkulttuurinen kompetenssi vaikuttaa oppilaan identiteetin kehittymiseen. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä monimuotoisessa maailmassa, jossa kasvattajat kohtaavat jatkuvasti erilaisia persoonia, perheitä, arvomaailmoja sekä kulttuureja. Myös opetussuunnitelman arvot viittaavat siihen, että tarjotakseen positiivisen ja tasapainoisen kasvuympäristön oppilailleen, opettaja tarvitsee interkulttuurista kompetenssia. Tutkielmassa perehdytään aiheeseen siihen liittyvien käsitteiden, kuten monikulttuurisuuden, kulttuurin ja toiseuden kautta. Monikulttuurisuuskasvatus tarjoaa aiheeseen oleellisia näkökulmia, sekä pohjan interkulttuuriselle kompetenssille, minkä vuoksi työssä perehdytään syvällisesti myös monikulttuurisuuskasvatuksen arvoihin ja periaatteisiin. Tutkielmassa kulttuuria lähestytään siitä näkökulmasta, että kulttuuri käsittää paljon muutakin kuin eri kansallisuudet ja etnisyyden. Tämän näkökulman avulla perustelen tutkielmassa myös sitä ajatusta, että monikulttuurisuuskasvatuksen ja opettajan interkulttuurisen kompetenssin tarve on myös niissä yhteisöissä ja luokissa, joissa ei ole maahanmuuttajalapsia. Tutkimuksen teoriaan ja tuloksiin käytetyt lähteet ovat sekä suomalaisia että ulkomaisia. Lähteitä on etsitty useista eri tietokannoista ja niiden luotettavuutta on arvioitu muun muassa vertaamalla aineistoja ja tutkimusten tuloksia toisiinsa. Luotettavuutta lisää myös se, että lähteitä on käytetty tutkielmaan runsaasti. Opettaja yhtenä merkittävänä aikuisena oppilaiden elämässä on omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, millainen arvopohja, identiteetti ja minäkuva oppilaille kehittyy. Opettajan interkulttuurisen kompetenssin kehittäminen tarjoaa kouluille ja opettajille keinot varmistaa opetussuunnitelmassa määritettyjen arvojen ja periaatteiden toteutuminen. Samoin se mahdollistaa oppilaiden tasa-arvoisen kohtelun ja antaa opettajalle eväät luoda turvallinen, kehittävä oppimis- ja kasvuympäristö kaikille oppilaille sekä tarjota tukea myönteisen identiteetin ja minäkuvan kehittymiseksi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Carlsson, Carin. "Individen går, kompetensen består? : En studie i att behålla kompetens vid pensionsavgångar." Thesis, Uppsala University, Department of Education, 2009. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-107980.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Nilsson, Elise. "Kompetens och chefer : En kvantitativ studie om chefer, deras kompetenser och kompetensbehov." Thesis, Mälardalens högskola, Akademin för utbildning, kultur och kommunikation, 2019. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:mdh:diva-46281.

Full text
Abstract:
Studien som genomförts är en kvantitativ studie med syftet att undersöka hur chefer ser på sin kompetens och kompetensutveckling. I den tidigare forskningen presenteras forskning som berör de tre kompetenserna som är centrala i enkäten, social, ledarskaps- och inspirerande kompetens. Därefter följer de till studien valda teoretiska perspektiven, ELDs kompetenskategorier och Illeris lärande. I resultatet framkommer det att de chefer som deltagit i studien generellt sett skattar den egna kompetensen högt i nuläget inom samtliga tre områden. Övervägande del av cheferna skattar dessutom den egna kompetensen i dåtid högt. Detta resulterar i att övervägande del av cheferna har samma skattning av kompetenserna i då- och nutid. De som skattar sig själva annorlunda skattar övervägande nuläget högre. Intresset för utveckling av social kompetens, ledarskapskompetens och inspirerande kompetens är lågt. Istället framkommer egna förslag på kompetenser som deltagande chefer vill utveckla. Utifrån analyseringen av resultatet så framkommer det att mest önskvärt är kompetenser som har motsvarande kompetenser i ELDs kategori ledarskap/administration.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Grip, Andreas. "Finansiell kompetens - Hur den finansiella kompetensen hos studenter påverkas av utbildning och nätverk." Thesis, Örebro universitet, Handelshögskolan vid Örebro Universitet, 2017. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:oru:diva-55915.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Vikström, David. "Social kompetens - en bristvara? : Fritidshemmets betydelse för elevernas utveckling av den sociala kompetensen." Thesis, Umeå universitet, Institutionen för tillämpad utbildningsvetenskap, 2017. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:umu:diva-135223.

Full text
Abstract:
Syftet med detta arbete är att utöka kunskapen kring den så kallade Generationen Y eller Millennium generationen och hur deras förhållningssätt samt egenskaper påverkar deras barns sociala kompetens, elever som idag finns i våra fritidshem. Fokus i arbetet ligger på uppfattningen kring elevernas sociala kompetens och hur mycket de t.ex. påverkas av sociala medier samt hur personal vid fritidsverksamheten arbetar med social kompetens och elevernas självkänsla. Studien grundar sig på kvalitativa intervjuer med fritidspedagoger.Resultatet visar tendenser till att barn/elever har en större självständighet men samtidigt en lägre självkänsla. Studien visar också att fritidshemsverksamheten är medveten om detta och arbetar målmedvetet för att förstärka elevernas självkänsla och deras sociala kompetens. En viktig slutsats är att fritidshemmet spelar en stor betydelse för utvecklingen inom dessa områden.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Jokikokko, K. (Katri). "Teachers' intercultural learning and competence." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:9789514263705.

Full text
Abstract:
Abstract The aim of this research is to provide more theoretical and practical knowledge and understanding on the process of teachers’ intercultural learning and the nature of intercultural competence in teachers’ work. It is a qualitative study based on various types of questionnaires and interviews collected from former ITE (Intercultural Teacher Education) students in the Department of Educational Sciences in the University of Oulu. The research consists of five articles and a summary part. The research falls with in the area of intercultural education. The theoretical framework of the research is based on critical pedagogy, various models of intercultural competence as well as various learning theories (transformative, experiential, sociocultural) which are seen as approaches that provide analytical and theoretical tools for understanding intercultural learning. Phenomenographical and narrative research approaches construct the methodological framework for the research. The data have been collected twice. The first data consist of open-ended questionnaires (15) and half-structured interviews (10). This set of data was analysed phenomenographically. The second data consist of 10 biographical interviews which are analysed narratively. The main results of the study suggest that, according to the conceptions of the research subjects, teachers’ intercultural competence is less related to specific skills and knowledge than it is comprised of a holistic approach to issues. It is perceived more as an ethical orientation to people, life and diversity, which guides a person’s thinking and behavior rather than an ability to perform something well in an intercultural environment. On the basis of the research, teachers’ intercultural learning processes differ, depending on the person’s background, living environment and other experiences. There does not seem to be only one theory that would comprehensively describe this varied process. Teachers’ intercultural learning is a process involving the combination of formal and informal learning. While it can be a gradual process affected by various life experiences, it sometimes occurs rather suddenly through crises and turning points as assumed in transformative theory. The significant roles of environment and other people for intercultural learning are obvious although individual self-reflection is needed as well. The research also highlights the importance of emotionally strong experiences for intercultural learning
Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus on tuoda lisää teoreettista ja käytännöllistä tietoa ja ymmärrystä opettajien interkulttuurisen oppimisen prosessista sekä interkulttuurisen kompetenssin luonteesta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se perustuu erityyppisiin kyselylomakkeisiin ja haastatteluihin, joita olen kerännyt entisiltä Oulun Yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan ITE (Interkulttuurinen opettajankoulutus) -ohjelman opiskelijoilta. Tutkimus koostuu viidestä artikkelista ja yhteenveto-osasta. Tutkimus sijoittuu interkulttuurisen kasvatuksen alueelle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu kriittiseen pedagogiikkaan, interkulttuurisen kompetenssin malleihin sekä erilaisiin oppimisteorioihin (transformatiivinen, kokemuksellinen ja sosiokulttuurinen). Näiden teorioiden katson tarjoavan analyyttisiä ja teoreettisia välineitä interkulttuurisen oppimisen ymmärtämiseen. Tutkimusmetodologiana olen soveltanut fenomenografista ja narratiivista lähestymistapaa. Aineistoa olen kerännyt kahdesti. Ensimmäinen aineisto koostuu avoimista kyselylomakkeista (15) ja puolistrukturoiduista haastatteluista (10). Tämän aineiston analysoin fenomenografisesti. Toinen aineisto koostuu 10 elämänkerrallisesta haastattelusta, jotka analysoin narratiivisesti. Tutkimuksen päätulosten mukaan opettajat eivät koe interkulttuurista kompetenssia niinkään erityisinä taitoina tai tietoina vaan enemmän kokonaisvaltaisena lähestymistapana. Opettajien mukaan interkulttuurinen kompetenssi on ennen kaikkea eettinen orientaatio ihmisiä, elämää ja moninaisuutta kohtaan. Sen katsotaan ohjaavan ihmisen ajattelua ja toimintaa kokonaisvaltaisesti, eikä sitä siis nähdä pelkästään kykynä suorittaa jotain taitavasti monikulttuurisessa ympäristössä. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että opettajien interkulttuurisen oppimisen prosessit ovat moninaisia riippuen henkilön taustasta, elinympäristöstä ja muista kokemuksista. Mikään kuvatuista oppimisteorioista ei näytä kokonaisvaltaisesti selittävän ja kuvaavan tätä moninaista prosessia. Opettajien kulttuurienvälinen oppiminen sisältää formaalia, informaalia ja nonformaalia oppimista. Se voi olla vähittäinen prosessi, johon erilaiset elämänkokemukset vaikuttavat pikkuhiljaaa. Se voi joskus tapahtua myös yhtäkkisesti kriisien ja elämänmuutosten kautta, kuten transformatiivisen oppimisen teoriassa oletetaan. Merkittävillä toisilla sekä ympäristöllä on interkulttuurisessa oppimisessa suuri rooli, vaikka yksilöllistäkin reflektiota tarvitaan. Tutkimuksessa nousi keskeiseksi myös tunneperäisesti vahvojen kokemusten merkitys interkulttuurisessa oppimisessa
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Books on the topic "Kompetenssi"

1

Soetomo, Lembaga Pers Dr. Pedoman uji kompetensi wartawan: Penerapan standar kompetensi wartawan. 2nd ed. Jakarta: Lembaga Pers Dr. Soetomo, 2011.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Pers, Dewan. Standar kompetensi wartawan. 3rd ed. Jakarta: Dewan Pers, 2010.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Gunawan, Budi. Membangun kompetensi Polri: Sebuah model penerapan manajemen SDM berbasis kompetensi. Jakarta: Yayasan Pengembangan Kajian Ilmu Kepolisian, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Kadarmanta, A. Pendidikan polisi berbasis kompetensi. Jakarta: Forum Media Utama, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Kadarmanta, A. Pendidikan polisi berbasis kompetensi. Jakarta: Forum Media Utama, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Kesetaraan, Indonesia Direktorat Pendidikan. Standar kompetensi dan kompetensi dasar program paket B setara SMP/MTs. [Jakarta]: Direktorat Pendidikan Kesetaraan, Direktorat Jenderal Pendidikan Luar Sekolah, Departemen Pendidikan Nasional, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Kesetaraan, Indonesia Direktorat Pendidikan. Standar kompetensi dan kompetensi dasar program paket A setara SD/MI. [Jakarta]: Direktorat Pendidikan Kesetaraan, Direktorat Jenderal Pendidikan Luar Sekolah, Departemen Pendidikan Nasional, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Kesetaraan, Indonesia Direktorat Pendidikan. Standar kompetensi dan kompetensi dasar program paket C setara SMA/MA IPS. [Jakarta]: Direktorat Pendidikan Kesetaraan, Direktorat Jenderal Pendidikan Luar Sekolah, Departemen Pendidikan Nasional, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Kesetaraan, Indonesia Direktorat Pendidikan. Standar kompetensi dan kompetensi dasar program paket C setara SMA/MA bahasa. [Jakarta]: Direktorat Pendidikan Kesetaraan, Direktorat Jenderal Pendidikan Luar Sekolah, Departemen Pendidikan Nasional, 2007.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Indonesia. Badan Standar Nasional Pendidikan. Standar kompetensi dan kompetensi dasar: Sekolah dasar luar biasa tunagrahita ringan (SDLBC). [Jakarta]: Badan Standar Nasional Pendidikan, 2006.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
More sources

Book chapters on the topic "Kompetenssi"

1

Tyrańska, Małgorzata. "Metoda wielokryterialnej analizy porównawczej systemów oceny kompetencji kadry menedżerskiej." In Metody i techniki zarządzania. Inspiracje dla teorii i praktyki. Wydawnictwo Uniwersytetu Łódzkiego, 2020. http://dx.doi.org/10.18778/8220-435-3.08.

Full text
Abstract:
Celem rozdziału jest przedstawienie przykładu zastosowania idei wielokryterialnej analizy porównawczej w praktyce ewaluacji systemów oceny kompetencji kadry menedżerskiej. W opracowaniu zaprezentowano założenia wielokryterialnej analizy porównawczej systemów oceny kompetencji kadry menedżerskiej i przedstawiono etapy realizacji zaproponowanej metodyki. Przedstawione podejście do ewaluacji systemów oceny kompetencji kadry menedżerskiej, realizowane przy zastosowaniu większej ilości kryteriów, daje możliwość porównania ze sobą wielu analizowanych systemów, po to by wskazać najlepsze i najsłabsze rozwiązania służące ocenie kompetencji kadry menedżerskiej oraz wyznaczyć kierunki ich doskonalenia.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Kalinowski, Tomasz Bartosz, Agata Rudnicka, Grażyna Wieteska, and Anna Wronka. "Proces zdobywania kluczowych kompetencji wspierających wdrożenie zrównoważonego łańcucha dostaw." In Nowoczesne trendy w logistyce i zarządzaniu łańcuchem dostaw. Wydawnictwo Uniwersytetu Łódzkiego, 2020. http://dx.doi.org/10.18778/8220-312-7.09.

Full text
Abstract:
Praktyczne wdrożenie koncepcji zrównoważonego łańcucha dostaw oznacza dla firmy podjęcie wielu działań związanych z przygotowaniem, wdrożeniem i monitorowaniem planowanych przedsięwzięć. Wiąże się to z koniecznością posiadania specjalistycznej wiedzy. Edukacja na rzecz zrównoważonego rozwoju pozwala zrozumieć złożoność procesów i mechanizmów stojących u podstaw zrównoważonego rozwoju. Nabycie kompetencji kluczowych nie tylko dla zrozumienia tego obszaru ale i wdrażania konkretnych rozwiązań to ważny element zmiany w podejściu do zarządzania łańcuchem dostaw. Celem artykułu jest omówienie procesu zdobywania kluczowych kompetencji wspierających wdrożenie zrównoważonego łańcucha dostaw.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Klasińska, Barbara. "Rodzinne uwarunkowania kompetencji hermeneutycznych." In Edukacja w przestrzeni społecznej - paradygmaty zmian, 241–56. Wydawnictwo Uniwersytetu w Białymstoku, 2021. http://dx.doi.org/10.15290/ewpspz.2021.15.

Full text
Abstract:
This article discusses hermeneutic competences not only comprehensively, but also vertically and horizontally, emphasizing their family determinants in particular. In such a proposed set and arrangement of content it seems possible not only to isolate the essence of those competences, but also deepen their understanding, or even initiate a dialogue and a discussion about the need for and possibilities of their improvement and acquisition during academic education for social professions. The basis of hermeneutic competences is understanding oneself, another human being, and the world and their deep, humanistic sense manifests itself in the attitude towards an individual, realised in interactions; a broad spectrum of knowledge oscillating around certainty and uncertainty and between scientific knowledge and knowledge based on biographical experience or practical professional skills; a capability of deepened reflection, endurance and acceptance of reality, even if it is opaque and not always possible to plan for, and not persuading ourselves and others that that we have everything under control.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Rutecka, Joanna, and Sylwia Pieńkowska-Kamieniecka. "Problematyka decyzji i kompetencji finansowych osób starszych w ujęciu ekonomicznym." In Systemy zabezpieczenia społecznego wobec wyzwań demograficznych i rynkowych, 141–51. Poznań : Publishing House of Poznan University of Technology, 2014. http://dx.doi.org/10.33119/978-83-7775-344-6_141-151.

Full text
Abstract:
Posiadanie odpowiednich kompetencji finansowych przez osoby starsze jest problemem istotnym. Seniorzy stanowią bowiem, z racji przekształceń w strukturze demograficznej, coraz liczniejszą grupę konsumentów i potencjalnie istotnych inwestorów na rynku finansowym. Podejmowane przez nich decyzje finansowe nie zawsze odpowiadają faktycznym potrzebom, co wynika z niedostatków wiedzy finansowej, spadku możliwości analitycznych oraz szybkich zmian dotyczących funkcjonowania rynków finansowych. Analiza poziomu wiedzy i kompetencji finansowych w wybranych krajach potwierdziła, iż poziom ten zmienia się wraz z wiekiem. Osoby po 60 roku życia borykają się z problemami dotyczącymi oceny i porównania oferty dostępnej na rynku finansowym, a mając świadomość własnych niedostatków decydują się na nabycie produktów dobrze znanych.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Borowicz, Andrzej, Wacława Starzyńska, and Justyna Wiktorowicz. "Determinanty proinnowacyjnego oddziaływania zamówień publicznych." In Zamówienia publiczne a innowacyjność przedsiębiorstw – stan obecny i perspektywy. Wydawnictwo Uniwersytetu Łódzkiego, 2012. http://dx.doi.org/10.18778/7525-744-1.11.

Full text
Abstract:
Celem niniejszego rozdziału jest próba wskazania determinant proinnowacyjnego oddziaływania zamówień publicznych. Duży nacisk położony przy tym został na możliwości rozwoju kompetencji zarówno zamawiających, jak i wykonawców w zakresie zamówień publicznych.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Nilsson, Lars. "Kommunerna. Självstyrelsen, makten och kompetensen." In Kunskapens tider. Historiska perspektiv på kunskapssamhället, 62–79. Stockholm University Press, 2016. http://dx.doi.org/10.16993/bai.e.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

WNĘK-GOZDEK, JOANNA. "Nabywanie kompetencji interpersonalnych przez kategorie NEETs." In How to work with NEETs. Recommendations for policy and practice, 107–32. Uniwersytet Pedagogiczny w Krakowie, 2018. http://dx.doi.org/10.24917/9788395373701.8.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Pieniążek, Marek. "Polonistyka performatywna – nowy zestaw kompetencji Dydaktycznych." In Kompetencje nauczyciela polonisty we współczesnej szkole. Między schematyzmem a kreatywnością. Warsaw University Press, 2020. http://dx.doi.org/10.31338/uw.9788323541394.pp.53-68.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Witek, Maciej. "Między inferencjonizmem i antyinferencjonizmem: spór o naturę kompetencji komunikacyjnej po odkryciu zjawiska niedookreślenia językowego." In Metodologie językoznawstwa. Filozoficzne i empiryczne problemy w analizie języka. Wydawnictwo Uniwersytetu Łódzkiego, 2010. http://dx.doi.org/10.18778/7525-352-8.05.

Full text
Abstract:
Spór między inferencjonizmem oraz antyinferencjonizmem — dwoma konkurencyjnymi ujęciami natury kompetencji komunikacyjnej — toczy się w ramach paradygmatu postgriceowskiego w wyniku sformułowania tezy o niedookreśleniu językowym. Autor niniejszego rozdziału omówi tezy o niedookreśleniu językowym ze szczególnym uwzględnieniem konsekwencji, do których prowadzi ona w ramach griceowskiego myślenia o komunikacji. Zwróci jednocześnie uwagę na prezentację dwóch stanowisk inferencjonistycznych oraz dwóch stanowisk antyinferencjonistycznych. Do grona tych pierwszych zaliczy teorię relewancji oraz teorię rozbudowanego schematu aktów mowy.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Krasowska, Anna. "Rozwijanie kompetencji humorystycznej na lekcjach języka polskiego." In Kompetencje nauczyciela polonisty we współczesnej szkole. Między schematyzmem a kreatywnością. Warsaw University Press, 2020. http://dx.doi.org/10.31338/uw.9788323541394.pp.185-196.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Conference papers on the topic "Kompetenssi"

1

Šprajc, Polona, Maja Dimić, Iztok Podbregar, and Franc Željko Županič. "Kompetenčni model kriznega managerja." In 37. mednarodna konferenca o razvoju organizacijskih znanosti, Portorož, Slovenija/ 37th International Conference on Organizational Science Development, Portorož, Slovenia. Univerzitetna založba Univerze v Mariboru / University of Maribor Press, 2018. http://dx.doi.org/10.18690/978-961-286-146-9.85.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Rubaeva, Valentina Pavlovna, Наталия Игоревна Пейкарова, and Karina Kazbekovna Aguzarova. "Formirovanie filologicheskoi kompetentsii v vuze." In International Scientific and Practical Conference. TSNS Interaktiv Plus, 2020. http://dx.doi.org/10.21661/r-530132.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Nurlaila, Ratna. "KOMPETENSI KOMUNIKASI ANTAR BUDAYA DI ERA REVOLUSI INDUSTRI 4.0." In Seminar Nasional Arkeologi 2019. Balai Arkeologi Jawa Barat, 2020. http://dx.doi.org/10.24164/prosiding.v3i1.28.

Full text
Abstract:
Era revolusi industri 4.0 yang diawali di Jerman ditandai dengan perubahan teknologi otomatisasi yang sangat efektif terlebih dengan terkoneksinya internet di setiap perangkat komunikasi ataupun perangkat elektronik lain sebagai contohnya teknologi kecerdasan buatan (artificial intelligent) yang diterapkan pada rumah pintar (smart house). Di era yang penuh dengan disrupsi dan dengan semakin canggihnya teknologi komunikasi dan informasi menjadikan setiap orang bisa saling terkoneksi secara lebih luas melewati batas-batas negara. Saat berkomunikasi dengan orang lain dari bangsa dan budaya yang berbeda baik termediasi dengan perangkat komunikasi maupun komunikasi secara langsung, tentunya pertemuan budaya pun akan terjadi. Oleh karena literasi mengenai komunikasi antar budaya menjadi hal yang sangat penting saat ini agar setiap orang dapat saling menghargai budaya satu dan lainnya. Penelitian ini menggunakan metode tinjauan literatur secara sistematis (systematic literature review / SLR) guna menemukan urgensi mengenai kompetensi komunikasi antar budaya dalam menghadapi era revolusi industri 4.0 yang memungkinkan percampuran dan pertukaran SDM antar bangsa dan negara baik berkomunikasi termediasi maupun komunikasi secara langsung, Kajian ini mendapatkan bahwa dalam menghadapi era revolusi industri 4.0 diperlukan pembinaan SDM dalam hal literasi kompetensi komunikasi antar budaya dan literasi komunikasi antar budaya termediasi teknologi.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Titova, Irina Nikolaevna. "Formirovanie lingvostranovedcheskoi kompetentsii cherez tekhnologii sotrudnichestva." In International Scientific and Practical Conference. TSNS Interaktiv Plus, 2021. http://dx.doi.org/10.21661/r-553566.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Gromov, Bogdan Iurevich. "Semanticheskoe konstruirovanie v razvitii tekstoporozhdaiushchei kompetentsii." In Аll-Russian scientific and practical conference. TSNS Interaktiv Plus, 2021. http://dx.doi.org/10.21661/r-554380.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Petukhova, Elena Vladimirovna, and Viktoria Igorevna Porechnaya. "Sposoby razvitiia iazykovoi kompetentsii na urokakh domashnego chteniia." In International Research-to-practice conference. TSNS Interaktiv Plus, 2018. http://dx.doi.org/10.21661/r-467473.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Khuraskina, Nadezhda Vladislavovna, and Vitalii Andreevich Murzakaev. "Formirovanie ekologo-pravovoi kompetentsii u obuchaiushchikhsia sel'skoi shkoly." In XIV International Scientific and Practical Conference. TSNS Interaktiv Plus, 2018. http://dx.doi.org/10.21661/r-468231.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Damayanti, Cholifah. "Identifikasi Kriteria AMDAL dalam Pembangunan Bandar Antariksa di Indonesia." In Seminar Nasional Kebijakan Penerbangan dan Antariksa III. Bogor: In Media, 2019. http://dx.doi.org/10.30536/p.sinaskpa.iii.10.

Full text
Abstract:
Salah satu aspek yang harus diperhatikan dalam pembangunan bandar antariksa adalah mengenai masalah dampak lingkungan yang ditimbulkan. Oleh karena itu, studi Analisis Mengenai Dampak Lingkungan (AMDAL) merupakan syarat mutlak sebelum membangun bandar antariksa. Kajian ini ditujukan untuk mengidentifikasi kriteria AMDAL dalam pembangunan bandar antariksa di Indonesia dari perspektif yuridis. Kajian ini menggunakan metode yuridis normatif dengan pendekatan perundang-undangan dan pendekatan konseptual. Hasil dari identifikasi kriteria dan analogi penelitian ini menunjukkan bahwa untuk membangun suatu bandar antariksa, sama dengan pembangunan bandar udara. Kriteria pembangunan tersebut adalah: Pemenuhan dokumen-dokumen yang diperlukan untuk penyusunan AMDAL yang terdiri dari Kerangka Acuan, ANDAL, dan RKL-RPL; merupakan kegiatan pembangunan yang berdampak penting; penyusun dokumen AMDAL yang bersertifikat kompetensi dan keterlibatan masyarakat dalam penyusunan dokumen AMDAL.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Koriakina, Irina Viktorovna. "Formirovanie obshchikh i professional'nykh kompetentsii v khode provedeniia dekady spetsial'nosti." In International Scientific and Practical Conference. TSNS Interaktiv Plus, 2019. http://dx.doi.org/10.21661/r-496493.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Veletanlic, Braco, and Kamilla Klonowska. "Generella kompetenser och forskningsanknytning i utbildningen - en akademisk slinga för dataloger." In Lärarlärdom: Conference on higher education. Linnaeus University, 2016. http://dx.doi.org/10.15626/lld.201508.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Reports on the topic "Kompetenssi"

1

Juanda, Angga. PENGARUH GAYA KEPEMIMPINAN TERHADAP KOMPETENSI PADA LBB ALUMNI PANDAWA PAMULANG. Lembaga Kajian Demokrasi dan Pemberdayaan Masyarakat, March 2019. http://dx.doi.org/10.33753/madani.v2i1.30.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Toropov, P. B. Metody ocenki rezul'tativnosti formirovaniya kompetencii v social'nom sodejstvii. Ljournal, 2020. http://dx.doi.org/10.18411/2071-5331-2014-3-29-15-21.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Sjölander, Jens, and Pål Brunnström. Idéburen sektorssamverkan med Malmö universitet. Malmö University, 2021. http://dx.doi.org/10.24834/isbn.9789178771929.

Full text
Abstract:
Den här rapporten är en delrapport inom ramen för det Vinnovafinansierade projektet Strategiska partnerskap för effektiv och transparent samverkan (Spets) och belyser Malmö universitets samverkan med organisationer inom den idéburna sektorn. Rapporten bygger på en intervjustudie med tio idéburna organisationer, och speglar samverkan med Malmö universitet ur deras perspektiv: vilken samverkan som bedrivs, vad den ger organisationerna, utmaningar och hinder samt möjlighet för utveckling av samverkan, till exempel genom ett strategiskt partnerskapsavtal.Rapporten visar att det på Malmö universitet sker en hel del samverkan både kopplat till forskning, utbildning och nyttiggörande och att denna samverkan när den sker i relation till idéburen sektor främst är kopplad till tre av universitetets fakulteter – Fakulteten Kultur och samhälle, Fakulteten Hälsa och samhälle samt Fakulteten Lärande och samhälle. De intervjuade organisationernas motiv för samverkan med universitetet varierar, och undersökningen indikerar att organisationerna ser samverkan som ett sätt att fylla behov av kunskap och kompetensförsörjning, att genom vänlig kritik stimulera till nytänkande, samt att ge organisationerna ökad legitimitet i deras arbete för samhällsförändring. Undersökningen visar att det finns behov av ökad systematik i samverkan och att mer skulle kunna göras för att stärka samverkan kring forskning och utbildning. De intervjuade organisationerna lyfter behovet av mer forskning om och tillsammans med den idéburna sektorns organisationer och behovet av mer samverkan kopplat till studenters uppsatser och praktik. Här finns en möjlighet att möta organisationernas behov av kunskap, kompetens och framtida personal. Det finns även ett behov av fler arenor för möten, gärna regelbundet återkommande, mellan universitetet och den idéburen sektor, och organisationerna efterlyser även generellt ökade kunskaper om den idéburna sektorns särart, förutsättningar och behov, inom akademin såväl som i samhället i stort. Undersökningen belyser även behovet av utökat stöd och finansiering för forskare som samverkar med idéburen sektor, då finansiering av samverkan är ett särskilt problem.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
You might also be interested in the extended bibliographies on the topic 'Kompetenssi' for particular source types:
Journal articles Dissertations / Theses Books
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!

To the bibliography