Log in

Relevant bibliographies by topics / Kuvale / Journal articles

To see the other types of publications on this topic, follow the link: Kuvale.

Journal articles on the topic 'Kuvale'

Author: Grafiati

Published: 7 September 2021

Last updated: 17 February 2022

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the top 50 journal articles for your research on the topic 'Kuvale.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Browse journal articles on a wide variety of disciplines and organise your bibliography correctly.

1

Fehn, Anne-Maria. "Kuvale: A Bantu language of southwestern Angola." Journal of African Languages and Linguistics 40, no. 2 (2019): 235–70. http://dx.doi.org/10.1515/jall-2019-0010.

Full text

Abstract:

Abstract This paper uses historical-comparative approaches in combination with quantitative methods to analyse data from a survey of varieties of the Bantu languages Herero and Kuvale spoken by ethnically diverse groups from southwestern Angola. We assess the status and position of the underdocumented “Kuvale” variety in relation to its closest geographic neighbours, and address questions about the history of the area. We find that Kuvale is lexically differentiated from its closest relatives Herero, Wambo and Nyaneka-Nkhumbi and should probably be considered a language in its own right. Within the lexicon and phoneme inventories of the surveyed varieties, no obvious indications of a substrate were found, including in data collected among the formerly Kwadi-speaking Kwepe, and among the Kwisi and Twa foragers, who have been hypothesized to constitute a remnant layer of non-Bantu, non-Khoisan foragers in the Namib desert.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Valle, Laura Regina Dos Santos Dela, and Ana Lúcia Liberato Tettamanzy. "Vou lá visitar pastores: espaço e narrativa em Ruy Duarte de carvalho." Pontos de Interrogação — Revista de Crítica Cultural 5, no. 2 (2016): 71. http://dx.doi.org/10.30620/p.i..v5i2.2166.

Full text

Abstract:

No presente trabalho analisamos a obra Vou lá visitar pastores (2000), de Ruy Duarte de Carvalho, pois nessa narrativa o autor revela o universo particular do povo Kuvale, um subgrupo da etnia Herero. Para adentrar nesse mundo de identificações étnicas Ruy Duarte propôs-se a ir viver junto deles no deserto do Namibe, por aproximadamente seis meses por ano. O resultado desse trabalho nos é apresentado nessa interessante obra que envolve antropologia, literatura e história, o qual poderemos conferir neste artigo.Palavras-chave: Espaço. Narrativa. Pastores Kuvale. Literatura. Antropologia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Carvalho, Ruy Duarte de. "Em quem pensa quem «responde» pelos Kuvale?" Cadernos de Estudos Africanos, no. 5/6 (June 1, 2004): 197–208. http://dx.doi.org/10.4000/cea.1060.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Lima, Paulo Branco. "CONDICIONALISMOS DA IDENTIDADE KUVALE EM VOU LÁ VISITAR PASTORES." Revista de Estudos Literários 6 (December 27, 2017): 423–41. http://dx.doi.org/10.14195/2183-847x_6_19.

Full text

Abstract:

Partindo de uma leitura da obra Vou lá visitar pastores (1999), de Ruy Duarte de Carvalho, o presente artigo propõe-se analisar vários vetores da condicionalidade do povo Kuvale, nomeadamente quanto ao seu posicionamento identitário face ao processo de construção do Estado-Nação de Angola. De igual modo, procura-se refletir acerca do impacto político-social da globalização na tradição dos Kuvale, levando em conta aspetos como o relacionamento com ONG’s, a circulação de gado ligada ao lugar das mulheres, e a economia particular dos pastores. Encarando a realidade deste povo angolano, sobressai o projeto literário do autor, eivado de uma prática ficcional autobiográfica estilisticamente sedutora, ultrapassando o mero exercício etnográfico.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Klipel, Renata De Oliveira, and Maria-Benedita Basto. "A paisagem como questão política para Ruy Duarte de Carvalho." Revista Crioula, no. 22 (December 26, 2018): 63–76. http://dx.doi.org/10.11606/issn.1981-7169.crioula.2018.150321.

Full text

Abstract:

Este artigo propõe uma leitura do caráter político que o autor angolano Ruy Duarte de Carvalho percebe na paisagem, no livro As paisagens propícias (2005). Dedicando sua produção literária à preservação da memória dos povos Kuvale, povos nômades, rurais, analfabetos e ambicionando manter vivas as suas tradições e o seu modo de vida, Ruy Duarte acaba por propor reflexões sobre as consequências do colonialismo na sociedade angolana que aderiu aos valores da civilização ocidental.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Alvernaz, Juliana Campos, and Anita Martins Rodrigues de Moraes. "A encenação da etnografia em ‘Os papéis do inglês’ e ‘Nove noites’: entre a negação e o boicote." Abril – NEPA / UFF 10, no. 21 (2018): 109. http://dx.doi.org/10.22409/abriluff2018n21a520.

Full text

Abstract:

Pretende-se, no presente artigo, o estudo de traços do discurso etnográfico nas obras Os papéis do inglês, do escritor angolano Ruy Duarte de Carvalho, e Nove noites, do brasileiro Bernardo Carvalho. Tendo em conta as interferências e contiguidades entre literatura e antropologia, investigamos a configuração da escrita etnográfica no campo literário notando que, ao mesmo tempo que a etnografia surge nas obras de Bernardo Carvalho e Ruy Duarte de Carvalho, é, paradoxalmente, negada ou boicotada. A partir disso, pensaremos na representação do “outro” – considerado o não ocidental, no caso de Os papéis do inglês, os pastores Kuvale, e, no caso de Nove noites, os índios Krahô – nas narrativas. Dessa forma, analisaremos de que modo se dá e qual é o efeito do olhar etnográfico na construção dos romances escolhidos, bem como as tensões entre o sujeito narrador e o “Outro”.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Alvernaz, Juliana Campos, and Anita Martins Rodrigues de Moraes. "A encenação da etnografia em ‘Os papéis do inglês’ e ‘Nove noites’: entre a negação e o boicote." Abril – NEPA / UFF 10, no. 21 (2018): 109–22. http://dx.doi.org/10.22409/abriluff.v10i21.29968.

Full text

Abstract:

Pretende-se, no presente artigo, o estudo de traços do discurso etnográfico nas obras Os papéis do inglês, do escritor angolano Ruy Duarte de Carvalho, e Nove noites, do brasileiro Bernardo Carvalho. Tendo em conta as interferências e contiguidades entre literatura e antropologia, investigamos a configuração da escrita etnográfica no campo literário notando que, ao mesmo tempo que a etnografia surge nas obras de Bernardo Carvalho e Ruy Duarte de Carvalho, é, paradoxalmente, negada ou boicotada. A partir disso, pensaremos na representação do “outro” – considerado o não ocidental, no caso de Os papéis do inglês, os pastores Kuvale, e, no caso de Nove noites, os índios Krahô – nas narrativas. Dessa forma, analisaremos de que modo se dá e qual é o efeito do olhar etnográfico na construção dos romances escolhidos, bem como as tensões entre o sujeito narrador e o “Outro”. ---DOI: http://dx.doi.org/10.22409/abriluff2018n21a520.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Makatsariya, N. A. "ALEXANDER KUVELER." Obstetrics, Gynecology and Reproduction 10, no. 2 (2016): 84–85. http://dx.doi.org/10.17749/2313-7347.2016.10.2.084-085.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Valkonen, Tarja, and Tomi Laapotti. "Katsaus ryhmän vuorovaikutuksen analysointimenetelmiin." Prologi 7, no. 1 (2011): 44–73. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95973.

Full text

Abstract:

Ryhmän vuorovaikutuksen tutkimukseen on kehitetty useita analysointimenetelmiä, joiden tavoitteena on kuvata, ymmärtää ja selittää ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja ryhmän vuorovaikutusprosesseja. Tunnetuimpia lienevät keskusteluanalyysi (ks. esim. Heritage 1997; Peräkylä 1995) ja Balesin (1951) vuorovaikutuksen prosessianalyysi (IPA). Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on jäsentää ja arvioida, millaisia ryhmän vuorovaikutuksen havainnointiin perustuvia analyysimenetelmiä on käytetty tehtäväkeskeisten ryhmien ja tiimien tutkimuksessa vuosina 1999–2009. Artikkeli pohjautuu systemaattiseen tiedonhakuun, joka keskittyi tärkeimpiin puheviestinnän ja lähitieteiden artikkelitietokantoihin. Tiedonhaku kohdennettiin tieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimusartikkeleihin. Tulokset osoittavat, että tehtäväkeskeisten ryhmien tutkimuksessa on sovellettu erityisesti kvantitatiivista vuorovaikutusanalyysia, IPA-menetelmää sekä erilaisia tiedonrakentumista tarkastelevia menetelmiä. Myös tietokoneavusteisia analyysimenetelmiä on jonkin verran käytetty. Laadullisista menetelmistä tutkimuksissa käytettiin keskusteluanalyysiä ja ankkuroituun teoriaan tai muuhun sisällönanalyysiin perustuvia menetelmiä sekä etnografista lähestymistapaa. Mielenkiintoista oli havaita, että vain reilu kolmasosa (39 %) tutkimuksista kohdistui niin sanottujen luonnollisten ryhmien vuorovaikutukseen. Valtaosa työryhmiä ja tiimejä koskevaa tutkimusta kuvaa tämän selvityksen perusteella edelleenkin vain tutkimusta varten koottujen tai laboratorioryhmien vuorovaikutusta. Artikkelissa pohditaan lisäksi ryhmän vuorovaikutusta koskevan tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja kehityssuuntia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Hanch-Hansen, Merete. "Tilsvar til Moses Kuvoame." Rus & samfunn 9, no. 05 (2016): 22. http://dx.doi.org/10.18261/issn1501-5580-2016-05-09.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Dana, Kathleen Osgood, and Eeva Tikka. "Palavat kuvat." World Literature Today 63, no. 4 (1989): 713. http://dx.doi.org/10.2307/40145694.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Hasselblatt, Cornelius, and Harri Nordell. "Veden kuvat." World Literature Today 65, no. 2 (1991): 334. http://dx.doi.org/10.2307/40147252.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Liu, Houping. "Occurrence, Seasonal Abundance, and Superparasitism of Ooencyrtus kuvanae (Hymenoptera: Encyrtidae) as an Egg Parasitoid of the Spotted Lanternfly (Lycorma delicatula) in North America." Forests 10, no. 2 (2019): 79. http://dx.doi.org/10.3390/f10020079.

Full text

Abstract:

The occurrence of egg parasitoid Ooencyrtus kuvanae (Howard) (Hymenoptera: Encyrtidae) on its new host, the spotted lanternfly (Lycorma delicatula (White) (Hemiptera: Fulgoridae)), was surveyed at 4 study plots in 2016 and 10 additional plots in 2017 in Pennsylvania through field collection and laboratory incubation. O. kuvanae adults were found on L. delicatula egg mass surfaces at two plots (ODSouth and Lutz) in 2016, but at none in 2017. The results of laboratory incubation showed that O. kuvanae adults were only recovered from host eggs collected at plot ODSouth in 2016, with adults emerging between 22 April and 2 May 2016 at 22 ± 1 °C, 40% ± 5% relative humidity (RH), and a 16:8 h photoperiod (light/dark). The overall parasitism at this study plot was 6.0% by egg mass and 1.2% by egg. Two oviposition sites contained parasitized L. delicatula eggs, with 12.3% (9.5–15.0%) host egg masses and 3.1% (1.3–5.0%) host eggs utilized by the parasitoid. O. kuvanae parasitism by egg was significantly higher on oviposition site ODSouth #7 than on ODSouth #8. No O. kuvanae adults were reared out of field-collected host eggs from the 10 plots in 2017. Seasonal abundance and superparasitism of O. kuvanae was examined at plot ODSouth in 2017. O. kuvanae-parasitized L. delicatula eggs were found on all four oviposition sites based on field monitoring of parasitoid adult emergence, resulting in a parasitism of 35.4% (18.8–55.6%) by egg mass and 2.2% (0.5–3.9%) by egg. No significant difference in parasitism by egg was observed among oviposition sites. O. kuvanae adults emerged in the field between 2 May and 1 June 2017. Superparasitism was confirmed for O. kuvanae on L. delicatula eggs based on parasitoid production (1.0–3.3 adults/parasitized egg) and adult exit holes (1–3 exit holes/parasitized egg). As the first parasitoid recorded from L. delicatula in North America, O. kuvanae has the potential to become an important biological control agent for L. delicatula in North America, with its well-synchronized life history in the spring, century-long field establishment, superparasitism, and female-biased progeny population. L. delicatula complements the gypsy moth well as an alternative host for O. kuvanae in the field.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Levä, Ilkka. "Television kasvattamat." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 34, no. 2-3 (2021): 6–22. http://dx.doi.org/10.23994/lk.111158.

Full text

Abstract:

Fight Club toimi uusliberalistisen yhteiskuntajärjestelmän työhön liittyvää affektituotantoa mallintavana ja tuottavana elokuvallisena koneena. Analyysi perustuu Jonathan Bellerin elokuvallisen tuotantomuodon teoriaan. Elokuvalla katsojat kalibroitiin tekemään huomiotalouden vaatimaa katsomistyötä. Palkaksi he saivat erilaisia viihtymisen muotoja. Gilles Deleuzen ”ajattelun kuva” -käsitteelle rinnasteisena kehitellään ”työn kuva” -käsitettä.Elokuvassa tuotettiin metaelokuvana sekä kuluttamiselle perustuvaa katsojakokemuksen tilaa että yleisempää työn kuvaa. Tuottavana koneena eli metaelokuvana Fight Club koetti paeta työelämän tuottamia vieraannuttavia affekteja marginaalisuuden ”mustiin aukkoihin”. Huomiotalouden spektaakkelina se kuitenkin kietoi katsojansa globaaliin kulttuuriteollisuuden verkostoon muuttaen katsojakokemusta yhteiskuntien sosiaalisella kentällä. Artikkelissa pohditaan, miten Fight Club vaikutti uusliberalistiselle yhteiskuntajärjestelmälle tyypilliseen työn kuvaan.Avainsanat: affekti, metaelokuva, työn kuva, huomiotalous, uusliberalismiRaised by TV. The Meta-Cinematic Image of Work in Fight ClubThe film Fight Club was a cinematic machine, which modelled and produced the affective labor of work in a neoliberal society. The analysis is based on Jonathan Beller’s theory of cinematic mode of production. Spectators were calibrated to do the viewing work required of attention economy. As a reward, they attained different modes of entertainment and enjoyment. In the article, Gilles Deleuze’s concept of “the image of thought” is reformulated and put to use as the concept of “the image of work”.At the metacinematic level, Fight Club is argued to produce an image of spectatorship as consumerism, as well as a generalized image of work. As a producing machine, Fight Club tries to flee the alienating affects of working life to the “black holes” of marginality. As an attention economy spectacle, it simultaneously enfolds the viewers in the web of global culture industry, transforming the viewer experience in the social field of global societies. The article centers on the question of how Fight Club effected the typical image of work in neoliberal societies.Keywords: affect, meta-cinema, image of work, attention economy, neoliberalism

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Udvari, Beáta, Gábor Dávid Kiss, Katalin Kis, Julianna Pontet, and Péter Halmosi. "Kuvait mint arab donor segélyezési motivációi." Külgazdaság 61, no. 3-4 (2017): 74–101. http://dx.doi.org/10.47630/kulg.2017.61.3-4.74.

Full text

Abstract:

A feltörekvő donorok szerepe egyre jelentősebb a nemzetközi fejlesztési együttműködésben. Kína, Brazília és India mellett az arab donorok (Kuvait, Szaúd-Arábia, Egyesült Arab Emírségek) segélyezése is meghatározó. E donorok tevékenységéről, segélyezési intézményi hátteréről, motivációjukról meglehetősen keveset tudunk az arab donorok átfogó multilaterális együttműködése és a Kuvaitban már az 1960-as években kiépült segélyezési intézményrendszer ellenére. E cikkben így az arab donorokra fókuszálunk, és közülük is Kuvait segélyezési tevékenysége mögött meghúzódó motivációkat elemezzük. Mivel a kereskedelmi kapcsolatok is meghatározóak a segélyek elosztásában, így az összes kuvaiti bilaterális segély mellett az Aid for Trade (AfT) elosztása mögött meghúzódó okokat is megvizsgáljuk. Az irodalmi áttekintés és a 124 recipiens országon alapuló statisztikai vizsgálat eredményei szerint a kuvaiti segélyek és AfT-támogatások elosztását a közös nyelv mellett az egy főre jutó GDP befolyásolja szignifikánsan, viszont a segélyek nagyságánál már a recipiens ország jobb gazdasági helyzete a döntő tényező.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Mähkä, Rami, and Kaisa Hiltunen. "Teknologia, (mieli)kuvat, historia." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 32, no. 4 (2020): 3–6. http://dx.doi.org/10.23994/lk.90784.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Hardwick, Hannasofia. "Vallan ja petoksen kuvat." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 1, 2012): 63–78. http://dx.doi.org/10.30665/av.74863.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

TAŞDEMİR, Tuba, and Adem TAŞDEMİR. "Bazı Flokülasyon Parametrelerinin Etkinliğinin Kuvars Kullanılarak Araştırılması." El-Cezeri Fen ve Mühendislik Dergisi 5, no. 3 (2018): 807–15. http://dx.doi.org/10.31202/ecjse.424233.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

GÜNBAZ, Mehmet Oğuz, and Mehmet Timur AYDEMİR. "Kuvars İvmeölçer Kapalı Döngü Analog Okuma Devresi." Gazi Üniversitesi Fen Bilimleri Dergisi Part C: Tasarım ve Teknoloji 8, no. 1 (2020): 15–25. http://dx.doi.org/10.29109/gujsc.563873.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Ryynänen, Sanna. "Tutkija turneella – sosiaalipedagogisia merkintöjä teatterikiertueelta." Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 20 (December 21, 2019): 85–100. http://dx.doi.org/10.30675/sa.88597.

Full text

Abstract:

Saimaan Teatteri on vuonna 2014 perustettu nuorten ammattinäyttelijöiden kiertueteatteri, joka kiertää kesäisin laivalla Saimaan alueen kyliä noin kuukauden ajan. Esiintymispaikat ovat vanhoja seuran- ja työväentaloja. Kuvaan tekstissäni omien kokemusteni kautta ja sosiaalipedagogisten näkökulmien virittämänä Saimaan Teatterin vuoden 2019 kesäkiertuetta, jolle osallistuin tutkijana. Hahmottelen Saimaan Teatterin kiertuetoimintaa yhteisöllisenä tilana, pohdin teatterin toimintatapaa esimerkkinä jalkautuvasta ja kulttuurisen demokratisaation periaatetta edustavasta teatterityöstä sekä kuvaan esimerkinomaisesti Saimaan Teatteria kohtaamisten mahdollistajana. Tekstin ja sitä kehystävän laajemman tutkimushankkeen yhtenä tavoitteena on hahmotella jotakin sellaista, mitä kutsun teatterin tai laveammin taiteiden sosiaalipedagogiikaksi.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Rennit, Marge. "The Image of Estonians in the 18th and 19th century travel writing (up to the 1850s)." Mäetagused 54 (September 2013): 97–138. http://dx.doi.org/10.7592/mt2013.54.rennit.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Kattelus, Minna. "Kuva kotouttaa." Aikuiskasvatus 31, no. 4 (2011): 295–97. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93958.

Full text

Abstract:

Taide käsittelee ihmisille ja yhteisöille merkityksellisiä asioita, joista se kertoo henkilökohtaisesti ja koskettavasti. Taide antaa vapaan ja keskeneräisen tulkintakehyksen, jossa tapahtuu oppimista, tunnistamista, vieraan kohtaamista ja hyväksyntää, oman itsen kuulemista. Taide soveltuu erinomaisesti osaksi kotoutumiskoulutusta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Lehtonen, Olli, Ossi Kotavaara, Toivo Muilu, Janne Huovari, and Hilkka Vihinen. "Kausiväestö moninaistaa kuvaa aluerakenteen kehityksestä Suomessa." Terra 132, no. 2 (2020): 69–84. http://dx.doi.org/10.30677/terra.85022.

Full text

Abstract:

Multi-local living and spatial interaction are expected to change the picture of regional development, as they emphasize the seasonal and interrelated use of areas. The article focusses on questions: What kind of spatial formation is the regional structure in Finland divided, and how common are these spatial formations in the regional structure? The results from the spatial cluster analysis show that the development of the regional structure is more diverse than previously known. Geographically, the dominating areas are seasonally growing areas which had remarkable increase in the seasonal use of areas. The results also showed that growth was more common in the regional structure than previously known, and the growth network extended from southern Finland to Lapland. The spatial formation of the stagnating areas was previously known to be narrower and more fragmented, as only a quarter of the surface area was classified as stagnating areas. The identifying of the diversity of the regional structure is essential for producing an exact picture of regional development for the needs of regional development and policy.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Stojanović, Andrej. "The first Serbian printed cookbook: Look at the historical gastronomy." Zbornik radova Departmana za geografiju, turizam i hotelijerstvo, no. 48-1 (2019): 68–78. http://dx.doi.org/10.5937/zbdght1901068s.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Koskela, Jani. "Kohtaamisia ja kriisejä läpi ihmiselämän." Aikuiskasvatus 29, no. 4 (2009): 248–55. http://dx.doi.org/10.33336/aik.94205.

Full text

Abstract:

Kirjoittaja kuvaa artikkelissaan kohtaamisen ja kriisin käsitteen avulla Bollnowin kasvatusta ja sivistystä koskevan ajattelun luonnetta, jonka hän näkee voimakkaasti andragogisena. Se mikä näyttäytyy sivistymisenä ja kehityksenä, näyttäytyy samalla kriiseinä ja konflikteina. Käytännön esimerkkeinä tästä ajattelusta hän kuvaa aikuiskasvatukseen soveltuvia tilanteita.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Rossi, Eeva. "Tutkija vai sosiaalityöntekijä? Autoetnografinen tarkastelu tutkijasosiaalityöntekijän positioista." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 29, no. 1 (2021): 37–53. http://dx.doi.org/10.30668/janus.85027.

Full text

Abstract:

Tutkimuksessa tarkastellaan tutkijasosiaalityöntekijän toiminnallista ja tutkimuksellista asemoitumista iäkkäiden asumispalvelukeskuksessa. Tutkimus paikantuu etnografian autoetnografiseen perinteeseen. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan kokemuksiin tutkijasosiaalityöntekijänä ja aineistona ovat päiväkirjamerkinnät vuosien 2014-2016 kenttäjaksolta. Tutkimuksessa kysytään, millaisia positioita tutkijasosiaalityöntekijän rooliini asumispalvelukeskuksessa liittyy ja miten ne paikantuvat suhteessa organisaatioon, henkilökuntaan ja asiakkaisiin. Tutkimuksessa positio paikantui kolmeen toisiinsa liittyvään käsitepariin: virallinen – epävirallinen, ulkopuolinen – sisäpuolinen ja neutraali - hyvän tuottaja. Ensimmäinen käsitepari kuvaa tutkijasosiaalityöntekijän asemaa suhteessa työyhteisöön sekä organisaatioon. Ulkopuolinen kuvaa tutkijan kokemusta, joka osin liittyy epäviralliseen asemaan. Sisäpuolisuus liittyy asukkaiden rinnalla oloon ja heidän tukemiseensa. Kolmas käsitepari kuvaa tutkimuksen toteuttamista. Hyvän tuottaminen on asukkaiden auttamista. Neutraali etäännyttämistä kokemuksista.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

ÇELLEK, Seda. "FARKLI MİNERALOJİYE SAHİP KUVARS KUMLARI VE ÖĞÜTÜLMÜŞ TÜREVLERİNİN KARŞILAŞTIRILMASI." Mühendislik Bilimleri ve Tasarım Dergisi 7, no. 3 (2019): 522–38. http://dx.doi.org/10.21923/jesd.520126.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

AKÇİL, ATA UTKU, Ayşenur TUNCUK, Yasemin CANDAN TOSUN, and Mediha Demet OKUDAN. "Fiziksel Zenginleştirme ve Hidrometalurjik Yöntemlerle Kuvars Cevherinden Demir Uzaklaştırma." Deu Muhendislik Fakultesi Fen ve Muhendislik 22, no. 64 (2020): 187–97. http://dx.doi.org/10.21205/deufmd.2020226419.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Schlegel-Bickmann, D. R., H. J. Brede, S. Guldbakke, V. E. Lewis, and J. Zoetelief. "Measurement of kUvalues of argon-filled magnesium ionisation chambers." Physics in Medicine and Biology 35, no. 6 (1990): 717–30. http://dx.doi.org/10.1088/0031-9155/35/6/002.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Maliniemi, Hannu. "Maatilojen tilastoinnista maatalousyritysten tilastointiin." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76961.

Full text

Abstract:

Verohallinto uudisti maatilatalouden verotuksen muistiinpanovelvollisuutta vuonna 2003 ja uutta päätöstäsovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2004 toteutetussa maatalousverotuksessa. Tämän seurauksenamyös Tilastokeskuksessa jouduttiin uudistamaan maatilatalouden veroaineistoihin pohjautuvia tilastoja.Tilastoinnin kannalta verouudistus sisälsi paljon hyvää, esimerkiksi verohallinto on vuodesta 2004 saakkavienyt kaikkien maatalousyrittäjien verotiedot verohallinnon tietokantoihin joista Tilastokeskuksella onollut mahdollista saada kaikkien maatilayrittäjien tiedot käyttöönsä. Lisäksi maatalouden 2-verolomakkeenuusi tietosisältö antaa joiltain osin aikaisempaan verrattuna tarkempaa tietoa tilan tuloista ja menoista kuinvuoteen 2003 saakka käytetty lomake. Aiemmin maatilayrityskohtaiset verotiedot saatiin paperikopioinavain otokseen valituilta tiloilta, joten maataloustilastoinnin kannalta uudistus merkitsi siirtymistäotosaineistosta kokonaisaineistoon, säästöä taloudellisten ja työvoimaresurssien käytössä, sekä osinlaajempia tietoja tilastoyksiköiden verotilinpäätöksistä. Uudistuksen seurauksena päätettiin korvata kaksimaatalous-toimialan tilastoa uudella Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastolla.Suurimpana haasteena uuden tilaston laadinnassa oli kahden hallinnonalan, maa- jametsätalousministeriön sekä verohallinnon tuottamien rekisteriaineistojen yhdistäminen. Yhdistelyävaikeutti em. hallintoviranomaisten käyttämät erilaiset yksikkötunnisteet. Verohallinto käyttää maatilanomistavan ja siitä tuloja saavan oikeudellisen yksikön tunnisteena y-tunnusta tai henkilötunnusta. Maa- jametsätalousministeriö puolestaan käyttää maatilat erottavana tunnisteena maatilatunnusta. Molemmillahallinnonaloilla on omat tehtävänsä ja siinä mielessä erilaiset tunnukset puoltavat paikkaansa.Maatilatunnus kuvaa lähinnä fyysistä yksikköä, joka pitää sisällään tietyt hehtaarit, rakennukset jakotieläimet käsittävän kokonaisuuden. Verohallinto puolestaan joutuu pitämään rekisteriä verovelvollisistaoikeudellisista yksiköistä. Oikeudellisen yksikön ja maatilan muodostavasta tilastoyksiköstä käytetäänkinuudessa tilastossa nimitystä maatilayritys. Maatila käsite vastaa läheisesti yritysterminologian mukaistatoimipaikka käsitettä.Kahden hallinnonalat tietojen yhdistämisessä onnistuttiin hyvin luotettavasti. Yhdistelynonnistumista testattiin vuoden 2007 alussa suoritetun tilastokyselyn yhteydessä. Kyselylomakkeelle oliesitäytetty sekä maatilatunnus että y-tunnus. Lomake lähetettiin noin 9000 maatilayrittäjälle, mutta vainmuutamassa tapauksessa tunnukset olivat kohdentuneet väärin, nekin yleensä silloin kun tilalla oli vastikääntoteutettu sukupolvenvaihdos.Uusi aineisto muodostaa laajan tietovarannon, jonka perusteella Suomen maatilayritystentaloudesta ja rakenteesta voidaan saada paljon uutta tietoa. Tietovarannon pohjalta laadittavassa uudessaMaa- ja metsätalousyritysten taloustilastossa voidaan kuvata vain yleisellä tasolla maa- jametsätalousyritysten tuloja, menoja, varoja ja velkoja. Tilastouudistuksen seuraava haaste onkin saattaaaineisto yhä laajempaan tutkimuskäyttöön. Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorio voisi antaamahdollisuuden vieraileville tutkijoille hyödyntää myös maatilayritysaineistoja tulevaisuudessa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Aho, Marko. "Tähden koko kuva." Etnomusikologian vuosikirja 13 (December 1, 2001): 75–90. http://dx.doi.org/10.23985/evk.101121.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

VURAL, Alaaddin. "DEMİRÖREN/GÜMÜŞHANE-TÜRKİYE KUVARS PORFİRİ KAYACI VE İLİŞKİLİ SKARN-METASOMATİZM." Euroasia Journal of Mathematics, Engineering, Natural and Medical Sciences 7, no. 13 (2020): 1. http://dx.doi.org/10.38065/euroasiaorg.394.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Somjee, Ummat, Kelly Ablard, Bernard Crespi, Paul W. Schaefer, and Gerhard Gries. "Local mate competition in the solitary parasitoid wasp Ooencyrtus kuvanae." Behavioral Ecology and Sociobiology 65, no. 5 (2010): 1071–77. http://dx.doi.org/10.1007/s00265-010-1114-x.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Karhula, Maarit, Sari Saukkonen, Anu Kinnunen, Tuija Heiskanen, Essi Xiong, and Heidi Anttila. "ICF-luokituksen yksilötekijöiden kuvaus on osa toimintakyvyn laaja-alaista arviointia." Kuntoutus 44, no. 2 (2021): 9–24. http://dx.doi.org/10.37451/kuntoutus.109476.

Full text

Abstract:

ICF-luokitus on biopsykososiaalinen viitekehys, joka mahdollistaa asiakkaan toimintakyvyn ja siihen nivoutuvien tekijöiden kokonaisvaltaisen ymmärtämisen. ICF-luokituksen Yksilötekijät -osa-alueen tarkempi kuvaus on kesken, mikä vaikeuttaa ICF-luokituksen täysipainoista hyödyntämistä. Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata, mitä teemoja tutkimuksissa oli tunnistettu ICF-luokituksen mukaisiksi yksilötekijöiksi ja miten yksilötekijöiden luokittelun ja huomioisen tarvetta käytännön työssä perusteltiin. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Cinahl, Pubmed, Science Direct ja Sport Discus sekä Finna, Helda, Helka, Julkari ja Medic -tietokannoista rajautuen vuosina 2010–2020 julkaistuihin artikkeleihin. Teoriaohjaavan aineiston analyysimenetelmällä artikkeleista eritellyt yksilötekijät luokiteltiin Geyh ym. (2019) mukaan seitsemään luokkaan: 1. Sosio-demografiset tekijät, 2. Asema välittömässä sosiaalisessa ja fyysisessä kontekstissa, 3. Henkilökohtaisen elämän historia, 4. Henkilökohtainen kokemus tunteista, 5. Henkilökohtainen kokemus omista ajatuksista ja uskomuksista, 6. Motiivit ja 7. Toistuvat kokemukselliset ja käyttäytymisen mallit. Mukaanottokriteerit täyttävissä 226 artikkelissa oli käsitelty runsaasti erilaisia yksilötekijöitä. Ne linkittyivät kaikkiin Geyh ym. (2019) luokkiin ja osa jäi luokituksen ulkopuolelle. Lisäksi osassa tutkimuksissa oli määritelty yksilötekijöiksi tekijöitä, jotka olivat linkitettävissä jollekin toiselle ICF-osa-alueelle tai jotka eivät kuvanneet toimintakykyä. Päätelmiä yksilötekijöiden roolista kuntoutuksessa oli tehty 50 (22 %) tutkimuksista. ICF:n yksilötekijöiden kirjo tutkimuksissa oli laaja, ja niiden huomioiminen osana toimintakykytietoa laajentaa ymmärrystä asiakkaan tilanteesta ja kuntoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista suositella, tulisiko ja miten yksilötekijöitä luokitella tarkemmin. Abstract The ICF personal factors are part of a comprehensive assessment of functioning - a scoping review of ICF personal factors in the rehabilitation studies The ICF classification is a biopsychosocial frame of reference that contributes to a holistic understanding of the client’s functioning and the factors involved. A more detailed description of the ICF personal factors is pending, which makes it difficult to apply the ICF classification in full. The aim of this scoping review was to describe which themes were identified in the studies as personal factors according to the ICF classification and what conclusions have been drawn about their further coding in the ICF classification. A systematic search was performed on the Cinahl, Pubmed, Science Direct and Sport Discus as well as Finnish databases (Finna, Helda, Helka, Julkari and Medic), based on articles published in 2010–2020. According to Geyh et al. (2019), the personal factors specified in the articles by, were classified into seven categories: socio-demographical factors, position in the immediate social and physical context, personal history and biography, feelings, thoughts and beliefs, motives, and general patterns of experience and behavior. The search yielded 226 studies that met the inclusion criteria. The articles had addressed a wide variety of personal factors that linked to all seven categories defined by Geyh et al. (2019). In addition, some studies had defined as personal factors that were linkable to other components of the ICF or that did not describe functioning. About 50 (22 %) of the studies had made conclusions on the role of personal factors in rehabilitation. The range of personal factors in the ICF classification addressed in the studies is wide and taking them into account as part of functioning information expands the understanding of the client's situation and the factors influencing rehabilitation However, based on this study, it is not possible to recommend a more precise coding of personal factors. Keywords: ICF, personal factors, rehabilitation, scoping review

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Talaskivi, Katri. "Uusien kielivähemmistöjen kirjailijat – keitä he ovat?" Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 3, no. 1 (2018): 52–55. http://dx.doi.org/10.17409/kpt.60550.

Full text

Abstract:

Suomessa asuu tällä hetkellä eri arvioiden mukaan 90--130 kirjailijaa, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Artikkeli luo kuvaa siitä, keitä nämä kirjailijat ovat ja millaisista lähtökohdista he työtään tekevät. Heistä puhutaan usein kuin kyse olisi yhtenäisestä joukosta; artikkeli nostaa esiin esimerkkikirjailijoita kolmesta erilaisesta kirjailijatyypistä, jotka muodostavat omat marginaalin marginaalinsa. Se kuvaa myös niitä haasteita, joita äidinkieleltään muut kuin valtakieliset kirjailijat kohtaavat pyrkiessään suomalaiselle kirjallisuuden kentälle.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Lehikoinen, Elli Sofia. "Luonnon, uskon ja eron voima: Lisääntymisen luvat Pauliina Rauhalan Taivaslaulussa (2013)." Sananjalka 62, no. 62 (2020): 236–54. http://dx.doi.org/10.30673/sja.80144.

Full text

Abstract:

Luonnon, uskon ja eron voima. Lisääntymisprosessin luvista Pauliina Rauhalan Taivaslaulussa (2013) Artikkeli tarkastelee ihmisen lisääntymisen, sukupuolieron ja valinnanmahdollisuuksien suhdetta Pauliina Rauhalan romaanissa Taivaslaulu (Gummerus 2013). Taivaslaulu on vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön sijoittuva kertomus nuoresta avioparista, Viljasta ja Aleksista, ja heidän pyristelystään lisääntymiseen tiukkoja sääntöjä liittävässä yhteisössä. Romaani suhtautuu uskonnollisen yhteisön asettamaan ehkäisykieltoon kriittisesti ja kuvailee erityisesti Viljan voimistuvaa ahdistusta jatkuvien raskauksien ehdottomuuden alla. 2000-luvun Suomeen sijoittuvana realistisena romaanina Taivaslaulu kertoo ihmisen liikkumatilasta tarinaa, joka vaikuttaa yhtäältä anakronistiselta, toisaalta ajattomalta ihmislajin kuvaukselta. Artikkelissa esitetään, että Taivaslaulun voi lukea kitkaisena kuvauksena ihmisen, uskonnon ja luonnon suhteesta myös kiinnittymättä ensisijaisesti vanhoillislestadiolaisuuden kontekstiin. Romaanissa uskonto ja luonto rinnastetaan erikoisella tavalla. Artikkelissa pohditaan Viljan ja Aleksin tilannetta kytkemällä se feministisiin keskusteluihin ihmisyydestä ja sukupuolierosta. Taivaslaulun Viljaa ja Aleksia erottaa lisääntymisen liittyvä väistämätön ero, joka kohtelee heitä eri tavalla ja vaikuttaa hyvin konkreettisesti heidän liikkumatilaansa ja mahdollisuuksiinsa omaehtoiseen toimijuuteen. Feministisiä keskusteluita sukupuolierosta ja ihmisen lisääntymisestä kuvaa historiallinen hankaus materiaalisuuden ja diskursiivisuuden yhdistämisen mahdollisuuksista. Ihmisen lisääntymisprosessi on modernin, humanistisen ajattelutradition ikeessä herkästi luonnon ja kulttuurin konsepteihin jaettava ilmiö, jonka varassa Viljan ihmisyys näyttäytyy joko kuvauksena ihmislajin ajattomista ehdoista ja niiden vaikutuksista tietynlaisille ihmisruumiille tai ihmisestä tietyn valtajärjestelmän ahdistavissa kahleissa. Ajankohtaisissa feministisissä keskusteluissa feminismin ja humanismin suhde on asetettu uudella tavalla tarkkailtavaksi. Artikkelissa pohditaan mahdollisuuksia lukea lisääntymisprosessin kuvauksia kiinnittymättä erottelulla merkityksiä muodostavaan humanistiseen tiedontuotannon perinteeseen. Taivaslaulu käsitetään artikkelissa rakkaustarinana. Romaani esittää Viljalle ja Aleksille yhteisen vihollisen, jota vastassa he toimivat toisiinsa tukeutuen ja yhdessä ponnistellen – yhteinen vihollinen vain väistämättä kohtelee heitä eri tavalla ja jatkuvassa taistelussa Vilja on häviöt omassa ruumiissaan konkreettisesti kantava ihminen. Romaani esittelee vihollisen ”biologiana”. Artikkelissa pohditaan romaania ehkäisykiellon kritiikkinä kannattelevia tekijöitä, joita ovat Viljan ja Aleksin poikkeuksellisuus sekä uskonnon ja luonnon erikoinen rinnastaminen. Taivaslaulun Viljan ihmisyys ja liikkumatila ovat materiaalisten ja diskursiivisten toimijoiden, ontologisen eron ja uskonnollisen kontekstin lävistämiä, sukupuolieroon kiinnittyviä hauraita rakennelmia. Viljan tilanteen lukeminen uskonnollisen kehyksen ensisijaisuudesta irtaantuen ja kiinnittyen feministisiin näkemyksiin ihmisyydestä ja lisääntymisestä tekee harvinaisella tavalla näkyväksi ihmisen lisääntymisprosessiin historiallisesti liitetyn luonnon ja kulttuurin erottelun. Asiasanat: feministinen kirjallisuudentutkimus, lisääntyminen, sukupuoliero, ihmisyys

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Vesa, Niina-Marika, Minna Stolt, Jaana Koskenniemi, and Riitta Suhonen. "Läheisen rooli kuntoutusprosessissa." Gerontologia 32, no. 3 (2018): 163–79. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.69957.

Full text

Abstract:

Tutkimuksessa kuvattiin läheisen roolia ja tuen tarvetta iäkkään potilaan kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tavoitteena oli ymmärtää kotiutumisprosessia läheisen näkökulmasta sekä muodostaa kuvaus, jossa on tyypitelty läheisen erilaiset roolit, niihin nivoutuvat tekijät ja tuen tarpeet. Tutkimuksessa sovellettiin metodologista triangulaatiota. Tutkimusaineisto kerättiin kotiutuvien henkilöiden nimeämiltä läheisiltä (n=14) teemahaastattelulla ja kyselyllä (COPE-indeksi, Carers of Older People in Europe) viidellä kuntoutusosastolla Etelä-Suomessa. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, ja kyselyn(COPE-indeksin) vastauksia tarkasteltiin vastausvaihtoehtojen lukumäärien sekä kolmella osa-alueella laskettujen pistekeskiarvojen pohjalta. Tutkimuksen tuloksena tuotettiin kuvaus, jossa läheisen rooli jakautui neljään tehtävään: arjen auttaja, edunvalvoja, tukija ja vastuunkantaja. Moni tutkimukseen osallistuneista kokitarvitsevansa tukea näihin tehtäviin. Rooleissa toimimiseen nivoutuivat läheisen oma elämä, saatu tuki ja roolin mielekkyys. Läheisen rooliin liittyviä tuen tarpeita olivat tuki arjen tehtävissä, roolissa toimimisen tuki sekä rohkaiseva ja sosiaalinen tuki. Tulokset osoittavat läheisen roolin moniulotteisuutta. Jatkotutkimusta tarvitaanselvittämään läheisen roolien merkitystä ja painotusta kehitettäessä iäkkäiden ihmisten ja heidän läheistensä palveluita.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Lehikoinen, Elli. ""Se ei olekaan pieni ihminen, vaan pieni eläin."." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 26, 2018): 28–43. http://dx.doi.org/10.30665/av.73018.

Full text

Abstract:

Artikkeli käsittelee kotimaisessa kirjallisuudessa toistuvaa piirrettä kuvata ihmislapsia toislajisina eläiminä. Artikkeli pohtii eläinkuvausten lukemisen mahdollisuuksia neljässä, keskenään erilaisessa 2000-luvulla julkaistussa teoksessa. Anu Silfverbergin esseekokoelmaaÄitikortti – kirjoituksia lisääntymisestä(2013), Rosa Meriläisen ja Simo Frangénin päiväkirjamuotoista teosta Nollasta ykköseksi(2007) sekä Pauliina Rauhalan romaania Taivaslaulu(2013) ja Riina Katajavuoren romaania Lahjat(2004) yhdistää niissä toistuva ihmisvauvojen ja -lasten kuvaaminen monenlaisina eläiminä, susista silkkiuikkuihin ja kolibreista sammakoihin. Perinteinen representaatiokeskeinen tulkintakehys tarjoaa eläinkuvausten lukemiselle selkeän kehikon, joka kuitenkin saattaa jättää eläinkuvauksissa olennaisen ihmiskäsityksen haurauden lukematta keskittyessään toislajisiin eläimiin kuvaajan ja kuvattavan eron symboleina. Posthumanistinen, toislajisten eläinten materiaalisuuteen ja vaikuttavuuteen keskittyvä lukemisen metodi ei myöskään sovellu eläinkuvausten lukemiseen, sillä teoksissa ei todella kuvata konkreettisia, toislajisia eläimiä. Artikkelissa esitetään, että ihmislasten kuvaaminen eläiminä on merkityksellistä tehdessään näkyväksi ihmisyyteen ja sen kriteereihin sisältyvää haurautta ja ongelmallisuutta. Lasten kuvaaminen toislajisina eläiminä on teoksissa keino käsitellä hämmennystä, jonka vauvojen ja lasten ihmisyys ja lajius heistä kirjoittavissa ihmisissä aiheuttavat.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Heikkilä, Sakari. "Tutkiva oppiminen haastaa tuotekehittäjät." Aikuiskasvatus 27, no. 2 (2007): 139–43. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93752.

Full text

Abstract:

Kuvaan tässä artikkelissa kokemuksia ja opetuksia, jotka olen saanut tutkivan oppimisen soveltamisesta tuotekehityksen opiskeluun verkkoympäristössä. Opiskelijat olivat insinööri (AMK) -tutkintoa suorittavia aikuisia, jotka opiskelivat ammattikorkeakoulun muuntokoulutusohjelmissa päivätyönsä ohessa. Sekä tutkiva oppiminen että opiskelu verkossa olivat heille uutta. Niiden yhdistäminen tuotti kuitenkin rohkaisevia tuloksia.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Laine, Tapani. "Bahtin ja ”ihmisen kuva”." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (December 1, 2004): 36–42. http://dx.doi.org/10.30665/av.74609.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Pekkanen, Ville. "Runouden kuva elintilaa etsimässä." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 1, 2010): 22–41. http://dx.doi.org/10.30665/av.74786.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Коротких (Korotkikh), Михаил (Mihail) Олегович (Olegovich), and Алексей (Aleksej) Васильевич (Vasil'evich) Ткачев (Tkachev). "CHEMICAL PROFILING OF PAPAVER KUVAJEVII: DETERMINATION OF THE MAIN CYANOGENIC GLYCOSIDE – TAXIFILLIN." chemistry of plant raw material, no. 2 (January 29, 2018): 71–75. http://dx.doi.org/10.14258/jcprm.2018023506.

Full text

Abstract:

The complex of plant metabolites as a set of certain substances can be characterized by chemical and physicochemical methods of analysis. A chemical characteristic involves the identification of a set of individual substances - chemical markers unique to a selected plant object; and the entire visible set of components as a characteristic profile – a "chemical fingerprint".The object of the study is the poppy of Kuvaev (Papaver kuvajevii). A new kind of poppy; described in 2003. Endemic. Perennial. It grows in the steppe belt on the slopes of the mountains; rocks; screes; pasture steppes. Blossoms in May – August. Seed multiplication June – September.In this paper; a scheme of extraction procedures for the spectroscopic profiling of the Kuvaev poppy has been developed. The crushed air-dry aerial part of the plant (without capsules) was extracted in the Soxhlet apparatus sequentially with solvents (in order of increasing their polarity). IR; NMR 1H and 13C profiles were recorded for each extract. The content of taxifillin in the sample is determined by quantitative NMR analysis (q-NMR).

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Rantala, Varpu. "Jälleensyntyvät kuvat. Elokuvan digitaalinen ikonografia ja Aby Warburgin kuvatiede." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 30, no. 1 (2017): 54. http://dx.doi.org/10.23994/lk.63321.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Abdulkarim, Abdulqader. "Repetition and Its Effect in Salman Kuvli S Poems." Humanities Journal of University of Zakho 2, no. 2 (2014): 312–23. http://dx.doi.org/10.26436/2014.2.2.278.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Van Aerschot, Lina. "Onnistunut vanhuus on aktiivinen ja itsenäinen – sairaus ja hauraus eivät mahdu kuvaan." Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 28, no. 3 (2020): 314–17. http://dx.doi.org/10.30668/janus.97290.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Niemelä, Seppo. "Vapaan sivistystyön visiosta." Aikuiskasvatus 20, no. 2 (2000): 174–79. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93289.

Full text

Abstract:

Yksi mahdollisuus kuvata vapaan sivistystyön omaleimaisuus ja identiteettikin on Tanskan malli, missä vapaalla sivistystyöllä on muusta aikuiskasvatuksesta poikkeava ihmiskuva, yhteisökuva ja pedagogiikka. On tosin muistettava, että vapaalle sivistystyölle ominainen pedagogiikka on kohteena myös tavallisessa aikuiskasvatuksessa, esimerkiksi yhteistoiminnallisen oppimisen tai tiimioppimisen nimillä. Ehdotan silti, että sivistystyön erityistä pedagogiikkaa pidetään huolella silmällä uuden identiteetin rakennustyössä, kirjoittaa Seppo Niemelä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Sivonen, Anne. "Opintojen henkilökohtaistaminen oppisopimuskoulutuksessa." Aikuiskasvatus 27, no. 3 (2007): 218–22. http://dx.doi.org/10.33336/aik.93769.

Full text

Abstract:

Aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen on ollut vilkkaan keskustelun kohteena oppilaitosmaailmassa oikeastaan koko 2000-luvun alun ajan. Vuoden 2006 alusta voimaan tullut uudistettu laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee omalta osaltaan henkilökohtaistamiseen liittyvää toimintaa. Käsite on monitahoinen ja näyttäytyy eri osapuolille eri tavoin. Kuvaan opiskelijan ja ammatillisen ohjauksen näkökulmasta sitä, millaisia elementtejä aikuisoppisopimusopiskelijan henkilökohtaistamisprosessiin kuuluu ja millaista pedagogista tukea hänelle prosessin aikana tarjotaan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

Suojanen, Päivikki. "Tutkijan kuva kohteesta: metodologisia näkökohtia." Sananjalka 37, no. 1 (1995): 147–66. http://dx.doi.org/10.30673/sja.86571.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Anstey, Alex. "Topical KUVA (Khellin-UVA therapy)." Journal of Dermatological Treatment 9, no. 2 (1998): 63–64. http://dx.doi.org/10.3109/09546639809161374.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

Eshraghi, Peyman, Samaneh Noroozi Asl, Sepideh Bagheri, and Vajiheh Chalak. "Response to sapropterin hydrochloride (Kuvan®) in children with phenylketonuria (PKU): a clinical trial." Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism 32, no. 8 (2019): 885–88. http://dx.doi.org/10.1515/jpem-2018-0503.

Full text

Abstract:

AbstractBackgroundPhenylketonuria (PKU) is one of the most common types of inborn error of metabolism. The mainstay of therapy for PKU has been dietary phenylalanine (Phe) restriction. Sapropterin dihydrochloride has been shown to be effective in reducing Phe levels in PKU patients.MethodsThis study was a clinical trial performed in the pediatric endocrine clinic of Imam Reza Hospital, Mashhad, Iran.ResultsAll children between 1 and 10 years of age with a diagnosis of PKU whose serum Phe levels were between 120 and 360 μmol/L, in Khorasan Razavi province in the north-east of Iran, were enrolled. Twenty-four patients were enrolled in the study.Intervention: A free diet for 72 h was allowed and then a 20-mg/kg/day dose of Kuvan®was administered. More than 30% reduction in blood Phe levels was described as responsive. Eight patients responded to the loading test and were eligible for the second stage of the study. In this stage, Phe powder in combination with Kuvan was provided. Patients’ serum Phe was measured weekly for 3 months. All eight patients showed Phe tolerance in 3 months, and their serum Phe levels remained within the range.ConclusionsTreatment with Kuvan can help reduce blood Phe levels in our pediatric PKU population and allows patients to follow a more liberal diet.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!