Academic literature on the topic 'Lämpeneminen'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles

Select a source type:

Consult the lists of relevant articles, books, theses, conference reports, and other scholarly sources on the topic 'Lämpeneminen.'

Next to every source in the list of references, there is an 'Add to bibliography' button. Press on it, and we will generate automatically the bibliographic reference to the chosen work in the citation style you need: APA, MLA, Harvard, Chicago, Vancouver, etc.

You can also download the full text of the academic publication as pdf and read online its abstract whenever available in the metadata.

Journal articles on the topic "Lämpeneminen"

1

Himanen, Katri, Minna Kivimäenpää, Jaana Luoranen, Johanna Riikonen, and Hanna Ruhanen. "Kuinka käy taimien?" Kasvinsuojelulehti 56, no. 4 (2023): 5–7. http://dx.doi.org/10.54335/ksl.141164.

Full text
Abstract:
Ilmaston lämpeneminen lisää puuston terveyden haasteita varttuneissa metsissä, mutta tuo epävarmuutta myös metsänviljelyyn. Uudella testikentällä tutkitaan kohotetun lämpötilan vaikutusta metsäpuiden taimiin.
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Tahvonen, Risto, Timo Kaukoranta, and Arto Ylämäki. "Omenan viljelyn mahdollisuudet ja riskit muuttuvassa ilmastossa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75703.

Full text
Abstract:
Ilmasto muuttuu omenan viljelylle edullisemmaksi. Ratkaisevana tekijänä on kasvukauden lämpösumman lisäys tultaessa 2040-luvulle. Nykyisin viljeltävät lajikkeet edellyttävät sadon valmistumiseksi yli 5 oC:n lämpösummaa 980 – 1350 °C-vrk. Tämän lisäksi tarvitaan puiden talveentumista varten 100-150 °C-vrk lämpösumma. Kasvukauden olosuhteiden perusteella omenan ammattimainen viljelyalue, jolloin viljellään menestyksellisesti myös talvilajikkeita, voi levitä Salpausselän eteläpuolisille alueille, Kaakkois-Suomeen ja Etelä-Savon järvialueille. Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa nykyisiä lajikkeita
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Hakala, Kaija, Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola, and Pirjo Peltonen-Sainio. "Ilmaston lämpeneminen tuo uusia kasvilajeja ja –lajikkeita viljelyyn, mutta myös uusia haasteita kasvinsuojelulle." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–3. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76892.

Full text
Abstract:
Ilmasto on muutaman viime vuosikymmenen kuluessa selvästi lämmennyt maailmalla ja myös Suomessa. Kasvukausi on pidentynyt, lämpösumma on noussut ja talvet ovat leudontuneet. Pidempi kasvukausi ja suurempi tehoisa lämpösumma luovat paremmat edellytykset kasvintuotannolle. Kasvintuotantoa edistävät muutokset yhdistettyinä leudompiin talviin ja lisääntyvään syksyn ja talven sademäärään luovat kuitenkin paremmat edellytykset myös peltoviljelyn haittana oleville rikkakasveille, taudeille ja tuholaisille.Ilmastonmuutoksen vaikutus perunaruton ja perunan tyvimädän yleistymiseen on jo nähtävissä. Myös
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Jaakkola, Seija, Eeva Saarisalo, and Terttu Heikkilä. "Säilöntäaineen ja kuiva-ainepitoisuuden vaikutus säilöheinän laatuun." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75724.

Full text
Abstract:
Säilöheinä on kuiva-ainepitoisuudeltaan (450–800 g/kg) säilörehun ja kuivan heinän välimuoto, jota käytetään runsaasti erityisesti hevosten ruokinnassa. Säilöheinän tekotapa vastaa enemmän säilörehua, koska kostea rehu säilötään ilmatiiviisti, yleensä muovitettuihin paaleihin. Säilöheinän säilöntäprosessia ja säilyvyyteen sekä erityisesti jälkipilaantumisalttiuteen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu selvästi vähemmän kuin tuoreemman rehun. Nurmikasvien vesiliukoisten hiilihydraattien, sokereiden, pitoisuus voi vaihdella suuresti. Hevosen ruokinnassa vesiliukoisiin hiilihydraatteihin kuuluvien f
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
5

Vuori, Kari-Matti, and Tuomas Saarinen. "Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen: vesistövaikutukset ja sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen CATERMASS Life+ - hankkeessa vuosina 2010-2012." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75807.

Full text
Abstract:
Suomessa on happamia sulfaattimaita viljelymaana 100 000 - 200 000 ha, ja metsätalouskäytössä oleva pinta-ala on tuntematon. Näiden maiden kuivatuksen aiheuttama happamuus- ja metallikuormitus on merkittävästi heikentänyt pintavesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä jokien ja rannikkoalueiden kalakantoja. Sulfaattimailta tuleva nykyisinkin suuri ympäristökuormitus ja vesistöhaitat uhkaavat kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen seurauksena. Hydrologisten ääriolojen yleistyminen, talvisadannan ja virtaamien kasvu sekä maaperän ja vesistöjen lämpeneminen lisäävät riskejä happamuuden ja metalli
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
6

Granlund, Kirsti, Pirjo Peltonen-Sainio, Kaija Hakala, and Markku Puustinen. "Viherkesanto maatalousmaan ravinnekuormituksen hallinnassa muuttuvissa ilmasto-oloissa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76887.

Full text
Abstract:
Ilmaston lämpeneminen ja sademäärän ennustettu kasvu tulevaisuudessa voivat lisätä ravinteidenhuuhtoutumista maatalousmaalta. INCA-N typpimallia (Integrated Nutrients from Catchments – Nitrogenmodel) sovellettiin Savijoen maatalousvaltaisella tutkimusvaluma-alueella ILMASOPUtutkimusprojektissa(katso www.mtt.fi, Tutkimus-Hankehaku-ILMASOPU). Malli laskee veden virtauksensekä epäorgaanisen typen prosessit maaperässä ja jokivedessä. Tutkimuksen tavoitteena oliselvittää mallintamisen keinoin 1) miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalousmaan typpihuuhtoutumaanviljelytoimenpiteiden jatkuessa muuttumat
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
7

Virtanen, Seija, Miloslav Šimek, Asko Simojoki, Václav Krištůfek, and Markku Yli-Halla. "Happamat sulfaattimaat -potentiaalinen kasvihuonekaasujen lähde?" Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75668.

Full text
Abstract:
Euroopan suurimmat happamien sulfaattimaiden esiintymät sijaitsevat Suomessa. Pääsääntöisesti entisen Litorina-meren rantaviivan alapuolella olevien sulfaattimaiden alasta on arviolta 67 000-130 000 ha maatalouskäytössä; eniten niitä on Pohjanlahden rannikkoseuduilla. Maan kohoamisen ja viljelyn vaatiman tehokkaan kuivatuksen vuoksi niiltä purkautuvat valumavedet ovat happamia ja metallipitoisia, mikä heikentää vastaanottavien vesistöjen ekologista tilaa. Samalla, kun veden kyllästämät hapettomat maakerrokset muuttuvat maan kuivuessa hapellisiksi, myös mikrobien kasvuolosuhteet muuttuvat. Ilma
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
8

Heikkilä, Terttu, Eeva Saarisalo, Seija Jaakkola, and Anna-Maija Taimisto. "Kuiva-ainepitoisuuden ja säilöntäaineen vaikutus pyöröpaalatun säilörehun laatuun ja maidontuotantoon." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–7. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76929.

Full text
Abstract:
Rehunteon tehokkuusvaatimus kasvaa tila- ja karjakoon sekä säilörehumäärien suurentuessa. Samalla säilörehun teettäminen urakoitsijalla ja tilojen välinen yhteistyö lisääntyy. Esikuivatun säilörehun teko ja pyöröpaalaus ovat yleistyneet voimakkaasti. Noin 80 % säilörehusta tehdään jo esikuivattuna (Pro-Agria 2007). Säilörehua tehdään myös yhä useammin ilman säilöntäainetta. Säilörehun kuiva-ainepitoisuuden noustessa rehun virhekäymisten riski vähenee, mutta hiivojen ja homeiden aiheuttama aerobinen pilaantuminen voi lisääntyä ja aerobinen stabiilisuus huonontua eli rehu lämpenee herkemmin. Sää
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
9

Sorsa, Santeri. "Vaihtoehtoja kasvulle ja fossiilikapitalismille." Tutkimus & kritiikki 3, no. 1 (2023): 103–16. http://dx.doi.org/10.55294/tk.128626.

Full text
Abstract:
Ilmastonmuutos ja ekokriisi(t) ovat aikamme suurimmat haasteet. Uutiset, tieteelliset artikkelit, asiantuntijahaastattelut, internet-meemit ja lukuisat muut tiedonvälityksen muodot jakavat tietoa ja näkemyksiä ilmastonmuutoksen tuomasta vääjäämättömästä tuhosta. Toisaalta IPCC:n (2023) tuore raportti kertoi, ettei toivoa kuitenkaan ole syytä heittää kokonaan metsään – ainakaan 1,5 celsiusasteen rajoissa pidettävän ilmaston lämpenemisen suhteen. Tässä kat­sausartikkelissa tarkastelen kolmea paljon keskustelua herättänyttä teosta, jotka kaikki tunnustavat tilanteen vakavuuden, mutta pyrkivät tar
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
10

Rimhanen, Karoliina, Helena Kahiluoto, and Belay Tseganneh. "Ilmastonmuutoksen hillintä ruokaturvan edistäjänä – hiilikaupan tarjoamia mahdollisuuksia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 26 (January 31, 2010): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.76870.

Full text
Abstract:
Ilmastonmuutoksen ovat aiheuttaneet ensisijaisesti teollisuusmaat, mutta sen vaikutukset uhkaavat erityisestimaapallon köyhimpiä kehitysmaita. Afrikassa ilmaston lämpenemisen on ennustettu vähentävänsatotasoja 10–20 % tulevina vuosikymmeninä. Kansainvälinen emissiokauppa tarjoaa mahdollisuudenparantaa ilmastotasa-arvoa kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden välillä. Kasvihuonekaasupäästöjävähentämällä ja hiilinieluja lisäämällä kehitysmaat voivat saada tuloja ja samalla kehittäämaataloutensa tuottavuutta.Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda analyyttinen viitekehys niiden tekijöiden tutkimise
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Dissertations / Theses on the topic "Lämpeneminen"

1

Tuomela, A. (Anniina). "Ilmaston lämpenemisen aiheuttama puurajan siirtyminen pohjoisemmaksi arktisella vyöhykkeellä." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2016. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201612153282.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
2

Närhi, E. (Elli). "Ilmaston lämpenemisen vaikutus boreaalisen ja arktisen vyöhykkeen kasvillisuuteen." Bachelor's thesis, University of Oulu, 2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201808212642.

Full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
3

Vatka, E. (Emma). "Boreal populations facing climatic and habitat changes." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2014. http://urn.fi/urn:isbn:9789526203607.

Full text
Abstract:
Abstract Anthropogenic climate change and habitat loss and deterioration affect populations worldwide. Climate warming has changed phenologies of many species across trophic levels. Some predator populations now experience temporal mismatches with their prey, as timings of peak prey abundance and of the predator’s highest food demands no longer meet. The temporal mismatch hypothesis suggests that the population’s recruitment rate is related to its degree of synchrony with the food resources needed to feed offspring. However, species’ and populations’ responses to climate warming differ. Human
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
4

Turunen, H. (Helka). "CO₂-balance in the athmosphere and CO₂-utilisation:an engineering approach." Doctoral thesis, Oulun yliopisto, 2011. http://urn.fi/urn:isbn:9789514294877.

Full text
Abstract:
Abstract The subject of the thesis was to analyze by an engineering approach the global CO₂ balance and CO₂ utilisation. The aim was to apply methods and knowledge used in engineering sciences to describe the global CO₂ balance and the role of CO₂ in anthropogenic utilisation applications. Moreover barriers restricting commercialisation of new applications are discussed. These subjects were studied by literature reviews and calculations based on thermodynamics models. Engineering methods have shown to be applicable to describe the global balance of CO₂ and to define by a numerical way the Eart
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Books on the topic "Lämpeneminen"

1

Lunkka, J. P. Maapallon ilmastohistoria: Kasvihuoneista jääkausiin. Gaudeamus Helsinki University Press, 2008.

Find full text
APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles
We offer discounts on all premium plans for authors whose works are included in thematic literature selections. Contact us to get a unique promo code!