Journal articles: 'Leikrit'

1

Gunnars, Kristjana, and Birgir Sigurðsson. "Óskastjarnan: Leikrit í fjórum þáttum." World Literature Today 73, no. 4 (1999): 760. http://dx.doi.org/10.2307/40155188.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

2

Isaacson, Lanae Hjortsvang, and Elías Snæland Jónsson. "Fjörbrot fuglanna: Leikrit í tuttugu atriðum." World Literature Today 74, no. 2 (2000): 419. http://dx.doi.org/10.2307/40155736.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

3

Hallmundsson, Hallberg, and Björn Th Björnsson. "Dunganon: Leikrit í 12 atriđum međ lokaþœtti." World Literature Today 67, no. 4 (1993): 842. http://dx.doi.org/10.2307/40149714.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

4

Varjakoski, Hanna. "Iällä leikittelyä tv-sarjoissa Vuosia nuoremmaksi ja Meidän tarina." Gerontologia 34, no. 1 (February 24, 2020): 43–58. http://dx.doi.org/10.23989/gerontologia.83560.

Full text

Abstract:

Artikkeli analysoi kahta suomalaista televisiosarjaa, joissa muuttumisleikin avulla muokataan osallistujista joko nuoremman tai vanhemman näköisiä. Tutkimus lähestyy aineistoa leikin näkökulmasta ja tarkastelee millä eri tavoin analysoitavissa tv-sarjoissa muokataan (muuttumis)leikin nimissä ikääntyviä ruumiita sosiaalisesti ja kulttuurisesti hyväksyttyihin muotoihin sekä rakennetaan elämän jälkipuoliskoon liittyviä kulttuurisia odotuksia, joista ikääntymisen väistämättömyydet on pitkälti pyyhitty pois. Leikin ambivalenssi luonne nousee pintaan etenkin käsiteltäessä raskaita ja ehkä pelottaviakin aiheita, kuten omaa ikääntymistä ja elämän rajallisuutta, sekä arvotettaessa ”vanhalta” näyttävää ruumista ”rumaksi” ja ongelmalliseksi tavalla, joka voi satuttaa ja loukata. Tämän lisäksi artikkeli pohtii, millaisia uusia näkökulmia leikin käsite voisi avata tapoihin, joilla ymmärrämme ikää, koska tv-sarjojen muuttumisleikeissä on kyse myös iällä leikittelystä. Tutkimuksessa ikä avautuu leikin käsitteen kautta jatkuvasti liikkeessä olevana ja muuntuvana. Leikki mahdollistaa uusia iän esittämisen ja tekemisen tapoja, leikittelyn eri-ikäisyyksillä ja liikkumisen iän jatkumolla edes takaisin.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

5

Sandbacka, Kasimir. "Työtä vai leikkiä?" AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2012): 19–33. http://dx.doi.org/10.30665/av.74869.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

6

Vilhjálmsson, Björn Þór. "„allskonar nútímahelvíti“. Leikskáldið frá Laxnesi og harmabrestir Silfurtúnglsins." Ritið 20, no. 1 (May 8, 2020): 223–68. http://dx.doi.org/10.33112/ritid.20.1.12.

Full text

Abstract:

Þegar um leikskáldið Halldór Laxness er rætt verður snemma ljóst að þar er á ferðinni höfundur sem er um margt frábrugðin þjóðskáldinu Halldóri. Þeir sem vinsamlegir voru leikhússtússi Halldórs bentu á að hann hafi kannski verið vont leikskáld en hafi þó alltaf verið að skána. Hinir síður vinsamlegu tóku öllu dýpra í árinni. Þótt ekki sé hægt að segja að leikritin liggi alfarið óbætt hjá garði er áhuginn á þeim takmarkaður meðal fræðimanna sem um Halldór skrifa. Nú er ekki ætlunin að hrekja viðhorf sem upp að ákveðnu marki eru orðin „viðtekin“, enda þótt tilraun(ir) til þess væru eflaust forvitnilegar. Að sama skapi er eðlilegt að skoðanir séu skiptar um gildi einstakra verka, og að menningarleg staða þeirra, sem og höfundarverksins í heild, taki breytingum í tímans rás, og þá í takt við þróun gildisviðmiða. Sérstaka athygli vekur þó gjáin áðurnefnda á milli þjóðskáldsins og leikskáldsins. Það er eins og um tvo ólíka höfunda sé að ræða. Í greininni er leitast við að kanna umfang þessarar klettasprungu í viðtökunum á höfundarverki Halldórs og um leið grafast fyrir um þann lærdóm sem draga má af henni, um bæði leikskáldið Halldór og íslenska leiklistarsögu. Hægt er að nálgast slíkt verkefni með ýmsum hætti, en hér verður sjónum beint að viðtökum eins leikrits, Silfurtúnglsins, og grennslast verður fyrir um forsendur þeirra, bæði menningarsögulegar og fagurfræðilegar. Þegar viðtökur Silfurtúnglsins eru skoðaðar verður það gert í samhengi við ákveðna textafræðilega stýriþætti og því haldið fram að orsakavirkni sé til staðar þar á milli. Stýriþættirnir sem einkum verður horft til eru annars vegar greinafræðilegir og hins vegar lúta þeir að textatengslum. Hvað greinafræðin varðar verður viðnám leikritsins sjálfs gegn ákveðnum grundvallar skilgreiningum og flokkunarkerfum gaumgæft, og rök verða færð fyrir mikilvægi hins melódramatíska ímyndunarafls í ávarpi þess. Varðandi textatengslin og merkingarvirkni þeirra verður leikritinu stillt upp í samræðu við skáldskaparfræði Bertolts Brechts, og er það jafnframt liður í umræðunni um túlkun verksins, ávarp þess og merkingarmiðlun.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

7

Hynnä, Kaisu, and Mari Lehto. "Leikkiä, tunneintensiteettejä ja kuolemaa." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 3 (November 19, 2018): 3–5. http://dx.doi.org/10.23994/lk.76568.

Full text

Abstract:

Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, affektiivista mainontaa, selfieitä ja e-urheilua.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

8

Von Boehm, Jukka. "Leikin loppu luokkahuoneessa." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 2 (June 1, 2010): 25–39. http://dx.doi.org/10.30665/av.74792.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

9

Doelfs, Guntram. "„Politik muss Hürden für Telemedizin senken“." kma - Klinik Management aktuell 20, no. 07 (July 2015): 16. http://dx.doi.org/10.1055/s-0036-1577789.

Full text

Abstract:

Ende Mai hat das Bundeskabinett den Entwurf eines E-Health-Gesetzes verabschiedet. Experten und Lobbygruppen beklagen, dass der Entwurf in vielen Punkten vage bleibe. Wir fragten Katja Leikert, Telematik-Expertin der CDU/CSU-Bundestagsfraktion, ob die Kritik berechtigt ist.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

10

Bielefeldt, Christian. "Briljantni labirint: psihoanaliza, nemška muzikologija in Lacanov ključ h glasbi." Musicological Annual 45, no. 2 (December 1, 2009): 45–54. http://dx.doi.org/10.4312/mz.45.2.45-54.

Full text

Abstract:

Članek se ukvarja s spisi psihoanalitika Sebastiana Leikerta. Navezujoč se na Lacana Leikert opisuje glasbo kot sredstvo, ki naj ne bi izražala identitete, ampak ustvarjala predstave o identiteti. Glasba pri tem ne ustvarja fikcije neke statistične identitete ampak fuzionirano zlivanje meja med subjektom in objektom.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

11

Sintonen, Sara. "Paperileija olemisen mietiskelynä." Aikuiskasvatus 40, no. 2 (June 4, 2020): 147–51. http://dx.doi.org/10.33336/aik.95456.

Full text

Abstract:

Yrjö Hirnin suomalaisen leikkitutkimuksen perusteoksessa leikki ja taide suhteutuvat elämään oppimismatkana. Klassikon paluu -sarjassa esitellään teoksia, jotka ovat olleet merkityksellisiä aikuiskasvatuksen tutkijoille ja ammattilaisille opinnoissa, tutkimuksessa ja työssä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

12

Jyrkinen, Kari. "Auto on leikki, auto on hauta." AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, no. 1 (March 1, 2009): 22–40. http://dx.doi.org/10.30665/av.74758.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

13

Saarikoski, Petri, Markku Reunanen, and Jaakko Suominen. "”Leiki pöpiä – Kalle parantaa”." Tekniikan Waiheita 37, no. 3 (October 23, 2019): 6–30. http://dx.doi.org/10.33355/tw.86772.

Full text

Abstract:

Artikkeli käsittelee 1980-luvun alkupuoliskolla ilmestynyttä, Pekka Tolosen laatimaa Kalle kotipsykiatri -ohjelmaa, joka julkaistiin aluksi Apple II -mikrotietokoneelle Prosessori-lehdessä syyskuussa 1982. Sen tunnetuin variantti on MikroBitin ensimmäisessä numerossa keväällä 1984 ilmestynyt Commodore 64 -versio, jota oli kääntämässä Jyrki J. J. Kasvi. Ohjelma tunnetaan paitsi lukuisista koodivirheistään, joita yritettiin korjata useaan otteeseen, myös kotitietokoneharrastajien sitä kohtaan tuntemasta laajasta kiinnostuksesta. Artikkelissa käydään läpi psykiatriohjelman herättämää aikalaiskeskustelua ja sen merkitystä laajemmin osana aikansa ohjelmointikulttuuria, jota tukeneista medioista tärkeimmäksi nousivat kotitietokonelehdet. Teemme myös tarkemman, rakenteellisen analyysin Kalle kotipsykiatrin ohjelmakoodista.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

14

Järvensivu, Anu. "Pelien monet merkitykset: ristivetoja ja rajankäyntejä." Aikuiskasvatus 42, no. 3 (September 29, 2022): 248–49. http://dx.doi.org/10.33336/aik.122035.

Full text

Abstract:

Alan kotimainen perusteos on syntynyt kirjoittajien pitkän yhteistyön pohjalta. Se avaa laajasti pelien kulttuurisia merkityksiä ja merkitysten muutoksia Suomessa ja kansainvälisesti. Kirjassa käsitellään tieteellisesti pelejä ja pelaamista sekä pelien lähisukulaista, eli leikkiä ja leikillisyyttä. Kriittisellä ja tutkimuksellisella orientaatiolla mutta samalla harvinaisen selkeästi kirjoitettu kirja auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään peleihin ja pelaamiseen liittyviä huolia sekä toiveita ja mahdollisuuksiakin. Se kannustaa lukijaa pohtimaan ja rakentamaan omaa suhdettaan peleihin ja rakentaa näin pelisivistystä.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

15

Naja, Finensius Y., Sofia Sao, and Agustina Mei. "Intuisi Aktivitas Siswa dalam Model Interaksi Leikin pada Pembelajaran Matematika." Jurnal Cendekia : Jurnal Pendidikan Matematika 4, no. 2 (July 3, 2020): 562–69. http://dx.doi.org/10.31004/cendekia.v4i2.266.

Full text

Abstract:

Intuisi aktivitas merupakan proses interaksi berpikir yang berhubungan dengan perlakuan siswa secara spontan dalam situasi pembelajaran. Berpikir spontan dapat dilakukan dengan dua cara yaitu spontan yang munculnya tiba-tiba saat seseorang memahami masalah dan spontan yang munculnya berdasarkan pengalaman masa lalu dari orang tersebut. Intuisi berkaitan erat dengan interaksi, intuisi akan terlihat disaat adanya interaksi seseorang dengan orang lain atau dengan sesuatu yang lain. Tujuan dari penelitian ini mningkatkan aktivitas interaksi siswa dalam proses pembelajaran dengan menggunakan model interaksi Leikin. Jenis penelitian ini adalah penelitian mix-method melalui desain perangkat model pembelajaran interaksi Leikin, pada penelitian ini digunakan analisis deskriptif untuk mengetahui intuisi interaksi. Interaksi dalam penelitian ini adalah aktifitas yang terjadi dalam hubungan kebutuhan pada proses pembelajaran, yaitu hubungan antara guru dengan siswa, siswa dengan guru, siswa dengan siswa dan siswa dengan sumber belajar. Hasil penelitian menunjukkan bahwa Aktifitas guru dalam menjalankan pembelajaran tinggi dari hasil validasi yaitu dengan nilai rata-rata 3,58 terletak pada kriteria tinggi. Respon siswa terhadap pembelajaran dilihat dari aktifitas siswa mencapai nilai rata-rata 74,16%, maka indikator respon terletak pada kriteria Positif.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

16

Ólafsson, Snjólfur. "Stefnumiðað árangursmat sem liður í að framkvæma stefnu." Tímarit um viðskipti og efnahagsmál 3, no. 1 (June 15, 2005): 47. http://dx.doi.org/10.24122/tve.a.2005.3.1.3.

Full text

Abstract:

Grein þessi er tilraun til að greina og lýsa því hvaða þátt stefnumiðað árangursmat (Balanced Scorecard) getur leikið í vinnu fyrirtækja og stofnana við að framkvæma stefnu sína. Í upphafi er fjallað um merkingu orðsins stefna (strategy) því að skýr merking þess er forsenda fyrir markvissri umfjöllun um framkvæmd stefnu. Einnig má ætla að skýr stefna sé forsenda fyrir markvissri framkvæmd hennar. Stefna er orð sem hefur verið notað um mörg hugtök en í þessari grein er það notað í merkingunni „lýsing á þeim árangri sem stefnt er að og hvernig honum skuli náð“. Stefnumiðað árangursmat er aðferðafræði sem má útfæra og nota á margan hátt. Kaplan og Norton kynntu aðferðafræðina fyrst árið 1992 en þeir hafa þróað hana mikið síðan þá. Í þessari grein er fjallað um kjarna aðferðafræðinnar og tvö verkfæri hennar, stefnukort og skorkort. Síðan er gerð tilraun til að draga fram það hlutverk sem stefnumiðað árangursmat getur leikið í framkvæmd stefnu. Við þá greiningu er farið yfir helstu atriði sem þarf til að framkvæma stefnu.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

17

Eyþórsson, Aðalsteinn, and Bergljót Soffía Kristjánsdóttir. "Leikið orðtólum. Um málfræðinginn og táknfræðinginn Þórberg Þórðarson." Íslenskar nútímabókmenntir 20, no. 2 (2020): 78–107. http://dx.doi.org/10.33112/ritid.20.2.3.

Full text

Abstract:

Margt hefur verið skrifað um skáldið og rithöfundinn Þórberg Þórðarson. Minna hefur verið hugað að málfræðingnum Þórbergi og táknskilningi hans. Í þessari grein er hann þó meginathugunarefnið og ætlunin einkum að vekja forvitni manna um svið í skrifum Þórbergs sem hefur lítið verið sinnt. Viðhorf Þórbergs til ýmissa álitamála í málfræði eru skoðuð í sögulegu ljósi og stiklað á stóru um hræringar í samanburðarmálfræði á nítjándu öld og fram á þá tuttugustu, en táknskilningur hans borinn að kenningum táknfræðinga af ólíkum fræðasviðum. Þórbergur stundaði nám í norrænu við Háskóla Íslands og starfaði meðal annars við orðasöfnun úr mæltu máli. Í krafti áhuga á guðspeki og esperantó kynntist hann líka alþjóðlegum straumum og stefnum í málfræði en eins og jafnan vann hann á sjálfstæðan hátt úr þeirri þekkingu sem hann aflaði sér. Hann las til að mynda rit danska málfræðingsins Ottos Jespersen og þar kynntist hann sennilega kenningum Ferdinands de Saussure. Á Jespersen leit hann raunar sem „svikara“ við málstað esperantós en engu að síður áttu þeir eitt og annað sameiginlegt, til dæmis áhuga á máli barna og leik með mál. Þórbergur tók líka undir ýmsar hugmyndir Danans, ekki síst um aflvaka málbreytinga, en í þeim efnum var Jespersen mjög gagnrýninn á formhyggju Saussures. Sú umræða á sér að líkindum pólitíska hlið, en þjóðtungur, uppruni þeirra og þróun, höfðu verið dregnar inn í þjóðernisorðræðu á fyrri hluta tuttugustu aldar. Þá er rakið hvernig Þórbergur beitir í frásögninni „Tummu Kukku“ málfræðiskopi til að draga dár að þjóðrembu og málfræðilegri ályktanagleði um leið og hann tæpir á almennum spurningum um mál og merkingu. Sá táknskilningur sem lýsir af skrifum Þórbergs virðist standa nær hugmyndum bandaríska heimspekingsins Charles Sanders Peirce en Saussures. Peirce er talinn ein meginstoðin undir því fræðasviði sem landi hans Thomas A. Sebeok kallaði seinna dýratáknfræði (e. zoosemiotics) og líftáknfræði (e. biosemiotics). Önnur slík stoð er Eistinn Jakob Johann von Uexküll sem setti fram kenninguna um skynheim (þ. Umwelt) dýra. Dæmi tekin úr bókinni Steinarnir tala vitna um að Þórbergur sé á áþekkum slóðum og Uexküll í afstöðu sinni til skynjunar dýra auk þess sem Eistinn er upptekinn af barninu og hinu barnslega rétt eins og Þórbergur (og Jespersen). Allir þrir, Peirce, Uexküll og Þórbergur vildu ganga veg vísindanna en hneigðust samt til dulhyggju og höfnuðu efnishyggju. Enginn vitnisburður hefur fundist um að Þórbergur hafi þekkt til Peirce og Uexkülls en þann samhljóm sem heyra má með hugmyndum hans og þeirra er unnt að rekja til ákveðinnar tilhneigingar í tímunum: Uppreisn gegn vaxandi efnishyggju kann að leiða til áþekkrar niðurstöðu þó að forsendur hennar séu ólíkar. Grundvöllur Þórbergs var ekki síst guðspekin og austrænu fræðin. En séu hugmyndir hans bornar að skrifum líftáknfræðinga kemur í ljós hve langt á undan íslenskri samtíð sinni hann var í táknskilningi.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

18

Doran, Kirk. "The Mystery of Chopin’s Preludes, by Anatole Leikin." Music Reference Services Quarterly 19, no. 1 (January 2, 2016): 78–80. http://dx.doi.org/10.1080/10588167.2016.1129241.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

19

Helmcke, William. "The Mystery of Chopin’s Préludes by Anatole Leikin." Notes 72, no. 4 (2016): 770–72. http://dx.doi.org/10.1353/not.2016.0072.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

20

Tuori, Mikko, Hilkka Siljander-Rasi, and Kirsi Partanen. "Rehun olomuodon ja energiaväkevyyden sekä rodun ja sukupuolen vaikutus lihasikojen kasvatuksessa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–8. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75910.

Full text

Abstract:

Kahdessa ruokintakokeessa lihasioilla vapaalla ruokinnalla tutkittiin rehun olomuodon (jauho, rae), energiaväkevyyden (0,93 ja 1,08 RY/kg) sekä rodun ja sukupuolen vaikutusta rehunsyöntiin, kasvuun, rehun hyväksikäyttöön ja teurastuloksiin. Osakokeessa 1 porsaiden isärodut olivat maatiainen tai yorkshire (MY) tai norjanduroc x maatiais -risteytys (DM). Emakot olivat maatiais-yorkshire -risteytyksiä. Osakokeessa 2 näiden rotujen lisäksi oli HM-risteytykset, joiden isärotuna oli puhdasrotuinen ruotsinhampshire. Siat kasvatettiin parikarsinoissa sukupuolet erikseen. Sikoja oli yhteensä 376, joista MY-sikoja oli 140, DM-sikoja 144 ja HM-sikoja 92 kpl. Kussakin roturyhmässä oli imisiä ja leikkoja suunnilleen sama määrä. Eläimet otettiin kokeeseen n. 70 päivän iässä, jolloin keskimääräinen elopaino oli 26,6 kg. Keskimäärin 80 päivän koejakson jälkeen eläimet menivät teuraaksi, elopaino oli 112,8 kg. Siat kasvatettiin parikarsinoissa imisät ja leikot erikseen. Eläimet punnittiin viikon välein, samoin karsinan rehunkulutus mitattiin viikon välein. Rehut olivat vehnä-soijarouhepohjaisia. Ero energiaväkevyydessä saatiin korvaamalla vehnää joko ohrarehulla tai tärkkelyksellä ja pienellä määrällä rypsiöljyä. Toinen osa rehuseoksesta rakeistettiin. Sioilla oli kaksivaiheruokinta. Rehun rakeistus vähensi rehun syöntiä. Koska kasvunopeuteen ei ollut vaikutusta, rehun hyväksikäyttö oli parempi verrattuna jauhoruokintaan. Rakeistuksen ja rodun välillä oli syönnissä merkitsevä yhdysvaikutus. MY-sioilla rakeistus vähensi syöntiä enemmän kun HM-sioilla, ja DM-sioilla rakeistus ei vaikuttanut rehun syöntiin. Rehun energiaväkevyyden lisääminen lisäsi kasvua, vähensi rehun syöntiä ja paransi hyväksikäyttöä (kgKA/kasvukg). Rehuyksiköissä mitattuna hyväksikäytössä ei ollut eroa. Väkevä dieetti lisäsi myös silavan paksuutta ja vähensi teurastappiota, mutta vähensi lihaprosenttia. Leikot kasvoivat imisiä nopeammin, mutta söivät rehua enemmän, ja rehun hyväksikäyttö oli huonompi kuin imisillä. Leikot myös rasvoittuivat enemmän ja lihaprosentti jäi pienemmäksi verrattuna imisiin. Kolmiroturisteytyksistä HM-risteytykset kasvoivat paremmin kuin DM-risteytykset. DM- ja MY-risteytysten välillä ei ollut kasvussa eroa (1106, 1075, 1073 g/pv). Sekä DM- että HM-risteytykset söivät enemmän rehua (2,63, 2,56 ja 2,38 kg KA/pv) ja käyttivät enemmän rehua kasvukiloa kohti kuin MY-risteytykset (2,37, 2,38 ja 2,27 kg KA/kasvukg, HM-, DM- ja MY-siat). HM- ja DM-siat rasvoittuivat enemmän, ja niiden lihaprosentti pienempi kuin (58,0, 57,8 ja 59,3 %), mutta ulkofileen paksuus oli suurempi (55,3, 53,9 ja 52,4 mm) kuin MY-sioilla.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

21

Fanning, D. "The Performing Style of Alexander Scriabin. By Anatole Leikin." Music and Letters 93, no. 4 (November 1, 2012): 614–15. http://dx.doi.org/10.1093/ml/gcs076.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

22

Heljakka, Katriina, and Pirita Ihamäki. "Verkottunut esineleikki osana esiopetusta." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 31, no. 2 (September 15, 2018): 29–49. http://dx.doi.org/10.23994/lk.75048.

Full text

Abstract:

Tutkimuksessa selvitetään esikouluikäisten lasten suhdetta nykyajan verkottuneisiin älyleluihin. Olemme erityisen kiinnostuneita Lelujen Internetiin liittyvästä opetuksellisista arvoista, opetuksellisesta sisällöstä ja niillä tapahtuvasta leikistä, jonka kautta leikkivälineet on mahdollista nähdä osana suomalaisessa esikouluympäristössä tapahtuvaa varhaiskasvatusta. Lelujen Internetin kanssa toimiessaan lasten on ajateltu oppivan eri asioita niin lelujen fyysisiä kuin etenkin niiden digitaalisia käyttömahdollisuuksia hyödyntäen. Tutkimuksemme selvittää yhtäältä, millaisia monimediaalisia leikin muotoja Lelujen Internetiin kytkeytyvät leluhahmot tukevat ja toisaalta, millaisia oppimisen mahdollisuuksia niihin sisältyy. Yksi tapaustutkimuksemme päätavoitteista on tarkastella, millaisia oppimislupauksia leluvalmistajat lelujen internetiin liittävät ja toisaalta, miten nämä lupaukset täyttyvät lasten käyttäessä leluhahmoja osana leikkiään. Tutkimukseemme sisältyy kolme osa-aluetta: leluvalmistajien antamat lupaukset lelujen opetuksellisista ominaisuuksista, esikouluikäisten lasten vanhempien ja opettajien asenteet teknologisia ominaisuuksia sisältäviä älyleluja kohtaan ja esikouluikäisten lasten oma näkemys näiden lelujen sisältämästä opetuksellisesta potentiaalista. Lähestymistapamme on monitieteinen ja eri menetelmiin perustuva. Tutkimuksemme käsittää kolme eri aineistoa. Se sisältää Lelujen Internetiin lukemiemme hahmolelujen opetuksellisten ominaisuuksien kartoituksen lelunvalmistajien näkökulmasta, esikouluikäisten lasten vanhempien ja esikouluryhmän kahden opettajan lomaketutkimushaastattelut ja kahdenkymmenen esikouluikäisen lapsen kanssa tehdyt ryhmähaastattelut esikouluympäristössä suoritetuista lelutestaustilanteista. Tutkimuksessa kysymme, mihin opetustarpeisiin tarkastelemamme lelut vastaavat ja millä tavoin ne sopivat osaksi suomalaisessa esikouluopetuksessa käytettyä muodollisen mutta leikin kautta toteutuvan oppimisen ympäristöä. Tutkimuksemme osoittaa, miten lelut sopivat leikillisen oppimisen välineiksi, kun esikouluopettajat ottavat nämä leikkivälineet osaksi suunniteltua ja ohjattua opetusta.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

23

Franzen, Georg. "Leikert, S. (2012). Schönheit und Konflikt. Umrisse einer allgemeinen psychoanalytischen Ästhetik." Musik-, Tanz- und Kunsttherapie 23, no. 4 (October 2012): 223–24. http://dx.doi.org/10.1026/0933-6885/a000108.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

24

Sa'o, Sofia, Finsensius Yesekiel Naja, and Agustina Mei. "EKSPLORASI AKTIVITAS SISWA MELALUI MODEL INTERAKSI LEIKIN DALAM PEMBELAJARAN MATEMATIKA." JUPIKA: JURNAL PENDIDIKAN MATEMATIKA 3, no. 2 (September 30, 2020): 41–50. http://dx.doi.org/10.37478/jupika.v3i2.668.

Full text

Abstract:

This research focused on the difficulty of students doing interaction activities in learning mathematics in school. Sometimes even smart students will get used to silence in class. Students are not accustomed to actively interacting, even though student activities are very important in the process of learning mathematics. Activities that occur in learning, include several aspects such as listening to the teacher's explanation, asking if there is something that has not been understood, answering the question of the teacher or other friends, having active discussions if allowed group work, solving practice questions if they are given by the teacher and so on. The activities included in it are interactive activities. Interaction in this research is an activity that occurs about the needs of the learning process, namely the relationship between teacher and student, student and teacher, student and student, and student and learning resources. The method used in this research is how the interaction that occurs is related to the interaction model. The expected results of this study are students can actively interact in every learning process in school.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

25

Moll, Veera, and Essi Jouhki. "Tilaa, seuraa ja ohjattua toimintaa." Yhdyskuntasuunnittelu 59, no. 1 (September 24, 2021): 10–32. http://dx.doi.org/10.33357/ys.99337.

Full text

Abstract:

Artikkelissa tutkitaan lapsille suunnattujen kaupunkiympäristöjen ja erityisesti ohjattujen leikkikenttien kehittymistä 1970-luvun Helsingissä. Lasten ympäristöjä ja niiden suunnitteluun vaikuttaneita lapsikäsityksiä tarkastellaan kolmen tason, rakennetun ympäristön, leikkikenttien arjen ja hyvinvointivaltion viitekehyksen kautta. Tutkimusaineistona on käytetty suunnitteludokumentteja, lapsista ja kaupunkiympäristöistä käytyä asiantuntijakeskustelua, sanomalehtikirjoituksia sekä entisten leikkikenttätoimijoiden kanssa tehtyjä haastatteluja. Artikkelissa esitetään, että lisääntyvistä lasten ympäristöjä koskevista normeista ja vähitellen kasvavasta valvonnasta huolimatta leikkikentät muotoutuivat joustavaksi ja lapsiystävälliseksi kaupunkitilaksi, joka mahdollisti sekä ohjatun että vapaan leikin. Suomalainen leikkikenttäkonsepti sai alkunsa Helsingissä, ja pääkaupunkiseudun esimerkki on vaikuttanut leikkikenttätoiminnan vakiintumiseen myös muualla Suomessa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

26

Moyer, T. P. "Leikin and Paloucek's Poisoning and Toxicology Handbook, 3rd Edition. Jerrold Leikin and Frank Paloucek. Hudson, OH: Lexi-Comp, Inc., 2002, 1553 pp., $39.95, softcover. ISBN 1-930598-77-7." Clinical Chemistry 49, no. 7 (July 1, 2003): 1230—b—1230. http://dx.doi.org/10.1373/49.7.1230/-b.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

27

Storck, T. "Leikert, S. (2012): Schönheit und Konflikt. Umrisse einer allgemeinen psychoanalytischen Ästhetik. Gießen: Psychosozial, 321 S." Zeitschrift für psychoanalytische Theorie und Praxis 27, no. 3-4 (2012): 456–60. http://dx.doi.org/10.15534/zptp/2012/3-4/17.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

28

Singh, S. Jibonkumar, and H. Prabhabati Devi. "A Comparative Study on the Body Composition of HIV/AIDS and Pulmonary Tuberculosis Co-infected and Only Pulmonary Tuberculosis Patients of Manipur." Oriental Anthropologist: A Bi-annual International Journal of the Science of Man 11, no. 1 (January 2011): 179–87. http://dx.doi.org/10.1177/0972558x1101100112.

Full text

Abstract:

The present study deals with the comparative analysis of body composition of 200 (100 each) randomly selected Meitei male patients with confirmed HIV/AIDS and Pulmonary Tuberculosis co-infected, and only Pulmonary Tuberculosis patients, aged 20–40 years, collected from the JN Hospital Porompat, RIAC Centre of Khergao, Irilbung, Keirao, Kumbi, Lei-ingkhol TB hospital, DOTS centre of Nongmeibung, Bamon, Leikei, and Yaiskul. The findings of the present study show highly significant difference in all the seven anthropometric variables as evident from “t” value. Many such studies have furnished the clinical profile of Tuberculosis in HIV positive persons in USA and Africa; however, there is a paucity of such data from India. Hence, it is important to study their profile, as it would help in making an early diagnosis and treatment.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

29

Kallio, Saara-Maija. "Lasten kaupalliset kasvot: Sharenting-ilmiö äitien blogeissa." Media & viestintä 44, no. 3 (September 30, 2021): 52–72. http://dx.doi.org/10.23983/mv.111509.

Full text

Abstract:

Lasten kasvojen näkyminen on yksi tärkeimmistä valinnoista, joita lapsistaan kuvia ja tietoja sosiaalisen median alustoilla jakavat, niin sanottua sharentingia harjoittavat vanhemmat joutuvat tekemään. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kaupallista yhteistyötä tekevät bloggaajaäidit merkityksellistävät lastensa kuvien jakamista. Tutkimus ammentaa teoreettisesti sekä kasvokuvien tutkimuksesta että lasten mainoskuvien tutkimuksesta. Artikkelin empiirinen aineisto koostuu kymmenen suomalaisen bloggaajaäidin teemahaastatteluista. Sisällönanalyysin avulla aineistosta on tunnistettu neljä teemaa: kasvojen muutos, kasvojen kaupallinen arvo, kasvojen tunnistettavuus sekä kasvojen kontrolloitavuus. Tutkimus tuottaa uutta ymmärrystä sharenting-ilmiön ja promootiokulttuurin rajapinnasta tuomalla esiin, että lasten kasvokuvilla on erityistä arvoa äitien blogibrändeille ja että erityisesti vauvojen ja leikki-ikäisten kuvat osallistuvat kasvojen kiertoon blogeissa ja katoavat niiden visuaalisuudesta kasvojen muutoksen myötä. Tutkimus osoittaa, että iän lisäksi myös sosiaalisen median alusta vaikuttaa siihen, jaetaanko lapsista tunnistettavia kasvokuvia vai ei, ja kontrolloidaanko jakamista aktiivisesti vai ei.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

30

Zhdanov, Sergei Sergeevich. "AMBIVALENT IMAGE OF GERMANY IN THE HUMOROUS CYCLE “OURS ABROAD” BY N. A. LEIKIN." Philological Sciences. Issues of Theory and Practice, no. 8-1 (August 2018): 24–29. http://dx.doi.org/10.30853/filnauki.2018-8-1.5.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

31

Alvarenga, Karly Barbosa, Caio Nascimento Rocha, Pedro Paulo Teodoro De Carvalho, Misael Josapha Dos Reis Soares, and Júlia De Abreu Lima. "Investigação acerca das possíveis ações mentais desenvolvidas por estudantes do 1º ano do ensino médio no retorno às aulas presenciais." Amazônia: Revista de Educação em Ciências e Matemáticas 18, no. 41 (December 29, 2022): 176. http://dx.doi.org/10.18542/amazrecm.v18i41.13501.

Full text

Abstract:

Esta pesquisa está alicerçada aos estudos de neurociências cognitivas e neuromatemática com base em, principalmente, 4 autores: Dreyfus (1991); Harel e Sowder (2005); Leikin et al (2014); Alvarenga (2020). Para a coleta de dados, foram examinadas, em 2021, provas aplicadas no 1º ano do ensino médio cujo intuito era revisar o conteúdo do ano anterior. Os alunos estudaram de forma remota, em razão da pandemia causada pela covid-19. Apresentam-se resultados da investigação cuja finalidade principal é examinar as construções mentais matemáticas de alguns desses estudantes. Os dados coletados foram analisados de acordo com o modelo teórico proposto por Alvarenga e Domingos (2020). São apresentadas algumas respostas, e indicados os processos mentais esperados para a resolução, como conexão com experiências anteriores, uso da linguagem matemática, argumentação de forma textual sem linguagem matemática e tradução da linguagem matemática para a língua materna.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

32

Schram, Ásta Bryndís. "Námsmatsaðferðir - Fjölvalspróf." Tímarit kennslumiðstöðvar Háskóla Íslands 7, no. 1 (May 13, 2019): 12–14. http://dx.doi.org/10.33112/tk.7.1.4.

Full text

Abstract:

Námsmatsaðferðir í háskólum eru margs konar, en þær eru valdar með tilliti til þess viðfangsefnis sem um ræðir og þess sem stendur til að meta hjá nemanda í samræmi við hæfniviðmið námskeiðs. Ritgerðaskil, fjölvalspróf (krossapróf ), úrdrættir og mat á fyrirlestrum nemenda eru algengar aðferðir við námsmat. Námsmat þarf, ef vel á að vera, að byggja á hæfniviðmiðum námskeiðs. Það þarf að sýna hvort nemandinn hafi náð þeirri hæfni og öðlast þá þekkingu sem til stóð að hann næði tökum á í námskeiðinu. Þar af leiðandi er mikilvægt fyrir kennara að hafa yfirsýn yfir þær námsmatsaðferðir sem eru í boði eða átta sig á fjölbreytni þeirra og tilgangi. Gott er að hafa fjölbreytni í námsmati í námskeiðum því námsmatsaðferðir krefjast ekki allar sömu leikni af hendi nemandans. Til dæmis reyna ritgerðarskrif á nemandann á annan hátt heldur en próf með fjölvalsspurningum. Hér er kastljósinu beint að fjölvalsprófum sem námsmatsaðferð.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

33

Panzavecchia, Michelle, and Sabine Little. "The Language of Learning – Maltese teachers’ views on bilingual and multilingual primary classrooms." EuroAmerican Journal of Applied Linguistics and Languages 7, no. 1 (February 20, 2020): 108–23. http://dx.doi.org/10.21283/2376905x.11.184.

Full text

Abstract:

Recent global migration trends and an increase in worldwide human mobility are currently contributing to unparalleled challenges in the area of literacy and education within multicultural and multilingual societies (Leikin, Schwartz, & Tobin, 2012). Malta, a small island in the Mediterranean, is one country currently seeking ways in which to adapt to the realities of today’s diverse classrooms. This paper details original research into Maltese teachers’ perceptions and practices in multilingual classrooms. Following a brief overview of Malta's language history and educational system, we draw on the experiences of eight bilingual primary school teachers through in-depth, semi-structured interviews. Recent demographic changes in Malta necessitate a paradigm shift in education. With Malta’s challenges mirrored at global level, this study makes an important contribution to understanding the issues faced by educators and children, exploring pathways towards an equitable and socially just education for all.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

34

Laitinen, Kaisa, and Maarit Valo. "Tunneilmaisu virtuaalitiimien tapaamisissa." Prologi 12, no. 1 (December 15, 2016): 59–75. http://dx.doi.org/10.33352/prlg.95913.

Full text

Abstract:

Tunneilmaisu on keskeinen osa työelämän ja sen tiimien vuorovaikutusta. Tunneilmaisulla tarkoitetaan sekä verbaalisia että nonverbaalisia ilmauksia, jotka viestivät ilmaisijan tunteista. Aiemmassa tutkimuksessa tunneilmaisua ei ole juurikaan havainnoitu itsessään merkittävänä osana tiimin vuorovaikutusta. Lisäksi tunneilmaisua on tutkittu lähinnä kvantitatiivisesti, opiskelijaryhmien ja tekstialustojen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan tiimiin ja tiimityöhön kohdistuvaa tunneilmaisua virtuaalitiimeissä. Analysoimme paitsi tunneilmausten sisältöä ja yleisyyttä myös niiden kytkeytymistä tiimin muuhun vuorovaikutukseen. Artikkeli pohjautuu luonnollisesta virtuaalitiimiaineistosta laadullisin menetelmin toteutettuun analyysiin. Aineisto koostuu kahden suomalaisen asiantuntijatiimin kahdesta videoneuvottelualustan avulla käydystä tapaamisesta (223 minuuttia). Menetelmänä käytettiin mikroetnografista lähestymistapaa (Streeck & Mehus 2005). Tulokset osoittavat, että virtuaalitiimeissä ilmaistaan tiimiin ja tiimityöhön kohdistuvia tunteita laajalla skaalalla. Eniten ilmaistiin huvittuneisuutta, tyytyväisyyttä ja iloa. Kielteisistä tunteista eniten ilmeni huolen, harmituksen ja epävarmuuden tunneilmauksia. Yksi tunneilmaus saattaa ilmaista useampaa tunnetta. Tunneilmaukset kohdistuvat pääasiallisesti tiimin työtehtäviin ja -prosesseihin sekä tiimin jäseniin ja jäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Myös käytetty vuorovaikutusteknologia herättää tunneilmaisua. Tunneilmaukset kytkeytyvät tiiviisti tiimin muuhun vuorovaikutukseen: yleensä tunneilmaukseen reagoidaan myötäilevällä ja vahvistavalla ilmauksella. Runsas ja laajaskaalainen tunneilmaisu heijastaa tutkittujen tiimien tiimikulttuuria. Sitä kuvaavat tunneilmaisun salliva normisto, vahva koheesio sekä leikkiä laskeva, tyytyväisyyttä ilmaiseva vuorovaikutus. Tulokset auttavat ymmärtämään tiimien teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen piirteitä. Tietoa voidaan soveltaa virtuaalitiimien vuorovaikutuksen kehittämisessä ja koulutuksessa.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

35

Szabo, Attila. "Creativity and Giftedness: Interdisciplinary Perspectives From Mathematics and Beyond. Sriraman, B., & Leikin, R. (Eds.). (2017)." Roeper Review 40, no. 4 (October 2, 2018): 273–75. http://dx.doi.org/10.1080/02783193.2018.1501646.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

36

Radakovic, Nenad, and Limin Jao. "Creativity and Giftedness: Interdisciplinary Perspectives from Mathematics and Beyond by Roza Leikin & Bharath Sriraman (Eds.)." Mathematical Thinking and Learning 19, no. 2 (April 3, 2017): 139–41. http://dx.doi.org/10.1080/10986065.2017.1298966.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

37

Sriraman, Bharath, and Kyeong-Hwa Lee. "Roza Leikin, Abraham Berman, Boris Koichu (eds): Creativity in Mathematics and the Education of Gifted Students." ZDM 42, no. 5 (June 20, 2010): 507–10. http://dx.doi.org/10.1007/s11858-010-0270-9.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

38

Mackaman, Thomas. "The Practical Utopians: American Workers and the Cooperative Movement in the Gilded Age by Steve Leikin." Michigan Historical Review 33, no. 2 (2007): 180–81. http://dx.doi.org/10.1353/mhr.2007.0035.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

39

Niiranen, Leena Mirjam. "Trolli se ei ole poika leikki jos mie tartuttelen: frekventatiivijohdoksen kehittyminen adversatiiviseksi passiiviksi kveenissä pohjoissaamen kielikontaktin seurauksena." AFinLA-teema, no. 14 (June 16, 2022): 196–220. http://dx.doi.org/10.30660/afinla.111251.

Full text

Abstract:

Derivatives ending in ttele are used with a passive meaning in the Kven dialects of Porsangerand Nordreisa. This use is a result of language contact with Sami. As in the Sami model ofadversative passive, these Kven passive derivatives express an unfavorable event. They areused with a subject argument which has a semantic role as a patient or experiencer andan agent expressed in the allative case. However, not many verbs have gone through thissemantic change. This semantic change illustrates innovative language use among bilinguals.Both second language learners, such as those described by Siitonen (1999) but also bilingualsinterpret linguistic phenomena they encounter in one language based on the knowledge oflanguages they already know. However, while multilinguals create innovations, only thoseinnovations that are accepted by the entire speech community become permanent.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

40

Kuisma, Risto, Marja Lehto, Jenni Määttä, Maarit Mäki, and Hanna-Riitta Kymäläinen. "Pintahygienia tuorekasviksia prosessoivissa laitoksissa." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 28 (January 31, 2012): 1–5. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75519.

Full text

Abstract:

Kasvisten käsittely on lisääntynyt viime vuosina eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan useiden ruokamyrkytysepidemioiden tartuntalähteeksi ovat osoittautuneet tuoreet, kuumentamattomat kasvikset. Kasviksissa on luonnostaan varsin paljon mikrobeja ja ne ovat lisäksi herkkiä sadonkorjuun jälkeiselle mikrobiologiselle kontaminaatiolle korkean vesi- ja ravinnepitoisuutensa takia. Kontaminoituminen voi tapahtua tuotannon kaikissa vaiheissa. Kasviksia käsittelevät yritykset ovat olleet kiinnostuneita prosessien kehittämisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasviksia käsittelevien laitosten hygieenistä tasoa sekä tunnistaa kriittiset pisteet tuotannossa ja tuotantotiloissa. Tuotantotilojen ja prosessilaitteiden pintojen hygieeninen taso tutkittiin erilaisilla nopeilla hygienianmääritysmenetelmillä normaalin puhdistuksen jälkeen otetuista pintanäytteistä. Aerobisten mikrobien, enterobakteerien ja ß-glukuronidaasi-entsyymejä tuottavien lajien sekä hiivojen ja homeiden kokonaismäärän määritykseen käytettiin Hygicult® -kontaktilevyjä. Eloperäisestä liasta ja mikrobikontaminaatiosta peräisin oleva ATP mitattiin pinnoilta luminometrisesti. Lisäksi tutkittiin sisäilman aerobisten mikrobien kokonaismääriä. Sisäilman näytteenotossa käytettiin MAS-100 -keräintä. Korkeimmat aerobisten mikrobien, enterobakteerien ja ß-glukuronidaasi-entsyymejä tuottavien lajien sekä hiivojen kokonaismäärät todettiin koneiden (leikkurit, paloittelukoneet jne.) pinnoilta. Suurin osa näistä laitteista on kosketuksissa raaka-aineiden tai pakkaamattomien tuotteiden kanssa. Korkeita eloperäisen kontaminaation määriä mitattiin joidenkin pakkausten ja leikkureiden pinnoilta. Erityisesti puisissa pakkauslaatikoissa oli runsaasti eloperäistä likaa. Suurin osa pinnoilta mitatuista bakteerimääristä ylitti suomalaisessa pintahygieniaoppaassa esitetyt viitearvot. Tulosten tarkastelun yhteydessä tulisi kuitenkin ottaa huomioon eri tuotantolaitosten tyypit ja tuotannon vaiheet. Puhtausvaatimukset kasvistenkäsittelylaitoksen eri toiminnoissa vaihtelevat; korkeamman hygienian alueen puhtausvaatimukset ovat tiukemmat kuin alhaisemman hygienia-alueen, esimerkiksi kasvisten pesulinjan, vaatimukset. Tästä huolimatta tulokset osoittivat, että tuorekasvisten tuotannossa on selkeä tarve parantaa puhdistus- ja hygieniakäytäntöjä. Tutkimuksen jälkeen tuotantolaitosten johtoa opastettiin kiinnittämään enemmän huomiota laitoksen puhtaanapitoon, tuotantoalueiden suunnitteluun, työntekijöiden koulutukseen ja omavalvontaan.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

41

Gokbulut, Yasin, and Mustafa Sen. "Primary Teachers Knowledge of Quadrilaterals." Higher Education Studies 9, no. 2 (February 11, 2019): 1. http://dx.doi.org/10.5539/hes.v9n2p1.

Full text

Abstract:

This paper aims to reveal primary teachers knowledge of the quadrilaterals about the concept of quadrilaterals by examining the definitions of the quadrilaterals. A total of four primary teachers, 1 female and 3 male teachers, participated in the study which determined by maximum diversity sampling. The data collection tool consisted of four open-ended questionnaires, which were not based on mathematical procedural knowledge of the teachers and aims to reveal the subject matter knowledge of quadrilaterals. The first question is about the definition of the quadrilaterals (square, rectangle, trapezoid, parallelogram, rhombus and deltoid), the second question is the determination of the characteristics of the quadrilaterals, the 3rd question is the comparison of the characteristics of the quadrilaterals and the 4th question is about related to the nomenclature of the quadrilaterals. The data were analyzed by using descriptive analysis method (Zazkis & Leikin, 2008). As a result of analyzes, it was seen that the subject area information of the participants was insufficient. In order to be successful in the teaching of geometry, the in-service training activities should be organized in order to eliminate the deficiencies in the subject matter knowledge and the necessity of reviewing the mathematics courses they took at the university, which can be corrected first, in the context of the content.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

42

Matikainen, Olli. "Miekka ei Laske Leikkiä. Suomi Suuressa Pohjan Sodassa 1700-1714 [The Sword Jests Not: Finland in the Great Northern War 1700-1714]." Scandinavian Journal of History 28, no. 2 (July 2003): 143–44. http://dx.doi.org/10.1080/03468750310001471.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

43

Upton, A. F. "Miekka ei Laske leikkia: Suomi suuressa pohjan sodassa, 170D-17I4, by Antti Kujala (Helsinki: Suomen Kirjallisuuden Seura, Historiallisia Tutkimuksia 211,2001; pp. 367. Pb.n.p.)." English Historical Review 116, no. 469 (November 1, 2001): 1275–76. http://dx.doi.org/10.1093/ehr/116.469.1275.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

44

Singh, Huidrom Rakesh, and Laimayum Subhadra Devi. "The Role of Dance Education for Personality Development of Upper Primary School Students." Harmonia: Journal of Arts Research and Education 21, no. 2 (January 1, 2022): 246–55. http://dx.doi.org/10.15294/harmonia.v21i2.31634.

Full text

Abstract:

This paper studies the history of dance education in Manipur and social value, psychomotor domain, and creative development of students at the school curriculum in Manipur (India). Dance education plays an essential role in molding a person into a perfect human being with good health and behaviour in society. It also furnishes the essential elements humans need to live in our society other than imparting knowledge and skills. In overall development, Manipuri dance plays the most crucial role in the school curriculum. The descriptive research method used in this study revealed the importance and the role of dance education for the four upper primary school students, i.e., class VI to class VIII of Imphal West District and Imphal East District, where dance class had been adopted as one of the subjects in these schools. The 915 students have been taken from the following four schools: Kendriya Vidyalaya-Lamphelpat, Tolchou Ibeton Memorial Academy-Hiyangthang, Rajkumari Sanatombi Devi Vidyalaya-Haotal Pangei, and SL Arena of Learning-Khurai Khaidem Leikai. The researcher collected 70% of students’ respondents, of which 287 are males and 343 are females out of 630 students. Finally, the investigator has found that the social value of students is significantly improving due to dance education. Dance education helped in realizing one’s own potential for self-enhancement, confidence, problem-solving, and creativity among the students. Moreover, it also developed and enhanced the psychomotor domain and the students’ creativity to a certain extent. Thus, dance education should be made compulsory as a curriculum subject at all levels of schools.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

45

Schneirov, R. "STEVE LEIKIN. Practical Utopians: American Workers and the Cooperative Movement in the Gilded Age. Detroit: Wayne State University Press. 2005. Pp. xxi, 233. $44.95." American Historical Review 111, no. 1 (February 1, 2006): 198. http://dx.doi.org/10.1086/ahr.111.1.198.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

46

Fleischer, Karin. "Leikert, Sebastian. (2021). ‘Encapsulated body engrams and somatic narration – integrating body memory into psychoanalytic technique’. The International Journal of Psychoanalysis, 102, 4, 671‐88. https://doi.org/10.1080/00207578.2021.1927044." Journal of Analytical Psychology 67, no. 4 (September 2022): 1197–200. http://dx.doi.org/10.1111/1468-5922.12843.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

47

Turtiainen, Riikka. "Leikitäänkö kampaajaa? Digitaalinen koskettaminen ASMR-roolileikkivideoissa." Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu 32, no. 3 (December 6, 2019): 26–45. http://dx.doi.org/10.23994/lk.87956.

Full text

Abstract:

ASMR on lyhenne sanoista Autonomous Sensory Meridian Response. Ilmiöllä tarkoitetaan erilaisten aistiärsykkeiden eli triggereiden aikaansaamia, tahdosta riippumattomia, miellyttäviä ja rauhoittavia aistielämyksiä. Joillakin ihmisillä nämä ääni- ja visuaaliset ärsykkeet (lähikuiskaukset, naputtelut, rapistelut ja hitaat käsiliikkeet) aiheuttavat ”kylmien väreiden” kaltaista kihelmöintiä, jonka kuvataan kulkeutuvan pään takaosasta selkärankaa pitkin muualle kehoon. Tässä artikkelissa analysoin YouTubessa viime vuosina suosituiksi muodostuneita ASMR-roolileikkivideoita, joissa vloggaajat ovat tarinallistaneet triggereiden tuottamisen esittäessään esimerkiksi kampaajia, kosmetologeja ja lääkäreitä. Olen kiinnostunut siitä, miten näissä ASMR-roolileikkivideoissa luodaan koskettamisen illuusio. ASMR-videoita on tutkittu terapeuttisina teknologioina sekä affektiteorioihin ja haptiseen mediatutkimukseen tukeutuen. Itse asetan ilmiön leikintutkimuksen viitekehykseen tarkoituksenani osoittaa, että videot on mahdollista nähdä fyysisen leikin digitaalisena ilmenemismuotona. Analysoin videoita niiden lähiluennalla, mutta tutkimuksessani voi nähdä myös piirteitä auto- ja aistietnografisesta lähestymistavasta. Analyysini perusteella digitaalisen kosketuksen voi ASMR-roolileikkivideoiden kohdalla nähdä muodostuvan aistien synestesian, kehollisen tietämisen ja mielikuvituksen yhteisvaikutuksesta. Let’s play hairdressers? Digital touch in ASMR role play videos ASMR is an acronym for Autonomous Sensory Meridian Response, which is an autonomous, pleasurable and calming feeling accompanied by a tingling sensation that begins on the scalp and moves down the back of the neck and spine. It is caused by specific auditory or visual stimuli, which are called triggers (close whispering, tapping, rustling, and slow hand movements). In this article, I analyse the popular video category of ASMR role plays in YouTube. In these role play videos vloggers are performing triggers for instance as haidressers, cosmetologists, and doctors. I am interested in finding out how they are creating an illusion of touch. ASMR videos have been studied as therapeutic technologies and in the context of affect theories and haptic media studies. By applying play theory to understandings of ASMR role plays, my aim is to point out that they can be seen as a digital manifestation of physical play. My methodological approach consists of close reading of the videos but I have also utilized auto-ethnography as sensory participation. According to my analysis, the digital touch consists of synaesthesia, bodily knowledge, and imagination.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

48

Siljander-Rasi, Hilkka, and Jarmo Valaja. "Kuivaamaton perunaproteiini lihasikojen rehuna." Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote, no. 23 (January 31, 2008): 1–6. http://dx.doi.org/10.33354/smst.75915.

Full text

Abstract:

Perunatärkkelysteollisuuden sivutuotteena syntyvästä solunesteestä saadaan perunaproteiinia saostamalla valkuaisfraktio lämmön ja pH:n säätelyn avulla. Proteiinin valmistus olisi kausiluonteista tehtaan toimiessa syksyisin. Toistaiseksi soluneste levitetään pelloille. Tutkimuksessa selvitettiin kuivaamattoman perunaproteiinin ravintoaineiden kokonais- ja ohutsuolisulavuus sioilla ja käyttömäärä soijarouheen korvaajana lihasikojen ruokinnassa. Sulavuuskokeessa oli neljä ohutsuolikanyloitua 60 kg painoista leikkosikaa. Koemallina oli 4*2 change-over. Tutkittu valkuaisrehu, kotimainen kuivaamaton perunaproteiini (Finnamyl Oy) tai kuivattu perunaproteiinivalmiste (Avebe Feed, Hollanti) oli sikojen ainoa valkuaisen ja aminohappojen lähde. Ruokintakokeessa oli 112 lihasikaa pariruokinnalla painovälillä 27-110 kg. Imisät ja leikot kasvatettiin erikseen. Ohrapohjaisissa rehuissa korvattiin 0, 25, 50 tai 75 % soijarouheen valkuaisesta kuivaamattoman perunaproteiinin valkuaisella. Sioilla oli kaksivaiheruokinta (1,5-3,2 ry/d). Kuivaamattomassa perunaproteiinissa oli kuiva-ainetta noin 200 g/kg, raakavalkuaista 650 g/kg ka ja lysiiniä 8,8 g/100 g raakavalkuaista. Se oli tahmaantuvaa massaa, jonka käsittely oli vaikeaa. Ravintoaineiden kokonaissulavuus oli huonompi kuin kuivatun perunaproteiinin. Erityisesti kuivaamattoman perunaproteiinin raakavalkuainen suli huonommin kuin kuivatun (83,3 % vs. 95,0 %, P<0,10). Tämän vuoksi kuivaamattoman perunaproteiinin rehuyksikköarvo oli pienempi kuin kuivatun (0,87 vs. 1,01 ry/kg). Kuivaamattoman perunaproteiinin lysiinin, metioniinin ja treoniinin ohutsuolisulavuus oli 72,1 %, 74,8 % ja 68,5 % ja kuivatun perunaproteiinin vastaavasti 89,5 %, 93,5 % ja 89,3 % (P<0,05). Kasvatuskokeessa soijarouheen valkuaisen korvaaminen perunaproteiinin valkuaisella ei vaikuttanut sikojen päiväkasvuun tai kasvatusaikaan. Siat kasvoivat 986 g, 1009 g, 1007 g ja 1003 g/d korvattaessa soijan valkuaisesta 0, 25, 50 ja 75 % perunaproteiinilla. Rehuhyötysuhdetta perunaproteiinin käyttö paransi suoraviivaisesti (2,59, 2,49, 2,50 ja 2,45 ry/kg, P<0,001). Perunaproteiini ei vaikuttanut sikojen ruhon lihaprosenttiin (59,0, 59,5, 59,5 ja 58,9 %). Kuivaamattoman perunaproteiinin aminohappojen sulavuus vastasi ohran aminohappojen sulavuutta, mutta siinä oli sulavaa lysiiniä noin 41 g/kg ka, eli enemmän kuin soijarouheessa. Syynä kuivaamattoman perunaproteiinin kaupallista valmistetta huonompaan aminohappojen sulavuuteen voivat olla haitta-aineet tai prosessointiolosuhteet. Lihasikojen ruokinnassa kuivaamattomalla perunaproteiinilla voidaan korvata 75 % soija-rouheen valkuaisesta, jolloin sen käyttömäärä rehun kuiva-aineesta on noin 11 % alkukasvatuksessa ja 7 % loppukasvatuksessa. Perunaproteiinin kuiva-ainepitoisuutta tulisi pienentää, jotta rehu olisi juoksevaa. Perunaproteiinilla olisi arvokkaan valkuaiskoostumuksensa takia käyttöä porsasrehuissa. Tätä tarkoitusta varten rehu tulisi kuivata.

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

49

Nepomnyashchy, Catharine Theimer. "Sidewhiskers (Bakenbardy, 1990). Dir. Iurii Mamin. Written by Viacheslav Leikin. Cine matography, Sergei Nekrasov. Ed. Natal'ia Milashkina. Music, Aleksei Zalivalov. Production design, Pavel Parkhomenko. Distrib. Sovexportfilm. In Russian with English subtitles." Slavic Review 51, no. 3 (1992): 566–67. http://dx.doi.org/10.2307/2500065.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

50

Vigerina, Lyudmila. "A Christmas Tree Plot in Russian Literature: "The Story of Two Fir-Trees"(1883) by P.V. Zasodimsky, "Life" (1895) by A. I. Kuprin, "Notes of a Christmas Tree" (1883) by N. А. Leikin." Art Logos, no. 2 (2021): 45–67. http://dx.doi.org/10.35231/25419803_2021_2_45.

Full text

APA, Harvard, Vancouver, ISO, and other styles

Journal articles on the topic 'Leikrit'

Create a spot-on reference in APA, MLA, Chicago, Harvard, and other styles